Tanskalainen näyttelijä Brigitte Nielsen nousi toukokuussa otsikoihin, kun hän julkisti odottavansa viidettä lastaan.
Nielsenin ja tämän aviomiehen Mattia Dessin, 39, ensimmäinen yhteinen lapsi syntyi People-lehden mukaan viime perjantaina ja sai nimekseen Frida.
Muun muassa kasarielokuvissa Rocky IV ja Cobra näytelleen Nielsenin raskaus oli uutinen paitsi näyttelijän kuuluisuuden takia, niin myös hänen ikänsä vuoksi. Nielsen oli synnyttäessään 54-vuotias.
Viisikymppinen synnyttäjä ei ole ainutkertainen tapaus. Esimerkiksi laulaja Janet Jackson synnytti 50-vuotiaana ja Rouva presidentti -tv-sarjan tähti Geena Davis 48-vuotiaana.
Harva julkkisäiti kuitenkaan kertoo julkisuudessa sitä, onko viidenkympin kynnyksellä saatu lapsi saanut alkunsa synnyttäjän omista munasoluista vai luovutetuista munasoluista.
Naistenklinikan synnytyslääkärillä Veli-Matti Ulanderilla on asiaan valistunut veikkaus.
– Vaihdevuodet alkavat keskimäärin 51–52-vuotiaina. Siitä vanhempien naisten raskaudet eivät todennäköisesti ole alkaneet omilla sukusoluilla, vaan erilaisilla hedelmöityshoidoilla ja luovutetuilla munasoluilla. Omilla sukusoluilla raskaaksi tuleminen siinä iässä on kohtalaisen harvinaista, Ulander sanoo.
– Jos Hollywood-tähti on 54-vuotiaana raskaana, on hyvin todennäköistä, että hän on saanut luovutettuja sukusoluja.
Nielsen ei ole julkistanut tietoa raskautensa alkamistavasta.
Ikääntyessä hedelmällisyys vähenee
Suomessa ensisynnyttäjät ovat nykyään keskimäärin noin 30-vuotiaita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa aloitetaan vuosittain noin 13 000 ‒ 14 000 hedelmöityshoitoa, joista noin 18 prosenttia johtaa lapsen syntymään.
Ulanderin mukaan naiset ovat yleensä hedelmällisimmillään 25 vuoden iässä, jonka jälkeen hedelmällisyys alkaa vähitellen hiipua. Merkittävä lasku alkaa keskimäärin 35–36-vuotiaana. Viidenkymmenen ikävuoden tienoilla käynnistyvät vaihdevuodet, joiden aikana munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta lakkaa.
Kuitenkin luovutetuilla munasoluilla yli 50-vuotias terve nainenkin voi tulla raskaaksi, jos munasolut ovat peräisin nuorelta luovuttajalta. Ulander muistuttaa, että luovutettuihin munasoluihin liittyy joka tapauksessa keskimäärin hieman suurempi riski raskauden komplikaatioihin kuin omien munasolujen tapauksessa.
Hedelmöityshoitoturismissa on riskinsä
Ulander arvelee, että Suomessa yli 40-vuotiaille ei anneta hedelmöityshoitoja ainakaan julkisella puolella. Ulkomailla, esimerkiksi Espanjassa ja Ukrainassa, iästä ei välttämättä välitetä, mutta hedelmöityshoitoturismissa voi olla Ulanderin mukaan riskejä.
– Raha on siinä merkittävässä roolissa. Hedelmöityshoidon antajaa ei välttämättä kiinnosta, kuka hoitaa riskiraskauden mahdolliset ongelmat, Ulander kertoo.
Julkkisten raskausuutisia lukiessa kannattaakin pitää mielessä, että äidit eivät välttämättä kerro medialle kaikkea raskauksistaan.