Maasydänjärven retkeilyreitistön nuotiopaikalla savu sekoittuu käristemakkaroiden tuoksuun. Kunnan työpajanuorten ryhmä on päiväretkellä. Paikka on tuttu sieviläisille ja lähikuntien nuorille.
– Täällä käytiin aikoinaan koululuokan kanssa kiertämässä järvi pitkospuita pitkin ja aika kului kuin siivillä. Kävelyreitti opasteineen oli mieluinen vaihtoehto tavalliselle koulupäivälle koulussa, kertoo parikymppinen Kari Korkeakangas.
Maasydänjärven alueella on viisi tulentekopaikkaa Metsähallituksen mailla, joista kolme ollaan näillä näkymin purkamassa. Tämän lisäksi poistuu useita pitkospuuyhteyksiä.
Säästöt kummastuttavat
Sievissä ihmetellään Metsähallituksen suunnitelmia (Metsähallitus). Kunta onkin aloittanut neuvottelut ylläpitääkseen ainakin osaa retkeilyreiteistä. Kunnan vapaa-aikasihteeri Outi Santavuori on tyrmistynyt purkusuunnitelmista.
– Toki ymmärrämme, että säästöpaineita on itse kullakin, mutta kuulostaa hurjalta että pitkospuut puretaan ja laavut hävitetään.
Maasydänjärven laavulle on matkaa Sievin keskustasta 26 kilometriä. Aluetta käyttävät kuntalaisten lisäksi Maasydänjärven matkailijat.
Sievissä toivottiin, että Metsähallitus luovuttaisi kohteet kunnalle, joka päättäisi miten reitistöjä käytettäisiin ja huollettaisiin tulevaisuudessa. Nyt reitistöjen sopimuksesta neuvotellaan.
Retkireitistöjä on rakennettu vuosikymmenten aikana ja ne alkavat nyt rapistua. Jouni Kosonen
Luontopalvelut ovat esittäneet Sievin kunnalle kummisopimusmallia. Kummisopimusmalli tarkoittaa sitä, että kunta ylläpitää ja vastaa asiakasturvallisuudesta. Metsähallitus kuitenkin omistaa reitit.
– Sitä on käytetty jo muualla ja sen pohjalta räätälöidään oma malli meille. Näillä näkymin osa matkailureiteistä jatkaa vuoden ajan, kertoo vapaa-aikasihteeri Outi Santavuori.
Rikkinäiset rakenteet poistetaan
Metsähallituksen Luontopalvelut perustelee reittien purkusuunnitelmia rahapulalla. Esimerkiksi kilometri pitkospuita kustantaa 20 000 euroa. Reitistöjen ylläpitoon ja remontointiin ei enää löydy varoja ja korjausvelka kasvaa.
Metsähallituksen Luontopalveluiden Pohjanlahden alueen puistopäällikkö Jouni Kososen niitä reittejä puretaan, joilla on vähän kävijöitä.
– Karsimista täytyy tehdä. Retkireitistöjä on rakennettu vuosikymmenten aikana, ja ne alkavat nyt rapistua. Nykyisten verkostojen ylläpitämiselle ei löydy rahaa.
Metsähallitukselle on tullut lisää ylläpitokohteita. Niitä on Kososen mukaan esimerkiksi erilaiset muinaismuistokohteet, kuten linnat.
– Ne syövät rahoitusraameista osansa, Kosonen jatkaa.
Retkeilijöiden käyttäytyminen on Kososen mukaan myös muuttunut niin, että pitkien vaellusreittien kysyntä on vähentynyt. Nyt luontopalveluilta kysytään päivän aikana kuljettavia reittejä.
– Silloin toimitaan lähellä isoja matkailukeskuksia ja kansallispuistoja.
Kun makkarat on syöty
Maasydänjärven laavulla makkarat ja kahvit on nautittu, ja on aika siirtyä takaisin Sieviin. Keväisessä järvessä jäät ovat sulamassa, ja laavulle menevät pitkospuut ovat osin lumen peitossa. Laavun makkaranpaistopaikka, puuliiteri, ruokailukatos ja huussi puretaan vielä kuluvan kesän aikana.
Kunnan vapaa-aikasihteeri Outi Santavuori huokaa Metsähallituksen suunnitelmille.
– Kaikki nämä rakenteet puretaan pois. Metsähallituksen oman tutkimuksen mukaan luontomatkailu ja -retkeily on ihmisille fyysisesti ja psyykkisesti hyväksi, Santavuori muistuttaa.
– Toiveeni olisi, että retkeilypaikat sijaitsisivat lähellä, jotta ei tarvitsisi lähteä kauas kansallispuistoon asti.