Maailman suurin ilmastotapahtuma Earth Hour sammuttaa tänään valot tunnin ajaksi kello 20:30 alkaen ympäri maailmaa.
Valot sammuvat lukuisista kansainvälisesti tunnetuista maamerkeistä, kuten Sydneyn oopperatalosta, Punaiselta torilta Moskovassa, Ateenan Akropoliilta, Pariisin Eiffel-tornista, Lontoon Big Benistä ja Empire State Buildingistä Yhdysvalloissa.
WWF:n järjestämällä tempauksella kannetaan huolta ilmastonmuutoksesta. Valojen sammuttamisella maamerkit näyttävät symbolisen eleen ilmaston puolesta.
Suomessa valot sammuivat muun muassa Helsingissä päärautatieaseman kivimiesten lyhdyistä, Yleisradion linkkitornista, keskustakirjasto Oodista ja Tuomiokirkosta, Lahdessa hyppyrimäestä, Turussa Aurajoen rannalta sekä Tampereella Särkänniemestä ja Näsinneulasta.
Yle on kerännyt jutun loppuun lukijoiden kuvia tapahtuman vietosta.
Kyse ei ole energiansäästöstä, vaan ilmastotietoisuuden lisäämisestä
WWF korostaa, että Earth Hour ei ole varsinaisesti sähkön- eikä energiansäästötempaus, vaan tapahtuman tarkoitus on innostaa ihmisiä ilmastoystävälliseen elämään ja viestiä päättäjille, että ilmastonmuutos edellyttää ripeitä toimia.
Viime syksynä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti totesi ilmaston lämpenevän hälyttävällä vauhdilla ja, että maapallon keskilämpötilan nousua ei voida rajoittaa 1,5 asteeseen ilman merkittäviä ilmastopäätöksiä.
– Ilmastonmuutos uhkaa kaikkea meille rakasta. WWF:n Earth Hourissa miljoonat ihmiset näyttävät, että planeettamme tulevaisuus on meille elintärkeää. Päättäjien on kuultava viesti ja tehtävä nyt rohkeaa ilmastopolitiikkaa, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder tiedotteessa.
Suomessa Earth Hourin teemana on erityisesti ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutukset, sillä ruoantuotanto on maailmanlaajuisesti suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen aiheuttaja ja ruoka muodostaa myös viidenneksen hiilijalanjäljestämme.
– Muuttamalla ruokailutottumuksiamme pystymme merkittävästi hillitsemään ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, sanoo WWF:n johtava ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää tiedotteessa.
Earth Hour sai alkunsa Australian Sydneyssä vuonna 2007, jolloin osallistujia oli yli kaksi miljoonaa. Vuonna 2008 tapahtuma laajeni maailmanlaajuiseksi. Suomessa Earth Hour järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009.
Tempaus on laajentunut jatkuvasti. Vuonna 2018 mukana oli jo yhteensä 188 maata ja miljoonia yksityishenkilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä. Vuonna 2018 noin 1,5 miljoonaa suomalaista osallistui Earth Houriin.
Ilmastoaktiivi: Earth Hourin merkitys kasvanut, ilmastotempaukset saavat uusia sävyjä
Ilmastoveivi2019-kansanliikkeen perustaja Laura Kolehmainen uskoo, Earh Hourin merkitys osana ilmastotalkoita on nykyään isompi kuin mitä oli vielä joitakin vuosia sitten.
– Nyt ilmastonmuutos rupeaa olemaan sellainen uhka, että tällaiset asialle huomiota hakevat päivät tai tempaukset saavat uusia sävyjä. Niin, että meillä on yksi päivä vuodessa, jolloin ajatellaan tätä asiaa, mutta pitäisi ajatella aika paljon enemmän, Kolehmainen pohtii.
Hänen mukaansa ilmastonmuutos pitäisi olla ihmisiä toimimaan patistava asia – uhka, joka saa aikaan enemmän toimintaa kuin "että ollaan kerran vuodessa tunnin ajan valot pois".
Kolehmaisen mielestä Earth Hourin alkuperäinen lähtöajatus planetaaristen rajojen pohdinnasta, joiden mukaan meidän pitäisi pystyä elämään, on hyvä asia.
Silti ilmastoaktiivi sanoo, että "Earth Hour ei ole kovin merkittävä asia". Hän perustelee väitettä sillä, että ei Eart Hour ole aiempina vuosinakaan vaikuttanut Suomen tekemään ilmastopolitiikkaan. Oleellisempaa hänen mukaansa on vaikuttaa päättäjiin.
– Ei se Earth Hour ei ole meitä ennenkään pelastanut, eikä pelasta tänäkään vuonna, Kolehmainen pohtii.
– Enemmän se on mulle henkilökohtaisesti muistutus siitä, että hei, me ei voida itse päättää, paljonko meillä on resursseja, vaan meidän pitää hyväksyä se, että niitä on tietyn verran ja sopeuttaa eläminen siihen, hän lisää.
Ilmastoaktiivi ei aio osallistua Earth Hour -tempaukseen
Oikeustieteen ja maailmanpolitiikan opiskelija Kolehmainen sanoo, että ilmaston hyväksi tarvitaan hirveästi enemmän kuin yksi päivä.
– Meidän pitää päästä "ahaa resurssit ovat rajalliset" -ihmettelystä siihen, miten me muutetaan tapaa, jolla resursseja käytetään. Toimintaa, toimintaa, toimintaa! Havahtumiseen ja ihmettelyyn ei ole enää aikaa, vaan tarvitaan tekoja. Itse systeemiä pitää muuttaa, hän painottaa.
Kolehmainen nostaa esiin Suomen tulevan EU-puheenjohtajakauden ja tietysti seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattavat ilmastotavoitteet tuhannen taalan ympäristöiksi ja työkaluiksi, jolla "systeemiä" voisi muuttaa.
– Seuraavat neljä vuotta on jo kolmasosa on siitä kymmestä vuodesta, mikä meillä on jäljellä, jos halutaan hillitä ilmastonmuutosta 1,5 asteeseen.
Entä miten ilmastoaktiivi oikein viettää Earth Houria? Kolehmainen ei hieman yllättäen aio osallistua, sillä hänen pitää touhuta oman Ilmastokampanjansa parissa.
– Se, että olisin huomenna tunnin sähköt pois, niin en mä usko, että osallistuisin siihen. En aio olla sähköt pois tuntia illalla, Kolehmainen kertoo.
Lue lisää:
Atte Ahokkaasta tuli ilmastoaktiivi viime syksynä: "Nyt valitettavasti ei ole enää vaihtoehtoja"