Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan takaisinperintä saattaa tulla monelle ikävänä yllätyksenä. Näin kävi Vaasassa asuvalle 29-vuotiaalle Krista Kalliojoelle. Vuonna 2010 sosiaalitoimi peri häneltä kaksi kolmasosaa kuukauden ansiosidonnaisesta, sillä Kalliojoki oli saanut sairauslomalla toimeentulotukea "lainaksi" odottaessaan takautuvaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksua jäätyään työttömäksi.
Keväällä 2012 koitti uusi ansiosidonnaisen takaisinperintä. Kalliojoen äitiysloma oli loppunut ja hän oli työtön. Siksi Kalliojoki haki ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa Palvelualojen työttömyyskassasta (PAM). Samaan aikaan hän sai Kelasta kotihoidontukea ja hoitolisää.
– En tiennyt, että niiden pitäisi leikata toisiaan, sillä kummatkin myönnettiin.
Noin kolme kuukautta myöhemmin PAM peri häneltä kuitenkin noin 1 000 euroa takaisin.
Päällekkäiset maksut huomattiin vasta muutama kuukausi jälkikäteen. Krista Kalliojoki
– Oli järkytys, kun takaisinperintä tuli, sillä sehän luonnollisesti ajaa taloudelliseen ahdinkoon.
Kalliojoki kertoo maininneensa kotihoidontuen saamisesta, kun hän kysyi työttömyyskassasta ansiosidonnaisen hakemisesta.
– Päällekkäiset maksut huomattiin vasta muutama kuukausi jälkikäteen. Lisäksi Kela peri hoitolisää pitkän aikaa takaisin. Asiasta varmaan oli ollut ohjeistuksissa maininta, mutten huomannut.
Krista Kalliojoki ei ole ainut, jolta ansiosidonnaista päivärahaa on peritty takaisin. Finanssivalvonnan tilastosta käy ilmi, että yhteensä 4 020 takaisinperintää johtui vuonna 2016 työttömyyskassojen tekemistä virheistä. Myös takautuvat päätökset, kuten eläkepäätökset ovat yleinen syy takaisinperinnöille.
Yle sai lisäksi tiedot takaisinperinnöistä neljästä työttömyyskassasta vuodelta 2017. Yleisimpiä syitä takaisinperinnöille olivat takautuvat eläkkeet tai muut etuuspäätökset, takautuvat työvoimapoliittiset lausunnot sekä kassan tekemä virhe.
Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Marko Aarnion mukaan työttömyyskassojen olisi syytä kiinnittää huomiota erityisesti virheistä johtuviin takaisinperintöihin. Silti hän ei pidä havaittujen virheiden määrää valtavan suurena, sillä työttömyyskassat antavat noin miljoona päätöstä vuosittain. Vertailun vuoksi: Kun Finanssivalvonnan tilastossa lukumääräisesti näkyvät takaisinperintäpäätökset lasketaan yhteen, tehtiin vuonna 2016 yhteensä 18 422 takaisinperintäpäätöstä.
– Kun etuuslainsäädäntö vaihtuu nopeasti ja päätösmäärät ovat todella suuria, ei ole realismia, että täyteen virheettömyyteen pystyttäisiin. Aktiivimalli on tuonut paljon lisää päätöksiä, Marko Aarnio kertoo.
Sen sijaan sille, että tilastossa näkyy takaisinperinnöissä rahallisesti suuri määrä takautuvien eläkkeiden takaisinperintöjä, ei Aarnion mukaan työttömyyskassojen toimenpiteillä voida mitään.
Ohjeistamisessa on aina parantamisen varaa. Marko Aarnio, Finanssivalvonnan toimistopäällikkö
– Yksinkertaisesti siitä tulee tieto myöhemmin ja toimeentulo pitää turvata työttömyysturvajärjestelmästä takautuvan eläkkeen myöntämiseen asti.
Aarnion mukaan haasteena työttömyyskassoissa on monimutkainen etuuslainsäädäntö ja se voi osaltaan lisätä takaisinperintöjä.
– Se aiheuttaa haasteita neuvonnassa ja on myös vaikea ennakolta antaa informaatiota jokaiseen yksittäiseen tapaukseen.
Päätösten etukäteiskontrolli ja hyvin järjestetty työttömyyskassojen sisäinen valvonta voivat osaltaan auttaa virheiden välttämisessä.
– Ohjeistamisessa on aina parantamisen varaa. Myös henkilökunnan ammattitaito ja jatkuva kouluttaminen sekä tietojärjestelmien kehittäminen ovat avainasemassa.
Krista Kalliojoki joutui maksamaan tukea takaisin
Krista Kalliojoen kohdalla vuonna 2012 tullut ansiosidonnaisen takaisinperintä leikattiin tulevista ansiosidonnaisista suoraan.
– Kelan toiminta on ollut inhimillisempää, sillä heidän kanssaan olen voinut sopia maksusuunnitelman.
Hän ei uskaltanut valittaa takaisinperinnästä, vaan koki, ettei työttömyyskassa hyväksy valitusta.
– Minun olisi pitänyt selvittää paremmin kotihoidontuen ja ansiosidonnaisen yhteys toisiinsa. Samalla vuonna 2010 olisin voinut perehtyä lakiin toimeentulotuesta.
Palvelualojen ammattiliiton (PAM) työttömyyskassan johtaja Markku Virtanen ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta kertoo, että kotihoidontuen takautuvasta maksusta johtuva takaisinperintä on tyypillinen esimerkki työttömyyskassan takaisinperinnästä.
– Kotihoidontuen vaikutus ansiosidonnaiseen päivärahaan ei ole selvää. Ei oikein tiedetä, että kotihoidontuki on vähennettävä etuus.
Jos etuuden saajan sosio-ekonominen asema on heikko ruokakunnan tilanteen, huollettavien lasten tai sairauden takia, voivat nämä olla perusteita takaisinperinnän kohtuullistamiselle tai siitä luopumiselle. Vuonna 2017 PAMissa luovuttiin takaisinperinnästä joko osittain tai kokonaan 931 tapauksessa.
– Takautuvat etuuspäätökset katsotaan kokonaistilanteen mukaan. Jos huomaamme itse tehneemme virheen, siinä harkitaan liikamaksusta luopumista.
PAMissa yksi kolmasosa saa soviteltua päivärahaa eli käy töissä osa-aikaisesti ja myös näissä tapahtuu jonkin verran virheitä. Jos hakija on menetellyt vilpillisesti, työttömyyskassa ei harkitse takaisinperinnästä luopumista.
Jos etuuden saaja kokee takaisinperinnän taloudellisesti liiallisena rasitteena, on mahdollista pyytää asian uudelleen käsittelyä. Jos etuuden saaja ei ole siihen tyytyväinen, voi muutosta hakea sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta.
Vakuutusoikeus: Viime vuonna 51 valitusta ansiosidonnaisista
Jos muutoksenhakulautakunta hylkää valituksen, päätöksestä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen.
Vakuutusoikeuden osaston johtaja Aija Peltola kertoo, että vuonna 2017 heille tuli 51 valitusta koskien ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan takaisinperintää. Näistä kuudessa tapauksessa takaisinperintää kohtuullistettiin. Luopumisperusteita voivat olla esimerkiksi etuuden saajan sosio-ekonominen tilanne tai kassan tekemä virhe.
Takaisinperinnästä luopuminen joko kokonaan tai osittain perustuu aina kohtuullisuusharkintaan ja edellyttää, ettei etuuden saaja ole toiminut vilpillisesti.
Peltolan mukaan valituksissa on usein kyse siitä, että ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajalle on maksettu kahta etuutta päällekkäin eli on myönnetty takautuvasti jokin toinen etuus.
– Kassa on saattanut maksaa etuutta tietämättä toisesta etuudesta. Myös tapauksissa, joissa joudutaan arvioimaan, onko henkilö päätoiminen opiskelija, tulee usein takaisinperintöjä.
Peltolan mukaan heille tulevien valitusten määrä on kasvanut vuoden 2016 jälkeen.
– Takaisinperintöjä ei pystytä välttämään, koska esimerkiksi sosiaaliprosessin hitauden vuoksi etuuspäätöksiä joudutaan välillä tekemään takautuvalle ajalle.
"Tukiviidakot on tehty monimutkaisiksi"
Krista Kalliojoki toivoo, että eri tukien vaikutuksista toisiinsa kerrottaisiin selkeämmin työttömyyskassoissa ja Kelassa.
– Työttömyyskassasta saamani palvelu on ollut inhimillistä, mutta olisi ollut hyvä ajoissa tietää, että kotihoidontuella ollessa ei ole oikeutettu täysimääräiseen ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.
Tilanne on Kalliojoen kaltaisille hankala, sillä työttömänä käteen jäävä raha on pieni ja takaisinperintä mutkistaa tilannetta entisestään.
– Tukiviidakot on tehty monimutkaisiksi nuorten aikuisten ymmärtää. Useita vuosia jos joutuu niitä tarpomaan, alkaa vasta pikkuhiljaa oppimaan, mikä vaikuttaa mihinkin, nyt vakituisessa työsuhteessa ruokapalvelutyöntekijänä työskentelevä Kalliojoki kertoo.
Yle sai Finanssivalvonnan tilaston lisäksi myös tiedot takaisinperintöjen määristä neljältä työttömyyskassalta eli PAMista, IAET:sta, JHL:stä ja YTK:sta vuodelta 2017.
Lue myös:
Työttömän elämä kiristyy: Kahden kuukauden karenssi, jos ei hae vähintään yhtä työpaikkaa viikossa