Talon edessä on kuivumassa kuusi pestyä ämpäriä niitä varten rakennetussa telineessä. Pielavetinen Pentti Jeronen, 54, ottaa mukaan kaksi sankoa ja niiden kaveriksi varrellisen poimurin.
Marjamatka alkaa, ja vain kissa katsoo perään, kun auto lähtee liikkeelle.
Hellepäivänä metsässä on oltava mielellään jo viideltä aamulla.
– Poimiminen on parasta aamutuimaan, ja mustikka irtoaa todella hyvin varresta. Itsellänikin on mahtava olo, kun saa sen ensimmäisen ämpärin. Toinen ämpäri alkaa sitten jo tuntua, kun tämä helle painaa päälle, Jeronen tunnustaa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Talouspaperista saa Pentti Jerosen mukaan kätevän hyönteissuojan.Sami Takkinen / Yle
Talouspaperi on hänen mukaansa halpa keksintö, joka suojaa tehokkaasti päätä.
Ensimmäiset marjatilaukset jo ennen vappua
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan suomalaiset kotitaloudet poimivat vuosittain marjoja myyntiin kymmenkunta miljoonaa kiloa. Marjoista runsas kolmannes myydään sukulaisille ja tuttaville.
Pentti Jeronen on yksi niistä, jotka poimivat marjoja lähes päätoimisesti. Aluksi marjat menivät välittäjälle, mutta jo useamman vuoden ajan Jeronen on poiminut marjoja tilauksesta ihmisille.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kotitaloudet poimivat vuosittain kymmenen miljoonaa kiloa marjoja myyntiin.Sami Takkinen / Yle
Tänä vuonna ensimmäiset tilaukset tulivat jo huhtikuussa.
– Ensimmäisessä vaiheessa pitää marjoja viedä liikuntarajoitteisille ja vanhuksille, jotka eivät pääse metsään.
Seuraava tilaajaryhmä ovat kiireiset ihmiset, jotka eivät itse ehdi metsään. Tilauksia on sisässä jo toistasataa ämpäriä.
– Koetan, että jokainen saisi edes pikkuisen, Jeronen selittää.
"Marjaa riittää, kun viitsii kävellä"
Luken arvion mukaan mustikkasato on tänä vuonna korkeintaan keskinkertainen. Pentti Jeronen ei tällaisesta arviosta piittaa, sillä hänen mukaansa marjaa metsässä riittää, kunhan vain viitsii kävellä.
Luken erikoistutkija Rainer Peltola myöntää jo heti kättelyssä, että Jeronen on oikeassa. Luken arviot kun kuvaavat keskimääräistä tilannetta koko maassa.
– Emme me täällä tiedä, mikä tilanne on paikallisesti, Peltola sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Pentti Jerosen mukaan metsässä on mustikkaa, kun vain viitsii kävellä sitä etsimään.Sami Takkinen / Yle
Ei Jeronenkaan mene metsään ihan umpimähkään. Hän on jo vapusta asti tutkinut mustikan kukintaa ja sitä, millaisella alueella sitä esiintyy. Ratkaisevia ovat myös kosteusolosuhteet ja kesäsäät.
– Minä liikun niiden mukaan. Kuljen aika paljon polkupyörällä, että ei mene turhaan bensaa.
Miehen sanko täyttyy metsässä nopeasti mustikoista.
– Kaksi tuntia on kohtuullinen aika, mutta jos rupeaa yli kolmen tunnin menemään, niin sitten on paikanvaihto edessä.
Kymmenien ämpärien mies
Jeronen kerää sekä mustikkaa että puolukkaa. Ennätys on vuodelta 2015, jolloin hän keräsi 90 sangollista marjoja.
Kaksi vuotta sitten, kun Jeronen kävi 80 kilometrin päässä töissä, hän pystyi vapaa-aikanaan keräämään viisikymmentä sangollista marjoja. Viime vuonna saalis oli lähes kolmekymmentä sangollista enemmän.
– Olisin hyvilläni, jos onnistuisin jonakin vuonna rikkomaan sadan sangon rajan. Siitä minä olisin iloinen, hän virnistää.
Image may be NSFW. Clik here to view.Välittäjien pitäisi Pentti Jerosen mielestä maksaa poimijoille vähän enemmän.Sami Takkinen / Yle
Hymy haihtuu kuitenkin nopeasti, kun puhe kääntyy ulkomaisiin marjanpoimijoihin.
– Jos tullaan toiselta puolelta maapalloa, niin kerätyllä mustikalla on iso hiilijalanjälki.
Jerosen mielestä suomalaiset keräisivät enemmän marjoja, jos välittäjät maksaisivat marjoista vähän enemmän.
Jos hinta olisi esimerkiksi sama kuin mitä Jeronen itse ottaa puhdistetulta mustikkaämpäriltä eli 41 euroa, niin silloin jugurttipurkin hinta nousisi kaupassa miehen mukaan nykyisestä vain kahdella sentillä.
Marjoista iloa monella tavalla
Jeronen vie marjat asiakkaalle suoraan näiden kotiovelle. Tällä kertaa marjasangon ostajana on Kortemäen kylällä asuva Kalevi Lehtinen. Hän kertoo joutuvansa turvautumaan ulkopuolisen apuun, kun ei itse pysty liikkumaan metsässä.
– Oikein hyvä, että joku tekee tällaista. Että myös liikuntarajoitteiset saa näitä marjoja.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kalevi Lehtinen tilasi ja sai sangollisen mustikoita.Sami Takkinen / Yle
Myös Jeronen on tyytyväinen. Hän sanoo olevansa syksyllä kuin toinen mies.
– Keskivartalosta ovat lähteneet liiat, ja kunto on kova, hän nauraa.
Miten paljon marjoja keräät vuoden aikana? Aiheesta voi keskustella 29.7. klo 22:een saakka.
Perussuomalaisten kannatus nousi yli 20 prosentin, kertoo Helsingin Sanomat tänään julkistetussa gallupissa. Perussuomalaisten kannatus kasvoi 1,5 prosenttiyksiköllä 20,7:ään prosenttiin.
Kokoomuksen ja SDP:n kannatus oli hieman laskussa. Kokoomus oli hienoisessa johdossa 16,7:llä prosentilla. SDP:n kannatus oli 16,5 prosenttia. Puolueet vaihtoivat siis paikkaa kakkos- ja kolmossijasta edelliseen gallupiin verrattuna.
Keskustan kannatus laski 12,2:een prosenttiin. Vihreät kirivätkin keskustan ohi 14:ään prosenttiin.
Kannatuslukemat ovat hyvin samoilla linjoilla kuin 4.7. julkaistussa Ylen gallupissa. Siinä perussuomalaiset jäivät hieman alle 20:nen prosentin, mutta kasvua edellisestä mittauksesta oli vain 0,2 prosenttia.
Ylen lukemien mukaankin kokoomus oli toiseksi suurin ja SDP kolmanneksi suurin puolue. Vihreät sen sijaan nousivat keskustaa suuremmaksi jo aiemmassa kyselyssä.
Suomessa suosituin maito on pastöroitu. Pastörointi on lämpökäsittely, jossa maito kuumennetaan vähintään +72 °C asteeseen 15 sekunnin ajaksi.
Pastöroinnilla maidosta tuhotaan mahdolliset tauteja aiheuttavat bakteerit. Täysin mikrobitonta pastöroitukaan maito ole, mutta lähes kaikki patogeeniset bakteerit tuhoutuvat.
Ranskalaisen kemistin ja mikrobiologin Louis Pasteurin mukaan nimetty pastörointiprosessi ei ole enää viime vuosikymmeninä juurikaan muuttunut, joten syitä maitopurkin pidemmillä päiväyksille on haettava muualta.
Ruokaviraston ylitarkastaja Marko Naapuri oli maidon kanssa tekemisissä jo silloin, kun Suomi liittyi EU:hun 1995. Hän tietää, miten parasta ennen -päiväykset ovat pidentyneet.
– Ennen EU-aikaa se oli 5+1 päivää. Nykyinen yhdeksän päivää ei ole tullut sattumalta. Meijeriyhtiöillä on pitkän ajan dataa käytettävissään.
Mutta pidemmät päiväykset eivät johdu EU:sta. Suomessa esimerkiksi vaatimus maidon jäähdyttämisessä lypsämisen jälkeen ja kuljettamisen aikana on jopa tiukempi kuin EU:ssa. Meillä maidon pitää olla kuudessa asteessa, kun muualla riittää kymmenen.
Maito pysyy puhtaampana
Valion tutkimus- ja kehitysjohtaja Harri Kallioinen sanoo, että maidon säilyvyys on vuosien aikana pikku hiljaa kasvanut. Se johtuu koko tuotantoketjusta.
Ensinnäkin hygieniataso maitotilalla on parantunut. Myös käytettävät laitteet ovat parempia kuin vaikkapa 1970-luvulla, jolloin maitoa noudettiin vielä maitolaiturilta tonkissa. Nykyään maitotiloilla on kunnon tilatankit säilytystä varten.
Ja osaaminen on kehittynyt myös meijereissä.
– Ymmärrys hygieniasta ja laitteista ihan venttiilien rakenteisiin ja lämpökäsittelylaitteiden pintoihin, joihin maito on kontaktissa, on eri tasolla kuin aikaisemmin on ollut. Myös pesut ovat tehokkaampia ja tarkoituksenmukaisempia, Kallioinen sanoo.
Ja on kehitystä tapahtunut myös maitopurkissa. Kartonkipurkkien saumoissa tarvitaan muovia. Purkit ovat keskenään tasalaatuisempia kuin ennen. Säilyvyyden kannalta paremmat materiaalit ovat samalla myös ympäristöystävällisempiä.
Maidon kuljetuksessa kauppoihin lämpötila pysyy tasaisempana kuin ennen ja kauppojen kylmäkaappeihin on tullut ovet. Kotimatkallakin maito voi paremmin, sillä kuluttajien autoissa on nykyään ilmastointi. Kotona taas nykyiset jääkaapit pitävät lämpötilan paremmin tasaisena.
Kylmäketjun katkeaminen pilaa tietysti pastöroidun maidon edelleen.
– Kaksi tuntia ruokapöydällä on se aika, jolloin happaneminen alkaa. Se ei näy heti, mutta siitä se alkaa, sanoo Ruokaviraston Marko Naapuri.
Vastaavasti jo parin asteen pudotus jääkaapin lämpötilassa ja avaamattomien purkkien pitäminen kaapin alahyllyn takaosassa, pidentää pastöroidun maidon säilymistä päivillä.
– Jos jääkaapin lämpötila olisi +1 °C astetta, tulisi maidolle viikon verran enemmän säilyvyyttä, Naapuri toteaa.
Pastöroitua maitoa voi parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin huoletta juoda niin kauan kuin se maistuu normaalille. Avattuun maitopurkkiin taas voi päästä mikrobeja, jotka pilaavat maidon jo ennen kuin ilmoitettu päivämäärä on täynnä.
ESL-maito on maidonvalmistajien taikajuoma
Moni suomalainen juo tietämättään pitempään säilyvää korkeapastöroitua ESL-maitoa. ESL-käsittely tulee sanoista Extended Shelf Life. Sekä Valio että Arla kertovat, että korkeapastöroinnin aikana maito kuumennetaan +125 – +135 asteeseen 0,5–2 sekunnin ajaksi.
– Hieman kovemmalla prosessilla pystytään tuhoamaan maidosta itiöt, jotka kasvavat kylmässä. Pastörointi ei tehoa niihin itiöihin. Siihen perustuu se ESL-maidon pidempi säilyvyys, sanoo Valion Harri Kallioinen.
ESL-maitoja käytetään erikoismaidoissa kuten laktoosittomissa maitojuomissa, maitokaakaojuomissa, maitokahvijuomissa tai tietyissä kermoissa. Tuotteet ovat yleensä sellaisia joita ei myydä niin paljon kuin pastöroituja maitoja. Kaupoille ESL pienentää taloudellista riskiä, että tuotteita jää myymättä. Samalla ruokahävikkikin pienenee.
– Itse en huomaa ESL- tai pastöroidussa maidossa makueroa, Valion Kallioinen väittää.
ESL säilytytetään pastöroidun maidon tavoin jääkaapissa, mutta monille ”mökkimaitona” tuttu iskukuumennettu UHT-maito ei avaamattomana kylmää tarvitse.
UHT eli Ultra High Temperature Processing -käsittelyssä maidosta steriloidaan kaikki mikro-organismit. UHT-maito kuumennetaan vähintään +135⁰C:seen muutaman sekunnin ajaksi.
Valion Harri Kallioisen mukaan useita kuukausia säilyvää UHT:ta myydään Suomessa edelleen vähän. Sitä käytetään lähinnä ruuanlaittoon ja kahvimaidoksi, sillä maku ei houkuttele juomaan sitä sellaisenaan.
– UHT-maito maistuu keitetyltä, koska se on käsitelty korkeammassa lämpötilassa ja sieltä vapautuu rikkiyhdisteitä. Etenkin tuoreena siinä on voimakas keitetty maku, joka muistuttaa kananmunan makua.
Tulevaisuudessa maidon tuotantoketju paranee entisestään, mutta vielä ei tiedetä pidentääkö se pastöroidun maidon päiväyksiä. Tarvetta säilyvyyden parantamiselle ei välttämättä ole, jos esimerkiksi ESL tulee Suomessa laajemmin käyttöön.
Pankin pahvinen tunnuslukulista ei enää jatkossa riitä sähköiseen tunnistautumiseen ja maksamiseen.
Syynä on EU:n maksupalveludirektiivi PSD2, joka vaatii pankkeja ottamaan käyttöön aiempaa vahvemman sähköisen tunnistautumisen syyskuun puolivälissä.
Pisimmällä kehityksessä ovat Nordea ja Danske Bank, jotka aikovat kokonaan lopettaa perinteisten tunnuslukulistojen käytön.
Molemmilla pankeilla on kännykkään ladattavan tunnistussovelluksen lisäksi myös erillinen tunnuslukulaite niille asiakkaille, joilla ei ole käytössään älypuhelinta tai tablettia.
Image may be NSFW. Clik here to view.Nordea otti käyttöön mobiililaitteeseen ladattavan tunnuslukusovelluksen ensimmäisenä Suomessa jo vuonna 2015.Sami Takkinen / Yle
Nordealla on vielä kolmaskin vaihtoehto: puhuva tunnuslukulaite, jonka pankki on kehittänyt yhdessä Näkövammaisten keskusliiton kanssa.
– Tämä koskettaa vajaata kymmentä prosenttia meidän asiakkaista, jotka ovat edelleen käyttäneet pahvisia tunnuslukulistoja, arvelee Nordean Kuopion toimipaikan johtaja Jari-Pekka Raatikainen.
Pahvinen lista yhä yleisesti käytössä
Pankkien asiakkaiden keskuudessa tunnuslukulistan käyttö on vielä varsin yleistä. Esimerkiksi Oma Säästöpankissa pahvista tunnuslukukorttia käyttää noin kaksi kolmasosaa asiakkaista, ja Aktiassakin se on käytössä vielä joka toisella asiakkaalla.
Tilanne on samanlainen Säästöpankkiryhmän runsaan kahdenkymmenen paikallispankin joukossa.
– Vielä tällä hetkellä tunnuslukukortin käyttäjiä on enemmän kuin tunnistussovelluksen käyttäjiä, vaikka Säästöpankkien asiakkaille on ollut tunnistussovellus käytettävissä keväästä 2018 lähtien, myöntää Säästöpankkikeskuksen liiketoimintajohtaja Kai Koskela.
Image may be NSFW. Clik here to view.Pahviset tunnuslukulistat ovat yhä yleisesti käytössä.Sami Takkinen / Yle
Monet pankit ottavat syksyn aikana käyttöön pahvisen tunnuslukulistan vahvistukseksi tekstiviestivarmennuksen. Osalla pankeista on myös jo nyt käytössä erilaisia mobiilisovelluksia.
S-pankki on tässä suhteessa aivan omaa luokkaansa, sillä lähes 80 prosenttia pankin sähköisiin palveluihin kirjautumisista tehtiin jo viime vuodenvaihteessa mobiilisti.
"Asiakas saatava ymmärtämään, että tämä helpottaa arkea"
Nordea otti mobiililaitteeseen ladattavan tunnuslukusovelluksen ensimmäisenä käyttöön jo vuonna 2015, ja nyt pankki on ryhtynyt määrätietoisesti opastamaan asiakkaitaan sovelluksen käyttöön erityisissä digiaamuissa. Osuuspankki puolestaan aloittaa oman koulutuksensa syyskuussa.
Yksi henkilökohtaisen opastuksen saaneista on siilinjärveläinen Matti Häyrinen. Hän uskoo, että kyse on paljolti henkisen kynnyksen ylittämisestä.
– Kun on tottunut näitä listoja käyttämään, hän naurahtaa.
– Se on niin kuin urautumista tähän vanhaan aikaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Palveluneuvoja Aaro Laakkonen opasti Matti Häyristä tunnuslukusovelluksen käyttöön.Sami Takkinen / Yle
Nordean Varkauden konttorin digineuvoja Marita Eronen tunnistaa tilanteen.
– Vaikeinta on ehkä se, että saa asiakkaan innostumaan ja ymmärtämään, että se helpottaa hänen arkeaan.
Jari-Pekka Raatikainen myöntää, että kaikki asiakkaat eivät ole suhtautuneet asiaan myönteisesti. Asiakaspalautetta on hänen mukaansa tullut "jonkin verran".
– Valtaosa on kuitenkin näiden uusien tunnuslukusovellusten puolella, hän hymyilee.
Image may be NSFW. Clik here to view.Nordean Kuopion toimipisteen johtajan Jari-Pekka Raatikaisen mukaan valtaosa asiakkaista on tyytyväisiä tunnuslukusovelluksiin.Sami Takkinen / Yle
Tunnistautuminen muuttuu myös julkishallinnon asioinnissa
Pankkitunnusten muuttuminen vaikuttaa myös julkishallinnon asiointipalveluiden yhteiseen Suomi-fi-tunnistuspalveluun. Kansalaiset tunnistautuvat sen kautta esimerkiksi verohallinnon, Kelan, TE-palvelujen sekä kaupunkien ja kuntien asiointipalveluihin.
Yleisin tunnistusväline ovat pankkitunnukset, joita käytetään yli 90 prosentissa tapahtumista. Mobiilivarmenteiden osuus on vain kuutisen prosenttia.
Image may be NSFW. Clik here to view.Nordea ja Danske Bank tarjoavat käyttöön tunnuslukulaitteen, jos asiakkaalla ei ole älypuhelinta.Sami Takkinen / Yle
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntijan Petteri Ihalaisen mukaan perinteiset tunnuslukulistat olisivat kelvanneet Suomi.fi-tunnistuspalvelussa myös jatkossa, sillä EU-direktiivi koskee vain pankkien maksupalveluita.
– Laki ei sitä vaadi, eikä laki ole muuttumassa. Traficom ei aseta tunnistautumiselle lisävaatimuksia, Ihalainen toteaa.
Aktia on toistaiseksi ainoa pankki, joka aikoo myös tulevaisuudessa sallia asioinnin Suomi.fi-tunnistuspalvelussa pelkällä tunnuslukukortilla.
Tunnuslukulistat eivät hevin häviä
Nordea ja Danske Bank ovat ainoita pankkeja, jotka aikovat luopua tunnuslukulistoista kokonaan.
Pohjois-Savon Osuuspankin pankinjohtaja Antti-Jussi Pitkälä ei halua kommentoida kilpailijoiden linjauksia. Hän kuitenkin muistuttaa, että eri asiakkaat haluavat erilaisia asioita.
– Meille on ensiarvoisen tärkeää tarjota finanssialan paras asiakaskokemus. Me tarjoamme erilaisia vaihtoehtoja käyttää palveluita, Pitkälä muotoilee.
Image may be NSFW. Clik here to view.Pankinjohtaja Antti-Jussi Pitkälän mielestä asiakkailla on oltava erilaisia vaihtoehtoja.Sami Takkinen / Yle
Toisaalta myös Danske Bank selvittää mahdollisuutta hakea Finanssivalvonnalta lisäaikaa turvakortin käytön jatkamiseen. Pankin asiakkaista moni käyttää yhä tunnuslukulistaa, joka tarvitaan kun uusia tunnistusratkaisuja otetaan käyttöön.
– Toistaiseksi asiakkaan on hyvä pitää muovinen tunnuslukukortti tallessa, neuvoo Danske Bankin viestintäpäällikkö Sara Anttila.
Artikkeliissa on tarkennettu klo 10:24 syy siihen, että Danske Bank haluaa selvittää mahdollisuutta turvakortin käytön jatkamiseen.
Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla on syttynyt suuri tulipalo. Tulessa on useita maatalousrakennuksia. Ensitiedon mukaan eläimiä ei ole vaarassa, kertoo Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Keijo Kangastie.
– Täällä on useita maatalousrakennuksia täyden palon vaiheessa ja isot vahingot ovat tulossa, Kangastie kertoo.
Hänen mukaansa kyse on rakennuksista, joita käytetään tällä hetkellä todennäköisesti varastoina. Se mitä rakennuksissa on, ei ole vielä selvillä. Sammutettavia neliöitä on noin 800.
Hälytys palopaikalle Ilmajoen Munakantielle tuli kello 9.47. Sammuttajien saavuttua paikalle myös tontilla oleva omakotitalo oli jo saanut lämpösäteilystä vaurioita. Paikalla on parisenkymmentä pelastuslaitoksen yksikköä.
– Ensimmäisellä yksiköllä oli täysi työ, että se pystyi suojaamaan omakotitalon syttymisen, Kangastie sanoo.
Tämänhetkisen tiedon mukaan tilan päärakennus pystytään säästämään, mutta veden tarve paikanpäällä on suuri.
– Vettä ei ole tässä ihan lähettyvillä, se on suuri haaste. Paljon on otettu pyörien päälle, Kangastie sanoo.
Syttymissyy ei ole toistaiseksi edes arvelussa. Vahingot tulevat olemaan olemaan joka tapauksessa satoja tuhansia euroja, ellei miljoonaluokkaa.
Teknologiajätti Applen huhti-kesäkuun tulos heikkeni 13 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta 10 miljardiin dollariin. Palveluista tullut kasvu kompensoi takkuilevaa iPhone-puhelimien myyntiä.
Liikevaihto kasvoi prosentin 53,8 miljardiin dollariin.
Tulos oli parempi kuin analyytikot odottivat, ja Applen osakekurssi vahvistui yli kolme prosenttia jälkipörssissä.
Applen entisen rahantekokoneen eli iPhone-puhelimien osuus liikevaihdosta putosi 48 prosenttiin eli 26 miljardiin dollariin, mikä on Financial Timesin mukaan vähiten sitten vuoden 2012.
iPhone-myynnin heikennyttyä Apple on siirtänyt painopistettä digitaalisin sisältöihin ja palveluihin. Applen palvelubisnes kasvoikin lähes 13 prosenttia 11,5 miljardiin dollariin.
Applen toimitusjohtaja Tim Cook luonnehti vuosineljännestä "suurimmaksi huhti-kesäkuun kvartaaliksi koskaan", jota veti muun muassa kaikkien aikojen ennätysliikevaihto palveluista. Toimitusjohtaja oli tyytyväinen myös muun muassa iPadien ja Mac-tietokoneiden myyntiin.
Ennen kevään vaaleja yhdeksi keskeiseksi puheenaiheeksi nousi erityisesti vanhustenhoidon hoitajamitoitus. Nyt omalle alalleen vaatii sitovaa mitoitusta Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.
Kouluihin on liiton mukaan saatava lain turvaama opettajamitoitus. Alkuopetuksessa suhdeluvun tulisi olla yksi opettaja 18:aa oppilasta kohti ja kolmannelta luokalta lähtien yksi opettaja 20:tä oppilasta kohti, OAJ ehdottaa.
Uudistus voitaisiin toteuttaa 13 miljoonalla eurolla, liitto laskee. Mitoituksen tarvetta perustellaan esimerkiksi koulujen turvallisuuden ja oppimista edistävän vuorovaikutuksen lisäämisellä.
Oppivelvollisuus ei saa päättyä kesken tutkinnon
Oppivelvollisuusikää tulisi liiton mielestä nostaa hallituksen kaavailemasta 18 ikävuodesta. Nosto 19 ikävuoteen takaisi OAJ:n mukaan sen, että oppivelvollisuus ei pääty lukio- tai ammattikoulututkinnon ollessa vielä kesken.
Oppivelvollisuuden pidentämisen valmisteluun tulee varata riittävästi aikaa, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hänen mukaansa toteutuksessa voisi jopa ottaa mallia 1970-luvun peruskouluun siirtymisestä.
– Siirtyminen peruskouluun aloitettiin pohjoisesta ja se tapahtui usean vuoden aikana. Voisiko oppivelvollisuusuudistus alkaa etelästä ja edetä pohjoiseen, Luukkainen aprikoi tiedotteessa.
Opettajan lähtöpalkka hilattava yli 3 000 euron
OAJ esitteli syksyn liittokierrokseen ja opetusalan tulevaisuuteen liittyviä tavoitteitaan tänään medialle Helsingissä. Alan vetovoimaa tulee Luukkaisen mielestä lisätä aloituspalkkoja korottamalla.
Liiton tavoitteena on usean vuoden palkkaohjelma, jonka jälkeen aloittavan, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen opettajan lähtöpalkka on noussut yli 3 000 euroon. Nyt esimerkiksi luokanopettajan vähimmäispalkkataso on noin 2 661 euroa ja peruskoulun aineenopettajan 2 873 euroa kuukaudessa, liitto laskee.
– Opettajan ammatti on yhä suosittu. Opettajankoulutuksen hakijamäärien lasku kertoo kuitenkin opetus- ja kasvatustyön vetovoiman heikkenemisestä. Osaltaan kehityskulku kielii siitä, etteivät alan palkkaustaso, työolosuhteet eikä opettajan urakehitys enää houkuta nuoria entiseen tapaan, Luukkainen arvioi.
Kikystä halutaan syksyllä kompensaatio
Syksyn liittokierroksesta ennakoidaan yleisesti hankalaa, sillä työntekijä- ja työnantajaosapuolten välejä hiertää esimerkiksi kilpailukykysopimuksen tuoman työajanpidennyksen kohtalo.
Naisvaltainen opetusala on muun julkisen sektorin rinnalla lunastanut osansa kiky-sopimuksesta, joka paitsi lisäsi työaikaa myös leikkasi määräaikaisesti lomarahoja, Luukkainen sanoo.
– Lähestyvällä neuvottelukierroksella haluamme kompensaation kikystä. On tarvetta tarkastella sekä työaikoja että palkkausta, hän linjaa.
Lisäksi OAJ haluaa esimerkiksi, että varhaiskasvatuksen opettajat siirretään opetusalan sopimuksiin.
Poliisi on saanut kymmeniä yhteydenottoja sen jälkeen, kun se kertoi tutkivansa laajaa, vuosia kestänyttä seksuaalirikoskokonaisuutta Helsingin Laajasalossa.
– Yhteydenottoja on tullut tiedotteen julkaisemisen jälkeen useita kymmeniä. Toistaiseksi kahta ihmistä on kuulusteltu heihin mahdollisesti kohdistuneen rikoksen vuoksi, kertoo tutkinnanjohtaja Saara Asmundela STT:lle sähköpostitse.
Asmundela tarkentaa Ylelle, että poliisin kuulemat kaksi henkilöä ovat kertoneet tapahtumista, jotka täyttävät rikoksen tunnusmerkistön.
Poliisi julkaisi maanantaina kuvan epäillystä miehestä, joka on nuorten keskuudessa tunnettu nimellä "Eno". Poliisin mukaan seksuaalirikokset ovat tapahtuneet miehen kotona Helsingin Laajasalossa, missä hän on tarjonnut nuorille alkoholia ja huumaavia lääkkeitä.
Seksuaalisen väkivallan uhriksi on joutunut ainakin 12 alaikäistä tyttöä, poliisi kertoi maanantaina.
Poliisin mukaan epäillyt rikokset ovat alkaneet vuonna 2006 ja osaksi jatkuneet miehen kiinniottoon eli alkuvuoteen 2019 asti. Myös nyt ilmi tulleet kaksi uutta tapausta ajoittuvat tutkinnanjohtajan mukaan tälle ajankohdalle.
Asmundelan mukaan kaikkiin yhteydenottoihin tullaan vastaamaan ja kuulustelut järjestetään mahdollisimman pian.
– Poliisin täytyy ensinnäkin selvittää, täyttääkö ilmoitettu menettely jonkin rikoksen tunnusmerkistöä ja milloin epäilty rikos on tapahtunut, sillä syyteoikeuden vanheneminen lasketaan tekoajankohdasta.
Asmundela kertoo Ylelle, että yhteydenotoissa on useita sellaisia, joiden osalta lisäselvittelyt ovat tarpeen.
– Tässä vaiheessa on mahdoton sanoa, kuinka monta uutta uhria sieltä tulee, sen selvittäminen vie aikaa, hän toteaa.
Epäillään useista törkeistä raiskauksista
Rikoksista epäilty 64-vuotias laajasalolaismies vangittiin jo maaliskuun alussa, selviää käräjäoikeuden vangitsemistiedoista.
Vangitsemistietojen perusteella miestä epäillään yli 20 rikoksesta, joiden joukossa on muun muassa useita törkeitä raiskauksia, seksuaaliseen tekoon pakottamisia ja lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä. Ensimmäinen epäilty hyväksikäyttö alkoi vuoden 2006 heinäkuussa ja kesti yhteensä kaksi vuotta.
Miehen on epäilty myös pitäneen hallussaan ja levittäneen lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä sisältävää materiaalia. Materiaaliin liittyvien rikosten tekoaika päättyi muutamaa päivää ennen vangitsemista.
Seksuaalirikosten lisäksi miestä on vangitsemistietojen perusteella epäilty huumausainerikoksesta ja pahoinpitelystä.
Helteisellä niityllä kaksi ponia nyhtää heinää. Laidun on liian mahtipontinen sana kuvaamaan niiden ruohoapajia. Pikemminkin kyseessä on muutama kymmentä metriä suuntaansa ulottuva jaloittelutarha.
Ponien aitaus ulottuu lähelle naapurin tontin rajaa. Siitä eteenpäin maaseutumaisema muuttuu tiiviimmin asutuksi omakotitaloalueeksi.
– Meillä on tässä vähän yli hehtaarin tontti. Poneille siitä on aidattu kaikkiaan puolet, ponien omistaja Sini Liukkonen kertoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Liukkosen ponien pihatto on tehty vanhan navetan yhteyteen.Niko Mannonen/Yle
Liukkonen asuu perheineen Mikkelin Norolassa pienen omakotitaloalueen reunamilla. Vaikka toisella laidalla tonttia on liuta naapureita vieri vieressä, on toisella puolella metsää. Koska pihapiirissä oli jo valmiina vanha navetta, oli Liukkosen helppoa alkaa haaveilla hevosista omassa kotipihassa.
– Siitä asti, kun aloitin ratsastuksen parikymppisenä, se kyti mielessä. Nyt ponit ovat asuneet kotona kuusi vuotta.
Vaikka Norolan kylä on melko tiiviisti asuttu, on kivenheiton päässä Liukkosen pihasta lisää talleja. Nekin ovat pieniä 2-3 hevosen paikkoja.
Talli vanhassa navetassa, kantovesi ja lannat naapurin pellolle
Ympäri Suomea kaupunkien liepeillä hevosharrastajat perustavat talleja kotipihoihinsa. Tontin ei tarvitse olla suuri, eikä pihassa maatilarakennuksia. Talleja tehdään autotalleihin ja varastoihin, ostetaan siirtolavakiskojen päälle rakennettuja talleja tai rakennetaan uutta.
Liukkonen teki kahdelle ponilleen pihattotallin vanhaan navettaan.
– Navetan lantala osoittautui hyväksi pihattotalliksi. Siinä oli seinät ympärillä ja betonilattia. Laitoimme vain vaneria seiniin tuulensuojaksi ja vedimme lantalaan sähköt.
Image may be NSFW. Clik here to view.Liukkosen ponit pääsevät kulkemaan vapaasti sisälle ja ulos pihattoon suoraan tarhasta. Tavallisesti portti käytävälle on kiinni.Niko Mannonen/Yle
Lisäksi Liukkonen teki navetan yhdestä huoneesta lämpimän tilan varusteille. Siellä on paitsi lämmitin, myös kosteudenpoistaja, jotta kalliit nahkavarusteet eivät homehdu. Navetassa on kuivaa säilytystilaa myös kuivikkeille ja ylisillä ponien heinille.
Heinät ja kuivikkeet Liukkonen ostaa viljelijöiltä ja kaupasta, joten oman pellon puute ei haittaa. Tosin ponien lannasta eroon pääseminen on vaatinut kekseliäisyyttä, koska ei ole peltoa, jolle sitä voisi levittää.
– Lantaa tulee yllättävän paljon. Sain onneksi naapurin pellolle osan. Loput tutut hakevat kasvimailleen.
Myös säädökset lannan säilyttämisestä ovat tiukat. Lantalan pitää esimerkiksi olla kiinteäpohjainen ja katettu.
Image may be NSFW. Clik here to view.Varustehuone on tärkeä, sillä etenkin satulat ovat arvokkaita. Usein ovessa onkin lukko.Niko Mannonen/Yle
Ponien hoitotilaksi Liukkonen erotti vaneriseinällä käytävän pihattotallista. Siellä hoidetaan kavioiden vuolut ja eläinlääkärikäynnit.
Juoksevaa vettä ei talliin tule. Sen Liukkonen kantaa 50 metrin matkan talosta sisältä ämpäreillä.
–Se, että vettä ei tule on inhottavaa. Muuten tilat ovat minusta toimivat. Ponit viihtyvät hyvin.
Harrastajien hevosmiestaidot huolestuttavat
Keski-Suomen maaseudulla työtään tekevälle eläinlääkäri Stella Attialle pienet hevostallit ovat tuttuja. Hän hämmästelee, miten paljon ihmiset näkevät vaivaa saadakseen hevoset omaan pihaan. Monet käyvät päivätyössä ja sen jälkeen kotona odottaa vedenkanto, lantojen siivoaminen ja hevosten ruokinta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Hamppukuivike paaleja pitää olla tallissa valmiina ainakin kuusi, jotta Liukkonen saa kuivitettua pihattotallia tarpeen mukaan.Niko Mannonen/Yle
Jos tiloja ei ole suunniteltu hevosten pitoon, voi lantalan, heinävaraston ja vesipisteen välillä kulkiessa kertyä melkoinen määrä askelia.
– Ihmiset kantavat vettä hevosilleen valtavia määriä jostain järven rannasta matkojen päästä. Kun hevosta hoitaessani pyydän lämmintä vettä, he kaivelevat vedenkeittimen, Attia sanoo.
Attia on huolissaan pienten tallien pyörittäjien hevosmiestaidoista. Moni oman tallin kotipihaansa pystyttänyt on taustaltaan kaupunkilainen. Kosketusta hevosenpidon perinteisiin ei useinkaan ole, eikä hiljaista tietoa ole päässyt siirtymään.
– On voitu käydä ratsastustunneilla vuosia, mutta hevosten käsittelystä ja kouluttamisesta ei ole välttämättä kokemusta. Kun kotona on useita hevosia, voi tulla ongelmia, joiden kanssa ollaan yksin.
Image may be NSFW. Clik here to view."Kun ajelee maaseudulla, huomaa yhtä-äkkiä, että kas, tuohonkin pihaan on tullut pari hevosta," eläinlääkäri Stella Attia Hankasalmelta kertoo. Niko Mannonen/Yle
Sini Liukkosen ensimmäinen poni asui täyshoidossa ratsastuskoululla vuosia ennen kuin Liukkonen päätti ottaa sen kotipihaan. Vaikka hän oli tuolloinkin itse vastuussa omasta ponistaan, niin ratsastuskoulun ammattilaisilta tarttui yhtä jos toista tietoa.
– Minusta kannattaa ensin pitää omaa hevosta vieraalla hoidossa ennen kuin ottaa sen omaan pihaan. Siellä oppii paljon. Oikein hirvittää, millaista olisi ollut, jos olisin aikoinaan ottanut ponin suoraan kotiin.
Liukkonen halusi oman tallin säästääkseen aikaa ja rahaa. Kun lapset olivat pieniä, tallimatkoihin kului luvattoman paljon aikaa. Ja vaikka Liukkosen piti hankkia ponilleen kaveriksi toinenkin poni, on kahden ponin pitäminen kotona halvempaa kuin yhden täyshoidossa.
Kaikki tallit rekisteriin 2020 loppuun mennessä
Alunperin Liukkonen suunnitteli hankkivansa poninsa kaveriksi ison hevosen ja kunnostavansa navetan vanhoihin karsinoihin tilat eläimille. Pian kävi kuitenkin selväksi, että navetta oli eläinsuojelumääräysten mukaan liian matala, ja sen oviaukot liian kapeita. Tilojen muuttaminen määräyksiä vastaaviksi olisi ollut kohtuuttoman kallista.
Tallien rakentamista ja hevosten pitoa säädellään useilla eri laeilla ja asetuksilla. Hevostietokeskus on koonnut niistä kattavan tietopaketin. Lukemattomia talleja eläinlääkärikäynneillään nähneet Stella Attian mukaan harva pienen tallin pitäjä kuitenkaan tietää määräysten olemassaolosta.
– Tavallisia ongelmia talleilla ovat liian pienet karsinat ja kulkuaukot, sekä kuivikkeiden vähäisyys. Talli voi myös olla niin pienellä tontilla, ettei hevosilla mitenkään ole riittävästi mahdollisuuksia liikkua, Attia sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Liukkonen säilyttää heinät tallin ylisillä ladossa. Lain mukaan tallilat pitää löytyä tilaa ainakin kuukauden heinille. Niko Mannonen/Yle
Kukaan ei tiedä kuinka paljon pieniä, harrastelijoiden pitämiä hevostalleja on. Niitä ei valvota mitenkään, jollei joku näe syytä pyytää eläinsuojeluvalvoja erikseen paikalle. Ammattitalleilla valvontakäyntejä tehdään ainakin kerran vuodessa.
Tallien määrää ei tiedetä, sillä tähän saakka alle kuuden hevosen talleista ei ole tarvinnut ilmoittaa kenellekään. Nyt tilanne on muuttumassa. Uuden asetuksen seurauksena kaikkien hevosia pitävien on tehtävä ilmoitus toiminnastaan Ruokaviraston eläintenpitäjärekisteriin . Vaikka hevosia olisi kotona vain yksi, siitä on ilmoitettava.
Pieniä talleja on paljon, arvelee Ruokaviraston ylitarkastaja Aapo Kangas.
– Tällä rekisterillä voidaan parantaa hevosten hyvinvoinnin valvontaa, eläintautien seurantaa ja elintarviketurvallisuutta.
Pientenkin tallien velvoittaminen rekisteröitymään kumpuaa Euroopassa viime vuosina levinneistä eläintautiepidemioista sekä elintarvikehuijauksista.
– Jos nyt hevostalleilla leviäisi joku tauti, emme edes tietäisi, missä kaikkialla hevosia on.
Image may be NSFW. Clik here to view.Hevosten kengitykset ja kavioiden hoito vaativat kiinteäpohjaisen hoitotilan. Kuvassa Liukkosen russponi Sandra.Niko Mannonen/Yle
Sini Liukkosen mielestä rekisteri on erittäin tervetullut uudistus hevosalalle. Hän näkee sen erityisesti hevosten hyvinvointikysymyksenä. Nykyään hevosia saa puoli ilmaiseksi, ja kun niiden pitäminenkään ei kotioloissa maksa kohtuuttomasti, on vaarana, että hevonen tulee hankittua harkitsemattomasti.
– Kun on joku viranomaistaho, minne täytyy tehdä ilmoitus, ehkä se saa harkitsemaan vähän, mitä on tekemässä.
Eläinlääkäri Stella Attia on huolissaan samasta asiasta. Attian mielestä hevosten kotona pitämisen edullisuus on sitä paitsi harhaa. Hevosen voi ehkä ostaa halvalla, mutta jos se sairastuu, se tulee todella kalliiksi.
– Ähkyt ovat hevosilla yleisiä, ja ähkyn hoito voi maksaa yhdellä hoitokerralla enemmän kuin hevonen on maksanut. Ja harvemmin näillä pikkutalleilla on vakuutuksia.
Kun alkaa uuvuttaa, ponit voi siirtää ammattilaisen hoiviin
Liukkosella menee kuukaudessa noin 120 euroa kahden ponin ylläpitoon kotona. Täyshoidosta hän maksaisi 500 euroa kuukaudessa. Tärkein ajatus ponien kotiin ottamisessa, ajan säästö, osoittautui kuitenkin turhan optimistiseksi.
– Ajattelin, että kun ponit ovat kotona, on helppoa käydä vaikka joka päivä ajamassa tai kouluttaa poneja. Tämä kaikki muu hoito vie kuitenkin niin paljon aikaa, että ei joka päivä ehdikään touhuamaan ponien kanssa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Liukkonen on tehnyt pienen ratsastuskentän tontille. "Tämä on tällainen ikuisuusprojekti," hän sanoo.Niko Mannonen/Yle
Liukkonen on aika ajoin väsähtänyt ponien hoidon sitovuuteen. Ruokaa täytyy antaa useita kertoja päivässä, lannat täytyy siivota tallista ja tarhoista lähes päivittäin. Lisäksi on aitojen korjaamista, heinäkuormien purkua, kuivikkeiden ostoreissuja ja milloin mitäkin pientä. Pienistä asioista kertyy lopulta paljon työtä.
Etenkin talvet ovat välillä työläitä, ja Liukkonen onkin laittanut poninsa takaisin täyshoitoon jo useampana talvena. Ensi talvesta hän ei ole vielä tehnyt päätöstä.
– Riippuu rahasta, siitä miten työläältä tämä tuntuu ja mitä muita suunnitelmia meillä on elämässä.
Oman tallin perustamista Liukkonen ei silti kadu. Jos voisi aloittaa kaiken alusta, hän ottaisi vieläkin ponit kotiin.
– Ihaninta on, kun ne hörisevät aamulla, kun menen talliin ja innostuvat minut nähdessään. En olisi etukäteen uskonut, kuinka tärkeitä perheenjäseniä niistä tulee.
Se tavallinen tarina. Luodosta kotoisin olevan Daniel Byggmästarin elämä oli periaatteessa kohdallaan. Oli hyvä työpaikka Vaasassa, koti, vaimo ja kolme lasta. Sitten posti toi kultaisen lipun – kutsun entisen kotiseudun rekrytointitilaisuuteen.
– Olin vähän haaveillut tänne takaisin muuttamisesta, jotta saisimme ennen kaikkea apua lastenhoidossa ja olla perheen kanssa. Silloisessa työssä oli myös paljon stressiä, joten ajattelin mennä katsomaan, Byggmästar tunnustaa.
Perheelle ajatus paluumuutosta ei ollut itsestäänselvyys. Vaimo oli aiemmin sanonut, että hän ei halua muuttaa Vaasaa pienempään kaupunkiin, vaan mielellään vähän suurempaan. Aika alkoi kuitenkin olla otollinen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Jaakon Päivien yhteydessä pidettyyn rekrytointitilaisuuteen osallistui lähes parikymmentä alueen yrittäjää.Kalle Niskala / Yle
Pitkä rekrytointiprosessi
Pietarsaaren seudulla on järjestetty vuosina 2018 ja 2019 paluumuuttajille suunnattu työvoiman rekrytointitilaisuus. Tilaisuus on pidetty kaupunkifestivaali Jaakon Päivien yhteydessä, koska silloin monet seudulta muuttaneet tulevat käymään synnyinseudullaan.
Tänä vuonna rekrytointitapahtumaan osallistui 19 alueen yritystä, 5 kuntaa, oppilaitoksia ja asunnon välittäjiä. Kutsu lähetettiin keväällä 3000:lle alueen entiselle asukkaalle. Yli 600 saapui paikalle.
Daniel Byggmästar osallistui vuoden 2018 tilaisuuteen. Hän oli kiinnostunut kalibrointilaitteita valmistavasta Beamexista ja sen business professional -ohjelmasta.
– Juttelin tapahtumassa firman edustajien kanssa ja sen seurauksena päätin laittaa hakemuksen. Rekrytointiprosessi oli pitkä, mutta tammikuussa 2019 aloitin työt Pietarsaaressa ja olen viihtynyt.
Image may be NSFW. Clik here to view.Itävaltalainen Barbara Meinhart opiskelee Vaasassa ja haluaisi jäädä Pohjanmaalle. Hän etsii viestinnän alan työtä, jossa voi hyödyntää kielitaitoa. Kalle Niskala / Yle
Työntekijöitä tarvitaan
Pietarsaaren seudun kehitysyhtiö Concordia teki keväällä 2019 kartoituksen, jonka mukaan alueella on yli 600 avointa työpaikkaa. On arvioitu, että niitä on kahden vuoden kuluttua 900.
Alueelle tarvitaan insinöörejä, tuotannon työntekijöitä, web-osaajia, lääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, keittiöhenkilökuntaa, sosiaalityöntekijöitä ja niin edelleen.
Pietarsaaren houkuttimena ovat olleet kansainväliset yritykset.
– Etsimme lähinnä insinöörejä tuotekehitykseen, mutta myös myyntiin ja tuotantoon, kertoo Beamexin henkilöstöpäällikkö Tina Ademola.
Markkinointiviestintätoimisto Genero on on kiinnostunut growth hakkereista, graafisista suunnittelijoista ja web-kehittäjistä.
– Etsimme ihmistä, joka tykkää tästä alasta ja viihtyy. Tärkeintä ei ole määrä vaan laatu. Tämä on vaativa työ, kun pitää jatkuvasti kehittyä, toteaa Generon toimitusjohtaja ja yksi perustajista Sebastian Östman.
Image may be NSFW. Clik here to view.Genero on vuoden aikana tuplannut Pietarsaaren toimipisteen henkilökunnan kahdeksasta viiteentoista. Sebastian Östman kertoo tavanneensa rekrytointitilaisuudessa muutamia mielenkiintoisia tyyppejä.Kalle Niskala / Yle
Paluumuuttajien saaminen on kovaa työtä, vain murto-osa jää haaviin. Viime vuonna Pietarsaaren seudulle muutti toistakymmentä rekrytointitapahtumaan osallistunutta paluumuuttajaa. Pelkästään kuorma-autojen perävaunuja ja puoliperävaunuja valmistava Ekeri palkkasi kahdeksan työntekijää.
Daniel Byggmästar hymyilee nyt rekrytointipöydän toisella puolen. Hän on iltapäivän aikana jutellut muun muassa insinöörien kanssa.
– Kiva nähdä, että ihmisiä kiinnostaa. Kun aloitin aiemmassa työpaikassani ajattelin: Vau, tämä on hyvä firma! Pakko sanoa, että tämäkin on hyvä firma. Huolehtii työntekijöistä ja on hyvin hoidettu. Olen viihtynyt hyvin, vaikka on vielä paljon opittavaa.
Myös perhe on tyytyväinen. Ennakkopelot eivät toteutuneet.
– Täällä on elävää eikä vaimokaan haluaisi muuttaa takaisin. Kaipaan joitakin vanhoja asioita, mutta positiivinen osuus on ollut 95 prosenttia. Sekä työpaikka että asuminen täällä on kivaa.
Teknologiajätti Samsung Electronicsin huhti-kesäkuun nettotulos laski jopa 53 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tulos oli 4,4 miljardia dollaria eli noin 3,9 miljardia euroa.
Eteläkorealaisyhtiön tulosta rasittaa muistipiirien laskevat hinnat ja Etelä-Korean ja Japanin välinen kauppakiista. Muistipiirien maailmanlaajuinen tarjonta kasvaa, mutta kysyntä heikkenee. Muistipiirejä käytetään muun muassa älypuhelimissa, tietokoneissa ja palvelimissa.
Yhtiö kertoo perusmatkapuhelinten toimitusten kasvaneen, mutta lippulaivamallit ovat käyneet kaupaksi aiempaa hitaammin. Lisäksi markkinointikulut ovat kasvaneet.
Samsung julkaisi huhtikuussa Galaxy S10 5g -lippulaivamallin, joka on maailman ensimmäinen viidennen sukupolven matkapuhelin. Hieman aiemmin Etelä-Koreassa avattiin maailman ensimmäiset maanlaajuiset 5g-verkot, joiden avulla puhelinkäyttäjät voivat esimerkiksi ladata puhelimeensa kokonaisen elokuvan alle sekunnissa.
Samsung joutui kuitenkin viivyttämään Galaxy Fold -puhelimien julkaisua, kun puhelinten arvostelijat kertoivat näyttöongelmista vain muutaman päivän käytön jälkeen.
Etelä-Korean ja Japanin historiallisesti kireät välit ovat olleet viime aikoina tavallista vaikeammat, mikä heijastuu myös Samsungin toimintaan. Japani ilmoitti viime kuussa rajoittavansa tiettyjen Etelä-Korean teollisuudelle tärkeiden tuotteiden vientiä, perusteena luottamuksen puute Etelä-Korean viennin valvontaan.
Etelä-Korea pitää rajoituksia kostona siitä, että eteläkorealainen tuomioistuin määräsi japanilaisia yhtiöitä maksamaan korvauksia korealaisen orjatyövoiman käytöstä toisen maailmansodan aikana.
Viikonloppuna vankilasta sairaalaan kiidätetty venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi on kuvaillut äkillistä sairastumistaan. Internetsivuillaan julkaisemassaan kirjoituksessa Navalnyi kuvailee värikkäin sanankääntein kuinka hän sai muun muassa kasvoihinsa iho-oireita, jotka pahenivat yön aikana.
Hän kertoo ihonsa turvonneen ja kihelmöineen. Navalnyi vertaa oireitaan lasivillan koskemisen vaikutuksiin.
– Kun nousin aamulla, sellikaveri sanoi minut nähdessään silmiä pyöritellen: sinun pitää mennä heti lääkäriin. Paikalle saapunut välskäri katsoi minua samalla tavoin ja hälytti heti ambulanssin.
– Vilkaistessani peiliin, tajusin, mistä moinen reaktio. Silmäluomet olivat kooltaan kuin pingispallot ja niin edelleen.
Allergiattoman miehen allergiakohtaus
Navalnyi kertoo vankilassa kirjoittamassaan tekstissä humoristiseen tyyliin, kuinka sairaalassa annettu hoito vaikutti.
– Sellaisista vahvoista annoksista pöhötys alkoi laskea, ja lounaaseen mennessä minä jo näytin henkilöltä, joka on juopotellut keskeytyksettä kaksi kuukautta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Sairaalaan erikoisten oireiden vuoksi joutuneesta Aleksei Navalnyista navalny.com-sivulla julkaistu kuva. Kuva on otettu 29. heinäkuuta. navalny.com / EPA
– Nyt näytän siltä kuin olisin ryypännyt viikon, maanantaina sairaalasta vankilaan palautettu Navalnyi tokaisee.
Julkisuuteen Navalnyin sairaalaan joutumisen syyksi kerrottiin raju allerginen reaktio. Navalnyilla ei kuitenkaan ole mitään allergioita, ja hän epäileekin joutuneensa myrkytyksen kohteeksi.
Oppositiojohtaja kertoo olleensa samassa sellissä kuin aiemminkin ja käyttävänsä omia vuodevaatteitaan. Hän epäilee jonkun ulkopuolisen käyneen sellissä sillä aikaa, kun vangit ulkoilivat.
Hän kirjoittaa Venäjän vallanpitäjien olevan juuri niin tyhmiä, että yrittäisivät myrkyttää hänet. Todisteeksi tästä hän listaa useita myrkytystapauksia, kuten Britanniassa myrkkyä saaneiden Sergei ja Julia Skripalin tapauksen.
Romaniaa kuohuttava murhatapaus on johtanut maan sisäministerin Nicolae Mogan eroon. Raivostuneet romanialaiset ovat syyttäneet viranomaisia kyvyttömyydestä sen jälkeen, kun Etelä-Romanian Caracalissa paljastui kaksi murhaa.
Moga ehti toimia sisäministerinä alle viikon.
65-vuotias caracalilainen mies on tunnustanut tappaneensa 15-vuotiaan Alexandra Macesanun ja 18-vuotiaan Luiza Melencun. Viranomaiset epäilevät, että uhreja saattaa olla enemmän.
Erityisesti 15-vuotiaan tytön kohtalo on nostattanut raivoa, sillä miehen sieppaama ja raiskaama tyttö yritti saada apua soittamalla kolme kertaa hätänumeroon. Viranomaiset kuitenkin toimivat niin hitaasti, että mies ehti tappaa tytön ennen poliisien saapumista 19 tuntia myöhemmin.
Viranomaiset olivat hidastelleet niin tytön vanhempien tekemän katoamisilmoituksen rekisteröimisen, puheluiden jäljittämisen kuin täysin tarpeettoman kotietsintäluvan hakemisen kanssa.
Tapauksen vuoksi on järjestetty useita mielenosoituksia eri puolilla Romaniaa. Esimerkiksi maanantaina kymmenet teini-ikäiset marssivat Caracalissa kantaen kylttejä, joissa luki muun muassa "Hei 112, olen Alexandra ja haluan elää".
Romanian poliisijohtaja ja useita alemman tason virkamiehiä on erotettu tapauksen vuoksi. Lisäksi useiden poliisien toimia tutkitaan.
Jos omat ihmissuhteet ovat olleet turvallisia, voi olla vaikea ymmärtää väkivaltaisessa suhteessa elävän elämää. Miksei se jätä sitä?
Vauvaperhetyötä tekevä psykoterapeutti Jaana Wikgren muistaa tapauksen, joka kuvaa hyvin sitä, kuinka hankalaa väkivaltaisesta elämästä irrottautuminen on.
– Asiakas oli kokenut väkivaltaa lapsesta saakka sekä omien isovanhempien että vanhempiensa taholta. Aikuisena jokainen ihmissuhde sisälsi väkivaltaisia piirteitä. Sitten hän tapasi tavallisen kumppanin, joka ei lyönyt, uhkaillut tai kiristänyt, vaan oli tavallinen mies, joka opiskeli ja käyttäytyi normaalisti.
Nainen joutui työstämään asiaa terapian avulla pitkään. Kuinka tässä ihmissuhteessa oikein ollaan, kun mitään pahaa ei tapahdukaan?
Esimerkin avulla on helppo kuvata varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Mitä pidempään väkivalta on kuulunut elämään, sen hankalampaa siitä irrottautuminen on, kuvaa Wikgren.
Merkittävä ryhmä ovat vauvaperheet eli he, joiden perheessä on ainakin yksi alle kolmevuotias lapsi. Ensi- ja turvakotien liitosta vahvistetaan, että apua saaneista lapsista suurin ikäryhmä olivat vauvat (13 prosenttia) ja seuraavaksi eniten lapsista oli yksivuotiaita, 11 prosenttia.
Vauvaperheiden määrän kasvu kertoo myös siitä, että väkivalta tunnistetaan aiempaa paremmin ja apua osataan hakea.
Väkivalta vauvaperheissä alkaa usein jo raskausaikana. Syntymätön vauva luo paineita ottaa vastuuta ja puolison ulkoinen muuttuminen voi puhkaista väkivallan, kertoo Jaana Wikgren. Vauva-aikana kärsitään muutenkin unettomuudesta ja paineet perheestä huolehtimiseen kasvaa.
– Vauvaperheet myös eroavat yllättävän paljon. Eron uhka on usein väkivallan taustalla.
Image may be NSFW. Clik here to view.Väkivaltaa nähneet tai kokeneet lapset purkavat traumaa myös leikin avulla.Eveliina Matikainen / Yle
Vaikka konkreettinen potku tai lyönti kohdistuu toiseen aikuiseen, vauva on väkivallan kohteena sekä ennen syntymää että sen jälkeen, kuvaa Wikgren.
– Väkivalta saatetaan piilottaa vauvalta ajoittaen se vaikka päivä- tai yöunien aikaan, mutta se ei auta. Vauva on paljon sylissä, ja aistii kyllä nopeasti, jos äiti on hermostunut ja peloissaan, hän sanoo.
Yleisin väkivallan kohde on perheen äiti, mutta turvakodeista hakevat vuosittain apua myös miehet. Silloin tällöin iäkäs puoliso hakeutuu turvakotiin.
– Silloin väkivaltaa käyttää oma lapsi tai puoliso, psykoterapeutti Jaana Wikgren kertoo.
Joskus perheen äidin omat lapsuuskokemukset saattavat ahdistaa niin, että koettu väkivalta toistuu omassa vanhemmuudessa. Väkivallan kohteeksi voi joutua ensin puoliso ja sen jälkeen oma lapsi.
Väkivallan seuraukset
Lapset reagoivat väkivaltaan monin tavoin. Tavallisia oireita ovat ruokahaluttomuus, uniongelmat ja raivokohtaukset. Lapsi voi olla ylivirittynyt tai apaattinen. Ohjaaja Hilla Härkönen Hämeenlinnan turvakodista sanoo työssään näkyvän sen, millainen lapsen kiintymyssuhde on.
Jos lapsen elämässä on ollut edes yksi turvallinen aikuinen, on turvakodin henkilökuntaankin helpompi luottaa. Jos elämä on ollut täysin turvatonta, se näkyy uuden aikuisen kohtaamisessa. Härkösen mukaan lapsi voi tulla heti hyvinkin lähelle, tai olla erityisen etäinen.
– Nukkekodissa nuket nuket riitelevät keskenään ja lyövät toisiaan. Leikki ei etene, vaan jää jumittamaan samaa tilannetta yhä uudestaan. Tällöin kyse voi olla traumaleikistä.
Jos lasta ei suojata väkivallalta, eikä hän pääse itse pakenemaan, joutuu lapsi mukautumaan perheen tilanteeseen. Apaattisuus voi kertoa siitä, että lapsi on joutunut alistumaan väkivallalle, Härkönen toteaa.
– Yllättävän pienet vauvat yrittävät lohduttaa surullista vanhempaansa. Vauva saattaa tarjota oman tuttinsa itkevälle äidille, psykoterapeutti Jaana Wikgren kertoo.
Väkivaltaisessa perheessä elävä saattaa reagoida esimerkiksi nukkumalla paljon. Aikuisen silmiin vauva saattaa vaikuttaa jopa helpolta. Jaana Wikgren kuvailee väkivaltaisessa perheessä eläviä vauvoja vähään tyytyväisiksi lapsiksi.
Väkivallan jäljet
Hämeenlinnaan perustettiin turvakoti juhannuksena 2018. Tähän saakka sieltä on hakenut apua liki 200 ihmistä. Heistä ensikertalaisia oli reilusti yli puolet. Turvakodissa vietetty aika vaihtelee parista päivästä moneen kuukauteen.
Asiakkaista kolmasosa palaa takaisin kotiin, mutta kaksi kolmasosaa ei. Psykoterapeutti Jaana Wikgren Kanta-Hämeen perhetyö ry:stä toivoo, että väkivallasta irtaantumisessa perheitä autettaisiin nykyistä pidempään. Pelkkä turvakodissa vietetty aika ei riitä.
– Väkivaltainen elämä on monelle ihmiselle täysin normaali olotila. Sen käsittäminen, että toisinkin voi olla, vie aikaa ja siihen perheet tarvitsevat pitkään tukea.
Kokkolan Heinolankaaren ABC-aseman terassikaton romahtamisen syy on selvinnyt. Lasikaton reunimmaisessa ikkunalevyssä oli muista poikkeava kiinnitys.
Katoksen metallirungon lämpölaajeneman takia vinoon asennettu kiinnitysruuvi pääsi painamaan lasia, jolloin 10 millimetriä paksu karkaistu turvalasi rikkoontui pieniksi palasiksi. Kontakti on ollut niin voimakas tai monta kertaa toistuva, että se on lopulta rikkonut lasin. Syy selvisi rikkoontumisjäljistä ja -suunnasta.
Katos oli yksitoista vuotta vanha. Nyt vauriokatos puretaan kokonaan ja tilalle laitetaan tarvittaessa aurinkovarjot. Myös Heinolankaaren aseman kahden muun lasikatoksen reunimmaiset lasiruudut poistetaan varotoimenpiteenä ja tilalle laitetaan uudet ruudut ilman uloketta.
Tämän tyyppinen ulokkeellinen lasi on käytössä Kokkolan lisäksi vain Vaasassa Kiitokaaren ABC-asemalla. Vaasassa terassikate on kuitenkin tehty laminoidusta lasista, joka ei hajoa sirpaleiksi eikä voisi tippua asiakkaiden päälle, kuten Kokkolassa viime perjantaina.
Terassikatteesta rikkoontui yksi, noin metrin leveä lasilevy viime perjantaina. Kolme ihmistä sai haavoja pudonneista sirpaleista. Terassikatoksen alla oli tapahtumahetkellä ruokailemassa seitsemän asiakasta.
Teollisuuden investointien laahaaminen hämmentää tutkijoita
Suomessa teollisuuden investoinnit ovat jämähtäneet pysyvästi kilpailijamaita matalammalle tasolle. Investointien määrä romahti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kaikissa maissa, mutta Suomi on toipunut lamasta muita maita hitaammin. Kilpailukykysopimus tai yhteisöveron alennus eivät ole merkittävästi lisänneet investointeja.
Vauvaperheet hakevat yhä enemmän apua turvakodista
Image may be NSFW. Clik here to view.Vauva-aikana kärsitään muutenkin unettomuudesta ja paineet perheestä huolehtimiseen kasvaa.Taisto Lapila / Yle
Turvakotien asiakasmäärät ovat viime vuodet olleet kasvussa: apua haki yli 5 000 ihmistä. Merkittävänä ryhmänä ovat vauvaperheet. Lapset reagoivat väkivaltaan monin tavoin. Tavallisia oireita ovat ruokahaluttomuus, uniongelmat ja raivokohtaukset. Vauvaperheiden määrän kasvu kertoo myös siitä, että väkivalta tunnistetaan aiempaa paremmin ja apua osataan hakea.
Viro alensi alkoholiveroa – viinan myynti pompsahti ylös
Image may be NSFW. Clik here to view.Vodkapulloja tallinnalaisen myymälän hyllyssä.Silja Massa
Väkeviä alkoholijuomia myydään Virossa nyt jopa neljänneksen enemmän kuin ennen heinäkuun alussa tehtyä veronalennusta. Naapurimaa Latvia aikoo vastata kilpailuun asiakkaista ja laskea omaa veroaan 15 prosenttia torstaina. Molemmat maat haluaisivat pitää alkoholikaupan omien rajojen sisäpuolella, Viron arvioidaan menettäneen satoja miljoonia euroja verotuloja Latviaan suuntautuneen viinarallin takia.
Pohjois-Korea laukaisi kaksi ballistista ohjusta
Image may be NSFW. Clik here to view.Pohjois-Korean uutistoimiston julkaisema kuva Hwasong-15-ohjuksen laukaisusta vuonna 2017.KCNA / EPA
Pohjois-Korea on laukaissut kaksi ballistista ohjusta varhain keskiviikkona, kertoo eteläkorealainen uutistoimisto Yonhap. Ohjukset lensivät noin 250 kilometrin matkan ja kävivät 30 kilometrin korkeudessa ennen kuin ne syöksivät Japaninmereen, kertoo uutistoimisto AFP. Pohjois-Korean viimeaikaiset koelaukaisut saattavat olla reaktio Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tulevaan sotaharjoitukseen, johon Pohjois-Korea on suhtautunut hyvin kriittisesti.
Kesä palaa takaisin
Image may be NSFW. Clik here to view.Yle
Sää lämpenee tänään hieman ja monin paikoin on aurinkoista. Etelässä lämpötila nousee 20 asteeseen. Loppuviikolla virtaa pohjoisesta uudestaan kylmempää ilmaa, mutta ennen sitä on kesäisen lämmintä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Omistusasuntojen hintojen eriytyminen jatkuu voimakkaana pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat huhti–kesäkuussa pääkaupunkiseudulla 1,6 prosenttia vuoden takaisesta, kun muualla Suomessa hinnat putosivat keskimäärin 1,3 prosenttia.
Oulussa ja Turussa hinnat kuitenkin nousivat, ja Lahdessa sekä Tampereella hinnat pysyivät lähes vuoden takaisella tasollaan.
Sama suuntaus näkyy, kun hintoja verrataan edelliseen vuosineljännekseen. Tammi-maaliskuuhun verrattuna vanhojen osakeasuntojen hinnat kohosivat pääkaupunkiseudulla 2 prosenttia ja muualla Suomessa 0,8 prosenttia.
Kesäkuussa vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat olivat pääkaupunkiseudulla 2,2 prosenttia korkeammat kuin viime vuoden kesäkuussa. Muualla Suomessa hinnat laskivat 1,1 prosenttia.
Eriytyminen koskee myös uusia asuntoja. Pääkaupunkiseudulla uusien asuntojen hinnat nousivat 9,7 prosenttia vuoden takaisesta. Muualla maassa hinnat laskivat 1,1 prosenttia. Toukokuuhun verrattuna hinnat kohosivat pääkaupunkiseudulla yhden prosentin ja putosivat muualla maassa 0,8 prosenttia.
Osakeasuntojen hintojen kuukausitilaston ilmestyessä siinä on mukana tuoreimman tilastokuukauden osalta noin puolet kaikista kaupoista.
Pohjois-Korea on laukaissut kaksi ballistista ohjusta varhain keskiviikkona, kertoo eteläkorealainen uutistoimisto Yonhap.
Ohjukset lensivät noin 250 kilometrin matkan ja kävivät 30 kilometrin korkeudessa ennen kuin ne syöksivät Japaninmereen, kertoo uutistoimisto AFP.
Ohjukset laukaistiin Hodon niemimaalta Etelä-Hamgyeongin maakunnassa Pohjois-Korean itärannikolla, Etelä-Korean armeijan esikunta kertoo tiedotteessan. Nyt laukaistut ohjukset olivat erilaisia niihin ohjuksiin verrattuna, joita Pohjois-Korea on aikaisemmin laukaissut.
Pohjois-Korea ei ole antanut vahvistusta laukaisuille.
Pohjois-Korea provosoi ennen Etelä-Korean ja Yhdysvaltojen sotaharjoitusta
Etelä-Korean esikunta kertoo maan armeijan tarkkailevan tilannetta siltä varalta, että Pohjois-Korea suorittaa lisää laukaisuja.
Japanin puolustusministeriö kertoo, että sen havaintojen mukaan Japanin ilmatilaan ja merialueille ei olisi kantautunut ballistisia ohjuksia Pohjois-Korean laukaisun jälkeen.
Viime viikolla Pohjois-Korea koelaukaisi kaksi uutta lyhyen kantaman ballistista ohjusta.
Pohjois-Korean viimeaikaiset koelaukaisut saattavat olla reaktio Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tulevaan sotaharjoitukseen. Pohjois-Korea on suhtautunut harjoitukseen hyvin kriittisesti.
Maapallon ohitti arviolta 57–130-metrinen asteroidi viime torstaina. Kappale lensi maapallon ohi 24 kilometrin sekuntivauhtia vain 70 000 kilometrin etäisyydeltä; esimerkiksi Kuun kiertorata on noin viisi kertaa kauempana.
Asteroid 2019 OK:n ohitus tuli tutkijoille yllätyksenä. Kappale havaittiin vasta alle 24 tuntia ennen ohitusta.
Tavallisesti asteroidit ovat tiedossa jo vuosia ennen ohitusta. Esimerkiksi keväällä uutisoitiin, että vuonna 2029 Maan tulee ohittamaan 300-metrinen Apophis-asteroidi, vain noin 30 000 kilometrin päästä.
Kuinka on siis mahdollista, että kaupungintuhoajaksi ristitty Asteroid 2019 OK vaikutti tulleen tiedeyhteisölle ja siten koko maailmalle täytenä yllätyksenä? Yle kysyi asiasta Helsingin yliopistolla tähtitieteen laitoksella ja Maanmittauslaitoksella työskentelevältä professorilta Karri Muinoselta.
Miksi tutkijat eivät havainneet kaupungintuhoajaa aikaisemmin?
– Tämän kokoluokan asteroideista tunnetaan todellisuudessa yksinkertaisesti niin pieni osa, että tällaiset lähikohtaamiset voivat tapahtua yllättäen. Kukaan ei pysty seuraamaan tuntemattomia kohteita, Muinonen sanoo.
– Asteroid 2019 OK -luokan kappaleiden kartoittamiseen kestää useita kymmeniä vuosia. Kilometriluokan asteroideista tunnetaan yli 90 prosenttia, mutta 50–100 metrin luokassa puhutaan enää muutamista prosenteista, enimmillään kymmenestä prosentista.
–Jatkuvasti on käynnissä etsintäohjelmia, mutta aurinkokunnan geometriasta ja havainto-olosuhteista johtuen kappaleita ei voi havaita nykyisillä laitteilla yhtään tätä nopeammin, Muinonen kertoo.
Kuinka usein ohitsemme viilettää asteroideja, ja kuinka suuri osa niistä on tiedossa jo etukäteen?
– Kun puhutaan pienimmistä asteroideista, joilla on Hiroshiman ydinpommin teho, niitä räjähtää ilmakehässä jatkuvasti. Ilmakehä suojaa meitä. Sitten taas harvinaisempia ovat tällaiset Tšeljabinsk-tapaukset, joissa ilmakehässä pamahtaa läpimitaltaan muutaman kymmenen metrin kappaleet.
– Viime viikon kaupungintuhoaja-tapauksen kohdalla olisi ollut myös todennäköistä, että se olisi tuhoutunut ennen osumistaan maahan, jos se olisi ollut tavallinen, kivi- ja hiilipitoinen asteroidi. Vaikutukset olisivat olleet räjähdyspaikan lähiseudulla melkoiset.
Muinonen vertaa mahdollista vaikutusta Tunguska-tapaukseen. Vuonna 1908 harvaan asutussa Siperiassa räjähti oletetusti ilmakehän läpi tullut, läpimitaltaan arviolta 50–190-metrinen asteroidi. Räjähdys tuhosi 2 000 neliökilometriä metsää ja tappoi todennäköisesti kolme ihmistä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Helsingin yliopiston tähtitieteen laitoksella ja Maanmittauslaitoksella työskentelevä professori Karri Muinonen.Anniina Wallius / Yle
Onko asteroidien koostumuksella paljon merkitystä niiden tuhovoiman suhteen?
– On, kyllä. Jos maata uhkaisi hyvinkin rauta- ja nikkelipitoinen asteroidi, ei sen tarvitsisi olla edes kovin iso, jotta se tulisi ilmakehästä läpi. Vain kymmenen metriä halkaisijaltaan oleva kappale voisi läpäistä ilmakehän. Massa on se mikä merkitsee, Muinonen sanoo.
Onnistuisimmeko välttämään joukkosukupuuton?
Professori Karri Muinosen mielestä meidän tavallisten tallaajien ei kannata olla kovin huolissamme avaruuden asteroidiaktiivisuudesta, mutta tietoisuutta avaruudesta olisi hyvä lisätä.
– Seuraavan vuosisadan aikana ei ole nykytiedon valossa odotettavissa varsinaista uhkaa. Työnteon ja tutkimuksen on jatkuttava, jotta asteroidipopulaatio saadaan kartoitettua ja jottei enää tule viimeviikkoisen kaltaisia yllätyksiä.
– Ei ole kyseessä yhden vaalikauden juttu, vaan kymmenien vuosien työ.
Kuinka todennäköistä sitten on, että maahan törmäisi lähivuosisatoina suuri, kaupungintuhoajaa kookkaampi kappale?
– No, pitkässä juoksussa se on tasan tarkkaan satavarmaa, että asteroiditörmäyksiä tulee, jos niille ei tehdä jotain.
Muinonen kertoo, että asiantuntijat panostavat tällä hetkellä aktiivisesti mitigointi- eli estämistutkimukseen. Siinä keskitytään selvittämään, kuinka asteroidien lentoratoja voitaisiin muuttaa ja manipuloida törmäysten välttämiseksi. Hereillä tilanteeseen ollaan YK:ta myöten.
– Niin sanottu gravitaatiotraktori olisi yksi, rauhanomainen vaihtoehto: avaruuteen vietäisiin massa, jolla alettaisiin vetää haluttua asteroidia eri radalle. Toisaalta voisimme asettaa asteroidin pintaan moottoreita, joilla rataa voitaisiin muuttaa.
– Väkivaltainen ja kiireellisin keino olisi kappaleen räjäyttäminen ydinaseilla.
Yhdysvaltojen avaruushallinto Nasa on toistaiseksi tehnyt radanmuutoskokeita. Niiden tuloksia löytyy verkosta.
Euroopan avaruusjärjestö Esalla on tällä hetkellä äänestyspöydällä Hera-tehtävä, ja jos se hyväksytään syksyllä, aloitettaisiin vastaava työ myös täällä. Tätä kutsutaan avaruusturvallisuus- tai Space Situational Awareness -toiminnaksi.
Jos Maata uhkaisi 12–15 kilometriä läpimitaltaan oleva asteroidi, eli arviolta samankokoinen kuin aikanaan dinosaurukset hävittänyt kappale, mitä ihmiskunta voisi tehdä selviytyäkseen tuholta?
– Tuon kokoisia asteroideja ei ole Maan lähipopulaatiossa ainoatakaan, se tiedetään hyvin suurella varmuudella. Jos sellainen ilmenisi, se todennäköisesti havaittaisiin useita kymmeniä vuosia etukäteen. Silloin meillä olisi aikaa tehdä kaikki tarvittava kappaleen radan muuttamiseksi, vaikka se olisi noin suuri, Muinonen sanoo.
Muinonen painottaa, että tärkeintä tällaisessa tilanteessa olisi uhan aikainen havaitseminen. Kolmekymmentä vuotta saattaisi riittää.
– Mikäli saisimme tietää kappaleesta vasta kymmenen vuotta ennen arvioitua törmäystä, niin... se olisi aika lyhyt aika. Minun mielestäni liian lyhyt aika.
Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) ampuu kovilla. Ministerin mukaan sähkön siirtohintojen jatkuva nousu syrjii harvaanasuttuja alueita, pohjoista ja maaseutua.
– Sähkönsiirtoasiat puhututtavat ihmisiä aivan valtavasti. Siirtohinnat ovat nousseet varsin rutkasti 2010-luvulla, hän sanoo.
Sähköverkkoyhtiöt ovat alueellaan monopoliasemassa. Hintojen korotukset alkoivat vuonna 2016, kun verkkoyhtiö Caruna löi pöytään kuluttajaa kylmäävät korotukset siirtohintoihin.
Korotuksia koetettiin tuolloin suitsia vuosittaisella korotuskatolla.
– Nyt siirtohinnan nousua yritetään kiristää heti syksyllä lisää korotuskattoa tiukentamalla. Korotuskattoa olisi tarkoitus pudottaa alaspäin nykyistä 15 prosentista.
Tiukennuksen määrää ministeri ei suostu vielä sanomaan. Sen hän myöntää, että 15 prosentin vuosinousu on kova.
– Energiayhtiöt ovat toki toimineet lain mukaan, kun säävarmoja verkkoja on koetettu tehdä.
Verkkoyhtiöt, tiet ja väylät syytä säilyttää julkisessa omistuksessa
Elinkeinoministeri Kulmuni on sitä mieltä, että Jyrki Kataisen (kok.) pääministeriaikana tehty sähköverkkojen yksityistäminen oli virhepäätös. Se johti tuolloin siirtohintojen kovaan nousuun.
– Julkisen monopolin kaltaisen asioiden kuten teiden, väylien ja verkkoyhtiöiden olisi syytä olla julkisessa omistuksessa, Kulmuni suomii.
Korotuskaton lisäksi muitakin kuluttajan kukkarossa näkyviä toimia on luvassa.
Elinkeinoministeri sanoo, että Suomi voisi Ruotsin mallin mukaan porrastaa maksuja alueellisesti. Kulmuni on huolestunut alueellisesta eriarvoisuudesta.
Aggregaatit korkeiden siirtohintojen sijaan?
Sähköyhtiöt ovat perustelleet hintojen korotuksia pääosin sillä, että lisääntyneiden myrskytuhojen vuoksi sähköverkko on toimintavarmuuden vuoksi maakaapeloitava. Tällaiset investoinnit ovat kalliita.
Maakaapelointi ei kuitenkaan ole ainoa mahdollinen keino turvata sähkönsaantia pohtii ministeri Katri Kulmuni. Sitä paitsi kaapelointi ei edes ole verkkoyhtiöille pakollista, vaikka niin kuulee joskus väitettävän.
Lain vaatimiin varmuustoimiin pitkien etäisyyksien, metsien ja myrskytuhojen maassa voi päästä muutoinkin. Sähköverkkoja voidaan esimerkiksi tuoda lähemmäs tietä tai raivata niin sanottua vierimetsää. Kaapelointia korvaavia toimia pohditaan par'aikaa työ- ja elinkeinoministeriössä.
Kulmunilla on oma ehdotuksensa, jonka selvittäminen on vasta pantu ministeriössä alulle. Kulmuni ehdottaa varavoiman eli aggregaattien käyttöä hankalilla alueilla.
– Kuluttajan olisi voitava pohtia, ottaisiko hän käyttöönsä mieluummin aggregaatin vai maksaako korkeita siirtohintoja. On siis syytä selvittää, olisiko joillakin alueilla olemassa tehokkaampia keinoja hillitä siirtohintojen nousua kuin kaapeloida kaikki piuhat maahan, ministeri sanoo.
