Yhä useampi fysioterapeutti käyttää nykyään faskiakäsittelyä hoitaessaan asiakkaita. Moni fysioterapia-asiakas kertoo löytäneensä avun pitkäaikaisiin kipuihinsa faskioiden käsittelystä, vaikka myöntääkin hoitotavan kirvoittavan usein kivun kyyneleitä silmännurkkaan.
– Kyllä se välillä tuntuu aika kipeältäkin ja välillä on vedet silmissä, kun hoitoa annetaan. Mutta kun se on niin hirveän hyvä, niin sen kyllä kestää, kertoo hämeenlinnalainen Marja-Terttu Dahl, jolla on hoitomuodosta jo usean vuoden kokemus.
Päänsärkypotilaille, leikkausten ja urheiluvammojen jälkitiloihin, mutta sitä voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevästi. Marianne Salonen
Faskia on sidekudosta: peitekalvoa, joka ympäröi ja yhdistää kehon lihaksia, sisäelimiä, hermoja ja luita. Faskioita on verrattu kokovartalosukkahousuun, joka pitää kehoa kasassa. Niitä rinnastetaan myös kalvoihin, jotka muodostavat appelsiinin lohkot.
Usein lihaskalvokäsittelyä käytetään hoitamaan selkää, reisiä, pohkeita, säären etuosaa ja niska-hartiaseutua. Hämeenlinnalainen fysioterapeutti Marianne Salonen käyttää faskiatekniikkaa noin 80 prosentille asiakkaistaan, suurimmaksi osaksi tuki- ja liikuntaelinasiakkaille.
– Päänsärkypotilaille, leikkausten ja urheiluvammojen jälkitiloihin, mutta sitä voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevästi, kertoo Salonen.
Tieto faskiarakenteen anatomiasta on kehittynyt huimasti
Faskioiden olemassaolo on tiedetty pitkään, mutta niiden kolmiulotteisuutta ei ole aikaisemmin pystytty kuvantamaan. Anatomian tutkimusmenetelmät ja välineet ovat kuitenkin kehittyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Ammattilaisten mukaan se selittää käsittelyn suosion kasvua fysioterapiassa viime vuosina.
– Varsinkin tieto faskiarakenteen anatomiasta ja lihasten yhteyksistä toisiinsa on lisääntynyt huimasti, myöntää fysiatriaan erikoistuva yleislääkäri Jani Takatalo Oulun Terveystalosta.
Kalvoilla on merkitystä
Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää, miten suuri merkitys ihmisen liikkuvuuteen kehon kalvoilla on. Kun kalvo kiristyy, siihen tulee kiinnikkeitä, jotka heijastuvat muualle kehoon ja aiheuttavat kipua. Faskiat voivat kiristyä esimerkiksi arpien vaikutuksesta.
– Ihmiskeho pystyy mukautumaan tosi paljon. Kalvojen kiinnikkeet eivät välttämättä haittaa, mutta kun tulee ikää tai muita kehon rasitteita, ne saattavat aiheuttaa ongelmia, kertoo Suomen Fysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Tiina Mäkinen.
Keho pystyy tiettyyn määrään kompensaatioita, mutta kun niitä on liikaa, keho alkaa oireilla. Nita Tolvanen
Fysioterapeutti, lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Nita Tolvanen sanoo itse hoitavansa asiakkaansa faskioita vammoissa, joissa oire on vammamekanismiin nähden verrattain voimakas. Tälläinen vamma on Tolvasen mukaan esimerkiksi nilkan nyrjähdys, joka saattaa usein vaivata vielä kuukausien jälkeen nyrjähtämisestä.
– Keho pystyy tiettyyn määrään kompensaatioita, mutta kun niitä on liikaa, keho alkaa oireilla. Tällöin pieni uusi vamma voi olla liikaa. Tästä syystä faskiamanipulaatiossa kerätään tietoa aikaisemmista vammoista, koska niillä saattaa olla iso merkitys nykyiselle oireelle, kirjoittaa Tolvanen sähköpostissaan.
Liikunta tulee paljon helpommaksi sen jälkeen. Marja-Terttu Dahl
Marja-Terttu Dahlilla on takanaan useita leikkauksia, joiden takia hän käy fysioterapeutilla säännöllisesti. Hämeenlinnalainen eläkeläinen käy sekä joogassa että pilateksessa ja kävelee pitkiä kävelylenkkejä lähes päivittäin. Nykyään Dahlin fysioterapeutti hoitaa asiakastaan usein käyttäen faskiakäsittelyä.
– Kudostyyppini on sellainen, joka kasvaa aika herkästi arpikudosta. Faskiakäsittelyllä ollaan saatu se arpikudos venyvämmäksi ja elastisemmaksi. Liikunta tulee paljon helpommaksi sen jälkeen, kertoo Dahl.
Yksi hoitomuoto muiden joukossa
Faskiakäsittelyissä on olemassa useita koulukuntia. Marianne Salonen ja Nita Tolvanen ovat käyneet italialaisen Luigi Steccon menetelmän mukaisen koulutuksen. Asiantuntijoiden mukaan kaikkien koulukuntien perimmäinen tarkoitus on kuitenkin mukauttaa lihaskalvon toiminta niin, että se pystyy liikkumaan normaalisti.
– Faskioiden hoitamisella pyritään saamaan lihasten yhteistyö mahdollisimman hyväksi, yksinkertaistaa fysiatriaan erikoistuva yleislääkäri Jani Takatalo.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa on kyse useimmiten toiminnallisista vaivoista, ei niinkään rakenteellisista. Faskiakäsittely auttaa erityisesti toiminnallisissa kehon ongelmissa.
– Tämä on yksi passiivinen hoitomuoto muiden joukossa. Yritetään saada ihminen nopeammin oman aktiivisen tekemisen piiriin. Oma harjoittelu on kuitenkin kuntoutuksessa ja fysiatrisessa hoidossa yksi tärkeimmistä hoitomuodoista, korostaa Takatalo.
Lisätutkimusta kaivataan
Fysiatriaan erikoistuva yleislääkäri Jani Takatalo kertoo, että hyvistä kokemuksista huolimatta lisätutkimuksia faskiahoitojen vaikutuksista kaivataan.
– Esimerkiksi lihaskalvokäsittelystä alaselkäkivun hoidossa on jonkinlaista näyttöä jo olemassa, mutta huomattavasti lisää tutkimuksia vielä tarvitaan hoitomuodon tukemiseksi.