Lestijärven Syrinkylällä sijaitseva parin kilometrin mittainen Haravojantie on ELY-keskuksen liipasimella. Viranomaisten laskelmien mukaan tien liikenne on niin vähäistä, että tie palvelee oikeastaan vain sen varrella asuvia ihmisiä.
Kun maantie lakkautetaan, sen hoito ja ylläpito siirtyvät valtiolta yksityiselle tiekunnalle, joka täytyy perustaa.
Haravojantien varrella asuva Olavi Salo muistaa, kun kunta rakensi tien vuonna 1963. Siitä lähtien tietä on hoidettu julkisin varoin, välillä paremmin, nykyään huonommin.
Kyllä minä poliittisia päättäjiä syytän tästä. Tämä on yksi konsti tyhjentää maaseutu. Olavi Salo
Suunnitelmat tuntuvat käsittämättömiltä.
– Nyt Helsingistä ruvetaan määräilemään, mikä tie kannattaa yhteiskunnan varoilla pitää asuttuna ja mikä tie pitää jättää pois. Kyllä EU ei ole ainakaan tänne maaseudulle mitään hyvää tuonut. Kyllä minä poliittisia päättäjiä syytän tästä. Tämä on yksi konsti tyhjentää maaseutu, puhisee Olavi Salo.
Viime vuosina on lakkautettu vain viisi tieosuutta
Maantien lakkauttamisesityksiä on tehty tällä vuosikymmenellä harvakseltaan. Vuosina 2011–2017 Liikennevirastoon on tullut yksitoista esitystä, joista viisi viime vuonna. Liikenne- ja viestintäministeriö on lakkauttanut esitetyistä tieosuuksista viisi, viimeksi toissavuonna.
Se, että esitykset eivät useinkaan ole edenneet ministeriössä, on vaikuttanut intoon tehdä niitä, arvioi Liikenneviraston lakimies Sari Lajunen. Esityksiä ei ole aina edes otettu ratkaistavaksi.
Liikenneneuvos, yksikön johtaja Ari-Pekka Manninen liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo, että lakkauttamisia tehdään perustelluista syistä ja huolellisen arvion pohjalta. Lakkauttamiset mahdollistavat toisaalta resurssien kohdistamisen uudelleen, liikenteellisesti akuutteihin kohteisiin.
Ministeriö hyväksyy vain maantien lakkauttamista koskevat tiesuunnitelmat, Liikennevirasto muut. Suunnitteilla olevaan maakuntauudistukseen kuuluu osana myös maantielain uudistaminen. Se siirtäisi ensi vuoden alusta päätöksenteon maanteiden lakkauttamisesta ministeriöltä Liikennevirastolle.
Lajunen muistuttaa, että tieverkon kokonaisuuden tarkastelu on osa Liikenneviraston tehtävää. Teiden luokittelu on myös yhdenvertaisuuskysymys: nykyään valtion hoidossa on vähäliikeisten teiden joukossa hyvinkin hiljaisia teitä ja yksityisteinä osittain niitä vilkkaampia.
Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen johtaja Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta uskoo, että lakkauttamissuunnitelmat ovat ely-keskuksissa yhä yksittäisiä ja niiden määrä on kokonaisuudessaan pieni. Ne eivät myöskään koske teitä, joiden julkinen käyttö olisi merkittävää.
Myös Lehtinen tunnistaa sen, että ministeriö ei ole juuri vienyt lakkauttamisesityksiä eteenpäin. Jos Liikennevirasto ottaa mahdollisen lakimuutoksen jälkeen toisenlaisen linjan, tilanne voi muuttua.
– Eihän meillä ole aikaa tehdä esityksiä, jotka eivät mene läpi, sanoo Lehtinen.
Ari-Pekka Manninen liikenneministeriöstä ei usko, että lakkauttamissuunnitelmien määrä tai ratkaisut muuttuisivat lakimuutoksen jälkeen. Kyse on pienestä kokonaisuudesta.
Tiesuunnitelmat voidaan jatkossakin siirtää ministeriön ratkaistavaksi, jos kunta, maakunta tai lupa- ja valvontavirasto olisi olennaisista kohdista eri mieltä tai Liikennevirasto jostain syystä haluaisi suunnitelman ministeriön hyväksyttäväksi.
Siirto on kuitenkin poikkeuksellinen toimi, jota sovelletaan Mannisen mukaan vain yhteiskunnallisesti hyvin merkittävissä tiehankkeissa.
Tien kunnossapito tuhat euroa kilometriltä
Yksityinen tienhoitokunta joutuu kustantamaan sekä tien talvi- että kesähoidon, mutta myös mahdolliset perusteellisemmat korjaukset.
Elyn laskelmien mukaan peruskunnossapito maksaa suurin piirtein tuhat euroa kilometriä kohden. Sen sijaan mahdollisten perusparannusten kustannukset riippuvat niin monesta seikasta, että yksikön päällikkö Vesa Leino Etelä-Pohjanmaan ELYstä ei ryhdy arvailemaan kustannuksia Haravojantielle.
Olavi Salon mielestä vuonna 1963 rakennettu tie vaatii ainakin rumpujen säätöä, sillä vesi ei pääse tällä hetkellä tarpeeksi hyvin pois ojista. Tien alkumetreillä pitäisi ehkä myös laittaa soraa tien runkoon, koska tie routii ja kupruilee pahasti keväisin.
Tien ylläpidon maksaja selvinnee loppuvuodesta, kun Liikennevirasto tekee päätöksensä.
Liikennelaskenta pohjana
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus haluaa luopua pienten maanteiden hoidosta saadakseen säästöjä. Tienpito valtion varoin loppuisi neljältä tieltä Närpiössä ja yhdeltä Lestijärvellä, Uudessakaarlepyyssä ja Kristiinankaupungissa.
ELY on myös pohtinut teiden hoidon tasapuolisuutta, kertoo yksikön päällikkö Vesa Leino. Nyt lakkautuslistalla olevat maantiet ovat pienempiä kuin monet yksityisen tienhoitokunnan kontolla olevat tiet.
Siihen taas ei ole rahaa, että yksityisteiden statusta helposti nostettaisiin ja teistä tulisi julkisin varoin ylläpidettäviä. Siksi liikettä on vain julkisesta yksityisen suuntaan.
Haravojantien varrella Lestijärvellä liikennettä on mitattu tienvarren tolppaan asetetulla laskimella. Liikennettä on sen verran, mitä kuuden tilan ja talon toimista syntyy. Paikallisten asukkaiden lisäksi tietä käyttävät toisinaan mökkimatkailijat.
Noottia lähtee eteenpäin
Olavi Salo aikoo kirjata Haravojantien lakkautusesityksestä muistutuksen. Hän kuitenkin toivoo, että myös Lestijärven kunta esittäisi asiasta vastalauseen.
– Asia tulee kunnanhallitukseen toukokuun aikana. Päätöksiä ei voi kirjoittaa etukäteen valmiiksi, mutta todennäköisesti Lestijärven kunta antaa lausunnon, jonka mukaan nykytilanne pitäisi säilyttää ennallaan, muotoilee kunnanjohtaja Esko Ahonen.
Kunnassa muistellaan, että ainakaan 30 vuoteen ei Lestijärvellä ole lakkautettu teitä. Esitys ihmetyttää.
– Valtio on sälyttämässä vastuuta monessa asiassa kunnille. Se näyttää nyt olevan linjana täällä periferiassa, harmittelee kunnanjohtaja.
Kun tien lakkautusesitys on käynyt läpi lausuntokierroksen, liikennevirasto tekee asiassa päätöksen. Jos päätöksenä on maantien statuksen lakkauttaminen, tienpito siirtyy perustettavan yksityistiekunnan hoitoon seuraavana vuonna eli 2019.