Sipoon kunnan Suvirinteen hoivakodin olohuoneesta kantautuu elävä musiikki.

Lohjan kaupunginorkesterin ammattimuusikot, alttoviulisti Heidi Ketola ja klarinetisti Kimmo Leppälä sekä Länsi-Uudenmaan musiikkiopiston pianisti Ilkka Joronen, ovat saapuneet tarjoilemaan muistisairaille vanhuksille musiikkielämyksen.

Näin on tehty jo usean vuoden ajan säännöllisesti. Sen muistaa myös 80-vuotias Seppo Laine.

– Ihan kivaa, vaihtelu virkistää, Laine naurahtaa kiikkutuolissaan.

Päivittäiset askareet auttavat parempaan uneen

Musiikin lisäksi Sipoossa käytetään muistisairaiden hoidossa säännöllisesti esimerkiksi liikuntaa, ulkoilua ja puutarhanhoitoa.

Kesäisin asukkaat pääsevät hoitamaan kasveja ja kukkia, kitkemään rikkaruohoja ja korjaamaan satoa. Pihalla on myös kanoja ja pupuja.

Tavoite on, että asukkaat saisivat elää hoivakodissa mahdollisimman normaalia ja omannäköistä elämää, kertoo ikääntyneiden palveluiden johtaja Helena Räsänen.

– Meillä on paljon yhteisiä juttuja, mutta kuuntelemme ihmisten toiveita ja teemme kivoja asioita myös yksilöllisesti. Joku haluaa mennä kalaan, toinen hautausmaalle ja kolmas uimaan.

Näin on ollut Sipoossa jo kymmenisen vuotta. Rauhoittavat ja unilääkkeet korvattiin lääkkeettömillä hoitomuodoilla ja vaikutukset ovat olleet Räsäsen mukaan selvästi havaittavissa hoivakodin arjessa.

– Meidän ihmiset voivat hyvin ja he ovat iloisia. Täällä harvoin näkee, että joku on levoton tai rauhaton. Monella puhekyky on elpynyt ja fyysinen toimintakyky parantunut. He nukkuvat yöt hyvin ja unen laatu on parantunut, kun on paljon kaikkea kivaa tekemistä.

Rauhoittavat kannattaisi korvata musiikilla

Suomessa lähes 200 000 ihmistä sairastaa muistisairautta. Joka vuosi muistisairauteen sairastuu yli 14 000 ihmistä.

Muistisairauteen liittyvää haasteelliseksi koettua käyttäytymistä on arvioitu olevan Suomessa lähes 60 prosentilla tehostetun palveluasumisen ja vanhainkodin asukkaista.

Käyttäytymiseen liittyviä muutoksia ovat esimerkiksi aggressiivisuus, ahdistuneisuus, levottomuus, kiihtyneisyys, huutelu ja ääntely sekä hoidon vastustelu.

Käytösoireita pyritään monesti vähentämään muun muassa rauhoittavien ja unilääkkeiden turvin. Ne voivat aiheuttaa monenlaisia sivuvaikutuksia, kuten uneliaisuutta ja verenpaineen laskua.

Lääkkeettömien hoitomuotojen käyttö on kuitenkin jatkuvasti lisääntynyt ja niistä on saatu hyviä kokemuksia.

Kokemusten rinnalle on kuitenkin kaivattu lisää tutkimustietoa. Siksi Muistiliitto on teettänyt poikkeuksellisen laajan tutkimuskatsauksen, joka vetää yhteen tuoreimpien maailmalla tehtyjen tutkimusten tuloksia.

Kaikkiaan Hoitotyön tutkimussäätiön katsauksessa on käyty vuosilta 2015–2018 läpi useita satoja tutkimuksia erilaisten lääkkeettömien hoitomuotojen vaikutuksista muistisairaiden käytösoireisiin.

Muistiliiton työntekijät yllättyivät itsekin, miten paljon tutkimuksia aiheesta on jo tehty.

– Koska tätä näyttöön perustuvaa tutkimusta tältä saralta on tehty yllättävänkin runsaasti, niin voidaan kyllä suosia lääkkeettömien hoitomenetelmien käyttöä ja niitä pitää suosia yhä enemmän, Muistiliiton projektikoordinaattori Mailis Heiskanen sanoo.

Lääkkeettömiä hoitomuotoja olivat esimerkiksi musiikki, liikunta, erilaiset terapiat, hieronta, kosketus sekä yksilölliset ja hoidon organisointiin liittyvät menetelmät.

Yksilöllinen kohtaaminen on parasta lääkettä

Vahvin näyttö muistisairaiden haasteelliseksi koetun käyttäytymisen vähentämisestä saatiin tutkimuskatsauksessa nimenomaan musiikin käytöstä.

Musiikin käyttö tarkoitti tutkimuksissa käytännössä musiikin kuuntelua ja soittamista. Muistisairaille soitettiin heille tuttua ja mieluista musiikkia. Ryhmämuotoisen musiikkiterapian todettiin toimivan parhaiten lievää tai keskivaikeaa muistisairautta sairastavilla.

– Tämä vahvistaa jo olemassa olevaa tietoa. Tiedämme, että musiikki vaikuttaa aivojen etuotsalohkoon, missä sijaitsee ihmisen käyttäytymistä säätelevä elin. Musiikin vaikutus on siis aika luonnollista ja helppo ymmärtää, Heiskanen toteaa.

Tutkimusnäyttö puhui myös yksilöllisten menetelmien puolesta. Yksilöllisillä menetelmillä tarkoitetaan muun muassa muistisairaan yksilöllistä kohtaamista, hänen luonteensa ja temperamenttinsa tuntemista sekä hänen taustansa ymmärtämistä.

Elämässä on voinut olla asioita, jotka vaikuttavat muistisairaan käytökseen. Käyttäytymisen muutosten taustalla voivat olla myös fyysiset syyt, kuten nälkä, jano tai kipu, joita muistisairas ei vain pysty ilmaisemaan.

Asukkaiden tunteminen ja hoitajien ammattitaito auttavat usein ennakoimaan tilanteita, Heiskanen sanoo.

– Parhaimmillaan lääkkeettömät hoitomuodot ovat aitoa kohtaamisen taitoa, läsnäoloa ja muistisairaan elämänkaaren keskeisimpien tapahtumien tuntemista.

Heiskanen muistuttaa, että lääkkeettömät hoitomuodot eivät tarkoita sitä, että lääkkeistä luovutaan kokonaan. Muistilääkkeiden käyttö ja muistisairaiden muiden sairauksien hoito lääkkeillä jatkuu lääkkeettömien hoitomuotojen ohella.

Hyvä olo säilyy tunnemuistissa

Vaikka lääkkeettömien hoitomuotojen arvostus on lisääntynyt, suurin este niiden yleistymiselle on Heiskasen mukaan aika. Edelleen ajatellaan, että lääkkeettömien hoitomuotojen käyttö vie enemmän aikaa, vaikka näin ei hänen mielestä ole.

– Yksinkertaisimmillaan se voi olla sitä, että esimerkiksi aamutoimien aikana ollaan aidosti läsnä ja kohdataan muistisairas.

Sipoon ikääntyneiden palveluiden johtaja Helena Räsänen myöntää, että lääkkeettömien hoitojen käyttäminen on vaatinut uudenlaista johtamistyyliä.

– Se vaatii sellaista verkostojohtamista, pitää olla kumppaneita. Yhdessä saadaan enemmän aikaan.

Kumppaneilla Räsänen tarkoittaa esimerkiksi hoivakodissa soittavia muusikkoja. Heidän lisäksi Räsänen on pyytänyt apua esimerkiksi paikallisilta martoilta ja hakenut rahoitusta paikallisilta yrityksiltä sekä valtiolta.

Henkilökunta on karsinut työpäivistä pois kaiken toissijaisen, jotta erilaisten ohjelmien järjestämiseen jää enemmän aikaa. Tapahtumat ovat tuoneet iloa ja vaihtelua myös työntekijöiden päivään.

Räsänen kertoo, että häneltä kysytään usein, mitä järkeä kaiken järjestämisessä on, eiväthän muistisairaat kuitenkaan muista tapahtumista myöhemmin mitään.

– He eivät välttämättä muista, että ovat olleet illalla konsertissa, mutta siitä jää joku kiva tunnemuisti, että on ollut kiva päivä ja se auttaa heitä uneen.

Samaa mieltä näyttää olevan myös pehmolelujen kanssa musiikkia kuunteleva 69-vuotias Maria Sandvik.

– Musiikkituokion jälkeen jää iloinen tunne, kaikki tuntuu hyvältä.

Lue myös:

Aggressiiviset muistisairaat rauhoittuivat ilman temppuja tai lääkkeitä – "Me olemme läsnä ja mitään ei tehdä väkisin"

Omega-3-rasvahapot ja D-vitamiini eivät näyttäisi auttavan sydän- ja verisuonitautien tai syövän ehkäisyssä ainakaan, jos ne nauttii pillereinä ja kapseleina.

Tulokset perustuvat kahteen, samaan aineistoon perustuvaan tutkimukseen, jotka julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä. Tutkimukseen osallistui 26 000 yli 50-vuotiasta miestä ja naista, jotka saivat viiden vuoden ajan päivittäin 2 000 IU D-vitamiinia, gramman kalaperäistä omega-3-rasvahappoa tai lumevalmistetta.

Osallistujat olivat terveitä tutkimuksen alkaessa, mutta seurannan aikana noin 800 sairastui sydän- ja verisuonitautiin ja 1 600 syöpään. Analyysin perusteella sairastumiset ja niistä aiheutuneet kuolemat jakaantuivat tasaisesti kaikkiin koeryhmiin, mikä tarkoittaa sitä, että omega-3-rasvahappolisien tai D-vitamiinipillereiden syöminen ei suojannut sairastumiselta tai kuolemantapauksilta.

D-vitamiinipillereihin ja omega-3-rasvahappolisiin on ladattu suuria odotuksia, mutta tutkimustiedon myötä niiden teho varsinkin terveiden sairastumisten ehkäisyssä on kyseenalaistettu. Tähän viittaavat myös nyt julkistetut tulokset, mutta moni seikka jää silti avoimeksi. On esimerkiksi mahdollista, että D-vitamiini- ja omega-3-lisien hyödyt näkyvät vasta paljon pitemmässä seurannassa. Tulokset eivät myöskään sulje pois D-vitamiinia ja omega-3-rasvahappoja sisältävien ruokien terveellisyyttä.

D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, mutta sitä saa myös ruoasta kuten kalasta sekä vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista. D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa muun muassa luiden haurastumista, ja varsinkin talvisin suomalaisten kannattaa käyttää D-vitamiinilisiä. Omega-3-rasvahappoja on etenkin kalassa.

Porilaisessa seurakunnassa käydään kovaa keskustelua rippileirien opetusta määrittävästä paikallissuunnitelmasta, jota tehdään valtakunnallisen uuden rippikoulusuunnitelman pohjalta. Suunnitelma on työkalu rippikoulujen vetäjille.

Viimeksi suunnitelmaa on päivitetty 2000-luvun alussa. Uudessa Suuri ihme -suunnitelmassa muun muassa nostetaan esille nuoren oikeutta olla oma itsensä rippikoulua käydessään.

Valmistelussa olevaan Keski-Porin seurakunnan paikallissuunnitelmaan oli kirjattu, että rippileireillä voi käydä vierailijoina muun muassa seksuaalista tasavertaisuutta ajavan Setan edustajia. Setalaiset ovat vierailleet Porissa leireillä jo aiempina vuosina.

Ei yksimielisyyttä seurakuntaneuvostossa

Seurakuntaneuvostossa osa edustajista nousi vastustamaan setalaisten vierailuja. Keski-Porin seurakunnan vt. kirkkoherra Hannu Tomperi joutui vetämään asian käsittelyn pois listalta, koska päättäjät eivät löytäneet asiasta yksimielisyyttä.

– Asia palautettiin valmisteltavaksi uudelleen seuraavaan kokoukseen. Katsotaan sitten miten tässä edetään, mutta en nyt näkisi, että suunnitelmaan mitään suuria muutoksia tulee, miettii kirkkoherra Tomperi.

Seurakuntaneuvosto käsittelee asiaa uudelleen joulukuussa.

"Kehittyvälle nuorelle annetaan väärää valistusta"

Seurakuntaneuvoston jäsen Antti Pekola (kok.) on yksi kirkkopoliitikoista, jotka eivät hyväksy Setan vierailuja rippikoululeireillä.

Että Ville ja Kalle voivat mennä naimisiin, ei se mikään avioliitto ole. Hitto vieköön. Antti Pekola (kok.)

– Setan olemus ja tavoitteet, sen koko agenda, ovat vieraita minulle. Ei ole myönteistä, että kehittyvälle nuorelle annetaan tällaista valistusta. Ei tämä, että Ville ja Kalle voivat mennä naimisiin, mikään avioliitto ole. Hitto vieköön, tämä on minulle se perusfakta, Pekola puuskahtaa.

"Seta on laajentanut nuorten käsitystä ihmisyydestä"

Keski-Porin seurakunnassa nuoriso- ja rippikoulutyöstä vastaava seurakuntapastori Sofia Flinck sanoo, että Setan leirivierailujen tarkoituksena on ollut laajentaa nuorten näkemyksiä ihmisyydestä. Asioista ja seksuaalisuudesta on puhuttu yleisellä tasolla.

Jokaisessa rippikoulussa on myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajia. Sofia Flinck

Hän sanoo ymmärtävänsä, että kaikille ei heti ehkä tule ensimmäiseksi mieleen Seta rippileirien yhteistyökumppanina.

– Uskon, että kaikki kuitenkin ymmärtävät, että nämä aiheet ovat tärkeitä ja niitä tulee käsitellä, kun kuitenkin jokaisessa rippikoulussa on myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajia.

Seurakuntapastori Flinckin mielestä rippileireillä voi vierailla myös muiden järjestöjen edustajia, kun käsitellään esimerkiksi luonnonsuojeluun tai ihmisoikeuksiin liittyviä asioita.

Ranskan entiselle kuningatarelle Marie Antoinettelle kuulunut koru on myyty ennätyshintaan.

Huutokauppakamari Sothebyn mukaan helmi-timanttikorusta maksettiin 36 miljoonaa dollaria eli lähes 32 miljoonaa euroa Geneven huutokaupassa.

BBC:n mukaan koru oli arvioitu noin kahden miljoonan dollarin arvoiseksi.

Kaikkiaan myytävänä oli kymmenen korua, joiden yhteishinnaksi tuli 53,2 miljoonaa dollaria eli yli 47 miljoonaa euroa.

Moni myytävistä koruista ei ole ollut julkisesti nähtävillä 200 vuoteen.

Marie Antoinette oli kuningas Louis XVI:n vaimo. Hänet mestattiin 37-vuotiaana Ranskassa vuonna 1793.

Viime vuoden supertalven jälkeen Finavia aloitti 55 miljoonaa euroa maksavat laajennustyöt pohjoisen kentillä. Ennusteen mukaan joulusesongista on tulossa jälleen ennätysvilkas.

Turistilentojen määrä kasvaa pohjoisen kentillä Finavian ennusteen mukaan yhteensä 15 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Lentokentistä vauhdikkaimmin kasvaa Kittilä, jonka matkustajamääriin odotetaan parinkymmenen prosentin nousua. Viime vuonna kasvu oli peräti 26 prosenttia.

– Marraskuun varaustilanteen perusteella pohjoiseen on luvassa uusi supertalvi. Lapin lentoasemilla hätyytellään ennätyksiä, liiketoimintajohtaja Jani Jolkkonen Finaviasta sanoo.

Kittilässä suurin tarve uudistuksille

Parahiksi joulusesongille avattavan, uudistuneen Kittilän lentoaseman remontti maksoi 20 miljoonaa euroa.

Uuden kentän tilat ovat noin 75 prosenttia vanhaa kenttää suuremmat. Lisäksi Kittilään rakennetaan uusia rullausteitä ja parkkiin mahtuu aiempien kuuden koneen sijaan 12 konetta yhtäaikaa.

Kittilään saapuu suoria lentoja viidestä eri maasta, mikä on enemmän kuin muille pohjoisen kentille. Levin kupeeseen pääsee Lontoosta, Pariisista, Brysselistä, Münchenistä ja Düsseldorfista sekä Zürichistä ja tulevana talvena myös Genevestä.

Lapin kentille jopa kaksi miljoonaa matkustajaa

Kittilän, Rovaniemen ja Ivalon kenttien matkustajamäärien odotetaan nousevan tänä vuonna 1,4 miljoonaan matkustajaan. Vuoteen 2020 mennessä Lapin kolmen vilkkaimman kentän uskotaan palvelevan yhteensä jo kahta miljoonaa lentomatkustajaa.

Tänä vuonna Kittilään, Rovaniemelle, Ivaloon sekä Enontekiölle ja Kuusamoon lentää yhteensä 677 joulucharteria, mikä on 89 lentoa viime vuotta enemmän. Lappi vetää puoleensa etenkin brittejä, sillä suurin osa tilauslentojen turisteista saapuu juuri Iso-Britanniasta.

Pohjoisen kentille pääsee nyt yli 50 kohteesta eri puolilta maailmaa. Tilauslentojen lisäksi Lappiin on avautunut tänä vuonna uusia kansainvälisiä reittilentoyhteyksiä. Esimerkiksi EasyJetin lokakuun lopulla avaama reitti Lontoon Gatwickistä Rovaniemelle vahvistaa Lapin lentotarjontaa.

– Uudet reitit tuovat turisteja pohjoiseen ja tarjoavat lisäksi lappilaisille suoria yhteyksiä maailmalle, Finavian Jolkkonen toteaa.

Finavian kaksivuotinen investointiohjelma Lapin lentoasemilla on suuruudeltaan 55 miljoonaa euroa. Rovaniemen, Kittilän ja Ivalon lentoasemille tehdään tuntuvat laajennukset ja palveluja lisätään vastaamaan voimakkaasti kasvavia matkustajamääriä. Rakennustyöt käynnistyivät keväällä 2018 ja saadaan päätökseen vuoden 2019 loppuun mennessä.

Joulukuun tilauslentojan varausmäärät, tilanne 14.11.2018

Reittilennot talvikaudella 2018 – 2019

Tasan 25 vuotta sitten musiikkituottaja Kristian Maukonen pyysi kaksi PopJazz-konservatorion opiskelijaa kokeeksi laulamaan erään kappaleen studiolle. Kappale oli nimeltään "Jos sulla on toinen", ja laulajat Hannariikka Siitonen ja Nina Tapio.

Taikapeili oli syntynyt.

Yhtye julkaisi ensimmäisen kappaleensa keväällä 1994 ja se oli heti jättihitti. Laulajat itse olivat meiningistä alkuun hämillään.

– Me lähdimme siihen ei nyt vitsillä, mutta vähän leikillään mukaan. Se aika oli hauskaa ja hämmentävää, mutta sitä helpotti se, että meitä oli kaksi. Pystyi jakamaan kaiken eikä ikinä tullut yksinäistä oloa, muisteli Nina Tapio Puoli seitsemän -ohjelmassa.

Lavalla ei voi itkeä parasta ystäväänsä

Alkoi naisten pitkä ystävyys ja työtoveruus monenlaisissa kokoonpanoissa. Taikapeilin viimeinen keikka oli reilu vuosi sitten ja viime kesänä Hannariikka Siitonen kuoli syöpään. Nina Tapio menetti ison palan omaa elämäänsä.

Lavalle nouseminen ystävän kuoleman jälkeen jännitti. Tapiolla oli myös syyllinen olo: miten voin mennä laulamaan ihmisten eteen, kun on järjetön suru? Pystynkö edes laulamaan, nouseeko liikaa muistoja pintaan?

– Mutta kun menin lavalle, niin se olikin kaikkein helpointa. Se oli paras paikka olla.

Tilannetta helpotti se, että vaikeita esiintymisiä oli ollut aiemminkin ja esiintyjän on täytynyt oppia nousemaan lavalle oli millainen päivä hyvänsä.

– Lavalla ei voi miettiä, kuka hakee lapsen hoidosta ja mitä on ostanut kaupasta. Eikä lavalla voi itkeä parasta ystävää, joka on menehtynyt, koska täytyy hoitaa se duuni.

Uusi levy ehkä ensi kesänä

Iloa ja riemua Nina Tapio aikoo tarjoilla vastakin. Hän keikkailee mm. Jean S -yhtyeen kanssa ja valmistelee myös ensimmäistä soololevyään. Hän on suunnitellut levyä jo pitkään, mutta aina on tullut toinen projekti sen eteen.

Mutta nyt ensimmäinen kappale "Joutsenet joella" on jo julkaistu.

– Kristian Maukonen soitti ja kertoi, että olisi tällainen biisi. Menin kokeilemaan ja kaikki sujui kuin itsestään. Kun kuuntelin laulun ensimmäisen kerran, tuli itku ja muistot. Se kuulostaa niin Taikapeililtä ja kuulen Hannariikan siellä, vaikka hän ei tietenkään ole siellä.

Tuli tunne, että kyllä tämä varmaan täytyy tehdä.

Katso Nina Tapion koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa:

Kun rovaniemeläinen vetää vessan, jätökset päätyvät Alakorkalon jätevedenpuhdistamolle. Lastista siivilöidään aluksi ylimääräinen tavara, kuten pumpulitikut, rahat, tekohampaat ja superpallot. Kakkaliete lingotaan kiinteäksi ja se kuljetetaan tätä nykyä biokaasulaitokselle Ouluun.

Aiemmin siitä tehtiin Rovaniemellä multaa, jota myytiin kaupunkilaisille.

– Me olemme valmistaneet kompostoimalla multaa, jota on käytetty pääasiassa viherrakentamiseen ja maisemointiin. Mullan käyttöä valvoo omavalvonnan lisäksi elintarviketurvallisuusvirasto ja käyttöä on rajoitettu tuoreena syötävien vihannesten viljelyssä ja luomutuotannossa, kertoo kiertotalous - ja ympäristöliiketoiminnan johtaja Satu Pekkala Napapiirin Energia ja Vesi Oy:stä (Neve).

Viljan viljelyssä ihmisjätöksistä alkunsa saanutta multaa saa käyttää ja vielä vuonna 2016 noin 40 prosenttia mullasta päätyikin maatalouskäyttöön. Sittemmin moni suuri elintarvikeyritys, kuten Fazer Mylly ja Viking Malt, ilmoitti ettei enää osta viljaa, jota on lannoitettu puhdistamolietteellä. Kakkalietteen kysyntä on siis hiipunut tuntuvasti.

– Tämä on perustunut lietteen sisältämiin haitta-aineisiin ja niistä mahdollisesti aiheutuviin haittoihin. Pitkälle on kysymys myös suomalaisen ruoan puhtauden imagosta. Ainakin näin se varmistetaan, toteaa neuvotteleva virkamies Ari Kangas ympäristöministeriöstä.

Lietteenpoltto arkea Keski-Euroopassa

Lietteeseen päätyneiden huume- ja lääkejäämien sekä mikromuovien haittavaikutuksista ei tiedetä vielä paljoakaan, mutta nyt halutaan pelata varman päälle. Rovaniemeläisten vesihuoltoon etsi ratkaisua cleantech-yritys Endev Oy.

– Tavoitteena oli löytää prosessi, jossa pystytään polttamaan lietettä, jossa on lähes 80 prosenttia vettä ja samalla katkaisemaan kemikaalikierto. Että esimerkiksi lietteessä olevat lääkeainejäämät eivät menisi tuonne luontoon takaisin, sanoo projektipäällikkö Markus Larkimo Endev Oy:stä.

Endevin koelaitoksella Kymenlaaksossa haitta-aineet on tuhottu yli 850 asteen lämmössä ja nyt kattiloita kasataan Rovaniemellä. Kattilatornin viereen tulee kuivuri, jonne puhdistamoliete pumpataan putkea pitkin viereiseltä jätevedenpuhdistamolta.

Pelkkää yhdyskuntalietettä polttava lietteenpolttolaitos on Suomessa ensimmäinen, vaikka Keski-Euroopassa lietteenpoltto on yleistä. Ympäristöministeriön Kankaan mukaan jätteenpoltto on ollut vastatuulessa yhden epäonnisen esimerkin vuoksi.

– Helsingissä ollut jätteenpolttolaitos, joka toimi huonosti ja jouduttiin sulkemaan, aiheutti useaksi kymmeneksi vuodeksi sellaisen tilanteen, että jätteenpoltto on ollut punainen vaate.

Raaka-ainetta riittää

Ympäristöministeriö tukee kärkihankkeeksi hyväksyttyä yli neljän miljoonan euron hintaista polttolaitosta 1,3 miljoonalla eurolla. Neve säästää vuodessa 100 000 euroa, kun rovaniemeläisten jätöksiä ei tarvitse enää kärrätä Ouluun.

Lietteenpolttolaitos otetaan käyttöön ensi vuonna. Poltossa säästyvät ravinteet päätyvät tuhkana metsälannoitteen raaka-aineeksi ja lämpö korvaa 1- 2 prosenttia kaupunkilaisten kaukolämmön tarpeesta.

– Kolmesataa omakotitaloa pystytään tällä lämmittämään, projektipäällikkö Larkimo toteaa.

Ja raaka-ainetta riittää ?

– Sitä riittää niin kauan kun ihmiset käyvät vessassa.

Ruotsin valtiopäivät on päättänyt, että maan radio- ja televisiomaksu poistetaan vuodenvaihteessa, kertoo SVT. Maksu korvataan julkisen palvelun maksulla, joka kerätään verona.

Poliitikot pitävät nykyistä käytäntöä vanhentuneena. Kaikki Ruotsin eduskuntapuolueet, ruotsidemokraatteja lukuunottamatta, tukevat muutosta.

Uusi televisiomaksu koskee kaikkia 18 vuotta täyttäneitä, joilla on verotettavaa tuloa. Vero on määrältään prosentti saaduista tuloista.

Ensi vuonna veron määrä on enintään 1300 kruunua per henkilö. Summa on noin 126 euroa.

Henkilöt, joiden tulot ovat alhaisemmat kuin 13 600 kruunua kuukaudessa, maksavat pienennettyä veroa. Tällä hetkellä jokainen ruotsalainen talous, jossa on televisio, velvoitetaan maksamaan sen käytöstä 2400 kruunua vuodessa.

Harmaa pilvimassa roikkuu matalalla ja valuttaa tihkusadetta yhtä harmaan maiseman päälle. Ollaan Venäjän rajalla Lappeenrannassa. Itänaapurin rajapuomiin on matkaa noin 50 metriä. Nuijamaan rajanylityspaikan valvontakentän asfaltin ylitse lipuu hiljalleen autoja: ensimmäiset aamulla Suomeen tulleet venäläiset ostosmatkailijat ovat palailemassa takaisin kotimaahansa Lappeenrannan ostoskeitaista.

Monella venäläisellä rajanylittäjällä on autonsa takakontissa runsaat pakkaukset Valion Oltermanni-juustoa ja muuta ”sanktsionkaa” eli Venäjän tuontikiellon alaista tavaraa. Niitä ei itänaapurista saa laillisesti ostaa.

Moni myös pysähtyy juuri ennen rajaa seisoville kahdelle kopille. Nämä ovat paikkoja, joista itärajan takaa tulevat ostosturistit saavat takaisin arvonlisäveropalautuksia tax free -ostoksistaan. EU:n ulkopuolelta tulevat turistit ovat oikeutettuja näihin palautuksiin jättäessään EU:n alueen. Turisti saa takaisin arvonlisäveroa vastaavan summan, josta on vähennetty tax free -operaattorin välityspalkkio.

Monopoli murtui

Vielä joitakin vuosia sitten koppeja oli rajanylityspaikalla vain yksi. Tuolloin turistien tax free –palautusten markkinaa itärajalla hallitsi kansainvälinen tax free -jätti Global Blue. Nyt tilanne on täysin muuttunut. Kolme vuotta sitten Lappeenrannassa perustettu e-Tax free -yritys on napannut suuren siivun tax free -palautusten markkinoista.

– Olemme kasvaneet todella hurjaa vauhtia. Aloitimme Lappeenrannan alueella, jossa Prisma oli meidän ensimmäinen asiakas, ja nyt meillä on jo suurempi markkinaosuus Kaakkois-Suomessa kuin kilpailijalla Global Bluella, e-Tax free yrityksen kauppiaspalveluiden johtaja Jaakko Syrjänen kertoo.

Syrjäsen väitettä markkinajohtajuudesta on vaikea varmistaa muista lähteistä. Esimerkiksi Global Blue ei halua ottaa kantaa yhtiöiden markkinaosuuksiin. Suuriin tax free -liikkeisiin Kaakkois-Suomessa tekemän soittokierroksen perusteella Syrjäsen väite näyttää kuitenkin uskottavalta.

Esimerkiksi Lappeenrannan Prismasta kerrotaan, että e-Tax free välittää heillä enemmän arvonlisäveropalautuksia kuin Global Blue. Prisma on yksi suurimpia venäläisten turistien ostospaikkoja Kaakkois-Suomessa. Venäläisturistien Lappeenrannassa suosima Laplandia-market käyttää vain e-Tax free -järjestelmää.

Turistit tarkkoja tax free -palautuksista

Anneli Dufva johtaa kahta Kookenkä-kauppaa, joista toinen on Lappeenrannassa ja toinen Kotkassa. Dufvan mukaan turisteille suunnnattu verovapaa kauppa on ehdoton edellytys liiketoiminnassa itärajalla.

– Ilman sitä turisteja ei saa houkuteltua. Minullakin verovapaa kauppa on 15–20 prosenttia liikevaihdosta, Dufva sanoo.

Turistit ovat myös tarkkoja siitä, kuinka paljon veroja tulee takaisin. Tämän vuoksi Dufva joutui äskettäin hankkimaan Global Bluen järjestelmän lisäksi myös e-Tax freen järjestelmän.

– Asiakkaat pyysivät sitä, koska heidän mukaansa siitä saa enemmän rahaa takaisin, Anneli Dufva kertoo.

Kahden veronpalautusjärjestelmän välillä käydäänkin nyt jonkinlaista hintasotaa itärajalla. Turistin kannattaa vertailla järjestelmien tekemiä tarjouksia.

– Voit verrata kassalla Global Blue -yritystä ja E-tax free -yritystä ja valita sen, joka antaa enemmän veronpalautusta, Pietarista ostosmatkalle Lappeenrannan Prismaan tullut Jevgenia Immolainen kertoo.

Valttina helppokäyttöisyys

Jaakko Syrjäsen mukaan e-Tax freen valttina kilpailussa on ollut järjestelmän helppokäyttöisyys ostajalle.

– Myymälässä asiakkaalle ei anneta mitään erillisiä papereita ja tulostella niitä, vaan matkailijan myymälässä saamaan ostoskuittiin lisätään vain tietty id-tunnus. Rajalla asia hoituu nopeasti niin, että asiakas saa palutuksen takaisin automaatista.

E-Tax freen järjestelmässä turistin ei tarvitse myöskään näyttää verovapaita ostoksiaan tax free -kopissa rajalla. Ostosten valvontaa suorittaa tullin kanssa sovittu sähköinen järjestelmä, joka valitsee tiettyjen ehtojen perusteella ostokset, jotka tutkitaan rajalla.

Järjestelmää viedään maailmalle

Jaakko Syrjänen oli perustamassa e-Tax free -yritystä kolme vuotta sitten. Kansainvälinen tax free -palautusjätti Premier osti yrityksen runsas kaksi vuotta sitten.

Premier on vienyt e-Tax free -yrityksen kehittämää sähköistä tax free -palautusjärjestelmää myös muihin maihin. Meneillään on esimerkiksi suuri lanseeraus Arabiemiraateissa.

– Arabiemiraatit on ottanut ensi kertaa käyttöön tax free -järjestelmän ja sen pohjana on juuri tämä meidän suomalainen järjestelmämme, Jaakko Syrjänen kertoo.

Viime toukokuussa astui voimaan EU:n uusi tietosuoja-asetus, jonka näkyvimpään seuraukseen monet meistä törmäävät päivittäin – jopa turhauttavan usein. Tietosuoja-asetuksesta voit lukea lisää täältä ja täältä.

Kun netissä päätyy uudelle sivustolle, ilmaantuu ruudulle hyvin usein ponnahdusikkuna, joka kertoo, että sivusto käyttää evästeitä. Ponnahdusikkuna kysyy lupaa evästeiden käyttöön. Usein sillä ei ole edes vaikutusta, antaako luvan tai ei.

Nämä ponnahdusikkunat eli pop upit tuntuvat monen mielestä turhalta riesalta, joka vain hidastaa ja mutkistaa netissä liikkumista.

Niitä perustellaan muun muassa netin turvallisuudella. Monien mielestä asia on tasan päinvastoin: ok-nappien jatkuva klikkaaminen turhauttaa, eikä pidemmän päälle moni viitsi enää edes katsoa, mille tulee antaneeksi luvan.

Kunhan vain klikkaa ok:ta pop upin poistamiseksi!

Lopputulos saattaa siis olla, että netissä surffailu ei ole muuttunut turvallisemmaksi, vaan päinvastoin.

Viranomainen myöntää ongelman

Pop upien aiheuttama ongelma on tiedostettu myös Viestintäviraston alaisessa Kyberturvallisuuskeskuksessa.

Johtaja Jarkko Saarimäen mukaan ihmiset saattavat tarkoittamattaan antaa suostumuksen omien tietojen luultua laajempaan käyttöön, erityisesti, jos näitä pop upeja hyväksyy täysin lukematta.

– Kyllähän se voi ymmärrettävästi kuormittaa ihmisiä, hän lisää.

Myös EU:ssa on herätty ongelmaan. Saarimäen mukaan EU:ssa valmistellaan jo uutta sääntelyä, jonka toivotaan selkeyttävän tilannetta. EU:n uusien ohjeiden valmistuttua Kyberturvallisuuskeskus aikoo katsoa tarkkaan, mitä niissä sanotaan pop upien käytöstä.

– Voi hyvin riittää, että informointi (evästeistä) hoidetaan osana verkkosivustoa, kuten tähänkin asti on tulkittu riittäväksi, Saarimäki sanoo.

Nykytulkinta onkin ehkä turhan tiukka

Saarimäen mukaan EU-asetusta saatetaan nykyisinkin tulkita turhan tiukasti. Lisäksi tulkinnat vaihtelevat maasta toiseen.

Eräissä maissa on Saarimäen mukaan saatettu vaatia, että evästeistä tiedotetaan pop upeilla, mikä on voinut johtaa Suomessakin niiden määrän lisääntymiseen. Toisaalta kansainvälisesti toimiva suomalainen yritys saattaa soveltaa ohjeistusta kaikkialla tiukimman maan tulkinnan mukaisesti.

Hän torjuu kuitenkin epäilyt, joiden mukaan Suomi olisi tulkinnut EU-sääntöjä muita tiukemmin.

– Sanoisin, että Suomi on ollut käytännönläheisimmästä päästä. Emme ole edellyttäneet pop upien käyttöä tähänkään asti. Olemme lähteneet siitä, että käyttäjä voi itse kieltää evästeiden käytön selaimen asetuksista.

Pop upit ovat saaneet myös monet kansalaiset ottamaan yhteyttä Kyberturvallisuuskeskukseen.

Saarimäen mukaan yhteydenotoissa ei kuitenkaan ole ollut kyse esimerkiksi turvallisuushuolista, vaan ihmisiä on mietityttänyt nimenomaan se, onko pop upeja todellakin tarpeen käyttää niin paljon kuin niitä käytetään.

Tämäkin huoli saattaa väistyä, jos eväste-pop upit uusien tulkintojen myötä vähitellen häviävät. Ainakin suomalaisilta nettisivuilta.

Helsingin piispan Teemu Laajasalon asumisjärjestelyt ovat olleet viime aikoina vilkkaan keskustelun kohteena. Muun muassa Yle kertoi tiistaina, että poliisi ei aio tutkia Laajasalon asumisetua ennen kuin verohallinto on sanonut asiassa sanansa.

Kirkkoneuvos Leena Rantanen Kirkkohallituksesta kertoo Ylelle, että piispa Teemu Laajasalo on itse ilmoittanut Kirkkohallitukselle haluavansa maksaa asumisestaan nykyistä enemmän.

– Piispa Laajasalo halusi hiljattain itse nostaa maksamaansa vuokraa samalla kun asuinneliöt lisääntyvät.

Kirkkoneuvos Rantanen ei halua täsmentää Ylelle, mitä tarkoittaa "hiljattain" eli milloin Laajasalo ilmoitti asiasta. Piispa Laajasalo ei halua kommentoida asiaa julkisuudessa enempää kuin toissapäiväisen hiippakunnan tiedotteen verran.

Tiistaina ilmestyneestä Kirkko ja kaupunki -lehdestä käy ilmi, että piispan vuokrankorotus tapahtuu joulukuun alusta.

Kun Laajasalo maksaa nykyään vuokraa piispojen työsuhdeasunnot vuokraavalle Kirkon keskusrahastolle 93 neliöstä, kasvaa vuokraosuus joulukuusta alkaen 122 neliöön.

Helsingin tuomiokapitulista puolestaan kerrotaan, että piispa esitti toiveen ylimääräisestä yksityiskäyttöön soveltuvasta huoneestaan muuttaessaan asuntoon maaliskuussa. Tätä varten tehty remontti valmistui marraskuussa. Vuokraa korotetaan näin joulukuun alusta.

Kirkkohallitus: Piispoilla ei ole asuntoetua

Suomessa on tällä hetkellä yhdeksän piispaa, joista seitsemän on vuokrannut työsuhdeasunnon Kirkon keskusrahastolta. Mikkelin ja Oulun piispat asuvat omistusasuinnoissaan.

Normaali käytäntö on, että piispat tekevät asuinhuoneiston vuokrasopimuksen Kirkon keskusrahaston kanssa niistä tiloista, joita käyttävät asumiseen. Kiinteistön edustustilat ovat Kirkon keskusrahaston vastuulla olevaa tilaa eikä piispojen tarvitse maksaa vuokraa näistä tiloista, kertoo kirkkoneuvos Leena Rantanen.

– Keskustelu Helsingin piispan asumisedusta on mielestäni täysin aiheetonta, sillä piispoilla ei ole luontaisetuasuntoja.

Korhonen: Asuin- ja edustustilat erotettava selkeästi toisistaan

Selvityspyynnön poliisille ja verottajalle Helsingin piispan asumisjärjestelyistä tehnyt Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen pysyy kannassaan. Korhosen mielestä olisi paikallaan selvittää kaikkien piispojen asumiskäytännöt.

– Jos tiloja käytetään yhtään asumiseen, asumisetu pitää katsoa verotettavaksi tuloksi, josta sitten tehdään tarvittavia vähennyksiä sen mukaan, miten paljon edustustilaisuuksia näissä tiloissa on järjestetty.

Mikä sitten sai Johanna Korhosen puuttumaan asiaan juuri Helsingin nykyisen piispan Teemu Laajasalon ollessa vallankahvassa?

Helsingin piispan koti on sijainnut samassa kiinteistössä jo kolmisenkymmentä vuotta. Samassa kiinteistössä ovat ennen Laajasaloa asuneet muun muassa Irja Askola ja Eero Huovinen. Viimeisimpänä Askola asui kiinteistössä samankaltaisella vuokrajärjestelyllä kuin Laajasalo. Korhosen mielestä tapauksilla on eroa.

– Askola asui yksin ja vähine tavaroineen mahtui niihin kahteen huoneeseen. Laajasalo viisihenkisine perheineen asuttaa koko asuntoa, Korhonen sanoo

– Askolan aikana edustustila oli myös hiippakunnan jatkuvassa käytössä. Laajasalon aikana siellä ei ole järjestetty hallinnon kokouksia, tapaamisia ynnä muita sellaisia kokouksia. Hän on kutsunut kotiinsa vieraitaan kyllä, mutta on kyseenalaista, ovatko nämä verohallinnon ohjeen mukaisia edustustilaisuuksia, Korhonen väittää.

Keskiviikko oli kauan odotettu päivä: Britannian hallitus kokoontui päättämään, hyväksyykö se sopimusluonnoksen EU-erosta. Myöhään illalla pääministeri Theresa May kertoi hallituksen päättäneen, että se hyväksyy sopimusluonnoksen Euroopan unionista eroamisesta.

Kyse oli siitä, eroaako Britannia hyvässä järjestyksessä vai kaoottisesti ilman sopimusta.

Käännekohdan kunniaksi brexit-neuvotteluja alusta lähtien seurannut Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio vastasi lukijoiden kysymyksiin brexitistä.

Kysymyksiä pääsi esittämään tämän jutun kommenteissa Yle Tunnuksella. Kysymyksiä tuli runsaasti, joten aivan kaikkiin ei ollut mahdollista vastata.

Brexitin syyt ja opit

1. KYSYMYS: Kuinka paljon eroamisessa on yksinkertaisesti kyse siitä, että Ranska ja Saksa vetävät linjoja ja määräilevät muita, ja se ei vaan briteille sovi?

PETRI RAIVION VASTAUS: Brexit-äänestyksessä yksi iso teema oli "take back control", eli että halutaan päättää asioista pelkästään Lontoossa. Tuollaista keskustelua siis oli, mutta se ei niinkään kohdistunut vain Saksaan tai Ranskaan. Sitä paitsi Britannia on myös iso EU-maa, joka on ollut täydellä painollaan mukana tekemässä päätöksiä EU:ssa.

2. Miksi britit halusivat eroon EU:sta?

Täyden lainsäädäntövallan palauttaminen Britanniaan oli yksi argumentti Leave-kampanjassa. Toinen oli maahanmuuton vastustaminen. Moni britti halusi lopettaa EU:n tuoman työvoiman vapaan liikkuvuuden. Mutta jokaisella eron puolesta äänestäneellä lienee ollut oma yhdistelmänsä erilaisia syitä vastustaa maan EU-jäsenyyttä.

3. Miksei brexitiä voida vain perua? Eikös kansa ole muuttanut mieltä eroamisesta?

Muutama viikko sitten julkaistussa kyselyssä 54 prosenttia kansasta kannatti EU:hun jäämistä. Ja Lontoossa oli hiljattain satojen tuhansien ihmisten mielenosoitus, jossa vaadittiin uutta kansanäänestystä. Mutta perumisesta ei ole vielä tullut poliittisesti markkinointikelpoista ideaa.

4. Miksi brittien ero ottaa noin koville EU-eliitille?

Ehkä siksi, että Britannia on ensimmäinen maa, joka on eronnut unionista sen perustamisen jälkeen. Ja siksi, että eroaminen aiheuttaa liudan käytännön ongelmia muille jäsenmaille. Ero vaikuttaa merkittävästi niihinkin maihin, jotka jäävät EU:hun.

5. Oliko EU:sta eroaminen taloudellisesti järkevä teko Britannialle? Entä tutkimuksen ja tieteen kannalta?

Ei välttämättä, mutta erokampanjassa käytettiin paljon myös tunteisiin vetoavia argumentteja. Brexitissä on kyse yhtä lailla tunteista ja vaikutelmista kuin faktoista ja järkeen vetoavista perusteluista.

6. Eikö käytännössä tilanne ole se, että britit edelleen ovat osa Eurooppaa (kun eivät voi maantieteelle mitään), mutta eivät vain pysty olemaan jatkossa mukana päätöksenteossa? Eivät, vaikka EU:n päätökset käytännössä vaikuttavat edelleen väistämättä myös heihin.

Tämä on totta. Mutta brittihallitus korostaa sitä, että se haluaa saada takaisin täyden kontrollin Britanniassa säädettäviin lakeihin, mikä onnistuu käytännössä vain eroamalla unionista.

7. Mitä oppia meidän pitäisi tästä ottaa? Ajatellen omaa mahdollista sopimusta.

Tämä on opettanut ainakin sen, että EU:sta eroaminen ei ole niin yksinkertaista kuin eron kannattajat ehkä luulivat, ja että EU tuo monia hyötyjä, joita ei huomaa ennen kuin niistä joutuu luopumaan, kuten esimerkiksi sisämarkkinat. Britanniassa näitä haittoja punnitaan toista argumenttia eli itsenäistä ja muista maista riippumatonta päätöksentekoa vastaan.

8. Onko briteissä ymmärretty Venäjän hybridivaikuttamisen merkitys brexit-vaalitulokseen?

Asiaa ollaan selvittämässä. Britanniassa on herännyt kysymyksiä esimerkiksi siitä, mistä Leave-kampanjan merkittävä rahoittaja Arron Banks sai rahansa. Julkisuudessa on epäilty jonkinlaista venäläiskytkyä, mutta väitteet on kiistetty.

Vaikutukset yritysten kannalta

9. Kuinka paljon yritykset panttaavat investointeja Britanniassa tai EU:ssa ja kuinka moni yritys Britanniassa suunnittelee siirtoa EU-alueelle, jos brexit toteutuu?

Epävarmuus tulevasta suhteesta vaikuttaa investointeihin, mutta lukuja en pysty sanomaan. Erityisesti rahoituslaitokset joutuvat tässä yhteydessä siirtämään toimintaansa Lontoon Citystä EU:n puolelle, jos ne haluavat jatkaa palvelujen tarjoamista EU-maissa nykyiseen tapaan. Niiden kohteena ovat olleet erityisesti Frankfurt ja Pariisi.

10. Ovatko maanviljelijät ymmärtäneet, että EU-tukia ei enää tule? Mikä on autotehtaiden kanta, ollaanko tuotantoa siirtämässä pois kuten vihjailtiin?

Viljelijöiden kohtalo on vielä auki. Voi olla, että Britannia kehittää EU-järjestelmän tilalle omia järjestelyitään. Autotehtaat taas ovat olleet huolissaan tuotantoketjujen katkeamisesta. Esimerkiksi Mini-autojen osat kulkevat useita kertoja edestakaisin Englannin kanaalin yli, ennen kuin valmis auto pannaan kokoon Britanniassa. Näiden ketjujen mutkistaminen vaikuttaa autonvalmistajien investointipäätöksiin.

11. Jos kova brexit toteutuisi tulleineen, se tietäisi paikallisen tuotannon lisääntymistä, uusia työpaikkoja ja laadukkaampia tuotteita. Miksi se ei ihmisille sovi?

Britannialla on kauppavaje EU:n suuntaan, eli Britannia tuo EU:sta enemmän tavaroita ja palveluita kuin se vie toiseen suuntaan. Ei ole syytä olettaa, että ero kasvattaisi jotenkin paikallista tuotantoa.

Toki epävarma tilanne voi heikentää puntaa, mikä parantaisi vientiteollisuuden tilannetta. Mutta samaan aikaan edullisen työvoiman virta ulkomailta on tyrehtymässä, ja jos Britannia putoaa EU:n neuvottelemista vapaakauppasopimuksista, vienti kolmansiin maihin voi hankaloitua.

12. Ovatko britit valmiita tekemään itse raskaampia hommia, kuten peltotöitä? Näin ohjelman, jossa kerrottiin itäeurooppalaisista peltotyöntekijöistä Britanniassa. Yrittäjät ihmettelivät, mistä he saavat duunareita jatkossa.

Tämä voi muodostua ongelmaksi. Mutta miten isoksi ongelmaksi, se riippuu siitä, millaiset ehdot Britannia jatkossa asettaa maahanmuutolle.

13. Ilmeisesti erosopimuksen neuvotellusta sisällöstä ei ole vielä oikein tarkkaa tietoa, mutta itseäni pienyrittäjänä kiinnostaa erityisesti se, että mikäli brexit toteutuu, niin miten kannattavasti tavarahankinnat Briteistä Suomeen mahtavat sujua? Ainakin tullimaksut astuvat voimaan? Kuinka paljon ostot kallistuvat yrittäjille?

Tavarantoimittaja väitti, että brexitin toteutuessa punnan arvo romahtaisi niin alas, että se riittäisi kompensoimaan eron aiheuttamia tulli- ym. maksuja. Kuinka todennäköistä tämä on, ja vaikutus lienee kuitenkin vain väliaikainen? Kiinnostaa myös, että onko peruuntuminen oikeasti mahdollista tai todennäköistä, vai lähinnä sanahelinää?

Tullimaksuja on tarkoitus välttää, mutta lopullinen totuus tässä asiassa selviää vasta, kun EU ja Britannia ovat solmineet mahdollisen vapaakauppasopimuksen. Sen neuvotteleminen voi alkaa vasta eropäivän jälkeen.

Brexitin peruuntuminen on epätodennäköistä, koska edes oppositio ei tällä hetkellä vaadi eron perumista. Tällaiseen tilanteeseen voitaisiin toki päätyä jotain reittiä, esimerkiksi uuden kansanäänestyksen kautta, mutta tällä hetkellä sitä ei ole näköpiirissä.

Brexitin hinta briteille ja meille

14. Mitä Brexitin arvioitu loppusumma tulee lähitulevaisuudessa maksamaan per Ison-Britannian kansalainen, jos se on edes arvioitavissa?

Britannia osallistuu EU:n budjettiin kutakuinkin täysimääräisesti siirtymäkauden ajan, eli näillä näkymin vuoden 2020 loppuun. Sen jälkeen se voi osallistua joihinkin EU-ohjelmiin, kuten Horisontti-tutkimusohjelmaan tai avaruusyhteistyöhön, jos asiasta saadaan sovittua brittien kanssa.

Näiden maksujen lisäksi on yritetty arvioida sitä, miten paljon Britannian talous on kärsinyt brexitistä tähän mennessä. CER-tutkimuslaitoksen arvio oli, että Britannian kansantalous oli vuoden 2018 kesäkuussa 2,5 prosenttia pienempi kuin se olisi ollut, jos Britannia olisi päättänyt jäädä unioniin. Laitoksen mukaan tämä vastaa noin 500:aa miljoonaa puntaa viikossa.

15. Kovasti kohkattiin, että punnan kurssi putoaa heti brexit-äänestyksen jälkeen. Näyttää pitäneen hyvin kurssinsa. Nytkö on sitten varmaa, että kurssi romahtaa, kun ero vahvistetaan?

Punnan kurssi on elänyt brexit-neuvotteluiden mukana. Esimerkiksi eilen punnan arvo pomppasi 1,5 prosenttia ylöspäin heti sen jälkeen, kun Irlannin yleisradioyhtiö RTE kertoi, että alustava sopu on saavutettu.

Tämä johtunee siitä, että markkinoilla tulkittiin alustavan sovun alentavan todennäköisyyttä, että Britannia joutuisi eroamaan EU:sta ilman sopimusta. Sopimukseton ero lisäisi epävarmuutta, ja poliittisen riskin noustessa valuutan arvo yleensä laskee.

16. Uusi sosiaalitukijärjestelmä on vähentänyt kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukia aika lailla. Nyt talouteen tulee vielä iso notkahdus, ja monet muutkin (kuten maanviljelijät) tulevat vaatimaan uusia tukia samassa. Onko briteillä varaa kaikkeen, ja seuraakohan tästä isoja levottomuuksia? Voisi veikata, että ainakin rikollisuus lisääntyy sosiaalitukien tippuessa?

En lähde ennustamaan, miten tässä käy. Britannian hallitus on sinänsä luvannut elvyttävämpää budjettia ensi vuodelle, mutta toki talouden suunta riippuu varsin pitkälti siitä, eroaako maa EU:sta hallitusti sopimuksella vai ilman sopimusta.

17. Miksi ei puhuta käytännössä yhtään siitä, että mikäli britit lähtevät ilman sopimusta, jäävät kaikki brittien rahat saamatta? Ja mitä se aiheuttaa meille jääville?

Tästä puhutaan EU:ssa paljonkin. EU:n seuraava seitsemän vuoden rahoituskehys alkaa vuodesta 2021, ja siinä yritetään keksiä keinoja täyttää niin sanottua brexit-aukkoa. Komissio on ehdottanut, että puolet puuttuvasta rahasta kerätään korkeampina jäsenmaksuina jäljellejääviltä mailta, ja puolet säästetään pienentämällä menoja. Tämä nostaa vääjäämättä myös Suomen EU-maksuja.

18. Miten käy Suomen briteille maksamalle jäsenmaksuhelpotukselle? Sehän oli miljoonia. Sillähän voisi mukavasti jeesata kaikkia pienituloisia eläkeläisiä ja sairaita täällä kotimaassa. Vai maksetaanko sillä valtion velkaa pois?

Alennus katoaa, mutta koska Britannia on ollut EU:ssa merkittävä nettomaksaja, Suomen EU-maksut todennäköisesti nousevat eron jälkeen. Eli Suomelle ei tästä koidu säästöä.

Matkustaminen ja asuminen Britanniassa

19. Mitkä ovat mahdolliset vaikutukset Suomen kansalaisiin 1) puolison asemassa 2) väitöskirjatutkijana brittiläisessä yliopistossa? Ja erikseen mahdolliset vaikutukset 3) Pohjois-Irlantiin ja 4) Skotlantiin?

Britannia on luvannut, että maassa nyt oleskelevia EU-kansalaisia ei lähtökohtaisesti pyydetä poistumaan, vaan heille luodaan rekisteröintijärjestelmä, jonka avulla he voivat halutessaan vakinaistaa oleskelunsa. Eri elämäntilanteisiin liittyviä yksityiskohtia en uskalla lähteä arvioimaan.

Pohjois-Irlannin osalta sopimuksen tarkoitus on välttää rajatarkastusten pystyttäminen Irlannin tasavallan rajalle. Se, miten se käytännössä aiotaan toteuttaa, selvinnee myöhemmin jos ja kun erosopimuksen luonnos tulee julki.

20. Miten brexit tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa Britteihin lähteviin opiskelijoihin?

Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelma on EU:n ohjelma, mutta siinä on mukana myös EU:n ulkopuolisia maita. Ei ole poissuljettua, etteikö Britannia voisi olla siinä jatkossakin mukana.

Jos haluaa lähteä Britanniaan lukemaan kokonaista tutkintoa, se on varmaankin jatkossakin mahdollista, mutta Britanniasta itsestään riippuu, millä ehdoilla se ottaa vastaan opiskelijoita kolmansista maista, koska EU:n vapaa liikkuvuus lakkaa pätemästä.

21. Miten käy Gibraltarin ja Espanjan rajan? Tuleeko siitäkin EU-rajapinta?

Siitä tulee EU:n ulkoraja. Mutta koska Britannia on vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen ulkopuolella, rajalla kysytään passia jo nyt. Eli tilanne ei matkailijan näkökulmasta välttämättä kovin paljon muutu.

22. Onko vielä tietoa, miten brexitin jälkeen pystyy työskentelemään Britanniassa? Kohdellaanko EU-alueelta tulevia samalla tavalla kuin muualta maailmasta tulevia, esimerkiksi viisumien myöntämisen suhteen?

Britannia haluaa vähentää maahanmuuttoa, mutta toistaiseksi ei ole täysin selvää, miten se tapahtuu. EU on ehdottanut, että briteille myönnetään jatkossakin viisumivapaus, jos Britannia myöntää vastavuoroisesti viisumivapauden EU-kansalaisille. Eli matkailu säilynee helppona, mutta työntekoon voi tulla uusia mutkia.

23. Karkotetaanko toteutuneen brexitin jälkeen ihmisiä pois Britanniasta? Jos karkotetaan, niin onko tietoa, minne päin nämä karkotetut ihmiset suuntaavat?

Britannian hallitus on luvannut, että maassa nyt oleskelevat EU-kansalaiset voivat jäädä, kunhan he rekisteröityvät. Sama pätee EU:n puolella oleskeleviin britteihin. EU-kansalaisten oikeudet Britanniassa kuitenkin todennäköisesti heikkenevät nykyisestä, mutta yksityiskohdista ei ole vielä sovittu.

24. Mitenkähän lentokentillä käy? Homma on nyt jo aika sekavaa. Siihen tullimuodollisuudet päälle, niin epäilen, että kentät ruuhkautuvat pahoin Lontoossa.

Jos erosopimus kaatuu ja ero toteutuu ilman sopimusta, lentoliikenne voi mennä sekaisin, koska sitä säädellään EU:n tekemillä sopimuksilla. Ne lakkaisivat olemasta voimassa eropäivänä.

EU:n komissio on tehnyt varautumisjärjestelyjä, jotta lentokaaos vältettäisiin, mutta etukäteen on vaikea sanoa, miten tilanne etenisi. Jos taas erosopimus syntyy, maaliskuusta 2019 alkaisi siirtymäaika, jonka ajan lentoliikenteen sopimukset pysyisivät voimassa, eli ongelma vähintäänkin lykkääntyisi vuoden 2020 loppuun.

25. Mitä tämä neuvoteltu sopimus tarkoittaisi Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalla asuville? Tulisiko siihen tiukka tulliraja vai saisivatko ihmiset vierailla sukulaisillaan ilman viisumiprosesseja?

Emme vielä tiedä sopimuksen yksityiskohtia, mutta sen tarkoitus on nimenomaan välttää rajatarkastusten pystyttäminen Irlannin rajalle. Tarkoitus on, että vapaa liikkuvuus jatkuisi rajan yli, koska kovan rajan paluu voisi vaarantaa Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen. Miten tämä käytännössä hoidettaisiin, selvinnee lähiaikoina.

Lue myös:

Kirjeenvaihtajalta: Britannian erosopimus ja minä

Sopimusluonnos valmis – Britannian EU-erosta syntymässä yksimielisyys

Tallinnassa viime vuoden marraskuussa kadonnut porilaispoliitikko Ari Saarilammi (kok.) on löydetty kuolleena. Vuonna 1963 syntynyt Saarilammi katosi marraskuussa 2017 ollessaan ammattiyhdistysmatkalla Virossa.

Katoamisensa jälkeen Saarilammea etsittiin useita kertoja Tallinnan edustan merialueelta myös vapaaehtoisvoimin. Hänestä annettiin kansainvälinen etsintäkuulutus.

Viron poliisi kertoo löytäneensä Saarilammin lokakuussa Miidurannan sataman läheisyydestä. Löytöpaikka sijaitsee noin kymmenen kilometrin ajomatkan päässä Tallinnan keskustasta.

Saarilammen katoamiseen ei Suomen poliisin mukaan epäillä liittyvän rikosta.

Lue lisää:

SK: Vapaaehtoiset etsintäjärjestöt alkavat etsiä Tallinnassa marraskuun lopussa kadonnutta porilaismiestä

Poliisi pyytää havaintoja kadonneesta Ari Saarilammista: Kansainvälinen etsintäkuulutus annettu

Brexitin ensimmäinen kohtalon päivä

- Sopimusluonnos Britannian EU-erosta valmistui tiistaina

- Britannian hallitus kokousti suljettujen ovien takana viiden tunnin ajan keskiviikkona iltapäivällä

- Kokouksen jälkeen pääministeri May ilmoitti, että hallitus hyväksyi brexit-sopimusluonnoksen

- Suurin kiista on ollut kysymys Pohjois-Irlannin rajasta

Keskiviikko oli brexitin eli Britannian EU-eron ensimmäinen kohtalon päivä. Maan hallitus päätti, että se hyväksyy sopimusluonnoksen Euroopan unionista eroamisesta. Kysymys on siitä, eroaako Britannia hyvässä järjestyksessä vai kaoottisesti ilman sopimusta.

Britannian on määrä erota EU:sta maaliskuun loppuun mennessä. Brexit-neuvotteluja on käyty yli vuoden ajan. Erosopimusta on Britanniassa kritisoitu niin konservatiivien kuin työväenpuolueenkin riveistä.

Yhdysvaltalaiset lentäjät syyttävät lentokonevalmistaja Boeingia siitä, ettei yhtiö ole kertonut lentäjille kaikkia koneen lentämiseen liittyviä ominaisuuksia.

Lentäjien mukaan heitä ei ole koulutettu uuteen MCAS-järjestelmään, jonka tarkoituksena on estää koneen sakkaaminen. 737 Max -koneeseen järjestelmä tuotiin uutena, mutta konevalmistaja ei ollut lisännyt järjestelmästä mainintaa koneen käsikirjaan, johon muun muassa lentoyhtiöiden toimintakäsikirjat perustuvat.

– Tämä on jotain, mitä ei ole ollut missään koulutuksessa. Sitä ei ollut kirjoissamme, sanoo konetyypillä lentävä Dennis Tajer, American Airlinesin lentäjäyhdistyksen edustaja.

Southwestin lentäjäyhdistyksen Jon Weaksin mukaan vastaavaa laiminlyöntiä ei ole aiemmin havaittu Boeingin käsikirjoissa.

– Miten tällaista voi tapahtua? Haluamme, että meille annetaan tiedot, jotka pitävät lentäjät, matkustajat ja perheemme turvassa, Weaks sanoi uutistoimisto AP:lle.

Boeing kertoi järjestelmästä vasta viime tiistaina, kun tietoon tuli, että Indonesian Lion Airin lento-onnettomuus saattoi johtua MCAS-järjestelmästä ja koneen asennosta väärää tietoa antaneesta anturista.

The Wall Street Journalin nimettömänä haastatteleman Boeing-johtajan mukaan järjestelmästä ei haluttu kertoa sen takia, ettei ohjaamomiehistöille tarvitse antaa enempää teknistä tietoa kuin he tarvitsevat.

Boeingin toimitusjohtaja Dennis Muilenburg sanoi tiistaina yhtiönsä olevan edelleen luottavainen sen suhteen, että MAX on turvallinen lentokone. Hänen mukaansa Boeing ei ole halunnut pimittää tietoa lentoyhtiöiltä tai ohjaajilta.

Suomessa 737 Max -konemallia käyttävät muun muassa Norwegian ja Flydubai.

Pienentää kohtauskulmaa

Automaattinen järjestelmä on suunniteltu niin, etteivät ohjaajat voi nostaa koneen nokkaa liian jyrkkään asentoon. Liian suuri ilmavirran ja siiven kohtauskulma aiheuttaa sakkauksen, jolloin ilmavirta irtoaa siiven yläpinnalta ja sen nostovoima heikkenee.

Kohun keskipisteessä oleva MCAS yrittää estää sakkaustilanteen ohjaamalla koneen nokkaa automaattisesti alaspäin.

Jos järjestelmän toiminta perustuu virheelliseen tietoon koneen asennosta – kuten Lion Airin onnettomuudessa epäillään – voi koneen ottaminen hallintaan olla vaikeaa. The Air Currentin lainaama Boeingin uusi ohjeistus ohjeistaa lentäjät säätämään koneen korkeusperäsintä manuaalisesti tilanteessa, jossa MCAS toimii virheellisesti.

Uudet moottorit muuttivat lento-ominaisuuksia

Tarve järjestelmälle jonka toimintaa Boeingin mukaan lentäjän ”ei ikinä edes pitäisi huomata” syntyi, kun uuden koneversion lento-ominaisuuksien huomattiin poikkeavan aiemmista versioista.

Koneen käyttäytyminen muuttui, kun sen aiempia isommat moottorit jouduttiin sijoittaamaan siipien alle hieman edemmäksi. Maxiin asennettujen CFM:n LEAP-moottoreiden halkaisija on 1,75 metriä, kun taas aiemmissa NG-versioissa halkaisija on 1,55 metriä.

Suurella moottoriteholla koneeseen kohdistuu enemmän nokkaa ylöspäin vääntävää voiman momenttia. Kriittisessä lentovaiheessa, kuten jyrkän kaarron aikana matalalla ja hitaasti lennettäessä MCAS estää liian suuren kohtauskulman syntymisen ja sakkauksen.

Lue lisää:

The Air Current: What is the Boeing 737 Max Maneuvering Characteristics Augmentation System?

Indonesian lentoturman syy alkaa selvitä – lentokonevalmistaja Boeing varoitti anturin virheellisestä toiminnasta

Indonesialaistutkijat: Turmakoneella oli ongelmia nopeusmittarin kanssa neljällä viimeisellä lennolla

The Guardian: Indonesian turmakoneella ongelmia pian nousun jälkeen myös edellisenä päivänä – lentäjä pyysi tuolloinkin lupaa palata kentälle

Britannian hallituksen päätöstä hyväksyä brexit- sopimusluonnos on kiitelty EU-maissa.

EU-komissiossa brexit-neuvotteluista vastaava Michel Barnier kuvaili illalla brittihallituksen päätöstä tärkeäksi askeleksi neuvotteluissa. Barnier suositti, että EU-huippukokous päättäisi eroneuvottelut ja siirtyisi eteenpäin.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas luonnehti brexit-sopua suureksi helpotukseksi, vaikka totesikin Saksan pitävän edelleen valitettavana Britannian päätöstä erota EU:sta.

EU:n tämänhetkisen puheenjohtajamaan Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz ilmoitti pitävänsä tulosta hyvänä. Kurzin mukaan näin vältetään brexit ilman sopimusta sekä niin sanotun kovan rajan syntyminen Irlannin ja Pohjois-Irlannin välille.

Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kuvaili brittihallituksen hyväksymää sopimusluonnosta tärkeäksi askeleeksi, mutta muistutti, että lopulliseen sopimukseen tarvitaan vielä päätöksiä molemmin puolin.

Britanniassa erosopimus otettiin vastaan ristiriitaisin tuntein, eivätkä kaikki kommentit ole mairittelevia. BBC:n mukaan myös useiden ministerien oletetaan vastustaneen sopimusta, vaikka hallitus antoikin sopimukselle hyväksyntänsä. Brittimediassa on spekuloitu, että lähiaikoina ministerien joukosta voidaan kuulla erouutisia.

Mayn saatava hyväksyntä syvästi jakautuneelta parlamentilta

Britannian hallitukselta saatu kuittaus tarkoittaa sitä, että nyt alkaa erosopimuksen viimeinen hionta, jota tehdään lähipäivinä. Todennäköisesti EU-johtajat kutsutaan koolle ylimääräiseen huippukokoukseen vielä tämän kuun aikana.

Asia ratkeaa todennäköisesti jo torstaina, sillä huippukokouksia johtava Donald Tusk tapaa brexit-neuvottelija Barnierin.

Mayn puolestaan pitää saada sopimusteksti läpi Britannian parlamentissa, jossa kannat ovat jakautuneet voimakkaasti.

May ei ole ilmoittanut vielä, minä ajankohtana parlamentti äänestää asiasta. Jotta sopimusluonnos menisi läpi, May tarvitsee alahuoneen 650 edustajalta noin 320 kyllä-ääntä.

Irlannin rajakysymykseen palataan kesällä 2020

EU:n pääneuvottelija Barnierin mukaan Britannia ja EU ovat sopineet kokonaisuudesta, jolla varmistetaan, ettei Irlannin saaren sisälle synny kovaa rajaa.

Irlannin rajakysymystä arvioidaan hänen mukaansa heinäkuussa 2020. Silloin voidaan päättää siirtymäajan pidentämisestä, jos EU ja Britannia eivät vielä ole neuvotelleet sellaisesta kauppasuhteesta, joka takaisi rajan pysymisen avoimena. Ilman pidennystä siirtymäaika olisi päättymässä saman vuoden lopussa.

Irlannin raja oli neuvotteluiden viimeinen vaikea kysymys. Pohjois-Irlannin ja Irlannin välille ei haluta näkyviä rajaesteitä historiallisen painolastin takia.

Britannian päätös jättää EU:n sisämarkkinat ja tulliliitto tarkoittaa kuitenkin sitä, että tuotteilta perittäisiin tulleja ja niihin kohdistuisi erilaisia tarkastuksia kuin unionin sisällä.

Hätäratkaisu pitäisi Britannian tulliliitossa

Varasuunnitelmana on, että Britannia ja EU perustavat tullialueen, jos neuvottelut tulevasta suhteesta epäonnistuvat. Britannia sitoutuisi lisäksi siihen, että Pohjois-Irlannissa noudatetaan tiettyjä EU:n sisämarkkinoiden sääntöjä muun muassa maataloustuotteiden osalta.

Barnier painotti, ettei suunnitelmaa ole tarkoitus toteuttaa. Varasuunnitelma otettaisiin käyttöön vain, jos siirtymäaika on käytetty loppuun, eikä tulevasta suhteesta ole sovittu riittävän kattavasti.

Britanniassa kovimmat brexitin kannattajat ovat arvostelleet suunnitelmia hätäratkaisusta. Heidän pelkonsa on ollut, että sen varjolla Britannia jää ikuisesti kiinni EU:hun.

Erosopimuksessa sovitaan myös kansalaisten oikeuksista. Kansalaiset, jotka ovat sijoittuneet maahan ennen siirtymäajan päättymistä voivat Barnierin mukaan jatkaa asumista, opiskelua ja työskentelyä sekä elämistä perheensä kanssa maassa koko elämänsä ajan.

Osana erosopimusta sovittiin myös taloudellisista vastuista, joista Britannian pitää huolehtia.

Tutkija kertoo, mitkä ovat brexit-skenaariot – ja mitä vaikutuksia niillä olisi Suomeen

Miksei brexitiä voida perua? Miten se vaikuttaa Britanniaan lähteviin opiskelijoihin? Ylen EU-kirjeenvaihtaja vastasi 25 lukijakysymykseen brexitistä

May: Britannian hallitus hyväksyi brexit-sopimusluonnoksen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Presidentti Donald Trumpin puolison Melania Trumpin julkisesti arvostelema turvallisuusneuvonantaja Mira Ricardel joutuu jättämään pestinsä.

Valkoisen talon mukaan Ricardel siirtyy hallinnollisiin tehtäviin pois Valkoisesta talosta.

Soppa sai alkunsa tiistaina, kun Melania Trumpin viestintäjohtaja Stephania Grisham julkaisi ensimmäisen naisen nimissä twiitin, jossa Ricardelia arvosteltiin rajusti.

– Ensimmäisen naisen kanta on, että hän ei enää ansaitse kunniaa palvella tätä Valkoista taloa, todettiin twiitissä, joka tuli uutiskanava CNN:n mukaan yllätyksenä presidentti Trumpille, kansliapäällikkö John Kellylle ja Valkoisen talon tiedottaja Sarah Sandersille.

Tiettävästi Ricardelin ja rouva Trumpin nokkapokka liittyy ensimmäisen naisen Afrikan-matkan järjestelyihin.

Melania Trumpin päätös arvostella julkisesti hallinnon turvallisuusneuvonantajaa sai osakseen paljon kritiikkiä. Monien arvostelijoiden mukaan preidentin puolison ei pitäisi puuttua kansallisen turvallisuuden asioihin varsinkaan, kun hän ei ole asioista perillä.

Valkoinen talon tiedottaja Sarah Sanders ei kertonut, mihin uusiin hallinnon tehtäviin Ricardelin on määrä siirtyä.

ABC Newsin lähteet: Trump harkitsee antavansa kenkää myös kansliapäällikkö Kellylle

Poliisi tutkii epäiltyä seksuaalirikosta Oulun yliopistollisessa sairaalassa (Oys). Poliisin tiedotteen mukaan Oysin potilaana ollut henkilö on joutunut raiskauksen uhriksi ja poliisi on ottanut kiinni kaksi henkilöä tapaukseen liittyen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Kaleva.

Poliisille tehdyn ilmoituksen mukaan potilaana ollut henkilö on joutunut raiskauksen uhriksi sairaalan tiloissa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Kiinniotetut henkilöt olivat asioimassa sairaalassa.

Oysista kerrotaan Ylelle, että epäilty rikos olisi tapahtunut viime yönä yhteispäivystyksessä. Poliisi ei kuitenkaan suostu kommentoimaan tarkemmin sitä, missä päin sairaalaa epäilty rikos tapahtui.

Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksen vastuualuejohtaja Matti Martikainen kertoo, että Oys tekee myös omaa selvitystä asiasta.

Martikaisen mukaan vartijapalvelu Oysissa on järjestetty niin, että yksi vartija on läsnä koko ajan yhteispäivystyksessä. Kaksi muuta vartijaa liikkuu muun sairaalan alueella ja tarvittaessa myös yhteispäivystyksessä.

– Meillä on ympärivuorokautinen vartijapalvelu käytössä. Lisäksi tapahtumia päivystyksessä seuraavat valvontakamerat. Potilailla on käytössään myös hälytysnapit, joiden avulla he voivat tarvittaessa pyytää apua.

– Tässä tapauksessa vartijat ja hoitohenkilökunta olivat nopeasti paikalla, Martikainen sanoo.

Hän toteaa, että ei kuitenkaan henkilökohtaisesti voi ottaa kantaa, onko jotain rikosta kuten raiskausta tapahtunut vai ei.

– Sitä tutkii poliisi, Martikainen sanoo.

Matti Martikaisen mukaan Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystys on turvallinen paikka asiakkaille tapahtuneesta huolimatta.

Tampereen kaupunki aikoo selvittää, annetaanko kaupungin iltapäiväkerhoissa porttikieltoja rangaistuksena.

Yle kertoi tiistaina, että seitsemänvuotias tamperelainen poika viettää tällä viikolla aamut ennen koulua ja iltapäivät kotona. Syynä on se, että hän sai viikon porttikiellon iltapäiväkerhoon.

Kyseessä oleva Ahjolan päiväkerho on yksityinen, mutta kaupunki valvoo sitä. Kaupungille Ylen kertoma tapaus tuli yllätyksenä.

Kasvatus- ja opetusjohtaja Kristiina Järvelä sanoo, että hänen tiedossaan ei ole erottamistapauksia tai tauolle määräämisiä.

Järvelän mukaan asia on kaupungin valvontayksikössä selvitettävänä.

– Tässä vaiheessa emme kommentoi tätä yksittäistapausta tämän enempää.

Harvinainen tapaus

Iltapäiväkerho perusteli porttikieltoa sillä, että poika ei ollut totellut. Yle näki iltapäiväkerhon lähettämän viestin ja siinä luki, että poika ei rauhoittunut välipalalle, ulkona alkoi potkia ja lyödä lapiolla toista ja pojat huusivat toisilleen rumia sanoja ja kuraa lensi sisällekin.

– Puhuimme asiasta koordinaattorin kanssa ja olemme kaikki sitä mieltä, että viikon tauko on paikallaan, perheen saamassa viestissä sanottiin.

Perheen mukaan he eivät saaneet varoitusta. Iltapäiväkerhon mukaan perhe oli tietoinen tilanteesta.

Yle ei julkista perheen nimeä lapsen suojelemiseksi. Iltapäiväkerhon vanhemmille on kerrottu alkusyksyn ensimmäisessä infotilaisuudessa, että jos lapsilla on häiriökäyttäytymistä, siitä keskustellaan ja jos se jatkuu, tulee viikon tauko.

Ahjolan iltapäivätoiminnan koordinaattori Marja Ukkola sanoi tiistaina Ylelle, että tapaus on hyvin harvinainen.

– Tämä on äärimmäinen viimeinen keino. Muutaman vuoden aikana on muistaakseni annettu neljä, viisi taukoa korkeintaan. Nämä ovat kaikki olleet eri kerhoissa. Meillä on kerhoja kahdeksalla koululla ja lapsia kerhoissa 400. Tämä ei ole mikään laajamittainen asia.

Äärimmäinen kurinpitotoimi

Kasvatus- ja opetusjohtajan Kristiina Järvelän mukaan aamu- ja iltapäivätoiminta perustuu perusopetuslakiin.

– Määräaikainen erottaminen on äärimmäinen rangaistus tai kurinpitotoimi, jota edellyttää pitkä prosessi.

Ennen seuraamusta pitää tarjota tukitoimia ja keskustella vanhempien kanssa.

– Jos lapsella on haastavaa tai aggressiivista käyttäytymistä, tulee kasvatuskeskustelut käydä ja huoltajia kuulla aivan perusopetuslain edellyttämällä tavalla. Opetusta voidaan räätälöidä oppilaan jaksamisen mukaan ja aivan samoin käydään keskustelut kerhotoiminnan osalta, mutta aina ensisijaisena keinona on tuen tarpeen arviointi ja oikeanlaisen tuen tarjoaminen myös kerhotoiminnassa.

Järvelän mukaan koulunkäyntiohjaajan aikaa voi käyttää iltapäiviin, jos lapsi tarvitsee tavallista enemmän tukea. Tällöin kaupunki tarjoaa yksityiselle kerholle lisäresurssia.

Professori: Ei järin hyvä keino

Kasvatustieteen professori Marita Mäkinen ei tunne tapausta, mutta pitää porttikieltoa äkkiseltään hurjana ratkaisuna.

– Kuulostaa siltä, että on otettu jääkiekiekkokirjan säännöt jäähyineen ja pelikieltoineen käyttöön. Pedagogisena menetelmänä se ei ole järin hyvä keino, Mäkinen sanoo.

Mäkinen ymmärtää, että iltapäiväkerhon ohjaajien näkökulma voi olla eri kuin lapsen tai perheen näkökulma.

– Tilannekuva ei ole koskaan samanlainen eri näkökulmasta katsottuna. Tilannekuva on voinut olla kaoottinen, kun on 30 lasta ja 2 vain ohjaajaa ja koulun päivän jälkeen uuvuksissa olevat nälkäiset lapset tulevat kerhoon.

Kaiken kiireen keskellä pitäisi ajatella asiaa lapsen näkökulmasta, professori sanoo.

– Tällainen erottaminen voi tuntua ja varmasti tuntuu epäonnistumiselta lapsen näkökulmasta. Se saattaa saada moninaisia tulkintoja lapsen pienessä mielessä.

– Olen kuullut yhden tapauksen, jossa lapsi luuli, että seuraavaksi poliisi tulee ja hän joutuu vankilaan. Äitinsä kainalossa hän pohti illalla asiaa ja toivoi mieluummin kuolevansa kuin joutuvansa tällaisen rangaistuksen kohteeksi, Mäkinen sanoo.

"Minuutin jäähyjä voi antaa"

30 lapsen ryhmä on suuri. Iltapäivähoitoa edeltävä koulupäivä on ollut hyvin erilainen eri lapsille. Iltapäiväkerhossa lapset purkavat koulupäivän tuntoja. Iltapäivähoidon ja koulun pitäisi professorin mukaan tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä ja kertoa, mitä lapsille kuuluu.

– Se linkki on usein liian löysä tai joskus jopa olematon. Koulun henkilöstö ei välttämättä tiedä, että iltapäiväkerhon henkilökunta on purjeissa, Mäkinen sanoo.

Iltapäivähoidon henkilöstöä pitäisi professorin mukaan kouluttaa eri toimintamallien käyttöön. Ryhmiä voi eriyttää ja ryhmitellä eri tavalla, jotta yhteistyö sujuisi lasten välillä. Ihan ehdoton professori ei ole jäähyjenkään suhteen.

– Toki pieniä, minuutin jäähyjä voi lapsille antaa, jos näyttää siltä, että tilanne riistäytyy käsistä. Mutta se on ihan toisenlainen toimenpide kuin tällainen viikon tauko, Mäkinen sanoo.

Lue lisää:

Seitsemänvuotias poika sai porttikiellon viikoksi iltapäiväkerhoon – lapsiasiavaltuutettu: "Tuntuu hyvin erikoiselta"

Victoria-simulaationukke on tullut synnyttämään. Se makaa Naistenklinikan simulaatiokeskuksessa ja odottaa, kun harjoitukseen osallistuvat lääkärit ja kätilöt saavat ohjeet, mitä synnytyssimulaatiossa tulee tapahtumaan.

Tällä kertaa ei harjoitella synnyttävän äidin raskausmyrkytystä tai elvytystä, vaan synnytyksen jälkeistä massiivista verenvuotoa.

Synnytyksiä harjoitellaan HUS:in Akateemisessa simulaatiokeskuksessa, jossa terveydenhuollon ammattilaiset voivat turvallisesti harjoitella tosielämän hätätilanteita varten omia tiimityötaitojaan vaikkapa tilanteessa, jossa synnyttävä äiti lakkaa hengittämästä.

Todentuntuisia synnytyksiä harjoitellaan kerran viikossa.

Ennen synnytyssimulaation käynnistymistä kätilö Emmi Rees esittelee harjoitukseen osallistuville lääkäreille ja kätilöille huonetta ja laitteita.

– Victoria vähän yskii ja oksentaa. Tuolta monitorista näkyy sykekäyrä, hän opastaa.

– Älkää pistäkö tippaa oikeasti Victorian käteen. Victorian jalat saa koukkuun, mutta kannattaa käyttää jalkatukea jaloille.

Naistenklinikan erikoislääkäri, simulaatiokouluttaja Marja Kaijomaa tervehtii Victoria-äitiä ennen h-hetkeä.

– Simulaatiossa pääsee osaksi suurta näytelmää, jossa voi kehittää omaa osaamistaan, Kaijomaa sanoo.

– Antakaa lisää kipulääkettä! IIokaasua! synnyttäjä huutaa tuskisssaan. Oikeasti hänen repliikkinsä lausuu Naistenklinikan työntekijä ohjaamossa mikrofoniin.

Victoria saa ilokaasua.

– Siis tuleeko se nyt? Victoria kysyy ihmeissään hetken päästä.

– Joo tää syntyy nyt, vastaa kätilö. Pää näkyy jo.

– Täältä hän saapuu, oikein paljon onnea! sanoo kätilö, kun vauva saapuu terveenä maailmaan.

Synnytyksen jälkeen alkaa kuitenkin voimakas verenvuoto. Huoneeseen kutsutaan lisää väkeä: anestesialääkäreitä, synnytyslääkäreitä ja kätilöitä.

Ammattilaiset ottavat nopeasti tilanteen haltuun ja Viktoria-nukke selviää synnytyksestä, kun verenvuoto lakkaa oikeanlaisten toimien ja lääkityksen ansioista.

Mitä Victoria-nuken synnytyksessä mukana olleet kätilöt ja lääkärit oppivat? Lääkinnälliset ja hoidolliset toimenpiteet sujuivat heidän mukaansa mallikkaasti, mutta simulaatio opetti, että viestinnässä on parantamisen varaa.

Näin kiteyttää harjoitukseen osallistunut erikoistuva lääkäri Marja Makkonen Naistenklinikalta: Kun huoneeseen tuli lisää henkilöitä hätätilanteessa, niin ihan aina kaikille ei tullut riittävän kattavaa tietoa siitä, että missä mennään, mitä on tehty ja mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.

Esimerkiksi huoneeseen hälytetty anestesialääkäri ei tiennyt aluksi keitä muut huoneessa olevat olivat.

– Sain itselleni työkaluja tilanteen haltuun ottamiseen eli siihen, kun lääkäri tulee synnytykseen paikalle ja alkaa johtaa tilannetta. Opin, mitä sanoja voin käyttää tai voin ottaa vaikka aikalisän, jos tilanne on kaoottinen, Makkonen sanoo.

Makkonen tarkoittaa aikalisällä sitä, että jos tilanne alkaa olla liian sekava, hän voi lääkärinä määrätä kymmenen sekunnin tauon toiminnassa, jolloin keskitytyään kertomaan, missä mennään ja mitä kukin tekee.

Kätilö Nita Nyholm kertoo, että harjoitustilanne oli kätilölle siinä mielessä tuttu, että simulaatiossa Victorialle synnytyksen jälkeen tullut massiiviverenvuoto on tavallista.

– Se on tavallinen tilanne, josta selvittiin. Massiiviverenvuodon lääkeellinen hoito ja kohdunkaulan painamiset ja kaikki tällaiset sujuivat ihan protokollan mukaan ja nätisti. Kaikki tiesivät mitä tehdään, mutta ehkä juuri tämä kommunikaation parantaminen nopeassa tilanteessa oli tämän harjoituksen anti.