TUKHOLMA Suomessa on seurattu suurella kiinnostuksella ja kummastuksella Ruotsin toimia koronaepidemiassa.
Suomalaisille länsinaapurin kevyet toimet ovat näyttäytyneet järjettömänä riskinottona. Miksi peruskoulut saavat olla yhä auki? Miksi ravintolat ja baarit saavat toimia eikä liikumista ole rajoitettu määräyksillä, vaan ainoastaan suosituksilla?
Monen suomalaisen mielestä kyse on pakko olla talouden suojaamisesta, laumasuojan saamisesta tai vähintään kriisitietoisuuden puutteesta.
Ruotsalaisten viranomaisten mukaan ero johtuu siitä, että he tekevät vain toimia, joilla on varmasti merkitystä.
Ruotsalaisten enemmistön mielestä Ruotsin toimet riittävät aivan mainiosti ja muiden maiden kummastelu alkaa olla jo kohtuutonta.
– Meillä on ennätysmäärä lomautuksia ja työttömyyskorvaushakemuksia ja kansainvälinen media väittää, että kaikki jatkuu Ruotsissa kuten ennenkin. Mitä meiltä jäi huomaamatta, kysytään ruotsalaisessa lehdistössä.
Kun Ruotsissa vertaillaan maan koronatilannetta muihin Pohjoismaihin, otetaan vertailuun yleensä Tanska ja Norja. Suomi pääsee mukaan harvemmin. Ruotsalaiset vertailevat tilannettaan usein myös Saksaan.
Suomella on Pohjoismaiden alhaisimpiin kuuluvat kuolleisuus- ja tartuntaluvut, mutta Ruotsissa asiantuntijat ovat kuitanneet Suomen olevan epidemiassa 2–3 viikkoa Ruotsia jäljessä. Se toimii aika tehokkaana keskustelun lopetuksena.
Eniten Suomen toimista ovat puhuttaneet Uudenmaan eristäminen, huoltovarmuusvarastojen avaaminen ja rajan sulkeminen Lapissa.
Uudenmaan eristämisestä uutisoitiin varsin ihmettelevään sävyyn. Miksi Suomi eristää alueen, vaikka maan koronaluvut ovat niin alhaiset? Vaikutukset monien arkeen ja elämään tulevat olemaan mittavat. Miksi tällainen toimenpide kannattaa tehdä?
Aika pian esitettiin myös kysymys, pitäisikö myös Tukholma eristää. Kansanterveysviranomainen kiirehti selittämään, että Suomessa epidemia on pahin Uudellamaalla, mutta Ruotsissa tauti on jo levinnyt Tukholmaa laajemmalle.
Kun Suomen hallitus julisti Suomen olevan poikkeustilassa, kuvaili ruotsalainen toimittaja tunnelmaa Helsingissä paniikinomaiseksi. Ihmiset olivat hänen mukaansa Helsingissä hyvin peloissaan, koska hallitus oli ottanut sota-ajalta peräisin olevat valtuudet käyttöön.
Hallituksen ilmoittaessa, että 1.–3. luokkalaiset pääsevätkin kouluun, uutisoitiin se Ruotsissa selittäen, että Suomenkin mielestä peruskoulun sulkeminen on ollut virhe.
Entinen valtionepidemiologi, WHO:n neuvonantaja Johan Giesecke kommentoi useissa haastatteluissa Suomen palanneen Ruotsin linjalle.
Huoltovarmuusvarastot ovat aiheuttaneet ihastusta ja itseruoskintaa. “Meilläkin on ollut tuollaisia kultakaivoksia! Miksi me emme pitäneet niitä?” “ Suomalaiset poliitikot ovat viisaita!”
Uutisissa näytettiin kuvaa talvisodasta. Lumipukuiset sotilaat hiihtivät hangessa mustavalkoisessa filmissä. Sota on opettanut suomalaiset varovaisiksi ja siksi Suomi ei purkanut varmuusvarastojaan, selostettiin.
Tätä kirjoittaessa ei Ruotsissa ole vielä hoksattu, että huoltovarmuusvarastoista ei tullutkaan niin suurta apua Suomen suojavarustetilanteeseen, kuin aluksi ajateltiin.
Pari viikkoa sitten Ylen A-studio Talkissa oppositio ja hallitus väittelivät siitä, miten hallitus on onnistunut kriisin johtamisessa.
Vastaavaa ohjelmaa ei ole nähty Ruotsissa, koska puoluepolitiikka on laitettu sivuun.
Oppositio on laskenut aseensa ja antanut täyden tuen hallitukselle.
Maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson sanoi:
– Tulee vielä monta mahdollisuutta esittää hallitukselle tiukkoja kysymyksiä tästä tilanteesta, mutta niiden aika ei ole nyt. Nyt me keskitymme yhdessä ehkäisemään viruksen leviämistä, se on kaikkein tärkeintä.