Venäjällä juhlitaan tänään voitonpäivää eli natsi-Saksan kukistumista "Suuressa isänmaallisessa sodassa" vuosina 1941–1945. Asiantuntijat ennakoivat, että presidentti Vladimir Putin tulee juhlapuheessaan vetämään yhtäläisyyksiä toisen maailmansodan ja Ukrainassa käydyn Venäjän hyökkäyssodan välille.
– Laitetaan ikään kuin yhtäsuuruusmerkit, että taistelu natsismia vastaan jatkuu. Tällä tavalla luodaan oikeutusta sotaoperaatiolle. Se on varmasti länsisilmin ja -korvin karua kuultavaa, sanoo johtava tutkija Sinikukka Saari Ulkopoliittisesta instituutista.
Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuron mukaan venäläisjoukkojen perheet odottavat Putinilta myös vastauksia.
– Putin joutuu perustelemaan, miksi maan sairaalat ovat täynnä haavottuneita.Miksi niin moni perhe on menettänyt poikansa, aviomiehensä, isänsä? Kaikesta sensuurista huolimatta sodan toiset kasvot tulevat pikkuhiljaa näkyviin, Kangaspuro sanoo.
Saari ja Kangaspuro kommentoivat voitonpäivää ja Putinin asemaa Ylen aamun ja radion Ykkösaamun haastatteluissa.
"Sodanjulistus olisi riski Putinille"
Venäjä on kutsunut hyökkäyssotaansa tähän asti "sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi", jossa se taistelee fasismia vastaan. Länsimaiset viranomaiset ovat ennakoineet, että retoriikka voi muuttua voitonpäivänä merkittävästi. Venäjä saattaa julistaa Ukrainalle sodan.
Sodanjulistuksen myötä Venäjä voisi aloittaa liikekannallepanon ja kutsua asevoimien reserviläiset palvelukseen. Aamun lähetyksissä vierailleet asiantuntijat pitävät liikekannallepanoa epätodennäköisenä.
– Tällä hetkellä elämä on jatkunut normaalina suurissa kaupungeissa. Mitä nyt länsimaisia yrityksiä on vetäytynyt pois. Suurin osa kuolleista sotilaista ovat olleet Etelä-Venäjän pienistä kylistä. Heidän äänensä on muutenkin heikosti kuuluvilla venäläisessä keskustelussa, Sinikukka Saari sanoo ja jatkaa:
– Sodanjulistus olisi suuri poliittinen riski Venäjän johdolle ja Putinin suosiolle. Sota tulisi olemaan eri tavalla läsnä venäläisten elämässä. Sitä ei voisi unohtaa, kuten monet venäläiset ovat yrittäneet parhaansa mukaan tehdä,
"Putinin syrjäyttäminen ei ratkaise mitään"
Venäjän hyökkäyssodan aikana on liikkunut huhuja presidentti Putinin voinnista ja asemasta.
Center for European Policy Analysis -ajatuspajan tutkijat kirjoittivat huhtikuun lopussa, että Putinin lähipiiriin kuuluvat ja Venäjän turvallisuudesta vastaavat silovikit ovat turhautuneet epäonnistuneeseen hyökkäyssotaan. Jo aiemmin Putinin sisäpiiristä kerrottiin, että presidentin syrjäyttäminen on sitä todennäköisempää, mitä pidempään sota kestää.
Kangaspuro ja Saari muistuttavat, että kommentit voivat olla mielipidevaikuttamista, jolla pyritään horjuttamaan Venäjän vallanpitäjien uskottavuutta. Niissä piilee kuitenkin totuuden siemen.
– En epäile, etteikö sisäpiirissä olisi kritiikkiä sotaa vastaan. On selvää, että hyvin perillä olevat tahot tietävät, ettei tämä sujunut niinkuin kuviteltiin, Kangaspuro sanoo.
Presidentti Putinin syrjäyttäminen ei ratkaisisi tilannetta ainakaan välittömästi, vaan saattaisi syöstä maan suurempaan kaaokseen.
– On vaikea nähdä, että se johtaisi Venäjän vapautumiseen ja demokratian tulemiseen. Päinvastoin. Linja saattaisi olla tiukempi ja kaoottisempi, Saari sanoo.
– Ei Putinin syrjäyttäminen tai sivuun jääminen ratkaise mitään. Kaaoksen kautta valtaan voisi nousta vahvimpana nytkin oleva ryhmittymä. Turvallisuusneuvosto on keskeinen toimija ja siellä on kovan linjan kaverit tekemässä päätöksiä, Kangaspuro arvioi.
Lue lisää:
Yle seuraa voitonpäivän paraatia tässä artikkelissa
"Isänmaallisuus on kasvussa" – Moskovassa valmistaudutaan voitonpäivän juhlallisuuksiin