Quantcast
Viewing all 108401 articles
Browse latest View live

Alexander Puution kolumni: “Bye bye paycheck” – isyys Yhdysvalloissa

26. huhtikuuta 1986 Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa tapahtui maailmanhistorian historian pahin ydinonnettomuus. Tuolloin, alle kahden viikon ikäisenä vauvana, lienen pelkällä olemassaolollani aiheuttanut satakuntalaisille vanhemmilleni ennenaikaista hiustenlähtöä, jota ei pelkillä joditableteilla korjattu.

7. maaliskuuta 2020 New Yorkin kuvernööri Andrew Cuomo julisti nykyiseen kotiosavaltiooni hätätilan, ja tätä kolumnia kirjoittaessani lähihistorian rajuimmat ulkonaliikkumisrajoitukset ja liiketilojen pakkosulkemiset ovat alkamassa vuorokauden sisällä. Samalla kun kiihtyvään tahtiin ohikiitävien ambulanssien äänet rikkovat Manhattanin poikkeuksellista hiljaisuutta, suomalainen vaimoni kantaa amerikkalaista ankkurivauvaamme mahassaan.

Ajoitus ei selkeästi ole parhaita kykyjäni.

Suomen synnytystalkoolaisia taatusti ilahduttavan väestörekisteritransaktion suurin voittaja on kuitenkin tuleva lapsemme, jota odottaa arveluttavan geeniperimäni lisäksi jotain oikeastikin arvokasta: Yhdysvaltojen kansalaisuus.

Maailman vahvin armeija. Ensimmäinen kuukävely ja Trumpin avaruusvoimat. Wall Street, Hollywood ja Silicon Valley. Vuoden 1980 Miracle on Ice sekä NHL. Disney ja Coca-Cola. Kaikki nämä ja monet muut tulevat olemaan lapselleni yhtä arkipäiväisiä asioita kuin ruisleipä.

Tuntuu kieltämättä mainiolta, että lähitulevaisuuden tuorein Puutio tulee olemaan kotonaan niin Urho Kekkosen kansallispuistossa kuin Yellowstonessa.

Samalla ajatus isyydestä Yhdysvalloissa vetää vakavaksi.

Tälläkin hetkellä liittovaltion etelärajan vastaanottokeskuksissa odottavien laittomien maahanmuuttajien kohtalot puhuttavat kaikkia toimivan sydämen omaavia. Ajatus siitä, että tulokkaamme saa synnyinlahjaksi tuhansien ihmisten henkensä uhalla tavoitteleman passin tuntuu jopa epäreilulta etuoikeudelta.

Tämän lisäksi isyys — tai vanhemmuus ylipäätään — Amerikassa ei selkeästi ole tarkoitettu heikkohermoisille.

Tätä tulevaa isää murehdituttaa lähinnä terveen kaksoiskansalaisen maailmaan saattaminen aikana, jolloin parvekkeelta näkyvän lastensairaalan kokoushuoneissa testataan kiireisesti läpikuultavia jätesäkkejä kasvonaamioiden korvikkeina.

Viime vuosien aikana monet lapsentekoon ryhtyneet tuttuni ovat palanneet kotimaihinsa. Maitovaunun kyytiin hypänneisiin kuuluu niin pankkiireja, YK:n virkamiehiä kuin entisiä toimitusjohtajiakin, joita on New Yorkiin aikoinaan houkutelleet kuusinumeroiset palkkakuitit ja lupaus raketin lailla nousevista urista.

Syy väkipakoon on yksinkertainen: Yhdysvalloista on toisinaan moderni hyvinvointivaltio todella kaukana.

Tänä keväänä Suomi listattiin kolmatta kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi.

Työpaikkani käytävillä onnittelujen sekaan mahtui aidosti hölmistyneitä kysymyksiä siitä, mikä Suomessa on niin ihmeellistä. Tasa-arvo, jokaisesta huolta pitävä yhteiskunta ja vapaasti käytössä olevat suppilovahverometsät ovat kuuluneet vakiovastauksiini jo pitkään.

Tulevana isänä osaan nyt lisätä litaniaan myös Suomen takaaman lupauksen turvallisesta vanhemmuudesta.

Samaan aikaan kun Suomessa kaavaillaan kansainvälisesti kadehdittavaa perhevapaauudistusta, Yhdysvalloissa keskimääräinen äitiysloma on edelleen lähtökohtaisesti palkatonta ja kestää noin kuusi viikkoa. Kuten kongressiedustaja Alexandria Ocasio-Cortez hiljattain huomautti, se on kaksi viikkoa vähemmän kuin aika jonka laki turvaa koiranpennuille emiensä kanssa.

Myöskään isyyden konsepti ei Yhdysvalloissa ole täysin suomalaisella tasolla.

Ensimmäisellä synnytyslääkärikäynnillämme huippuyliopiston käyneellä nuorella naislääkärillä oli tulevalle isälle kolme kiperää kysymystä: mikä on nimesi, oletko aškenasijuutalainen ja onko sinulla parhaillaan aktiivinen sukupuoliherpes.

Suvun taudit tai tunteeni ja toiveeni eivät paljoa kiinnostaneet.

Mukaan annettiin myös vanhemmuuteen valmistava kirjanen, jonka lopusta löytyy tulevan äidin kumppanille tarkoitettu puolen sivun osio, jossa osataan kertoa että vaunut on hyvä ostaa ennalta. Isiä muistutetaan myös siitä, että äidin seksihalut saattavat raskauden aikana laskea, mistä ei kannata sitten suuttua.

Yhdysvalloissa kun ollaan niin kaiken tämän sijaan olisi ollut lapsen tulevaisuuden kannalta paljon tehokkaampaa tarkistaa mitä tulevalla isällä on pankkitilillään. Synnytys itsessään maksaa noin 10.000 dollaria, joskin sen kuittaa noin 1000 dollaria kuussa maksava vakuutuksemme suurin piirtein kokonaan.

Pian synnytyksen jälkeen kuukausimenoihin lisätään noin 3000 dollarin kuukausittaiset päiväkotimaksut, olettaen että selätämme päiväkotipaikkoihin liittyvät jonot, jotka joskus venyvät monen vuoden pituisiksi.

Bye bye paycheck, kuten paikallinen tuttavani totesi vauvauutisista kuullessaan.

Rahareikien paikkaamisen sijasta tätä tulevaa isää murehdituttaa lähinnä terveen kaksoiskansalaisen maailmaan saattaminen aikana, jolloin parvekkeelta näkyvän lastensairaalan kokoushuoneissa testataan kiireisesti läpikuultavia jätesäkkejä kasvonaamioiden korvikkeina.

Ajoituksemme sopivuutta emme voi itse määrätä, mutta se asenne ja ote millä tartumme kiinni vanhemmuudesta on aina omissa käsissämme. Eikä tulevassa projektissamme haittaa ole siitäkään että Suomi kaikkine tukiverkkoineen on vain lyhyen lennon päässä.

Alexander Puutio

Kirjoittaja on Turun yliopistosta ponnistanut lakitaustainen taloustietelijä joka opettaa makrotalouden ja rahoituksen perusteita New York Universityssa sekä työstää hankintapäätöksiä YK:n pääsihteeristössä.

Kolumnista voi keskustella 20.4. klo 23.00 asti.


Lentoliikenteen paluu normaaliksi voi viedä jopa pari vuotta – lentoyhtiöt laativat listoja ensiksi palautettavista reiteistä

Latvialaisen airBalticin toimitusjohtajan Martin Gaussin työpöydällä on suunnitelma, joka ei ole viime päivinä totisesti päässyt pölyttymään. Yhtiössä on tarkkaan mietitty, miten liikenne aloitetaan uudelleen – sitten kun siihen saadaan lupa ja lennot on turvallista aloittaa. Suunnitelma on päivätty toukokuulle, mutta päivämäärää siihen ei ole kirjoitettu.

– Ensimmäisellä viikolla operoimme viidellä koneella ja enintään kahtatoista meille tärkeintä reittiä, sanoo Martin Gauss.

Yhtiö aikoo lisätä joka viikko liikenteeseen yhden koneen ja samalla palauttaa muutamia reittejä. Mikäli rajoituksia päästään purkamaan jo kesällä, vuoden loppuun mennessä airBaltic lentää lähes 60 prosenttia kaikista lennoista, joita se operoi ennen koronapandemiaa.

– Mutta kestää aina vuoteen 2022 asti, että olemme saaneet reittiverkoston samaan tilaan, kuin ennen kriisiä, jatkaa Gauss.

Monen lentoyhtiön palautussuunnitelma on samankaltainen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
airbaltic martin gauss
airBalticin toimitusjohtaja Martin Gauss toivoo yhtiön saavan liikenteeseen 22 Airbus A220-300 -matkustajakonetta vuoden loppuun mennessä. Jari Tanskanen / Yle

Suomen lennot airBaltic aikoo aloittaa 13. toukokuuta, mikäli hallitus ei jatka lentoliikennettä koskevia rajoituksia. Ensin palaavat lennot Helsinkiin, heinäkuun lopulla Turkuun ja lokakuun lopulla todennäköisesti lisäksi Tampere-Pirkkalan kentälle.

Myös Finnair suunnittelee lisäävänsä vuoroja rajoitusten poistuessa, mikäli lennoille riittää matkustajia. Lentojen määrä lisääntyisi kesäkuusta alkaen, mutta heinäkuun osalta vuoroja ei ole vielä vahvistettu. Lähiviikkojen ajaksi yhtiö tosin on joutunut supistamaan lisää jo aiemmin karsittua liikenneohjelmaa.

Ryanair aikoo palauttaa lennot Lappeenrantaan ja Tampereelle syksyyn mennessä, kun matkustusrajoitukset sen sallivat ja alueellinen tautipiikki on ohitettu.

Matkustajat varaavat jo syksyn lentoja

Euroopan lentovuoroista on peruutettu tällä hetkellä jopa 85 prosenttia. Peruutukset vaihtelevat yhtiöittäin, ja esimerkiksi Finnair ja Skandinavian lentoyhtiö SAS ovat peruuttaneet 92 prosenttia lennoistaan, Euroopan suurin lentoyhtiö Ryanair peräti 96 prosenttia.

Mutta matkustajissa on herännyt toivo kriisin hellittämisestä kesän jälkeen. Esimerkiksi airBaltic saa viikossa jo 2 000 lentovarausta, vaikka yhtiö on poistanut varausjärjestelmistään 40 prosenttia loppuvuoden lennoista.

– Normaaliviikkoon verrattuna varausmäärä on noin kaksi prosenttia, ja valtaosa on tehty kesäkuun jälkeisille lennoille, sanoo toimitusjohtaja Martin Gauss.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Ihmiset ottavat aurinkoa Espanjan San Cristobalissa.
Täpötäydet rantalomakohteet eivät todennäköisesti ainakaan aluksi kiinnosta matkailijoita, vaan enemmän suositaan lähimatkailua ja kohteita, joissa tautiriskiä pidetään pienenä. Juan Manuel De Haro / EPA

Uudet varaukset ovat lentoyhtiöille tärkeitä. Ne saavat kaivattua kassavirtaa, ja toisaalta varaukset tuovat arvokasta tietoa siitä, mihin ihmiset haluavat kriisin jälkeen lentää. Varausten perusteella näyttäisi siltä, että kysyntä kasvaa sellaisiin kohteisiin, joissa epidemia on ollut lievempi, ja jonne matkustamista pidetään turvallisempana vaihtoehtona.

Täpötäydet Välimeren rantalomakohteet eivät ole listalla kärkipäässä.

Osa lentoyhtiöistä on pitänyt myynnissä lentoja esimerkiksi toukokuulle, vaikka todellisuudessa kyseisiä reittejä ei tulla lentämään. Lentoja poistetaan varausjärjestelmistä tipoittain, viikko kerrallaan.

– Jos otamme pois myynnistä suuren määrän kapasiteettia kerralla, joudumme myös palauttamaan rahat kerralla, ja se voi olla yhtiöille taloudellisesti vaikeaa, koska huomattava osa varauksista on tehty jo paljon ennen kriisiä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Varpaat auringossa.
Ulkomaan rantalomakohteen sijasta aurinkoa voi ottaa myös lähistöllä sijaitsevalla hiekkarannalla.YLE / Raine Martikainen

Osalla lentoyhtiöistä kassa on jo niin tyhjä, että peruutusten takia maksettaviin palautuksiin käytetään uusien lentojen varauksista saatavia rahoja. Vaihtoehtona palautuksille useimmat lentoyhtiöt tarjoavat voucheria, jonka voi käyttää uuden lennon maksuna myöhemmin.

Lentoyhtiöt palauttavat ylimääräisiä koneita leasingyhtiöille

Lentoyhtiöt arvioivat, ettei lentomatkustus palaa entiselleen ainakaan heti kriisin jälkeen, eikä läheskään kaikille matkustajakoneille ole siten enää käyttöä.

Yhtiöt poistavat nyt ennätysmäärän koneita liikenteestä, ja monet myös lykkäävät uusien koneiden hankintaa. Esimerkiksi lentokoneenvalmistaja Boeing menetti maaliskuussa 150:n 737MAX:n tilaukset.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Passagerare vandrar ombord på ett AirBaltic-plan i dimma.
airBaltic on lentänyt Tampere-Pirkkalaan 76-paikkaisilla potkuriturbiinikoneilla. Linus Hoffman / Yle

Latvialaisen airBalticin 38 lentokoneen laivasto pienenee lähes puolella, kun yhtiö luopuu vanhoista Boeing 737-koneista ja kahdestatoista Bombardierin Q400 -potkuriturbiinikoneesta.

– Me emme enää aloita lentoja potkuriturbiinikalustolla, vaan poistamme koneet suunniteltua aikaisemmin, sanoo toimitusjohtaja Martin Gauss.

Tämä on huono uutinen varsinkin Tampere-Pirkkalan kentälle, jonne latvialaisyhtiö on lentänyt 76- paikkaisilla potkuriturbiinikoneilla. Nähtäväksi jää riittääkö matkustajia puolet suuremmalle suihkukoneelle, vai lakkautetaanko reitti kannattamattomana.

Koronapandemian jälkeen yhtiön ainoa konetyyppi tulee olemaan 145-paikkainen Airbus A220-200.

Myös Lufthansa, Air France, British Airways, Iberia ja KLM ovat kertoneet luopuvansa vähemmän taloudellisista nelimoottorisista Airbus A340 -koneista.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Lufthansan Airbus A340-600 Espanjassa sijaitsevan Teruelin kentällä.
Lufthansa siirtää 17 käytöstä poistettavaa Airbus A340-600 konetta Espanjassa sijaitsevalle Teruelin kentälle, jossa ne odottavat ratkaisua niiden lopullisesta kohtalosta. Lufthansa

Lentäminen ei myöskään ole järin kannattavaa maailman suurimmalla Airbus A380 -konetyypillä, mikäli se ei ole täynnä matkustajia. Koska vain harvalla kaukolennolla on lähiaikoina enää tarvetta 500-paikkaisille koneille, Lufthansa ja Air France ovat päättäneet poistaa pysyvästi liikenteestä A380-koneita.

Yksistään Lufthansa poistaa käytöstä 21 laajarunkonetta, mikä tarkoittaa noin viidenneksen vähennystä yhtiön kaukolentojen paikkatarjonnassa.

Lentoliikenne palautuu kahdessa vuodessa

Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA arvioi, että lentojen palautumiseen kriisiä edeltävälle tasolle voi kulua jopa pari vuotta. Lentoyhtiöt joutuvat varautumaan matkusrajoitusten jatkumiseen vielä pitkän aikaa varsinkin mannertenvälisillä reiteillä, jotta vältettäisiin koronaviruksen toisen aallon tulemista Eurooppaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
yleiskuva
Helsinki-Vantaan lentoasemalla näyttää tällä hetkellä tyhjältä, sillä kentän kautta kulkee päivittäin vain vajaat tuhat matkustajaa. Esa Syväkuru / Yle

Euroopan sisäinen lentoliikenne sen sijaan käynnistynee kesän myötä. Vie kuitenkin aikansa, että ihmiset uskaltavat lähteä uudelleen esimerkiksi lomamatkalle, kun kuukausien ajan on vältetty lähikontakteja ja oleskelua julkisilla paikoilla. Koneita eivät myöskään täytä kaukokohteista tulevat jatkomatkustajat.

Siksi lentoyhtiöiden tilanne ei helpotu kovinkaan nopeasti.

– Tulemme näkemään ensi vuonna Euroopassa vielä yhtiöiden yhdistymisiä, sanoo airBalticin toimitusjohtaja Martin Gauss.

Gauss muistuttaa, että lentoyhtiöitä rasittavat esimerkiksi käyttämättömien koneiden leasingvuokrat ja yhtiöiden tekemät suojaukset, joilla ne ovat varautuneet lentokerosiinin hinnannousuun. Nopeasti halventunut polttoaine ei siten tuo helpotusta monen lentoyhtiön kassakriisiin vielä pitkään aikaan.

Euroopasta poistuu lentoyhtiöitä

Euroopan lentoliikenne tulee olemaan kriisin jälkeen kovin erilainen, kuin vielä vuosi sitten keväällä.

Tähän mennessä koronapandemian aiheuttaman matkustajakadon takia konkurssiin on ajautunut brittiläinen Flybe, maksukyvyttömyyden takia toimintansa keskeyttänyt ruotsalainen Braathens ja vaikeuksista on kertonut myös irlantilainen Cityjet. Saksalainen Lufthansa Group on puolestaan ilmoittanut, ettei sen omistama halpalentoyhtiö Germanwings aloita enää lentoja lainkaan.

Helsinki-Vantaalla varaudutaan uusien yhtiöiden tuloon, ja toisten poistumiseen.

– Välttämättä kaikki reitit ja lentoyhtiöt eivät palaa samanlaisina kuin mitä ne olivat ennen koronapandemiaa, ja varmasti tapahtuu muutoksia, sanoo lentoasemaa ylläpitävän Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Norwegian-plan på Arlanda den 5 mars 2015.
Norwegian on peruuttanut kaikki Suomen ja Ruotsin sisäiset kotimaanlennot. EPA/JOHAN NILSSON

Monet lentoyhtiöt, kuten esimerkiksi norjalainen Norwegian hakevat tällä hetkellä suojaa konkurssia vastaan valtioilta. Yhtiön kohtalo ratkeaa käytännössä 4. toukokuuta pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Norwegian tarvitsee pelastuakseen noin 270 miljoonan euron suuruisen valtion tukirahoituspaketin, tai se ajautuu konkurssiin ennen kesää.

Norwegianin brittiläinen tytäryhtiö kertoi tällä viikolla noin tuhannelle lentäjälle ja matkustamohenkilökuntaan kuuluvalle, ettei se pysty maksamaan huhtikuun palkkoja. Britannian hallituksen toivotaan antavan tukea palkkojen maksuun.

Osalla lentoyhtiöistä pelastuksena voi olla niiden siirtäminen valtion omistukseen. Pahasti tappiollinen Alitalia siirtyi maaliskuussa Italian valtion omistukseen ja nyt Belgiassa pohditaan Bryssel Airlinesin kansallistamista, jotta lähes konkurssitilassa oleva yhtiö pystyisi jatkamaan toimintaansa. Yhtiö kuuluu Lufthansa Groupin omistukseen, ja se toimi vuoteen 2001 asti Sabenan nimellä.

Lue lisää:

Kalliita lentoja, koronapasseja, kuumemittausta: 6 asiaa, jotka korona ehkä mullistaa matkailussa – "Rajattoman maailman ajat taitavat olla ohi"

Lentoliikenne jatkunut Suomeen koronasta huolimatta, mutta rajusti supistettuna – Finnair perui viimeisen kaukolennon ennen heinäkuuta

Finnair perustamassa yhteisyritystä kiinalaisen lentoyhtiön kanssa

Lufthansan lennoista 90 prosenttia peruttu – "Avuntarve on sitä todennäköisempää, mitä kauemmin koronaviruskriisi kestää"

Hallitus tukee Finnairia – suunnitteilla 600 miljoonan euron valtiontakaus

Osa matkanjärjestäjistä yrittää kiertää lakia – asiakkaiden rahat palautettava poikkeustilanteissakin

Kuluttaja-asiamies: Lentoyhtiöt pyytävät apua valtioilta, mutta konkursseja on edessä – Asiantuntija: Kriisin jälkeen maailma on eri asennossa

Artikkelin keskusteluosio on auki maanantaihin kello 22.00:een asti.

Kun Teija Hakalin erosi, hän sai vihdoin olla yksin – nyt hän jakaa yöpostia ja nauttii korona-ajasta

Vielä ennen maaliskuuta 44-vuotiaalla Teija Hakalinilla oli tapana mennä katsomaan jääkiekkopeliä tai viedä kaksi poikaansa treeneihin autolla. Sitten Suomeen tuli koronavirus.

– Huomaan, ettei elämäni ole juuri muuten muuttunut. Korona on ollut helppoa aikaa. Pojan kanssa esimerkiksi leivottiin viime viikolla. Siivoaminen jatkuu niin kuin ennenkin. En käy kuntosalilla ja voin lähteä kävelemään ulos, jos haluan.

Teija Hakalin kertoo nauttivansa siitä, että saa olla yksin ja juoda aamukahvinsa rauhassa aivan niin kuin ennenkin.

Toki kaikki haluavat ja tarvitsevat sosiaalisia kontakteja. Kyse on enemmänkin siitä, kuinka paljon. Teija Hakalin on introvertti ja hänelle riittää vähempi.

Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeilan mukaan korona-aika voi olla helpompaa introvertille sosiaalisten kontaktien näkökulmasta.

– Yksioikoisia johtopäätöksiä, että näillä on helpompaa ja noilla vaikeampaa, ei voi tehdä. Introvertille muutos on kuitenkin vähäisempi. Jos on introvertti, jonka on tärkeää käydä museossa, sitä ei tietenkään voi nyt tehdä. Hänelle yleensä vähemmän on enemmän.

Introvertti on Korkeilan mukaan sensitiivisempi sosiaalisille ärsykkeille kuin ekstrovertti. Introvertti tarvitsee sosiaalisesta kuormituksesta toipuakseen enemmän yksin olemista.

– Yksi nykyajan väärinkäsitys on, että se on sisäänpäinkääntyneisyyttä tai että se on jotenkin ongelmallinen asia. Taipumusta ekstroversioon yhä yliarvostetaan.

Ihmisten tapaaminen kuormittaa

Välillä Teija Hakalin kuormittuu tapaamistaan ihmisistä. Näin on myös koronan aikaan, vaikka hän välttääkin ihmisten tapaamista.

Jos kohdalle osuu huono päivä, Hakalin ei halua jutella ihmisille kauppareissullaan.

– Jos tulee joku tuttu kaupassa vastaan, saatan kääntyä ympäri, jos en halua puhua. Välillä koen, että haluankin puhua ja nautin kuulumisten vaihtamisesta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Teija Hakalin kodissaan Korialla.
Teija Hakalin asuu rivitalokolmiossa Kouvolassa kahden poikansa kanssa. Antro Valo / Yle

Hän ajattelee, että paremmin tienaavat eivät voi koskaan ymmärtää pienituloista yksinhuoltajaa. Hakalin ei pidä ihmisistä, jotka eivät tarkoita sitä, mitä sanovat.

– He kysyvät sen pakollisen kysymyksen "mitä kuuluu", mutta se ei tarkoita mitään. Ihminen haluaa kuulla vastauksen, että elämä on ihanaa.

Hakalin on suorasanainen, eikä pidä teennäisyydestä. Hän on kuullut sanovansa asiat liiankin suoraan välillä.

– Mieluummin ilmoitan ihmisille, että en tykkää tuosta ja sillä siisti. Olen oppinut kotona siihen, että pitäisi puhua totta ja olla ystävällinen kaikille. Myös yksin olemisen opin kotoa.

Jäi lapsena helposti yksin

Kun Hakalin oli lapsi, hän viihtyi itsekseen hevostallilla. Hän rakasti lukemista ja kävi yksin kirjastossa.

– Minulla ei ollut silloinkaan mikään ongelma käydä yksin kirjastossa ja uppoutua kirjaan. Sitä teen vieläkin.

Hakalin sai uskonnollisen kasvatuksen ja kuuluu tänäkin päivänä helluntaiseurakuntaan. Jos oli vähänkin erilainen kuin muut 1980–90-luvulla, jäi helposti yksin.

– Se oli monelle kauhistus. Oli tilanteita, jolloin kukaan ei leikkinyt minun kanssani.

Joku voisi puhua kiusaamisesta porukan ulkopuolelle jäämisen takia. Hakalinia tämä ei ole häirinnyt koskaan. Yksinolo lapsena ei ole häneen vaikuttanut, eikä hän näe lapsuuttaan negatiivisessa valossa.

– Veljeni on sen verran nuorempi, että hänen kanssaan olen viettänyt aikaa vasta aikuisena enemmän. Olen kai tottunut olemaan pienestä pitäen yksin. Kai introverttius kumpuaa sieltä.

Uskontonsa takia Hakalin on ollut aina absolutisti ja valikoi seuraansa sellaiset ihmiset, jotka toimivat samoin.

– En käytä kaljaa tai tupakoi. En osaa kiroilla, enkä tykkää, että minulle kiroillaan.

Yksin töissä postin yövuoroissa

Koulutukseltaan Teija Hakalin on laitoshuoltaja, mutta on työskennellyt 17-vuotiaasta saakka Kouvolassa postinjakelussa yövuoroissa. Hän jakaa Kouvolan Sanomia. Samaa työtä teki myös hänen äitinsä.

Hakalin ajaa yövuorossa tietyn reitin yksin ja kuuntelee samalla musiikkia.

– On tämä unelma-ammatti introvertin näkökulmasta. Työ ei varmasti onnistuisi, jos ei nauttisi yksinolemisesta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Teija Hakalin autonsa edessä Korialla.
– Postinjakelussa ei tarvitse puhua kellekään, vaan tärkeintä on se, että on töissä ja asiakkaiden luona ajoissa, kertoo Teija Hakalin. Antro Valo / Yle

Turun yliopiston Jyrki Korkeilan mukaan introvertit ja ekstrovertit hakeutuvat aloille, mikä sopii omalle temperamentille. Tietyillä lääketieteen aloilla kuten psykiatrialla on todennäköisesti enemmän introvertteja ja kaupallisilla aloilla enemmän ekstrovertteja. Introvertit voivat viihtyä keskittymistä vaativissa ammateissa. Markkinoinnin asiakaskontakteissa tarvitaan ekstroversiota.

– Se ei tarkoita, ettei introvertti voi olla hyvä asiakastyössä. Jos samalla työpaikalla on ekstroverttejä ja introverttejä, heidän voi olla vaikea ymmärtää toisiaan. Introvertti voi kokea ekstrovertin häiritsevänä.

Yksinäisyyden tunne vaivaa välillä

Teija Hakalinin työssä sosiaalisia kontakteja ei juurikaan ole. Siksi Hakalin kokee joskus yksinäisyyttä. Olisi kiva myös jutella työkavereiden kanssa.

Koronan aikaan on vielä tiukempaa, sillä postinjakelussa on rajoitus, että laiturille eivät saa mennä työntekijät yhtä aikaa. Lisäksi työpaikan autolla ajaa vain sama henkilö.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Teija Hakalin kodissaan Korialla.
Toisinaan Teija Hakalin kokee myös yksinäisyyttä. Antro Valo / Yle

– Toki rajoitukset tulevat tarpeeseen. Nyt koronan aikana sen huomaa, että kun on siellä yksin ja jos olen kotona yksin, on välillä liiankin yksinäistä. En näe työvuoron aikana muita postin työntekijöitä, vaan ainoastaan valvojan. Kotona sitä huomaa puhuvansa joskus seinille.

Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan osa ihmisistä on ennen korona-aikaa saanut päivän sosiaaliset kontaktit töissä tai vanhempainillassa. Heillä ei ole verkostoa, joka pitää koko ajan toisistaan huolta, kuten ekstrovertilla usein on. He saattavat pudota vakavammin yksinäisyyteen.

Avioerosta helpotus – vihdoin sai olla yksin

Aina Teija Hakalin ei ole ollut näin paljon yksin kuin nykyään. Vuoteen 2017 asti hän asui poikiensa sekä silloisen aviomiehensä kanssa Kouvolassa omakotitalossa. He ehtivät olla yhdessä 17 vuotta, kunnes erosivat neljä vuotta sitten.

Eron jälkeen Hakalin sanoi itselleen ääneen, ettei uutta miestä tule. Avioerosta syntyi myös oivallus, jota hän ei ollut ennen täysin ymmärtänyt – vihdoin sai olla yksin.

– En ole aina tietoisesti tiennyt sitä. Se ei minun maailmaa heilauttanut, sillä siivoaminen ja poikien harkkoihin kuskaaminen jatkui eron jälkeenkin.

Hakalin on 13- ja 16-vuotiaiden poikiensa yksinhuoltaja ja asuu heidän kanssaan rivitalokolmiossa Kouvolassa.

– Olen nauttinut siitä, että voin olla sängyssä yksin. Siellä on korkeintaan kissa.

Sosiaalisessa mediassa introvertit ja erityisherkät ovat keskustelleet siitä, että etätöissä itse asiassa saa olla vähemmän yksin, sillä puoliso ja perhe ovat enemmän arjessa läsnä.

Hakalin ei tee etätöitä, mutta huomaa välillä haluavansa saada poikansa heidän omalle isälleen, joka asuu toisessa kaupungissa.

– Silloin pääsen yksinään saunaan makaamaan keskelle lauteita. Kun on kaksi äänekästä poikaa ja molemmat ovat hetken poissa, laitan televisionkin niin pienelle, että juuri ja juuri ääntä kuuluu.

Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila kertoo, että introvertti henkilö on herkempi melulle kuin ekstrovertti.

Hakalinille ajatus jonkun kanssa olemisesta vuorokauden ympäri on sietämätön. Untakin voi olla vaikeaa saada, jos ääntä on liikaa.

– Jos toinen hymisee tai kuorsaa, minä en nuku. Joskus kissankin ääni häiritsee, kun se kehrää liian lujaa.

"Olen oppinut pärjäämään vähällä"

Hakalinilla on muutama ystävä. Yksi asuu Turussa ja toinen Hyvinkäällä. Heidän kanssaan hän puhuu viikottain. Kouvolassa asuva äiti ja veli ovat myös läheisiä. Veljen kanssa hän tuli läheisemmäksi aikuisiällä.

– Voin ja haluan olla yksin, mutta voin mennä veljen luokse ja katsoa leffaa tai KooKoon matsia.

Hakalin sanoo myös välillä näkevänsä vanhoja seurakuntalaisia. Silti hänellä ei ole hirveästi kavereita tai tuttuja, keiden kanssa viettäisi aikaa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Teija Hakalin kodissaan Korialla.
– Olen oppinut pärjäämään vähällä, olipa kyse sitten rahasta tai ystävistä, sanoo Teija Hakalin. Antro Valo / Yle

Vaikka introvertilla on Jyrki Korkeilan mukaan vähemmän sosiaalisia kontakteja kuin ekstrovertilla, se ei tarkoita, että niitä ei tarvitsisi. Yksi kontakti voi olla hänelle jopa riittävä.

Joskus Hakalin huomaa, että hänellä ei ole ketään, kuka vaihtaisi auton renkaan.

– Niinä hetkinä apua tietysti kaipaa. Minulle viime aika on kuitenkin ollut helppoa.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella 20.4. kello 23 asti.

Lue myös:

Miksi toinen leipoo ja toinen lamaantuu karanteenissa? Temperamentti selittää, miten reagoimme – kriisin selviytyjä voi yllättää silti

Laura Hallamaan kolumni: On aika myöntää, että introvertti pärjää työelämässä

Mitä taloudelle tapahtuu koronan jälkeen? Viisi asiantuntijaa katsoo tulevaisuuteen, jossa näkyy sekä häviäjiä että voittajia

Koronaviruksen aiheuttama talouskriisi on todella erikoista mallia. Taudin leviämisen pelossa hallitukset eri puolilla maailmaa pysäyttivät talouden rattaat itse.

Tästä seuraa taantuma tai suoranainen talouslama, jonka pituudesta voidaan esittää vain arvauksia.

Vertailukohtia on yritetty etsiä aiemmista kriiseistä. Vuonna 2008 puhjenneesta finanssikriisistä, 90-luvun lamasta, 30-luvun lamasta, sodasta.

– Tämä on hyvin erityyppinen tilanne kuin 90-luvun kriisi tai finanssikriisi, jotka olivat yksityisen sektorin luomia kriisejä tavalla tai toisella. Tämä on terveyskriisi, jossa valtiot ovat päättäneet muuttaa yksityisen sektorin toimintaympäristöä, kuvaa Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman.

Onko näin omalaatuisella kriisillä pysyviä vaikutuksia talouteen? Hidastuuko globalisaation vauhti? Muuttuvatko talouden voimasuhteet? Moni häviää, mutta voittaako kukaan?

Koronan jälkensä jättämiä talousjälkiä ennakoivat tässä jutussa pääekonomisti Schauman, kuluttajatutkimuksen professori Mika Pantzar, maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki, taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi sekä taloussosiologian professori Pekka Räsänen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar
Professori Mika Pantzar uskoo omavaraisuuden ihanteen nousevan uuteen arvoon.Outi Kuitunen / YLE

Mika Pantzar: Kohti hitaampaa markkinataloutta

Muun muassa tulevaisuustutkimukseen ja kuluttajakäyttäytymiseen perehtynyt professori Mika Pantzar näkee koronakriisissä ituja merkittäville, pysyville muutoksille yhteiskunnassa.

Länsimaisen markkinatalouden ydinperiaatteisiin kuuluu tavaroiden, ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuus, mutta korona lamauttaa hyvin konkreettisesti juuri liikettä.

Rajoja on suljettu, lentäminen kielletty. Toisaalta internet mahdollistaa monien liikkumista vaatineiden puuhien korvaamisen etäyhteyksillä.

Nähdään, että asioita voi hoitaa paikallisemmin, vähäisemmin, eri tavalla Professori Mika Pantzar

Pantzar toteaa, että yhteiskunnan sulkemista ja siirtämistä verkkoon harjoitellaan nyt pakon edessä, mutta kokemus muuttaa sekä taloutta että ihmisten käyttäytymistä pysyvämmin.

– Massaturismiin ja siihen liittyviin asioihin tulee useammankin vuoden vähennys. Mutta tällä on myös symbolinen vaikutus: Nähdään, että asioita voi hoitaa paikallisemmin, vähäisemmin, niitä voidaan tehdä eri tavalla kuin ennen.

Pantzar toteaa aiempien kriisien aina myös opettaneen ihmisiä ja muuttaneen talouden rakenteita. 1860-luvun nälkävuodet synnyttivät meijeriteollisuuden, kun tajuttiin, ettei pelkän viljan varassa pärjätä. Toinen maailmansota tuotti muun muassa valtiojohtoisen elinkeinorakenteen ja finanssikriisi voimistuneen rahoitussääntelyn.

Mitä koronakriisi voi tuottaa?

– Luodaan uusia palomuureja, joilla yhteiskunta varautuu tällaisen uhan leviämisen estämiseen. Se tarkoittaa sirpaleisempaa maailmantaloutta, jossa on aikaisempaa pienempiä yksiköitä ja tuotantoketjut lyhyempiä. Omavaraisuus nousee arvoonsa symbolisellakin tasolla, mikä voi johtaa kotipuutarhojen, aurinkopaneeleiden ja vastaavien suosion kasvuun.

Kuluttajien käyttäytyminen talouskriisien aikana tuppaa noudattamaan tiettyä kaavaa, jonka viimeinen vaihe ovat radikaalit elämäntapamuutokset. Pantzar tosin toteaa, että näistä muutoksista myös herkimmin luovutaan kriisin jälkeen.

– Ovatko ihmiset valmiit maksamaan enemmän erilaisista varmuusvarastoista tai siitä, että tavaroita tuotetaan lähempänä? Miten maailmantalous kestää sen, jos halpatyövoiman käytön tuottama hyöty katkeaa, Pantzar pohtii.

Joka tapauksessa koronakriisi tuottaa myös taloudellisia voittajia. Ne alat hyötyvät, jotka tuottavat uusien olosuhteiden tarpeita tyydyttävää tavaraa tai palveluita.

– Voittajia ovat kaikki yritykset, jotka tekevät tietoliikenteen kanssa työtä. Suomessa voi tietenkin ajatella että tämä on 5G-verkkoa kehittävälle Nokialle aikamoinen jättipotti, Pantzar sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Heikki Patomäki.
Professori Heikki Patomäki uskoo, että koroa muuttaa EU:ta liittovaltion suuntaan.Yle

Heikki Patomäki: Talouden kaksoiskriisi murtaa koko järjestelmän

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki sanoo, että maailma ei ole vain koronaepidemian kourissa, vaan kohtaa yhtä aikaa yli kymmenen vuotta paisuneen pörssi- ja velkakuplan puhkeamisen.

– Tämä korona jo itsessään on ainutlaatuinen, mutta tämä yhdistelmä on isompi kuin mikään, mitä olemme aiemmin nähneet.

Makrotalouteen perehtynyt Patomäki katsoo, että yhdistelmä tuottaa syvän, monivuotisen kriisin, jonka vaikutukset ovat tuntuvia.

Ensinnäkin kriisi jättää jälkeensä tunnettuja laman jälkiä: Alentuneen kasvu-uran, pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa syrjäytymistä ja laajaa taloudellista epävarmuutta.

Poikkeusolot luovat vuosiksi tilaa aivan uudenlaisille talouspoliittisille ratkaisuille Professori Heikki Patomäki

Tutkijaa ja entistä vasemmistoliiton aktiivia kiinnostavat erityisesti ne järjestelmämuutokset, joihin talouspoliittinen reagointi kriisiin voi Euroopassa johtaa.

– Käytännössä se tarkoittaa valtion ja Euroopan unionin roolin merkittävää lisääntymistä taloudellisessa sääntelyssä, investoinneissa ja rahoituksessa, Patomäki sanoo.

Keskuspankkien elvytystoimet ovat jo pitkään kannatelleet markkinoita painamalla lisää rahaa ja samalla paisuttaneet uusia rahoituskuplia. Tätä lääkettä tarjotaan tälläkin hetkellä lisää, mutta Patomäen mukaan tuhoisalla tavalla: reaalitaloudesta irtaantuneiden rahoitusmarkkinoiden kautta.

– Ne toimenpiteet mitä nyt on nähty ovat kuitenkin vasta alkua. Koko talouspoliittinen ajattelu tulee menemään uusiksi. Silloin kysymys on paljon siitä, että kuka pääsee tulkitsemaan, että mikä se seuraava oppi sitten on.

Patomäki katsoo, että kriisin vakavuus voi pakottaa EU:n muuttamaan perussopimusta niin, että keskuspankkirahoitusta voitaisiin osoittaa suoraan julkistalouden budjetteihin ja julkisiin investointeihin. Samalla unioni muuttuisi liittovaltion suuntaan, jotta yhteistä talouspolitiikkaa voidaan tehdä.

Niin sanotun helikopterirahan käytöstä teki tällä viikolla aloitteen professori Vesa Vihriälä.

Koronakriisin poikkeusolot luovat vuosiksi tilaa aivan uudenlaisille talouspoliittisille ratkaisuille, Patomäki katsoo. Mutta tilanteessa piilee professorin mukaan myös valtava riski ryhmäkuntaisuuden ja nationalistisen populismin noususta, joka voi hajottaa koko EU:n.

– Jos me ajaudumme polulle, joka tulee hajottamaan maailmaa, se voi pahimmassa tapauksessa voi ajaa maailman pisteeseen, missä tätä kriisiä saattaa seurata vielä pahempi kriisi eli sota.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Heidi Schauman, pääekonomisti, Swebank.
Pääekonomisti Heidi Schauman sanoo, että kaukomatkailu voi kadota. Matti Myller / Yle

Heidi Schauman: Varovaisuus kasvaa, kaukomatkailu voi kadota

Swedbankin pääekonomisti ei usko pysyviin järjestelmämuutoksiin koronakriisin seurauksena.

– Arvioni tässä vaiheessa on se, että kaikki ne muutokset mitä nyt nähdään ovat kuitenkin väliaikaisia.

Keskuspankkien toistakymmentä vuotta vahvistunut rooli taloudessa tosin vankistuu kriisitoimien vuoksi entisestään, Schauman sanoo.

– Se herättää myös paljon huolia. Onko keskuspankista tullut liian vahva ja onko aitoa toimivaa markkinaa tulevaisuudessa? Kuinka suuri osa markkinasta voi olla keskuspankin hallussa ja kuinka paljon keskuspankki voi omistaa?

Schauman painottaa monen muun tavoin, ettei virusepidemian laajuutta ja siten talouskriisin syvyyttä vielä osaa ennakoida kukaan. Silti sen erityispiirteet runtelevat jo nyt tiettyjä talouden sektoreita muita pahemmin ja pysyvämmin.

Onko keskuspankista tullut liian vahva? Onko aitoa toimivaa markkinaa tulevaisuudessa? Pääekonomisti Heidi Schauman

– Voi olla että matkailu ei palaa samankaltaiseksi kuin aikaisemmin. Silloin on sellaisia työntekijäryhmiä, joiden pitää hakeutua ihan uudenlaisiin hommiin tämän jälkeen. Kaukomaan reissailu voi tietyllä tavalla kadota meidän yhteiskunnastamme. Se sopisi yhteen myös tämän ilmastoajattelun kanssa.

Myös yleisen varovaisuuden lisääntymisellä koronamaailmassa on pitkäaikaisia seurauksia taloudelle. Kulutuskysyntä voi vajota pitkäksi aikaa, jos epidemia kestää ja lomautukset muuttuvat laajaksi työttömyydeksi.

Samalla suomalaistyyppisen hyvinvointiyhteiskunnan arvostus luultavasti kasvaa, Schauman arvioi. Kriisin iskuja pehmentäviksi rakenteiksi pääekonomisti mainitsee hyvän työttömyysturvan ja suhteellisen joustavan lomautusjärjestelmän.

Koronakriisi tuottaa paljon häviäjiä, mutta myös joitakin voittajia ja se vahvistaa entisestään tiettyjä käyttäytymistrendejä, Schauman katsoo. Kotimaanmatkailu, alustatalous ja verkkokauppa saavat poikkeuksellisen mahdollisuuden näyttää ja nousta.

– Perinteinen teollisuus ei kyllä pysty tässä vaiheessa tekemään kauheasti innovaatioita, kun kukaan ei vain tilaa mitään ja kaikki vain odottavat ja katsovat. Juuri palvelupuolella on tilaa uudistuksille.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Kuvassa on taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi.
Professori Kaisa Kotakorpi pelkää, että osa etäkoululaista voi syrjäytyä.Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Kaisa Kotakorpi: Rajoitukset voivat eriarvoistaa pysyvästi

Talouspolitiikan arviointineuvostossakin istunut taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi korostaa koronatilanteen arvaamatonta luonnetta. Ennustuksia taloudesta on poikkeuksellisen vaikea tehdä, kun tilanne muuttuu lähes päivittäin.

Pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen syntyy juuri epävarmuuden vuoksi.

– Vaikka rajoitustoimet voitaisiin poistaa, yrityksiin ja investointeihin vaikuttava epävarmuus jatkuu niin kauan, kun hoitokeino tai rokotus koronatautia vastaan löydetään.

Jos epidemia ja rajoitustoimet Suomessa jäävät lyhytaikaiseksi, eivätkä lomautukset muutu laajasti irtisanomisiksi, jäljet talouteen ja suomalaisten arkeen voivat jäädä myös suhteellisen pieniksi. Kulutustauon aikana patoutunut palveluiden ja tavaroiden kysyntä voisi aiheuttaa kriisin perään ostosbuumin, joka lieventäisi talouden vaurioita.

– Mutta jos muualla maailmassa tilanne jatkuu vaikeana pidempään, niin sehän tietysti heijastuu voimakkaasti meihin.

Kotakorpi on huolissaan käytössä olevien rajoitustoimien pidempiaikaisista, eriarvoistavista seurauksista, joilla niin ikään on yhteytensä talouteen. Erityisesti professori on pohtinut koulun ulkopuolella nyt opiskelevia lapsia.

On vaikea nähdä näin isoa shokkia mitenkään kovin positiivisena asiana tai mahdollisuutena Professori Kaisa Kotakorpi

– Jos yksi ikäluokka jää vaikka puoleksi vuodeksi ilman lähiopetusta, niin se on joillekin lapsille haitallisempaa kuin toisille. Syrjäytymisellä voi olla pitkäaikaisia seurauksia ja jos emme yhteiskuntana eriarvoistumista hyväksy, sen hoitaminen maksaa myös rahaa.

Kotakorpikin toteaa, että koronakriisi tekee valtion ja julkisen sektorin merkittävän talousroolin nyt näkyväksi.

Kotakorven on sen sijaan vaikea nähdä kriisissä voittajia. Taantuma tai lama eivät hyödytä ketään. Rajoitustoimenpiteiden mahdollisesti inspiroima innovatiivisuus on sittenkin sivujuonne.

– On vaikea nähdä näin isoa shokkia mitenkään kovin positiivisena asiana tai mahdollisuutena. Totta kai pakon edessä on otettu esimerkiksi etäopetuksessa käyttöön jotain toimintatapoja, joista osa on osoittautunut hyödyllisiksi ja niitä saattaa jäädä pysyvästi käyttöön.

Kotakorpi toteaa, että koronashokki kohdistuu sattumavaraisesti eri toimialoihin. Lääke- ja suojavarusteteollisuuden tai verkkokaupan hyötyminen ei saa professoria ilakoimaan.

– On toimialoja, joilla sosiaalisen etäisyyden pitäminen on mahdotonta. Ihan elinkelpoisia yrityksiä voi mennä nurin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Professori Pekka Räsänen pitää virusepidemian aiheuttamaa kriisiä oppituntina tuntemattomasta.YLE/Kalle Mäkelä

Pekka Räsänen: Valtioiden rooli saa kasvaa

Taloussosiologiaan erikoistunut professori Pekka Räsänen katsoo, että koronakriisin pitkäaikaisin seuraus on se oppitunti, jonka länsimaailma täysin uudenlaisesta, tartuntataudin aiheuttamasta talouskriisistä nyt saa.

– Tämä on täysin uudenlainen tilanne. Aiempien talouskriisien syyt on tunnettu paremmin ja niiden kulkua on voitu ennakoida. Varautuminen pieniinkin uhkiin lisääntyy ja ylivarovaistakin reagointia tullaan lähivuosina varmasti näkemään.

Räsänen katsoo, että akuutti talouskriisi on kuitenkin ohimenevä, eikä myllää talouden rakenteita. Valmiudet taantuman kohtaamiseen ovat paremmat kuin vaikkapa 90-luvulla tai 30-luvulla.

– Valtio pystyy ottamaan lainaa ja valtio pystyy tulemaan väliin eri tavalla. Me pystymme painamaan rahaa, eikä se ole sidoksissa mihinkään kultakantaan enää.

Varautuminen pieniinkin uhkiin lisääntyy ja ylivarovaistakin reagointia tullaan näkemään Professori Pekka Räsänen

Räsänen pitää todennäköisenä, että voimakkaamman valtio-ohjauksen hyväksyttävyys kasvaa.

– En ole nähnyt bisneksenkään puolelta suurta kritiikkiä näille rajoitustoimenpiteille.

Ihmisten kulutustottumukset ja elintapa voivat kokea pysyvämpiäkin muutoksia.

– Tutkimusten mukaan 4–5 viikon jälkeen ihmiset alkavat pitää uusia olosuhteita normaalitilanteena.

Räsänen kuitenkin korostaa, että tämäkin kriisi kohtelee eri ihmisiä eri tavoin. Nuoret omaksuvat uudet toimintatavat herkemmin kuin vanhat, eivätkä lentämisen väheneminen tai etätöiden lisääntyminen kosketa suinkaan kaikkia väestöryhmiä.

Rajoitusten jälkeen voi koittaa kulutusbuumi, mutta siihen voivat osallistua vain ne, joiden taloutta kriisi ei ole kolhinut.

Sekä kotitalouksien että yritysten toimintaa koronakriisi voi myös tervehdyttää, Räsänen toteaa.

Turha kulutus ja matkustaminen vähenevät nyt pakon edessä ja yritykset joutuvat virittämään toimintaansa niin kilpailukykyiseksi kuin mahdollista. Alustatalouden yrityksillä on poikkeuksellinen etsikkoaika markkinoida tuotteitaan.

– Mutta tosiasia on, että olemme taantumassa. Nämä voittajatarinat jäävät sittenkin vähäisiksi.

Jutusta voi keskustella maanantaihin klo 23:een.

Lue lisäksi:

Valtiovarainministeriön kaksi näkymää Suomelle ulos koronasta: Syvempi kuoppa nostaisi maamme velkasuhteen lähes 100 prosenttiin

Analyysi: Voiko Suomen talous toipua koronasta nopeasti? Jos rajoitustoimet jatkuvat kuusi kuukautta, laskua maksetaan pitkään

Tulevaisuudentutkijat: Viranomaisten ja yritysten pitäisi varautua yllättäviin muutoksiin – koronakriisi tulee muuttamaan markkinavoimien ja valtion suhdetta

Korona teki mahdottomasta mahdollisen – musta joutsen voi tutkijan mukaan muuttaa tulevaisuuden suunnan pysyvästi

Korona tuo hyvää tekevän megastaran olohuoneeseen – joitakin hyväntekeväisyydellä ratsastaminen ärsyttää

Lauantaina järjestettiin massiivinen One World: Together at Home -hyväntekeväisyystapahtuma. Kahdeksantuntiseen konserttikimaraan osallistui yli sata artistia kunnioittaakseen koronakriisin eteen töitä tekeviä hoitoalan ammattilaisia.

Lady Gagan masinoimassa tapahtumassa oli mukana maailman ykköstähtiä kuten Billie Eilish, Céline Dion, Elton John ja Jennifer Lopez.

Korona-aika on tehnyt megastaroista tasavertaisia muiden ihmisten kanssa, sillä myös he ovat eristyksissä kotioloissaan. He eivät ole esiintymässä kymmenilletuhansille isoilla areenoilla, vaan heillä on aikaa heittää keikkaa omasta olohuoneestaan.

– Kun artisti esiintyy kotona, se on intiimiä. Siinä saadaan hänestä lähiotos. Onhan se erilaista, kun katsoo stadionin piippuhyllyltä sormenkynnen kokoista artistia, sanoo populaarikulttuurintutkija ja dosentti Kimi Kärki Turun yliopistosta.

Kriisitilanteet nostavat isot starat esille

Ensimmäinen suuri hyväntekeväisyyskonsertti oli vuonna 1985 järjestetty Live Aid. Lontoossa ja Philadelphiassa pidetyillä konserteilla kerättiin varoja Etiopian nälänhädän uhreille. Konserteissa esiintyi tuon ajan ykkösartisteja kuten Queen, David Bowie ja Duran Duran.

Live Aid oli lähtölaukaus tämäntyyppisille tapahtumille. Sen merkitys oli siinä, että sosiaalinen omatunto ja rockartistius nousivat ihan eri levelille, Kimi Kärki sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Rami Malek Freddie Mercuryn roolissa.
Rami Malek Freddie Mercuryn roolissa elokuvassa Bohemian Rhapsody, missä lavastettiin uusiksi Queenin kuuluisa esiintyminen Live Aid -hyväntekeväisyyskonsertissa.Century Fox

Koronakriisin aikana suuret stadionkonsertit eivät tule kysymykseen, mutta apuna on teknologia. Kotisohvalta voi yhdellä klikkauksella osallistua hyväntekeväisyyskonserttiin ja tuntea olevansa yhtä maailman kanssa.

Hyväntekeväisyystapahtumat eivät ole kaikilta osin muuttuneet. Ne antavat kaikkein suurimmille tähdille mahdollisuuden olla esillä ihmisten yhdistäjinä.

– Se on heille keino pitää omaa brändiä esillä ja näyttäytyä hyväntekijänä isossa kriisitilanteessa ja saada samalla sosiaalista pääomaa.

Hyväntekijä vai tekopyhä?

One World -konserttien yhteydessä muusikot, näyttelijät ja muut julkisuudenhenkilöt lähettivät ihmisille tsemppiviestejä, että yhdessä tästä koronakriisistä selvitään.

Koomikko Jack Black oli tehnyt hauskan karanteenijumppavideon isossa talossaan. Pienessä yksiössä eristyksissä oleva ei varmaan pystynyt kaikkeen täysin samaistumaan, kun mies pulahti välillä omaan uima-altaaseen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Bono poseeraa valokuvaajille Ranskassa.
Bono on saanut osakseen sekä kiittelyä että kritiikkiä hyväntekeväisyystempauksistaan.Ludovic Marin / EPA

Maailmanluokan tähdet ovat saaneet hyväntekeväisyydestään myös kritiikkiä. Esimerkiksi U2:n Bonoa on usein syytetty tekopyhyydestä.

– Siinä se miljonääri taas menee ja yrittää olla olevinaan, kun pääsee tapaamaan presidenttejä ja paavia ja antamaan anteeksi köyhien maiden velat. Mikä sekin kuvittelee olevansa, dosentti Kimi Kärki kertoo Bono-kritiikistä.

Hyväntekeväisyyskampanjoista tunnettua Bonoa on samaan aikaan syytetty veronkierrosta.

Kärjen mielestä on kuitenkin pääsääntöisesti hienoa, että artistit pistävät itsensä likoon hyvän edessä.

– Jokainen, joka yrittää käyttää julkisuusasemaansa tai karismaansa siihen, että maailmasta tulisi parempi paikka, niin en näe siinä sinänsä mitään pahaa.

Lue myös:

Yli sata artistia osallistui Lady Gagan ideoimaan One World -konserttiin: "Tämä on rakkauskirje maailmalle" – katso koko konsertti nyt Areenasta

Nuoret hakevat työltä merkitystä ja vapautta, yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa – "Työn pitäisi olla jotain muutakin kuin tulonlähde", sanoo tutkimuspäällikkö

Koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika on tyhjentänyt monen yrittäjän kalenterin, mutta Verhoomo Helsingin tiloissa työt jatkuvat entiseen tahtiin.

Asiakkaat eivät ole peruneet jo sovittuja töitä, työ on pääosin itsekseen puurtamista ja asiakaskontaktit hoidetaan muutenkin suurimmaksi osaksi puhelimitse tai sähköpostitse, joten esteitä työn jatkamiselle ei ole ollut. Ainoastaan tukuista ei tule tavaraa yhtä nopeasti kuin aiemmin, kertoo 30-vuotias verhoilija Lilly Nysten.

Nysten on pyörittänyt omaa yhden naisen verhoomoaan runsaan vuoden ajan ja on tyytyväinen päätökseensä ryhtyä yrittäjäksi.

– Vapaus on tuntunut todella mukavalta ja se, että saa itse päättää aikataulunsa ja työt, mitä tekee. Itse tekee kaiken ja on vastuussa valinnoistaan, Nysten luettelee yrittäjyyden hyviä puolia.

Yrittäjyys kiinnostaa nuoria aiempaa enemmän

Nysten ei ole ainoa nuori, joka on perustanut tai haluaa perustaa oman yrityksen. Tänään julkaistun Nuorisobarometri 2019 mukaan myönteisyys yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut nuorten keskuudessa.

Entistä useampi 15–29-vuotias nuori sanoo haluavansa kokeilla yritystoimintaa jossain työuransa vaiheessa. Erityisesti poikien ja alle 20-vuotiaiden kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on lisääntynyt.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Nuorisobarometrin yrittäjyyttä selvittävä grafiikka
Jyrki Lyytikkä / Yle

Useampi kuin kolme neljästä uskoo, että yrittäjyys yleistyy tulevaisuudessa. Useampi kuin kaksi kolmesta kokee, että yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikessa työssä. Myös yrittäjien osuus barometriin vastanneissa on kasvanut.

Yrittäjyys voi mahdollistaa työn, joka vastaa omia arvoja ja tavoitteita, sanoo Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola.

– Puhutaan paljon yksinyrittäjistä, esimerkiksi heistä, jotka ovat kehittäneet omasta kiinnostuksen kohteesta työn. Tällaiset esimerkit ovat voineet herättää nuorten kiinnostuksen yrittäjyyteen. Myös yrittäjyyskasvatus on lisääntynyt kouluissa.

Lilly Nysten arvelee, että esimerkiksi kevytyrittäjyyden myötä kynnys ryhtyä yrittäjäksi on pienentynyt.

– Nuoret ajattelevat työn merkityksellisyyttä. Heille on myös tärkeää olla itse vastuussa työnsä tekemisestä, jolloin saa olla myös vastuussa omasta vapaa-ajastaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Verhoilija Lilly Nysten työskentelee.
Lilly Nysten pitää omaa työtään merkityksellisenä, sillä hän voi antaa vanhoille tavaroille uuden elämän. – Verhoilijan työ on huonekalujen, muistojen ja tarinoiden jatkamista sekä kiertotalouden edistämistä, Nysten sanoo.Eleni Paspatis / Yle

Työn pitää olla merkityksellistä

Nuorisobarometrin mukaan nuoret ovat sitoutuneita työhön ja työ koetaan merkitykselliseksi. 88 prosenttia nuorista pitää työtään merkityksellisenä. 87 prosenttia nuorista on innostuneita työstään ja 90 prosenttia on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että voi hyvin käyttää osaamistaan hyödykseen työssään.

– Melkein 90 prosenttia sanoi, että haluaa omien arvojen mukaista työtä. Nuoret kokevat, että työn pitäisi olla jotain muutakin kuin tulonlähde. Sillä pitäisi olla muitakin merkityksiä, Haikkola sanoo.

Erityisen merkitykselliseksi työnsä kokevat yrittäjinä toimivat nuoret. Niin myös Lilly Nysten.

– Saan tehdä jotain konkreettisesti käsilläni ja vaikuttaa siihen, millä tavalla asioita tässä maailmassa hoidetaan. Verhoilijan työ on huonekalujen, muistojen ja tarinoiden jatkamista sekä kiertotalouden edistämistä.

Toisaalta Nysten uskoo, että moni nuori kokee painetta siitä, että työn pitäisi olla merkityksellistä, kun siitä niitä niin kovasti koko ajan puhutaan. Hän toivoo, ettei kenenkään tarvitsisi selitellä alan valintaansa kenellekään

– Osalle työnteko on kuitenkin sitä, että käydään töissä, jotta voidaan mahdollistaa omaa vapaa-aikaa. Ja sekin on täysin fine.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Verhoilija Lilly Nysten työskentelee.
Lilly Nysten myöntää, että työn ja vapaa-ajan raja on yrittäjällä melko häilyvä, mutta se ei välttämättä ole huono asia. – Näen sen myös vapautena. Voin tehdä töitä mihin kellonaikaan vain.Eleni Paspatis / Yle

Työn ja vapaa-ajan raja onkin nuorten kokemuksissa viime vuosina hämärtynyt. Vuosien 2009 ja 2015 tutkimuksissa vielä selvä enemmistö koki rajan täysin selvänä, mutta nyt osuus on pudonnut 45 prosenttiin.

Erityisesti rajan hämärtyminen koskee yrittäjiä ja korkeasti koulutettuja.

Toisaalta 75 prosenttia nuorista kokee työn ja vapaa-ajan olevan tasapainossa. Varsinkaan yrittäjät eivät nähneet rajan hämärtymisessä ongelmaa.

– Näen sen myös vapautena. Voin tehdä töitä mihin kellonaikaan vain. Voin tehdä päivällä jotain muuta jos haluan, ja sitten illalla korvata päivällä muuhun käytetyt tunnit, Nysten toteaa.

Vaikka barometrissa miehille on naisia tyypillisempää joutua venyttämään työpäiväänsä saadakseen työt tehtyä, eivät miehet silti koe naisia useammin työn ja vapaa-ajan olevan epätasapainossa, pikemminkin päin vastoin.

Naiset kuormittuvat työssä miehiä enemmän

Huomattavimmat erot sukupuolten välillä liittyvät työn henkiseen kuormittavuuteen ja työssä jaksamiseen.

Naiset kokevat työnsä henkisesti raskaaksi, ja myös ahdistuvat työasioista vapaa-ajallaan yleisemmin kuin miehet. Heillä on myös miehiä useammin vaikeuksia jaksaa työssä.

Tutkimuspäällikkö Haikkola ei halua olla huolissaan, sillä hän ei jaksa ainaista huolipuhetta. Mutta.

– Onhan se aika herättelevä tulos. Erot eivät välttämättä ole kovin suuria, mutta ne ovat aika systemaattisia miesten ja naisten välillä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Tyttöjen ja poikien ajatuksia  työn raskaudesta, Nuorisobarometri 2019 -grafiikka
Jyrki Lyytikkä / Yle

Naiset olivat jo kymmenen vuotta sitten miehiä huolestuneempia jaksamisestaan, mutta sukupuolten erot ovat ajan myötä kasvaneet.

– Kuormittavuus voi liittyä ihan konkreettisesti niihin töihin, joita nuoret naiset tekevät. Heillä on enemmän määräaikaisia töitä ja epäsäännöllisiä työaikoja, Haikkola arvelee.

Hän muistuttaa, että miehet ja naiset ovat Suomessa hyvin erilaisissa töissä ja etenkin naisvaltaisten hoiva-alojen kuormittavuudesta on puhuttu julkisuudessa paljon.

Haikkolan mukaan nuorten naisten huolestuneisuus on myös ilmiö, joka nousee esille muistakin tutkimuksista. Sama havainto tehtiin myös Ylen kyselyssä vuosi sitten.

Miehet luottavat työuraansa naisia enemmän

Nuorisobarometria varten haastateltiin yhteensä 1 907 nuorta, jotka ovat iältään 15–29-vuotiaita. Haastattelut toteutettiin huhtikuussa ja toukokuussa 2019.

Haikkola muistuttaa, että tutkimus on tehty hyvän taloussuhdanteen aikana, eli täysin erilaisessa tilanteessa kuin tämänhetkinen.

Silti Haikkola pitää hieman yllättävänä, että 85 prosenttia nuorista pitää todennäköisenä vakituisen työn saamista omalla työurallaan.

– Luottamus omaa tulevaisuutta kohtaan työmarkkinoilla on suurta suhteessa siihen, kuinka paljon puhutaan työmarkkinoiden epävarmuudesta. Ehkä epävarmuuspuhe ei ole tavoittanut ihan kaikkia.

Nuoret miehet suhtautuvat naisia luottavaisemmin omaan työuraansa. Miehistä 90 prosenttia ja naisista 80 prosenttia uskoo vakinaisen työn saamiseen omalla urallaan.

Koulutus lisää uskoa vakituisen työpaikan saamiseen. Kaikkein vahvinta usko on ammattikorkeakoululaisilla. Poikien luottamus on kaikilla koulutustasoilla vahvempaa kuin tyttöjen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Nuorisotutkimusverkoston tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola.
Tutkimuspäällikkö Lotta Haikkolan mielestä barometri antaa nuorista hyvin kunnollisen kuvan, kuten monet muutkin viime aikojen selvitykset.Eleni Paspatis / Yle

Toisaalta noin joka kolmas nuori on huolissaan siitä, onko heillä töitä tulevaisuudessa. Tässäkin asiassa naiset (42%) ovat miehiä (30%) enemmän huolissaan.

– Vaikka nuorten naisten koulutustaso on nuoria miehiä korkeampi, he kokevat asemansa työmarkkinoilla monin tavoin riskialttiimmaksi kuin nuoret miehet, Haikkola toteaa.

Yhä harvempi nuori uskoo vaihtavansa työpaikkaa tai ammattia. 45 prosenttia nuorista uskoo vaihtavansa työpaikkaa useita kertoja työurallaan. Osuus on pienempi kuin kertaakaan aiemmin. Vajaa neljännes pitää todennäköisenä, että vaihtaa ammattia työurallaan useita kertoja.

Lilly Nysten työskenteli aiemmin hotelli- ja ravintola-alalla. Hän päätti vaihtaa alaa, koska koki etteivät silloiset työt olleet johtamassa mihinkään, mihin hän haluaisi elämässään päätyä. Niinpä hän opiskeli itselleen uuden ammatin, perusti oman yrityksen ja suosittelee sitä muillekin.

– Vaikka alkaisi yrittäjäksi, ei sitä ole pakko tehdä loppuelämäänsä. On ihan ok vaihtaa alaa tai mennä vaikka välillä palkkatöihin jonnekin.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 21.4. klo 23.00 saakka. Tervetuloa mukaan!

Lue myös:

Ylen kysely: Nuoret naiset ovat samanikäisiä miehiä huolestuneempia – tutkija: "Naisilla on tuplataakka"

Ylen kysely: Nuoret miehet ovat kaikkein tyytyväisimpiä elämäänsä – "Mitä vähemmän omaa päätä vaivaa, sitä helpommin itsellään menee"

Työ vaatii nyt kaiken – yksityisyytesi, jopa tunne-elämäsi

Muistitko nauraa tänään? Poikkeusaikana pää täyttyy voimakkaista tunteista – uutispaasto kannattaa, neuvoo psykoterapeutti

Poikkeusaika kuormittaa monen mielenterveyttä. Epävarmat tulevaisuuden näkymät voivat pelottaa, ja sosiaalinen eristäytyminen aiheuttaa ahdistusta. Psykoterapeutti ja psykologi Leena Boltar muistuttaa, että huumori on oiva tapa ottaa etäisyyttä pahaan oloon.

– Kymmenen minuutin nauru vastaa pitkää syvärentoutusta. Eli huumori on nopea tapa tehdä rentoutus, jonka avulla saa luovan ajattelun ja mielikuvituksen käyttöön.

Pandemian kärjistyttyä sosiaalinen media täyttyi korona-aiheisista meemeistä, vessapaperivitseistä ja hassutteluvideoista. Boltar kertoo yllättyneensä positiivisesti ihmisten tavasta löytää tilanteesta myös huumoria.

– Tällaisina aikoina hauskuus on hyvästä. Se luo yhteisyyttä, ja jaettu ilohan on kaksinkertainen ilo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Leena Boltar hymyilee videohaastattelussa.
Leena Boltarin mukaan poikkeusaikana mielikuvituksen käyttö ja uusien luovien ratkaisujen keksiminen on erityisen tärkeää.Kari Manninen / Yle

“Ei koronavirus sinällään ketään naurata”

Poikkeusaikana myös stand up -koomikot ovat löytäneet ihmisten hauskuuttamiselle uusia tapoja, kun ovet keikkalavoille on laitettu säppiin. Oulussa asuva Jean-Eric “Zaani” Chaument on tehnyt korona-aiheisia huumorivideoita Instagramiin.

– Minusta on mahtavaa, että vaikka olisi kuinka kurja tilanne, niin ihmiset pystyvät nauramaan sille.

Internetissä korona-aiheiset vitsit ovat jakaneet mielipiteitä. Leena Boltarin mukaan hauskojen kuvien jakamisesta ja vitsien kertomisesta ei kuitenkaan tarvitse tuntea huonoa omatuntoa, vaikka aihe olisikin vakava.

Sen sijaan mielen keventäminen kannattaa psykologin mukaan ottaa osaksi arkea. Erityisesti sitä tarvitaan henkisesti raskaina aikoina, mitä poikkeustilanne monelle on.

– Olen varma, ettei koronavirus sinällään ketään naurata. Vitsailun avulla on mahdollista poistaa epävarmaan tilanteeseen liittyvää pelkoa ja helpottaa ahdistusta.

Laita hauskat jutut jakoon

Miten mielen keventäminen sitten onnistuu, kun koronavirusuutisointi vyöryy ovista ja ikkunoista? Boltar neuvookin ensimmäiseksi olemaan uutispaastossa.

– Synkkiä uutisia ei kannata katsoa aamusta iltaan. Kukaan ei kestä sitä, jos päässään pyörittelee vain rankkoja asioita. Suomessa ihminen pysyy ajan tasalla tilanteesta, vaikkei käyttäisi uutisten seuraamiseen hirveästi aikaa.

Boltarin toinen vinkki on olla yhteydessä hauskoihin ihmisiin vaikka soittamalla kavereille videopuheluita.

Vitsailu on vaikeaa, kun tilanne on päällä ja itseäkin pelottaa. Koomikko Saana Peltola

Hyvä mieli tarttuu, sillä ihminen reagoi toisen ihmisen tunnetiloihin peilisolujen avulla. Peilisoluteorian mukaan aivot peilaavat tapahtumia, joita ihminen havaitsee tai kuvittelee.

– Yksinään on hirveän vaikea loputtomiin naureskella. Nyt vaaditaan ehkä järeämpiä keinoja, että iloa saadaan pintaan. Sen takia olisi tärkeää, että esimerkiksi televisiossa näytettäisiin myös kevyitä ja hauskoja ohjelmia.

“Älä niistä käteen, vedä käteen”

Huumorin rajat ovat jokaisella ihmisellä yksilölliset. Koomikko Saana Peltolan mielestä naurattaminen on sitä vaikeampaa, mitä kipeämpi aihe on.

– Oman lapsen menettäminen olisi itselleni aihe, josta en pystyisi tai edes haluaisi vitsailla. En myöskään halua tehdä pilaa tai nauraa itseäni heikommassa asemassa oleville.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Saana Peltola istuu ikkunalaudalla.
Koomikko Saana Peltolan mukaan lähes kaikesta voi vitsailla, jos sen osaa tehdä hauskasti.Aleksi Nuotio

Maaliskuun alussa Peltola palasi Espanjasta ja joutui viettämään kaksi viikkoa pakkokaranteenissa kotonaan Suomenlinnassa. Eristäytyminen ja peruuntuneet työt ahdistivat Peltolaa, mutta hän löysi tilanteesta myös huumoria. Karanteenissa Peltola muun muassa suunnitteli paidan tekstillä: “Älä niistä käteen, vedä käteen.”

– Vitsailu on vaikeaa, kun tilanne on päällä ja itseäkin pelottaa. Luulen, että nauraminen on helpompaa, kun tämä on ohitse.

Myös psykoterapeutti Leena Boltar muistuttaa, että huumori on hienotunteisuutta vaativa laji. Surun keskellä olevaa ihmistä ei luultavasti naurata samat asiat kuin henkilöä, jolle kriisistä on ehtinyt kulua aikaa.

Vitsailu helpotti kuoleman kohtaamisessa

Kriisin keskellä muillakin tunteilla on paikkansa. Boltarin mukaan hauskalle ihmiselle jää helposti päälle rooli, jossa hän kokee olevansa vastuussa koko suvun pitämisestä hyväntuulisena.

– Kaikki tunteet on hyvä tunnistaa. Jos itkettää, niin antaa itselleen luvan itkeä.

Tamperelaiselle koomikko Anitta Ahoselle huumorista on ollut apua elämän kriisitilanteissa. Hän ehti kertoa vanha äiti -vitsejä keikoilla 15 vuoden ajan.

– Nythän äiti sitten otti ja kuoli. Eihän kenenkään kuolemaan voi oikeasti valmistautua, mutta tavallaan tein jo etukäteen jonkinnäköistä saattohoitoa lavalla.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Anitta Ahonen istuu tuolilla.
Vanha äiti -vitsien lisäksi koomikko Anitta Ahonen on vitsaillut keikkalavoilla omasta syövästään. Kari Manninen / Yle

Joskus huumori voi olla selviytymiskeino myös äkillisen kriisin äärellä. Näin kävi koomikko Jean-Eric “Zaani” Chaumentille, kun hänen ystävänsä menehtyi yllättäen viime syksynä.

Chaument kuuli suru-uutisen ystävältään, joka ilmoitti asiasta kaveriporukan yhteisessä Whatsapp-keskustelussa.

– Saman tien kirjoitin meidän viestiryhmään todella härskin ja hauskan inside-läpän, josta tuli elävä legenda. Toivon, että minusta tehtäisiin joku hirveä roustaus, jos minulle kävisi samalla tavalla. Se helpottaisi ihmisten surua.

Perjantai-dokkari: Ei paljon naurata nyt Areenassa.

Lue lisää:

Tutkimus: Nauraminen tekee hyvää aivoille ja lisää yhteenkuuluvuutta

Laura Hallamaan kolumni: Nauru on poikkeusoloissa tärkeämpää kuin koskaan

Ali Show: Heli Sutela: "Nauru helpottaa"

Millaiset rutiinit sinulla on etätyöpäivän starttaamisessa ja lopettamisessa? Lue 10 asiantuntijan vinkkiä

Koronapandemian myötä monella työpaikalla on siirrytty etätöihin. Tai tarkemmin sanottuna kodeissa on aloitettu etätyöt ja etäkoulut.

Osalle työpäivän alku on helppoa, toiset kaipaavat siirtymää töihin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Twiittejä juttuun

Monelle myös töiden lopettaminen ja taukojen pitäminen ovat vaikeita: selkeää eroa vapaan ja työn välillä ei ole. Tämän jutun kuvat ovat vastauksia kysymykseen etätyörutiineista. Ne on kerätty Twitterissä.

Etätyön asiantuntija Ulla Vilkman sanoo, että ihmiset ovat rytmiltään erilaisia, toiset käynnistyvät aamuisin hitaammin. Vilkman on kirjoittanut etätyöstä kirjoja, kuten vastikään julkaistun Etätyö ulkomailla -teoksen.

– Jos ei ole tottunut etätöitä tekemään, ei ole tapoja ja rutiineja siihen, miten ryhtyä tekemään töitä, sanoo Ulla Vilkman.

Osa ihmisistä ei halua tehdä etätöitä juuri siksi, että rajaa töiden ja vapaan välillä on vaikea ylläpitää. Nyt on kuitenkin pakko.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
twiittejä juttuun

Ulla Vilkmanin neuvot etätyön sujuvuuteen ovat nämä:

  • Tee normaalit aamutoimet, joita teet arkenakin.
  • Tee työmatka ”etänä”, esimerkiksi 15 minuutin kävely ennen työpäivän aloittamista.
  • Herätä keho ensin venyttelyllä, punnerruksilla, kyykyillä tai mikä sopii itsellesi.
  • Tee suunnitelma työpäivälle: katso kalenterista palaverit ja listaa 1–3 päivän tärkeintä tehtävää.
  • Sovi työkavereiden kanssa yhteiset vartin etäaamukahvit.
  • Aloita päivä itsellesi mieluisilla tehtävillä kahvikupin ääressä.
  • Aloituksen jälkeen siirry koneen kanssa paikkaan, jossa voit istua ryhdikkäästi.
  • Kokeile päivän aloitusta seisten, käytä seisomapöytänä vaikka silityslautaa tai pinoa pöydän päälle kirjoja tai laatikoita.
  • Laita herätys tunnin päähän, keskity työhön täysin se aika ja poistu sen jälkeen koneen äärestä pariksi minuutiksi ennen kuin jatkat.
  • Soita tärkeät asiat puhelimella.
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Twiittejä juttuun

Töistä irtautuminen vaikeampaa kuin töiden aloittaminen

Useammilla ihmisillä suurempi ongelma on töistä irtautuminen kuin töiden aloittaminen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
twiitti

– Töistä irtautumiseen pätee sama kuin päivän aloittamiseen. Kun olet tehnyt suunnitelman työpäivälle ja päivän oleelliset tehtävät tehtyä, voi todeta itselleen, että ne on tehty. Toisaalta harvalla nykyään työ tekemällä loppuu, Ulla Vilkman sanoo.

Hänen mukaansa tärkeää on päättää päivän alussa, monelta työpäivä loppuu. Kannattaa esimerkiksi panna herätys soimaan ja todeta, että työpäivä on silloin ohi kun kello soi, olivat työt kesken tai eivät.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
twiittiä juttuun

– Kannattaa tehdä jokin siirtymä myös työstä vapaa-ajalle. Se voi olla kävely, lasten kanssa pallon potkiminen tai jokin fyysinen siirtyminen tai tekeminen, joka saa aivot irrottautumaan töistä. Muuten työt jäävät pyörimään päähän.

Osin kyse on itsekurista, osin toimivista rutiineista, Vilkman muistuttaa.

– Olen huomannut omalla kohdallani, että olen sopinut jonkun kanssa, että lähden työpäivän päätteeksi ulos tai ryhdyn vaikka tekemään ruokaa.

Jos työtä tekee läppärillä, laite kannattaa panna kiinni.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
twiitti juttuun

Miten sinä saat työpäiväsi käyntiin ja lopetettua? Kerro kommentteihin omat rutiinisi.

Mitä jos homma ei suju? Tut­ki­jat listasivat 123 tek­niik­kaa mo­ti­vaa­tion ja käyt­täy­ty­mi­sen it­se­sää­te­lyyn

Yksi kokoustaa shortseissa ja kauluspaidassa, toinen innostui leipomaan suurperheen mitoilla – näin sujuu kansanedustajien etätyöarki


Mellakan aiheuttama tulipalo tuhosi osan pakolaisleiristä Kreikassa

Tulipalo tuhosi osan suuresta pakolaisleiristä Kreikan saaristossa viikonloppuna. Palo Vialin leirillä Chiosin saarella oli seurausta mellakoinnista, joka syttyi kun irakilainen nainen kuoli leirillä.

Viranomaisten mukaan kukaan ei loukkaantunut palossa, mutta suuri osa leirin hallintorakennuksista ja useita asuinkontteja tuhoutui. Myös leirin kanttiini ja varastotelttoja tuhoutui palossa.

Moni leirin asukas jäi palon seurauksena kodittomaksi, mutta YK:n pakolaisjärjestön mukaan heille ollaan jo järjestämässä telttoja.

– Viranomaiset arvioivat yhä tuhoja, mutta todennäköisesti muutaman sadan ihmisen asumukset ovat palaneet. Olemme lahjoittaneet viranomaisille telttoja, jotka voidaan ottaa nopeasti käyttöön. Avustamme myös varastotelttojen korvaamisessa, kertoi pakolaisjärjestön edustaja Boris Tsheshirkov.

Vialin leiri, kuten useimmat Kreikan pakolaisleirit, oli jo valmiiksi pahasti ylikansoitettu. Leirillä asuu yli 5 000 ihmistä, vaikka sen asuintilat on tarkoitettu vain noin tuhannelle. Yhteensä Kreikan saariston leireillä on yli 36 000 ihmistä, vaikka niiden kapasiteetti oli alun perin vain 6 100.

Saariston leireillä ei vielä koronatartuntoja

Mellakoinnille antoi alkusysäyksen 47-vuotiaan irakilaisen turvapaikanhakijanaisen kuolema. Nainen oli viety kuumeen takia sairaalaan aiemmin viikolla, mutta hänen koronavirustestinsä oli negatiivinen. Hän kuoli leirillä lauantaina.

Afganistanilaisen pakolaisen Aziza Husseinin, 30, mukaan ryhmä leirin asukkaita hyökkäsi lauantai-iltana leirin ruokavarastoille ja sytytti infopisteen palamaan.

– He veivät jääkaappeja leiriin ja sytyttivät ne palamaan. Emme ole ollenkaan turvassa, olemme hyvin peloissamme. Emme saa öisin unta, kahden lapsen äiti Husseini kertoi.

Poliisi oli turvapaikanhakijoiden mukaan käyttänyt kyynelkaasua mellakan taltuttamiseksi.

– Saimme järjestyksen palautettua noin yhdeltä yöllä. Tapahtumiin osallistui paljon ihmisiä, kertoi poliisilähde Chiosin saarella.

Kreikan saariston pakolaisleireillä ei toistaiseksi ole todettu koronavirustartuntoja, mutta kahdella Manner-Kreikan leirillä tartuntoja on havaittu. Kreikan pakolaisleirit ovat viime viikkoina olleet koronaepidemian takia eristettyinä. Yhteensä Kreikassa on todettu yli 2 200 tartuntaa ja 110 ihmistä on kuollut.

Kreikan maahanmuuttoministeriö on kertonut siirtävänsä satoja iäkkäitä ja sairaita turvapaikanhakijoita pois saariston leireiltä suojellakseen heitä tartunnoilta.

Yhteensä noin 100 000 turvapaikanhakijaa on ollut jumissa Kreikassa vuodesta 2016, kun muut Euroopan maat sulkivat rajansa pysäyttääkseen vuonna 2015 alkaneen pakolaisaallon.

Lue lisää:

DN: Pakolaisia kuljetettu Turkissa Kreikan rajalle

Tätä ei joka päivä tapahdu – miehen piti katsoa vain vähän alkua, mutta huomasikin pian lukeneensa 17 000 sivua: "Tuntui niin uskomattomalta"

Ismo Vänskä vilkaisi vielä kerran kirjan viimeistä pistettä ja sulki kannen.

Takana oli 17 000 sivua suomalaista elämänmaisemaa lähes yhdeltä istumalta. Vänskän silmien läpi oli kulkenut valtava suururakka, Kalle Päätalon kirjoittama 26-osainen Iijoki-sarja.

– Oli kyllä aika tyhjä olo, kertoo Vänskä.

Koko Iijoki-sarjan lukemiseen kuluu ahkerallakin lukijalla helposti ainakin vuosi. Ismo Vänskällä urakka kesti alle kolme kuukautta, tarkalleen 89 vuorokautta.

– Aloitin 3.1.2020 ja lopetin 31.3.2020 tasan kello 23.15, kertoo Vänskä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Imatralainen Ismo Vänskä luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan alusta loppuun 3 kuukaudessa.
Lukuasento oli makuuasento. Mikko Savolainen / Yle

Lukutahti oli kaksi tai kolme kirjaa viikossa. Käytännössä kaikki viikonloput yötä myöten.

– Perhekin oli välillä sitä mieltä, että eikö tuo jo riittäisi.

Yhtään Päätalon romaania Ismo Vänskällä ei tuolloin ollut omanaan kirjahyllyssään, eikä ole vieläkään. Kaikki 26 osaa löytyivät Imatran kirjastosta.

– Huomasin, että siellä taisi minun lisäkseni olla pari muutakin, joilla oli sama urakka käynnissä, pohtii Vänskä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Imatralainen Ismo Vänskä luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan alusta loppuun 3 kuukaudessa.
Ismo Vänskä uskoo, että moni meistä pystyisi Päätalon kirjojen pohjalta rakentamaan talon, sillä niin seikkaperäisesti Päätalo esimerkiksi talonrakennusta kuvaa. Mikko Savolainen / Yle

Vaikka takana on nopea ja millä tahansa mittarilla mitattuna hurja suoritus, ei Ismo Vänskä tunnustaudu edes erityisen ahkeraksi lukijaksi. Jostain syystä Iijoki-sarja alkoi viime syksynä tunkeutua hänen elämäänsä, ja siihen oli siihen pakko tarttua.

– Lankomies oli lukenut Iijoki-sarjan. Sitten yksi minun oppilaanikertoi lukevansa sitä. Ja samaan aikaan vielä jossain lehdessä oli juttu Iijoki-sarjasta. Minä ajattelin, että tämä tulee nyt koko ajan minua vastaan, niin ehkä tämä on syytä aloittaa.

Niinpä hän kävi hakemassa kirjastosta sarjan ensimmäiset kirjat, laittoi takkaan tulet ja asettui omakotitalonsa takkahuoneen sohvalle.

Epätoivo

Heti ensimmäisten sivujen jälkeen Ismo Vänskä oli täysin varma, ettei hän tule ikinä lukemaan sarjaa kokonaan.

– Tuntui niin uskomattomalta, että pitäisi lukea 26 osaa, ja se ensimmäinen kirjakin oli aivan järkyttävän paksu. Ajattelin, että korkeintaan katson vähän alkua, että millainen se on.

Ismo Vänskälle kävi kuitenkin samalla tavalla kuin tuhansille suomalaisille ennen häntä. Kalle Päätalon teksti imaisi mukaansa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Kalle Päätalon kirjoja hyllyssä.
Iijoki-sarjassa on kaikkiaan 26 osaa. Yhteensä luettavaa on noin 17 000 sivua. Kati Teirikko / Yle

Vänskä kertoo, miten Iijoki-sarja alkaa 1900-luvun alkupuolelta. Kirjojen sivuilla kuvatut tapahtumat Päätalo linkittää Vänskän mielestä taitavasti vallitsevaan aikakauteen.

Suomen lähihistoria avautui hänelle aivan uudella tavalla.

Mieleen jäi erityisesti huumori. Iijoki-sarjassa on itseironiaa ja hauskoja hahmoja, joista suuri osa on mukana koko sarjan ajan.

– Nauroin useita kertoja. Päätalo osaa kertoa hauskoja juttuja hauskalla tavalla, sanoo Vänskä.

Nykyajan tosi-TV:tä

Kalle Päätalon (1919-2000) Iijoki-sarja kertoo Kalle Päätalon elämästä. Alkujaan siihen piti tulla vain muutama osa, mutta pikkutarkan kuvailun ansiosta se paisui 26-osaiseksi kaunokirjalliseksi omaelämäkerraksi.

Ensimmäinen osa, Huonemiehen poika, ilmestyi vuonna 1971. Sen suosio yllätti kustantaja Gummeruksen, joka joutui ottamaan siitä useita uusintapainoksia.

Uusi kirja ilmestyi aina isänpäivän kynnyksellä vuoteen 1995 saakka. Yleisön pyynnöstä Päätalo kirjoitti vielä vuonna 1998 sarjaan päätösosan Pölhökanto Iijoen törmässä.

Kaikkia sarjan teoksia on myyty yhteensä miljoonia kappaleita. Edes kustantaja ei osaa kertoa tarkkaa lukemaa. Painosmäärät eri osilla vaihtelevat kustantajan mukaan 76 000 ja 135 000 kappaleen välillä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Kirjailija Kalle Päätalo kotonaan.
Kalle Päätalo kirjoitti kaikkiaan 44 kirjaa. Niitä on myyty noin 3,6 miljoonaa kappaletta. Antero Tenhunen / Yle

Filosofian tohtori, tietokirjailija Ritva Ylönen väitteli tohtoriksi vuonna 2013. Väitöskirjassaan hän pohti nimenomaan Kalle Päätalon Iijoki-sarjan suosiota ja sen samaa lukijapalautetta.

– Suosio perustuu kirjailijan taitoon kirjoittaa niin, että se vie mennessään, kertoo Ylönen.

Ylösen mukaan Päätalo kuvasi tapahtumat perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti. Lisäksi hän otti kerrontaan mukaan tunteet niin, että lukija solahtaa mukaan kerrontaan.

– Lukija ikään kuin muuttuu Kalleksi ja alkaa elää Kallen elämää. Tyyli on melkein sama kuin nykyajan tosi-TV-sarjoissa, sanoo Ylönen.

Ismo Vänskä kertoo oman lukukokemuksensa aikana kokeneensa aivan saman tunteen.

– Minulle kävi niin, että metsässä kävellessäni aloin ajatella asioita samalla tavalla kuin Päätalo oli kirjoissaan luontoa kuvannut.

Niin paljon tuttua

Iijoki-sarjassaan Kalle Päätalo käsittelee monille ihmisille tuttuja ja tavallisia elämän kriisejä, kuten syrjäytymistä, avioeroa, koulukiusaamista, uskottomuutta ja monia muita vaikeita asioita. Ritva Ylösen mukaan sarjan suosiota selittää varmasti myös, että niin moni lukija pystyy samaistumaan Kalle Päätalon elämän vaiheisiin.

– Elämä oli silloin ja nykyäänkin hektistä ja epävarmaa. Iijoki-sarja on tuki ja turvapaikka, johon lukija on voinut palata aina uudelleen ja uudelleen, sanoo Ylönen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Toni Määttä, Yle
Ritva Ylönen on kirjoittanut myös Kalle Päätalo -elämäkerran. Toni Määttä / Yle

Erityinen ansio teossarjalle on Ylösen mukaan totuudellisuus – se, että teokset perustuvat Kalle Päätalon omiin kokemuksiin.

– Teos on hyvin autenttinen. Historialliselta romaanilta edellytetään, että tapahtumat joko ovat tapahtuneet tai ainakin olisivat voineet tapahtua. Se kriteeri kyllä Päätalon tapauksessa täyttyy, sanoo Ylönen.

Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa on lähes 2 000 eri henkilöä. Ylösen mukaan paria lukuun ottamatta he kaikki ovat todellisia elossa olleita tai edelleen eläviä henkilöitä.

Pohjaltakin voi nousta

Ismo Vänskän luku-urakan päättymisestä on nyt kulunut reilut kaksi viikkoa. Hänelle on jäänyt mieleen erityisesti Iijoki-sarjan voimaannuttava vaikutus. Päätalo on välillä hankalissa paikoissa ja suuressakin pulassa, mutta toivottoman syvästä suostakin voi päästä ylös ja nousta takaisin jaloilleen.

– On hyvin voimaannuttavaa huomata, että joku muukin on hölmöillyt elämässään, naurahtaa Vänskä.

Tietokirjailija Ritva Ylönen on Ismo Vänskän kanssa samaa mieltä. Ylösen mukaan Kalle Päätalo oli selviytyjä.

– Iijoki-sarja on tuhkimotarina siitä, miten köyhän kodin pojasta kasvaa menestyvä kirjailija. Se antaa elämänuskoa lukijoille, että kun Kalle on pärjännyt, niin kyllä mekin pärjäämme.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Imatralainen Ismo Vänskä luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan alusta loppuun 3 kuukaudessa.
Imatralainen Ismo Vänskä on ammatiltaan vaskisoittimien soiton opettaja ja Imatran seurakunnan kapellimestari. Mikko Savolainen / Yle

Tämän Ylönen todisti myös väitöskirjassaan. Sitä varten hän tutustui suureen määrään kirjeitä, joita lukijat olivat Kalle Päätalolle lähettäneet. Niissä paitsi iloittiin hienoista kirjoista, myös kiitettiin siitä, miten Iijoki-sarja on antanut uskoa elämään.

– Lukijat kokivat kirjat elämälle uskoa ja toivoa antaviksi ja että elämän voi saada hallintaan. He kokivat, että elämässä voi pärjätä ja että aina kannattaa yrittää.

Ylösen mukaan monet lukijat olivat niin syvällä Kalle Päätalon kirjoittamassa maailmassa, että kokivat Päätalon jopa läheiseksi ystäväksi, jolle pystyivät uskoutumaan.

– Koska Kalle Päätalo oli uskoutunut lukijalle, niin vastavuoroisesti lukijat halusivat kertoa omia elämänvaihteitaan kirjailijalle, sanoo Ylönen.

Kun Päätalo esimerkiksi kertoi 1930-luvun lamasta, oli se auttanut 1990-luvulla laman kourissa olevaa lukijaa selviytymään arjessa eteen päin.

– Jotkut kirjoittivat, miten olivat jo itsemurhaa hautomassa, mutta kirjojen lukemisen jälkeen tulivat toisiin aatoksiin, kertoo Ritva Ylönen.

Pidä aika mielessä

Iijoki-sarjan laajuus on tehnyt siitä myös kansainvälisestikin ainutlaatuisen. Tietokirjailija Ritva Ylönen uskoo, että Iijoki-sarja ei olisi tällainen ilmiö, jos se olisi jäänyt vain muutaman kirjan mittaiseksi – kuten Päätalo itse alun perin ajatteli.

Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa ei voi Ylösen mielestä lukea harppomalla. Silloin käy helposti niin, ettei pääse tarinaan mukaan ja kirja jää kesken.

– Edellytys siihen että Kalle Päätaloon samaistuu ja koukuttuu on, että lukee kirjat perusteellisesti.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Imatralainen Ismo Vänskä luki Kalle Päätalon Iijoki-sarjan alusta loppuun 3 kuukaudessa.
Ritva Ylösen kertoo väitöskirjassaan, että Iijoki-sarjaa ovat lukeneet kaikenlaiset suomalaiset, nuoret ja vanhat, köyhät ja rikkaat.Mikko Savolainen / Yle

Ismo Vänskä puolestaan kehottaa miettimään tarkasti, milloin luku-urakan aloittaa.

– Tuollainen kirjasarja on hieno matka, kannustan lukemaan, mutta aikaa pitää varata.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Kalle Päätalo syntymäkotinsa pihamaalla noin vuonna 1977.
Jos vain koronatilanne sallii, aikoo Ismo Vänskä ensi kesänä tehdän matkan näihin Kalle Päätalon synnyinmaisemiin Taivalkoskelle. Esko Faven / Yle

Päätalon kirjat eivät omana aikanaan juurikaan nauttineen kriitikoiden suosiota. Ismo Vänskä ymmärtää myös sen.

– Ei se suurta taidekirjallisuutta ole. Kyllä minä sen kritiikin ymmärrän. Mutta omalla tavallaan niissä on elämää, jota historiallisesti ajatellen on ollut tosi tärkeätä kertoa, sanoo Ismo Vänskä.

Tampereen kaupunki aikoo käynnistää laajat yt-neuvottelut koronan takia

Tampereen kaupunki aikoo käynnistää isot yt-neuvottelut.

Neuvottelut koskevat sivistyspalvelujen ja Tampereen kaupunkiliikenteen henkilöstöä sekä mahdollisesti muita henkilöitä, joiden työ on vähentynyt koronavirustilanteen johdosta.

Tampereen kaupunki valmistautuu siihen, että valtakunnallinen poikkeustilanne jatkuu pitkään.

Asia tuli tänään ylimääräisenä maanantaina kaupunginhallituksen listalle.

Koronavirusepidemiasta johtuvat poikkeusolot ovat Tampereellakin lisänneet sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta, mutta vähentäneet merkittävästi monien muiden kaupungin palvelujen kysyntää.

Työ on vähentynyt kaupungin henkilöstöyksikön selvityksen mukaan Tampereella yli 1 100 henkilöltä. Muuta työtä on järjestynyt näistä noin 460 henkilölle sosiaali- ja terveyspalveluihin ja perusopetuksen ruokajakeluun. Tämän selvityksen perusteella yt-neuvottelut koskisivat satoja ihmisiä, mutta kaupunki ei ole vielä ilmoittanut vähennystarvetta.

Työn vähentymiseen on reagoitu ensisijaisesti tähän asti Tampereella tarjoamalla muuta työtä omassa yksikössä tai muualla kaupunkiorganisaatiossa. Lisäksi on sovittu palkattomien vapaiden pitämisestä tai hyödynnetty vuosilomasuunnittelua.

Tampereen kaupunki vetoaa yt-neuvotteluissa nyt siihen, että työsopimuslain mukaan palkanmaksu voidaan keskeyttää 14 päivän jälkeen, mikäli työnteolle on tullut ennalta arvaamaton este.

Mahdollisten toimenpiteiden tarkemmasta kohdentumisesta ja kestosta ei ole vielä tässä vaiheessa tietoa. Mahdolliset lomautukset kestävät kuitenkin enintään 90 päivää.

Aiemmin myös kaupungin yhtiössä lomautuksia

Aiemmin Tampereen kaupungilla on ollut yt-neuvottelut yhtiössään. Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistamassa ateria- ja siivousyhtiö Pirkanmaan Voimia Oy:ssä työt ovat vähentyneet rajusti, kun oppilaitoksia ja niiden ravintoloita on suljettu koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Pirkanmaan Voimia lomauttaa noin 350 henkilöä. Näissä yhteistoimintaneuvotteluissa sovittiin myös työjärjestelyistä ja muista säästötoimenpiteistä. Nämä yt-neuvottelut koskivat 600 henkilöä.

Miksi on hyvä, että korona iski meihin juuri keväällä? Sään vaikutusta ei kannata aliarvioida, sanovat mielenterveyden asiantuntijat

Onko vaikeuksia löytää koronaviruksesta tai poikkeusoloista mitään positiivista sanottavaa?

Ainakin se tuli Suomeen hyvään vuodenaikaan säiden kannalta.

Moni suomalainen kärsii jonkinlaisista kaamosoireista; ruokahalun muutoksista, unihäiriöistä, masennuksen oireista. Jos korona olisi iskenyt Suomeen keskellä talvea pimeään vuodenaikaan, se olisi ehkä lisännyt näitä oireita, sanoo tutkija Reija Ruuhela Ilmatieteen laitokselta.

– Siinä mielessä olemme onnekkaita, että korona tuli Suomeen vasta nyt keväällä.

Säällä voi olla ihmisen terveyteen suurikin merkitys, mutta vaikutukset ovat kovin yksilöllisiä.

Valoisuudella esimerkiksi on tutkitusti vaikutusta ihmisen mielialaan ja jaksamiseen. Aurinkoiset päivät ovatkin hyödyllisiä. Niistä kannattaakin ottaa ilo irti joko ulkoilemalla tai edes istumalla ikkunan vieressä aamun ja aamupäivän aikana, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

– Se pitää ihmisen sisäisen kellon säännöllisessä rytmissä.

Ihmisen sisäinen kello varmistaa, että vuorokausirytmi pysyy säännöllisenä. Sillä taas on vaikutusta siihen, että nukumme ja jaksamme paremmin, eikä esimerkiksi nälkä iske täydellä voimalla.

Koronavirusepidemia ja rajoitustoimet ovat kohottaneet kaikkialla ihmisten stressitasoja. Tutkija Reiha Ruuhelan mukaan on mahdollista, että sään vaikutukset mielialaan voivat korostua nyt, kun poikkeusolot rasittavat mieltä jo valmiiksi.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Tulppaaneja ikkunalaudalla.
Sisäisen kellon kannalta olisi hyvä istua ikkunan vieressä, jos päiväsaikaan ei ole mahdollista lähteä ulos nauttimaan valon säteistä. Eleni Paspatis / Yle

Myös lämpötilalla voi olla myönteisiä vaikutuksia jaksamiseen. Lämpimästä ja valoisasta kevätsäästä kannattaakin nauttia varsinkin aamu- tai alkuiltapäivän aikana.

– Aurinkoiset päivät voivat olla hyödyksi. Sateisille, pilvisillä päivillä saattaa olla kielteinen vaikutus. Ihmisille, jotka ovat herkkiä valon määrän vaihtelulle – joilla on talvisin kaamosoireita – ne voivat näyttäytyä jo muutamassa päivässä myös muuna aikana vuodesta, sanoo tutkimusprofessori Partonen.

Lämpötila onkin otollinen juuri nyt; kesän helteet taas saattavat tehdä olon tukalaksi, mutta myös lisätä terveydenhoitohenkilökunnan työtaakkaa, kun kuumuus rasittaa nimenomaan riskiryhmiä.

Lumipyry kuin paha takaisku?

Muutama viikko sitten Hattulassa tehtiin kaikkien aikojen huhtikuun 7. päivän lämpöennätys, kun elohopea kipusi yli 17 asteen.

Tällä viikolla saatiin lunta tupaan Etelä-Suomea myöten, ja pääkaupunkiseudulla rikottiin vuoden lumiennätys. Tuntuiko märkä räntä ehkä tavallista kauheammalta koettelemukselta? Et ehkä ole ainoa.

– Suurin osa ihmisistä on nyt valmiiksi kuormittuneita. Jos on väsynyt, pikkuasiat voivat harmittaa. Kun pohjakuormitus on valmiiksi suuri, myös tunnereaktiot voivat olla voimakkaampia, sanoo Psykologiliiton eko- ja ympäristö psykologisen työryhmän puheenjohtaja Marke Koskelin.

Sään kylmeneminen saattoi harmittaa erityisesti myös siksi, että se hetkeksi kavensi mahdollisuuksia tehdä asioita, kun ulkoilu on yksi niistä harvoista huveista, joita ei ole rajoitettu.

– Siinä voi tulla sellainen olo, että säätilakin on kaikkea tekemistä, liikkumista ja olemista vastaan, sanoo Koskelin.

Kaikkea ei kuitenkaan voi laittaa sääolosuhteiden syyksi. Tutkimusprofessori Partonen muistuttaa, että ihminen voi myös psyykkisesti hyvin ja jaksaa paremmin, kun elämäntavat ovat terveelliset.

Toisille kevät on raskainta aikaa – jota korona saattaa pahentaa

Keväällä tehdään eniten itsemurhia. Se todennäköisesti liittyy siihen, että auringonvalo lisääntyy nopeasti pimeän talven jälkeen, selittää tutkija Reija Ruuhela.

Säätyypillä on myös löydetty olevan vaikutus itsemurhayrityksiin; matalapaineen aikana miesten riski on korkeampi, kun taas naisilla korkeapaineen aikaan.

– Koronasta voi tulla lisäahdistusta itsemurhariskissä oleville henkilöille, sanoo tutkija Ruuhela.

Tutkija kertoo, että tämän vuoden alussa alkoi uusi tutkimusprojekti, jossa selvitetään valon vaikutusta mielenterveyteen. Mahdollisuuksien mukaan pyritään myös selvittämään, miten koronaepidemia näkyy tämän vuoden aikana.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Myllykoski kuohuu Nurmijärvellä.
Kevät on myös hyvää aikaa ulkoilla, sillä luonnossa tapahtuu paljon. Päivät pidentyvät joka päivä muutamilla minuuteilla. Nella Nuora / Yle

Lue seuraavaksi: Leudot talvet tekevät meistä väsyneempiä – näillä keinoilla torjut kaamosoireita

Voit keskustella aiheesta 20.4. klo 23 asti.

Laaja suomalaistutkimus selvitti: infraääni ei ole tuulivoiman koettujen terveyshaittojen syynä

Tuulivoimaloiden aiheuttama infraääni ei selitä niihin liitettyjä terveyshaittoja. Tämä käy ilmi valtioneuvoston teettämästä laajasta tutkimuksesta. Tuulivoiman infraääneen liitettyjen oireiden taustalla voi olla se, että infraäänillä ajatellaan olevan terveyshaittoja.

Tutkimuksen päähavainto on se, että infraääntä ei havaittu kuuntelukokeissa. Infraääni ei myöskään aiheuttanut mitattavia fysiologisia reaktioita. Tutkimuksen vastuullinen johtaja Panu Maijala Teknologian tutkimuslaitos VTT:stä arvioi, että tulokset ovat helpotus tuulivoima-alalle.

– Se, että infraääni ei aiheuta terveyshaittoja, on varmasti kaikille alan toimijoille ja tuulivoimaoperaattoreille se keskeisin havainto, Maijala sanoo.

Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä pitää tutkimusta merkittävänä, sillä tuulivoimatuotannon terveysvaikutukset ovat puhuttaneet kansalaisia.

– Totesimme heti alkuvaiheessa, että tutkimuksen pitää täyttää luotettavuuden suhteen tiukatkin kriteerit, Pekkola sanoo.

Myös Maijala korostaa, että tutkimus on laaja, perusteellinen ja monitieteinen.

– Tämä on tehty äärimmäisen huolella ja meillä on ollut käytössä usean tieteenalan parhaat tutkijat, mitä tästä valtakunnasta löytyy.

Ihminen ei havaitse infraääntä

Tutkimus selvitti tuulivoiman infraäänen vaikutusta pitkäaikaisin mittauksin, kuuntelukokeiden ja kyselyjen avulla. Infraäänellä tarkoitetaan ääntä, jonka taajuus on ihmisen kuuloalueen alapuolella.

Tutkimuksessa havaittiin, että infraäänen taso tuulivoimala-alueilla vastaa keskimäärin tavanomaisen kaupunkiympäristön infraäänitasoa.

Panu Maijalan mukaan mitattu keskiäänitaso hyvin pienillä infraäänen taajuuksilla oli hetkittäin jopa yllättävän kova, enimmillään 102 desibeliä.

– En olisi ikinä kuvitellut, että sieltä tulisi kolminumeroisia desibelilukemia infraäänellä, Maijala sanoo.

Äänen päätaajuudet olivat hertsin molemmin puolin – pienimmillään vain 0,1 hertsiä – mikä on reilusti alle ihmisen kuuloalueen. Ihmisen kuuloalue alkaa noin 16–20 hertsin taajuudesta. Mitä matalampi ääni, sitä voimakkaampi pitää äänen olla, jotta ihminen havaitsee sen.

Tutkimuksessa ei pystytty osoittamaan, että tuulivoimaloiden aiheuttama infraääni olisi ihmisen havaittavissa tai että sillä olisi vaikutusta voimaloiden äänen häiritsevyyteen.

Maijala pitää silti mahdollisena, että jotkut ihmiset kykenisivät havaitsemaan suurimmat tuulivoimaloiden aiheuttamat infraäänitasot.

Infraäänen vaikutusta ei tutkimuksessa pystytty havaitsemaan myöskään fysiologisissa mittauksissa.

Ihmiset, jotka kokivat saavansa tuulivoimaloiden infraäänestä oireita, eivät pystyneet aistimaan sitä tarkemmin kuin ihmiset, jotka eivät koe saavansa oireita. Heidän tahdosta riippumaton hermostonsa ei myöskään reagoinut infraääniin muita ihmisiä voimakkaammin.

Pitkäaikainen mittaus tuotti arvokasta dataa

Tutkimuksessa on hyödynnetty tuulivoiman infraääniin ja terveysvaikutuksiin liittyvää kansainvälistä aiempaa tutkimusta, mutta lisäksi sitä varten tehtiin pitkäaikaisia mittauksia kahdella tuulivoimala-alueella. Mittauksia tehtiin Kurikassa ja Raahen Kopsassa, missä kummallakin alueella on 17 voimalan suuri tuulipuisto.

Mittauksia tehtiin talojen sisä- ja ulkopuolella niin tuulivoima-alueella kuin sen ulkopuolellakin 308 vuorokauden ajan.

– Yleensä, kun mittauksia tehdään, siellä käydään ehkä päivä tai kaksi. Tässä saatiin sinänsä harvinaista dataa, koska pystyttiin mittaamaan ihmisten kodeissa noin pitkänä aikana, tutkimuksen vastuullinen johtaja Panu Maijala sanoo.

Mitatuista äänistä valittiin pahimpia mahdollisia infraäänitilanteita edustavat näytteet kuuntelukokeisiin. Lisäksi ääninäytteiden vaikutusta tutkittiin seuraamalla äänten aiheuttamia fysiologisia vasteita.

Lisäksi satunnaisesti valituilta alueiden asukkailta kyseltiin erityisesti tuulivoimaan ja infraääniin liitetyistä oireista.

Pahimman tapauksen skenaario

Tutkimuksessa huomioitavaa on, että mittaukset tehtiin asunnoissa, joiden asukkaat olivat muuttaneet niistä pois, koska kokivat saavansa niissä oireita tuulivoiman vuoksi. Maijala vietti myös itse useita vuorokausia toisessa, Raahen Kopsassa sijaitsevassa talossa.

– Kyllä siinä joutui keskittymään, että äänen kuulee. Se on niin hiljaisella maaseudulla, että siellä kuulee omat ajatuksensakin. Ääni ei ainakaan minua häirinnyt nukkumasta, mutta vietin siellä aika vähän aikaa, Maijala sanoo.

Tutkimuksessa todetaankin, että oireilua voi selittää tuulivoimaloiden kokeminen häiritseväksi ja niiden pitäminen terveysriskinä, jolloin kyse olisi niin sanotusta nosebo-efektistä. Ihmiset saattavat myös tulkita sellaiset oireet ja sairaudet tuulivoimasta johtuviksi, jotka eivät todellisuudessa liity siihen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Simon tuulivoimapuisto
Tällä hetkellä korkeimpien voimaloiden lavat yltävät noin 250 metrin korkeuteen, mutta esimerkiksi Tornion Karhakkamaahan on suunnitteilla vieläkin korkeampia, jopa 300 metrin pyyhkäisykorkeuteen kurottavia tuulivoimaloita.Antti Ullakko / Yle

Pätevätkö tulokset myös uusiin voimaloihin?

Lapissa Tornion ja Ylitornion rajalle Karhakkamaahan on suunniteltu kymmeniä pyyhkäisykorkeudeltaan jopa 300-metrisiä tuulivoimaloita.

Niitä on vastustettu muun muassa maisemahaittojen vuoksi, mutta tuulivoiman vastustajien argumenteissa myös terveysvaikutukset ovat olleet mukana.

Suomessa ei vielä ole Karhakkamaahan suunnitellun kokoisia myllyjä. Korkeimpien pyyhkäisykorkeus eli lavan kärjen saavuttama korkein kohta on esimerkiksi Iin Viinamäkeen valmistuneissa tuulivoimaloissa noin 250 metriä.

Tutkimuksen vastuullisen johtajan Panu Maijalan mukaan pyyhkäisykorkeutta oleellisempi tekijä infraäänessä on esimerkiksi lavan pituus ja tornin rakenne.

Tutkimustulos kiinnostaa myös kansainvälisesti

Valtioneuvoston tilaaman tutkimuksen toteuttivat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Helsingin yliopisto, Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Ohjausryhmän puheenjohtaja Vesa Pekkolan mukaan kansallista tai kansainvälistä kriteeristöä tuulivoiman infraäänten vaikutusten arvioinnille ei ole ollut ennen tätä tutkimusta. Tarve tiedolle on ollut kova, myös kotimaassa.

– Kansalaisilta on tullut yhteydenottoja, joissa on epäilty terveysvaikutuksia olevan. Nyt meillä on tutkimustietoa siitä, miten asiaan pitää suhtautua, Pekkola sanoo.

Myös tutkimuksen vastuullinen johtaja Panu Maijala uskoo, että tutkimus on alalla merkittävä ja kiinnostaa myös kansainvälisesti.

– Vastaavia tutkimushankkeita on käynnissä Saksassa ja Australiassa, mutta niiden tuloksia ei ole vielä saatu. Odotan mielenkiinnolla, mitä sieltä selviää. Uskon, että tästä tutkimuksesta tulee merkittävä kansainvälinen referenssi, Maijala sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Yrittäjien naapuriin kaavaillaan 300-metrisiä tuulivoimaloita, lähes Suomen suurimpia rakennelmia: "Elinkeinon lisäksi meiltä viedään koti"

Tuulivoima-alalla puhaltavat uudet tuulet: ilman valtion tukeakin voi pärjätä ja voimaloita nousee Suomeen puistoittain

Suomalaiset ryntäävät autokorjaamoille ja lääkäreille, heti kun korona hellittää otteensa – Vakuutusyhtiöt odottavat supersyksyä: "Saapa nähdä, millainen suma purkautuu"

Suomalaisten eristäytyminen näkyy selvästi vakuutusyhtiöiden tilastoissa.

Vahinkoilmoitusten määrät ovat laskeneet maaliskuun alusta sekä Ifissä että Lähi-Tapiolassa.

– Vahinkojen kokonaismäärät ovat Lähi-Tapiolassa laskeneet 30 prosenttia viimeisen kuuden viikon aikana, kertoo Lähi-Tapiola Pirkanmaan toimitusjohtaja Pentti Kuusela.

Pohjola Vakuutuksen vahinkomäärät ovat vielä kohollaan peruuntuneiden matkojen aiheuttaman hakemustulvan vuoksi.

Ilmeisin syy vahinkomäärien laskuun on kotoilu. Esimerkiksi ajoneuvovahinkojen määrä on romahtanut normaalioloihin verrattuna, kun ihmiset liikkuvat vähemmän etätöiden ansiosta. Autoilun väheneminen on esimerkiksi poistanut ruuhkat, joissa vahinkoja sattuu yleensä eniten.

Pieniä peltikolhuja ei myöskään korjauteta, koska turhia korjaamokäyntejä halutaan välttää, sanoo If Vakuutuksen korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen.

– Ilmoitus tehdään, mutta autoja ei viedä korjaamolle. Moni korjaamo onkin joutunut lomauttamaan henkilöstöään.

Remonttireiskat nikkaroineet siivosti, kännyköitä särkyy solkenaan

Näinä päivinä moni tekee kotona pientä pintaremonttia. Silti kotinikkareiden puuhat eivät ole saaneet irtaimisto- tai henkilövahinkojen kokonaismäärää kasvamaan.

– Ei ole osoitusta siitä, että pieniä henkilövahinkoja tulisi enemmän. Toki kyllähän se riski kasvaa, kun touhutaan kotona, Juha T. Virtanen sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Maalipönttöjä rautakaupan hyllyssä
Maalin ja muun remontointiin tarvittavan tavaran kulutus on kasvanut koronaeristyksen aikana.Matias Väänänen / Yle

Kodin irtaimistovahinkojen kokonaismäärät ovat pysyneet suunnilleen ennallaan.

– Vahinkojen määrä on vuodenaikaan nähden tyypillinen, ja vahingot ovat samankaltaisia kuin normaalioloissa, kertoo OP-ryhmään kuuluvan Pohjola Vakuutuksen omaisuuskorvauspalveluiden johtaja Markus Uimonen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Iphonen rikkinäinen näyttö
Kännyköiden ja muiden pienlaitteiden vahingot kasvavat, kun ne ovat melkein koko ajan hyppysissä työ- tai ajantappotarkoituksessa.Tuomas Hirvonen / Yle

Joitain muutoksia normaalitilanteeseen kuitenkin on nähtävissä: polkupyöriä ei varasteta, kun ne seisovat enimmäkseen kotipihassa ja matkatavaravahinkoja ei ilmoiteta käytännössä lainkaan. Myös murrot vähenevät, kun kotiväki on melkein aina paikalla.

Kotonaolo, etätyö- ja koulu sekä kasvanut ajantappotarve näkyy eräässä IF Vakuutuksen tilastossa.

– Kodin laitteisiin liittyvät vahingot kasvavat, koska niitä käytetään enemmän: kännyköitä putoilee lattioille ja jääkaapit sekä pesukoneet sanovat sopimuksensa irti, Virtanen kertoo.

Lääkärikäyntejä lykätään

Kaikissa kolmessa vakuutusyhtiössä on pantu merkille, että lääkärikäyntien määrä on tippunut selvästi. Suomalaiset lykkäävät lääkärikäyntejään koronatartunnan pelossa.

– Lääkärikäynnit ovat tippuneet jopa puoleen, sanoo Pentti Kuusela Lähi-Tapiolasta.

Samaan aikaan etälääkäreiden käyttö on lisääntynyt. Sekä If että Lähi-Tapiola kertovat digilääkäripalvelujen suosion kasvaneen selvästi.

– Ihmiset ovat oppineet käyttämään paremmin e-palveluja, ja uskon että ilmiö jää pysyväksi, If Vakuutuksen Juha T. Virtanen arvelee.

Vakuutusyhtiöt odottavat piikkiä lääkärikäynneissä, kun eristykset puretaan.

– Saapa nähdä millainen suma purkautuu, Pentti Kuusela sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 21.4. kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Karoliina Altti tapetoi seiniä, toiset siivoavat varastojaan – kotikomennus sai suomalaiset remppaamaan ja puunaamaan

Miksi Suomi jäi sivuun EU:n yhteisestä maskihankinnasta? Sopimus hautautui vuosiksi ministeriöön, kerrotaan Ylelle – tästä vyyhdessä on kyse

Euroopan unioni hankkii suojavarusteita yhteisessä jättihankinnassa, mutta Suomi katselee ainoana jäsenmaana sivusta. Ilta-Sanomat kertoi lauantaina, ettei Suomi ehtinyt hankinnan ensimmäiselle kierrokselle mukaan, vaikka Brysselistä kerrottiin keskitetyistä hankinnoista jo helmikuussa.

Myöhästymisestä on aiemmin kertonut myös Tekniikka & Talous.

Suomi pääsisi kuitenkin mukaan mahdollisille tuleville hankintakierroksille, koska nyt yhteiset hankinnat mahdollistava sopimus on allekirjoitettu. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sanoi lauantaina Ylelle, että ministeriö aikoo selvittää, olisiko asiassa voitu toimia nopeammin.

Mistä vyyhdessä on kyse?

1. Peruspalveluministeri Paula Risikko keksi yhteishankinnan kymmenen vuotta sitten

EU:n yhteisen hankinnan ydintarkoitus on varmistaa, että jäsenmaat saavat rokotteita, suojavarusteita tai muita terveydenhuollon tarvikkeita tilanteessa, jossa niitä haluavat kaikki, mutta tarjontaa on vähän – kuten juuri nyt koronapandemian aikana.

Jos jäsenmaat kilpailisivat keskenään niukkuudesta, on vaarana, että myyjät käyttävät tilannetta hyväkseen. Hinnat nousisivat pilviin, ja etenkin pienet ja köyhät maat voisivat jäädä ilman.

Juuri tällainen kilpailutilanne oli päällä vuosien 2009–2010 sikainfluenssapandemian aikana.

Suomen silloinen peruspalveluministeri, kansanedustaja Paula Risikko (kok.) kuvailee vuoden 2009 tilannetta, kun rokote piti saada.

– Piti hyvin nopeasti tehdä päätös. Piti olla rahaa paljon, voi sanoa että maat kilpailivat toistensa kanssa. Lääkeyhtiöt hyödynsivät tilanteen, kun kaikki maat halusivat rokotetta. Aikamoinen hässäkkä, Risikko muistaa.

Suomi onnistui hankkimaan sikainfluenssarokotteet itse suoraan lääkeyhtiöiltä.

Saman vuoden EU-ministerikokouksessa Risikko teki avauksen unionin yhteisestä hankintamekanismista. Risikon avaus meni läpi, ja yhteishankintasopimus allekirjoitettiin Luxemburgissa 20. kesäkuuta 2014.

– Sellaiseen tilanteeseen ei toivottavasti koskaan enää jouduta. Siksi otin asian heti puheeksi EU-ministerikokouksessa 2009, että jokin yhteishankinta pitää saada, Risikko kertoo.

Risikon roolista asiassa kirjoitti ensin Ilta-Sanomat.

2. Sopimus hautautui ministeriön "pitkään jonoon"

Sopimusta sujuvoitettiin seuraavien vuosien aikana ja moni EU-maa liittyikin siihen. Suomi ei.

Miksi Suomi liittyi vihoviimeisenä maana EU-sopimukseen nyt, keväällä 2020 koronapandemian takia?

Ylelle kerrotaan, että syitä on muutamia, joista osa on paremmin perusteltavissa kuin toiset.

Alkuvuosina sopimus oli niin monimutkainen, että sitä kuvaillaan jopa "mahdottomaksi". Mutkikkuus toi myös epäselvyyttä siitä, olisiko Suomella riski tulla liityttyään suurten maiden jyräämäksi. Siksi siitä jäätiin alussa suosiolla pois.

Toinen syy on virkamieslähteen mukaan se, että sopimus hautautui sosiaali- ja terveysministeriössä pitkään jonoon, ellei jopa ö-mappiin.

Ylen tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä on vuosista 2017–2018 asti yritetty pitää pandemiaan varautumista esillä ja patistaa Suomea liittymään EU-sopimuksen "täysjäseneksi". Tähän asti Suomi on ollut tarkkailijana sen ohjausryhmässä.

Varautumisen edelle on kuitenkin mennyt moni akuutti asia, esimerkiksi vaalikaudelta toiselle siirtynyt sote-uudistus.

3. Virkamieslähde: Viikko tai kaksi olisi voitu kiriä

Tänä keväänä asiaan tartuttiin, mutta Ilta-Sanomien mukaan prosessissa viivyteltiin ja siihen kului kuukausi.

Ylelle kerrotaan virkamieslähteestä, että jos liittymisvalmistelu olisi aloitettu helmikuun puolessa välissä, olisi prosessissa pystytty kirimään viikko, ehkä kaksikin.

Lähteen mukaan virkamiehet olisivat voineet jo edetä, mutta helmikuussa sekä tilannekuva koronaepidemiasta että suositus hengityssuojien käytöstä oli vielä toinen.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sanoi lauantaina Ylelle toivovansa, että selvitetään, olisiko asiassa voitu toimia nopeammin.

4. Rokotteita ei ensisijaisesti hankittaisi EU:n kautta?

Aivan alussa Suomen pois jäämistä yhteishankinnasta tuki se, että sopimuksessa oli kyse ainoastaan rokotteista.

Suomi pitää rokotteiden hankinnassa kansallista toimintaa ja kahdenvälistä kauppaa kanssa vähiten haavoittuvana tapana toimia.

Aika näyttää, hankkiiko Suomi rokotteita EU-vetoisesti, kun ne tulevat markkinoille. Suomen lähtökohta on kahdenvälinen neuvottelu, Ylelle kerrotaan.

Paula Risikko ei rajaisi EU-hankintaa pois rokotteiden hankinnasta. Risikon mukaan paras vaihtoehto olisi oma rokotetuotanto, mutta lisää, ettei se ei ole pienelle maalle realismia.

– Kaikki keinot tulee ottaa käyttöön. Kahdenvälisten neuvottelujen ja EU:n yhteishankintamekanismin tulee olla pöydällä, jotta pystytään varmistamaan että meillä on sekä rokotteita, suojaimia että muuta materiaalia, Risikko sanoo.

Kansallinen strategia on Suomelle ensisijainen koronaepidemian aikana myös hengityssuojaimissa.

– Suomessa suojavarusteista ja muustakin materiaalisesta varautumisesta vastaavat ensisijaisesti sairaanhoitopiirit, kunnat ja yksityiset palveluntuottaja itse, twiittasi Pekonen sunnuntaina.

– Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä on toimia kriittisten materiaalien saatavuuden viimeisenä takaajana, Pekonen täydensi.


Lasten hätä ja ihmisten yksinäisyys jäävät nyt piiloon – asiantuntijat huolissaan koronarajoitusten vaikutuksista perheiden tilanteeseen

Rajoitustoimenpiteet ovat hidastaneet koronaepidemian leviämistä Suomessa. Ihmishenkiä säästyy, mutta kolikon kääntöpuoli on se, että yksinäisten ihmisten ja perheiden pahoinvointi kasvaa.

Asiantuntijat korostavat, että taloudellista tukea ja sosiaalista keskusteluapua pitää saada nopeasti sitä tarvitseville.

Esimerkiksi poliisin kotihälytystehtävien määrät ovat nousseet ja monet niistä liittyvät lähisuhdeväkivaltaan.

Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön professori Juha Hämäläinen on huolissaan erityisesti lasten asemasta. Ilmapiiri kiristyy kodeissa, kun elämämänpiiri supistuu neljän seinän sisälle.

– Pinna voi kiristyä, ja se on aina uhka lapselle, koska aikuinen saattaa purkaa pahaa oloansa lapseen.

Lasten ongelmat muhivat piilossa

Tässä tilanteessa voi tuntua yllättävältä, että lastensuojeluilmoitusten määrä on vähentynyt viime aikoina.

Hämäläisen mukaan tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että lasten hätä olisi todellisuudessa vähentynyt. Suomessa merkittävä osa lastensuojeluilmoituksista tehdään kouluista ja päiväkodeista. Nyt osa niistä on suljettu, ja auki olevat toimivat vain osittain.

– Lasten ja perheiden suojelun tarve ei tule viranomaisten tietoon yhtä tehokkaasti kuin normaalioloissa. Se jää piiloon. Tämmöinen ongelma tässä nyt muhii, Hämäläinen sanoo.

Lisäksi toimeentuloon liittyvä huoli voi kiristää ilmapiiriä niissä perheissä, joissa lomautukset ja yt-neuvottelut uhkaavat vanhempien työpaikkoja.

– Se on selvää, että koronakriisin taloudelliset seuraukset koskevat laajalti lapsiperheitä. Työttömyys ja lomautukset merkitsevät taloudellisia ongelmia ja huolia. Se puolestaan voi heijastua perheiden sisäiseen elämään, Hämäläinen sanoo.

Työ ja koulu neljän seinän sisällä

Perheiden hätä on huomattu myös HelsinkiMission tukipalveluissa. Järjestö tarjoaa tukihenkilöitä auttamaan niin nuoria, perheitä kuin vanhuksiakin.

Niillä vanhemmilla, joilla ei ole pelkoa työpaikan menetyksestä, on toisenlaisia paineita, kun kotona pitää hoitaa omien etätöiden ohella myös lasten etäkoulun valvontaa.

– Pelkästään se, että ehtii laittamaan ruokaa lapsille ja osallistumaan heidän arkeensa täysipainoisesti, on kaikille haaste, sanoo vapaaehtoistoiminnan päällikkö Hanna Kari HelsinkiMissiosta.

Myös isovanhempien apu jää nyt saamatta monilta perheiltä, jos nämä kuuluvat ikänsä vuoksi riskiryhmään. Tämä voi kuormittaa etenkin yksinhuoltajia.

Sosiaalityön professori huomauttaa, että perheitä ei saisi nyt jättää yksin ongelmiensa kanssa. Riskiryhmänä ovat sellaiset perheet, joilla on entuudestaan ollut lastensuojelun ja erityisen avun tarvetta.

– Perheisiin tulisi nyt pitää yhteyttä ja kuulostella, mitä sinne neljän seinän sisälle kuuluu, Hämäläinen sanoo.

Yksinäisyys lisääntyy

Siinä missä oman perheen jäsen voi joissakin perheissä olla toisille uhka, on yksinäisillä ihmisillä omat ongelmansa. Nekin, jotka elävät yksin omasta päätöksestään, saattavat nyt tuntea itsensä yksinäisiksi, kun koronarajoitukset estävät muuta sosiaalista elämää.

Elokuviin ei voi mennä, ravintolaan ei voi mennä, kuntosalille ei voi mennä. Monet harrastukset toimivat vain etäyhteyden kautta. Fyysiset kontaktit puuttuvat. Ostoskeskukset ovat autioituneet.

– Tämä aika sulkee pois kohtaamisia paikoissa, joihin voi mennä muuten vaan hengailemaan. Se on aiemmin tuonut jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, johon ihmisillä on voimakas tarve, sanoo Hanna Kari HelsinkiMissiosta.

Järjestössä on pitkä kokemus yksinäisten ihmisten auttamisesta jo entuudestaan. Nyt yksinäisyys koskettaa entistä useampaa. Pahimmillaan se pysäyttää koko elämän.

– Yksinäisyys saa ajatukset pyörimän yhtä kehää. Negatiiviset, ahdistavat ajatukset valtaavat mielen. Ihminen passivoituu ja alistuu toimimaan, kuten on aina ennenkin toiminut. Ei osaa lähteä ulos, ei löydä tekemistä, ei selviä koulusta, ei löydä töitä, ei selviä arkisista asioista.

Karanteenikaveri juttelee etänä

Nuorten kohdalla tilannetta helpottaa professori Hämäläisen mukaan se, että he ovat hyvin tottuneita pitämään yhteyttä toisiinsa sosiaalisen median ja erilaisten sovellusten kautta. Kaikilla ei kuitenkaan ole ketään, johon voisi olla yhteydessä.

– Joillekin nuorille tämä on kohtalokasta eristäytymistä. Se pitäisi kyetä tunnistamaan, että heitä voitaisiin auttaa.

HelsinkiMissio on juuri aloittanut uuden karanteenikaveripalvelun nuoria varten. Järjestö on kouluttanut vapaaehtoisia tukihenkilöitä, joiden kanssa nuoret voivat keskustella etäyhteyden välityksellä kerran viikossa. Karanteenikaveria voivat hakea 12–29-vuotiaat nuoret ja aikuiset.

Professori: Apu pitää saada perille ja nopeasti

Hämäläisen mukaan sekä nuorten, perheiden että yksinäisten kohdalla haasteena on tunnistaa ihmisten avuntarve. Koronakriisin myötä sellaisetkin ihmiset voivat tarvita sosiaalista apua, jotka ovat aiemmin selvinneet omillaan.

– Nyt tarvitaan ammattilaisilta uudenlaista työskentelytapaa. Ei niin, että odotetaan ihmisten ottavan yhteyttä vaan oltaisiin aikaisempaa aktiivisempia ihmisten suuntaan. Siinä voidaan hyödyntää etäyhteyksiä, joita nyt on opittu paremmin käyttämään.

Hämäläinen odottaa hallitukselta lisää ennakoivia toimia ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Hän huomauttaa, että tilanne kuormittaa laajasti hyvinvointijärjestelmäämme.

– Talouden heikkeneminen heijastuu myös sosiaaliturvan kenttään. Seurauksena voi olla epävarmuutta ja kansalaisten perusturvallisuuden järkkymistä. Työttömyys ja lomautukset pitäisi saada minimiin erilaisilla tukitoimilla.

Taloudellisen perustoimeentulon takaamiseksi on jo olemassa tukijärjestelmä, mutta Hämäläisen mukaan systeemi saattaa olla liian hidas etenkin sitten, kun ihmisten ongelmat kasvavat ja haku ruuhkautuu.

– Avun antamisessa ei saa viivytellä. Se pahentaa tilannetta yksittäisessä perheessä nopeasti.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta

"Pysykää kotona" on helppo sanoa, mutta mitä jos koti ei olekaan turvallisin paikka? Koronatilanne lisäsi kotihälytyksiä

Asiantuntijat huolissaan: lastensuojelun asiakasmäärä voi kasvaa koronavirustilanteen vuoksi

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Jämälangat kerälle ja pörriäisille hotelli – pieni marttayhdistys päätti selättää korona-arjen, mutta ei aavistanut millaiseen urakkaan ryhtyi

Kauhavan Martat ovat sitoutuneet jakamaan sosiaalisessa mediassa kotoiluvinkkejä joka ikiselle päivälle niin pitkään kuin koronarajoitukset jatkuvat.

Lupaus annettiin, kun marttailtojen järjestäminen ei ollut enää mahdollista.

– Me ajattelimme, että kaikilla pitäisi olla kotona mielekästä tekemistä ja ehkä nyt olisi aika löytää itselleen myös jotain uutta, sanoo Kauhavan Marttojen sihteeri Tiia Ojala ja nostaa hellin käsin hapanjuuritaikinan leivinpöydälle.

Hapanjuuri on Ojalalle uusi juttu. Kaksi yritystä on nyt takana, toinen onnistui, toinen ei.

Ei kukaan osannut silloin ajatella, että vinkkejä tarvitaan näin pitkäksi aikaa. Tiia Ojala

Kun kokoontumiset kiellettiin, panivat Kauhavan Martat heti tuulemaan. Whatsapp-ryhmässä syntyi nopeasti idea tarjoilla jokaiselle koronapäivälle jotain tekemistä. Jäsenistö haastettiin vinkkaamaan toinen toisilleen mukavaa puuhaa.

Marttailua etänä -vinkit päätettiin julkaista Facebookissa ja Instagramissa. Tämä tapahtui reilu kuukausi sitten.

– Ensimmäisellä viikolla tuli paljon vinkkejä, ja silloin luulimme, että ne riittävät. Ei kukaan osannut silloin ajatella, että vinkkejä tarvitaan näin pitkäksi aikaa. Että nyt niitä on jo yli 40, nauraa Ojala.

Urakka jatkuu eikä loppua näy

Ojala uskaltaa luvata, että vinkit eivät ainakaan ihan vielä lopu. Hän on ilokseen huomannut, että vinkkejä on tullut jo muiltakin kuin martoilta ja ne ovatkin hyvin tervetulleita. Kukaanhan ei tiedä, kuinka pitkään koronarajoituksen jatkuvat.

– Vinkkejä tarvitaan lisää. Toivottavasti marttamme ovat aktiivisia! Onneksi puutarhakausi on alkamassa, ja voimme laajentaa neljän seinän sisältä ulos.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
työkalutaulu
Kauhavan Marttojen Mia Kärkkäisen vinkki: "Reikälevy on oivallinen työkaluseinä. Siitä on helppo löytää ja ottaa työkaluja ja tarvikkeita käyttöön ja palauttaa ne paikoilleen. Näin kaikki pysyvät tallessa, järjestyksessä ja ehjinä."Mia Kärkkäinen

Tavallinenkin arki on nyt erilainen

Ojala on perhepäivähoitaja eikä hänen arkensa ole muuttunut kovin paljon koronaepidemian takia. Kouluikäiset lapset ovat kotona ja iltaisin ei liikuta niin kuin ennen, mutta muuten arki rullaa entiseen malliin.

Silti Ojalakin on kaivannut käsilleen tekemistä tavallista enemmän.

– Leipominen on minulle tärkeää ja käsityöt ovat vallanneet olohuoneen. Villasukkia on syntynyt jo useat viimeisen kuukauden aikana.

Kauhavan Marttojen vinkeistä Ojala on poiminut joitakin toteutukseen. Viimeksi pisti silmään hyönteishotellin ohje.

– Jokaisellahan meillä on ampiaisongelma, joten todennäköisesti ensi kesänä meilläkin on pihalla hyönteishotelli.

Ojala sanoo, että näinä aikoina käsillä tekemisen merkitys korostuu. Jos ei ole mielekästä tekemistä, on helppo lösähtää sohvalle katsomaan televisiota pitkäksikin aikaa.

– On se sitten leipomista, käsitöitä, puutarhatöitä tai vaikka piirtämistä, se pitää mielen virkeänä ja ajatukset välillä poissa koronasta.

Korona-kalenteri tuli tarpeeseen

Marttojen tapaan myös Helsingin Työväenopiston käsityönopettajat julkaisevat päivittäin käsillä tekemisen vinkkejä käsityöopetuksen blogissa.

Korona-kalenterista löytyy ohjeita muun muassa etätyöpöydän tekemiseen, kasvomaskin ompelemiseen ja karkkipapereiden kierrättämiseen.

Tai ihan vaan vinkkejä aivojen nollaamiseen.

Käsityönopettaja Kirsti Soukka kertoo blogissa, että korona-karanteenissa siivoillessa oli laatikon pohjalta löytynyt vanhoja puisia pulmapelejä.

– Välillä on ihan pakko saada ajatukset pois koronasta ja etätyöstä. Pulmapuuhat tyhjentävät pään tehokkaasti tai antavat muuta ajattelemisen aihetta, Soukka kirjoittaa.

Kokenut käsityönopettaja tietää, että käsillä tekeminen voi oikeasti tuoda helpotusta koronakevääseen.

– Monilta olen kuullut, että puikot ovat heiluneet ahkerasti viime viikkoina, naurahtaa Soukka puhelimessa.

Käsityön opetusta on Työväenopistossa annettu etänä ja Soukan mukaan palautteen perusteella oppilaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä etäopiskelun mahdollisuuteen.

Korona-kalenteri on toinen tärkeä tapa pitää yhteyttä opiskelijoihin.

– Blogin lukijamäärät ovat kolminkertaistuneet sen jälkeen, kun aloimme julkaista kalenteria.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Tiia Ojala polkupyörien kanssa
Tiia Ojala vinkkaa, että nyt on polkupyörien keväthuollon aika. Hän aikoo pistää perheen pyörät kuntoon lähipäivinä.Elina Kaakinen / Yle

Yhteisöllisyyttä verkossa

Kauhavan Martat aikovat sinnikkäästi jatkaa päivittäisten puuhailuvinkkien antamista. Tarkoitus on laittaa vähän uuttakin pökköä pesään ja haastaa kaikki Suomen marttayhdistykset julkaisemaan Kauhavan Marttojen sivuilla ruokavinkkejä korona-arkeen.

Helppotekoisten arkiruokien ohjeita kaivataan, kun kodeissa tehdään nyt enemmän ja useammin ruokaa kuin tavallisesti.

Kauhavan Marttojen puheenjohtaja Tuija Varvas ja sihteeri Tiia Ojala sanovat kumpikin yllättyneensä. Korona ei saanutkaan marttoja uinumaan vaan päinvastoin.

Tuija Varvas on joutunut olemaan tiiviisti kotona. Aika on kulunut käsitöitä tehden. Yhteydenpito muiden marttojen kanssa on olllut tärkeää.

– Meidän Whatsapp-ryyhmässä keskustellaan paljon!

Etämarttailua ja epäonnistuneita pullia

Tiia Ojala on pannut merkille, että koronakevään vinkkikampanja on herätellyt niitäkin marttoja, jotka eivät tähän asti ole liiemmin osallistuneet toimintaan.

– Paljon on niitä, joista ei ole kuulunut oikeastaan koskaan yhtään mitään ja nyt he jakavat innokkaina vinkkejä. Ehkä tämä aika saa ihmiset kaipaamaan toistensa yhteyteen ja yhteisöllisyys saa näin uusia muotoja. Yhdessä tekemisen kokemus voi toteutua näinkin.

Ojala on pohtinut sitäkin, että kynnys osallistua voi olla matalampi, kun voi osallistua etänä. Ehkä on hauskempi leipoa kotona kuin osallistua vaikka kurssille, jossa tuotokset ovat kaikkien nähtävillä ja arvioitavissa.

Yksin kotona tehdessä ei haittaa, vaikka kaikista pullista ei tulisi aivan priimaa. Ojala paljastaakin lopuksi ehkä parhaan vinkkinsä:

– Jos 18 pullaa on ihan susia, mutta kaksi on onnistunut, niin sen kauneimman pullan voi kuvata, laittaa muille jakoon sosiaalisessa mediassa ja huudella perään: Hei, katsokaa minkä näköisä pullia! Näin ainakin itse teen, nauraa Ojala.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Luuletko, että korona-arki on tylsää? On sitä pärjätty ennenkin – 1800-luvulla suurta kotihupia olivat käpylehmät ja avainleikit

Raumalla kotihoidossa kymmeniä mahdollisia korona-altistumisia

Raumalla on todettu lauantaina koronatartunta kotihoidon työntekijällä. Tartunta on todennäköisesti saatu kaukomatkalta. Tämän seurauksena kymmenet kotihoidon iäkkäät asiakkaat ovat mahdollisesti altistuneet tartunnalle.

Pohjoisen alueen kotihoidossa mahdollisesti altistuneita asiakkaita on 33. Omaisiin ja asiakkaisiin on otettu yhteyttä sunnuntaina. Henkilökunnan osalta on Rauman kaupungin mukaan alettu selvittää 50 hoitajan mahdollista altistumista. Kaikki mahdolliset altistuneet testataan.

Henkilökunta suojautuu

Pohjoisella alueella henkilökunta käyttää kahden viikon ajan varotoimena kirurgisia suu-nenäsuojaimia, suojakäsineitä ja esiliinoja kaikissa asiakaskontakteissa.

Koko kotihoidon henkilöstölle oli jo perjantaina annettu ohje, jonka mukaan kaikissa asiakaskontakteissa tulee käyttää visiiriä. Kotihoitoon kuluneella viikolla saadut kankaiset maskit jouduttiin Rauman kaupungin mukaan palauttamaan käyttökelvottomina.

Yhteensä 49 tartuntaa maakunnassa

Koko Satakunnassa on todettu viikonlopun aikana kolme koronatartuntaa. Nämä kaikki tapaukset ovat tiettävästi Raumalta. Yksi tapauksista on palvelukodin asukkaalla.

Kaksi satakuntalaista koronapotilasta on edelleen sairaalahoidossa teho-osastolla. Heidän tilanteensa on parantunut loppuviikon aikana, mutta toinen heistä on yhä hengityskoneessa.

Laboratoriovarmistettuja koronalöydöksiä on Satakunnassa nyt kaikkiaan 49.

Uusimmat tiedot koronatilanteesta Satakunnassa voit lukea tästä linkistä.

Öljyn hinta sukelsi taas alhaisimmalle tasolleen pariinkymmeneen vuoteen

Öljyn hinta on jatkanut rajua laskuaan. Yhdysvaltain markkinahinta West Texas Intermediate putosi Aasian aamukaupankäynnissä maanantaina yli 20 prosenttia, ennen kuin se elpyi hieman.

Hinta käväisi alimmillaan alle 15 dollarissa tynnyriltä ja asettui sitten vajaaseen 16 dollariin. Taso on alhaisin sitten 2000-luvun alun.

Myös maailmanmarkkinahinta Brent putosi hieman.

Öljyn hinta oli laskussa Venäjän ja Saudi-Arabian hintasodan takia jo ennen koronaviruksen leviämistä pandemiaksi. Hinta on sittemmin syöksynyt koronaviruksen romahdutettua kysynnän ympäri maailman.

Ylitarjonnan vuoksi öljyvarastojen kapasiteetti Yhdysvalloissa uhkaa loppua.

Aiemmin tässä kuussa Saudi-Arabia, Venäjä ja muut johtavat öljymaat pääsivät sopuun tuotantoleikkauksista pysäyttääkseen hintojen syöksyn. Maat sopivat leikkaavaansa tuotantoaan 10 miljoonalla tynnyrillä päivää kohti.

Kysyntä on silti talouden alamäen takia pudonnut niin rajusti, ettei tuotannon supistaminenkaan ole saanut pysäytettyä öljyn halpenemista.

Suomessa työskentelevä virolaislääkäri Karmen Vilde ei ole nähnyt lapsiaan seitsemään viikkoon – "Eivät he apuani tarvitse, mutta ikävä on kova"

Joka ilta Parikkalan terveyskeskuksen lääkäri Karmen Vilde soittaa perheelleen Etelä-Viroon.

Linjan toisessa päässä ovat aviomies, 15-vuotias poika ja 11-vuotias tytär.

– Juttelemme siitä, mitä päivän aikana on tapahtunut. Kysyn, ovatko lapset siivonneet huoneensa. Jos eivät, pidän heille kannustuspuheen. Välillä suosittelen heille elokuvia tai lähetän kiinnostavia artikkeleita, Vilde kertoo sähköpostin välityksellä.

Puhelut kestävät usein koko illan.

– En ehdi olla yksinäinen. En ole myöskään huolissani lasten pärjäämisestä. Etäkoulu vaikuttaa sujuvan hyvin. Eivät he minun apuani tarvitse. Mutta koti-ikävä on kova.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Karmen Vilde työskentelee Parikkalassa, yli kuudensadan kilometrin päässä Etelä-Virossa asuvasta perheestään.
Karmen Vilde työskentelee Parikkalassa, yli kuudensadan kilometrin päässä Etelä-Virossa asuvasta perheestään.Karmen Vilde

Tavallisesti Vilden elämä jakautuu tasan Suomen ja Viron välille: kaksi viikkoa Suomessa, kaksi viikkoa Virossa.

Nyt Suomessa on kuitenkin vierähtänyt jo seitsemän viikkoa putkeen eikä loppua näy.

Hidastaakseen koronaviruksen leviämistä Suomi sulki rajansa 19.3., mikä muutti maiden välisen työmatkaliikenteen käytännössä mahdottomaksi.

Tuhansille Suomessa työskenteleville virolaisille tämä tarkoitti valintaa Suomessa olevan työn ja Virossa olevan perheen välillä.

Pääsiäisviikonloppuna viimeinenkin mahdollisuus maiden väliseen pendelöintiin katosi, kun matkustajaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöivillä laivoilla lopetettiin kokonaan.

"Onneksi olemme tottuneet kaukosuhteeseen"

Karmen Vilden päätös jäädä rajojen sulkeuduttua Suomeen syntyi melko helposti, sillä työ Parikkalan terveyskeskuksen vuodeosastolla on hänen päätyönsä. Toinen työ Etelä-Viron sairaalan sisätautien osastolla on satunnaisempi ja joustavampi.

Suomeen on päättänyt jäädä myös Helsingin yliopistollisessa silmäsairaalassa työskentelevä virolainen silmälääkäri Maarjaliis Paavo.

Paavo on työskennellyt Helsingissä viisi vuotta. Tavallisesti hän jakaa arkensa Helsingin ja toisen kotikaupunkinsa Tarton välillä, jossa tekee tohtoriopintoja.

Sitten tuli koronakriisi ja siirsi opinnot nettiin.

– Päätin jäädä Helsinkiin, koska työni on täällä. Teen opintoja koneella iltaisin töiden jälkeen, Paavo kertoo puhelimitse.

Maarjaliis Paavon pankkialalla työskentelevä avomies, joka myös pendelöi tavallisesti Helsingin ja Tarton väliä, valitsi toisin.

– Miehen työpaikka on Tartossa, joten hän jäi rajojen sulkeuduttua sinne. Onneksi meillä on kokemusta kaukosuhteessa elämisestä. Asuin puolitoista vuotta Yhdysvalloissa, ja sinä aikana totuimme pitämään yhteyttä videopuheluiden ja viestien kautta, Paavo kertoo.

Videopuhelut eivät hänen mukaansa silti korvaa oikeaa kohtaamista.

– Raskainta on se, kun ei tiedä, kauanko tämä tilanne kestää, Paavo sanoo.

Miehen lisäksi Maarjaliis Paavoa ikävöivät Tartossa vanhemmat, jotka molemmat kuuluvat ikänsä vuoksi riskiryhmään ja ovat siksi karanteenissa. Paavon mies hoitaa nyt heidän ruokaostoksensa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Maarjaliis Paavo työskentelee silmälääkärinä Helsingissä ja tekee tohtoriopintoja Tarton yliopistossa.
Maarjaliis Paavo työskentelee silmälääkärinä Helsingissä ja tekee tohtoriopintoja Tarton yliopistossa.Petteri Sopanen / Yle

Suomessa on satoja virolaislääkäreitä

Suomessa työskentelevien virolaislääkäreiden tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta heitä arvioidaan olevan useita satoja.

Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne kertoo sähköpostitse, että tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2016, jolloin Suomessa asui 425 viroa äidinkielenään puhuvaa työikäistä lääkäriä, jotka eivät olleet Suomen kansalaisia.

Tilastossa huomioidaan ainoastaan Suomessa virallisesti asuvat lääkärit. Niitä, jotka ovat kirjoilla Virossa ja tekevät satunnaisia keikkatöitä Suomessa, on todennäköisesti enemmän.

Lääkäreiden lisäksi Suomessa työskentelee virolaisia hammaslääkäreitä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, kätilöitä ja muita terveydenhoitoalan ammattilasia.

Yksi virolaislääkäreiden suurimmista työllistäjistä Suomessa on yksityinen lääkärikeskus Terveystalo, jonka palveluksessa on yhteensä kolmesataa virolaista lääkäriä ja hammaslääkäriä.

Terveystalon viestinnän asiantuntija Krista Lamminen kertoo puhelimitse, että heidän virolaislääkäreistään suurin osa työskentelee Suomenlahden molemmin puolin.

– Jotkut tekevät Suomessa vain lyhyitä työpätkiä kuten viikonloppupäivystyksiä. Osa käy Suomessa erikoistumassa ja palaa sitten Viroon, Lamminen sanoo.

Lammisen arvion mukaan koronakriisin puhjettua noin puolet Terveystalon virolaisista lääkäreistä on päättänyt palata Viroon.

Rakennustyöntekijöistä suurin osa jäi Suomeen

Yhteensä Suomi työllistää eri arvioiden mukaan jopa 50 000 – 100 000 virolaista.

Ylivoimaisesti suurin virolaisten työllistäjä on rakennusala. Uudellamaalla rakennusalan työntekijöistä noin 30 prosenttia tulee ulkomailta, heistä valtaosa nimenomaan Virosta.

Virolainen työvoima ei ole kaikonnut Suomesta koronapandemian vuoksi, vaan suurin osa on jatkanut työtään Suomessa tavalliseen tapaan, kertoo Suomen Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi puhelimitse.

– Työmaat ovat toistaiseksi Suomessa jatkaneet toimintaansa. Pikkuhiljaa työt ovat kuitenkin loppumassa eikä uusia rakennusprojekteja ei enää ala, Harjuniemi kertoo.

Suomeen jumiin jääneen ulkomaisen työvoiman tilanne huolestuttaa Harjuniemeä, sillä rakennusalan työntekijät ovat useimmiten komennusmiehiä, jotka asuvat ahtaasti väliaikaisiksi tarkoitetuissa majoitustiloissa.

– Pienessä kaksiossa voi asua viisikin rakennustyöntekijää kerrallaan. Kun oleskellaan sellaisissa tiloissa kuukausia putkeen, tartuntariski kasvaa korkeaksi. Ei tämä heille hauska tilanne ole.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Tallink Megastar
Lauttojen henkilöliikenne Tallinnan ja Helsingin välillä on loppunut. Laivat kuljettavat Suomenlahden yli kuitenkin yhä rahtia.Meyer Turku / Lehtikuva

Helppoa ei ole kotimaahan palanneillakaan. Moni Suomesta Viroon lähteneistä on jäänyt väliaikaisesti työttömäksi ja joutuu turvautumaan työttömyystukiin.

Viron sisäministeriöstä ja työttömyyskassasta kerrotaan, että työttömyyskorvauksia on yleensä haettava siinä maassa, jossa henkilö viimeksi työskenteli.

Rajat ylittävän työvoiman kohdalla voidaan kuitenkin tehdä poikkeuksia. Suomessa työskennellyt virolainen voi siis valita, rekisteröidäänkö hänet työttömäksi Virossa vai Suomessa.

"Ehdimme tavata sitten kun riski on pienempi"

Vaikka rajojen sulkeminen on vaikeuttanut sekä Maarjaliis Paavon että Karmen Vilden elämää, he pitävät Suomen ja Viron valtioiden tiukkoja koronatoimia hyvinä.

– Minulle on nyt tärkeintä, että läheiseni pysyvät terveinä. Ehdimme kyllä tavata sitten, kun koronavirusriski on laskenut, Paavo sanoo.

Hän toivoo pääsevänsä Tarttoon viimeistään kesälomalla – jos ei laivalla, niin sitten lentokoneella.

Karmen Vilde haluaisi perheensä luokse Viroon jo ennen koulujen lukukauden loppumista.

Vanhemmalla lapsella piti olla tänä keväänä peruskoulun päättökokeet, mutta ne peruttiin koronatilanteen vuoksi. Lukion pääsykokeiden kohtalosta ei ole vielä tietoa.

– Jos pääsykokeet pidetään, haluan ehdottomasti olla niiden aikaan paikalla ja tukena, Vilde sanoo.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Viro sulki rajansa – Monika Jakobson pelkää työntekijöidensä jäävän jumiin: "Rakennusalalla etätyö ei ole mahdollista"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Viewing all 108401 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>