Maahanmuuttovirasto irtisanoo seitsemän vastaanottokeskuksen sopimukset.
Vastaanottokeskukset suljetaan kartassa näkyvillä paikkakunnilla.
Lisäksi Tampereen, Rovaniemen ja Kristiinankaupungin asukaspaikkamäärää vähennetään.
Päätökset tarkoittavat yhteensä 1 388 asukaspaikan vähennystä.
Jämsän vastaanottokeskus suljetaan jo syyskuun loppuun mennessä, muut suljetaan joulukuun loppuun mennessä.
Päätösten syynä ovat vajaat vastaanottokeskukset, joita on kallis ylläpitää väljempinä. Valtio on myös vähentänyt Maahanmuutoviraston rahoitusta.
– Tyhjää kapasiteettia on nyt sopeutettava. Meillä on noin 1 400 ylimääräistä asukaspaikkaa. Keskukset maksavat ja kaikki se on valtion pussista pois, sanoo Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen.
Aikaisemmin on päätetty kolmen vastaanottokeskuksen sulusta tälle vuodelle, joista Rauman ja Kontiolahden Paiholan vastaanottokeskukset sulkeutuvat jo kesäkuun loppuun mennessä.
90 yksikköä ajettu alas viime vuosina
Vuonna 2015 koettiin turvanpaikanhakijoiden ennennäkemätön tulijamäärä: Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Suomessa oli vuonna 2016 noin 230 vastaanottokeskusta, kun keskuksia oli perustettu nopeasti.
– Nyt meillä on käytännössä 38 yksikköä. Yksiköitä on vähennetty vuosien mittaan. 90 yksikköä on ajettu alas parin vuoden sisällä, Nuutinen sanoo.
Keskusten asukkaita siirretään muihin vastaanottokeskuksiin, osa muuttaa yksityismajoitukseen.
– Lain mukaisia palautuksiakin toteutetaan, jos henkilön turvapaikanhakuprosessi on siinä pisteessä, Nuutinen sanoo.
Päätös tyrmistyttää Kemin keskuksessa, jossa asuu myös 17 perhettä
Lapin vastaanottokeskusten johtaja Ritva Metsälampi kertoo, että Kemin vastaanottokeskuksen paikat ovat käytössä 70 prosenttisesti. Viidelletoista täysipäiväiselle ja yhdelle osa-aikaiselle työntekijälle keskuksen sulkeminen tuli yllätyksenä.
– Supistamisia osattiin odottaa, mutta lopettamispäätös tyrmistyttää ja ihmetyttää. Kemi on ollut kuitenkin keskeinen paikka silloinkin, kun turvapaikanhakijoita tuli paljon Ruotsista rajan yli Suomeen vuonna 2015.
Kemin keskusten asukkaat ovat pääosin vuonna 2015 maahan tulleita turvapaikanhakijoita. Kemissä asuu paitsi yksin maahan tulleita myös 17 perhettä. Lapsia keskuksessa asuu 32, joista 29 on alle kouluikäisiä. Yhteensä asukaspaikkoja on 200.
Kemin vastaanottokeskuksen asiakkaat ovat asuneet maahanmuuttoviraston vuokraamissa asunnoissa eri puolilla kaupunkia.
– Kemissä on ollut vastaanottokeskus vuodesta 2008 lähtien. On ihan selvää, että lopettaminen vaikuttaa esimerkiksi oppilaitoksiin ja järjestötyöhön. Ja näkyyhän se katukuvassakin ilman muuta, Ritva Metsälampi sanoo.
Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan ei jää yhtään keskusta
Pohjois-Karjalan Lieksan Märäjälahden vastaanottokeskuksen johdolle päätös tuli varoittamatta. Haastatteluhetkellä keskuksen asukkaat eivät vielä ole kuulleet yleisesti uutista.
Keskuksessa asuu yhteensä 140 asukasta: 100 keskuksessa ja 40 kotimajoituksessa. Yhteensä keskuksessa on paikkoja 150.
– Käyttöaste lasketaan keskusmajoituksessa olevista asukkaista, kertoo keskuksen johtaja Tomi Martikainen.
Siksi Maahanmuuttovirasto on katsonut Lieksan Märäjälahden olevan alle 90 prosenttisesti täysi.
Lieksan ja Siilinjärven keskusten sulkemispäätösten myötä Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan ei jää yhtään vastaanottokeskusta.
Koronan aikana Suomen rajoilla ollut vain yksittäisiä turvapaikkahakemuksia
Tänä vuonna Suomeen on tullut uusia turvapaikanhakijoita noin puolet vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Koronapandemian aikana Suomen rajoilla on jätetty vain yksittäisiä turvapaikkahakemuksia Maahanmuuttoviraston mukaan.
– Vastaanottokeskusten paikkamäärä pyritään pitämään koko ajan mahdollisimman lähellä tarvetta, sillä ylimääräisen majoituskapasiteetin ylläpito olisi kallista. Tavoite on yleensä noin 90 prosentin käyttöaste, kertoo Maahanmuuttoviraston viestintäasiantuntija Hanna Paasikoski.
Pekka Nuutisen mukaan Maahanmuuttovirasto on varautunut nyt paremmin siihen, jos uusia turvapaikanhakijoita tulee taas suuri määrä.
– Meillä on olennaisesti parempi valmius reagoida, jos se tilanne tulee, että turvapaikanhakijoita tulee huomattava määrä. Tuhansia petipaikkoja ei kuitenkaan voida pitää tyhjillään, Nuutinen sanoo.
Omar Abdusta muutto vastaanottokeskuksesta tuntuu vaikealta
Vastaanottokeskusten sulkemiset tarkoittavat muuttoa monelle asukkaalle, kuten 23-vuotiaalle Omar Abdulle. Abdu asuu Pohjois-Karjalassa Kontiolahden Paiholan vastaanottokeskuksessa vielä tämän viikon. Paihola sulkeutuu kesäkuun loppuun mennessä.
Suurin osa Paiholan asukkaista on siirretty Lieksan Märäjälahteen, joka tullaan sulkemaan joulukuun loppuun mennessä.
Abdu ja kolme muuta turvapaikanhakijaa ovat jääneet tyhjentämään Paiholan vastaanottokeskusta keskuksen johtajan Ari Kurosen apuna. Tavarat kierrätetään parhaan mukaan.
– Kaikki alkaa alusta. Olen ollut täällä monta vuotta, Abdu kertoo.
Paiholan sulkeminen tuntuu hänestä vaikealta. Abdu on luonut työnantajakontakteja Pohjois-Karjalassa, joten samankaltaisten suhteiden luominen tulee viemään uudella paikkakunnalla aikaa. Abdu suunnittelee muuttavansa syksyllä Tampereelle.
Sitä ennen Abdulla on kesätöitä.
– Lähden Kesälahteen mansikkatilalle. Olin viime kesänä Enossa mansikkatilalla töissä, Abdu kertoo.
Abdulla on haaveena se, että hän saisi myönteisen turvapaikkapäätöksen tai että voisi jäädä Suomeen työperäisen maahanmuuton oleskeluluvan myötä. Abdu tuli Somaliasta Suomeen jo vuonna 2015 ja on saanut useamman kielteisen turvapaikkapäätöksen. Pakkopalautus Somaliaan huolettaa häntä.
– Haluan opiskella rakennusalaa. Oppisopimuksella. Pidän fyysisestä tekemisestä, Abdu toteaa.
Juttua täydennetty 24.6 klo 14.15:
Lisätty Kemin vastaanottokeskuksen kommentit.
Juttua täydennetty 24.6 klo 15.03:
Lisätty Lieksan vastaanottokeskuksen kommentit.
Lue lisää: