Lasimuotoilija Helena Tynellin klassikko Aurinkopullo on edelleen suosittu keräilyesine. Kun Tynellin syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi valmistettu uustuotantoerä tuli myyntiin Suomen lasimuseoon Riihimäelle, keräilijät olivat paikalla jo aikaisin aamukuudelta jonottamassa.

Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther yllättyi Aurinkopullon suosiosta.

– Luulen, että kerääjäkansa on omanlaistansa. Kyllä tämä yllätti meidätkin! Varmaan jono matelee tietä iltasella.

Suomen lasimuseon ystävät ry:n jäsenille oli varattu 150 pulloa jo etukäteen. Niitä saattoi maksukuittia vastaan noutaa museolta jo puoliltapäivin. Avoimeen myyntiin pulloja riitti 110 kappaletta. Museo onkin varautunut jononhallintaan ja järjestyksen ylläpitoon.

– Kyllä meillä on tiettyjä toimenpiteitä takataskussa, jos alkaa näyttää pahalta. Vuoronumerot auttavat ja koko ajan lasketaan jonoa ja ilmoitetaan, jos ei kannata jäädä jonottamaan.

Väkeä paikalla eri puolilta Suomea

Jonottajia oli tullut lasimuseolle Siilinjärveltä, Raumalta, Porista ja pääkaupunkiseudulta. Riihimäkeläinen Pekka Saunamäki tuli paikalle ensimmäisten joukossa varhain aamulla. Jonotus on sujunut leppoisasti.

– Tähän kun on tullut vieruskavereita, niin saman alan ihmisinä ollaan asioista juteltu. Hyvin aika kuluu. Lasinkerääjänä ajattelin, että tähän tilaisuuteen on tartuttava, kun Riihimäellä olen ikäni asunut ja kävin myös katsomassa, kun näitä pulloja tehtiin.

Riihimäen Lasi valmisti Aurinkopulloa kymmenen vuoden ajan vuosina 1964–1974. Uustuotantopullot on puolestaan tehty studiolasituotantona Lasismi-lasistudiossa Riihimäellä.

Museonjohtaja Hanna Mamia-Waltherin mukaan klassikon suosion salaisuutta on vaikea määritellä.

– Kyllä sitä jatkuvasti on voinut ostaa, vaikka tekeminen on lopetettu kauan sitten. Se on ollut koko ajan suosittu ja tämä viimeistään todisti, että siinä on jotain maagista.

Suomen lasimuseo esittelee näyttelyissään tänä vuonna laajasti sekä Helena Tynellin että Kerttu Nurmisen töitä.

Luokanopettaja Janne Lindström pitää suomen kielen tuntia Stenbackens skolanin 5-luokkalaisille. Valtaosa koulun oppilaista on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, mutta joukossa on myös monia maahanmuuttajaoppilaita.

– Minullakin on oppilaita, joiden äidinkieli on bosnian kieli. Äidinkielen lisäksi heidän pitää oppia myös ruotsia, suomea ja englantia. Jos on lahjakkuutta, se on helppoa, mutta jos on vähänkin vaikeuksia, niin kyllä se ottaa aikaa, selvittää Lindström.

Närpiössä monikulttuurisuus on yksi syy siihen, että kaupungissa on haluttu satsata perusopetukseen ja erityisesti kielten opettamiseen.

Ylen tekemän koulukyselyn mukaan Närpiö on esimerkiksi opetustuntien määrässä huipputasoa muihin kuntiin verrattuna.

Närpiö tarjoaa oppilaille 243 vuosiviikkotuntia, kun lakiin kirjattu vähimmäisvaatimus on yli 20 tuntia vähemmän eli 222 vuosiviikkotuntia. Närpiöläislapset istuvat siis peruskoulun penkillä yhdeksän vuoden aikana satoja tunteja pidempään kuin laki minimissään vaatii.

– Vuodesta 2010 lähtien olen ollut täällä, ja heti totesin, että täällä satsataan kouluun ihan oikeasti, toteaa Janne Lindström. Ennen Närpiöön muuttamistaan Lindström toimi rehtorina Espoossa.

Kielet, matematiikka ja liikunta

Oppilaille tarjotaan Närpiössä lisätunteja muun muassa ruotsin ja suomen kielessä, matematiikassa sekä liikunnassa. 9500 asukkaan kaupungissa vain viitisen prosenttia asukkaista on suomenkielisiä.

– Täällä oppilaat kuulevat aika harvoin suomen kieltä, huomauttaa Närpiön kaupungin sivistystoimenjohtaja Åsa Snickars.

Snickarsin mukaan lisäopetusta suomen kielessä tarvitaan, jotta Närpiössä varttuneilla nuorilla on mahdollisuus lähteä opiskelemaan tai asettua asumaan minne tahansa Suomessa.

Kielitaidon merkitys kaupungissa on ymmärretty, mutta yhtä lailla matematiikkaan halutaan satsata ja myös liikuntaan, kertoo Åsa Snickars.

– Nykyään lapset istuvat niin paljon!

Snickarsin mukaan perusopetukseen satsaaminen on ollut Närpiössä tietoinen valinta, jonka takana ovat sekä poliitikot että vanhemmat. Kaupunki on halunnut profiloitua sivistyskaupunkina.

Mahdollisuus oppia enemmän

Janne Lindströmin mukaan Närpiön näkövinkkelistä katsottuna tilanne näyttää oikein hyvältä, mutta valtakunnallisesti ajatellen vähän epäoikeudenmukaiselta.

– Eihän koulu ole silloin tasa-arvoinen, jos toisilla on enemmän tunteja kuin toisilla.

Selvästi vähemmän kuin Närpiössä eli 226 vuosiviikkotuntia on opetusta tarjolla esimerkiksi Teuvalla. Närpiön naapurikunta kuuluu heikoimpien joukkoon Ylen kouluselvityksessä.

Teuvalla luokkien ryhmäkoko ylittyi keskimääräisestä, oppilaita oli paljon yhtä opettajaa kohden ja myös rahaa käytettiin opetukseen muita kuntia vähemmän. Kunnanjohtaja Veli Nummela selittää tulosta osin säästöillä ja tarkan euron politiikalla.

Janne Lindström huomauttaa, että oppiminen ei ole pelkästään tuntimääristä kiinni. Hänen mukaansa siihen vaikuttaa moni muukin asia kuten esimerkiksi opettaja, motivaatio ja koulunkäynnin puitteet. Tuntimäärän merkitystä Lindström ei kuitenkaan väheksy.

– Onhan sinulla etu, jos olet saanut yhdeksän vuoden ajan vaikka kaksi tuntia enemmän opetusta viikossa kuin joku toinen oppilas.

"Miksi me asutaan just täällä Närpiössä?"

Åsa Snickars arvelee, että närpiöläiskoululaiset eivät tiedosta istuvansa koulun penkillä peruskoulun aikana tunneissa laskien jopa puoli vuotta pitempään kuin monien muiden kuntien koululaiset.

Nopealla laskukaavalla laskettuna närpiöläiset ysiluokkalaiset saisivat kirmata kesälaitumille jo viimeisen lukuvuoden marraskuussa. Silloin tulisi lain edellyttämä tuntimäärä täyteen.

Janne Lindström on paljastanut asian oppilailleen.

– Monien mielestä se on rangaistus ja he kysyvät, että miksi me asutaan just täällä Närpiössä, nauraa Lindström. Hän tunnustaa, että olisi varmaan itse ajatellut kouluaikana samalla tavalla.

– Sitten on niitäkin, jotka ottavat asian tosissaana ja ymmärtävät, että ylimääräiset tunnit ovat hyvä asia.

Köyhät ja pienituloiset yli 65-vuotiaat näyttäisivät sairastuvan dementiaan todennäköisemmin kuin varakkaat ikätoverit. Varakkuus saattaa olla mm. koulutusta vahvempi dementiariskitekijä, brittitutkimus osoittaa.

Tutkimuksen perusteella köyhimpään viidennekseen kuuluvat sairastuivat dementiaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin varakkaimpaan viidennekseen lukeutuvat. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien koulutustasosta, asuinseudusta ja monista muista taustatekijöistä, jotka olisivat voineet selittää tulokset.

Varakkailla on monella tapaa enemmän mahdollisuuksia osallistua aivoja stimuloiviin kulttuuririentoihin ja elää monipuolista ja sosiaalista elämää, mikä tutkimusten mukaan ehkäisee tai lykkää muistisairauksia. Myös ruokavalio ja muut elintavat, jotka vaikuttavat dementiariskiin, riippuvat käytössä olevista tuloista. Kaikki muistia ylläpitävät toimet eivät kuitenkaan ole rahasta kiinni. Muun muassa säännöllinen peliharrastus, käsityöt ja nikkarointi on yhdistetty pienentyneeseen muistisairauksien vaaraan.

Tutkimuksessa seurattiin 6 200 yli 65-vuotiasta brittiä keskimäärin kahdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 460 osallistujaa eli runsaat seitsemän prosenttia osallistujista sairastui dementiaan.

Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.

Silta Kertšinsalmen yli Venäjältä Krimin niemimaalle on avattu. Siltahanke on itsessään monin tavoin kuin Putinin Venäjä. Valtavan maan valtavassa hankkeessa voimavaroja suunnataan isoeleisesti kertomaan Venäjän suuruudesta ja mahtavuudesta. Hankkeen taustalla on maan vaikutusvallan laajentaminen aggressiivisesti ja vastuuta onnistumisesta kantavat presidentin luotetut. Työn tuloksia esitellään omille ja muille mahtipontisesti.

Ukraina on vuoden 2014 miehityksen jälkeen sulkenut kapean kannaksen, joka johtaa sieltä Krimin niemimaalle. Krimillä ei siis ole ollut tähän asti maayhteyttä Venäjälle, vaan huolto on järjestetty lautoilla ja lentokoneilla. Siltaa tarvitaan paitsi elvyttämään Krimin romahtanutta pääelinkeinoa matkailua, myös helpottamaan rajusti varustellun niemimaan sotilaallista huoltoa.

Kansainvälinen yhteisö ei ole Krimin miehitystä ja liittämistä Venäjään hyväksynyt eikä näillä näkymin tule hyväksymäänkään edes ajan kuluessa. Se tulee hankaloittamaan Venäjän kansainvälistä asemaa monin tavoin. Sillan rakentamisen aikana Venäjä rikkoi myös alueella solmittuja kansainvälisiä sopimuksia vapaasta kulusta alueen satamiin, kun rakennustyöt sulkivat väyliä.

Sillan rakentamisesta vastasi oligarkki Arkadi Rotenberg, Putinin vanha ystävä jo Pietarin vuosilta. Urakkaa ei kilpailutettu, joka saattoi tosin johtua siitä, että työn vaativuuden lisäksi urakkaan liittyi monta muutakin hankaluutta. Kilpailutus saatettiin jättää tekemättä senkin takia, että halukkaita osallistujia siihen ei juuri olisi ollut.

Siltaurakka ei hulppeasta hinnastaan huolimatta ole todennäköisesti mikään kovin tuottava bisnes.

Ensinnäkin sillan rakentaminen miehitetylle Krimille tarkoittaa rakentajan ja yrityksen joutumista EU:n ja Yhdysvaltain pakotelistoille. Kaikenlainen kaupankäynti miehitetylle Krimille on kiellettyä. Rotenberg ja hänen yrityksensä niillä listoilla ovat jo valmiiksi. Toisekseen siltaurakka ei hulppeasta hinnastaan huolimatta ole todennäköisesti mikään kovin tuottava bisnes. Venäjän elinkeinoelämän sääntöihin kuuluu kuitenkin tarpeen tullen tehdä vaikka tappiota valtion hyväksi. Kolmanneksi teknisesti äärimmäisen vaativassa urakassa ei ole hankkeen symboliarvon takia sallittua epäonnistua.

Venäjän infrastruktuuri on hyvin heikossa kunnossa ja he ovat sitä mieltä itsekin. Siltaan käytetyt kolme miljardia euroa olisivat olleet siis tarpeen muuallakin. Rekkamiesten protestit teiden kunnostusta varten kerättäviä tiemaksuja vastaan ovat olleet yksi harvinaisista näkyvistä protesteista vallanpitäjiä vastaan. Erityistä suuttumusta on herättänyt se, että tiemaksuja perii yksityinen yritys. Sen osakkaana on myös Arkadi Rotenberg.

Joka tapauksessa silta on nyt avattu autoliikenteen puolelta ja virallisesti ensimmäisenä sen yli ajoi tietysti presidentti Vladimir Putin. Oranssin kuorma-auton ratissa oli varmaotteinen maan johtaja, joka reteästi ilman turvavyötä ylitti 19 kilometriä pitkän sillan. Farkkujalkainen ajo päässee Putin-kuvastossa kurkien johtamisen, paidatta ratsastamisen ja muiden vastaavien poseerausten joukkoon.

Silta tarvittiin, koska Putin valtasi alueen naapurimaaltaan ja on lietsonut kansansa uskomaan valtauksen tärkeyteen ja oikeutukseen. Sillalla on tarkoitus osoittaa myös muulle maailmalle Venäjän mahtia ja kykyä tehdä mitä se haluaa. Hämmästyttävä hanke toteutettiin poliittisen ja taloudellisen eliitin yhteisellä voimalla. Kansainvälisistä sopimuksista tai säännöistä ei välitetty missään vaiheessa.

Tämä silta ei siis ole vain väylä Kertšinsalmen yli. Tämä silta on Putinin Venäjä.

Janne "Rysky" Riiheläinen

Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.

Apple ja Google haastavat Microsoftin koululuokkien hallinnasta

Tietotekniikan käyttö opetuksessa on lisääntynyt valtavasti viime vuosien aikana. Samalla koventuu teknologiayhtiöiden kilpailu luokkahuoneista. Yhdysvalloissa koululaiset kasvavat jo enimmäkseen Google-ympäristössä. Suomessa laitehankintoihin ei ole valtakunnallisia suosituksia, vaan jokainen kunta ja koulu saa itse päättää, mitä laitteita opetuksessa käyttää. Laitehankintojen kilpailutuksen hoitaminen kuntatasolla on johtanut siihen, että eri koulut saattavat maksaa samasta laitteesta eri hintaa.

Katsastus muuttuu, mutta miten?

Autojen katsastusväli harvenee, eikä käyttöönottopäivä enää määrää katsastuspäivää. Uusi katsastuslainsäädäntö tulee voimaan 20. toukokuuta. Uudet katsatussäännökset näkyvät myös arvosteluperusteissa. Osa entisistä hylkäyksistä muuttuu ajokielloiksi. Trafin erityisasiantuntija Teemu Toivanen vastaa nippuun kysymyksiä, jotka ovat askarruttaneet autoilijoita jo ennakkoon.

Katso Ylen ylioppilaskoneesta, kuka saa valkolakin tänä keväänä

Ylioppilaskokelaiden ja heidän läheistensä odotus palkitaan vihdoin, kun tämän kevään ylioppilastulokset kerrotaan tänään perjantaina. Ylioppilastutkintolautakunta on ilmoittanut tutkintojen tulokset kouluille tänä aamuna kello 8. Yle julkaisee uusien ylioppilaiden nimet aamun aikana. Ylioppilaaksi pääsee tänä keväänä ainakin 26 780 kokelasta. Tänä vuonna lakkiaisia juhlitaan lauantaina 2. kesäkuuta.

Saksalaisilla on tunteellinen ja ristiriitainen suhde Venäjään

Saksan liittokansleri Angela Merkel tapaa tänään Sotšissa Venäjän presidentin Vladimir Putinin. Tapaamisessa puhuttaneen Venäjän vastaisista pakotteista ja Nordstream 2 -kaasuputkesta. Samaan aikaan Saksa kannattaa tiukkaa linjaa mutta myös taloussuhteiden ylläpitämistä. Politiikkaa on moitittu tempoilevaksi: toisaalta halutaan olla tiukkoja ja toisaalta ymmärretään Venäjän politiikkaa niin, että puhutaan jopa "Putinverstehereistä" eli Putinia puolustelevistä ymmärtäjistä.

Leijonille karmea pettymys – Suomi hävisi Sveitsille

Sveitsi kukisti Leijonat jääkiekon MM-turnauksen puolivälierissä torstai-iltana. Suomen kisat päättyivät 2–3-tappioon Sveitsille ja Suomi on ulkona mitalipeleistä. Tästä jutusta voi lukea, kuinka murheellinen puolivälierä eteni hetki hetkeltä. Leijonat oli ottelussa suursuosikki, ja ensimmäinen Sveitsille kärsitty tappio 46 vuoteen veti mielet mataliksi.

Hyvästit helteille – ukkosta, kuurosadetta ja aurinkoa

Helteet ovat tältä erää ohi, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen. Ukkoskuuroja liikkuu aamupäivällä maan eteläosan yli itään, ja pohjoisessakin kuurottelee vettä. Iltapäivällä sadekuuroja on luvassa vielä idässä, kakkossa ja Länsi-Lapissa. Suurimmassa osassa maata sää on kuitenkin poutaista ja melko aurinkoistakin. Viikonloppua kohden sadekuurot väistyvät, ja luvassa on poutainen ja aurinkoinen viikonloppu.

Lue lisää Ylen sääsivuilta.

Katsastuslainsäädäntö muuttuu 20. toukokuuta 2018. Trafin erityisasiantuntijan Teemu Toivasen mukaan merkittävimmät muutokset koskevat katsastuksen aikaväliä ja ajankohtaa.

Uudehkojen henkilö- ja pakettiautojen määräaikaiskatsastus harvenee. 20.5. 2018 jälkeen käyttöön otettava auto katsastetaan ensimmäisen kerran nelivuotiaana ja sen jälkeen joka toinen vuosi, kunnes auto on 10-vuotias. Siitä lähtien katsastus on vuosittaista.

Jo käytössä olevat autot siirtyvät uuteen aikaväliin vasta ensimmäisen uuden katsastussääntelyn aikana tehdyn katsastuksen jälkeen. Yli 10 vuotta vanhat autot katsastetaan jatkossakin kerran vuodessa.

Katsastusaikavälin muutos koskee henkilö- ja pakettiautoja ja raskaita nelipyöriä, esimerkiksi mönkijöitä.

Rullaava ajankohta

Katsastuksessa siirrytään myös niin sanottuun rullaavaan ajankohtaan. Katsastuspäivä ei määräydy enää käyttöönottopäivän mukaan, vaan edellisen katsastuskerran perusteella.

– Vaikka auto olisi ostettu talvella, sen voi neljän vuoden kuluttua katsastaa silloin, kun itse haluaa, vaikka kesällä, sanoo Toivanen.

Ajankohtamuutos koskee henkilö- ja pakettiautoja, raskaita nelipyöriä, kevyitä nelipyöriä eli esimerkiksi mopoautoja sekä raskaita ajoneuvoja. Museoautojen ja 02-luokan perävaunujen katsastuaikaväli ja -ajankohta säilyvät entisellään.

Katsastuksen aikaväliä ja katsastusaikaa koskevat muutokset ovat kansallista säätelyä.

Hämmennystä ja epätietoisuutta

Uudet katsastussäännökset näkyvät myös arvosteluperusteissa. Niiden muutokset johtuvat EU:n katsastusdirektiivin muutoksesta.

Osa entisistä hylkäyksistä muuttuu ajokielloiksi. Muutoksista tihkuneet tiedot ovat herättäneet kysymyksiä ja huhuja. Erityisasiantuntija Teemu Toivanen vastaa nippuun kysymyksiä, jotka ovat askarruttaneet autoilijoita jo ennakkoon.

Tarkoittavatko uudet katsastussäännökset tiukempaa seulaa ja herkempää ajokieltoon määräämistä?

– Ei tarkoita. Ei tarvitse pelätä, että katsastus muuttuisi ja tiukentuisi merkittävästi. Samat viat ja kohteet on tarkastettu aikaisemminkin, ja ne on joutunut laittamaan kuntoon, jos vikaa on huomattu.

Jarruviat ovat tyypillisiä hylkäämisen syitä. Voiko jatkossa jopa löysästä käsijarrusta tulla ajokieltoa?

– Uuden lain myötä on mahdollisuus antaa ajokielto, mutta silloin kyse on jo erittäin toimimattomasta käsijarrusta. Käsijarruvika voidaan edelleen arvostella myös hylkäys- tai huomautusvikana.

Autossa saattaa olla pieni jarrunestevuoto – selviääkö hylkäämisellä?

– Ei selviä. Jarrunestevuoto määrätään jatkossa automaattisesti ajokielloksi. Muilta osin jarrujen tarkastuksessa eivät arvostelut muutu.

Tuulilasissa on euron kolikon kokoinen kiveniskemä näkökentän korkeudella. Ennen siitä olisi saanut korkeintaan korjauskehotuksen, rapsahtaako nyt ajokielto?

– Ei. Totta on, että uudistuksen myötä tuulilasiviasta voidaan määrätä ajokielto, mutta silloin vian täytyy olla sellainen, että siitä on merkittävää haittaa liikenneturvallisuudelle. Yksittäiset pienet säröt tai kiveniskemät eivät ole tällaisia. Tuulilasin kohdalla säilyy myös mahdollisuus hylkäämiseen tai korjauskehotukseen.

Voidaanko auto määrätä ajokieltoon renkaiden takia?

– Kyllä. Renkaiden kulutuspinnan arviointi muuttuu. Jos kulutuspintaa on jäljellä alle 1,6 millimetriä, seurauksena on ajokielto entisen hylkäyksen asemesta.

Autossa on alla sekalaisia renkaita. Saako menopeli puhtaat paperit?

– Ei saa. Jos autossa on nastoitettuja ja nastattomia talvirenkaita tai samalla akselilla ominaisuuksiltaan erilaisia renkaita, auto hylätään. Ajokieltoa ei kuitenkaan tule.

Autossa ei ole suuria vikoja, mutta pikkusälää löytyy – selviääkö korjauskehotuksella vai tuleeko jopa ajokielto?

– Hylkäys tulee, jos useammassa kuin kolmessa tarkastuskohteessa on korjauskehotusvika. Esimerkiksi valovioissa arvostelut ovat korjauskehotuksia tai hylkäyksiä, eivät ajokieltoja.

Saavatko helmat kukkia vai joutuvatko ruostevauriot entistä tiukemmin suurennuslasin alle?

– Ruostevaurioiden tarkastamiseen ei tässä yhteydessä tule muutoksia. Kantavien rakenteiden ruostevaurioissa yleisin arvostelu on hylätty. Todella laajoissa vaurioissa on ennenkin ollut mahdollisuus määrätä auto ajokieltoon.

Miten pakokaasumittaus muuttuu?

– Vanhojen autojen kohdalla ei mitenkään. Uutta on, että 1.9. 2016 tai sen jälkeen käyttöön otetuille dieselajoneuvoille, joiden päästötaso on euro 6, ei enää tehdä pakoputken päästä mitattavaa savumittausta, vaan päästöt tarkastetaan sisäisen valvontajärjestelmän eli OBD-järjestelmän kautta. Sama tilanne on alle 10-vuotiailla bensiiniautoilla. Jos raja-arvot ylittyvät, tulee hylätty, Jos ylitys on todella merkittävä, seurauksena voi olla ajokielto kuten tähänkin saakka.

Pakettiauton jouset eivät ole täysin kunnossa. Läpäiseekö auto kuitenkin katsastuksen?

– Jos jousituksessa lehtijousen päälehti on katkennut , auto määrätään ajokieltoon. Samoin käy, josr iipuke on vahingoittunut tai välyksellinen.. Muissa jousitusvioissa tulee hylätty.

Uusi määräys tuo myös uuden arvostelukohteen. Jatkossa tarkastetaan raskaiden ajoneuvojen vaihtokuormakorin kiinnitys ja lukitus. Miksei niitä ole katsottu aikaisemmin?

– Katsastussäännösten muutos perustuu EU-direktiivin muutokseen. Samassa yhteydessä on arvioitu uudestaan myös kansallista katsastussääntelyä. Vaihtokuormakorin kiinnitys on nyt lisätty tarkastuskohteisiin. Jos kiinnitys ja lukitus ovat puutteellisia tai viallisia, seurauksena on ajokielto, jos katsastukseen tullaan vaihtokuormakori päällä. Ilman koria näillä vioilla arvosteluksi saa hylätyn.

Traktori kulkee yli 60 km tunnissa ja se on luvanvaraisessa liikenteessä. Ennen ei ole pitänyt katsastaa, mutta nyt pitää. Miksi?

– Tämäkin vaatimus tulee suoraan katsastusdirektiivistä. Pääasiassa yleisellä tiellä käytettävät nopeat traktorit on direktiivin mukaan katsastettava. On katsottu, että kun traktorissa on huippunopeus yli 60 km/h, ja sillä on liikennelupa, on se syytä katsastaa. Luvanvaraisen liikenteen tunnistekilpi tarkastetaan katsastuksen yhteydessä. Jos se puuttuu tai on vaurioitunut, tulee korjauskehotus mutta ei hylkäämistä, eikä ajokieltoa.

Mitä uudistus tarkoittaa katsastusalalle? Nousevatko hinnat? Joutuvatko maksumiehiksi vanhemmilla autoilla ajavat, jotka joutuvat katsastuttamaan autonsa vuosittain?

– Uudistus tarkoittaa todella merkittävää katsastuksen harventumista uudempien autojen kohdalla. Sillä tulee aivan varmasti olemaan vaikutuksia katsastusalaan. Myöhemmin nähdään millä keinoilla yrittäjät lähtevät vastaamaan tilanteeseen. On mahdollista, että hinnat nousevat, mutta voi myös käydä niin, että kilpailun kovetessa ne laskevat.

Yhdysvaltain armeijan pioneerit (The Army Corps of Engineers) ovat päättämässä työtään myrskytuhoista kärsivällä, Yhdysvaltoihin kuuluvalla Puerto Ricon saarella.

Yhdysvaltain keskushallinto lähetti saarelle yli 1 200 työntekijää sekä 1 000 ulkoista palveluntarjoajaa sen jälkeen kun Maria-hurrikaani tuhosi saaren sähköverkon lähes täysin viime syksynä.

Sen myötä kaikki saaren 3,4 miljoonaa asukasta jäi ilman sähköä.

Viranomaisten mukaan yli 22 000 puertoricolaista on edelleen ilman sähköä.

Yhdysvaltain armeija siirtää vastuun Puerto Ricon omalle sähköviranomaiselle PREPA:lle. Trumpin hallinnon mukaan se on kykeneväinen saattamaan linjatyöt loppuun.

Armeija on kritisoinut Trumpin päätöstä.

– Toimintatapoihimme ei kuulu jättää hommia kesken, mutta meidän on pakko noudattaa käskyjä, armeijan pioneerijoukkojen hätäoperaatioiden johtaja Charles Alexander sanoi.

12:23: Korjattu The Army Corps of Engineers -termin käännöstä

Sinullakin saattaa olla omituisia kokemuksia, joita järki ei selitä. Jos omaa kokemusta ei ole, olet varmasti kuullut sellaisesta kaveriltasi.

Helsingin yliopiston havaintopsykologian tohtori Jukka Häkkinen törmää sellaisiin tarinoihin vähän väliä. Kokemuksistaan huolestuneet ihmiset tulivat kertomaan niistä etenkin messuilla, joilla Häkkinen kierteili Skepsis ry:n puheenjohtajana.

– "En ole hullu, mutta mulla on tällainen kummallinen kokemus". Joitakin hieman pelotti sen kertominen. Että olenko minä tulossa hulluksi, Häkkinen kertaa ihmisten aloituksia.

Kummalliset kokemukset ovat kuitenkin normaaleja, Häkkinen sanoo. Tylsää tai ei, syyt selittämättömien ilmiöiden takana löytyvät meistä ihmisistä, tarkemmin sanoen aivoistamme.

– Useimmiten ne eivät liity mielenterveysongelmaan. Usein se on aivon pieni jekku, vaaraton toimintahäiriö.

Käsityksemme ilmiöiden syistä on kehittynyt aimo harppauksin viimeisen 20 vuoden aikana tehdyn psykologian ja neurologian tutkimusten ansiosta, Häkkinen sanoo. Tohtori vieraili aamu-tv:n sohvalla ja esitteli liudan esimerkkejä tunnetuista "yliluonnollisista" kokemuksista sekä mahdollisista selityksistä niiden takana.

1. Jotain kummaa tapahtuu aivolohkojen liitoksessa, ja sitten irtaudutaankin omasta kehosta

Aivojen vaaraton toimintahäiriö voi olla esimerkiksi tunne siitä, että irtautuu omasta kehosta. Ilmiön syytä ei täysin ymmärretä, mutta se on onnistuttu paikantamaan ohimolohkon ja päälaenlohkon liitokseen, Häkkinen sanoo.

– Liitoksen tarkoituksena on luoda kokemus omassa kehossa olemisesta. Tämä käsi on minun käsi, ja katselen maailmaa tästä kehosta käsin, Häkkisen esittää.

Ilmiötä on Häkkisen mukaan testattu Sveitsissä ärsyttämällä oikeaa osaa aivoista sähköisesti. Se voi synnyttää kohdehenkilössä tunteen omasta kehosta poistumisesta.

Kokemuksen voi laukaista myös unettomuudesta ja ahdistuksesta luontuva stressi.

– Mutta se voi tulla myös siitäkin, että vain makoilee rennosti sängyssä.

2. Kirjailija astui työhuoneeseen ja näki itsensä tuolissa istumassa

Hallusinaatiot ovat yksi esimerkki jekuista, joita aivot synnyttävät. Häkkinen havainnollistaa asiaa ranskalaisen kirjailijan Guy De Maupassantin kokemuksella.

– Hänellä oli todella omituisia hallusinaatioita. Kerran hän käveli työhuoneeseensa, avasi oven ja "hetkinen, minähän istun pöydässä tekemässä hommia". Eli hän näki kopion itsestään.

Hallusinaation syy ei tosin mahdollisesti ollut harmiton aivojen jekku.

– Se ilmeisesti liittyi dementiaan, tai hoitamattomaan kuppaan joka oli levinnyt aivoihin.

3. Oliko Ihmemaan Liisan innoituksena kirjailijan migreeni?

Toinen kirjailijaan liittyvä esimerkki kertoo Lewis Carrolista, joka tunnetaan parhaiten kirjasta Liisa Ihmemaassa.

– Hänellä oli kokemuksia siitä, että hänen päänsä paisui valtavan isoksi palloksi ja kaula venyi pitkäksi. Vähän niin kuin Liisakin, joka kirjassa joutui muuntumiskokemuksiin.

Omituisen kokemuksen syy saattoi piillä Carrollin migreenissä.

– Migreeni tuottaa aivoissa oleviin kehon sisäisiin malleihin vääristymiä, eli kokemus omasta kehosta vääristyy. Ne voivat olla dramaattisia kokemuksia.

4. Enneunet saattavat olla osa eloonjäämisvaistoamme

Entäpä enneunet? Tunne siitä, että on nähnyt kokemansa tapahtuman jo ennalta?

Häkkisen mukaan asia liittyy ihmisen eloonjäämisvaistoon. On palattava Afrikan savannille, saalistavaa leijonaa pelkäävän ihmisen nahkoihin.

– Hän voi tehdä kahdenlaisia virheitä: joko leijona jää huomaamatta ja leijona näkee ja syö ihmisen. Tai sitten hän on pikkaisen yliherkkä, luulee kahahtavaa oksaa leijonaksi ja juoksee karkuun.

Evoluutio on luonnollisesti suosinut jälkimmäisiä virheitä tekeviä ihmisiä. Siitä syystä ihmisestä on tullut vähän luuloherkkä.

– Meillä on taipumus ylitulkita maailmaa. Nähdä merkityksiä ja yhteyksiä siellä, missä niitä ei ole, Häkkinen sanoo.

Tämä selittää Häkkisen mukaan myös enneunia ja näkyjä.

– Lievä yliherkkyys tuo alttiuden myös enneunille, kokemuksille jännittävistä sattumuksista.

5. Dostojevskin jumalkokemuksen takana saattoi olla ohimolohkoepilepsia

Vielä yksi esimerkki outoja kokeneesta kirjailijasta: Fjodor Dostojevskista. Venäläiskirjailija pohti ihmisen ja Jumalan suhdetta usein kirjoissaan. Dostojevskilla oli kuitenkin myös vahvoja, omakohtaisia jumalkokemuksia.

– Kokemus siitä, että hän yhtäkkiä tapaa jumalallisen olennon. Kuin henki laskeutuisi maan päälle.

Häkkisen mukaan Dostojevskin dramaattisen kohtaamisen takana oli kirjailijan sairastama ohimolohkoepilepsia.

– Se liittyy ohimolohkossa oleviin aivotoiminnan häiriöihin.

6. Kuoleva saattaa nähdä valoa tunnelin päässä – mutta kaikki eivät sitä näe

Yksikään ihminen ei tiedä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Ihmisen luomiin kuolemamyytteihin liittyy kuitenkin kulkeminen pitkin tunnelia, jonka päässä näkyy kirkasta valoa. Ja mahdollisesti kuolleiden läheisten kohtaaminen.

Myytit johtuvat siitä, että monet kuolemaa lähellä käyneet ovat kertoneet yhtäläisiä kokemuksia vastaavista näyistä. Niitä on dokumentoinut kattavasti amerikkalainen tutkija Raymond Moody.

– Yhden ihmisen kokemukset eivät yleensä ole yhtenäinen sarja, vaan osa niistä, Häkkinen sanoo.

Kokemusten tarkkaa syytä ei tiedetä, koska kuoleman porteilla käyvien aivotoimintaa on vaikea tutkia. Ilmiön kuitenkin epäillään liittyvän ohimolohkojen toimintaan sinä aikana kun ihmisen sydän on pysähtynyt.

– Mutta alle kymmenen prosenttia elvytykseen joutuvista ihmisistä kokee tällaisen dramaattisen kokemuksen. Syytä tähän ei tiedetä.

7. Kuoleman uhatessa sekunnit venyvät – syynä välittäjäaineet?

Kaikki tietävät varmasti myös kliseen elämän filminauhasta, jota kelataan toivonsa jo menettäneen ihmisen silmien edestä.

Sekin pohjautuu lähellä kuolemaa käyneiden ihmisten kertomuksiin. Häkkinen havainnollistaa tositarinalla sveitsiläisestä professorista, joka putosi vuorenrinteeltä.

– Pudotus oli 50 metriä, eli kesti muutaman sekunnin. Niiden aikana hän koki valtavan määrän asioita, mietti omaisiaan, luentoa joka hänen oli tarkoitus pitää, ruusunpunaisia pilviä.

Kokemuksen saattavat synnyttää välittäjäaineet joita ihmisen aivot vapauttavat, kun ihminen luulee kuolevansa. Silloin ajan taju muuttuu, Häkkinen sanoo.

– Kokemus ajasta on aivojen muokkaama. Kuolemanhetkellä aivotoimintaan tulee välittäjäaineiden ryöppy. On epäilty, että se liittyy ihmisten kuolemankokemuksiin.

Se on ihan mukavakin ajatus, tohtori tuumaa.

– Kuolemahan on ikävä asia. Mutta on mukava ajatus, että ihminen ei vain humpsahtaisi pimeään, vaan leijailee valoon.

Itku pitkästä ilosta, sanoo kansanviisaus. Meteorologin kielellä sama kuuluu näin:

– Pitkä helle loppuu ukkosiin, kuten Ylen meteorologi Anne Borgström asian muotoilee.

Lämpimän ilman päälle tulee kylmää, ja lämmin ilma nousee voimakkaasti. Syntyy korkeita pilviä, joissa jääkiteet kiihdyttelevät hurjia matkoja synnyttäen sähkövarausta. Se sitten pamahtaa salamana. Katso tästä, kuinka ukkospilvi syntyy.

Näin kävi seitsemän toukokuisen hellepäiväjakson päätteeksi torstaina. Aika tarkalleen kello 13 alkoi rytistä, kun Kainuussa paukkuivat ensimmäiset tämän päivän ukkoskuurot. Jo eilen saatiin esimakua, kun laskettiin yhteensä 1 100 salamaa.

Seurasi Salosta koilliseen Kuusamoon ulottuva ukkosrintama, joka on paukutellut varsin mallikkaasti iltapäivän ja alkuillan mittaan. Salamoinnin etenemistä voi käydä katsomassa Ilmatieteen laitoksen kartasta täältä.

Borgströmin keräämän tilastotiedon valossa kyseessä oli kohtalaisen kova ukkosrintama. Maasalamoita laskettiin hieman yli iltaseitsemään mennessä 2 823 ja pilvisalamoita jopa 7 768.

Vertailuaineistona voi pitää viime vuoden Kiira-myrskyä elokuulta, jolloin laskettiin reilut 6 300 maasalamaa. Kaikkiaan viime vuonna laskettiin noin 32 000 salamaa. Pahin tai paras salamavuosi miesmuistissa oli vuosi 1972. Silloin taivas sinkosi noin 400 000 salamaa.

Ihan ilman seurauksiakaan ei luonnonnäytelmää seurattu. STT kertoo, että Pohjois-Savossa Siilinjärvellä kaksi vierekkäistä omakotitaloa joutui salamaniskun kohteeksi.

Salamaniskut eivät aiheuttaneet tulipaloja tai henkilövahinkoja talojen asukkaille, mutta pelastuslaitoksen mukaan talojen sähköverkot kärsivät vahinkoja. Rakennuksilla oli etäisyyttä noin 60 metriä, STT raportoi.

Vettäkin tuli torstaina – ja rakeita. Paikallisesti lyhyissä kuuroissa satoi jopa 35 millimeteriä vettä Joutsassa ja Kuopiossa.

Rakeita tuli paikoin, ja havainnot niiden koosta venyivät jopa senttiin. Borgströmin mukaan silloin rakeiden on ylhäällä pilvissä täytynyt olla jopa parisenttisiä. Siis reilun nallekarkin kokoisia!

Vakuutusyhtiöt LähiTapiola, Varma, Ilmarinen, kansainvälinen sijoitusrahasto CVC Capital Partners Fund VII sekä Mehiläisen nykyinen johto ostavat terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavan Mehiläisen.

Kauppahintaa ei ole kerrottu, mutta Financial Times -lehden mukaan (linkki maksumuurin takana) kaupan arvo olisi 1,8 miljardia euroa.

Viranomaisten täytyy vielä hyväksyä yrityskauppa. Kansainvälisestä sijoitusrahastosta tulee Mehiläisen enemmistöomistaja.

Mehiläisen mukaan suomalainen omistus yhtiössä kasvaa huomattavasti. Helsingin Sanomien tietojen mukaan kotimainen omistusosuus yhtiössä nousee noin 24 prosentista runsaaseen 30 prosenttiin.

Suomalaisomistuksen osuus julkistetaan vasta myöhemmin, sopimuksen viimeistelyn jälkeen.

LähiTapiolan "merkittävä" panos

LähiTapiolan pääjohtaja Erkki Moisander sanoo kuitenkin tiedotteessa, että LähiTapiola vahvistaa "merkittävästi kotimaista omistajuutta suomalaisessa terveydenhuollossa". Muiden ostajien kohdalla ei erikseen puhuta "merkittävästä" lisäyksestä.

LähiTapiolan kehitysjohtaja Harri Ahon mukaan Mehiläinen tulee kasvamaan osana suomalaista terveydenhuoltoa riippumatta siitä, toteutuuko sote-uudistus vai ei. Hänen mukaansa LähiTapiola haluaa vaikuttaa kumppaneidensa kautta asiakkaiden hoitoon.

– Me näemme vakuutusyhtiönä yhä isomman roolin terveydenhuollon toimijana. On meidän strategiamme mukaista, että vahvistamme merkittävästi omistustamme Mehiläisessä, Aho sanoo.

LähiTapiola on myös pyrkinyt tehostamaan hoitoketjua virtuaalisairaalalla eli omalla palvelullaan, jossa asiakas voi keskustella lääkärin kanssa puhelimitse ja sopia jatkohoidon tarpeesta.

Alan rakennemuutos ei pysähdy tähän

Mehiläinen kertoo tiedotteessaan, että yhtiön strategiana on jatkossakin kasvaa kehittämällä sosiaali- ja terveyspalveluja Suomessa, investoimalla palveluverkoston laajentamiseen sekä tekemällä yritysostoja. Yhtiö sanoo tutkivansa myös mahdollisuuksia kansainväliseen kasvuun.

Yrityskaupan jälkeen yhtiön johto jatkaa tehtävissään sekä merkittävinä omistajina Mehiläisessä.

Suomalaisen yksityisen terveydenhuollon omistuksessa on ollut jo pitkään käynnissä rakennemuutos, kun suuremmat yhtiöt ostavat alan pienempiä yrityksiä.

Eilen torstaina Terveystalo kertoi kasvavansa Suomen suurimmaksi yksityiseksi terveydenhuollon yhtiöksi ostaessaan Attendon terveyspalvelut.

Myös tässä kaupassa suomalainen omistus vahvistuu: Ostaja eli Terveystalo on suomalaisenemmistöinen ja ostettava Attendo on ruotsalaisomisteinen. Terveystalon kauppa otetaan Kilpailuviraston tarkasteluun.

Lue myös:

Terveystalo ostaa Attendon terveyspalvelut Suomessa

Asuntokaupan yllä näkyy tummia pilviä ensimmäisen kerran vuosiin, arvioi Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo).

Luottolaitos arvioi, että Suomen asuntomarkkinasta on tullut pysyvästi aiempaa epävakaampi, koska Suomen markkinoille pyrkii entistä enemmän ulkomaisia toimijoita.

Kansainväliset asuntorahastot ovat tehneet tuhansien asuntojen kauppoja Suomessa. Hypon mukaan tulevaisuudessa riskinä on se, että kannattavuuslaskelmien muuttuessa ulkomaiset sijoittajat poistuvat Suomesta .

Hypon mukaan syntyvyyden lasku vähentää perheasuntojen tarvetta entisestään ja muuttomäärät laskevat pysyvästi. Lisäksi erot taloyhtiöiden väliset erot lisääntyvät.

Sijoittajaenemmistö taloyhtiössä riskitekijä

Hypo katsoo, että tavalliselle osakkaalle uusi riskitekijä muodostuu taloyhtiön omistajarakenteesta. Hypon mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana sijoittajien omistamien asuntojen määrä lisääntyi 150 000 kappaleella.

Samalla entistä useammasta taloyhtiöstä on muodostunut sijoittajien eikä tavallisten omistusasujien talo. Hypo neuvoo, että ostajan kannattaa ennen asuntokauppakirjan kirjoittamista selvittää taloyhtiön omistajarakenne muiden tietojen lisäksi.

– Jos taloyhtiön muut omistajat ovat lähinnä sijoittajia, etenkin rahastoja, ovat riskit ja esimerkiksi taloyhtiön tulevat remonttilainat kalliimpia, Hypo arvioi tuoreessa asuntomarkkinakatsauksessaan.

Hypo arvioi, että osa taloyhtiöistä voi päätyä vastoin tahtoaan pikavippaajiksi asuntosijoittajille tai -rahastoille, jos nämä eivät selviydy vastikemaksuistaan.

Uusia asuntoja valmistuu tiuhaan

Tänä vuonna Suomeen valmistuu vajaat 45 000 uutta asuntoa, mikä on 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Asuntoja valmistuu runsaiten sitten 1990-luvun alkupuolen.

Lähes puolet asunnoista valmistuu pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun. Samalla vanhojen asuntojen kysyntä on laskenut Hypon Asuntoindeksin mukaan alkuvuonna näillä kolmella alueella.

Kaikesta tästä huolimatta kuluttajien asunnonostoaikeet ovat Hypon mukaan korkeimmalla tasolla viiteen vuoteen.

Lähivuosina Euroopan kaduilla nähdään yhä enemmän terrorismista tuomittuja ihmisiä kävelemässä vapaana kadulla.

Yli 200 vankia vapautetaan seuraavien kahden vuoden aikana, kun he ovat suorittaneen loppuun terrorismista annetun vankeusrangaistuksensa, uutistoimisto AP raportoi.

Suuri osa tuomituista kuuluu ensimmäiseen aaltoon vapaaehtoisia, jotka lähtivät taistelemaan vuosikymmenen alkupuolella Isisin ja Al-Qaidan riveihin Syyriaan ja Irakiin. Palattuaan takaisin Eurooppaan heitä on tuomittu niin koti- kuin ulkomailla tehdyistä terrorismirikoksista.

Nyt turvallisuusviranomaiset ympäri Euroopan ovat huolissaan siitä, ovatko tuomitut todella kuntoutuneet vankilassa – vai radikalisoituneet entisestään.

– Vaarana on uusiutumisriski. Meidän ei pitäisi liian helposti uskoa tiettyjä terroristeja, jotka sanovat katuvansa, pariisilainen syyttäjä Catherine Champrenalut kertoi Le Monde -lehdelle.

Esimerkiksi Ranskassa vapautetaan lähiaikoina 57 terrorismista tuomittua. Määrä vastaa noin puolta kaikista Ranskan terrorismista tuomituista vangeista.

Terrorismituomiot yleistyneet

Vapautettavien vankien määrän kasvu selittyy terrorismista annettujen tuomioiden yleistymisellä. Vuonna 2014 oikeuden eteen tuotiin 444 terrorismirikoksista syytettyä ihmistä yhteensä 17:ssa EU:n jäsenmaassa.

Vuonna 2016 vastaava luku oli 580. Näistä oikeustapauksista liki 90 prosenttia päättyi langettavaan tuomioon.

Myös rikosten profiili on muuttunut. Vuonna 2015 Euroopassa määrättiin ensimmäistä kertaa enemmän tuomioita jihadistisesta terrorismista kuin perinteisestä, separatismiin liittyvästä terrorismista.

Europolin mukaan keskimääräinen jihadistisesta terrorismista annettu vankeusrangaistus oli Euroopassa vuonna 2016 noin viisi vuotta. Tämä tarkoittaa, että joka vuosi useat kymmenet ihmiset, jotka ovat jossain vaiheessa elämäänsä uskoneet islamistiseen ääriajatteluun, vapautuvat vankilasta.

Vankeinhoitojärjestelmän kyky kitkeä pois ääriajattelua huolestuttaa asiantuntijoita, koska moni viime vuosien terrori-iskujen tekijöistä on löytänyt radikaalin islamin nimenomaan vankeudessa.

Esimerkiksi Barcelonan iskun suunnittelija imaami Abdelbaki Es Satty oli radikalisoitunut vankilassa. Vuonna 2014 neljä ihmistä Brysselin juutalaisessa museossa surmannut Mehdi Nemmoucha oli hänkin opiskellut islamia ja omaksunut ääriajattelun suorittaessaan viiden vuoden tuomiota ryöstöstä.

Myös Pariisin ja Brysselin iskujen tekijät olivat entisiä vankeja.

Islamistista ääriajattelua myös Suomen vankiloissa

Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään terrorismista tuomittua vankia. Islamistinen radikalisaatio kuitenkin huolestuttaa myös Suomen vankeinhoitoviranomaisia.

Väkivaltainen ekstremismi on tullut jäädäkseen myös Suomen vankiloihin, arvioidaan Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen tuoreessa raportissa.

Tammikuuhun 2018 mennessä Suomessa on yhdistetty radikalisaatioon yhteensä 112 vankia. Näistä 76 havaintoa liittyi radikaaliin islamismiin, loput äärioikeistoon ja muihin ääriryhmiin, kuten esimerkiksi kurdien PKK-liikkeeseen.

Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntijan Sami Peltovuoman mukaan ääriajattelun omaksuminen vankien keskuudessa voi lievimmässä muodossaan tarkoittaa esimerkiksi natsisymbolien esilläpitoa tai vaikka Euroopassa tapahtuneen terrori-iskun juhlimista.

Vakavimmillaan radikaalisaatio voi johtaa väkivaltaan.

– Rangaistaan väkivallalla niitä, jotka eivät vankiyhteisön sisällä noudata radikaalia islamin tulkintaa, Peltovuoma sanoo.

Peltovuoman mukaan vangin ajautuminen ääriajettelua tukevan ryhmän piiriin ei välttämättä nouse ideologisista syistä. Vankiloissa esiintyy paljon rasismia ja esimerkiksi seksuaalirikollisten asema vankien keskinäisessä hierarkiassa on heikko.

– Liittyminen radikaaliryhmään voi antaa turvaa ja suojata vankia näiltä ongelmilta.

Rikosseuraamuslaitoksen selvityksen mukaan selkein altistava tekijä vankilaradikalisaatiolle on tuomitun katkeruus.

– Kaikki radikalisoituneet ovat miehiä, mutta mitään muuta yhteistä nimittäjää on vaikea nähdä. Hyvin monenlaisista lähtökohdista tulevat henkilöt voivat radikalisoitua, ja etukäteisseulonta on käytännössä mahdotonta, Peltovuoma sanoo.

Tutkimusten mukaan radikalisoitumiseen johtavaa katkeruutta ehkäisee parhaiten vangin kokemus oikeudenmukaisesta kohtelusta ja osallistuminen mielekkääseen toimintaan vankeusrangaistuksen aikana.

Myös humaanin kohtelun ja kulttuuristen erityispiirteiden kunnioittamisen on havaittu vähentävän ääriajattelun vetoa.

Toimiiko kuntoutus?

Osassa EU-maista on otettu käyttöön radikalisoituneiden vankien kuntoustusohjelmia, jotka pyrkivät saamaan ihmisen luopumaan ääriajattelusta. Esimerkiksi Espanjassa terrorismista tuomituille vangeille on vuodesta 2016 lähtien tarjottu mahdollisuutta osallistua ideologiseen uudelleenkoulutusohjelmaan.

Tutkimusnäyttöä tällaisten ohjelmien tehokkuudesta on toistaiseksi vähän. Tämän vuoksi ekstremistivangeille räätälöityjä kuntoutusohjelmia ei ole vielä otettu käyttöön Suomen vankiloissa.

Kotimaisessa vankeinhoidossa radikalisaatiota pyritään estämään yrittämällä tunnistaa, ketkä yllyttävät ääriajatteluun ja ketkä vangeista ovat alttiita tällaiselle yllyttämiselle. Nämä ihmiset pyritään erottamaan toisistaan.

Tämä ei ole aina helppoa.

– Ideologit ovat hyvin taitavia ja nopeita toimimaan. Radikalisaatio voi olla hyvinkin nopea prosessi, Peltovuoma sanoo.

Vankeuden aikana tapahtunut radikalisaatio ei kuitenkaan tarkoita, että vanki pitää automaattisesti kiinni ääriajattelusta myös vapauduttuaan. Kun radikalisaatiota ruokkineet sosiaaliset taustatekijät katoavat, paine pitää kiinni vankilassa opitusta ajattelusta laskee.

– Tämä tietysti riippuu pitkälti siitä, kuinka syvästi ihminen on omaksunut radikaalin ajattelun, Peltovuoma toteaa.

Lue lisää:

Suomen vankiloissa kymmeniä ääriajattelua kannattavia islamisteja: osa juhli Euroopan terrori-iskuja

Korkean luokan riskiksi arvioitu somalimies karkotetaan Suomesta – asui maassa 25 vuotta

Pohjoissavolaisessa Varkauden kaupungissa painitaan pahan nuuskaongelman kanssa. Tuoreimman kouluterveyskyselyn mukaan lähes 12 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista pojista käytti nuuskaa. Koko maassa vastaava luku on kahdeksan prosenttia.

– Ongelma on alkanut syksyllä 2016. Koulun pihoilta ja käytäviltä löytyy nuuskamällejä. Oppilaiden huulet pullottavat tunnilla, luettelee Varkauden Waltterin koulun terveydenhoitaja Päivi Pirhonen.

Terveydenhoitaja ja opettajat eivät voi varmaksi tietää, onko oppilaan huulessa nuuskaa. Jos nuori ei kysyttäessä myönnä, asiaan ei saada selvyyttä. Pirhonen kertoo, että pahimmassa tapauksessa kysymystä säikähtänyt nuori nielaisee nuuskapussin.

Tilanne on laiton. Päivi Pirhonen

Nuuskanmyynti Suomessa on kiellettyä. Aikuiset saavat tuoda maahan yhden kilon nuuskaa omaan käyttöön.

– Ongelma on iso. Kyseessä on nikotiinipitoinen aine, jota ei pitäisi olla kuin korkeintaan aikuisten käytössä. Tilanne on laiton, Pirhonen kuvailee koulun tilannetta.

"Tieto ei vaikuta – se on muoti-ilmiö"

Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten alkoholin käyttö ja tupakointi vähentynyt. Nuuskaaminen puolestaan on nousussa. Valtakunnallisesti poikien nuuskaminen on yleistynyt yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Varkaudessa nuuskasta kiinnijääneet nuoret ohjataan päihdetyöntekijän pakeille. Ongelmaa yritetään kitkeä opettajien, kouluterveydenhoidon ja hammashoitolan valistuksella. Lisäksi paikallisen syöpäyhdistyksen työntekijä on käynyt pitämässä tunteja koululla.

– Tieto ei vaikuta. Se on muoti-ilmiö, terveydenhoitaja Päivi Pirhonen Varkauden Waltterin koulusta harmittelee.

Koulu on ilmoittanut poliisille, että koulun pihapiirissä saatetaan välittää nuuskaa.

– Soitamme poliisille, jos näemme iltapäivällä välitykseltä näytävää toimintaa. Ilmoitamme myös poliisille, jos koulun alueella liikkuu autoja, kun paikalla on paljon nuoria, Pirhonen sanoo.

"Myös tyttöjen nuuskankäyttö on selkeästi noussut"

Nuuskan salakuljetuksesta ja myynnistä on tullut Suomessa miljoonabisnes. Helsinkiläisteinit kertoivat Ylen haastattelussa törmäävänsä nuuskaan jo alakouluissa.

Varkaus ei ole ainoa paikkakunta, jonka kouluissa lisääntynyt nuuskankäyttö näkyy. Esimerkiksi Kuopiossa yläkoululaisten nuuskaaminen on kouluterveydenhoitajien mukaan lisääntynyt.

– Kouluterveydenhoitajat ovat hakeneet huonovointisia nuoria vessoista, kertoo Kuopion palveluesimies Sanna Niinimäki.

– Yhtälailla myös tyttöjen nuuskakäyttö on selkeästi noussut, Niinimäki jatkaa.

Myös joissakin alakouluissa on ollut nuuskankäyttöä. Niinimäki kertoo, että joissakin alakouluissa uutena ilmiönä on nuuskankäytön harjoittelu pippuripusseilla.

– Alakoululaiset ovat käyttäneet pikaruokaravintoloiden pippuripusseja nuuskapussin tilalla, Niinimäki toteaa.

Esimerkiksi Aurinkorinteen koululla kyse oli muutamien koululaisten villityksestä.

Niinimäki pitää nuuskaamisen harjoittelua erittäin huolestuttavana. Kuopion kaupunki onkin ohjeistanut kouluterveydenhoitajia ottamaan nuuskaamisen puheeksi oppilaiden kanssa entistä varhaisemmassa vaiheessa.

"Vanhemmilla on oikeus tutkia reppu"

Varkauden Waltterin koulun terveydenhoitaja Päivi Pirhonen kertoo saavansa huolestuneita yhteydenottoja nuorten vanhemmilta.

– Vanhemmat ovat aika pitkälti epätoivoisia sen suhteen, että mitä voivat tehdä. Asiasta on puhuttu ja rangaistuksia on annettu, mutta käyttäminen vain jatkuu.

Pirhonen suosittelee, että vanhemmat puhuisivat kotona nuuskaamisesta ja tutkisivat lastensa koulureppuja.

– Vanhemmilla on oikeus tutkia reppu, sitä ei esimerkiksi minulla ole. Minä kehotan pitämään silmällä, puhumaan ja puuttumaan.

Isänsä hoitovirheen vuoksi menettänyt Markus Pietikäinen sanoo, että sairaaloissa peitellään virheitä. Pietikäinen työskentelee sairaanhoitajana Helsingissä ja hän on myös Tehyn luottamusmies.

Pietikäisen mukaan peittelykulttuuri aiheuttaa sitä, etteivät kollegat uskalla kertoa toistensa tekemistä virheistä eteenpäin. Hierarkisessa työyhteisössä esimerkiksi hoitajat eivät uskalla raportoida lääkärin virheistä, hän katsoo.

– Pakko todeta tässä nyt, että valitettavasti joskus myös kollegionaalisuus ylittää vastuuntunnon, Pietikäinen sanoi.

Tällä hän tarkoitti, etteivät kaikki sairaaloissa tapahtuvat väärinkäytökset tule ilmi, koska kollegat pelkäävät tai suojelevat toisiaan.

– Vähätellään tai jopa laiminlyödään ilmoituksia, jos tulee potilaalle haittaa, Pietikäinen sanoi.

Ylilääkäri Hirvensalo: Liiallista tulkintaa

A-Talkissa vieraili myös Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijalääkäri ja HUS:n kirurgi Eero Hirvensalo. Hän ei allekirjoittanut näkemystä siitä, että sairaalassa peiteltäisiin virheitä. Hirvensalon mukaan kuolemantapaukset ja potilasvahingot käydään sairaalayhteisössä aina läpi, jotta virheistä opittaisiin.

– Että peitettäisiin, se on liiallista tulkintaa. Tällainen tunne voi tulla yksittäistapauksen kautta, Hirvensalo sanoi.

Isä kuoli, korvaukset lopulta Potilasvakuutuskeskukselta

Markus Pietikäinen menetti joitakin vuosia sitten oman isänsä hoitovirheen vuoksi. Pietikäisen sydänoireinen isä kotiutettiin ja vain vartti kotiinpalaamisen jälkeen hän menehtyi. Lähes neljä vuotta tapahtuman jälkeen hän sai viimein Potilasvakuutuskeskukselta päätöksen, jonka mukaan kyseessä oli korvattava henkilövahinko.

– En voi sanoa, että se [potilasturvallisuus] on hyvällä kantilla. Isän tapaus vaikuttaa, myös se mitä näen työelämässä. Työelämässä törmään siihen, että potilasturvallisuuskulttuuri on heikentynyt Suomessa, Pietikäinen sanoi.

Katso koko keskustelu Yle Areenasta.

Lue myös:

Nuori nainen kuoli, kukaan ei huomauttanut syytetyn lääkärin suojuksen puuttumisesta leikkauksessa – Onko sairaaloissa liian tiukka hierarkia?

Henkilöauto törmäsi polkupyörää suojatien yli taluttaneeseen tyttöön Ulvilassa ja poistui paikalta.

Onnettomuus sattui Ravanintien ja Kirkkotien liikenneympyrässä keskiviikkona noin kello 14. Vuonna 2006 syntynyt tyttö oli taluttamassa pyöräänsä tien yli, jolloin auto törmäsi häneen. Törmäyksen jälkeen autoilija pysähtyi, peruutti ja poistui paikalta Ravanin suuntaan. Autoilija kuitenkin pysähtyi läheiselle bussipysäkille tutkimaan autoonsa mahdollisesti tulleita vaurioita.

Alustavien tietojen mukaan tyttö ei loukkaantunut tilanteessa vakavasti. Auto oli väriltään harmaa ja kuljettajana vanhempi mieshenkilö.

Poliisi pyytää auton kuljettajaa ja asiasta jotain tietäviä ottamaan yhteyttä Porin poliisiin numeroon 050 456 4963.

Nuorten opettajana ja valmentajana työskentelevä Tommi Nyström on kyllästynyt alkoholikeskustelujen yksipuolisuuteen.

– Fakta on se, että on ihan turha lähteä kieltämään ja hokemaan ”vaara, vaara, vaara”. Jos nuorilta kovasti jotain kieltää, niin on päivänselvää, että juuri sitä he tekevät.

Tommi Nyström on entinen henkivartija ja toimii nykyään opettajana ja valmentajana. Hän opettaa 16-17–vuotiaita toisen asteen ammattikouluoppilaita. Lisäksi hän valmentaa krav maga–itsepuolustuslajia lapsille ja nuorille. Työssään hän kuulee jatkuvasti alaikäisten kertomuksia ryyppäämisestä ja muiden päihteiden käytöstä.

Haasta nuori ajattelemaan ja puhumaan

Joskus kouluun tulee oppilas humalassa tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena. Silloinkaan Nyström ei moiti eikä huuda.

– Moikkaan ja kysyn, mitä sulle kuuluu ja onko sulla paha olla. Tämä toimii pelinavauksena keskustelulle.

Jos nuori vastaa, että hänellä on kauhea krapula, Nyström jatkaa omalaatuista keskustelutyyliään.

– Saatan sanoa, että oletpa harrastelija! Ammattilaiselle ei tule krapulaa.

Kun kaveri haastaa, että ”sä et uskalla kokeilla”, niin hyvä vastaus on "minähän olen ainoa, joka uskaltaa olla ottamatta.” Tommi Nyström, opettaja ja valmentaja

Samanlainen ajattelemiseen haastava puhetyyli ei tietenkään sovi kaikille nuorille eikä kaikissa tilanteissa. Tommi Nyströmin tarkoituksena on kuitenkin moittimisen ja kieltämisen sijaan herättää nuori itse ajattelemaan, mitä on tullut tehtyä ja miksi.

– Seuraavaksi voi vaikka kysyä, että minkälaista siinä porukassa on? Paljonko jengi vetää ja mitä aineita? Ja onko sulle tarjottu jotain kamaa?

Nuorten asenteet humalahakuista juomista kohtaan ovat tiukentuneet. Tässä suhteessa ryhmäpainetta voi käyttää hyväksi.

– Voi kysyä, miltä kaverit näyttävät, kun he ovat kännissä. Onko se siistin näköistä?

Miten kieltäytyä, kun kaverit painostavat?

Keskustelun lietsomisella Nyström kaivaa nuoresta esiin kykyä tehdä päätökset itsenäisesti, ryhmäpaineesta huolimatta.

– Jos joku vakuuttaa, ettei ole kokeillut vaikka huumeita, haastan häntä kysymällä: miten olet voinut kieltäytyä vaikka joukkopaine on varmasti kovaa?

Keskustelun tuloksena nuori voi sanoa, ettei hän vain halua käyttää jotain päihdettä vaikka sitä olisi ollut tarjolla. Silloin Nyström kehuu häntä vahvaksi ihmiseksi, joka osaa käyttää omaa harkintakykyään.

Valmentaja opettaa nuorta myös kääntämään hankalat tilanteen toisin päin.

– Kun kaveri haastaa, että ”sä et uskalla kokeilla”, niin hyvä keino on sanoa ”ai en uskalla? Minähän olen ainoa tässä porukassa, joka sanoo ei. Olen ainoa, joka uskaltaa olla ottamatta.”

Yllättävä kommentti saa vastapuolen yleensä hämmentymään. Mahdollisesta jatkolänkytyksestä ei kannata välittää, sillä siinä ei enää ole voimaa.

Nyströmin mukaan vanhempien tai opettajien ei tarvitse pelotella nuoria, mutta tosiasiat nuoren on ymmärrettävä oman turvallisuutensa takia.

– Jos bileissä tulee huono olo, on heti soitettava apua. Joku on voinut laittaa juomaan tyrmäystippoja.

Älä huuda, keskustele selvin päin

Mannerheimin lastensuojeluliitto on koonnut nettisivuilleen kattavan listan asioista, jotka vanhemman kannattaa ottaa huomioon nuoren kanssa käytävässä alkoholikeskustelussa.

Tärkeintä on säilyttää maltti. Kun nuori tulee kotiin humalassa, ei kannata alkaa huutaa ja raivota. Ensin nuori ohjataan nukkumaan humala pois ja keskustelu käydään selvin päin seuraavana päivänä.

Nuoren kannalta on äärettömän arvokasta, että kaikesta voi kotona kertoa. Heidi Holappa, suunnittelija, MLL

– Illalla nuori ei humalan takia ehkä pysty kunnolla keskittymään. Jos vanhempi silloin reagoi tunteella, niin keskustelusta ei tule kovin rakentavaa, sanoo suunnittelija Heidi Holappa MLL:stä.

Nuoren täytyy saada kertoa oma mielipiteensä tapahtuneesta. Hän saa olla vanhemman kanssa myös eri mieltä.

Jos perheessä on sovittu rangaistuksista, kuten viikkorahan menettämisestä tai kotiintuloaikojen kiristämisestä, on niitä syytä noudattaa. Seuraamuksia ei ehkä kuitenkaan kannata lennossa keksiä, jos niitä ei aiemmin ole ollut käytössä. Keskustelulla on pidempikestoiset vaikutukset kuin kertaluontoisilla rangaistuksilla.

Nuorelle pitää antaa tietoa alkoholin vaaroista, mutta myös puhua oman perheen alkoholinkäyttötavoista. On hyvä kertoa, jos perheessä tai suvussa on esimerkiksi alkoholismia. Yhteiset säännöt, kuten kotiintuloajat ja velvollisuus vastata puhelimeen, on syytä käydä läpi.

– Vanhempi voi tehdä selväksi, ettei hyväksy nuoren päihdekokeiluja. Nuoren kannalta on kuitenkin äärettömän arvokasta, että kaikesta voi kotona kertoa. Se suojaa nuorta.

Ehdottoman tärkeää on myös tehdä selväksi, että vaikka olisi missä kunnossa tahansa, saa ja täytyy aina tulla kotiin.

Pitääkö kavereiden vanhemmille kertoa viinakokeiluista?

MLL:n Auttavissa palveluissa suunnittelijana työskentelevä Heidi Holappa tietää, ettei päihdekeskustelu ole helppo. Perheet ja nuoret ovat hyvin erilaisia. Siksi päihdekeskusteluun ei ole kaikkiin tilanteisiin täsmälleen sopivia ohjeita.

Tietämättömyys on kuitenkin nuorelle vaarallisempaa kuin tieto. On esimerkiksi järkevää varoittaa pimeän viinan riskeistä ja selittää, miksi tiukkaa viinaa ei voi juoda yhtä paljon kuin olutta. Nämä eivät ole lapsen valmentamista juopotteluun, vaan yleisiä turvataitoja.

Yksi hankala kysymys on, pitääkö nuoren ystävien vanhemmille kertoa, että kaveripiiri on alkanut käyttää alkoholia. Vanhempi tuskin saa nuorelta anteeksi, jos kantelee viinakokeiluista muille vanhemmille.

– Ymmärrän hyvin, että nuorelle se olisi suurimuotoinen katastrofi. Tilanne on toinen, jos alkoholimäärät ovat olleet suuria tai jos sen käytöstä on aiheutunut muuta vaaraa, Holappa sanoo.

Lännen Median lehdet kertovat tänään, että puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on heittänyt ilmoille ajatuksen naisten asepalveluksen lopettamiseksi määräajaksi. Tällä säästettäisiin puolustusbudjetista Niinistön mukaan kahdesta neljään miljoonaa euroa.

Samaan aikaan puolustusvoimien budjetin ulkopuolella on kuitenkin käynnistymässä ennennäkemätön määrä hankintoja.

Kalleimpia ovat Ilmavoimien hävittäjät ja Merivoimien uudet korvetit eli sotalaivat. Kun mukaan lasketaan ilmatorjunnan kehittäminen ja muut Maavoimien hankkeet, pelkästään asejärjestelmiin rahaa tarvitaan pitkälti toistakymmentä miljardia euroa, tosin jaettuna useille vuosille. Vertailun vuoksi: valtion koko vuosibudjetti on noin 50 miljardia.

Korvetit merien suojaksi

Merivoimien suurin hankinta ovat ensi vuosikymmenellä valmistuvat neljä suurehkoa sotalaivaa. Korveteiksi kutsutut laivat rakennetaan Rauman telakalla, ja niillä korvataan käytöstä poistuvat kaksi miinalaivaa ja neljä ohjusvenettä. Laivojen rakentaminen ja varustaminen maksaa noin 1,2 miljardia euroa.

Alukset suunnitellaan ja tehdään Suomessa, koska täällä on kokemusta jäissä liikkuvien laivojen rakentamisesta. Suomi on maailman ainoa maa, jossa kaikki satamat jäätyvät talvella.

Uusilla sotalaivoilla on useita tehtäviä. Yksi tärkeimmistä on ulkomeren miinoittaminen. Sotalaiva pystyy kuljettamaan satakunta noin kuusisataakiloista miinaa, jotka voidaan laskea mereen parissa tunnissa.

Muuta aseistusta tulee runsaasti sekä kannelle että kannen alle. Näkyvimpiä ovat tykit ja pintatorjuntaohjukset eli ohjukset, joita voidaan ampua sekä meri- että maamaaleja vastaan. Ohjuksia valmistetaan muun muassa Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhdysvallat on jo antanut alustavan myyntiluvan omille ohjuksilleen.

Lisäksi alukset varustetaan sukellusveneiden torjuntaan tarkoitetuilla torpedoilla.

Eikä siinä vielä kaikki. Laivoihin tarvitaan myös taistelujohtojärjestelmät. Ne tilataan joko Saabilta Ruotsista, Lockheed Martinilta Kanadasta tai Atlas Elekronikilta Saksasta. Taistelujohtojärjestelmä on sotalaivan tietokeskus, jonka avulla ohjataan omaa aseistusta ja seurataan vihollisen toimintaa.

Lisäksi Merivoimien käytössä olevat neljä Hamina-luokan ohjusvenettä peruskorjataan ja varustetaan muun muassa ruotsalaisilla torpedoilla. Hintaa kertyy noin 220 miljoonaa euroa.

Sukellusveneitä Suomella ei ilmeisesti ole varaa hankkia. Osin sen vuoksi korvetit ja ohjusveneet lastataan täyteen aseita ja elektroniikkaa.

Liiankin täyteen, sanovat epäilijät.

Miljardiluokan helpot maalit viholliselle?

Sotia käydään yhä useammin laukaisemalla ohjuksia kymmenien tai satojen kilometrien päästä. Silloin voittajia ovat ne, jotka tietävät täsmälleen vihollisen liikkeistä ja osaavat itse piiloutua tai suojautua.

Yli satametriset sotalaivat kuulostavat helpolta maalilta viholliselle, varsinkin vihollisen hävittäjistä ammutuille ohjuksille. Tämän vuoksi Suomessa on epäilty laivojen hyödyllisyyttä.

Varsinaisia merisotia ei kuitenkaan ole käyty kymmeniin vuosiin, minkä vuoksi on vaikea sanoa, miten nykyaikainen tekniikka lopulta toimii. Yksikään järjestelmä ei ole oikeasti Combat proven, taistelussa testattu.

Puolustusvoimissa joka tapauksessa uskotaan, että satametrinen sotalaiva voidaan piilottaa tai suojata, jos sen tutka- ja tiedustelutekniikka on kunnossa.

Toisaalta on myös hyvä kysyä, mikseivät vihollisen laivat olisi yhtä helppoja maaleja?

Miten Maavoimat ratkaisee ilmatorjunnan?

Yksi Maavoimien keskeisistä hankkeista on kehittää ilmatorjuntaa.

Puolustusvoimien Logistiikkalaitos alkoi tammikuussa selvittää, mistä ja millaista ilmatorjuntakalustoa on saatavilla. Suomi tarvitsee lisää sekä korkeatorjuntakykyä että alueellista kattavuutta. Matalalla lentävien ja mutkittelevien risteilyohjusten torjuminen on vaikeaa, kuten Syyriassa huomattiin. Vielä vaikeampaa on torjua korkeuksista valtavalla nopeudella tulevia ballistisia ohjuksia.

Puolustusministeriöllä on alustava arvio uuden ohjuspuolustuksen hinnasta, mutta toistaiseksi sitä ei ole kerrottu julkisuuteen.

Tarjouspyyntövaiheeseen edetään luultavasti ensi vuonna, kertoo ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Sami-Antti Takamaa.

Torjunta nähdään kuitenkin yhä tärkeämpänä, minkä vuoksi Ruotsi ja Puola ovat jo päättäneet hankkia amerikkalaisia Patriot-torjuntaohjuksia tärkeimpien kohteidensa suojaksi.

Tällä hetkellä näyttää epätodennäköiseltä, että Suomi hankkisi Patriot-järjestelmiä, koska hinta on useita miljardeja. Suomen Puolustusvoimissa Patriotin tehoa pidetään myös rajallisena. Yhdellä Ruotsin harkinnassa olevalla Patriot-ilmatorjuntajärjestelmällä turvattaisiin suunnilleen vain Kehä I:n sisäpuolinen alue.

Miten ohjustorjuntaa sitten parannetaan? Siihen ei tällä hetkellä tunnu olevan selvää vastausta. Todennäköiseltä näyttää, että päävastuu jää hävittäjille. Uuden hävittäjän valinnassa varmasti painaa se, millä tavalla se pystyy itse suojautumaan ohjuksilta ja vastaavasti torjumaan vihollisen ohjuksia.

Maavoimissa luotetaan edelleen vahvasti tykistöön ja panssareihin. Käytettyjä Leopard 2A4- ja 2A6 -panssareita on hankittu jo yli kaksi sataa. Näistä valtaosa on jo Suomessa. Lisäksi tulossa on pieniä eriä keskiraskaita Leopard 1-erikoispanssareita ja Leopard 2L – siltapanssarijärjestelmiä.

Maavoimat myös peruskorjaa parhaillaan suurta määrää miehistönkuljetusvaunuja. Työ saadaan päätökseen tämän vuosikymmenen aikana.

Suomessa on poikkeuksellisen vahva tykistö. Sitä on hiljattain vahvistettu eteläkorealaisilla panssarihaupitseilla. Kaupan hinta on noin 150 miljoonaa euroa, ja haupitsien tuonti Suomeen on jo alkanut.

Lisäksi maavoimien johtamisjärjestelmiä uusitaan. Suurin hanke on ajoneuvo- ja käsiradioversioiden kehittäminen vuosina 2017-2020. Toteutuessaan se maksaisi noin 130 miljoonaa euroa vuosikymmenen aikana. Puolustusvoimilla on sopimus oululaisen Bittiumin kanssa radioiden kehittämisestä.

Myös sotilaiden perusase eli rynnäkkökivääri joudutaan uusimaan mahdollisesti ensi vuosikymmenen lopulla. Yksi vaihtoehto on nykyistä kevyempi komposiittikivääri. Jos uusimiseen päädytään, se nielee satoja miljoonia.

Nämä on kuitenkin pikkurahoja verrattuna Ilmavoimien tuleviin hankintoihin.

Ilmavoimille uudet koneet

Ylivoimaisesti suurin hankinta ovat uudet hävittäjät, jotka maksavat 7-10 miljardia euroa asejärjestelmineen. Tarjouspyynnöt viidelle eri valmistajille lähetettiin muutama viikko sitten.

Toistaiseksi on epäselvää, kuinka paljon uusiin hävittäjiin voidaan ottaa nykyisten Hornet-hävittäjien aseistusta.

Hävittäjän valinnassa ratkaisevaa on sen suorituskyky, muun muassa häiveominaisuudet, sekä teollinen yhteistyö, sillä hävittäjä pitää pystyä huoltamaan Suomessa.

Ilmavoimat on saanut hiljattain myös uudet Grob-alkeiskoulutuskoulutuskoneet. Ne sentään ostettiin käytettynä Isosta-Britanniasta.

Juttuun on saatu taustatietoja Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselta ja haastateltu sähköpostitse seuraavia henkilöitä: ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Sami-Antti Takamaa, tykistön tarkastaja, eversti Pasi Paasivirta, jalkaväen tarkastaja, eversti Rainer Peltoniemi ja viestitarkastaja, eversti Eero Valkola ja Puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja, hallitusneuvos Tarja Jaakkola.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa on tehnyt laajan tutkimuksen maapallon suolattoman veden varantojen muutoksista vuosien 2002 - 2016 välisenä aikana.

Kyseessä oli ensimmäinen globaali vesivaratutkimus, jossa käytettiin sekä satelliittiaineistoa sateisuuden muutoksista että maan pinnalta koottua tietoa mm. maataloudesta, kaivostoiminnasta ja tekojärvistä.

Tutkimus keskittyi 34:ään kiinnostavaan seutuun eri puolilla maapalloa, joiden vesivarojen muutoksen suuruutta ja syytä selvitettiin.

Nasan tutkijat totesivat, että karkeasti voidaan todeta sateisuuden kasvavan päiväntasaajan seudulla ja pohjoisessa, kun taas väliin jäävä, lähinnä trooppinen alue kuivuu.

Muutoksista osa johtuu selkeästi ihmisen vaikutuksesta, kuten ilmaston lämpenemisestä tai vesivarojen ylikäytöstä, osa näyttäisi olevan luonnollista vaihtelua.

Massiivinen muutos käynnissä

– Olemme todistamassa suurta hydrologista muutosta, sanoo tutkimukseen osallistunut Jay Famiglietti.

– Näemme selvästi, että maapallon kosteat alueet saavat yhä enemmän kosteutta - nämä ovat lähinnä pohjoisilla leveysasteilla ja tropiikissa - ja kuivat alueet siinä välissä kuivuvat.

Esimerkiksi napa-alueiden jäiden ja vuoristojäätiköiden sulaminen on selkeästi seurausta ilmaston lämpenemisestä.

Monilla seuduilla vesivarat hupenevat niiden ylikäytön takia. Näin on tilanne esimerkiksi Pohjois-Intiassa, missä on valtavasti laajennettu kastelujärjestelmiä. Käytössä olevat vesivarat ovat huvenneet, vaikka sademäärät ovat pysyneet ennallaan.

Irakissa ja Syyriassa on jouduttu suuressa määrin turvautumaan pohjaveteen sen jälkeen, kun Turkki on rakentanut niitä aiemmin kastelleille Tigris- ja Eufrat-jokiin 22 patoa.

Saudi-Arabiassa erittäin voimaperäinen, pohjaveteen perustuva maatalousmaan laajennus on heikentänyt käytettävissä olevia vesivaroja rajusti.

Yhdysvaltain Kaliforniassa sademäärät vähenivät luonnollisista syistä vuosina 2007 - 2016, mistä seurasi vesivarantojen hupeneminen, koska osavaltion asukkaat käyttävät hyvin runsaasti vettä.

Afrikassa Sambesijoen ylängöllä ja Okavangojoen suistossa vallitsi tutkimusaikana hyvin sateinen jakso, jota oli edeltänyt pari vuosikymmentä kestänyt kuiva kausi. Tutkijat uskovat, että vaihtelu johtuu luonnollisista syistä.

Araljärvi on jo suureksi osaksi kuivunut sen jälkeen, kun ihminen ylikäytti siihen laskevia jokia. Samanlainen kehitys on käynnissä Kaspianmeren osalta. Kaspianmeri on kuitenkin niin suuri, että sen kuivuminen kestäisi vuosituhannen. Rantojen eroosio ja veden saasteet ovat jo nyt vakavia ongelmia Kaspianmerellä.

Tutkijoiden mukaan lopputuloksena voidaan todeta, että hallitusten on oltava valppaina vesivarojen käytön suhteen ja lopetettava ylikulutus.

Tutkimus on julkaistu Nature-tiedelehdessä.

21-vuotias nainen kuoli Tampereella elokuun loppupuolella vuonna 2016. Nainen kuoli oltuaan polvileikkauksessa Dextra Koskisairaalassa Tampereella. Syyttäjä nosti tiistaina syytteet anestesialääkäriä vastaan kuolemantuottamuksesta.

Anestesialääkäri ei käyttänyt suu- ja nenäsuojusta. Lisäksi hän avasi syytteen mukaan puuduteampullin valmiiksi ennen steriilien hansikkaiden pukemista.

Keskustelua on herättänyt uutisen jälkeen sosiaalisessa mediassa, miksi ilman suojusta olemiseen ei puututtu leikkauksessa. Onko sairaaloissa liian tiukka hierarkia? Uskalletaanko työkaverien toimintaan puuttua muissakaan työpaikoissa?

Huomattiin mutta ei puututtu

Kihlakunnansyyttäjä Leena Koivuniemi sanoo, että yhden todistajan mukaan syytetyn lääkärin kanssa oli aiemmin keskusteltu suojuksen puuttumisesta. Lääkärin kanssa oli syyttäjän mukaan puhuttu ohjeista ja käytännöistä. Keskustelija ei kuitenkaan ollut määräyssuhteessa lääkäriin.

Itse selkäydinpuudutusta annettaessa paikalla oli syyttäjän mukaan anestesialääkärin lisäksi kolme sairaanhoitajaa. Myöhemmin paikalle tuli syyttäjän mukaan leikkaava lääkäri. Suojuksen puuttumiseen ei syyttäjän mukaan puututtu leikkaustilanteessa.

Syyttäjän mukaan läsnä olleet hoitajat huomasivat, että lääkärillä ei ollut suojusta. Hän on myös itse myöntänyt tämän, mutta kiistänyt kuolemantuottamuksen. Kiistaa on ollut oikeudessa siitä, kuinka pakollinen suojus oikein on. Anestesialääkäri sanoo noudattaneensa puudutusta antaessaan voimassa olevia ohjeita. Lääkärin mukaan ei voida osoittaa, että potilaan aivokalvotulehduksen aiheuttanut bakteeri olisi peräisin hänen suustaan.

Potilas kotiutettiin, mutta yöllä hänelle tuli kovaa päänsärkyä ja sekavuutta. Sairaalassa hänellä todettiin bakteerin aiheuttama aivokalvontulehdus ja aivopaineen nousu. Tehohoidosta huolimatta nainen menehtyi sairaalassa.

Asiassa annetaan kansliatuomio 29. toukokuuta. Koskiklinikan nykyään omistava Pihlajalinna on kertonut kommentoivansa tapausta vasta tuomion jälkeen. Lääkäri ei ole enää Pihlajalinnan palveluksessa.

Keskusteluilmapiiri tärkeintä

On mahdoton sanoa, mitä todella tapahtui leikkaustilanteessa. Vain lääkäri on syytettynä tapauksesta.

Kuinka helppoa puuttuminen on käytännössä?

Joskus on helpompi sulkea silmänsä kuin puuttua. Vastaavaa tapahtuu kaikilla työpaikoilla ja ihmisten välisissä suhteissa mutta potilasturvallisuudessa kysymys on elintärkeä.

Työterveyslaitoksen vanhempi konsultti, psykologi Anna Tienhaara sanoo, että sosiaali- ja terveysala on perinteisesti ollut hierarkkinen yhteisö.

– Sairaala on hyvin erilainen työpaikka kuin mainostoimisto tai it-alan startup. Sairaala perustuu siihen, että työnjako on mahdollisimman selkeä ja yhteistyöketjut toimivat. Se, että jokainen tietää paikkansa, saattaa vähentää hämmennystä ja tukea työn sujumista.

Toisaalta vahva hierarkia voi johtaa siihen, ettei tieto kulje tai roolit kapeutuvat. Pelkkä hierarkia ei ole Tienhaaran mukaan kuitenkaan hyvä tai huono asia. Enemmän on kyse keskusteluilmapiiristä työpaikalla ja miten hierarkia, johtajuus ja koko organisaation rakenne palvelevat ydintyön tekemistä.

– Jos työpaikalla ei ole tapana puuttua tai ottaa puheeksi epäkohtia, se voi olla vaikeaa ja pelottavaa. Kynnys puuttua voi olla korkea.

Työpaikan kulttuurikysymys

Hoitajien ammattijärjestön Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää ei ota kantaa yksittäistapaukseen. Hänen tiedossaan ei ole tapauksia, joissa hoitajat eivät olisi uskaltaneet puuttua lääkärien toimintaan.

Sillanpään mukaan hierarkia on vähentynyt sairaaloista. Nykyään toimitaan tiimeissä, joissa hoitajat ja lääkärit tekevät työtä yhdessä.

– Koulutuksessa perehdytään tiimityöskentelyyn.

Sillanpään mukaan työnantajan vastuulla on luoda käytännöt, että potilasturvallisuus on taattu.

Myöskään Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki ei ota kantaa yksittäistapaukseen. Hänen mukaansa sairaalassakin on hierarkia ja isossa sairaalassa portaita on erityisesti.

– Leikkaussalityö on tiimityötä, ja potilasturvallisuus edellyttää, että kuka tahansa tiimistä huomaa jotain poikkeavaa, osaa ja uskaltaa sanoa huolensa ääneen. Sitä varten on monissa paikoissa otettu käyttöön leikkaussalin tarkistuslistat lentoliikenteen mallin mukaan, jossa listalta tarkistetaan ja ruksataan kaikki sovitut ja vaaditut turvaamistoimenpiteet, välineet ja muut, Myllymäki sanoo.

Sairaaloissa on otettu käyttöön myös haittailmoitusohjelma HaiPro, johon kuka tahansa työntekijä voi tehdä haittatapahtumailmoituksen tai epäilynkin läheltä piti -tilanteesta.

– Työpaikan ja tiimin ilmapiiri on olennainen. Jokaisen työntekijän ja myös potilaan pitää olla mahdollisuus, oikeus, lupa avata suunsa turvallisesti ilman pelkoa, mikäli jokin asia epäilyttää tai ihmetyttää. Potilasturvallisuus on myös työpaikan kulttuurikysymys, Myllymäki sanoo.

Kysymykset auttavat

Työterveyslaitoksen psykologin Anna Tienhaaran mukaan jokaisella pitäisi olla lupa ja velvollisuus puhua työpaikalla työhön liittyvistä asioista. Tapoja puhua pitäisi kehittää yhdessä.

– Joillakin työpaikoilla voidaan ajatella, että ahaa, nyt tapahtuikin virhe ja heti etsitään syyllisiä. Sen sijaan että etsitään virheitä ja syyllisiä, kannattaisi ajatella, miten organisaatio voi oppia virheistä yhdessä ja löytää uusia ideoita, mitä voidaan kehittää. Tässä on valtava ero.

Tienhaara neuvoo ottamaan asiat puheeksi neutraaleilla kysymyksillä.

– Voi kysyä avoimesti esimerkiksi, muistanko oikein, mikä toimenpideohje meillä oikein on tässä asiassa, koska huomasin, että sinä teit asian eri tavalla kuin minä olen tehnyt tai nähnyt tämän tehtävän.

Nuorten lääkärien kokemukset

Nuoret lääkärit kertoivat Ylellä vastikään kokeneiden lääkäreiden kiusaamisesta. Ylen haastattelemat nuoret mies- ja naislääkärit kertoivat, että asiattomasti käyttäytyneet ovat lähes poikkeuksetta olleet kokeneita seniorilääkäreitä. Ongelmien yhtenä lähtökohtana haastateltavat pitivät terveydenhoitoalalla vallitsevaa tiukkaa hierarkiaa.

Myllymäen kokemuksen mukaan hierarkiassa kyse ei ole virkaiästä.

– Joku on jyrä ja autoritaarinen jo nuoresta lähtien. Joku vanhempi professori taas saattaa olla hyvin neuvottelevainen, nuorta kollegaa asiallisesti ohjaava ja tukeva. Itse sain nuorena lääkärinä monet kerrat kullanarvoisia neuvoja kokeneilta sairaanhoitajilta, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja sanoo.

Hoitovirheistä ja potilasturvallisuuden toteutumisesta keskustellaan myös torstai-illan A-studio: Talkissa TV1:ssä kello 21.05.

Lue lisää:

Nuori nainen kuoli polvileikkauksessa - Syyttäjä vaatii anestesialääkärille rangaistusta kuolemantuottamuksesta

Kiusaamista, nöyryyttämistä, solvaamista ja savustamista - nuoret lääkärit kertovat alalla vuosia jatkuneesta asiattomasta käytöksestä

Ylellä nähtävä Kotimaa Kosovo-Suomi -dokumentti seuraa kosovolaispakolaisten perhettä varhaisista kotifilmeistä nykypäivään Suomessa. Vuonna 1992 Suomeen saapuneen Hetemajn perheen lapsista Perparim ja Mehmet Hetemaj ovat menestyneitä jalkapalloilijoita ja Fatbardhe Hetemaj on vaikuttanut esimerkiksi kunnallispolitiikassa.

Dokumentti on herättänyt menneisyyden monella tavalla eloon.

– Uskoin äidin ja isän kertomiin satutarinoihin Suomesta. Minulle oli shokki, että Oulussa uusi kotipaikka olikin kolkko, vaikka ihmiset olivat ihania, sanoo poliitikkona tunnettu Fatbardhe Hetemaj.

– Minulle palautui taas mieleen kaikki kokemukset ja eletty elämä. Se teki nyt vielä vahvemman olon, tuostakin on selvitty, Fatlume Hetemaj sanoo.

Elokuvassa kuusihenkinen perhe elää tavallisia arjen iloja ja suruja, mutta Kosovon koti ja sodan tapahtumat seuraavat aina.

– Sota tuli tv:stä olohuoneessa. Sitä me kaikki kavahdettiin. Saattoi olla muuten vaikka joku hyvä ja hauska juttu meneillään, mutta pitikin sitten hiljentyä uutisiin, Fatbardhe Hetemaj sanoo.

– Meidän vanhempamme olivat täällä fyysisesti, mutta eivät niinkään henkisesti. He olivat Kosovon asioissa päässään. Onnellisuus jollain tavalla puuttui, sanoo Fatlume Hetemaj.

Vastaanotosta Suomessa perheellä on hyviä muistoja. Erityisesti urheilemisesta tuli tärkeä osa perheen elämää suomalaisten parissa.

– Urheilusta tuli pakopaikka. Viikonloppuisin mentiin turnauksiin, silloin saatiin toki ihania hetkiä synkkien lisäksi, Fatbardhe Hetemaj sanoo.

Vanhemmilta eväät menestykseen

Perheenjäsenet avaavat dokumentissa henkilökohtaisia tuntojaan ensimmäistä kertaa. Hetemajn perhe on menestynyt Suomessa hyvin ja jokainen on päässyt luomaan omannäköistään elämää. Fatbardhe Hetemajn mukaan he lapset saavat kiittää vanhempiaan kaikesta.

– Vanhemmat ovat olleet ensiarvoisen tärkekeitä. He ovat yhdistäneet vaatimustason ja tuen. Me ollaan kaikki tuettu toinen toisiamme.

Perheenjäsenet avaavat henkilökohtaisia tunteitaan ja elämäntilanteitaan elokuvassa avoimesti. Dokumentin ohjaajaan Olli Laineeseen teki vaikutuksen perheen suhtautuminen vaikeisiin asioihin.

– Tutustuin kuusihenkiseen perheeseen, jonka isä oli jo menehtynyt. He ovat hyvin erilaisia yksilöitä, mutta heitä yhdistävät rehellisyys ja asioiden kohtaaminen suoraan ja huumorilla. He eivät kuitenkaan pakene mitään huumoriin.

Dokumenttiprojekti: Kotimaa Kosovo-Suomi nähdään Yle TV1:ssä 28.5.