Lentoveroa vaativa kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn. Aloite sai kerättyä vaadittavat 50 000 allekirjoitusta torstaina illalla.
Aloitteen laatijoiden mielestä Suomessa pitäisi asettaa matkustajakohtainen lentovero, jotta lentomatkailun ilmastoa lämmittäviä päästöjä voitaisiin hillitä.
Lue tästä, miten aloitteen alulle laittanut Janne Kilpinen perustelee lentoveroa.
Ruotsissa lentäminen on vähentynyt
Aloitteen yhtenä esikuvana on Ruotsin lentovero, joka otettiin käyttöön huhtikuussa 2018. Ruotsalaiset ovat vähentäneet lentomatkailua veron säätämisen jälkeen.
Ruotsalaiset lensivät tämän vuoden tammi-syyskuussa neljä prosenttia vähemmän verrattuna edellisvuoteen, kertoo Ruotsin suurimmista lentokentistä vastaava Swedavia.
Ruotsalaisten lentomatkat kotimaahan ja kaukokohteisiin ovat vähentyneet peräti kahdeksan prosenttia. Samalla kotimaan junaliikenne on kasvanut kovaa vauhtia.
Suomessa lentäminen kasvoi Finnavian mukaan viisi prosenttia samalla ajanjaksolla.
Lentovero ja julkinen keskustelu vähensivät lentämistä
Lentovero on osaltaan vähentänyt lentämistä Ruotsissa, arvioi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran ilmastoratkaisujen asiantuntija Mariko Landström.
Vähintään yhtä tärkeää on ollut veropäätökseen liittynyt julkinen keskustelu lentomatkailun päästöistä.
– Pelkästään veron asettaminen tai pelkästään julkinen keskustelu eivät olisi saaneet aikaan näin suurta muutosta, Landström kertoo Ylelle puhelinhaastattelussa.
Ruotsin lentovero on kohtalaisen pieni, joten se ei itsessään estä ketään lentämästä. Ruotsi verottaa kotimaan ja Euroopan lentoja noin kuusi euroa, keskipitkiä lentoja noin 25 euroa ja pitkiä lentoja noin 40 euroa.
Veron säätämisen yhteydessä Ruotsissa alettiin puhua lentohäpeästä eli tunteesta, joka syntyy kun ymmärtää oman lentämisen edistävän ilmastonmuutosta.
Lue tästä lisää ruotsalaisten kokemasta lentohäpeästä ja sen vaikutuksesta lentomatkailuun.
Pohjoismaalaiset ovat maailman eniten lentävien ihmisten joukossa, kertoo Sitran ja Suomen ympäristökeskuksen Syken raportti (pdf). Suuri osa lennoista on lomalentoja.
On vielä epäselvää, kuinka paljon ja kuinka pitkään lentovero ja julkinen keskustelu vähentävät ruotsalaisten lentämistä. Myös Ruotsin kruunun heikko kurssi ja lämpimät kesät ovat saattaneet vähentää kaukomatkailua tänä vuonna.
Lentovero jakaa ruotsalaisia
Ruotsissa lentoverolla oli mielipidemittauksissa enemmän kannattajia kuin vastustajia, kun sosiaalidemokraattien johtama hallitus päätti verosta vuonna 2018. Vero on ollut hyvin kiistelty.
Ruotsin lentoala, suuri osa liike-elämää ja oikeisto-oppositio ovat vastustaneet kiivaasti veroa. Arvostelijoiden mukaan se heikentää etenkin syrjäisten alueiden kilpailukykyä.
Ruotsin pienemmillä lentokentillä onkin ollut talousvaikeuksia lentojen vähentymisen vuoksi, yleisradioyhtiö SVT kertoo.
Ruotsin lentovero ehdittiin jo perua vuosi sitten oikeistopuolueiden vaatimuksesta, mutta sosiaalidemokraattien johtama hallitus palautti sen keväällä ennen kuin peruminen astui voimaan.
Ruotsin hallituksessa istuva ympäristöpuolue haluaisi korottaa isojen kaupunkien välisten lentojen ja kaukolentojen veroa, SVT kertoo. Hallitusta tukeva vasemmistopuolue taas haluaisi tehdä lentoverosta progressiivisen, eli vero kasvaisi mitä enemmän lentää, kertoo Aftonbladet-lehti.
Euroopassa kiristetään lentämisen verotusta
Ruotsin ohella useat Euroopan maat, esimerkiksi Norja, Britannia, Ranska ja Saksa, perivät lentämisestä veroja tai muita maksuja. Lentoverot ovat olleet viime vuosina myötätuulessa ilmastonmuutoksen torjunnan takia.
Ranska ottaa käyttöön vielä uuden lentoveron ensi vuonna. Veron tuotto aiotaan käyttää muun muassa raideliikenteen parantamiseen.
Hollanti taas alkaa periä lentoveroa vuonna 2021, jos EU ei saa päätettyä lentoverosta ennen sitä, uutistoimisto Reuters kertoo. Saksa puolestaan päätti syksyllä korottaa lentoveroa osana suurta ilmastopolitiikan uudistusta.
Lentomatkailu nauttii silti yhä monia veroetuja Euroopassa ja maailmalla. Lentokoneiden käyttämästä kerosiinista ei makseta lainkaan veroja. Kansainvälisistä lentolipuista ei myöskään peritä arvonlisäveroa.
Asiantuntija Mariko Landströmin mukaan esimerkiksi kerosiinin verottaminen vähentäisi lentämisen ilmastopäästöjä tehokkaammin kuin lentovero. Kerosiinin verotus edellyttäisi kuitenkin valtioiden välisten sopimusten muuttamista.
– Lentovero on helppo ottaa käyttöön. Mikään ei estä, että sen lisäksi edistetään myös muita keinoja, Landström sanoo.
EU-tasolla kerosiinin verottamista pohdittiin viimeksi syyskuussa Helsingissä valtiovarainministerien epävirallisessa kokouksessa. Ainakaan tuolloin lentämisen verotus ei edennyt.
Lue myös: