Euroopan unioni on asettanut polkumyyntitullit kiinalaisvalmisteisille sähköpolkupyörille, kertoo talouslehti Financial Times.
Lehden mukaan 21,8–83,6 prosentin suuruisten väliaikaisten tullimaksujen tavoitteena on suojella EU:n omia pyörävalmistajia. Euroopan komissio tekee tulleista lopullisen päätöksen vuoden loppuun mennessä.
EU:n viranomaiset ovat löytäneet todisteita siitä, että kiinalaiset valmistajat ovat myyneet tuotteitaan unionin alueelle alle Kiinan markkinahintojen. Polkumyynnin seurauksena EU-alueen sähköpyörävalmistajat ovat kärsineet vahinkoja.
Euroopan polkupyörävalmistajien yhdistyksen EBMA:n pääsihteeri Moreno Fiovanti sanoi Financial Timesille, että kiinalaisia sähköpyöriä on tulvinut EU:n alueelle keinotekoisen edulliseen hintaan.
Fiovantin mukaan EU:n päätös lähettää kiinalaisille sähköpyöräyhtiöille selvän viestin, että niiden pitää lopettaa polkumyyntinsä.
Euroopan sähköpyöräteollisuuden vuosittainen liikevaihto on noin 1,3 miljardia euroa. Ala työllistää noin 3 500 ihmistä, kertoo Financial Times.
Eurooppalaisia sähköpyörien tuontiyrityksiä edustava LEVA arvostelee EU:n päätöstä. Järjestön mukaan kiinalaisten harjoittamasta polkumyynnistä ei ole todisteita.
LEVA:n mukaan eurooppalaiset valmistajat tuovat suurimman osan sähköpyöriensä komponenteista Kiinasta ja kokoavat niistä tuotteensa.
– Kokoaminen maksaa 25–35 euroa. Tämä on ainoa ero niin sanottujen eurooppalaisten "valmistajien" ja "maahantuojien" välillä, LEVA sanoi.
Maastopalot syttyvät yleensä silloin, kun maasto on kuivaa, sää on lämmin, sadetta ei ole saatu ja metsäpalovaroitus on mahdollisesti voimassa. Palot eivät kuitenkaan syty aivan itsestään, ja syynä onkin yleensä ihmisen toiminta.
Helsingin pelastuslaitos on sammuttanut useita kymmeniä maastopaloja kuivan ja kuuman hellejakson aikana.
– Toistaiseksi on ollut yllättävän vähänkin maastopaloja. Nyt on ainekset jo paljon isompaan tehtävämäärään, toteaa päivystävä palomestari Tommi Sivula Helsingin pelastuslaitokselta.
Tällä hetkellä maastopalovaroitus on voimassa koko maassa. Pisimpään varoitus on yhtäjaksoisesti ollut voimassa Lapissa ja Länsi-Suomessa. Molemmissa varoitus on kestänyt jo puolentoista viikon ajan.
Näillä näkymin varoitus on voimassa myös viikonlopun yli, mutta paikoittaiset sadekuurot voivat helpottaa tilannetta Lapissa. Länsi-Suomeen helpotusta ei kuitenkaan ole vielä luvassa.
Kysyimme pelastuslaitosten palomestareilta, mitä ennen maastopalon syttymistä yleensä tapahtuu.
1. Kytemään jätetyt nuotionpohjat
Yksi yleisimmistä maastopalon sytyttäjistä on kytemään jätetty nuotio. Viime aikoina Helsingin pelastuslaitoksen alueella nuotioita on sytytetty paikoissa, missä ihmiset viettävät kesäpäivää eikä kunnollista nuotiopaikkaa ole.
– Viime aikoina nuotioista syttyneet palot ovat olleet ihan asutuksen keskuudessa, mistä on löytynyt nurmikkopläntti tai tehty nuotio metsän reunaan tai kallion koloon, kertoo päivystävä palomestari Tommi Sivula.
– Eniten on ollut sellaisia, että halutaan varta vasten paistaa makkarat ja keittää kahvit, eikä nuotiota sammuteta kunnolla, toteaa päivystävä palomestari Tuomas Korhonen Lapin pelastuslaitoksen Rovaniemen yksiköstä.
Lapissa on viime viikkoina ollut poikkeuksellinen helleaalto, jonka takia metsäpalovaroitus on voimassa. Korhonen pohtii, että koska tilanne Lapissa on niin harvinaislaatuinen, eivät ihmiset välttämättä ota varoitusta tosissaan.
AOP
2. Tahallaan sytytetyt palot
Helsingin pelastuslaitoksen alueella huomattava osa maastopaloista on ollut tahallaan sytytettyjä. Esimerkiksi eräällä Helsingin alueella tapahtui lyhyellä ajanjaksolla kolmesta viiteen erillistä maastopaloa, jotka saattavat olla saman henkilön tekemiä.
– Pyromaanihenkiset ihmiset ovat viime aikoina aktivoituneet. On nähty vaivaa palon sytyttämiseen niin, että on kasattu trukkilavoja tai roskisten viereen kyhätty nuotio, joka on sytyttänyt roskakatoksen ja lähimaaston, sanoo Sivula.
Myös pikkulasten tulitikkuleikit ovat aiheuttaneet maastopaloja. Helsingin poliisilaitoksen Tommi Sivula toteaa, että pikkulapset ovat polttaneet esimerkiksi risukasoja, puuta tai mitä ikinä halutaan kokeilla polttaa.
Palo osataan yhdistää tulitikkuleikkeihin yleensä vain silloin, jos sivullinen näkee lapsien juoksevan pois metsästä, jonka siimeksestä nousee savua.
Rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että tekijöitä voi olla vaikea saada kiinni, jos alueella ei ole kameravalvontaa eikä silminnäkijöitä ole ollut.
– Tällaisissa tapauksissa silminnäkijähavainnot kiinnostavat aina poliisia. Ihmisten tunnistaminen voi kuitenkin olla haastavaa isoilla asuinalueilla, joissa naapureita ei tunneta kovin hyvin, Hietala sanoo.
3. Tupakantumpit
Kaikkien maastopalojen syttymissyy ei aina selviä. Helsingin poliisilaitoksen palomestari Sivula arvioi, että ne ovat useimmiten tupakantumppien sytyttämiä, sillä tupakantumppi tuhoutuu palossa eikä jälkiä näin ollen jää.
4. Risujen poltto
Helsingin alueella risujen polttaminen on kielletty, mutta muualla Suomessa myös risujen poltto aiheuttaa paloja.
Lapin pelastuslaitoksen Tuomas Korhonen kertoo, että Rovaniemen alueella on parin viikon aikana ollut muutama maastopalo, jotka ovat syttyneet poltetuista risuista.
Risujen poltto on kiellettyä metsäpalovaroituksen aikaan. Alueelliset rajoitukset muina aikoina kannattaa varmistaa oman kunnan ympäristöviranomaiselta.
Toinen korkeakoulututkinto houkuttelee vuosi vuodelta useampia.
Yhteensä 160 000 ihmistä haki tänä vuonna alkaviin koulutuksiin, joiden lopussa odottaa alempi korkeakoulututkinto. Opetushallituksen antamissa tiedoissa on huomioitu yhteishaussa ja erillishaussa hakeneet. Tiedot perustuvat hakijoiden ilmoituksiin.
Hakijoista yli kymmenesosalla oli jo korkeakoulututkinto ennestään.
Määrät ovat kasvussa, sillä vielä neljä vuotta sitten hakijoiden määrä oli vajaat 19 000. Tänä vuonna yli 21 000 hakijaa ilmoitti suorittaneensa jo aiemmin tutkinnon.
Opetushallituksen tiedot aiemmista tutkinnoista perustuvat opiskelijoiden omiin ilmoituksiin. Opetushallituksen mukaan luvut ovat linjassa muun tutkimuksen kanssa.Yle Uutisgrafiikka
Tradenomista valokuvaajaksi
Urasuunnitelmansa vaihtoi esimerkiksi helsinkiläinen Mathias Foster, 35, joka pääsi viime vuonna opiskelemaan valokuvausta Lahden muotoiluinstituuttiin.
Fosterilla on ennestään ammattikorkeakoulusta vajaat kymmenen vuotta sitten saadut tradenomin paperit. Hän valmistui tietojenkäsittelyn koulutusohjelmasta 26-vuotiaana. Opintojen ajan ja sen jälkeen hän teki töitä levykaupassa ja myöhemmin kahvialan yrityksessä, ei päivääkään omalla alallaan.
– Aiemmista opinnoista on hyvin ristiriitaiset tunteet. Suoritin tutkinnon ihan kunnialla loppuun asti, mutta aihe jäi kylmäksi. En tiennyt silloin mitä halusin tehdä.
Hän pääsi kolmannella yrityksellä opiskelemaan valokuvausta.
– Valokuvaus on ollut terapiaprojekti, jonka varjossa olen pystynyt olemaan luova ja vapaa stressistä. Hakiessani päätin, että valokuvaaminen on se asia, josta tulen nauttimaan elämässäni. Menemällä kouluun saan vankan pohjan ja ammattitaidon, jota voin käyttää tulevaisuudessa työelämässä.
Yle Uutisgrafiikka
Epävakaat työmarkkinat houkuttelevat koulun penkille
Valokuvauksen kaltaiset taideaineet ovat suosituimpien uusien alojen joukossa tutkinnon tehneille.
Ylivoimaisesti eniten tutkinnon jo suorittaneet hakeutuvat silti sosiaali- ja terveysaloille. Tänä vuonna tutkinnon suorittaneita hakijoita aloille oli vajaat kymmenen tuhatta.
– Näille aloille hakee paljon sellaisia opiskelijoita, jotka eivät ole päässeet ensimmäisellä kerralla ja ovat saattaneet ottaa muualta tarjotun opiskelupaikan vastaan, sanoo suunnittelija Risto Hanhinen opetushallituksesta.
Tämän lisäksi epävakaat työmarkkinat houkuttelevat Hanhisen mukaan ihmisiä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opintojen pariin. Työvoiman tarve houkuttaa.
– Voi olla, ettei olemassa oleva tutkinto vastaakaan työmarkkinoiden tarpeita.
Kiintiöt ensikertalaisille
Samalla kun tutkinnon suorittaneiden hakijoiden määrä kasvaa on korkeakoulujen yhteishaussa alettu käyttämään ensikertalaiskiintiöitä. Korkeakoulujen tulee varata osa aloituspaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Aloituspaikkojen määrä on korkeakoulujen päätettävissä.
Viime syksynä 45 prosenttia aloituspaikoista oli varattu yhteishaussa ensikertalaisille. Tänä vuona määrä kasvoi merkittävästi: aloituspaikoista 63 prosenttia oli varattu ensikertalaisille.
Vielä kiintiöillä ei ole ollut suurta merkitystä. Viime vuonna kerrottiin, että vain 250 hakijaa hyötyi ensikertalaisuuskiintiöstä, eli sai opiskelupaikan huonommilla valintapisteillä kuin jotain toista alaa jo opiskeleva tai tutkinnon suorittanut hakija.
Mathias Foster suosittelee uuden tutkinnon tekemistä sitä harkitsevalle.
– Siitäkin on etua, että on jo ollut työelämässä. Se auttaa vaikka stressin siedossa aikataulujen kanssa. Koulutuksen kautta saa ehkä vähän uudenlaista näkemystä elämään. Itselleni on tärkeää, että pystyy kehittymään, mikä ei välttämättä samaa työtä tekemällä onnistu – koulussa kehityn joka päivä ja se on ollut aivan parasta.
"Uuden työsopimuksen tekeminen ei täytä aktiivimallin mukaista aktiivisuutta". Näin luki alkuviikosta Twitterissä levinneessä päivityksessä, joka nosti esiin jälleen yhden aktiivimallin outouden.
Päivityksessä tällä hetkellä työttömänä oleva, koulutukseltaan opettaja kertoi hakeneensa ja saaneensa töitä. Koska työt alkavat vasta parin kuukauden päästä, "aktiivimallileikkuri iskee kaikkiin kuukausiin siinä välissä".
Ihmettelyä aiheutti erityisesti se, että opettajilla ei perinteisesti ole kesällä töitä tarjolla.
Käytännössä työttömän opettajan pitäisi siis kesällä tehdä työtä, joka ei vastaa koulutusta tai osallistua TE-palveluiden koulutuksiin. Työttömyysetuuden saaja voi siis päätyä tilanteeseen, jossa hän osallistuu työkokeiluun tai työnhakuvalmennukseen, vaikka on jo saanut töitä.
Vain tarkastelujakson aikana tehty työ ratkaisee
Taustalla on aktiivimallin periaate, jonka mukaan merkitystä on vain edeltävän 65 päivän tarkastelujakson aikana toteutetulla aktiivisuudella. Näin ollen lähitulevaisuudessa alkava työ ei pelasta välttämättä aktiivisuusvaatimuksilta.
Tarkastelujakso lasketaan työttömyysetuuden ensimmäisestä maksupäivästä lähtien.
Aktiivimallissa työttömän on 65 päivän tarkastelujakson aikana tehtävä 18 tuntia palkkatyötä, ansaittava yrittäjätuloa 241,04 euroa tai oltava viisi päivää TE-palveluiden järjestämässä työllistymistä edistävässä palvelussa.
Mikäli mikään näistä ehdoista ei toteudu, leikataan työttömyysetuuksia väliaikaisesti 4,65 prosentilla.
– Aktiivimallin tarkoituksena on, että määräaikaisenkin työttömyyden aikana kannustetaan työllistymään, kertoo sosiaaliturva- ja vakuutusosaston lakimies Hanna Tervahauta sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Tervahaudan mukaan lyhyen ja pitkään kestävän työttömyyden aikana aktiivisuutta seurataan samoilla ehdoilla, mutta lyhytkestoisen työttömyyden aikana aktiivisuuden kertymättä jääminen ei ehdi välttämättä vaikuttaa.
Tämänhetkinen laki ei huomioi lainkaan aktiivisuutena lähitulevaisuudessa alkavaa työtä, jos se ei ala saman tarkastelujakson aikana. Aktiivisuusedellytyksen täyttää siis ainoastaan työ, joka on tehty nimenomaan kuluvan tarkastelujakson aikana.
Ministeriö ei voi kuitenkaan ottaa kantaa yksittäistapaukseen.
Alennettu työttömyysetuus jatkuu vielä sen tarkastelujakson loppuun, jonka aikana ehdot täyttävä työ on aloitettu.
Jos siis etuuden saaja ei täytä ensimmäisen 65 päivän tarkastelujakson aikana aktiivisuusmallin ehtoja, saa hän alennettua etuutta toisen tarkastelujakson ajan, vaikka hänellä alkaisikin uusi työ kyseisen tarkastelujakson aikana.
Jos uusi työssäoloehdon täyttävä työ alkaa vasta esimerkiksi kolmannen tarkastelujakson aikana, nousee työttömyysetuus normaaliksi vasta neljännen jakson alusta.
Vaikka töitä siis saisikin, kannattaa varautua osoittamaan aktiivisuutensa, jos tarkastelujakso osuu huonoon väliin ennen töiden alkua.
Juttua päivitetty 19.7. klo 17.05: Jutussa luki aiemmin, että työttömyysetuutta leikataan, jos joku ehdoista ei täyty. Muutettu "jos mikään ehdoista ei täyty".
Poliisi on huolissaan jalkajousista, joita löytyy niin sanottujen vaarallisten henkilöiden hallusta. Tilanteet tulevat virkavallalle eteen varsinkin kotietsintöjen yhteydessä.
Valmiiksi ladattuja jalkajousia tulee poliisille vastaan säännöllisesti esimerkiksi Päijät-Hämeessä.
– Vaarallisiksi luokiteltavat henkilöt, erityisesti huumerikolliset, pitävät jalkajousia ladattuina ovenpielessä. Se on iso riski poliisin turvallisuudelle. Joudumme tekemään kotietsinnät aina vähintään kahden partion voimin. Uhasta on myös varoitettu henkilökuntaamme, kertoo Hämeen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.
Yle kertoi keskiviikkona, kuinka jalkajousia voi hankkia helposti halpamarketeista ja netistä. Niiden ostamiseen ei tarvita erillistä lupaa. Ainoa rajoite on 18 vuoden ikä, mutta alaikäinenkin voi hankkia varsi- eli jalkajousen vanhempiensa luvalla. Jalkajousella on ammuttu muun muassa rauhoitettuja lintuja, vaikka sillä saisi tähdätä vain maalitauluun.
Varsi- eli jalkajousi muistetaan myös huomattavasti vakavammista asiayhteyksistä, kuten niin sanotusta Mika Murasen tapauksesta. Muranen surmasi Kotkassa kaksi ihmistä jalkajousella vuonna 1994. Jalkajousi oli surma-aseena myös Porissa kesällä 2007, kun nuori mies ampui asunnossaan kaksi naista.
Jalkajousi on yksi niistä välineistä, joilla rikolliset uhkaavat poliisia. Poliisihallituksessa jalkajousia pidetään huolestuttavana ilmiönä poliisin työturvallisuuden kannalta, mutta se ei koko Suomea ajatellen nouse esille yksittäisenä uhkailuvälineenä. Ongelma vaikuttaa siis olevan erityinen Päijät-Hämeessä.
– Poliisia uhkaillaan jalkajousten lisäksi muun muassa luvallisilla ja luvattomilla aseilla, astaloilla, kirveellä, vesurilla, teräaseella ja keittiöveitsellä. Ihmiset ovat tässä asiassa valitettavasti loputtoman kekseliäitä, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Savolainen.
Mielestäni vaaralliseksi katsotulta henkilöltä pitäisi voida ottaa akuutissa tilanteessa jalkajousi kokonaan pois. Ilkka Koskimäki
Hämeen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki pitää osin ongelmallisena sitä, että jalkajousia on niin helppo hankkia netistä ja halpamarketeista. Jalkajousien myyjien itsesääntelyn tulisi toimia kunnolla.
– Käytännössä myyjän tulee muistuttaa ostajaa, ettei jalkajousta saa Suomessa käyttää metsästykseen, eikä sitä saa myydä alaikäisille ilman vanhempien suostumusta.
Halpakauppaketju Kärkkäinen on yksi jalkajousien myyjistä. Kärkkäisen edustaja kertoi aiemmin Ylelle, että jalkajousten ohjekirjoissa ja paketeissa kerrotaan niiden olevan kiellettyjä metsästyksessä.
Hämeen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.Juha-Petri Koponen / Yle
Uhkailua ja voimankäyttöä virkavaltaa kohtaan
Vastustus poliisia kohtaan on lisääntynyt. Vuoteen 1999 verrattuna uhkailu- ja voimankäyttötapaukset ovat kaksinkertaistuneet.
Poliisihallituksen mukaan jo joka neljännessä voimankäyttötilanteessa kansalainen on varustautunut poliisia kohtaan ampuma-, terä- tai lyömäaseella. Poliisilla on voimankäyttötilanteita 1 000 – 1 500 kertaa vuodessa: näistä siis 200–300 on tapauksia, joissa vastapuolella on käytössään jonkintyyppinen ase.
Poliisi itse käyttää ampuma-asetta vuodessa vajaat 40 kertaa vuodessa. Huomioitavaa on, että poliisin aseenkäytöksi lasketaan jo aseenkäytöllä uhkaaminen tai aseella uhkaaminen. Noin kymmenen kertaa vuodessa poliisi ampuu laukauksia, joista suurin osa on varoituslaukauksia.
Henkilöä kohti poliisi ampuu yksittäisiä kertoja vuodessa – joinakin vuosina ei lainkaan.
Poliisi voimaton jalkajousen haltuunotossa?
Jalkajousista huolestunut Hämeen poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki toivoo, että virkavalta pystyisi ottamaan nykyistä paremmin jalkajouset haltuun uhkaavissa tilanteissa.
– Mielestäni vaaralliseksi katsotulta henkilöltä pitäisi voida ottaa akuutissa tilanteessa jalkajousi kokonaan pois. Henkilö saattaa olla poliisin kotihälytystehtävässä vaikka kannabispsykoosissa. Silloin ei jalkajousen lyhytaikainen muutaman päivän haltuunotto riitä.
Nyt poliisi voi ottaa jalkajousen haltuunsa vain 14 vuorokaudeksi, mikäli tapaukseen ei liity suoraan rikosta.
Ruutukaappauksessa nähtävillä markkinoilla olevia jalkajousia.Yle
Järjestyslaki kieltää jalkajousen kanssa liikkumisen yleisellä paikalla. Sen sijaan jalkajousta saa säilyttää kotona, mikä on poliisin suorittamisessa kotihälytystehtävissä ylimääräinen riski työturvallisuuden kannalta.
Hämeen poliisipäällikkö ei suoraan ota kantaa, pitäisikö jalkajousten helppoa saatavuutta rajoittaa nykyisestä.
– Aina olisi toki mahdollista tehdä jalkajousten hankinta luvanvaraiseksi. Mutta kyllähän ylimääräiset lupaprosessit lisäävät työtä, miettii Ilkka Koskimäki.
Suomen yleisin hoitoa vaativa olkavaiva on olkalisäkkeen alainen kiputila. Suomessa tehdään noin 3 500 olkalisäkkeen avarrusleikkausta vuodessa. Kansan suussa leikkausta kutsutaan usein ”höyläykseksi”.
Valtaosa näistä leikkauksista tehdään turhaan, selviää suomalaisesta FIMPACT -tutkimuksesta (Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial). Leikkaus ei ole yhtään tehokkaampi kuin fysioterapia, toteaa tutkimuksen johtoryhmän jäsen, Helsingin yliopiston ja HUS:in dosentti Simo Taimela.
– Suomessa on hyvä tilanne. Täällä on fysioterapeuteilla hyvä osaamistaso. Jos missä, niin Suomessa on kyllä hyvä mahdollisuus tämä asia fysioterapialla hoitaa.
Torstaina BMJ:ssä julkaistu suomalaisryhmän tutkimus ei ole varsinaisesti uutta tietoa. Se vahvistaa kuitenkin aiemmissa satunnaistetuissa tutkimuksissa esille tulleet tiedot, ettei olkalisäkkeen avarrusleikkaus helpota potilaan oireita yhtään sen paremmin kuin fysioterapia.
Esimerkiksi Tekonivelsairaala Coxan apulaisylilääkäri Saara Ketolan kansainvälisesti palkittu väitöskirja vuodelta 2016 tuli samaan lopputulokseen, Suomen yleisimmästä olkapääleikkauksesta ei ole potilaalle lisähyötyä fysioterapiaan verrattuna.
Lumeleikkauksilla samaan lopputulokseen
FIMPACT -tutkimuksessa oikeita leikkauksia verrattiin lumeleikkauksiin. Tutkimuksessa mukana olleista niin leikkausryhmään kuin lumeryhmään kuuluneet olivat kahden vuoden kuluttua ihan yhtä tyytyväisiä olkapäänsä tilanteeseen ja molemmissa ryhmissä oireetkin olivat yhtä vähäisiä.
Dosentti Simo Taimela muistuttaa, että vaikka 35-65 -vuotiaat osallistujat eivät saaneet tietää, mitä heille tehtiin, on lumeleikkausten tekeminen silti eettisesti hyväksyttävä tapa tehdä tutkimusta.
– Olisi epäeettistä jatkaa sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joiden vaikuttavuutta ei ole osoitettu. Jokaiselle tutkimushenkilöistä on selitetty ihan juurta jaksaen, mitkä ovat ne vaihtoehdot, mihin hänet saatetaan arpoa.
Osallistujat arvottiin johonkin kolmesta ryhmästä. Yhdelle ryhmälle tehtiin ”höyläys”, toiselle lumeleikkaus ja kolmas ryhmä sai tehostettua fysioterapiaa. Kahden vuoden kuluttua kaikista ryhmissä koettiin, että olkapää oli selvästi parempi kuin ennen toimenpidettä.
Suomessa on hyvä julkinen terveydenhuolto ja tällä leikkausmääriä seurataan tarkasti. FIMPACT -tutkimuksen johtoryhmän jäsen Simo Taimela tietää, että niissä maissa, missä terveydenhuolto ei ole yhtä keskitettyä ja leikkauksia hoitavat yksityiset toimijat, leikkauksia tehdään samaan vaivaan huomattavasti Suomea enemmän.
– Eiväthän kaikki halua leikkaukseen. Se olkapää on todella kipeä ja tyypillistä on usean viikon sairausloma sen jälkeen. Kun ihmisille selittää, että tulosten mukaan se olkapää ei ole yhtään sen parempi kuin, jos se olisi kuntoutettu, niin jokainen järkipäätöksiä tekevä ihminen lähtisi sille linjalle, että ensisijainen hoito on kunnollinen ja osaavaa kuntoutus.
Ja näitä kuntouttajia Suomessa riittää. Suomen Fysioterapeuttien puheenjohtaja Tiina Mäkinen lupaa, että olkapäiden kuntouttamisesta ymmärtäviä fysioterapeutteja riittää, vaikka olkapääleikkaukset vähenisivät yhdessä yössä tuhansilla.
– Suomessa on eniten fysioterapeutteja asukaslukuun suhteutettuna koko maailmassa. Siitä ei pitäisi jäädä kiinni. Me olemme valmiina ihan varmasti.
Tällä hetkellä olkalisäkkeen avarrusleikkauksiin käytetään Suomessa yli 35 miljoonaa euroa vuosittain. Yksi leikkaus maksaa noin 2 000 euroa.
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kiittää Pyhärannan metsäpaloa sammuttavia pelastajia ja vapaaehtoisia urakoinnista vaativissa olossuhteissa.
Pyhärannan metsäpaloa sammutetaan edelleen ja sammutustyöt jatkuvat läpi yön.
Mykkänen esitti Twitterissä kiitokset kaikille noin 200 henkilölle, jotka ovat olleet mukana sammutustöissä ja toivotti voimia pelastajille.
Sammutustyötä tukevat Puolustusvoimien helikopterit, Rajavartiolaitoksen helikopteri sekä Suomen Lentopelastusseuran lentokone.
Toiminnassa on mukana myös poliisin resursseja sekä vapaaehtoisen pelastuspalvelun organisaatioita, kerrotaan Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.
Sisäministeri Mykkänen toivotti voimia myös kaikille niille asukkaille, jotka on jouduttu evakuoimaan palojen tieltä. Keskiviikon ja torstain aikana paloalueelta tai sen läheisyydestä on evakuoitu yli 50 ihmistä.
Ministeri korosti, että ihmisten turvallisuus on kaikkein tärkeintä.
Alueella sijaitsee sekä vakituisesti asuttuja että vapaa-ajan asuntoja.
Sammutustoimintaan varaudutaan koko viikonvaihteen ajaksi.
Seinäjoen Nurmossa sattui torstaina hieman ennen kello 18 vakava liikenneonnettomuss. Täysperävaunullinen rekka ja henkilöauto ajoivat nokkakolarin.
Kolarissa menehtyi nuori, noin kaksikymmenvuotias mies. Hänen vammansa olivat niin vakavat, että hän menehtyi onnettomuuspaikalla.
Onnettomuus tapahtui valtatiellä 19, suoralla tieosuudella, jossa jostain syystä henkilöauto oli ajautunut vastaantulevien kaistalle ja törmännyt rekkaan.
Liikenne oli poikki paikalla pitkään eilisiltana, sillä rekka oli vaurioitunut törmäyksessä pahoin ja sen siirtäminen vei aikaa.
Kuningatar Elisabet on myöntänyt Turun puukotuksessa uhria auttaneelle ja itsekin puukotetuksi joutuneelle Hassan Zubierille urhoollisuusmitalin, kertoo BBC.
Hän saa kuningas Yrjön mukaan nimetyn mitalin, joka myönnetään palkintona suuren urotyön jälkeen.
Hänen nimensä myös lisätään vuosittaiseen listaan. Siinä luetellaan siviilejä, jotka ovat osoittaneet urhoollisuutta (Civilian Gallantry List).
Kuningatar palkitsi samalla Lontoon terrori-iskussa uhreja auttaneita sekä iskussa kuolleita.
Zubierin tukiryhmän Facebook-sivujen mukaan kuningatar Elisabet jakaa mitalit syksyllä Buckinghamin palatsissa.
– Otan mitalin vastaan suurella nöyryydellä, kirjoittaa Zubier sivuilla.
BBC:lle Zubier kertoo, että hänellä on mitalin vastaanottamisesta myös ristiriitaiset tunteet, sillä hän muistelee kahta iskussa henkensä menettänyttä.
Torstaina sää on on lämmin ja laajalti aurinkoinen. Lämpötila nousee 30 asteeseen tai sen yläpuolelle maan länsi- ja pohjoisosissa.
Säässä on kuitenkin tapahtumassa käänne, sillä kaakosta on liikkumassa Suomeen matalapaine, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen. Matalapaineen alue saapuu Suomeen perjantaina päivällä.
Lapissa perjantai on vielä aurinkoinen, mutta Etelä-Suomessa ja osin Keski-Suomessa on luvassa ukkos- ja sadekuuroja.
Huutosen mukaan vettä voi tulla paikoin useampi kymmenen milliä tunnissa, sillä ukkos- ja sadealueet liikkuvat hitaasti.
– Kun on kyse ukkosesta, on aina mahdollisuus runsaille sateille. Vaihtelu eri alueiden välillä on kuitenkin tosi isoa. Naapurikunnassa sadetta voi tulla 50 milliä ja viereisessä kunnassa kaksi milliä.
– Lisäksi voi salamoida komeasti, kun Suomen päällä on hidasliikkeistä ukkossolua.
Yle
Ukkoset ja sateet yleistyvät lauantaina
Matalapaine liikkuu viikonlopun aikana yhä vahvemmin Suomen ylle. Ukkos- ja sadekuurot yleistyvät Etelä- ja Keski-Suomessa ja yltävät myös Länsi- ja Lounais-Lappiin.
Ilmatieteen laitos on antanut lauantaille runsaan sateen varoituksen koko maahan Keski- ja Pohjois-Lappia lukuun ottamatta.
Sunnuntaina ukkoset ja sateet painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Ukkos- ja sadekuuroissa voi sataa myös rakeita. Huutosen mukaan rakeita syntyy nimenomaan helteellä.
– Ukkospilvi voi yltää 10–15 kilometriin asti, ja siellähän voi olla monta kymmentä astetta pakkasta. Maan pinnalta ilma nousee ylös ja siinä oleva kosteus tiivistyy ja muodostaa rakeen.
Suomen kesä on ollut tähän mennessä vähäsateinen ja etenkin lännessä on kuivuutta. Ilmatieteen laitos onkin antanut metsäpalovaroituksen koko maahan torstaille ja perjantaille.
– Ainahan on tietenkin se riski, että salama sytyttää metsäpalon, jos siihen ei osu saman tien kaatosade päälle ja sammuta paloa.
Lauantaille ja sunnuntaille on annettu metsäpalovaroitus länsirannikolle ja Lappiin.
Huutonen huomauttaa, että sateiden edetessä viikonlopun varoitukset saattavat vielä muuttua.
Viime vuonna kiellettyjä lauluja Porissa esittänyt Yle Uutisten bändi teki paluun lavalle SuomiAreenassa. Nyt uutis- ja ajankohtaistoiminnan väestä koottu U1-yhtye esitti kansanlauluja, jotka oli sanoitettu uusiksi yleisöltä saadulla palautteella.
Lyriikoita esitykseen ovat olleet kirjoittamassa muun muassa uutisten lukijat ja toimittajat Marjo Rein ja Jussi-Pekka Rantanen.
– Meistä oli kiva ajatus esittää yleisöllekin, millaista palautetta meille tulee, Marjo Rein kertoo.
Rantanen kertoo, että tyypillisesti palautteet koskevat sitä, että toimittajat ovat jonkun asian puolella, tätä palautetta tulee kuitenkin useista suunnista ja vastakkaisiltakin tahoilta. Paljon palautetta tulee myös tv-esiintyjien vaatetuksesta tai olemuksesta.
– Rakentaviin palautteisiin vastataan asiallisesti, ne otetaan huomioon ja tarvittaessa muutetaan omia toimintatapoja. Hyvät tsemppipalautteet säästetään. Ja osaa sitten ei säästetä, Rantanen kertoo, miten huomioi saamansa palautteen.
Myös yhtyeessä laulanut Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Räisänen korosti porilaiselle toriyleisölle, että yleisön mielipiteellä on merkitystä, se on arvokasta ja asiallista palautetta otetaan vastaan mielellään.
Suoraa palautetta tulee 40 000 viestiä viikossa
Materiaalia laulunsanoiksi yhtyeellä on riittänyt, sillä Yleen tulee suoraa palautetta arviolta 40 000 viestiä viikossa eli yli 2 miljoonaa vuodessa.
Valtaosa palautteesta tulee sosiaalisen median kautta ja sitä tulee myös tekijöiden sähköpostiin.
Esitystä seurannutta toriyleisöä yleisöpalautelaulut naurattivat. Mutta tulipa kysyttäessä yleisöpalautetta myös heiltä itseltään.
– Uusinnat. Niitä tulee kesällä ihan liikaa, tuli esitystä seuranneelle Pekka Kunnakselle heti mieleen kuin apteekin hyllyltä.
Anja Ketonen puolestaan sanoi olevansa tyytyväinen uutistarjontaan. Hän kertoo antavansa usein yleisöpalautetta.
Merivesi näyttää kirkkaalta Haminan Pitkillähiekoilla. Sinilevää ei pysty erottamaan, mutta ilmoitustaulussa on lappu, joka kertoo vaarasta.
Moni luottaa virallisten varoitusten sijaan omiin havaintoihinsa. Pientä levämäärää ei aina edes pidetä kovin kummoisena riskinä. Hellettä paetaan veteen – myös sinilevän saastuttamaan.
Perheensä kanssa Haminaan lomailemaan tullut Teemu Salo antoi kahdelle lapselleen uintiluvan.
– Eilen olimme koko päivän uimassa. Kyllä me siinä jotain palleroita huomasimme, mutta emme me siitä sen enempää välittäneet. Ei sitä niin hirveästi näyttänyt olevan. Jos vesi näyttää ihan surkealta puurolta, niin ei sinne sitten viitsi mennä, Salo sanoo.
Hän tuntee sinilevän vaarat, mutta perhe on välttynyt oireilta.
– Vaikeahan se on olla menemättä, kun olemme tänne tulleet. Olemme aikaisemminkin uineet järvissä, joissa on sinilevää ollut. Luulisi, että se lähtee pois, kun käy suihkussa.
Emme ehtineet oikein keskustella, kun lapset lähtivät juoksemaan tuonne. Tiina Pelkonen
Myös kolmen poikansa kanssa Haminassa lomaileva vantaalainen Tiina Pelkonen luottaa peseytymiseen.
– Lapset saavat leikkiä vedessä hetken verran, kun sovittiin että tänne tullaan.
Pelkonen on lukenut sinilevän myrkyistä ja oireista, mutta kuvailee tietämystään pintatiedoksi.
– Olen ajatellut järjen mukaan, että kannattaa vältellä vedessä olemista, jos sinilevää on esiintynyt. En anna lupaa uimiseen, mutta en pidä sitä niin pahana, jos vedessä istuu tai juoksentelee. Nyt näyttää siltä, ettei rannassa ole kauheita lauttoja. Yhtä vaarallistahan se varmaan on, jos se on väritöntä. Sillä tasolla tietoni on. Emme ehtineet oikein keskustella, kun lapset lähtivät juoksemaan tuonne.
Sinilevätilanne vuosikymmenen pahin
Suomen merialueilla on tällä hetkellä poikkeuksellisen laajoja sinileväkukintoja. Ilmiön taustalla on veden suuri fosforipitoisuus. Levätilanne on vuosikymmenen pahin. Sinilevää on tavallista enemmän myös järvissä.
Sinilevälle voi altistua ihon, nielemisen ja hengittämisen kautta. Sinileväisessä vedessä uimista ei suositella eikä sitä ei tule käyttää löyly-, pesu, eikä kasteluvetenä. Levälle voi altistua myös esimerkiksi vesihiihdossa tai muissa urheilulajeissa, joissa syntyy vesihöyryä.
Tavallisimmin sinilevä aiheuttaa iho- tai silmäoireita. Myös flunssaa muistuttavat oireet ovat tyypillisiä. Osa sinilevistä sisältää hermo- ja maksamyrkkyjä, ja vakavimmillaan levä voi kuitenkin jopa vaurioittaa sisäelimiä.
Haminassa terveystarkastajat ovat erityisen huolissaan perheistä, jotka antavat lastensa uida sinilevävedessä. Lapset ovat aikuisia alttiimpia saamaan oireita, eikä sinileväisessä vedessä uimista suositella etenkään heille edes suihkukäynnin kanssa.
– Ihmisten suhtautuminen varoituksiin on kovin vaihtelevaa. Osa on ehdottomasti sitä mieltä, että etenkään lapset eivät sinileväiseen veteen mene, mutta toiset sitten sukeltelevat ja uivat siellä. Tiedossamme on, että koirille on tullut sinilevämyrkytyksiä tänä kesänä. Sama riski on lapsilla, jos levävettä joutuu suuhun. He ovat suurinta riskiryhmää, terveystarkastaja Tuula Tikerpuu toteaa.
Terveystarkastajat kiertävät yleisiä rantoja uimakaudella säännöllisesti ja ottavat vedestä näytteitä. Tuloksista ilmoitetaan rannoilla ja kaupungin verkkosivuilla. Kaikki eivät ota varoituksia tosissaan.
– Viime viikolla varoituskylttejä oli revitty pois ilmeisesti sen vuoksi, että välillä vesi on kirkasta. Varoituksia pidetään sitten turhina. Se on todella ikävää, sillä meidän tehtävämme on varoittaa ihmisiä. Emme voi kieltää uimista keneltäkään, Tikerpuu sanoo.
Kirkaskin vesi voi olla myrkyllistä
Tikerpuu kahlaa näytepurkin kanssa mereen, ja täyttää sen pitkän kepin avulla vedellä. Vihreät, tikkumaiset levähiput erottuvat näytteestä hyvin.
– Tämä on se haastavin tilanne, kun levä ei ole selvästi näkyvää, mutta sitä kuitenkin vedessä on, Tikerpuu huokaa.
Levätilanne vaihtelee rannikolla nopeasti muuttuvien sääolosuhteiden, kuten tuulen ja lämpötilan mukaan. Aamupäivällä ranta voi olla levän peitossa, ja iltapäivällä lautat voivat olla tiessään – tai toisinpäin. Veden uimakelpoisuuden arvioinnissa ei kuitenkaan voi luottaa näköhavaintoihin.
Sinilevähiput erottuvat näytepullossa hyvin.Juulia Tillaeus / Yle
– Sinilevän myrkyt eivät häviä vedestä minnekään, vaikka tuuli sekoittaisi sen veteen.
Osa ihmisistä on sinilevän haitoista huolissaan, eikä mene itse tai päästä lapsiaan uimaan leväiseen veteen. Myös muiden lapset saattavat aiheuttaa huolta. Haminan terveysviranomaisille on tullut ulkopuolisilta ilmoituksia lapsiperheistä, jotka eivät välitä levävaroituksista.
– Pari päivää sitten näin, kun pienet lapset olivat uimassa, vaikka rannalla oli oikein tiivistä levää. Se oli kuin lyijymönjää. Tuli sellainen olo, että tekisi mieli puuttua tilanteeseen. Mutta olihan heilläkin vanhemmat mukana siinä. Jokainen tietysti valitsee itse, haminalainen Anna-Liisa Suntio pohtii.
Tietoa tarvitaan
Sinilevätilanteesta ja sen vaaroista kaivataan lisää tietoa. Moni rannalle tulleista perheistä kääntyi takaisin kuultuaan kirkkaannäköisen veden leväpitoisuudesta.
– Olen nuoresta saakka välttänyt sinilevää, mutta aikaisemmin luulin, että siitä voi tulla ainoastaan iho-oireita. Hiljattain kuulin, että seuraukset voivat olla paljon vakavampia, jos vettä hörppää vahingossa. Moni varmasti ottaa sinilevän vähän turhan kevyesti, Anna-Liisa Suntio toteaa.
Sinilevänäytteitä otetaan Pitkillähiekoilla uimakaudella viikottain.Juulia Tillaeus / Yle
Suntio suhtautuu erityisen vakavasti tyttärensä uimaveden laatuun.
– Olen ylisuojelevainen äiti. Lapseni on kanssani samaa mieltä siitä, että veteen ei mennä, jos siellä on levää. Silloin tyydytään suihkuun. Mitään riskejä ei oteta.
Sari Salmi saapui tyttärensä ja tämän kaksivuotiaan pojan kanssa Pitkillehiekoille katsomaan levätilannetta.
– Pakenimme tänne valtavaa sinilevämassaa omasta mökkirannastamme Virolahdelta, että pieni Alvarkin pääsisi mereen uimaan. Hän ei nyt sinne mene. Ei levästä turhaan varoitella.
Salmen perheessä ollaan lasten suhteen erityisen varovaisia.
– Lapset, ja heidän terveytensä ja turvallisuutensa, tulevat ennen kaikkea. Varustauduimme sinilevän varalle ostamalla mökillemme reilun kokoisen uima-altaan. Se on makealla vedellä täytetty, ja siinä on turvallista polskia.
Ensi kesänä levästä kerrotaan kasvokkain
Haminan kaupunki on herännyt lisätiedon tarpeeseen, ja suunnittelee lisäävänsä sinilevätiedotusta ensi vuonna.
– Meillä on ollut mielessä, että ensi vuonna voisimme perustaa alkukesästä rannalle konkreettisen pisteen, jossa voisimme jakaa tietoa sinilevästä. Tarkoitus olisi myös kääntää varoitukset venäjän ja englannin kielille, Tikerpuu kertoo.
Maastopalojen sammutustyöt ovat jatkuneet läpi yön Pyhärannassa. Päivystävän päällikön Mika Kontion mukaan tilanne ei ollut aamuyöllä puoli kuuden aikoihin hallinnassa, mutta paloalue on edelleen pysynyt rajattuna.
Palomiehet keskittyvät sammuttamaan lukuisia palopesäkkeitä.
– Äskeinen dronelento vahvistaa, että palo on ympyröity ja rajattu, mutta keskellä palaa edelleen. Sille ei saa antaa voimaa, ettei palo hypi rajoituslinjojen yli, Kontio kertoo.
Helikopterit eivät ole olleet yöllä liikkeellä, vaan paloa on sammutettu maasta käsin.
Sammutustehtävässä on Kontion mukaan paljon väsyneitä kasvoja, mutta vaihtoja pyritään tekemään.
Roni Lehti / Lehtikuva
Resurssit ovat Kontion mukaan kovilla ja apua on paikalla edelleen myös Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen naapurialueilta Uudeltamaalta, Satakunnasta ja Pirkanmaalta.
– Nyt näyttää siltä, että pian täytyy pyytää myös naapurin naapuri apuun. Sen verran pitkäkestoisesta tehtävästä on kyse, Kontio vahvistaa.
Kontion mukaan tulipalot eivät palaneet yöllä enää suurella liekillä, mutta alueella oli lukuisia pienempiä palopesäkkeitä, joista osa on maan alla. Palomiehet ovat kaivelleet maata lapiolla ja samalla kastelleet sitä.
– Maan alla oleviin palopesäkkeisiin toimii ainoastaan pitkäaikainen sade tai raaka käsipeli, johon olemme nyt joutuneet turvautumaan.
Perjantaina alueelle on luvattu kaakon suunnasta ukkosta ja tuulia.
– Lyhytkestoisista ukkoskuurosta ei ole juuri apua tilanteeseen. Tuuli on pahin vihollisemme, kertoo Kontio.
Kontio toivoo alueelle pitkäkestoista sadetta. Lyhyet sateet eivät auta syvällä kytevien paljon kanssa vaan vettä pitäisi tulla enemmän.
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen tilannekeskus seuraa säätä, mutta vielä ei ole tiedossa, mihin aikaan sateita olisi tiedossa Pyhärantaan.
Vettä hakemassa ollut säiliöauto ajoi ulos tieltä
Pyhärannan sammutustöissä olleen Yläneen VPK:n säiliöauto ajoi ulos tieltä aamuyöllä Laitilassa. Auto oli matkalla vedenottopaikan ja sammutustehtävän välillä.
Henkilövahinkoja ei syntynyt, mutta auto on poissa käytöstä.
Päivystävä päällikkö Mika Kontio kertoo auton väistäneen peuraa, mikä johti ulosajoon.
Roni Lehti / Lehtikuva
Pyhärannassa on edelleen sammutustöissä yli 150 palomiestä. Operaatio jatkuu läpi viikonlopun.
Paloalueelta tai sen läheisyydestä on evakuoitu yli 50 ihmistä. Alueella sijaitsee sekä vakituisesti asuttuja että vapaa-ajan asuntoja. Uusia evakuointeja ei ainakaan lähtitunteina olla tekemässä, sillä savunmuodostus ei ole enää runsasta.
Poliisien hyvitykset loman keskeyttämisestä voivat vaihdella rajusti Helsingin huippukokouksen kaltaisissa erityistehtävissä, kertoo Lännen Media.
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto (SPJL) pitää nykytilannetta epätasa-arvoisena ja vaatii hyvityskäytäntöjen yhtenäistämistä.
– Virka- ja työehtosopimus määrittelee minimihyvityksen. Poliisilaitokset saavat työnantajana itse päättää lisähyvityksistä houkutellakseen väkeä töihin, sanoo SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne.
Rinteen mukaan osa poliisilaitoksista lupasi maksaa työntekijöilleen Helsingin huippukokouksen koko työpanoksen ylityökorvauksena. Muille ylityöt alkoivat kertyä vasta päivätuntien jälkeen.
Lisäksi kaikki poliisit eivät saa keskeytyneestä lomasta korvaavia lomapäiviä, jos työ osui viikonlopulle. Lauantaita ja sunnuntaita ei poliisien työehtosopimuksessa lasketa lomapäiviksi.
Huippukokouksen turvajärjestelyihin osallistui satoja poliiseja pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Helsingin poliisilaitoksen omasta henkilökunnasta pääosa tuli mukaan lomiltaan, Lännen Media kertoo.
Kuttanen, Enontekiö ja Porttipahta, Sodankylä. Kun palaat mielessäsi lapsuuden pitkiin automatkoihin, aikaan ennen ilmastointia. Mieleesi piirtyy ehkä muisto pysähdyksestä kojulla, josta sai kuumana kesäpäivänä virvoketta.
Tällaiset kojut ovat jäämässä vain muistoihin, sillä koko Suomessa luvallisia tienvarsimyymälöitä on enää noin 60.
Käsivarren Lapissa, Kuttasen kylän eteläpuolella tienpientareelle on pystytetty oranssi kartonkikyltti, johon on kirjoitettu ”Loimulohta.”
Hetken päästä siintää taas uusi kyltti: "Lättykahvit."
Tällainen tienvarteen pystytetty mainos tuntuu niin nostalgiselta, joten on pakko tehdä äkkijarrutus - ja mennä tutustumaan valikoimaan.
Unto Kultima aloitti kalakotansa kanssa levähdysalueella 90-luvulla. 2000-luvulla rakentui isohko kota. Vielä 90-luvulla Kultimalla riitti kilpailijoita.
– Silloin kun tämä perustettiin - ainakin Kilpisjärveltä Muonioon oli vähintään joka kylässä tämmöinen koju, teltta tai laavu josta myytiin, kuvailee Kultima.
Saamelaismuseo Siidan valokuva 60- tai 70-luvulta.Siida
Tienvarteen pystytetty laavu oli vielä 60-luvun Lapissa oli hyvin yleinen näky. Porosaamelaiset möivät laavuissaan porontaljoja, käsitöitä ja sarvia. Mosse-auton keulaan laitettiin poronsarvet, ikäänkuin todistukseksi Lapin reissulta, muistelee Kultima.
– Tänä päivänä ei voi olla samanlaista: pitää olla kylmälaitteita ja lämpimänä pystyä pitämään. Täytyy investoida aikalailla, että pystyy näitä hommia pitämään.
Joka aamu Kultima tulee kojulleen kahdeksaksi. Hän lämmittää uunit ja savustelee. Sitten hän potkii ovet auki, kuten Kultima itse asian ilmaisee. Kesät kuluvat kojulla asiakaspalvelussa, ensilumi tietää Kultimalle yksinäisiä hetkiä Kilpisjärventiellä aura-auton kuljettajana.
– Ehkä se on joku intohimo tähän. Saa olla asiakkaiden kanssa tekemisissä ja porista heidän kanssaan. Talvella saa sitten olla yksin, kun ei ole asiakkaita sillä mallin. Talvisin saa olla yksin tuulessa ja tuiskussa aura-auton ratissa, kertoo Kultima.
Porttipahdalla ei seurata kelloa vaan liikennemääriä, niiden mukaan pidetään myymälää auki
Sodankylästä pohjoiseen, nelostien varrella on seissyt yli kolmekymmentä vuotta saman perheen pyörittämä matkamuistomyymälä ja kahvila.
Zippi ja suhaus -niminen paikka aloitti toimintansa avotulen ääressä.
Kaarina Viitamäki-Engelberg kertoo jatkavansa vanhemmiltaan perittyä liiketoimintaa ja elämäntapaa. On ollut ylä- ja alamäkiä, mutta hommaa jatketaan.
– Kyllä tämä meidän perheen elättää, mutta vie vuodesta neljä kuukautta. Joka päivä painetaan isännän kanssa tässä, kertoo Kaarina Viitamäki-Engelberg.
- Kyllä tämä on niin raskasta. Ei kai tätä kukaan täysijärkinen jaksaisikaan, sanoo yrittäjä Kaarina Viitamäki-Engelberg.Inger-Elle Suoninen / Yle
Joka päivä täälläkin tehdään töitä kelloa seuraamatta. Sen sijaan ohikulkevaa liikennettä seurataan. Ja jos asiakkaita piisaa, ovet pysyvät auki pidempään.
Autot pysähtelevät tasaisin väliajoin parkkipaikalle, mutta kaikki eivät välttämättä piipahda sisään myymälään.
Tämän päivän tienvarsimyymälöitä eivät hetkauta niinkään valuuttakurssit vaan säät. Kun säät suosivat, bisnes pyörii hyvin.
– Kyllä tämä on niin raskasta. Ei kai tätä kukaan täysijärkinen jaksaisikaan, naurahtaa Viitamäki-Engelberg ja kiiruhtaa paistamaan hillalettuja.
Ne uppoavat varsinkin saksalaisiin kulkijoihin.
Tilapäinenenkin mansikka- tai makkarakoju vaatii sopimuksen ELY-keskuksen kanssa
Jos haaveilee ansaitsevansa hieman ylimääräistä omalla tienvarsikojulla, ei se käytännössä ole niin helppoa.
Maksutonta toki myyntitoiminta on, mutta sopimus vaaditaan.
Myynti voi tapahtua esimerkiksi myyntivaunusta tai myyntipöydältä. Myytävien tuotteiden on myös oltava tienkäyttäjiä palvelevia. Tilapäinen myyntitoiminta on maksutonta, ohjeistetaan ELY-keskukselta. Tilapäiseksi katsotaan myynti, joka kestää minimissään yhden päivän ja maksimissaan neljä kuukautta. Lupa voidaan myöntää liikenneturvallisuuden kannalta sopiville alueille.
Kaikki Suomen tienvarsimyymälöiden sopimukset on keskitetty satojen kilometrien päähän Pirkanmaan ELY-keskukseen. ELY-keskuksesta ei osattu kertoa, kuinka monta tienvarsimyymälää pitkien välimatkojen Lapissa on, koko Suomessa määrä on vain 60.
On mahdotonta sanoa missä välissä tienvarsimyymälöiden määrä hiipui, tapahtuiko kaikki hiljalleen vaiko rytinällä. Pirkanmaan ELY-keskukselta, johon sopimukset pari vuotta sitten keskitettiin, ei löydy dataa mistä muutoksen käyrän näkisi.
Mika Salo, A-P Anttila, Arttu Tuominen ja Timo Grundström pysähtyivät lohisopalle kalastusmatkallaan.Inger-Elle Suoninen / Yle
"Tällaisia paikkoja on yhä vähemmän, isot syövät pienet"
Kokemäeltä kotoisin oleva porukka tilaa kuumana kesäpäivänä soppaa. Aina on pakko saada lohikeittoa, he hörähtävät porukalla.
Kalastusmatkalla oleva kaveriporukka hämmästyi kuullessaan, että tällaisia pieniä paikkoja on koko Suomessa enää alle sata. Lapin teiden varsilla ei ole suurten ketjujen liikennemyymälöitä.
Tämä kaveriporukka suosii paikallisia yrittäjiä ja siksi valitsevat pysähdyspaikakseen yksityisen yrittäjän pyörittämän tienvarsimyymälän.
– Tällaisia paikkoja on yhä vähemmän, isot syövät pienet. Yleensä pysähdymme näissä pienissä paikoissa, kuvaa Timo Grundström tilannetta.
Kultima suunnittelee tulevansa kahdeksankymppisenä rollaattorilla töihin.Inger-Elle Suoninen / Yle
Kultima aikoo jatkaa kalakodassaan ainakin kahdeksankymppiseksi – Kulkeeko sitten rollaattorilla täällä töissä?
Vuodesta toiseen lohisopan keitto tai paikallisilta Raittijärven poromiehiltä ostetun raudun savustaminen ei kyllästytä kuttaslaista Unto Kultimaa.
Haastattelua tehdessä noin kuusikymppinen Unto Kultima palvelee asiakkaitaan hymyissä suin.
Kultima toivoo, että hänellä olisi vielä hyviä työvuosia jäljellä, vaikka eläkeikä painaa päälle.
Jatkajia hänellä ei ole, mutta halu jatkaa on vahva.
– Itse olen arvellut, että pitääkö tässä jatkaa tuonne kahdeksankymppiseksi asti. Sitten katson, mitä sitä alkaa tekemään, vai tekeekö mitään. Vai kulkeeko rollaattorin kanssa täällä, naurahtaa Kultima ja jatkaa töitään.
Mikkeliläisen Heikki Toivakan 83-vuotias appi sai puhelun ystävälliseltä puhelinmyyjältä kesä-heinäkuun vaihteessa. Puhelun jälkeen oli solmittu määräaikainen sähkösopimus.
Ikämies jäi siihen käsitykseen, että puhelu tuli hänen nykyiseltä sähköntoimittajaltaan Lumme Energialta.
– Todellisuudessa sopimus tehtiin aivan toisen sähkönmyyntiyhtiön kanssa, sanoo Toivakka.
Lumme Energian liiketoiminnanjohtaja Mika Ahola kertoo, että yhtiön tällä viikolla asiakkailleen tekemän kyselyn mukaan liki puolet heiltä lähtevistä asiakkaista ei ole tiennyt vaihtavansa sähköyhtiötä.
Useimmiten kohteena ikäihmiset
Toivakan appi ei ole ainoa, jota puhelinmyyjä on harhauttanut. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto saa vuosittain satoja yhteydenottoja sähkösopimusten puhelinmyyntiin liittyen.
Kuluttaja- ja kilpailuviraston lakimiehen Jukka Kaakkolan mukaan valituksia yhdistää usein se, että markkinoinnin kohteena ovat olleet nimenomaan iäkkäät ihmiset.
Ismo Pekkarinen / AOP
Useimmissa tapauksissa kuluttaja ei ole ymmärtänyt tehneensä uutta sähkösopimusta, vaan luulee saavansa tarjouksen edullisesta sähköstä.
Toinen vaihtoehto on, että ihminen on luullut puhuvansa nykyisen sähköyhtiönsä myyjän kanssa.
Nimi vaihtuu, toimintatapa pysyy
Tämän vuoden aikana kuluttajaviranomaisille on tullut paljon yhteydenottoja GNP Energy -nimisestä sähkönmyyjästä. Ihmiset ovat luulleet puhuvansa oman sähköyhtiönsä kanssa, vaikka soittaja on ollut GNP Energyn edustaja.
GNP Energy on toiminut aiemmin sähkömarkkinoilla nimillä Finkraft ja Market Energia.
Kuluttaja-asiamies vei vuonna 2016 Finkraftin markkinaoikeuteen sähkönmyyntisopimusten tolkuttomista hinnankorotuksista. Ennen Finkraftiksi muuttumistaan yhtiö joutui myös kuluttajaviranomaisen hampaisiin lainvastaisesta markkinoinnistaan Market Energia -nimen alla.
Kuluttajavirasto on seurannut jo vuosia myös Kotimaan Energia -sähköyhtiön puhelinmarkkinointia. Nykyisin valtionyhtiö Fortumin omistuksessa oleva yhtiö on myös käynyt läpi nimenmuutoksen.
Yhteistä näille epämääräistä puhelinmarkkinointia tekeville yhtiöille on ryvettyneen nimen vaihto uuteen. Toimintatavat kuitenkin näyttävät pysyvän.
Yrityksistä huolimatta Yle ei saanut yhteyttä GNP Energyyn, sillä puhelinnumeroissa vastasi automaattivastaaja.
Asiakkaan itkukaan ei auta
Kuluttajalla on 14 päivää aikaa purkaa puhelinmyyjän kanssa tekemänsä sopimus. Sen jälkeen asiakkaan keinot päästä irti määräaikaisesta sopimuksesta vähenenvät.
Huijatuiksi tulleet pyytävät usein apua vanhasta sähköyhtiöstään. Jos uusi sopimus on jo astunut voimaan, ei vanha yhtiö voi tehdä mitään, vaikka ihminen haluaisi pysyä heidän asiakkaanaan.
– Ikävintä on kuunnella asiakkaiden itkuisia puheluita, joissa he kertovat, etteivät ymmärrä miten tässä näin kävi, kertoo Pohjois-Karjalan Sähkön liiketoimintajohtaja Heikki Rantamäki.
Kuluttaja- ja kilpailuviraston lakimies Jukka Kaakkola myöntää, että ilman lakimuutosta kuluttajaviranomaisen on vaikea puuttua tilanteisiin.
– Nykyisillä keinoilla ei aina päästä toivottuun lopputulokseen.
Antro Valo / Yle
Huijattu voi vielä kiistää sopimuksen
Vaikka sopimuksen teosta olisi jo kulunut 14 vuorokautta, kuluttajalla on mahdollisuus kiistää sopimus (Kilpailu- ja kuluttajavirasto). Prosessi menee seuraavasti:
Ilmoita sähköverkkoyhtiöllesi kirjallisesti, että kiistät uuden yrityksen kanssa tekemäsi sähkösopimuksen. Verkkoyhtiö palauttaa sinut entiselle sähköyhtiöllesi.
Reklamoi kirjallisesti uuden sähkösopimuksen lähettäneelle yhtiölle ja kiistä tehneesi sopimusta.
Jos uusi yhtiö on edelleen sitä mieltä, että sinulla on heidän kanssaan sopimus, vie asia kuluttajariitalautakuntaan.
Vaadi itsellesi koko nauhoite puhelimyyntitapahtumasta, alkutervehdyksistä loppuun asti.
Pasi Tapanainen / Yle
Kaikki soittajat eivät ole huijareita
Puhelinmarkkinointi on kaikille sähkönmyyjille merkittävä keino saada uusia asiakkaita. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi harhaanjohtavaa markkinointia ei saada kuriin.
Puhelinmarkkinointia rajoittamalla vähentyisi myös rehtien kauppiaiden keinot hankkia asiakkaita.
Pohjois-Karjalan Sähkön liiketoimintajohtaja Heikki Rantamäki arvioi, että reilu neljännes sähkösopimuksista tehdään puhelimessa.
Rantamäki ohjeistaa puhelinmyyjän kanssa juttelevia tivaamaan, minkä firman sähköä soittaja myy. Selväksi pitää myös tulla se, onko kyseessä tarjouksen lähettäminen, vai sopimuksen tekeminen.
– Ja perinteinen hyvä konsti on lyödä luuri korvaan. Tämä on vapaa maa, eikä ole pakko ostaa mitään.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on tyytymätön tapaan, jolla Yhdysvalloissa on käsitelty hänen ja presidentti Donald Trumpin tapaamista Helsingissä maanantaina.
– Se oli kaiken kaikkiaan menestys, joka johti joihinkin hyödyllisiin sopimuksiin, Putin sanoi puhuessaan torstaina Moskovassa kokoontuneille diplomaateille. Putin ei täsmentänyt, mitä sopimuksia hän tarkalleen ottaen tarkoitti.
Epäselvyyttä ei sen sijaan jäänyt siitä, että Venäjän presidentti ei katso hyvällä Yhdysvalloissa noussutta kohua presidentti Donald Trumpin lausunnoista.
– Yhdysvalloissa on voimia, jotka ovat huolettomasti valmiit uhraamaan Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet omien sisäpoliittisten päämääriensä takia, Putin sanoi.
Putinin mukaan samat voimat näyttävät myös olevan valmiit satojentuhansien yhdysvaltalaisten työpaikkojen uhraamiseen – samalla uhattuna olisivat hänen mukaansa USA:n talous- ja turvallisuustilanne.
Putin ei maininnut nimiä
Putin ei nimennyt ketään yksittäistä yhdysvaltalaispoliitikkoa vaan viittasi yleisellä tasolla pieniin puolueen etuja ajaviin tahoihin.
Putinin mukaan olisi ollut naiivia olettaa, että vuosikausia huonossa tilassa olleet suurvaltasuhteet olisi saatu korjattua muutaman tunnin tapaamisella.
– Erimielisyyksistä huolimatta olimme molemmat sitä mieltä, että suhteemme ovat epätyydyttävällä tasolla, Putin sanoi.
Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kirjoitti twitter-tilillään tapaamisen olleen suurmenestys. Trump sanoi jo odottavansa toista tapaamista, jolloin presidentit voisivat alkaa viedä eteenpäin Helsingissä sopimiaan asioita.
Puolustusvoimien virka-apuun 400 000 euroa, toimittajien saunomiseen, herneisiin ja mansikoihin kymppitonni. Helsingissä järjestetyn Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamisen hintalappu kohoaa yli neljään miljoonaan euroon. Tarkka summa selviää vasta syksyllä.
Huippukokouksen kulujen arviointia vaikeuttaa se, että laskut jakaantuvat useille toimijoille.
– On myös hankala laskea hintaa sille, että moni virkamies jätti kokousjärjestelyn keskellä muut työnsä myöhemmäksi, kehittämisjohtaja Tapio Aaltonen sisäministeriöstä huomauttaa.
Varmuudella voidaan silti sanoa, että kokousjärjestelyistä koituu valtiolle usean miljoonan euron verran maksettavaa.
– Kansainvälisissä vierailuissa yleiskäytäntö on, että isäntämaa maksaa viulut, kertoo ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän päällikkö Vesa Häkkinen.
– Tämä on maailmanlaajuinen käytäntö ja toimii vastavuoroisuuden periaatteella, hän jatkaa.
Sisäministeriö suurin maksaja
Suurimman osan huippukokouksen kuluista maksaa sisäministeriö. Tapio Aaltonen kertoo, että kokonaisuudessaan ministeriön kulut ovat noin 2,7 miljoonaa euroa.
– Luvut ovat toistaiseksi arvioita. Tarkemmat summat selviävät vasta syyskuun aikoihin, Aaltonen sanoo.
Sisäministeriön hallinnonalalla kuluja kertyi muun muassa Helsingin poliisin, keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja rajavartiolaitoksen palveluista. Helsingin Sanomat uutisoi aiemmin, että Helsingin poliisin osuus kuluista olisi noin kaksi miljoonaa euroa.
Presidenttien saattueiden liikennejärjestelyt toivat kuluja.Pekka Sippola / EPA
Poliisi esitti puolustusvoimille virka-apupyynnön. Sen hinnaksi on arvioitu noin 400 000 euroa.
Luku tulee täydentymään. Virka-apupyynnön laskuun kertyvät vielä hävittäjien ja helikopterien lentotunnit sekä niiden ja merivoimien alusten polttoainekulut.
Toiseksi suurin maksaja on ulkoministeriö. Ulkoministeriön viestinnän kulut huippukokouksesta ovat arviolta 1–1,5 miljoonaa euroa.
Tästä suurin kuluerä oli Finlandia-talon vuokraaminen ja varustaminen huippukokousta varten. Lisäksi kuluja syntyi esimerkiksi muonituksesta, vartioinnista ja tekniikan rakentamisesta. Ulkoministeriö myös muun muassa jakoi tabletteja toimittajien käyttöön.
– Ulkoministeriö maksoi myös osan lentokenttäkuluista ja korvasi presidenttien liikkumisesta aiheutuneet kulut. Hintaa tälle kertyi 150 000 euroa, ulkoministeriön Vesa Häkkinen toteaa.
Lehdistökeskuksessa Finlandia-talolla huippukokouksen tapahtumia saattoi seurata suurelta näytöltä.Jari Kovalainen / Yle
Vieraiden majoitukseen paloi rahaa
Oma lukunsa oli tasavallan presidentin kanslian osallistuminen huippukokouksen kuluihin. Kansliasta kerrottiin Ylelle, että heidän osaltaan kuluja kertyi hieman alle 250 000 euroa.
Kuluja nosti presidentti Trumpin majoittaminen Kalastajatorpassa. Trumpin delegaatio täytti Munkkiniemessä sijaitsevan Hilton Kalastajatorppa -hotellin, ja Trump itse yöpyi sen vieressä sijaitsevassa Valtion vierastalossa.
Muita kanslian maksamia kuluja kertyi tietoliikenneyhteyksien ja kokoustilojen rakentamisesta, catering-palvelusta ja tarjoiluista sekä henkilöstömenoista.
Oman kortensa kekoon kantoi myös Helsingin kaupunki, jolle kokouksen on arvioitu aiheuttaneen kuluja noin 200 000 euroa.
Tämä tarkoittaa, että yhteensä järjestelyjen hinta asettuu nyt ilmoitetuilla menoilla noin neljän tai neljän ja puolen miljoonan euron tienoille. Luku voi kuitenki vielä nousta, kun tarkkoja toteutumia kirjataan.
Kolme ihmistä on kuollut liikenneonnettomuudessa tiellä 381 Mäntyharjulta noin kolme kilometriä Suomenniemen suuntaan, kertoo Itä-Suomen poliisi.
Itä-Suomen poliisin rikoskomisario Harri Käävän mukaan poliisi oli saanut Mäntyharjulta yleisöilmoituksen mahdollisesta rattijuopumuksesta. Mikkelistä Mäntyharjulle ajanut poliisipartio etsi Mäntyharjun keskustassa epäillyn rattijuopon ajoneuvoa.
Poliisin havaittua epäillyn rattijuopon, oli tämä lähtenyt ajamaan poliisilta karkuun. Takaa-ajettu ajoi Mäntyharjun taajamassa kovaa vauhtia kevyen liikenteen väylällä.
Takaa-ajo eteni Mäntyharjun taajamasta seututielle 381, missä poliisi menetti näköyhteyden takaa-ajettavaan.
Yle
Neljän kilometrin ajon jälkeen poliisi saapui onnettomuuspaikalle, missä takaa-ajettu auto oli osunut kahteen muuhun autoon.
Poliisi kertoo, että paennut auto on törmännyt ensin edellä kulkeneeseen autoon ja singonnut siitä vastaan tulleeseen autoon.
Poliisipartion saapuessa paikalle epäillyn rattijuopon auto oli syttynyt palamaan. Poliisia paennut kuljettaja menehtyi onnettomuudessa. Kaksi muuta menehtynyttä henkilöä olivat vastaan tulleessa autossa, joka murskautui pahoin onnettomuudessa.
Kolmannen onnettomuudessa mukana olleen auton kyydissä olleet kaksi henkilöä on toimitettu sairaalaan. Käävän mukaan heillä ei ole vakavia vammoja.
Tie 381 on poikki onnettomuuspaikan kohdalta ja poliisi suorittaa paikalla teknistä tutkintaa. Poliisi ohjaa liikennettä kiertoteille. Harri Käävän mukaan onnettomuuspaikkatutkinta saataneen päätökseen ja tie avattaneen torstai-illan aikana.
Valkoisen talon mukaan Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin seuraavasta tapaamisesta käydään jo keskusteluja.
Valkoisen talon tiedottajan Sarah Sandersin mukaan Trump on pyytänyt kansallisen kansallisen turvallisuuden neuvonantajaansa John Boltonia kutsumaan Putinin Washingtoniin syksyllä.
Kutsu tulee aikana, jolloin Trump on kovan arvosteluryöpyn kohteena suurvaltajohtajien Helsingin-tapaamisen jälkeen.
Senaatin vähemmistöjohtaja, demokraattien Chuck Schumer on ilmoittanut, ettei Trumpin ja Putinin tulisi tavata kahden kesken ennen kuin amerikkalaiset saavat tietoonsa, mistä presidentit keskustelivat Helsingissä maanantaina.
– Ennen kuin tiedämme, mitä tapahtui kaksituntisessa tapaamisessa Helsingissä, presidentin ei pitäisi enää tavata kahden kesken Putinia Yhdysvalloissa, Venäjällä tai missään muuallakaan, sanoo Schumer lausunnossaan.
Trump torjuukin Putinin ”uskomattoman tarjouksen”
Valkoinen talo ilmoitti torstai-iltana Suomen aikaa Trumpin torjuneen presidentti Putinin ehdottoman vaihtokaupan, jossa venäläiset pääsisivät kuulustelemaan Yhdysvaltain kansalaisia.
Trump kutsui vielä maanantaina Yhdysvalloissa täystyrmäyksen saanutta ehdotusta ”uskomattomaksi tarjoukseksi”.
Putinin ehdotuksen mukaan Yhdysvaltain viranomaiset voisivat mahdollisesti kuulustella 12 venäläistä tiedustelu-upseeria, joita epäillään vaalihakkeroinnista Yhdysvalloissa. Vastakaupaksi Yhdysvallat antaisi venäläisten tutkijoiden kuulustella yhdysvaltalaisia.
Valkoisen talon tiedottajan Sarah Sandersin mukaan Putin teki ehdotuksen vilpittömin mielin, mutta Trump on eri mieltä ehdotuksesta.
– Toivottavasti Putin voisi antaa 12 venäläisen matkustaa Yhdysvaltoihin, jossa he voisivat todistaa syyttömyytensä tai syyllisyytensä, Sanders, ilmoittaa.
Päivitetty klo. 1:24: Lisätty Valkoisen talon ilmoitus siitä, että Trump torjuu Putinin ehdottamat kuulusteluvaihtokaupat.
