Musiikkipedagogi, tanssinopettaja, artenomi, insinööri, restonomi, tradenomi, tulkki vai sairaanhoitaja? Löytyisikö vaikkapa näistä tutkinto, joka innostaisi aloittamaan opinnot syksyllä? Entäpä opiskelu toiveammattiin ruotsin- tai englanninkielisessä koulutuksessa?
Ammattikorkeakouluissa on tarjolla eri puolella Suomea yli 1 200 opiskelupaikkaa niille, joita kevään yhteishaussa ei onnistanut.
Korkeakoulut ovat jo lähettäneet viimeiset ilmoitukset kevään yhteishaussa varasijoilta opiskelupaikkaan yltäneille, mutta ammattikorkeakoulujen ovia voi vielä kolkutella korkeakoulujen lisähaussa elokuussa.
Suunnittelija Risto Hanhinen Opetushallituksesta kertoo, että eniten opiskelupaikkoja on tarjolla tekniikan aloilla, terveydenhoidossa ja palvelualoilla. Hakukohteet löytyvät Opintopolku-palvelusta.
Lisähaussa on paljon opiskelupaikkoja pienemmiltä paikkakunnilta, mutta myös suosittuihin isoihin opiskelukaupunkeihin haluaville on vielä mahdollisuuksia.
Jos ruotsin kieli sujuu, on tarjolla esimerkiksi sairaanhoitajaopintoja Helsingissä, Turussa ja Vaasassa. Merikapteeniksi haluava löytää ruotsinkielisen vaihtoehdon Turusta ja kulttuurituottajuudesta haaveileva Helsingistä.
Englanninkielistä koulutusta löytyy sekä isommilta että pienemmiltä paikkakunnilta muun muassa matkailu-, liikunta-, turvallisuus- tai terveydenhoitoalalle mieliville.
Hanhinen epäilee, että englanninkieliset koulutukset ovat voineet jäädä monilta huomaamatta, sillä haku niihin päättyi jo tammikuussa.
– Jos ei ole ylppärikiireiden tai muiden takia vielä silloin havahtunut siihen, niin se on saattanut mennä ohi siinä vaiheessa.
Korkeakoulujen kevään yhteishaut ovat viime vuosina olleet yli 150 000 hakijan rynnistyksiä, mutta kiinnostus lisähakuja kohtaan on ollut paljon laimeampaa. Se on kuitenkin pikkuhiljaa lisääntynyt.
– Opiskelijat valitaan samoilla perusteilla kuin varsinaisessa haussa. Koulutus on samaa ja opiskelut pääsee aloittamaan samojen ihmisten kanssa, jotka ovat hakeneet varsinaisessa haussa. Se on ihan pätevä väylä tulla hyväksytyksi ja saada korkeakoulupaikka, korostaa Hanhinen.
Ammattikorkeakouluissa on tilaa muun muassa siksi, että kevään yhteishaussa valituista 3 600 ei ottanut vastaan saamaansa opiskelupaikkaa.
Halutuin paikka meni monilla sivu suun ja osalla urasuunnitelmat ovat vielä pahasti kesken. Yhteishaussa on mahdollisuus hakea useita opiskelupaikkoja.
– Jossakin tapauksessa saattaa olla näin, että "täyttää kupongit" niin sanotusti, vaikka ei vielä tiedä, mihin haluaisi mennä, sanoo Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Alvar Euro.
Saattaa olla näin, että "täyttää kupongit", vaikka ei tiedä vielä mihin haluaisi mennä Alvar Euro
Moni nuori ei ota paikkaa vastaan, koska ei halua luopua mahdollisuudesta saada opiskelupaikka mieluisammalta alalta ensikertalaiskiintiön turvin.
Hanhisen mukaan kuitenkin vuosittain vain parisataa ensimmäisen opiskelupaikkansa vastaanottavista saa opiskelupaikan huonommilla valintapisteillä kuin jo aiemmin korkeakoulututkinnon suorittanut tai muulla alalla korkeakouluopinnot aloittanut hakija.
Opiskelupaikan hakeminen mahdollistaa myös työmarkkinatuen saamisen, jos nuori ei työllisty välivuoden aikana yrityksistään huolimatta.
Alvar Euro sanoo, että nuori voi luopua opiskelupaikasta myös esimerkiksi siksi, että mieli on muuttunut haun jälkeen. Hän korostaa, että nuoria ei pitäisi jättää yksin vaikeissa valinnoissa.
– Esimerkiksi opinto-ohjausta pitää entisestään kehittää, jotta lukiolainen tietäisi tarpeeksi ajoissa sen, mihin lähtee opiskelemaan. Häntä täytyy tukea siinä, että hän löytäisi omat juttunsa, joita kautta sitten pystyisi löytämään oikean alan mahdollisimman aikaisin.
Harkittu välivuosi ei Euron mielestä ole lainkaan huono vaihtoehto.
– Välivuotta on demonisoitu vähän liikaa. Se ei ole välttämättä huono asia, jos silloin esimerkiksi pystyy pitämään vähän taukoa ja löytämään sitä kautta sen oman juttunsa tai tekemään välillä jotain muuta, Euro sanoo.
Hänen mukaansa tilanne muuttuu todella ongelmalliseksi, jos nuoren suunnitelmissa ei ole ollut pitää välivuosia.
Välivuosia voi välttää esimerkiksi siten, että ei jumiudu hakemaan opiskelupaikkaa vain suosituimmista isosta opiskelukaupungeista, vaan miettii, että voisiko opiskelupaikan vastaanottaminen pienemmältä paikkakunnalta olla hyvä vaihtoehto.
Välivuotta on demonisoitu vähän liikaa. Alvar Euro
Euro korostaa, että päätös opiskelemaan lähdöstä on nuorelle iso ratkaisu.
– Siinä valitaan oma kotipaikkakunta monelle vuodelle. Tässä voi tietysti heittää palloa kunnille, joissa saattaa olla pientä vajausta, että kannattaa brändätä tehokkaammin, että ihmiset tietäisivät, mitä sieltä löytyy.
Oman harkinnan lisäksi myös kaveripiirillä on merkitystä valintoihin.
– Jos iso kaverilössi lähtee isompaan kaupunkiin, niin helpostihan haluaa lähteä heidän mukaansa.
Lue myös:
Korkeakoulujen lisähaussa voi vielä saada opiskelupaikan syksyksi
Korkeakoulujen yhteishaussa 153 000 hakijaa – vaikeinta sisäänpääsy kuvataidealalle