Perussuomalaisten nuorten kohtalo oli sinetöity jo ennen tämänpäiväistä äänestystä, sanoo puoluetta pitkään seurannut tutkijatohtori Niko Pyrhönen Helsingin yliopistosta.
PS-nuoret torjui lauantaiaamuna emopuolueen vaatiman sääntömuutoksen, joka olisi sallinut äänivaltaisen jäsenyyden vain emopuolueen jäsenille.
Pyrhösen mukaan muutos olisi antanut perussuomalaisille suuremman vallan nuorisojärjestöönsä kuin yhdelläkään toisella puolueella on. Tähän asti asetelma on mennyt toisin päin: nuorilla on ollut vapaat kädet muihin puolueisiin verrattuna.
Kun sääntömuutosta ei hyväksytty, nuorisojärjestöä odottaa todennäköisesti tukien lakkauttaminen ja pyyntö olla käyttämättä puolueen tunnuksia – käytännössä siis erottaminen.
– Siinä mielessä ratkaisu oli tehty jo siinä vaiheessa, kun uhkavaatimus annettiin nuorisojärjestölle. Se tarkoitti tavalla tai toisella nuorisojärjestön toiminnan loppumista: sulautumista puolueeseen tai erottamista, Pyrhönen sanoo.
Turun yliopiston dosentti Rauli Mickelsson ennakoi, että emopuoluetta tukeneet nuoret muodostavat nyt pohjan perussuomalaisten uudelle nuorisojärjestölle. Lopuille ei löydy ilmiselvää poliittista kotia.
– Voi olla mahdollista, että Suomen Kansa Ensin rupeaa havittelemaan perussuomalaisia nuoria. Minä ainakin rupeaisin, jos olisin sen puolueen johtohenkilö, Mickelsson sanoo.
Taustalla jo vuosien ajan kasaantunut paine
On tavallista, että nuoret kirittävät vanhempia poliitikoita raflaavilla kannanotoillaan. Perussuomalaisten tapauksessa ratkaiseva ero syntyi siitä, että nuorten radikaalit aatteet ovat aiheuttaneet yhteiskunnallista pahennusta.
Etenkin nuorten etnonationalismi – eli ajatus, ettei maahanmuuttajasta voi tulla suomalaista – on hiertänyt puoluejohtoa.
– Nuoret ovat ehkä toivoneet, että Jussi Halla-aho voisi sympatisoida heidän ideologisia linjauksiaan ja pettyneet, kun näin ei ole tapahtunut, Niko Pyrhönen sanoo.
Toisaalta puoluejohto ei ollut ainakaan julkisesti puuttunut nuorisojärjestön irtiottoihin mitenkään kovakätisesti. Viime kuukausina julkisen keskustelun paine kuitenkin kasvoi liian suureksi.
Perussuomalaiset olivat pakkoraossa ja tekivät, mitä heidän täytyy. Niko Pyrhönen
Tuorein yhteenotto syntyi, kun PS-nuorten varapuheenjohtajana toiminut Toni Jalonen julistautui fasistiksi. Rauli Mickelssonin mukaan tällaiset puheet satuttavat perussuomalaisten mahdollisuuksia päästä hallitukseen tulevaisuudessa.
– Nuorisojärjestö on ollut piikki Jussi Halla-ahon lihassa jo pitkään. Perussuomalaiset olivat pakkoraossa ja tekivät, mitä heidän täytyy, sanoo Pyrhönen.
Lue myös: Perussuomalaisissa nuorissa voi alkaa puhdistus, puolue saattaa erottaa nuorisojärjestönsä
Tutkija ei usko linjanmuutokseen
Perussuomalaisten ja sen nuorten välisissä ristiriidoissa on samoja piirteitä kuin sisarpuolue ruotsidemokraattien tarinassa. Ruotsidemokraatit erotti nuorisojärjestönsä muun muassa sen uusnatsiyhteyksien vuoksi.
Kaksi puoluetta ovat muutenkin lähentyneet toisiaan viime vuosina. Rauli Mickelssonin mukaan esimerkiksi Timo Soinin kauden keskustalainen sosiaalipolitiikka on vaihtunut selvästi oikeistolaisempaan linjaan. Nuorisojärjestön ympärillä käytävä kiista on tyypillinen esimerkki kasvavan kansanliikkeen kasvukivuista.
Mutta muuttaako nuorisojärjestön harjaaminen puolueen linjaa isossa kuvassa? Ainakaan Niko Pyrhönen ei tähän usko. Hänestä se korkeintaan karkottaa puolueen ulkokehällä olevia möläyttelijöitä. Radikaalitkin ainekset voivat jäädä, kunhan heillä on kykyä hallinnoida julkisuuskuvaansa.
– Kaikille muille kuin perussuomalaisille tässä on kyse fasismista tai sen avoimesta ihannoinnista. Perussuomalaisille kysymys vaikuttaa ensisijaisesti olleen reagoinnista julkiseen paineeseen, sekä nuorisojärjestön vuosia kestäneestä tavasta uhmata puoluejohdon toivetta hillitä retoriikkaa.