Lappeenrannan pääkirjaston väistötiloissa on tiettyjen hyllyjen välissä henkilörajoitukset. Syy ei liity tällä kertaa koronavirukseen – kyseessä on painorajoitus.
Joidenkin hyllyjen väliin saa kerralla mennä yhteensä kahdeksan ihmistä. Lappeenrannan kaupungin rakennusvalvonnan rakennustarkastaja Päivi Salminen kertoo, että syy on rakennuksen rakenteissa.
– Rakennusta ei ole rakennettu kirjastokäyttöön, eli siellä on mitoitettu kuormat eri lailla.
Lappeenrannan pääkirjaston väistötilat sijaitsevat nyt Lappeenrannan keskustassa kauppakeskus Ison-Kristiinan kakkoskerroksessa. Tiloissa on ennen ollut Anttila.
Parin korttelin päässä sijaitseva pääkirjasto peruskorjataan, ja väistötiloja käytetään ainakin seuraavat kaksi vuotta.
Painavia kirjahyllyjä ei ennakoida liiketiloihin
Kirjastoissa kirjat on pakattu vieri vieren massiivisiin hyllyihin. Siksi kirjastorakennusten rakenteet on suunniteltava niin, että ne kestävät lukuisia painavia hyllyjä, jotka on sijoiteltu tiiviisti.
Kauppakeskuskäyttöön tulevan rakennuksen suunnittelussa ei ole ennakoitu sitä, että tiloihin sijoiteltaisiin massiivisia kirjahyllyjä keveämpien tuotehyllyjen sijaan.
Siksi tiloja varten on tehty laskelmat siitä, kuinka paljon kirjahyllyjen, kirjojen ja ihmisten painoa tilassa voi per neliö olla, jotta liiketilakäyttöön suunniteltu kuorma ei ylity.
Rakennuksessa olevien tukipalkkien väliin sijoitettujen kirjahyllyjen kohdalla liian suuri pistemäinen paino voisi aiheuttaa vaurioita rakennukselle. Laskelmat tehnyt insinööri Tero Koikkalainen kertoo, että tiettyjen kirjahyllyjen kohdalla sopivaksi painoksi on laskettu 240 kiloa per hyllymetri. Näiden hyllyjen välissä paino voi olla 250 kiloa per neliömetri.
Salmisen mukaan mitään romahdusta ei kuitenkaan tarvitse pelätä.
– Lattiaan voisi tulla ehkä painaumia ja muuta sellaista, mutta nyt ei ole vaurioiden syntymisen mahdollisuutta.
Liiketilaksi tarkoitetun tilan rakenteiden kantavuus ei ollut kaupungille mikään yllätys, mutta sen muuttaminen kirjaston väistötiloiksi tavallaan oli. Kauppakeskusta suunniteltaessa ei luonnollisesti osattu ajatella, että Anttilan entisiin tiloihin tulisi joskus kirjasto.
Syy, miksi kauppakeskusta ei valmiiksi tehty kestämään suurempia kuormia, on Salmisen mukaan taloudellinen. Järeämmät rakenteet maksavat enemmän, eikä rahaa ole varaa tuhlata “kaiken varalta”.
– Kun kauppakeskusta suunniteltiin, oli oletettavaa, että tuossakin tilassa tulee aina olemaan liiketiloja, Salminen sanoo.
200 000 kirjaa muutti pääkirjastosta muualle
Kaikin muin kriteerein väistötila sijainteineen kauppakeskuksen yhteydessä on kirjastotoimenjohtaja Marja Huuhtasen mukaan mainio. Nykyinen väistötila oli paras vaihtoehto sen sijainnin ja koon vuoksi. Muissa vaihtoehdoissa palveluita olisi jouduttu hajauttamaan, ja työntekijöiden pisteetkään eivät olisi mahtuneet saman katon alle.
Kolmessa kerroksessa ollut kirjasto on nyt väliaikaisesti yhdessä kerroksessa, mikä helpottaa kirjastossa liikkumista.
– Se yllätti eniten, että nämä vanhat kirjahyllyt näyttävät paremmilta täällä kuin vanhassa kirjastossa, Huuhtanen kertoo.
Huuhtasen mukaan muita pohdinnassa olevia paikkoja olivat esimerkiksi entinen kurssikeskus Lappeenrannan Pallossa ja muut kauppakeskustilat.
Vuonna 1974 valmistunut Lappeenrannan pääkirjasto ei enää vastaa toiminnallisesti nykypäivän kirjastojen vaatimuksia. Rakennus päätettiin peruskorjata, ja se onkin rakennustarkastaja Päivi Salmisen mukaan oman aikansa arkkitehtuurinen helmi.
Väistötiloissa on tilaa on noin kolmannes siitä, mitä remontoitavassa pääkirjastossa. Käytössä ovat kuitenkin kaikki tutut palvelut varastokokoelmaa ja Carelica-kotiseutukokoelmaa lukuun ottamatta.
Muutto väistötiloihin oli silti eittämättä raskas: pelkästään pääkirjaston kirjakokoelmaan kuuluu noin 200 000 teosta.
Lappeenrannan pääkirjaston väistötilan avajaisia juhlitaan 25. elokuuta, jolloin asiakkaat saavat ehdottaa väliaikaiselle kirjastolle myös nimeä.
Juttua muokattu kello 11.25: Lisätty tiedot laskelmista.
Lisää aiheesta