Kiristynyt kilpailu houkuttaa osaa ammattikuskeista laiminlyömään laissa määriteltyjä ajo- ja lepoaikoja. Kesäkuuhun mennessä ajo- ja lepoasetuksia rikkoneita kuskeja oli kärähtänyt lähes saman verran kuin koko viime vuonna.
Viime vuonna ammattikuskien rikkeitä paljastui 1 039 kappaletta, kun taas tänä vuonna kesäkuuhun mennessä rikkeitä oli kirjattu jo 874. Asia ilmenee poliisin tilastoista.
Lisäksi poliisi järjesti heinäkuussa raskaan liikenteen tehovalvonnan, jonka tuloksia ei ole vielä tilastoitu. Valvonnassa kirjattiin yli sata ajo- ja lepoaikarikettä.
Poliisin tuntuma onkin, että lepoaikojen laiminlyöminen on yleistynyt pitkällä aikavälillä.
– Kilpailu on kovaa, ja näiden säännösten rikkominen on yksi keino saavuttaa kilpailuetua, kertoo poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen Poliisihallituksesta.
– Ulkomaiset yritykset levittäytyvät koko ajan laajemmalle, ja kilpailu tiukkenee myös sitä kautta.
Myös kuljetusyrittäjiä edustavan Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL:n asiantuntijapalveluiden johtaja Petri Murto uskoo nykyisen taloustilanteen houkuttavan ajo- ja lepoaikarikkeisiin.
– Kuljetettavaa ja keikkaa varmaan riittää, mikä voi houkutella tarjoamaan ja ottamaan ajoja enemmän kuin sillä kuljettajamäärällä pystytään hoitamaan. Toisaalta näitä ammattitaitoisia kuljettajiakaan ei ole kovin helposti saatavilla.
Esimerkiksi Keski-Savossa raskaan liikenteen kuskipula on kärjistynyt siihen, että viikkoja tyhjentämättä olleet roska-astiat kuhisevat matoja.
Seuraavaksi Murto kääntää katseensa viranomaisvalvonnan suuntaan, joka on hänen mukaansa vähentynyt jo pidemmän aikaa.
– Kun raskaan liikenteen valvontaa kohtaa tien päällä vain harvoin, voi syntyä houkutusta sääntöjen rikkomiseen, koska kiinni jäämisen riski koetaan varsin pieneksi. Kun tehdään tehovalvontoja, herätään todellisuuteen, että sääntöjen rikkojia on jonkun verran.
– Tässä mielessä peräänkuuluttaisin uskottavan raskaan liikenteen valvonnan määrän ylläpitämistä.
Poliisi järjesti viime vuonna kolme valtakunnallista raskaan liikenteen tehovalvontaa. Tänä vuonna on määrä järjestää neljä valvontaa.
Poliisi saa vihjeitä rikkeistä myös ulkomailta
Holopaisen mukaan poliisi on pyrkinyt viime vuosina kohdentamaan raskaan liikenteen valvontaa ennakkotietojen ja analyysien pohjalta. Myös tämä voi selittää paljastuneiden rikkeiden nousua.
– Ajoneuvoja poimitaan liikennevirrasta tarkempaan tarkasteluun ennakkotietojen perusteella. Käytössä on myös vihjetietoa.
Vihjeitä tulee muun muassa kuljetusyritysten työntekijöiltä, kilpailevilta yrityksiltä ja muilta valvontaviranomaisilta.
– Jos esimerkiksi työnantaja painostaa ajamaan luomalla niin tiukkoja aikatauluja, että työntekijä ei pysty niihin, saattaa työntekijä ilmoittaa poliisille, että yrityksessä on tällainen kulttuuri.
– Saamme myös tiedonvaihtoa ulkomaisilta kumppaneilta sellaisista yrityksistä, jotka ajavat rajat ylittävää liikennettä.
Asiakaskin voi painostaa kuljettajaa
Murto ei ole kuullut tapauksista, joissa työntekijä olisi ilmoittanut poliisille työnantajan painostuksesta, eikä hän usko kyseessä olevan kovin laaja ilmiö.
Murto kuitenkin kertoo, että viime vuosikymmenellä törmättiin samankaltaiseen ilmiöön.
– Kuljetusyrityksen asiakkaan edustaja painosti aikatauluihin, joita ei pystytty noudattamaan. Silloin tieliikennelakiin tuotiin niin sanotut ketjunvastuupykälät, jolloin niin kuljettajan työnantajayritystä kuin asiakasyritystä voidaan rankaista, jos kuljettajaa pakotetaan toimimaan lainsäädännön vastaisesti.
Tuplavuoroa tehnyt kuljettaja laiminlöi lepoaikaa toistuvasti
Länsi-Uudenmaan poliisipartio tapasi heinäkuussa raskaan liikenteen valvonnan yhteydessä "tuplavuoroa" ajavan ammattikuljettajan, joka oli tehnyt vuorokauden aikana työvuorot kahdelle eri yritykselle.
Valvonnassa selvisi, että kuljettaja oli rikkonut ajo- ja lepoasetusta toistuvasti kuukauden aikana. Lepojen pituudet olivat olleet lyhimmillään muun muassa 2 tunnin 26 minuutin ja 3 tunnin 28 minuutin mittaisia.
Asetusten mukaan ajovuorokauden aikana on pidettävä 11 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika, jonka saa lyhentää kolmesti viikossa yhdeksään tuntiin.
Kuljettaja sai sakon, ja hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
Murto ei halua kommentoida yksittäistä tapausta, mutta hän toteaa yleisellä tasolla, että parin tunnin mittaiseksi jäävä lepoaika on erittäin vakava rikkomus.
Murto: Ajo- ja lepoasetuksissa löytyy joustamisen varaa
Murto huomauttaa, että osa rikkeistä syntyy tahattomasti, kun tien päällä sattuu ennakoimattomia tilanteita.
Esimerkiksi kuopiolainen kuljetusyrittäjä Antti Airaksinen on kertonut Ylelle, että pahimmillaan yksikin viivästys sekoittaa työvuorojärjestelyn.
Murto uskoo, että varsinkin tahattomat rikkeet vähenisivät, jos ajo- ja lepoasetuksia löyhennettäisiin.
– Nyt laki määrää, missä järjestyksessä kuljettajan täytyy pitää pitkä ja lyhyt tauko. Tämän voi nähdä tarpeettomana sääntelynä varsinkin harvaan asutussa Suomessa, jossa on pitkät etäisyydet. Pidemmän tauon pitää mieluummin hyvällä taukopaikalla kuin keskellä korpitaivalta.
Toinen Murron mielestä hienosäätöä kaipaava asia liittyy viikkolepoon.
Hänen mielestään on ongelmallista, että laki periaatteessa estää kuljettajaa ajamasta kotiinsa viikonlopun viettoon, jos ajoaika loppuu ennen määränpäähän saapumista.
– Voisiko säädöksiä joustavoittaa viikonlopuksi kotiin -periaatteella, jolloin ajamista voisi jatkaa pari tuntia ja pääsisi kotiin viettämään viikkolepoa?
Kuolleiden määrä laskeneet raskaan liikenteen onnettomuuksissa
Niin Murto kuin Poliisihallituksen Holopainen muistuttavat, että väsymys raskaan ajoneuvon ratin takana aiheuttaa suuria riskejä.
– Mutta sinällään meillä on aika hyvä tilanne, sillä raskaan liikenteen ajoneuvojen aiheuttamien onnettomuuksien määrä ei ole noussut, ne ovat pysyneet aika tasaisina, Holopainen sanoo.
Liikenneturvan alkuvuonna julkaiseman tilaston mukaan kuolleiden määrä raskaan liikenteen onnettomuuksissa on laskenut kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Loukkaantuneiden määrä on laskenut yli 40 prosentilla.
Kolmen viime vuoden aikana raskaan liikenteen onnettomuuksissa on kuollut keskimäärin 77 ja loukkaantunut 540 ihmistä vuosittain.
Liikenneturvan koostamat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoimiin, poliisin tietoon tulleisiin tieliikenneonnettomuuksiin vuosina 2015–2017. Vuoden 2017 osalta kyse on ennakkotiedoista.
Lue lisää:
Raskaan liikenteen kuskipula kärjistyi: roska-astiat viikkoja tyhjentämättä, kuhisevat matoja
"Nakkikioskin" taakse juuttumisesta voi tulla yllättävän iso harmi rekkakuskille
Rekkakuski: Täytin 60 ja laskin nopeuden kahdeksaankymppiin
Rekkakuski huijasi ajopiirturia manipulointilaitteella – Vaikutti myös jarruihin