Kuusi ihmistä kuoli ammuskelussa Molson Coorsin panimolla Milwaukeessa, Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa, kertoo uutistoimisto Reuters.
Poliisin mukaan 51-vuotias mies oli lopulta ampunut myös itsensä. Muita ihmisiä ei loukkaantunut ammuskelussa, joka sai alkunsa kello kahden jälkeen iltapäivällä.
Uutistoimisto AFP:n lainaamien paikallisten tiedotusvälineiden mukaan ampuja oli panimon entinen työntekijä, joka oli irtisanottu samana päivänä.
Panimon lisäksi alueella on myös yhtiön toimistotiloja. "Miller Valley" -nimellä tunnetulla alueella työskentelee yli 600 ihmistä.
Presidentti Donald Trump kommentoi ampumista tuoreeltaan lehdistötilaisuudessa, joka oli kutsuttu koolle koronaviruksen vuoksi.
– Häijy (wicked) murhaaja avasi tule Molson Coorsin panimolla tappaen viisi ihmistä. Useita haavoittui, heistä osa vakavasti. Se on kamala asia, Trump sanoi uutistoimistojen mukaan.
Uutistoimisto Reutersin mukaan useat poliisipartiot ja palomiehet päivystivät alueella, kun Molson Coorsin työntekijöitä saatettiin ulos työpaikaltaan. Paikallisen televisiokanavan mukaan poliisi etsi ajoneuvoa panimon alueelta tai sen läheisyydestä.
Ennen Milwaukeen ampumisia Yhdysvalloissa on ollut kolme useamman ihmisen kuolemaan johtanutta ampumistapausta tämän vuoden puolella. Niissä on kuollut 12 ihmistä. Viime vuonna ampumisia oli yhteensä 44 kappaletta, joissa kuoli 224 ihmistä.
Nuorilla on vaikeita tehtäviä edessään. Heidän on ratkaistava vinksallaan oleva huoltosuhde, korjattava ekologinen katastrofi ja estettävä yhteiskunnan kahtiajakautuminen.
Mutta onko heistä siihen?
Tämä herättää huolta, sillä nuoret ovat mediatietojen mukaan täysin erilaisia kuin ennen. Nuoret eivät sitoudu työntekoon vaan jahtaavat unelmiaan. Status tai palkkakaan ei houkuttele, kun nuori etsii “merkityksellisyyden” kokemuksia.
Etenkin työnantajilla on suuri tarve ymmärtää, millaisia nämä 1990-luvun alun jälkeen syntyneet z-sukupolven nuoret työntekijät ovat. Ja onneksi heistä onkin kirjoitettu lukemattomia artikkeleita, kirjoja ja raportteja.
Lähtökohtana on lähes aina ajatus siitä, että asiat ovat nyt toisin. Kun nuori on varttunut älypuhelimen kelmeässä valossa, aivot raksuttavat aivan eri tavalla.
Tästä lähtötilanteesta nuorison nykytilaa lähtee arvioimaan myös Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tänään julkaistu pamfletti Nuoriso, pilalla – kuinka yltäkylläisyys sai meidät ajattelemaan vain itseämme.
Kirjoittajaksi EVA kutsui Tampereen ylioppilaslehden entisenä päätoimittajana ja muun muassa Ylen kolumnistina tunnetun Tuija Siltamäen (s. 1992).
Nuoriso ei ole pelkkiä "apurahahuovuttajia"
Pamfletin esipuheessa EVAn johtaja Emilia Kullas purkaa hämmästystään siitä, miten nuori alainen päätti jättää vakituisen työpaikan ja lähteä Uuteen-Seelantiin. Perään oli turha huudella.
– Kaikki kliseet millenniaaleista ovat totta. Mikään määrä palautetta ei riitä. Työ vaihtuu heti, jos mielekkyys kärsii. Ovat niin herkkiä ja samalla kummallisen turvattomia, vaikka näin turvallista ei ole ollut koskaan, Kullas kirjoittaa.
Hieman yllättäen, julkaisun kirjoittaneen Tuija Siltamäen tulkinta on lähes päinvastainen. Hänen havaintonsa mukaan nuoriso ei ole niin peruuttamattoman erilainen kuin työelämäkonsulttien tarinoita kuuntelemalla voisi päätellä. Mikään ei viittaa siihen, että “perinteinen kunnon työ” ei enää kelpaisi nuorisolle.
Tästä kertovat esimerkiksi opiskelupaikkojen hakijamäärät. Vuonna 2018 ammattikorkeakouluihin haettiin eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloile, joista valmistuu muun muassa fysioterapeutteja ja sairaanhoitajia. Toisella sijalla olivat erilaiset tradenomiopinnot.
Nämä alat eivät ole mitään “apurahahuovuttamista”, kuten kirjoittaja toteaa.
Kuka haluaisikaan tehdä "tylsiä" tehtäviä "vastuuttomassa" yrityksessä?
Siltamäki käy läpi selvityksiä, joiden mukaan nuoret kaipaavat arvoja, eettisyyttä, inhimillisyyttä, joustavuutta, kannustavaa palautetta, mielenkiintoista työtä jne. Tutkimukset tuottavat hänen mukaansa usein tyhjiä sanoja.
– Ikään kuin joku haluaisi työskennellä vastuuttomassa tai epäinhimillisessä yrityksessä tylsien ja epäeettisten työtehtävien parissa ja saada mahdollisimman lannistavaa palautetta epäpäteviltä kollegoilta, Siltamäki kirjoittaa.
Siltamäen mukaan muodikkailla sanoilla peitellään sitä, että monet nuorten työelämää koskevista ajatuksista ovat hyvin samanlaisia kuin aiemmillakin sukupolvilla.
– Tämä mystinen milleniaaliporukka, jota lehdissä arvuutellaan, on varsin kapea. Suurin osa nuorista elää ja haluaa elää varsin samankaltaisesti kuin edeltäjänsä, Siltamäki summaa kirjoitusurakan jälkeen.
– Kiva työ, mukava koti ja ehkä koira.
Yksilöllistyminen on totta
Siitä Siltamäki on pamfletissa lainattujen lukuisten tutkijoiden kanssa samaa mieltä, että nuoret tavoittelevat yksilöllisyyttä. Yksilöllisyyden kaipuu on lisääntynyt jo vuosikymmeniä elintason nousun myötä.
Yksilöllisyys korostuu hänen mukaansa etenkin kuluttamisessa. Nuorella voi olla sadan euron pipo ja tonnin takki, ja samaan aikaan hyvin kriittisiä mielipiteitä uusliberalismista.
Kuluttamalla ilmaistaan sosiaalista pääomaa ja asemaa. Kulutus vaatii kuitenkin rahaa, ja se taas edellyttää työn tekemistä – tässä mielessä työnantajilla ei siis ole syytä huoleen.
Mutta entä ne suuret kysymykset, joihin nuorten on löydettävä vastaukset – huoltosuhde, ilmastokriisi ja niin eteenpäin?
Siltamäkeä huolestuttaa yksilökeskeisyydessä se, että suuret kysymykset tulisi ratkaista konsensushengessä. Nykyinen yksilöllisyyttä korostava twitter-sotien ja some-aktivismin aika suosii uhriutujia ja repivää indentiteettipolitiikkaa. Se on huono lähtökohta rakentavalle yhteisten asioiden hoidolle.
– Jotenkin se tuntuu kummalliselta tässä globaalissa 2020-luvun maailmassa. Meillä on pääsy koko maailmaan, mutta näemme siinä vain itsemme, Tuija Siltamäki kirjoittaa.
Terveysalan asiantuntijat kehottavat malttiin koronaviruksen kanssa ja arvioivat, että Italiassa päättäjät ylireagoivat taudin käsittelyssä. EU:n komissio taas pyrkii hillitsemään unionin jäsenmaita, että ne eivät sulkisi rajojaan taudin pelossa.
Toppuuttelusta huolimatta markkinat ovat reagoineet voimakkaasti ja pörssikurssit ovat pudonneet rajusti alkuviikolla. Koko maailmantalous horjuu taudin vuoksi.
Kiinan-kauppa seisoo eivätkä länsimaiset yritykset saa osia valmistamiinsa laitteisiin. Matkailu on vähentynyt ja Lapin palvelujen kauppa hiljentynyt. Koko maailman hotelli-, lento- ja luksusbisnekset ovat jo kärsineet.
Miten pelko vaikuttaa?
Jos päättäjät ylireagoivat kansan panikoidessa, koronaviruksesta voi tulla pitkä taka-askel maailmantalouteen.
– Suurin kielteinen koronaviruksen talousvaikutus tulee toimenpiteistä, joita tehdään viruksen leviämisen estämiseksi, ei viruksesta itsestään, Morningstarin markkina-analyytikko Jelena Sokolova huomauttaa.
Virukseen kuolleiden määrä ei ole hänen mielestään suuri suhteutettuna moneen muuhun tautiin, ja hyvää on myös se, että moni paranee siitä ilman hoitoa.
– Taloutta vahingoittavat nyt ennen kaikkea varotoimenpiteet, Sokolova sanoo.
Jelena Sokolova analysoi työkseen etenkin luksustuoteyhtiöiden markkinoita Morningstar-sijoitustutkimusyhtiössä Amsterdamissa. Esimerkiksi kalliita vaatteita myyvien yhtiöiden liikevaihdosta noin kolmasosa on tullut Kiinasta, ja nyt kauppa siellä seisoo.
Sokolovan mielestä Eurooppa saattaa ajautua erityisen huonoon tilanteeseen, koska keinot talouden piristämiseksi ovat vähäiset.
– Markkinoilla on huolia, että rahapolitiikalla ei voida enää piristää taloutta Euroopassa.
Miksi paniikki iski juuri nyt?
Kun vielä viime viikolla näytti siltä, että viruksen leviäminen saatetaan pystyä rajaamaan Kiinaan, nyt kuva on rikottu.
Tällä viikolla on käynyt selväksi, että taudin kanssa joutuvat joka tapauksessa kamppailemaan monet maat.
– Vaikka sairastuneet esimerkiksi Italiassa ovat olleet iäkkäitä, tällä kaikella on psykologinen vaikutus. Kun puhutaan eristyksistä ja karanteeneista, ihmiset alkavat hamstrata ruokaa eivätkä kuluta, vaikka se olisi kuinka irrationaalista. Näin riskit yrityksillekin nousevat ihan uudelle tasolle, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoo.
Kun ihmiset eivät enää kuluta, kysyntä taloudessa sakkaa. Samaan aikaan heikkenee tarjonta, kun tehtaita ja työpaikkoja suljetaan viruksen pysäyttämisen toivossa.
Euroopassa kasvu oli kituliasta jo ennen koronavirusta.
– Hyvässä tapauksessa kasvu olisi voinut olla tänä vuonna prosentin luokkaa. Tehtaiden ei tarvitse hirveän monta päivää olla kiinni, että se kasvu pyyhitään pois, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo.
Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mielestä ihmisluontoon kuuluu, että ylireagoidaan ongelmien levitessä. Markkinat saattavat tehdä niin nytkin, hän sanoo.Patrik Schauman / Yle
Voiko maailmantalous romahtaa?
Koronavirukseen pätee tieto lisää tuskaa -ilmiö. Alkuun tietoa oli vaikea saada. Nyt taudin etenemistä ja reaktoita voidaan seurata reaaliajassa. Paniikki siirtyy markkinoihin ja talouteen.
Epävarmuutta on myös siitä, millaisia päätöksiä valtioiden tasolla tehdään tulevaisuudessa.
Esimerkiksi Ranskassa viranomaiset ovat huolestuneet virheellisten tietojen leviämisestä. Siellä puhutaan epidemian ohella "infodemiasta", koska virheellinen tieto tarttuu kuin virus. Infodemia-termiä on käyttänyt myös Maailman terveysjärjestö WHO.
Von Gerich ei usko, että koronavirus voisi varsinaisesti romahduttaa maailmantaloutta.
– Kaikki mahdollisuudet on kuitenkin olemassa, että tästä tulee huomattavasti pahempi isku taloudelle kuin tällä hetkellä ajatellaan.
– On aitoja riskejä siitä, että tästä tulee jotain isompaa globaalilla tasolla, suurempia tappioita, mutta ihan hyvin voidaan myös olla tilanteessa, että markkinat nyt ylireagoivat, von Gerich sanoo.
Miksi ebola tai sars eivät vaikuttaneet yhtä rajusti?
Koronavirusta on verrattu esimerkiksi vuosituhannen alun sars-epidemiaan. Kiinan merkitys maailmantaloudelle oli tuolloin kuitenkin nykyistä pienempi. Sarsin leviäminen saatiin myös varsin nopeasti hallintaan.
Maailma on muuttunut, koska käytännössä kaikki kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset ovat jollain tavoin riippuvaisia Kiinasta. Vaikka jättimaan talous pikku hiljaa käynnistyisi, alkuvuoden halvaantumisesta jää syvä kuoppa.
EK:n pääekonomisti Penna Urrila arvioi, että koronavirus on ennennäkemätön kysyntä- ja tarjontasokki taloudelle. Kysyntää ei ole, kun ihmiset eivät kuluta. Tarjonta surkastuu, kun tehtaita ja kauppoja on suljettu.Marjut Hentunen
Monet nykyaikaiset yritykset ovat rakentaneet tuotantoketjunsa tiukoiksi niin, että tavaraa tulee ulos "jatkuvasti ja häiriöittä". Kun yksi ketjun osa eli Kiina otetaan pois, yritysten toiminta voi alkaa EK:n Urrilan mukaan hyytyä muutamassa viikossa.
– Häiriöt voivat tulla yllättäviin paikkoihin. Jos autoteollisuudesta puuttuu komponentteja tai osia, niin korvaavia vaihtoehtoja ei välttämättä ole, Urrila sanoo.
Monet yritykset Volvon Göteborgin-tehtaista viinayhtiöihin ovat jo nyt kertoneet tuloksensa kärsivän selvästi.
Urrila ja von Gerich uskovatkin, että tämän jälkeen yritykset saattavat lyhentää hankintaketjujensa lonkeroita eli alkavat hankkia osia ja komponentteja lähempää.
Samuli Huttunen / Yle
Miten yksi pieni virus voi mullistaa maailman?
Mitä laajemmalle koronavirus leviää, sitä enemmän se vaikuttaa koko maailmanlaajuiselta pandemialta. Jos virus leviää yhtä laajaksi kuin tavallinen influenssa, se koettelee terveydenhoitojärjestelmiä ja talouksia.
– Esimerkiksi Kiinassa rakennettiin uusia sairaaloita, kun terveydenhoidon paikat loppuivat, Urrila sanoo.
Siksi talouselämä toivoo viranomaisilta tarkkaan harkittuja ja oikein ajoitettuja toimia. Von Gerichin mielestä jossain vaiheessa tulee piste, jolloin liikkumisen rajoituksista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
– Silloin todetaan että emme pysty estämään taudin estämistä, ja nyt pyritään auttamaan sairaita sen sijaan, hän sanoo.
Urrila on samaa mieltä.
– Emmehän me pyri influenssaakaan karanteeneilla rajaamaan. Jos epidemia laajenee jossain vaiheessa paljon, torjuntatoimissa täytyisi nostaa kädet ylös. Ei olisi koko väestön tasolla kestävää, jos oireettomia ihmisiä pidettäisiin pitkään karanteenissa, Urrila sanoo.
Oikeanlaisella viranomaisten viestinnällä voidaan välttää ihmisten panikointi ja irrationaalinenkin toiminta.
Vakavimmat vaikutukset Suomen taloudelle on siitä, jos virus leviää suuremmissa kauppamaissa eli esimerkiksi Saksassa, Ranskassa, Benelux-maissa tai Pohjoismaissa.
– Sieltäkin vaikutus tulee sitä kautta, miten voimakkailla toimilla taudin leviämistä pyritään patoamaan, Urrila sanoo. Esimerkiksi rajojen sulkeminen voi olla näennäistä toimintaa, jolla ei olisi todellista vaikutusta. Oireeton henkilö voi kantaa tautia eteenpäin siitä huolimatta.
Vuodesta toiseen kiivaana vellovassa maanpuolustuskeskustelussa on muutama hupaisa piirre.
Ensinnäkin, aina kun joku julkifeministi kommentoi somessa tai lehtien palstoilla jotain muuta asiaa kuin maanpuolustusta, säntäävät verkkokeskustelijat paikalle ilmoittamaan, että jos feministejä oikeasti kiinnostaisi tasa-arvo, he kritisoisivat asevelvollisuuden epätasa-arvoisuutta.
(Vastaisuuden varalle tiedoksi: kyllä kritisoivat, ja jopa Feministinen puolue ajoi eduskuntavaaliohjelmassaan sukupuolineutraalia ja vapaaehtoista asepalvelusta, mutta feministien syytä on tietenkin sekin, jos "keskustelija" riehuu mieluummin netissä kuin esim. googlaa.)
Toiseksi, jos feministi, nainen, sivari tai muu ei-intin-käynyt ihminen esittää näkemyksiä maanpuolustuksesta, on vastassa yleensä täystyrmäys. Turha tulla tänne pätemään, jos ei ole edes inttiä käynyt!
Ja niin tavallaan onkin. Ei kenellekään ole mitään hyötyä siitä, jos minä twiittailen netin täyteen ennakkoluuloihin ja kuvitelmiin perustuvia "näkemyksiä" siitä, että armeijassa opitaan vain jonottamaan ja leikkimään sotaa, lol.
Mutta jotain minäkin tiedän!
Entistä useampi ei kestä armeijan oloja – tai väittää niin.
Aluksi numeroita.
Jo joka kolmas mies jättää armeijan käymättä, ja määrä on kasvussa. Siihen ovat syynä esimerkiksi maailman muuttuminen ja mielenterveysongelmat. Entistä useampi ei kestä armeijan oloja – tai väittää niin.
Vuonna 2018 palveluksen keskeytti hieman yli 15 prosenttia varusmiehistä. Maavoimien komentajan kenraaliluutnantti Petri Hulkonmukaan syyt liittyvät usein yhdessä asumiseen ja tekemiseen, kuten pesu- ja wc-tilojen yhteiskäyttöön. Virallisesti suurin yksittäinen syy ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, kuten päihdeongelmat.
(Vaikka kaikkihan tietävät, että todellinen syy on tietenkin se, että nykynuoret ovat niin herkkiä ja laiskoja niljakkeita, mutta ei nyt mennä siihen.)
On siis selvää, että asepalveluksessa on nykyisellään sekä käytännöllisiä että periaatteellisia ongelmia. Niiden ratkominen on hankalaa, koska varusmiespalvelukseen liittyy paljon moraalisia intohimoja, eikä puolustusvoimia varsinaisesti tunneta ketteryydestään. Aiemmat uudistusyritykset ovat kuivuneet kasaan yksi toisensa jälkeen.
Viime kesänä Varusmiesliitto ehdotti tasa-arvoista asepalvelusta, sitä ennen Elisabeth Rehn – Bank of Ideas -ajatushautomo esitti nykymuotoisen asevelvollisuuden tilalle myös naisia, ahvenanmaalaisia ja Jehovan todistajia koskevaa kansalaispalvelusta. Saman suuntaisia ajatuksia esitti viime vuonna myös Asepalvelus 2020 -kansalaisliike.
Kuperkeikkoja olisi kuitenkin syytä alkaa harjoitella, sillä tulevaisuuden kriisit vaativat erilaista osaamista kuin talvisota. Venäjän ja muiden vanhojen kelmien lisäksi kansallista turvallisuutta uhkaa ilmastonmuutos. Se lisää esimerkiksi sään ääri-ilmiöitä, mikä lisää ympäristökatastrofeja, mikä lisää kulkutauteja ja pakolaisuutta, mikä puolestaan lisää ulko- ja sisäpoliittisia jännitteitä. Niistä seuraavat katastrofit eivät katso sukupuolta tai vakaumusta.
Nykynuoret saattavat olla herkkiä, mutta tyhmiä he eivät ole. He arvostavat yhdenvertaisuutta enemmän kuin kansallisia rituaaleja.
Siispä ehdotan: räjäytetään nykyinen varusmiespalvelus. Yhdistetään intti ja sivari yhdeksi, kaikille sukupuolille pakolliseksi kansalaispalvelukseksi, josta jokainen voi valita itselleen sopivan mittaisen ja sisältöisen koulutuksen. Osa voi erikoistua asepalvelukseen, toiset ympäristökatastrofien torjuntaan ja kolmannet vaikka humanitääriseen työhön.
Maanpuolustusvelvollisuus on kirjattu perustuslakiin, mutta näin aseettomallekin palvelukselle saataisiin reservi, eikä toimeen tarvisi ryhtyä vasta kriisin puskiessa päälle. Ihmisiä koulutettaisiin jotain tarvetta varten, eikä vain siksi, että pitää keksiä jokin vaihtoehto intille. Se perustelisi myös palveluksen pakollisuuden.
Se olisi tietysti hankalaa ja kallista, mutta niin on sekin, jos mitään muutoksia ei tehdä.
Nykynuoret saattavat olla herkkiä, mutta tyhmiä he eivät ole. He arvostavat yhdenvertaisuutta enemmän kuin kansallisia rituaaleja. Yritäpä selittää "lumihiutaleelle", miksi totaalikieltäytyjät voidaan meillä edelleen tuomita vankeuteen, miksi siviilipalvelus kestää tuplasti lyhimmän varusmiespalveluksen verran ja miksi palvelushaluton mies on parempi sotilas kuin motivoitunut nainen.
Eipä siinä juuri järkeä olekaan, ja todennäköisesti tulevaisuudessa sitä mieltä on entistä useampi nuori.
Siksi instituutio kannattaa uudistaa, kun se on vielä jäljellä.
Tuija Siltamäki on toimittaja, joka kirjoittaa työryhmän kanssa tietokirjaa sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta ja vastaa illanistujaisissa poikien inttijuttuihin kertomalla sankaritarinoita heppatyttöajoiltaan.
Hallitus pitää tiedotustilaisuuden koronavirustilanteesta klo 13.30
Hallitus tapaa aamupäivällä eduskuntaryhmien johtoa ja kertoo, miten koronavirustilanteeseen on varauduttu. Hallitus pitää tiedostustilaisuuden kello 13.30, jonka Yle näyttää suorana. Paikalla ovat pääministeri Sanna Marin (sd.), valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.), sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Lue tästä uusimmat tiedot koronavirustilanteesta.
Valtion isoille yhtiöille tulossa ilmastotavoitteet
Ympäristöaktivistit tunkeutuivat Datteln 4 -voimalaan helmikuun alussa.Ina Fassbender / AFP
Valtionyhtiöille tulee pian uusia ilmastovelvoitteita, mutta suurimpia saastuttajia ei aiota nostaa tikunnokkaan. Ilmastoasiantuntijat ovat vaatineet toimia erityisesti Fortumin suhteen. Hallitus julkistaa omistajaohjauksen periaatepäätöksen ilmastovelvoitteineen maaliskuussa.
"Kuolemmeko kaikki tänne?" – Kuvat kertovat pakolaisten ahdingosta Syyrian Idlibissä
Syyrialaispoika istuu Saramadan kaupungin hautausmaalla Idlibissä.Aaref Watad / AFP
Syyriassa on käynnissä koko yhdeksänvuotisen sisällissodan pahin siviilien joukkopako. YK:n mukaan lähes 950 000 ihmistä on paennut Idlibin alueella kodeistaan sitten joulukuun alun. Yli puoli miljoonaa pakolaisista on lapsia.
– Idlibin ankarien talviolojen keskellä näemme ihmisiä loukussa, eristyksissä ja pian ilman mahdollisuuksia selviytyä. Tämä on täysin mahdotonta hyväksyä, sanoi Punaisen ristin kansainvälisen komitean Lähi-idän johtaja Fabrizio Carboni.
Lintujen uudenlainen elämä kertoo koko ekosysteemin muutoksesta
Haahkat tarvitsevat riittävän isoja simpukoita selviytyäkseen talviajasta. Ne voivat pulskasti silloin kun simpukatkin ovat pulskia. Sinisimpukat kasvavat suuriksi vain tarpeeksi suolaisessa vedessä.Heikki Eriksson
Ilmastonmuutoksen vaikutukset lintuihin ovat paljon muutakin kuin leutoina talvina pohjoiseen jääneitä talvehtijoita tai aikaisin saapuvia muuttolintuja. Vaikutukset ulottuvat syvälle, ja ne ovat monimutkaisia. Ilmastonmuutos muokkaa elinympäristöjä ja ravintoverkkoja monin eri tavoin. Lajien väliset suhteet, ympäristön kemia, luonnon aikataulut ja jopa lajien perimä ovat jo muuttuneet.
Liki valmiit potilashuoneet odottavat rakennustyömaalla pari vuotta
Mallihuoneilla varmistetaan, että pienetkin yksityiskohdat on huomioitu ennen kuin rakentamisessa edetään: on sitten vähemmän korjattavaa valmiissa sairaalassa. Jouni Koutonen / Yle
Ensimmäiset potilaat tulevat Turun yliopistollisen keskussairaalan uuteen Majakkasairaalaan vasta kahden vuoden kuluttua, mutta rakennustyömaalla on jo yksittäisiä potilashuoneita valmiina. Hoitotyön ammattilaiset ovat olleet Majakkasairaalan suunnittelussa mukana alusta alkaen. Videolta näet, millainen on vastasyntyneiden teho-osaston tuleva perhehuone.
Poutaa ja aurinkoa
Joonas Koskela / Yle
Torstai on poutainen ja aurinkoinen päivä. Ilma lämpenee aamun kylmyydestä päivää kohden. Etelässä puhaltaa kylmä itätuuli. Perjantaina idässä voi liikkua vähän lumikuuroja. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Naiset tekevät keskimäärin huonompia asuntokauppoja kuin miehet. Tällaiseen tulokseen on päätynyt kaksi erillistä amerikkalaistutkimusta. Toinen on tehty tammikuussa ja toinen viime huhtikuussa.
Molemmissa tutkimuksissa on päädytty siihen, että asuntoa myydessään naiset asettavat hintapyynnön noin kaksi prosenttia alemmas kuin miehet vastaavanlaista asuntoa kaupitellessaan.
Sama toistuu asunnon ostossa. Naiset tinkivät ujommin ja maksavat siksi noin kaksi prosenttia enemmän kuin miehet.
Asuntorahoittaja Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus pitää tutkimukisa uskottavina ja niiden tutkimusaineistoa laadukkaana. Hän arvioi, että tulos on sovellettavissa myös Suomeen.
– Pidän näitä tutkimuksia uskottavina. Toki yhtä tarkkaa tutkimusta ei Suomesta ole. Naiset ovat keskimäärin hiukan turvallisuushakuisempia ja se voisi näkyä asuntomarkkinolla hinnoissa juuri näin.
Varovaisuudelle Brotherus viittaa siihen, että myydessään naiset haluavat varmistua, että asunto menee kaupaksi ja asettavat siksi hintapyynnön alemmaksi. Ostaessaan naiset eivät ole yhtä röyhkeitä tinkijöitä kuin miehet.
Hypon asuntomarkkinaraportin mukaan tutkimuksissa käytettiin yli 52 miljoonan asuntokaupan tietoja ja seurattiin samojen asuntojen peräkkäisiä kauppoja.
Naiset myyvät saman asunnon kolme prosenttia edullisemmin miehelle kuin mies myy toiselle miehelle.
– Sen sijaan, jos nainen ostaa asunnon mieheltä, asunnosta maksetaan noin prosentti enemmän. Yhteensä naiset siis myyvät asunnon yli neljä prosenttia edullisemmin miehelle verrattuna miehen myydessä vastaavan asunnon naiselle, Brotherus selvittää.
Hiljaisilla markkinoilla helpompi vaikuttaa
Brotherus kuitenkin muistuttaa, että tinkimiselläkin on rajansa. Vilkkailla asuntomarkkinoilla ostajia löytyy, vaikka hinnat olisivat koviakin. Hiljaisina aikoina tinkimiselle on enemmän tilaa.
Suomessa asuntomarkkinat aaltoilevat paitsi yleisten suhdanteiden myös vuodenaikojen mukaan. Markkinat ovat kuumimmillaan maaliskuusta juhannukseen sekä elo-lokakuussa. Hiljaisinta on pimeimpänä aikana, marras-tammikuussa.
– Hiljaisina aikoina, kun tarjouksia ei tule paljon, neuvottelutiukkuus muodostuu isommaksi tekijäksi.
Mitä hiljaisemmat ajat, sen enemmän neuvotteluvaraa on. Ismo Pekkarinen / AOP
Brotherus muistuttaa, että tinkiminen kannattaa myös uudiskohteissa.
– Parin viime vuoden aikana on havaittu, että tinkiminen uudiskohteissakin on mahdollista. Enää se ei koske vain asuntosijoittajien nippualennuksia.
Viime vuonna Vantaan Tikkurilassa korjausrakentaja tarjosi alennusta jopa itse.
Kolmen vuoden aikana asuntoja on valmistunut paljon ja rakentajat ovat tarkkoja, että asuntoja ei jää suuria määriä "taseeseen roikkumaan".
Varallisuuserojen perusta
Tutkimuksissa havaittu kahden prosentin ero sekä ostaessa että myytämäessä tarkoittaa lopulta pitkää penniä.
Suomessa tehdään asuntokauppoja keskimäärin noin 200 000 euron keskihinnalla. Kaksi prosenttia tästä on 4 000 euroa eli suunnilleen kahden kuukauden keskimääräistä käteen jäävää palkkaa vastaava summa.
Asunto on tavallisesti suomalaisten suurin varallisuuserä. Siksi erot asuntokaupoissa luovat pohjaa myös varallisuuseroille. Mitä useammat asuntokaupat elämän aikana tulee tehtyä, sen suuremmaksi ero kasvaa.
– Se voi tarkoittaa naisille jopa yhden vuoden nettopalkan menetystä, kun kaikki elämän aikanatehdyt asuntokaupat huomioidaan.
Brotheruksen mukaan Yhdysvaltojen tapaan myös Suomessa miehet ottavat keskimäärin suurempia lainoja asunnon hintaan nähden. Asuntomarkkinoilla se voi kannattaa taloudellisesti. Hän sanoo myös, että miehet tekevät huonompina aikoina naisia enemmän asuntokauppoja ja voivat siten päästä hyötymään matalammista ostohinnoista.
Toisen tutkimuksen tehnyt HCEO on tutkijoiden yhteistyöverkosto. Toisen selvityksen on tehnyt neljä tutkijaa Oklahoman ja Kansasin yliopistosta.
He viittavaat lisäksi muutaman vuoden takaiseen Italiassa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan naiset maksavat lainoistaan muutamia prosentin kymmenyksiä kalliimpaa korkoa kuin miehet.
Keski-Pohjanmaalla Kokkolan keskussairaalassa on tutkittu ensimmäiset koronavirusepäilyt. Keskussairaalaan hakeutui helmikuussa testeihin kaksi Aasiassa matkaillutta suomalaista.
Epäilyt osoittautuivat kuitenkin aiheettomiksi eli näytteet olivat negatiivisia. Testikynnys ylittyi, sillä matkailijat olivat vierailleet epidemia-alueella ja heillä oli hengitystieoireita.
– Nyt varautuminen virukseen ja näyterutiini on saatu ensimmäistä kertaa testattua. Potilaat eivät olleet pitkään sairaalassa, he olivat hyväkuntoisia, kertoo infektioylilääkäri Marko Rahkonen.
Sosiaali- ja terveyspalveluita Keski-Pohjanmaalle tuottavan Soiten infektioylilääkäri Marko Rahkonen myöntää, että viruksen leviäminen Euroopassa tuo lisää tautiepäilyjä myös maakuntiin.
– Riski, että tautitapaus voidaan todeta myös meillä Keski-Pohjanmaalla on nyt huomattavasti korkeampi kuin kaksi viikkoa sitten, mutta siihen on varauduttu.
Jos epäilee saaneensa viruksen, kannattaa ensimmäisenä soittaa sairaalaan, muistutetaan keskussairaalasta.
Kokkolassa on infektioylilääkärin mukaan hyvät valmiudet koronaviruksen varalle: alipainehuoneita eritystä varten on ja lisätilaa järjestyy myös nopeasti.
– Hätätapauksessa jopa kymmeniä ihmisiä voidaan eristää, mutta todennäköisintä on, että sairaalaan hakeutuu yksittäisiä tapauksia. Myös laajoihin epidemiatilanteisiin on varauduttu. Silloin toiset toiminnot väistyvät ja uusille potilasryhmille tehdään tilaa, sanoo Rahkonen.
Suomessa on THL:n mukaan tutkittu tämän viikon maanantaihin mennessä 30 henkilön koronavirusnäytteet, ja todettuja tartuntoja on tällä hetkellä kaksi: yksi todettiin eilen Uudellamaalla, toinen aiemmin Lapissa. Uudellamaalla todettiin tartunta Italiasta palanneella suomalaisnaisella, Lapissa koronavirustartunta oli kiinalaisella turistilla.
Juttua täsmennetty 27.2.2020: Tarkennettu koronavirusnäytteiden tutkitun määrän ajankohta. Korjattu, että torstai-aamuun mennessä koronavirustartuntoja on todettu kaksi.
Uusi koronavirus on amerikkalaisille vain pieni riski, vakuutti presidentti Donald Trump lehdistötilaisuudessa Washingtonissa varhain torstaina Suomen aikaa.
Yhdysvalloissa on todettu tähän mennessä 60 vahvistettua koronavirustartuntaa. Samaan lehdistötilaisuuteen osallistuneet terveysviranomaiset totesivat, että vaikka tartunnat ovat parhaillaan hallinnassa, voi tilanne muuttua nopeasti.
– Riskin vakavuus voi muuttua nopeasti ja on syytä olettaa, että tartuntamäärät Yhdysvalloissa kasvavat, sanoi terveysministeri Alex Azar.
Yhdysvaltain tautikeskus CDC varoitti tiistaina olevan vain ajan kysymys milloin koronavirustartunnan alkavat levitä myös Yhdysvalloissa.
Pence johtamaan torjuntatoimia
Trump kertoi myös nimittävänsä varapresidentti Mike Pencen johtamaan koronaviruksen vastaisia toimia. Trumpin tiedettiin kaivanneen kriisin hoitoon vahvempaa johtohahmoa, esimerkiksi New York Times kertoi ennen lehdistötilaisuutta.
Presidentin hallinto on pyytänyt kongressilta 2,5 miljardin dollarin rahoitusta esimerkiksi koronavirukseen liittyvien hoitojen ja rokotteiden kehittämiseen sekä hoidossa ja suojautumisessa tarvittavien välineiden hankintaan. Trumpin mukaan hallinto on kuitenkin valmis käyttämään niin paljon rahaa kuin on tarve. Hän veti rahanpyyntöönsä mukaan myös edustajainhuonetta hallitsevat demokraatit.
– Pyydämme suurta summaa, mutta uskoisin, että demokraatit haluavat käyttää vieläkin enemmän, Trump sanoi.
Trumpilta kysyttiin myös esimerkiksi suojamaskien riittävyydestä. Presidentin mukaan niitä on tilattu "paljon", mutta lähinnä varmuuden vuoksi. Trumpin mielestä saapuvien lentojen ja rajojen valvonta on niin hyvällä tolalla, että suurta määrää suojavarusteita tuskin tullaan tarvitsemaan.
Italiasta ja Etelä-Koreasta tulijoille "ei vielä" rajoituksia
Trump ylisti oman hallintonsa toimia virukseen reagoinnissa. Hänen mukaansa viruksen leviämistä ovat estäneet esimerkiksi kiinalaisille matkustajille varhaisessa vaiheessa asetetut maahantulo- ja matkustuskiellot. Hän väläytti myös mahdollisuutta kiristää rajoituksia entisestään. Toimittajien kysyessä asiasta Trump kuitenkin täsmensi, ettei esimerkiksi Italiaan tai Etelä-Koreaan kohdistuvien rajoitusten aika ole vielä.
Koronavirustartunnat ovat viime päivinä levinneet erityisen rivakasti juuri näissä maissa.
Kymmenet tuhannet tukkasotkat ilmestyvät yhtäkkiä talvehtimaan Ahvenanmaan rannikolle. Teerien poikaset kuoriutuvat entistä kylmempään keliin ja kuolevat. Kahlaajalintujen pesiä tuhoutuu työkoneiden alle. Lintujen veriloiset leviävät. Harmaat lehtopöllöt vaihtuvat metsissämme ruskeisiin. Varpuset kutistuvat. Tunturien linnut vähenevät.
Näin kuvaavat Suomen linnuston muuttuvaa tilannetta ilmastonmuutoksen kourissa luontotoimittaja ja kirjailija Mari Pihlajaniemi ja Helsingin yliopiston alaisen Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen kirjassaan Linnut ja ilmasto – matka muuttuvaan luontoon.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset lintuihin ovat paljon muutakin kuin leutoina talvina pohjoiseen jääneitä talvehtijoita tai aikaisin saapuvia muuttolintuja. Vaikutukset ulottuvat syvälle, ja ne ovat monimutkaisia. Ilmastonmuutos muokkaa elinympäristöjä ja ravintoverkkoja monin eri tavoin. Lajien väliset suhteet, ympäristön kemia, luonnon aikataulut ja jopa lajien perimä ovat jo muuttuneet.
– Lintujen elämä ei ole entisellään. Ei ole mitään lintujen elämän osa-aluetta, joka ei olisi jollain lajilla muuttunut ilmastonmuutoksen seurauksena tai tulisi muuttumaan jatkossa, Pihlajaniemi sanoo.
Lajit ovat siirtyneet, niiden elämän ajoitukset ovat muuttuneet, monet tulevat aikaisemmin keväällä ja lähtevät myöhemmin syksyllä. Joidenkin lintujen ravinto vähenee, toisten runsastuu. Joidenkin lintujen koko jopa pienenee.
– Minut yllätti se, miten ilmastonmuutoksen lonkerot yltävät lintujen elämässä kaikkialle. Sään lisäksi muuttuvat aikataulut, ravinto, lajitoverit, saalistajat, loiset, pesäpaikat, kilpailu, lisääntyminen. Ihan kaikki. Erityisesti viimeisten 20-30 vuoden aikana muutos on ollut hämmästyttävän nopeata, Pihlajaniemi sanoo.
Lintututkija Aleksi Lehikoisen ja toimittaja-kirjailija Mari Pihlajaniemen kirja vie mukanaan halki muuttuvan luonnon Ahvenanmaan saaristosta Kilpisjärven tuntureille. Tällä viikolla kiikareissa näkyi Helsingin Vanhankaupunginlahdella Pornaisteniemen lintutornissa muun muassa laulujoutsenia, uuttukyyhky ja pesivä merikotka.Markku Pitkänen / Yle
Jos sinisimpukat katoavat, haahkat ovat pulassa
Talvien ja keväiden lämpenemisen vaikutukset ovat monimutkaisia. Edes ne, joiden pitäisi muutoksesta hyötyä, eivät välttämättä pysty siihen. Syitä tähän on monia, ja jokaisen lajin tarina on erilainen. Haittoja voi olla moninaisesti; elintila loppuu tietyillä lajeilla, tavallisilla lajeilla voi olla vaikeuksia ajoituksen kanssa.
Yksi syy nousee kuitenkin ylitse muiden: Ilmaston muuttuessa, yhteen ravintokohteeseen ja tiettyyn ympäristöön erikoistuneet lajit ovat ongelmissa. Yleislajit menestyvät ja valtaavat alaa. Erikoistujat kärsivät.
– Ne eivät välttämättä pysy ilmastonmuutoksen mukana; muu ravintoverkko saattaa muuttua sillä tavalla, että niille on vähemmän ravintoa, kuten haahkoilla, tai niiden loismäärät lisääntyvät tai saalistajat lisääntyvät eli koko ravintoverkko saattaa muuttua erilaiseksi, Lehikoinen sanoo.
Haahkan pääravinto, sinisimpukka, tarvitsee suolaista vettä. Ilmastonmuutoksen myötä sateet lisääntyvät Itämeren alueella, joet puskevat makeaa vettä ja meri laimenee. Suolaisuuden vähetessä sinisimpukat ovat vaarassa hävitä pohjoiselta Itämereltä. Suomen haahkakanta on ansassa.
– Haahka on pulassa siinä vaiheessa. Jonkun verran se voi käyttää muutakin ravintoa, mutta ei missään ole sellaista runsasta haahkapopulaatiota, joka pärjäisi kokonaan ilman sinisimpukkaa, Pihlajaniemi sanoo.
Haahkat tarvitsevat riittävän isoja simpukoita selviytyäkseen talviajasta. Ne voivat pulskasti silloin kun simpukatkin ovat pulskia. Sinisimpukat kasvavat suuriksi vain tarpeeksi suolaisessa vedessä.Heikki Eriksson
Sinisorsat taas kuuluvat voittajiin. Ne hyötyvät talvien lämpenemisestä ja kasvaneesta sulan veden ajasta. Yleislajille kelpaa monenlainen ravinto. Ilmaston lämmetessä ne voivat siirtyä kohti pohjoista, sillä sopivia elinympäristöjä riittää.
Esimerkiksi suokukon tilanne kuvaa hyvin sitä, että kyseessä on maailmanlaajuinen muutos. Sahelin alueelle talveksi muuttavat suokukot ovat kohdanneet talvialueillaan valtavaa kuivuutta. Suomessa pesivien suokukkojen kanta on tippunut yli 90 prosenttia lyhyessä ajassa. Lajiin vaikuttaa ilmastonmuutos sekä Suomessa, Sahelissa että muuttomatkan varrella.
– Vähenemistahti on aivan uskomattoman nopea. Suokukon elämä ei todellakaan ole enää ennallaan, Pihlajaniemi sanoo.
Suokukko on soiden ja rantaniittyjen kahlaaja. Suokukkonaaraat lähtevät syysmuutolle loppukesällä.Heikki Eriksson
Jotkut lajit hyötyvät lämpimistä talvista toisia enemmän, ovat paremmassa kunnossa keväällä ja pystyvät matkaamaan pesimäalueilleen aikaisemmin. Esimerkiksi tutkittaessa Ranskassa talvehtivia taveja on havaittu, että ne ovat lämpimien talvien jälkeen tuhdimpia ja siten paremmassa kunnossa aloittaessaan pesimäkauden Pohjois-Euroopassa.
Erot lajien kyvyssä sopeutua ja hyötyä muutoksesta asettavat ne keskinäisessä kilpailussa eriarvoisiin asemiin.
Uuteen ilmastoon voi yrittää sopeutua jäämällä paikalleen ja muuttumalla. Jos se ei onnistu, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin lähteä. Kaikki eivät pysty kumpaankaan. Mari Pihlajaniemi
Linnut kertovat koko ekosysteemin muutoksesta
Tarkkailemalla lintuja pystymme päättelemään paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksista koko ekosysteemiin.
Lintuja on tutkittu, koska niistä on hyviä tutkimusaineistoja. Ilmastonmuutos vaikuttaa kuitenkin kaikkiin muihinkin lajiryhmiin yhtä monipuolisesti.
– Ja sitä kautta ravintoverkkoon ja koko ekosysteemiin, Lehikoinen sanoo.
Lumisina ja kylminä talvina ruskeat lehtopöllöt eivät pärjää yhtä hyvin kuin harmaat, ja siksi harmaa oli Pohjolassa pitkään vallitseva värimuoto. Talvien lämmettyä ja tultua vähälumisemmiksi ero alkoi kuitenkin hävitä. Ruskeat selvisivät pohjoisista talvista
yhä paremmin ja alkoivat runsastua. Siuntiolaispöllöjen tarkasta tutkimuksesta on tullut yksi varhaisimmista todennetuista esimerkeistä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta evoluutiosta.Antonomia Ltd
Suojelualueet auttavat lintuja
Ilmastonmuutoksen kanssa samanaikaisesti on käynnissä luonnon monimuotoisuuden kriisi. Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen. Uhanalaisia lajeja on kaikissa lajiryhmissä, mutta suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa.
Lajeja voi myös auttaa sopeutumisessa ilmastonmuutokseen. Yksi hyvä esimerkki ovat suojelualueet. Useissa tieteellisissä artikkeleissa on todettu, että suojelualueet puskuroivat ilmastonmuutoksen vaikutusta. Lajiyhteisö suojelualueen sisällä muuttuu hitaammin kuin vierellä suojelemattomalla alueella.
– Erityisesti topografialtaan vaihtelevat suojelualueet, joilla on mäkiä ja notkelmia ja vaihtelevaa ympäristöä, pystyvät erityisen hyvin suojaamaan lajeja, Pihlajaniemi sanoo.
Tutkimukset koskevat lintuja, mutta Pihlajaniemen mukaan ne hyvin todennäköisesti koskevat myös muitakin lajeja ja lajiyhteisöjä.
Kun ilmasto muuttuu, tämä maisema hiipii lämpenevän kelin alta kauemmas pohjoiseen. Merisirrien, kiirunoiden, tunturikihujen ja naalien maa on ensimmäinen ympäristötyyppi, jonka me menetämme Suomesta kokonaan, kirjoittaa Mari Pihlajaniemi kirjassaan Linnut ja ilmasto – matka muuttuvaan luontoon. Kuvassa kiiruna Käsivarren Lapin erämaassa.Heikki Eriksson
Kun yksi pieni palanen muuttuu, muutos heijastuu kymmeniin - satoihin muihin pieniin palasiin ja jossain määrin kumuloituukin. Mari Pihlajaniemi
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa on todettu koronavirustartunta. Husin mukaan tartunta varmistui tänään keskiviikkona iltapäivällä.
Tartunta on saatu Milanosta Pohjois-Italiasta. Potilas on työikäinen suomalaisnainen, joka oli hakeutunut Husiin hoitoon.
Nainen palasi Suomeen sunnuntaina. Hän on Suomessa ollut kontaktissa kahteen ihmiseen, jotka on tavoitettu. Molemmat ovat oireettomia ja tällä hetkellä eristyksissä kotioloissa.
Jos heille ilmaantuu oireita, heidät ohjataan Husin mukaan suoraan hoitoon. Heidän ei tässä vaiheessa uskota levittävän koronavirusta.
Husin mukaan nainen oli saanut oireet nopeasti saavuttuaan Suomeen. Yli 15 minuuttia kestäviä lähikontakteja hänellä on ollut oireiden ilmantumisen jälkeen Suomessa vain kaksi. THL selvittää tällä hetkellä naisen matkareittiä ja siellä mahdollisesti tapahtuneita kontakteja.
Tartunnan saanut nainen oli matkustanut yksin eikä hän ollut tullut suoralla lennolla Helsinkiin.
Husin mukaan potilas on tällä hetkellä osastohoidossa. Potilasta kuvaillaan kuumeiseksi, mutta hyväkuntoiseksi. Koronavirukseen ei ole spesifiä lääkitystä, joten hoitona on normaali flunssahoito ja eristys.
Husin Infektiosairauksien linjajohtaja ylilääkäri Asko Järvinen kertoi tiedotustilaisuudessa, että Suomessa koronaviruksen ei pitäisi tällä hetkellä levitä eikä tartuntariskiä siten olisi.
Järvisen mukaan suomalaisten tietoisuus siitä, kuinka toimia mahdollisten oireiden ilmaantuessa on hyvä.
Järvinen kertoi, että nainen oli toiminut ohjeistusten mukaisesti ja ottanut ensin puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon, missä oli tehty riskiarvio ja johdatettu potilas heti näytteenottoon.
Järvisen mukaan potilaan kohdalla toiminta on mennyt "kokolailla kuin Strömsössä".
Husin ja THL:n tiedotustilaisuuden voi katsoa klikkaamalla jutun pääkuvaa.
Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota ja entistä jengipomoa Keijo Vilhusta vastaan on nostettu murhasyytteet.
Kyseessä on ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin murha Helsingin Vuosaaressa lokakuussa 2003. Murhasta on jo aiemmin tuomittu neljä ihmistä elinkautiseen vankeuteen.
Yle tavoitti torstaina iltapäivällä Aarnion asianajajan Riitta Leppiniemen.
– Jari Aarnio on hyvin pettynyt, sanoo Leppiniemi.
Vilhusen on epäilty osallistuneen murhaan yhtenä tekijänä. Aarniota epäillään siitä, ettei hän poliisina estänyt murhaa, vaikka tiesi siitä.
Epäillyt ovat kiistäneet rikokset.
Leppiniemen mukaan Aarniolla ei ole ollut sellaista tietoa, että hän olisi voinut puuttua murhasuunnitelmiin.
– Aarnio ei ole saanut mitään yksilöityä tietoa, jonka perusteella hän olisi voinut tähän puuttua. Aarnio tiedostaa, että tästä on tulossa pitkä ja raskas prosessi. Mutta kun syyttäjä on päättänyt syyttää tässä asiassa, niin ei tässä muutakaan voida kuin ryhtyä tekemään töitä, Leppiniemi sanoo.
Kansanedustaja ja entinen Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön päällikkö Kari Tolvanenon kertonut aiemmin, että ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin murhassa oli kyse oli alamaailman välienselvittelystä. Tolvanen toimi tapauksessa yleisjohtajana.
Vanhan palkkamurhan tutkinta avattiin uudestaan, koska kaksi Ünsalin henkirikoksesta tuomittua kertoi tapauksesta uusia tietoja.
Aarnio on aiemmin tuomittu hovioikeudessa muun muassa törkeistä huumerikoksista niin kutsutussa "tynnyrijutussa" kymmeneksi vuodeksi vankeuteen. Myös Vilhunen sai kymmenen vuoden tuomion.
Nopealla googlaamisella leipähävikkiartikkeleita löytyy netistä useita. On esimerkiksi mediataloissa toteutettuja artikkeleita (HS ja Yle) ja leipomoyritysten tuottamia (Vaasan). Artikkeleissa ollaan yleisesti samaa mieltä siitä, että suomalaiset heittävät leipää roskiin. Paljon.
Vaasan yliopistossa perjantaina väittelevä kauppatieteiden maisteri, projektitutkija Lotta Alhonnoro tutki ruokahävikkiä erityisesti leipätuotteiden osalta ja teki saman havainnon.
– Kaupassa osastot pursuavat toinen toistaan suurempia kasoja erilaista leipää. Sama ilmiö toistui ruokajonoissa, minne osa kaupoista lahjoittaa hävikkiruokaa. Leipää oli tarjolla valtavat määrät ja sen kanssa oltiin ongelmissa, Alhonnoro sanoo.
Leipä näyttäytyi Alhonnorolle ongelmajätteenä, jolle haettiin ottajia. Sitä kuskattiin talleille, jalostuskäyttöön ja minne tahansa, jotta vältyttäisiin vihoviimeiseltä vaihtoehdolta: kaatopaikalta.
Väitöstutkimuksen tavoitteeksi tuli löytää keinoja leipähävikin vähentämiseksi ruokakaupassa.
Kaupalla useita keinoja puuttua
Lotta Alhonnoron mukaan ruoka- tai leipähävikki on monen tekijän summa.
Usein keskustelussa keskitytään kuluttajan rooliin ja kuluttajan valintoihin. Ruokahävikkiä syntyy kuitenkin kaikissa ruokaketjun vaiheissa.
Paitsi ihmiset, myös muut tekijät ja järjestelmät vaikuttavat.
Kaupan kontekstissa syyttävä sormi kohdistuu usein kuluttajaan, joka muun muassa edellyttää kaupalta laajaa leipävalikoimaa, mikä nähdään hävikkiä selittävänä tekijänä. Kuluttajia on myös valistettu valitsemaan kaupassa myös vanhempaa leipää vastaleivottujen sijaan.
Tutkijan mukaan on yleisesti tunnustettua, että kuluttajat aiheuttavat hävikkiä määrällisesti eniten. Hän arvelee, että kaupalla voisi olla kuitenkin jopa kuluttajaa paremmat keinot vaikuttaa hävikin syntymiseen.
– Esimerkiksi kaupan tulostavoitteet, hyvä johtaminen ja vastuullisuus voisivat olla keinoja, joilla siihen voitaisiin puuttua jopa paremmin kuin kuluttajan arjessa.
Alhonnoro muistuttaa kauppojen yleisestä pyrkimyksestä vastuullisuuteen. Jos hävikkiin päätyy yksi kolmasosa siitä ruoasta, jota tuotetaan, siinä olisi ensisijainen paikka puuttua ilmasto- ja kulutuksen kestävyystavoitteiden yhteiskunnassa.
– Jos mikä vaan yritys sanoisi, että sen tuotannosta menee kolmasosa hukkaan, siihen puututtaisiin ilman muuta. Tällaisena maailmanlaajuisena asiana se jää kuitekin osaoptimoinnin varjoon.
– Ruokahävikin vähentäminen olisi valtava ilmastoteko. Kyse on johtamisesta, tahdosta ja tavoitteista.
Väitöstutkimusta tehdessään Lotta Alhonnoro huomasi, että leipä näyttäytyi lähes ongelmatuotteena, jolle etsittiin ottajia.Kati Ala-Renko / Yle
Onko hävikki väistämätöntä?
Lotta Alhonnoron tutkimuksen mukaan ruokahävikkiä syntyy kaikissa ruokaketjun vaiheissa.
Kaupoilta hän perää lisää aktiivisia toimia sen ehkäisemiseen. Ja luovuutta.
– Tärkeintä on havahtua tilanteeseen ja alkaa toimia aktiivisesti. Ei ajatella vaan, että hävikki on väistämätöntä. Tärkeää on myös miettiä, mitä mahdolliselle ylijäämälle voitaisiin tehdä, jos sitä ei pystytä välttämään.
Hinnoittelu, valikoima ja sijoittelu ovat arkisia konkreettisia keinoja, joita ruokahävikin torjumisessa voidaan käyttää. Usein hyvää käytännön ymmärrystä ja ideoita siihen, miten hävikkiä voitaisiin vähentää, löytyy kaupan omasta henkilökunnasta.
– Perinteisesti ruokahävikkiä on tutkittu paljon esimerkiksi mittaamalla määriä ja haastattelemalla johtoporrasta ja konsultteija kaupassa. He eivät kuitenkaan ole lattiatason arjessa mukana.
Alhonnoro kannustaa kauppoja toimimaan luovasti. Aivan arkinen havainto esimerkiksi on se, että kuluttaja valitsee moitteettoman pakkauksen mieluummin kuin ruttuun menneen, vaikka leivässä itsessään ei olisi vikaa.
– Se on aika loogista. Haetaan samanlaisia massatuotteita, jos joku on vähän erilainen, se jää hyllyyn.
Tutkija toteaa, että joskus hedelmähyllyn kolhiintuneita tuotteita pakataan joskus yhteen ja hinnoitellaan tavallista halvemmaksi. Sopisiko sama sovellettuna muihinkin ruokiin?
"Ruokahävikin vähentäminen olisi valtava ilmastoteko. Kyse on johtamisesta, tahdosta ja tavoitteista", sanoo perjantaina 28.2. leipähävikistä väittelevä KTM Lotta Alhonnoro.Vaasan yliopisto
Säätilakin voi ennustaa menekkiä
Teknologia voisi myös auttaa kauppaa ruokahävikin ehkäisemisessä.
Alhonnorolle selvisi, että kaupassa esimerkiksi tiedetään, että lämpimänä kesäpäivänä retkelle lähtevät ihmiset hakevat pullansa kaupasta eivätkä leivo itse. Tilaukset tehdään kuitenkin usein historiatiedon eli esimerkiksi edellisen vuoden myyntitilaston eikä säätilatekijöiden avulla.
– Ei sen pitäisi olla teknisesti kovin vaativa muutos.
Teknologian pitää myös olla saatavilla ja laitteita tarpeeksi useita. Alhonnoro totesi tutkimusta tehdessään, että tilausmuutoksia pitää päästä tekemään heti, kun tarve syntyy, muuten se voi jäädä osastolla tekemättä. Tekniikkaa pitää myös osata ja voida käyttää. Näin ei aina ollut.
KTM Lotta Alhonnoron markkinoinnin alaan kuuluva väitöstutkimus “Turning Points of Food/Waste. Tracing Actors, Relations and Practice-networks in a Retail Setting” tarkastetaan perjantaina 28.2.2020 Vaasan yliopistossa.
Vuoden 2018 alusta voimaan tullut alkoholilain kokonaisuudistus toi aiempaa vahvemmat alkoholit ruokakauppojen hyllyille ja terveysjärjestöt varoittelivat muutoksen kääntävän suomalaisten alkoholinkulutuksen nousuun pitkän laskukauden jälkeen.
Kulutus nousikin hitusen (+0,1%) vuonna 2018, mutta viime vuonna palattiin taas selkeälle lasku-uralle. Valviran mukaan alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyynti miinusti 2,1 prosenttia 100-prosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna ja litroinakin -2 prosenttia.
Suurin miinus kirjattiin Alkossa ja ravintoloidenkin alkoholimyynti laski 1,5 prosenttia
Samuli Huttunen / Yle
Johtava asiantuntija Thomas Karlsson Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) arvelee veromuutosten olevan osittain laskun taustalla.
– Veroja korotettiin viime vuoden alussa ja se kallisti alkoholin hintoja. Mutta täytyy muistaa että Suomessa on ollut laskeva alkoholin kulutuksen trendi 10 vuotta ja se näkyy koko ajan taustalla, Karlsson huomauttaa.
Viro säikäytti
Viro laski alkoholiveroja viime kesänä ja sen pelättiin yllyttävän suomalaiset hakureissuille etelänaapuriin. Kotimaan kokonaismyynnin pakitus ei kuitenkaan selity matkustajatuonnin pelätyllä kasvulla, sillä se vasta vähentyikin viime vuonna.
THL:n mukaan alkoholijuomien matkustajatuonti väheni viime vuonna 12,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna. Litramääräisesti matkustajatuonti kasvoi hieman.
Matkustajatuonnin osuus Suomen kaikesta alkoholinkulutuksesta on noin 14 prosenttia. Joka seitsemäs litra kannetaan itse ulkomailta.
Keskiolut hallitsee
Vuoden 2018 alkoholiuudistuksen pelättiin lisäävän etenkin vahvan oluen eli nelosoluen (4,7-5,5%) kulutusta, kun sen myynti sallittiin myös muille kuin Alkolle eli ruokamarketeille, huoltamoille ja kioskeille.
Yli 4,7-prosenttisen oluen myynti nousikin viime vuonna 16 prosenttia edellisvuodesta ja miedomman kolmosoluen (max 4,7%) laski 4 prosenttia. Silti keskiolut hallitsee ylivoimaisesti Suomen olutmarkkinoita 85-86 prosentin osuudella.
Thomas Karlssonin mukaan osa aiemmin Virosta tai laivoilta ostetusta alkoholista ostetaan nyt Latviasta. Jari Pussinen / Yle
Long drink eli kansankielellä lonkero voidaan nimetä kaksi vuotta sitten voimaan tulleen alkoholilain kokonaisuudistuksen ylivoimaisesti suurimmaksi voittajaksi juomarintamalla, vaikka kovin kasvu on jo laantunut.
Menekki nousi yli 40 prosenttia vuonna 2018, mutta kasvu tyssäsi viime vuonna. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton tilaston mukaan lonkeroiden kokonaismyynti laski viime vuonna 0,6 prosenttia ja oli 50,4 miljoonaa litraa.
Samuli Huttunen / Yle
Pääosa ei tuonut mitään
Alkoholin matkustajatuonnissa tyyli muuttui viime vuonna aiemmasta sikäli, että matkustajat toivat ulkomailta vähemmän väkeviä juomia ja enemmän mietoja juomia.
– Entinen viinamaa, nykynen olutmaa. Suomessa juodaan pohjoismaisessa vertailussa ylivoimaisesti eniten olutta.
Karlssonin mukaan suurin osa matkustajatuonnista ostetaan edelleen joko Virosta tai laivalta Virosta palattaessa. Väkeviä juomia tuodaan kuitenkin maahan huomattavassa määrin myös muualta. Alkoholintuonti Latviasta on lisääntynyt vuodesta 2018.
– Osa aiemmin Virosta tai laivoilta ostetusta alkoholista ostetaan nyt Latviasta, kommentoi Karlsson.
Kokonaistuonnin lisäystä ei kuitenkaan ole tapahtunut, eikä uutta hakijoiden ryhmää ole Karlssonin mukaan muodostunut.
– Ne jotka aikaisemmin toivat pakettiautoilla suuria määriä alkoholia Virosta, tuo ne nyt Latviasta.
Myös siiderin, väkevöityjen viinien ja juomasekoitusten sekä väkevien juomien tuonti Virosta ja Viron laivoilta on vähentynyt. Muista juomaryhmistä oluiden, long drink -juomien ja viinien matkustajatuonti lisääntyi.
Suurin osa (58 prosenttia) matkailijoista ei palatessa tuonut mitään alkoholijuomia. Näiden matkustajien suhteellinen osuus on pitkällä aikavälillä lisääntynyt.
Helsingin kaupunki haastaa innovaattorit ja alan parhaat asiantuntijat keksimään ja kehittämään kestäviä lämmöntuotannon ratkaisuja haastekilpailussa.
Kaupunki avasi torstaina 27. helmikuuta kansainvälisen Helsinki Energy Challenge -haastekilpailun, jonka palkinto on miljoona euroa. Helsingin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Helsinki haluaa toimia alustana uusille, innovatiivisille ratkaisuille. Kaupunki etsii uudenlaista ajattelua ja kansainvälistä yhteistyötä lämmöntuotantoon.
Helsingin mielestä kaupunkien rooli ilmastokriisin vastaisessa taistelussa on ratkaiseva. Yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa.
Kaupungit kuluttavat yli kaksi kolmasosaa maailman energiasta ja ovat vastuussa yli 70 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä.
Helsingin hiilidioksidipäästöistä noin 56 prosenttia aiheutuu rakennusten lämmittämisestä. Kestävän lämmitystavan löytämisellä onkin ratkaiseva vaikutus kaupungin päästömäärään.
– Helsinki Energy Challenge haastaa hakemaan konkreettista ratkaisua Helsingin lämmityshaasteeseen, mutta myös energiakysymykseen laajemmin, maailmanlaajuisesti. Ratkaisun löytäminen ei ole yksinkertaista, mutta yhteistyössä kansainvälisten kumppaniemme kanssa pääsemme pidemmälle kuin yksin, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.
Kilpailu on kaksivaiheinen
Helsinki Energy Challenge -haastekilpailulla haetaan ratkaisuja, joiden avulla kaupunki voidaan tulevien vuosikymmenien aikana lämmittää kestävästi, ilman biomassan käyttöä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka voidaan ottaa käyttöön Helsingissä vuoteen 2029 mennessä.
Kilpailuehdotukset voivat sisältää yhtä hyvin teknologisia kuin ei-teknologisia innovaatioita tai ne voivat olla ratkaisuja, jotka vaativat järjestelmätason muutoksen.
Ehdotuksia arvioidaan ilmastovaikutusten perusteella ja niiden vaikutuksella luonnonvaroihin. Lisäksi arvioitavana ovat myös kustannukset, toteuttamisaikataulu, toteutettavuus, toimitusvarmuus ja kapasiteetti.
Raatina toimii kansainvälinen, riippumaton asiantuntijatuomaristo.
Kilpailu käydään kaksivaiheisena. Ilmoittautumisvaihe kestää 31. toukokuuta 2020 saakka.
Kilpailun toiseen vaiheeseen kutsuttavat finalistitiimit ovat selvillä 2. heinäkuuta mennessä. Finalistitiimit kutsutaan Helsinkiin kolmipäiväiseen tilaisuuteen saamaan lisätietoa ja ohjausta, jonka perusteella he voivat tehdä tarkennetun version ehdotuksestaan.
Kilpailun voittaja julkistetaan 24. marraskuuta 2020.
Kaikille avoin kilpailu
Kilpailu on kaikille avoin, ainoana rajoitus on se, että kilpailuun tulee osallistua vähintään kahden hengen tiiminä. Järjestäjät kannustavat osallistumaan kisaan monialaisina ja poikkitieteellisinä tiimeinä.
Helsinki uskoo, että kilpailulla saadaan myös ratkaisuja, jotka eivät suoraan ole hyödyllisiä Helsingille. Niitä voidaan hyödyntää muissa kaupungeissa, Helsinki jakaa kilpailun tulokset avoimesti.
Useat kaupungit, esimerkiksi Toronto, Vancouver, Amsterdam ja Leeds, ovat ilmoittautuneet haastekilpailun tukijoiksi ja odottavat oppeja sekä ratkaisuja hyödynnettäväksi omassa ilmastotyössään.
Maailman talousfoorumi sekä maailman johtavien kaupunkien C40-ilmastoverkosto ovat olleet Helsingin apuna jo kilpailun suunnitteluvaiheessa ja ovat sitoutuneita jakamaan kilpailun tuloksia muille kaupungeille.
Haastekilpailuprosessi kiinnostaa myös tutkijoita. Kilpailuprosessi on teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimuskohteena.
Taustalla laajemmat tavoitteet
Taustalla on Helsingin pyrkimys hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Kaikesta Suomen kaukolämmöstä noin 20 prosenttia tuotetaan Helsingissä.
Yli puolet Helsingin lämmitysenergiasta tuotetaan tällä hetkellä kivihiilellä, jonka käyttö energiantuotannossa Suomessa on kiellettyä toukokuusta 2029 lähtien.
Hanasaaren kivihiilivoimala sulkeutuu viimeistään vuonna 2024. Kivihiilen polttaminen Salmisaaren voimalassa päättyy vuoteen 2029 mennessä.
Musta jää on aiheuttanut lukuisia onnettomuuksia Eurooppatie E4:llä Nyköpingin lähellä, noin sata kilometriä Tukholmasta lounaaseen.
Kaikkiaan onnettomuuksissa oli osallisena kaksi linja-autoa, neljä kuorma-autoa ja 25–30 henkilöautoa, kertoo uutistoimisto TT ruotsalaislehdissä.
– Onnettomuuksia on ollut kilometrien alueella. Tie oli äärimmäisen liukas. Sillä oli mustaa jäätä, sanoo operatiivinen päällikkö Daniel Lundin pelastuslaitokselta TT:lle.
Linja-auto, jonka kyydissä oli kymmenkunta henkeä, kaatui liukkaalla tiellä, kuorma-auto kaatui, kaksi henkilöautoa törmäsi kuorma-autoon ja kuorma-auto törmäsi useisiin henkilöautoihin onnettomuuksissa.
Pelastustoimiin osallistui kymmenkunta paloautoa ja useita ambulansseja. Ainakin 19 ihmistä vietiin sairaalaan. Kaikkien tila on vakaa.
– Tiedämme, että muut autoilijat ovat myös kuljettaneet ihmisiä sairaalaan, mutta emme tiedä heidän lukumääräänsä, Daniel Lundin sanoo.
Eurooppatie E4 oli vielä aamuyöstä poikki, ja liikennettä ohjattiin väistöreitille.
Seinäjoen kaupunginjohtajan valintaa valmisteleva ohjausryhmä on päättänyt kutsua haastatteluun 11 kaupunginjohtajakandidaattia.
Haastatteluun kutsutaan Jari Jokinen, Jaakko Kiiskilä, Linda Leinonen, Markku Lumio, Juha Luukko, Tanja Matikainen, Jaakko Niinistö, Olli-Poika Parviainen, Petteri Portaankorva ja Ilari Soosalu. Haastattelukutsun saa myös suostumuksensa antanut Päivi Nurminen.
Haastateltavat valittiin kaikkiaan 17 hakijan joukosta. Hakijoista pudotettiin tässä vaiheessa pois muun muassa entinen puolustusministeri Jussi Niinistö.
Uutena nimenä haastattelukierroksella esiin nousee Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutujohtaja Päivi Nurminen. Hän on antanut suostumuksensa tehtävään aivan viime metreillä, eikä hän ollut hakijoiden tai suostumuksensa antaneiden joukossa, kun haku viime viikolla päättyi.
Vuonna 1963 syntyneellä Nurmisella on pitkä kokemus kuntahallinnosta. Seutujohtajana hän on toiminut 14 vuotta ja sitä ennen hän toimi Tampereen kaupungin kehittämispäällikkönä.
Nurminen sanoo, että Seinäjoki kaupunkina kiinnostaa ja on pantu merkille jo pelkästään sen takia, että se on suuntautunut Tampereelle päin.
Se on asia, josta Nurminen haluaa keskustella enemmänkin Seinäjoen kaupungin päättäjien kanssa.
– Seinäjoki on ollut aktiivinen kehittämisasioissa, se on yksi supistuvan Suomen kasvukeskuksista, jossa elinvoimatekijät ovat hyvässä kunnossa, listaa Nurminen.
Seinäjokea koskevat kehittämisajatuksensa hän lupaa tuoda esiin työpaikkahaastattelussa.
– Nyt tämä asia on niin tuore, että en halua vielä sen enempää kommentoida.
Niinistön veli jatkossa, entinen ministeri ei
Jussi Niinistö ei päässyt jatkoon, mutta haastateltavien joukkoon pääsi Niinistön veli, Jaakko Niinistö.
Vuonna 1975 syntynyt Jaakko Niinistö on Vantaan kaupungin kasvupalvelujohtaja. Hänen valintansa tehtävään vuonna 2015 herätti huomiota, koska hänestä tuli ensimmäinen perussuomalainen kuntajohtaja.
Ennen valintaansa apulaiskaupunginjohtajaksi hän oli Vantaan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä.
Nykyisin Jaakko Niinistö kertoo olevansa puolueisiin sitoutumaton.
Nuorempi Niinistö on tekniikan tohtori ja työskennellyt muun muassa tutkijana Helsingin yliopistossa
Jaakko Niinistö ei ole hakenut Seinäjoen kaupunginjohtajaksi, mutta on antanut suostumuksensa tehtävään.
Jaakko Niinistö ei itse hakenut virkaa, mutta antoi suostumuksen, koska Seinäjoen dynaamisuus houkuttelee häntä.Yle
– Seinäjoki on dynaaminen kasvun kaupunki, jolla on kaikki mahdollisuudet säilyttää elivoimansa. Tällaiset kaupungin ovat harvassa nykyisessä kuntataloudessa.
Niinistön mukaan kaupungin kehittymisen avain on siinä, että nykyinen elinvoima osataan hyödyntää ja myös peruspalveluista muistetaan pitää kiinni.
Soosalun löysi headhunter
Ennen muuta talousasiantuntemusta tarjoaisi Seinäjoen kaupungille Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu. Hän on haastateltavien joukossa.
Soosalu on headhunterin löytö kaupunginjohtajaehdokkaaksi ja on antanut suostumuksensa tehtävään.
– Kaupunki itsessään kiinnostaa, Seinäjoki on monella tavalla mahdollisuuksien kaupunki, hän sanoo.
Soosalu on työskennellyt Kuntaliitossa vuodesta 2013 lähtien, sitä ennen hän toimi Espoon kaupungin taloussuunnittelussa ja Vihdin talousjohtajana.
Etelä-Suomessa uraansa tehneellä Soosalulla on siteitä myös Pohjanmaalle. Hän on opiskellut Vaasassa ja suorittanut varusmiespalveluksen Vaasan Rannikkopatteristossa.
– Aivan selvästi Seinäjoella on jo monia asioita tehty hyvin, mutta jos ympäristöä ajattelee, tärkeätä on tulla hyvin toimeen elinkeinoelämän kanssa. Sillä tavalla yrityksetkin alueella voivat hyvin. Lisäksi kaupungin työntekijöiden työhyvinvointia ja tsemppaamista pitäisi kehittää sille tasolle, että kaikki voisivat kokea tekevänsä yhdessä asioita kaupunkilaisten hyväksi, Soosalu kertoo.
Haastatteluun kutsutaan kaikki Etelä-Pohjanmaan kandidaatit
Alle nelikymppinen Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen on ehtinyt tehdä jo uraa kuntajohtajana. Hänet valittiin Isojoen kunnanjohtajaksi 29-vuotiaana. Kauhajoen kaupunginjohtajana hän on toiminut reilun kahden vuoden ajan.
Vuonna 1982 syntynyt Leinonen on syntyjään pohjalainen, hän on kotoisin Kristiinankaupungista ja on nuoruudessaan vaikuttanut siellä yhden kauden kaupunginvaltuustossa. Valtuustoon Leinonen tuli valituksi keskustan riveistä.
Leinonen on hallintotieteiden maisteri ja opiskellut kunnallispolitiikkaa.
Linda Leinonen on ollut täysillä mukana Kauhajoen koripallohuumassa.Hanne Leiwo/Yle
– Maakunnan keskuskaupungin johtajan paikka on sellainen kerran uralla -tilaisuus. Seinäjoki on mielenkiintoinen kaupunki, jolla on hyvät kasvunäkymät ja paljon menestystekijöitä.
Leinonen haluaisi kehittää kaupunkia kansainvälisemmäksi:
– Seinäjoki on jo nyt monilla mittareilla mitattuna mukana kärkikahinoissa. Yritysten kansainvälistymisen lisäksi tarvitaan sekä työperäistä että opiskeluperäistä maahanmuuttoa, että työvoimaa riittää jatkossakin. Lisäksi kehittäisin maakunnan keskuskaupungin ja muiden kuntien välistä yhteistyötä.
Kokenut konkari haastateltavien joukossa on Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio. Vuonna 1960 Jämsässä syntynyt Lumio sai juuri Kauhavalle kahden vuoden jatkopestin. Hän itse toivoi pitempää jatkokautta ja heittää nyt verkkonsa Seinäjoelle.
Syntyjään keskisuomalainen Lumio on vaikuttanut Pohjanmaalla koko 2000-luvun. Vaasan kaupounginjohtajana hän oli kymmenen vuoden ajan vuosina 2001 - 2010. Kauhavalta pesti aukeni vuonna 2015.
–Olen katsellut Seinäjokea monesta suunnasta, Vaasasta, Jyväskylästä ja Kauhavalta ja Seinäjoessa on potentiaalia monella tavalla, kasvupotentiaalia, elinkeinopotentiaalia ja kulttuuripotentiaalia, sanoo Lumio.
Viime vuosina Lumiolla on ollut haku päällä, toissa vuonna hän haki Kuntaliiton toimitusjohtajan paikkaa ja viime vuoden lopulla hän oli pyrkimässä Rauman kaupunginjohtajaksi.
Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Lumio on kunnostautunut aikanaan myös Jyväskylän kunnallispolitiikassa ja heilutti siellä ennen Vaasaan siirtymistä kokoomuksen mandaatilla kaupunginhallituksen puheenjohtajan nuijaakin.
Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio.Pasi Takkunen/Yle
Hänen mukaansa Seinäjoella olisi suuret mahdolisuudet kansainvälistymisessä, joka on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa muutenkin alhaista.
Lumio haluaisi myös parantaa Vaasan ja Seinäjoen välistä keskusteluyhteyttä:
– Ei vieroksuta toisiaan vaan hyödynnetään koko yhteistä voimaa.
Talouden tasapainottaminen ensimmäinen tehtävä
Kurikan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko tuntee Seinäjoen hyvin. 50-vuotias kauppatieteiden maisteri on lähtöisin Nurmosta ja toiminut aikaisemmin Ylistaron kunnanjohtajana ja SEEKin (Seinäjoen elinkeinokeskuksen) johtajana.
Talousosaamistaan Luukkon on harjaanuttanut Suomen Pankin ekonomistina.
Kurikan kaupunginjohtajaksi Luukko päätyi Jalasjärven ja Kurikan kuntaliitoksen kautta. Ennen kuntaliitosta hän oli Jalasjärven kunnanjohtaja vuodesta 2013 lähtien. Jalasjärvelle tullessaan Luukko tuli haastavassa tilanteessa, kun kunta oli nimetty kriisikunnaksi JAKK-sotkujen seurauksena.
–En voinut jättää paikkaa hakematta, kun se maakuntakeskuksessa tuli auki. Seinäjoella on tehty hyviä ja rohkeita ratkaisuja. Kaupungin haasteet ovat ratkaisemista varten. Talouden tasapainoittaminen on ensimmäinen niistä, viime vuoden lukuja Seinäjoki ei enää voi kärsiä.
Juha LuukkoPäivi Rautanen / Yle
Tärkeiksi kehittämiskohteiksi Seinäjoelta Luukko nostaa asemanseudun kehittämisen ja yrittäjämäisen toiminnan tuomisen kaupungin organisaatioon.
–Kaupunki tarvitsee koulutettua, osaavaa työvoimaa, linjaa Luukko.
Luukko on toiminut myös hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin (kesk.) valtiosihteerinä 10 kuukautta 2010-2011.
Seinäjoen kaupungin hallinnosta ainoana kaupunginjohtajan tehtävää tavoittelee kaupungin hallintojohtaja Jari Jokinen. Vuonna 1963 Kemissä syntynyt Jokinen on tehnyt jo pitkän uran Pohjanmaalla.
– Ammatillisesti haen uusia haasteita ja 10 vuoden kokemuksen myötä Seinäjoen kaupunkikonsernissa on syntynyt halu kehittää tätä kaupunkia. Eniten kiinnostaa Seinäjoen kehittäminen, Jokinen sanoo.
Lakipykälät tunteva Jokinen on ennen Seinäjoelle siirtymistään ollut Lapuan kaupunginlakimiehenä ja hallintojohtajana.
Jari Jokinen on ollut pitkään eläkkeelle jäävän kaupunginjohtajan Jorma Rasinmäen työpari.Yle / Pasi Takkunen
Seinäjoella ura on ollut nousujohteinen. Kaupunginlakimiehestä tuli ensin lakiasiain- ja omistajaohjauksen johtaja ja sitten hallintojohtaja.
Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Jokinen on toiminut myös Vaasan hovioikeuden viskaalina.
– Näkemykseni mukaan ne alueet ja kaupungit panostavat osaamiseen tulevat pärjäämään maakuntakeskusten ja aisojen kaupunkien välisessä kilpailussa. Panostukset osaamiseen ja koulutukseen takaavat myös työvoimaa yrityksille ja sitä kautta parantavat elinkeinoelämän kilpailukykyä.
Seinäjokelaissyntyisiä mukana hakijoissa
Oikeustieteen tohtori Tanja Matikainen on yksi haastateltavista.
Vuonna 1974 syntynyt Matikainen on hiljattain eronnut Janakkalan kunnanjohtajan tehtävästä, joten uusi pesti on haussa. Matikaisella on aikaisempaakin kokemusta kuntajohtajan tehtävistä, hän oli Sulkavan kunnanjohtaja vuosina 2010 - 2013. Matikainen on työskennellyt myös tutkijana Vaasan yliopistossa
–Olen Seinäjoella kouluni käynyt, ja vanhempani asuvat Seinäjoella edelleen, joten pakkkohan tätä tehtävää oli hakea. Kaupungissa on tehty asioita hyvin ja siellä on eteenpäinmenevä, yrittäjämäinen asenne mistä pidän, Matikainen sanoo.
Seinäjoen kannalta hän pitää tärkeänä myös rata- ja tieasioita, joihin hän on paneutunut jo Janakkalassa.
–Siellä veimme Suomi-rataa ja tie- ja liittymäasioita eteenpäin ja ne asiat ovat tärkeitä Seinäjoellekin.
Tanja Matikaisen juuret ovat Seinäjoella.Timo Leponiemi / Yle
Kutsun haastatteluun sai myös seitsemän vuotta Laukaan kunnanjohtajana toiminut Jaakko Kiiskilä. Hänet tunnetaan Etelä-Pohjanmaalla ja pesäpallopiireissä Nurmon Jymyn entisenä pelaajana.
Kiiskilä on syntynyt vuonna 1976 ja hän koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.
Aikaisemmin Kiiskilä on toiminut hallintojohtajana Laukaassa ja Toivakassa.
– Seinäjokea kohtaan on lukkarinrakkautta, olen siellä syntynyt ja Nurmossa lapsuuteni viettänyt. Lähisuku on edelleen Seinäjoella. Kaupungin kehitys on verrattain hyvää ja haluan olla viemässä sitä eteenpäin.
Kiiskilä painottaa yhteistyön merkitystä.
–Sitä pitää olla koko kaupungin organisaatiossa ulottuen poliitikkoihin ja lisäksi kansainvälistä yhteistyötä.
Keskisuomalainen Jaakko Kiiskilä haluaa palata kotisedulle.Titta Puurunen / Yle
Kaupungin myönteinen kehitys kiinnostaa hakijoita
Haastatteluun kutsuttu Petteri Portaankorva on työskennellyt viimeiset viisi vuotta Kouvolan kaupungin kehitysjohtajana. Sitä ennen hän teki uraa valtionahallinnossa, ELY-keskuksessa tie- ja liikenneasioiden parissa.
Koulutukseltaan Portaankorva on diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri.
Hän on syntynyt vuonna 1966 Oulussa.
– Seinäjoki kiinnostaa, koska se on kehittyvä maakuntakeskus, jonka yhdessä tekemisen meininki näkyy tänne muihinkin maakuntakeskuksiin asti.
– Seinäjoella on paljon vahvuuksia, joista pitää pitää kiinni. Erityisesti panostuksia tarvitaan koulutusyhteistyöhön, niin että osaavaa työvoimaa löytyy kaupunkiin jatkossakin.
Vihreiden entinen kansanedustaja ja vihreiden puheenjohtajaksikin vuonna 2017 pyrkinyt Olli-Poika Parviainen on myös päässyt mukaan haastattelukierrokselle.
Vuonna 1980 Raumalla syntynyt Parviainen putosi eduskunnasta viime keväänä ja on nyt sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) valtiosihteeri.
Parviainen on toiminut Tampereen kaupungin apulaispormestarina vuosina 2011 - 2015, hän on toiminut myös yrittäjänä.
Olli-Poika Parviainen on ollut näkyvillä paikoilla Vihreissä.Toni Määttä / Yle
Koulutukseltaan Parviainen on filosofian maisteri, hän on opiskellut internet- ja pelitutkimusta.
–Lakeus vetää puoleensa ja Seinäjoki on mennyt hienosti eteenpäin. Haluan olla sitä tulevaisuutta rakentamassa.
Parviainen pitää tärkeänä teknologiaan satsaamista.
–Digitaalisuus ravistelee koko maailmaa. Tulevaisuus on niiden kuntien, jotka ottavat siinä etumatkan.
LONTOO Britannian hallitus julkaisi tänään päälinjansa Britannian ja EU:n välisissä kauppaneuvotteluissa. Pääministeri Boris Johnsonin kovat puheet saivat lihaa luitten päälle ja pehmeämpää neuvottelulinjaa toivoneet joutuivat pettymään – jälleen kerran.
Britannia haluaisi laajan vapaakauppasopimuksen ennätysajassa, mutta hallituksen ohjeista käy ilmi, että maa ei esimerkiksi halua suostua EU:n vaatimiin mekanismeihin kauppariitojen selvittämiseksi.
Ristiriita EU:n julkaiseman neuvottelulinjan kanssa ei voisi olla syvempi. EU haluaa ymmärrettävästi varmistaa laillisesti sen, ettei Britannia pyri hankkimaan kilpailuetua esimerkiksi kohtuuttomalla verokilpailulla tai valtiontuilla.
Kauppasopimuksien perusteeksi ei riitä herrasmiehen sana. Eikä pääministeriä Boris Johnsonia välttämättä sanansa pitävänä herrasmiehenä Brysselissä edes pidetä.
Neuvottelujen katkeaminen on todellinen uhka
Ristiriita näyttää mahdottomalta ratkaistavaksi – mutta samalla pitää muistaa että kyse on vasta neuvottelujen avauksesta.
Britannian pääministeri Boris Johnson ei esitellyt EU-linjauksia parlamentissa, vaan tapasi kodittomien avustusjärjestön työntekijöitä Lontoossa.Core News / Reuters
Varsinkin brittiläisessä neuvottelukulttuurissa asiaan kuuluu se, että neuvottelujen alkaessa vaaditaan kuuta taivaalta. Sen jälkeen alkaa kompromissien etsiminen, ja EU on niitä luotaessa suurempana vahvemmassa asemassa.
Kompromisseja on kuitenkin edessä pitkä liuta, ja aikaa on erittäin vähän.
Tänään julkaistuissa Britannian neuvotteluohjeissa todetaan, että maa on valmis jättämään neuvottelut kesäkuussa, jos riittävää edistystä ei ole tapahtunut.
Tämän voi tulkita turhaksi uhkailuksi neuvottelujen heikommalta osapuolelta – mutta takarajaan on myös järkisyy.
Neuvottelujen alasajo jo kesäkuussa toisi elinkeinoelämälle Englannin Kanaalin molemmin puolin kuusi kuukautta valmistautumisaikaa siihen, että vuodenvaihteessa kauppaa käydään WTO-säännöillä, ilman vapaakauppasopimusta.
Kovat puheet on suunnattu kotiyleisölle
Tänään julkaistujen neuvotteluohjeiden teksti on kovaa ja nationalistisesti värittynyttä. Heti dokumentin alussa sanotaan, että Britannia aikoo vuoden 2020 lopuksi palauttaa “täydellisen itsenäisyytensä".
Kaikissa kauppasopimuksissa luovutetaan kuitenkin kansallisvaltion omaa päätäntävaltaa hieman, jotta esimerkiksi vientituotteiden turvallisuussäännöt täyttyvät.
Sellaista “täydellistä itsenäisyyttä”, jota osa Britannian EU-eromielisistä näyttää havittelevan, ei ole millään kauppaa käyvällä valtiolla – eikä Britannian aikeissa ole erakoitua Atlantin valtamerelle.
Toivoa sopii, että sanankäänteissä on kyse vain kotiyleisön brexit-mielisen yleisön kosiskelusta kosiskelusta – ja todellisuudessa Britannian hallituksen lähtökohta on käytännönläheisempi. Muutoin EU:n ja Britannian vapaakauppaneuvottelut ovat tuhoon tuomitut jo ennen kuin ne ovat kunnolla alkaneetkaan.
Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23:een saakka. Millaiseksi Britannian ja EU:n uusi suhde muotoutuu, ehditäänkö sopimusta saada aikaan määräajassa?
Monissa Euroopan maissa kännykkään puhuminen julkisissa kulkuvälineissä on kielletty, tai ainakin sitä on rajoitettu. Myös Suomessa tätä on kokeiltu.
Vuonna 2012 joukkoliikennetoimijat HSL, HKL, VR, Trafi ja Veolia järjestivät yhdessä Matkarauha-kampanjan, jonka aikana kerätyistä asiakaspalautteista ilmeni, että asiakkaat toivoivat matkakumppaneilta esimerkiksi huomaavaisuutta muita matkustajia kohtaan.
VR kokeili jo 15 vuotta sitten junien hiljaisia osastoja, joissa kännykkään puhuminen on kiellettyä.
Kokeiluun lähdettiin asiakaspalautteiden perusteella.
Hiljaisten vaunujen valvonta osoittautui VR:n myynti- ja asiakaskokemusjohtaja Salla Ketolan mukaan vaikeaksi, joten niistä on luovuttu pikku hiljaa.
Käytöstä on poistettu myös aamujunien torkkuosastot, joissa oli himmeämpi valaistus ja rauhallisempaa.
– Meidän pitäisi huolehtia, että kaikki ovat varmasti hiljaa. Valvonta on aika vaikeaa konduktöörille, Ketola sanoo.
Hiljaiset vaunut eivät Ketolan mukaan ole palaamassa liikenteeseen.
VR:n Salla Ketola ohjeistaa asiakkaita pyytämään apua konduktööriltä, jos itsestä tuntuu ylitsepääsemättömältä pyytää toista matkustajaa olemaan hiljaa.
Konduktööri Jaakko Rainion mukaan asiakkailta tulee muiden kännykän käytöstä valituksia jonkin verran. Reklamaatioihin puututaan ystävällisellä otteella.
– Yleensä huomautetaan yhden kerran ja siitä se lähtee, ja häiritsevä asiakas siirtyy yleensä puhelinkoppiin puhumaan, Rainio kertoo.
Konduktöörin mukaan suomalaiset matkustajat ovat arkoja reklamoimaan.
Rainio kuitenkin toivoo, että ihmiset tulisivat rohkeasti kertomaan, jos muiden matkustajien toiminta häiritsee.
– Suomalaiset ovat vähän sellaisia, että mökötetään yksinäisyydessään, Rainio arvelee.
Hiljaiselle vaunulle olisi tilausta
Joensuun ja Lahden välillä junalla viikoittain matkustava Alina Karvonen kertoo, että muiden kännykän käyttö häiritsee usein.
– Toivon, että ihmiset käyttäisivät puhelinkoppeja. Jotkut katsovat elokuvia ilman kuulokkeita tai sitten puhutaan kovaan ääneen puhelimessa. Se on epäkohteliasta, Karvonen toteaa.
Karvonen ei ole itse rohjennut huomauttaa muiden häiritsevästä kännykän käytöstä, mutta mieli on tehnyt. Hän toivoisi, että konduktöörit puuttuisivat meteliin useammin.
– Varaisin ehdottomasti paikan hiljaisesta vaunusta, jos sellainen olisi. Työskentelyhytit ovat yleensä aina varattuja, Karvonen kertoo.
Ellen Europaeus (vas.) ja Venla Hartikainen keskittyvät mieluummin omiin kännyköihin, kuin seuraavat toisten käyttöä.Anna Tenhu / Yle
"Ensimmäisen maailman ongelmia"
Simpeleellä asuvat 15-vuotiaat Ellen Europaeus ja Venla Hartikainen ovat havainneet, että kännykkään junassa kovaan ääneen puhuvat yleensä vanhemmat ihmiset.
– Nuoret käyttävät yleensä kuulokkeita, jos kuunnellaan vaikka musiikkia tai katsotaan elokuvia, Hartikainen ja Europaeus kertovat.
Joensuussa opiskeleva Alexis Aronen ei ole kokenut muiden kännykän käyttöä häiritsevänä.
– Tämä kuulostaa ensimmäisen maailman ongelmalta. Jos toisten kännykän käyttö häiritsisi, huomauttaisin siitä, Aronen sanoo.
Työskentelyhyttiin jos vain mahdollista
Tamperelainen Tuulikki Halla matkustaa työskentelyhytissä, jos sellaisen onnistuu saamaan. Hiljaisia vaunuja Halla suosisi myös, jos niitä olisi tarjolla.
– Kyllä minua häiritsee muiden matkustajien mobiililaitteiden käyttö äänet päällä.
Kanssamatkustajien on Hallan mielestä kiusallista puuttua siihen, sillä ihmiset voivat reagoida eri tavoin.
– On tehnyt kyllä mieli puuttua, Halla kertoo.
Hän ehdottaa, että VR voisi ottaa käyttöön kuulutukset junamatkan aikana, jossa toivottaisiin kanssamatkustajien huomioimista mobiililaitteiden käytön suhteen.
Työskentelyhyttiin hakeutuu myös kouvolalainen Riku Mänttäri. Hän matkustaa viikoittain Kouvolan ja Joensuun välillä.
– Kyllä se puhelimeen puhuminen täällä junassakin on se, mikä ärsyttää eniten. On ikävää, kun väkisin meinaa kuulla toisen asioita, joita ei halua kuulla, Mänttäri kertoo.
Mänttäri suosisi hiljaista vaunua, jos sellainen olisi mahdollista.
– Kynnys puuttua toisten kännykän käyttöön on aika suuri, Mänttäri sanoo.
Häiritseekö sinua muiden äänekäs kännykän käyttö julkisessa liikenteessä? Aiheesta voi keskustella 28.2. kello 23.00 saakka.
Suomen historian laajimman poliisirikosjutun pääkäsittely alkaa tänään Helsingin hovioikeudessa.
Syyttäjä haluaa ajaa läpi käräjäoikeudessa kaatuneet virkarikossyytteet entistä ja nykyistä korkeaa poliisijohtoa vastaan. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet viime kesäkuussa.
Syytteet koskevat Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan laillisuutta ja valvontaa.
Syytteessä ovat entinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero, keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot, Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapio, Helsingin poliisilaitoksen entinen komentaja Jukka Riikonen sekä Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio.
Syyttäjä vaatii poliisijohtajille virkarikoksista muutaman kuukauden mittaisia ehdollisia vankeusrangaistuksia tai vähintään sakkoa samoin kuin käräjäoikeudessa.
Syyttäjä katsoo, että poliisijohtajat löivät laimin velvollisuutensa valvoa huumepoliisin tietolähteiden käyttöä ja rekisteröintiä vuosina 2009–2013.
Aarnio poisti merkinnät rekisteristä
Murhasyytteen torstaina saanut Jari Aarnio poisti Helsingin poliisilaitoksen tietolähderekisteristä huumepoliisin tietolähteet. Poistaminen tapahtui vuodenvaihteessa 2007–2008 ennen syytteen tekoaikaa.
Käräjäoikeus katsoi, että tietolähteiden rekisteröintiin ei ollut laillista toimintatapaa, koska valtakunnallista rekisteriä ja laillista toimintatapaa ei syyteaikana ollut.
Asian käsittely aloitettiin hovioikeudessa valmisteluistunnolla helmikuun alussa. Syytetyt katsoivat tuolloin, että oikeudenkäynti olisi voitu käydä kirjallisesti, mutta syyttäjä ja oikeus olivat toista mieltä.
Oikeus päätti valmisteluistunnossa, että syytetyt velvoitetaan tulemaan istuntoihin vain silloin kuin heitä itseään kuullaan.
Ex-poliisiylijohtaja Mikko Paateron avustaja Jarkko Jaatela ilmoitti, että Paatero jaksaa tulla oikeudenkäyntiin vain niinä päivinä kun on pakko.
Käräjäoikeuden istuntoihin tiiviisti osallistunut Jari Aarnio ei Ylen tietojen mukaan tule pääkäsittelyn aloitukseen. Hän istuu huume- ja virkarikostuomiotaan Helsingin vankilassa, josta hänet tuotiin valmisteluistuntoon.
Poliisijohtajien lisäksi jutussa on syytettynä kolme muuta henkilöä. Kaikki syytetyt kiistävät syytteet.
Taidelasiesineisiin tehdyt väärennetyt signeeraukset ovat viime vuosina selvästi lisääntyneet. Nykytekniikka on tehnyt väärentämisestä helppoa.
Netissä myydään rubiininpunaista Nanny Stillin suunnittelemaa nokkapulloa, jonka pohjassa lukee Riihimäen lasi ja Nanny Still.
Pullo on signeerattu, mutta teksti ei ole aito. Kirjoitus on tehty pienellä poranterällä ja vielä väärään paikkaan. Jos signeeraus olisi aito, pullon hinta olisi 300–400 euron välillä. Nyt hinta puolittuu.
– Nanny Stillin tuotanto on arvokasta kaiken kaikkiaan. Nokkapulloista niitä korjauksia ja signeerausväärennöksiä löytyy. Jos tuollaisia myydään aitona ja todella hyvänä tai erinomaisena esineenä, silloin ollaan väärillä teillä, huokaa pientä osto- ja myyntiliikettä Riihimäellä pyörittävä yrittäjä Pertti Mäkelä.
Korjauksilla Mäkelä viittaa toiseen temppuun, jolla lasinkeräilijöitä huijataan. Kolhuja saanutta esinettä hiotaan ja paikataan ilman, että siitä mainitaan ostajalle mitään.
Isoa kolhua saatetaan poistaa niin radikaalisti, että koko esineen mittasuhteet muuttuvat. Väärentäjä yrittää silloin kaupata esinettä uniikkina, ainutlaatuisena.
Taidelasia myyvä Pertti Mäkelä tietää, kuinka sakarat Aimo Okkolinin Lumpeenkukassa saavat helposti siipeensä, jolloin maljan arvo putoaa. – Sitten mennään harmaalle puolelle, jos sellaista Lumpeenkukkaa myydään täysin ehjänä ja hyvänä tuotteena.Miki Wallenius / Yle
Signeeraus menetti todistusvoimansa aitoudesta
Suomalaisten muotoilijoiden suunnittelemia taidelasiesineitä paikkaillaan ja signeerauksia väärennetään, jotta niistä saataisiin korkeampi hinta.
Myös kakkoslaadun tuotteisiin väärennetään signeeraus, jonka jälkeen niitä kaupataan ykköslaadun esineinä. Väärennettyjen esineiden hinnat liikkuvat sadoista euroista jopa tuhansiin.
Väärentäjien kohteena näyttävät erityisesti olevan Nanny Stillin, Kaj Franckin, Helena Tynellin, Tapio Wirkkalan, Oiva Toikan ja Timo Sarpanevan tunnetuimmat esineet.
– Ennen meiltä kysyttiin, mikä tämä esine on ja missä se on tehty. Nyt näytetään esine ja siihen tehty signeeraus ja kysymys kuuluu, onko tämä aito. Sen tyyppiset kyselyt ovat lisääntyneet, kertoo amanuenssi Uta Laurén Suomen lasimuseosta.
Alvar Aallon suunnittelemasta maljakosta väärentäjät innostuivat pari vuotta sitten leikkaamaan pari senttiä pois erehdyttääkseen ostajia.Ville Välimäki / Yle
Lasimuseo tarjoaa kerääjille palvelua, jossa pientä korjausta vastaan museo pyrkii varmistamaan esineen ja signeerauksen aitouden. Valttina ovat arkistot ja eri lasiesineiden hyvät dokumentit.
– Me tiedämme millä tavoin eri tehtaat ovat eri aikoina merkinneet ja signeeraneet tuotteensa.
Kokonaisen lasiesineen väärentäminen tarvitsee ammattilaista
Amanuenssi Uta Laurén nostaa lasimuseon varastossa esiin vielä kaksi lasiveistosta.
Vasemmanpuoleinen on väärennös ja oikealla aito. Kyseessä on Timo Sarpanevan kuuluisan Orkidean väärennös, joka on tehty Suomessa ammattilaisten toimesta.
Timo Sarpanevan maailmankuulusta Orkidera-lasiveistoksesta on tehty vasemmalla näkyvä väärennös. Se eroaa jo värityksestään oikealla olevasta aidosta.Ville Välimäki / Yle
Kokonaisia lasiesineitä kuitenkin väärennetään hyvin harvoin, sillä se on kallista ja vaatii yleensä ammatti-ihmisten apua.
Lasi-alan surullisin ja räikein tapaus koettiin 2000-luvun alussa, kun Sarpanevan Kajakki- ja Orkidea-veistoksia sekä Wirkkalan venemallisia maljoja alkoi ilmestyä runsaasti myyntiin.
Jopa Sarpaneva itse ihmetteli esineiden määrää.
Lopulta paljastui, että esineitä valmistettiin helsinkiläisen lasitaidekauppiaan aloitteesta ja huiputuksen toteuttivat suomalaiset lasinpuhaltajat ja -hiojat.
Lasinkeräilijän kannattaa olla mukana sosiaalisessa mediassa ja seurata eri keräilijöiden blogeja ja keskusteluryhmiä. Siellä tieto liikkuu.
Väärennettyä lasia kaupataan ympäri Suomea erilaisissa myyntitapahtumissa, mutta erityisesti varuillaan kannattaa olla netin eri kauppapaikoilla.
– Ei niitä niinkään kauppiaille tarjota, koska osaamme tuotteet tunnistaa. Sitten on näitä isoja, yleisiä myyntikanavia sekä muita someakanavia. Siellä väärennettyjä esineitä on helpompi myydä, koska tavallinen kuluttaja ei välttämättä tunnista aitoa tuotetta eikä niitä signeerauksia, uskoo Pertti Mäkelä.
