Kuvittele pieni pora, joka on asetettu silmien väliin. Mene siitä kohdasta pieni matka pään sisään. Siellä se on: keskus joka hermostuu heti, jos kelloja siirretään tai matkustetaan aikavyöhykkeiden yli. Sieltä löytyy sisäinen kello, joka tarkkailee silmien näköhermojen kautta tulevaa valon määrää.
– Sisäinen kello on herkkä häiriötiloille joka tapauksessa. Ihmisten välillä on toki eroja siinä, kuinka herkästi valon muutoksiin reagoidaan, kertoo hämeenlinnalainen yleislääketieteeen erikoislääkäri Janne Kanervisto.
Jo tunnin muutos voi vaikuttaa dramaattisesti hyvinvointiin. Sokeritasapaino heittelee, aineenvaihdunta hidastuu, päätä särkee tai vatsa voi mennä sekaisin.
– Maailmanlaajuisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että kellojen siirtämistä seuraavana päivänä sydäninfarktien määrä kohosi noin 25 prosenttia, kertoo Kanervisto.
Hänen mukaansa ihmisen terveyden kannalta olisi parasta pysyvä talviaika. Todennäköisesti Suomi siirtyykin pysyvään talviaikaan vuonna 2021.
Uneen liittyviä myyttejä
Hyvään uneen liittyy paljon myyttejä. Kuorsaaja ei nuku sikeästi, vaan kärsii ylähengitysteiden eräänlaisesta löysyydestä ja ahtaudesta.
Vieno kuorsaus tai moottorisahan murina saattaa olla merkki uniapneasta, jonka seuraukset voivat pahimmillaan olla tappavia.
– Diagnosoimattomia uniapneapotilaita on valtavasti. Kuorsaajista kolmasosa on normaalipainoisia, mutta ylipainolla ja kuorsaamisella on yhteys. Mutta vastaavasti sopivalla painonpudotuksella kuorsaamisen ja uniapnean seurauksia voi helpottaa, toteaa lääkäri Janne Kanervisto.
Ihminen, joka nukahtaa heti pään painuttua tyynyyn, kärsii Kanerviston mukaan myös uniongelmista.
– Välitön nukahtaminen kertoo valtavasta univajeesta. Aivot ovat niin kuormittuneet, etteivät ne kestä enää hetkeäkään hereillä, vaan vaativat välitöntä lepoa. Se on kehon hälytysmerkki.
Kolmas myytti liittyy toiveeseen nukkua koko yö ilman keskeytyksiä. Kanerviston mukaan on normaalia, että ihminen heräilee yössä muutaman kerran.
– Ne ovat nopeita, lyhyitä keskeytyksiä, joiden jälkeen ihminen vaipuu uudelleen uneen. Niistä ei pidä olla huolissaan tai ottaa ylimääräistä stressiä. On myös tavallista, että nukahtamiseen menee 10 - 20 minuuttia. Yli puolen tunnin nukahtamisviive alkaa jo olla poikkeava, kertoo Janne Kanervisto.
Oikea nukahtamishetki on tärkeä
Yleislääketieteen erikoislääkäri Janne Kanervisto kertoo, että ihmisen vireystila vaihtelee noin puolentoista tunnin välein. Usein illallakaan aivot eivät saa levätä, vaan joutuvat antamaan tilaa somen, television tai sähköpostin selailulle. Keho voi olla väsynyt, mutta aivot käyvät kierroksilla.
Jos aivoja stimuloidaan jatkuvasti, ne eivät osaa rauhoittua tarpeeksi valmistaakseen ihmistä lepoon.
– Kun itsetuntemusta oppii, huomaa illallakin hetken, jolloin väsymys on suurin. Se aallonpohja kannattaa hyödyntää, ja mennä sänkyyn vasta silloin.
Lomalla tai vapaapäivänä runsas ulkoilu valoisaan aikaan tuo makeat yöunet. Kanervisto muistuttaa, että se on ihmisen luonnollinen olotila. Arjen ja vuodenaikojen vaihtelun tuomia eroja voi tasoittaa omilla toimilla.
– Talvisin valon saamisesta pitää huolehtia itse: keinovalot kehiin ja sälekaihtimet auki. Kesällä taas makuuhuoneeseen kannattaa hankkia pimennysverhot. Valaistuksen himmentämisestä iltaa kohti voi olla myös apua, sanoo Janne Kanervisto.
Univaje nostaa riskit suuriksi
Ihmisellä on siis luolamiehen tavat, joilla ympäröivässä yhteiskunnassa pitäisi pärjätä.
Lääkäri Janne Kanervisto kertoo amerikkalaistutkimuksesta, jossa ihmisten nukkumista on seurattu vuosikymmenten ajan. Tilastojen valossa keskimääräinen uniaika on vähentynyt kahdeksasta tunnista kuuteen tuntiin viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana.
– Se on valtavasti. Kahden tunnin univaje lisää riskiä esimerkiksi diabetekseen ja ylipainoon. Parin tunnin univaje kaksinkertaistaa urheiluvammojen riskin ja kolmen tunnin univaje kolminkertaistaa liikenneonnettomuusriskin.
Välitön nukahtaminen kertoo valtavasta univajeesta Janne Kanervisto
Unettomuuteen liittyy myös valtava bisnes sängyistä ja petivaatteista reseptivapaisiin valmisteisiin. Kanervisto sanoo tämän kertovan myös siitä, että hyvä uni on kiinnostuksen kohde.
– Mutta paras lääke on aina luonnollinen uni. Ei ole toista lääkettä, joka parantaa aineenvaihduntaa, korjaa sokeritasapainoa ja auttaa suoriutumaan vaativista tehtävistä yhtä hyvin. Siksi tämän luonnollisen tarpeen löytäminen ja kuuleminen on ensiarvoisen tärkeää.