Keskiviikko oli kauan odotettu päivä: Britannian hallitus kokoontui päättämään, hyväksyykö se sopimusluonnoksen EU-erosta. Myöhään illalla pääministeri Theresa May kertoi hallituksen päättäneen, että se hyväksyy sopimusluonnoksen Euroopan unionista eroamisesta.
Kyse oli siitä, eroaako Britannia hyvässä järjestyksessä vai kaoottisesti ilman sopimusta.
Käännekohdan kunniaksi brexit-neuvotteluja alusta lähtien seurannut Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio vastasi lukijoiden kysymyksiin brexitistä.
Kysymyksiä pääsi esittämään tämän jutun kommenteissa Yle Tunnuksella. Kysymyksiä tuli runsaasti, joten aivan kaikkiin ei ollut mahdollista vastata.
Brexitin syyt ja opit
1. KYSYMYS: Kuinka paljon eroamisessa on yksinkertaisesti kyse siitä, että Ranska ja Saksa vetävät linjoja ja määräilevät muita, ja se ei vaan briteille sovi?
PETRI RAIVION VASTAUS: Brexit-äänestyksessä yksi iso teema oli "take back control", eli että halutaan päättää asioista pelkästään Lontoossa. Tuollaista keskustelua siis oli, mutta se ei niinkään kohdistunut vain Saksaan tai Ranskaan. Sitä paitsi Britannia on myös iso EU-maa, joka on ollut täydellä painollaan mukana tekemässä päätöksiä EU:ssa.
2. Miksi britit halusivat eroon EU:sta?
Täyden lainsäädäntövallan palauttaminen Britanniaan oli yksi argumentti Leave-kampanjassa. Toinen oli maahanmuuton vastustaminen. Moni britti halusi lopettaa EU:n tuoman työvoiman vapaan liikkuvuuden. Mutta jokaisella eron puolesta äänestäneellä lienee ollut oma yhdistelmänsä erilaisia syitä vastustaa maan EU-jäsenyyttä.
3. Miksei brexitiä voida vain perua? Eikös kansa ole muuttanut mieltä eroamisesta?
Muutama viikko sitten julkaistussa kyselyssä 54 prosenttia kansasta kannatti EU:hun jäämistä. Ja Lontoossa oli hiljattain satojen tuhansien ihmisten mielenosoitus, jossa vaadittiin uutta kansanäänestystä. Mutta perumisesta ei ole vielä tullut poliittisesti markkinointikelpoista ideaa.
4. Miksi brittien ero ottaa noin koville EU-eliitille?
Ehkä siksi, että Britannia on ensimmäinen maa, joka on eronnut unionista sen perustamisen jälkeen. Ja siksi, että eroaminen aiheuttaa liudan käytännön ongelmia muille jäsenmaille. Ero vaikuttaa merkittävästi niihinkin maihin, jotka jäävät EU:hun.
5. Oliko EU:sta eroaminen taloudellisesti järkevä teko Britannialle? Entä tutkimuksen ja tieteen kannalta?
Ei välttämättä, mutta erokampanjassa käytettiin paljon myös tunteisiin vetoavia argumentteja. Brexitissä on kyse yhtä lailla tunteista ja vaikutelmista kuin faktoista ja järkeen vetoavista perusteluista.
6. Eikö käytännössä tilanne ole se, että britit edelleen ovat osa Eurooppaa (kun eivät voi maantieteelle mitään), mutta eivät vain pysty olemaan jatkossa mukana päätöksenteossa? Eivät, vaikka EU:n päätökset käytännössä vaikuttavat edelleen väistämättä myös heihin.
Tämä on totta. Mutta brittihallitus korostaa sitä, että se haluaa saada takaisin täyden kontrollin Britanniassa säädettäviin lakeihin, mikä onnistuu käytännössä vain eroamalla unionista.
7. Mitä oppia meidän pitäisi tästä ottaa? Ajatellen omaa mahdollista sopimusta.
Tämä on opettanut ainakin sen, että EU:sta eroaminen ei ole niin yksinkertaista kuin eron kannattajat ehkä luulivat, ja että EU tuo monia hyötyjä, joita ei huomaa ennen kuin niistä joutuu luopumaan, kuten esimerkiksi sisämarkkinat. Britanniassa näitä haittoja punnitaan toista argumenttia eli itsenäistä ja muista maista riippumatonta päätöksentekoa vastaan.
8. Onko briteissä ymmärretty Venäjän hybridivaikuttamisen merkitys brexit-vaalitulokseen?
Asiaa ollaan selvittämässä. Britanniassa on herännyt kysymyksiä esimerkiksi siitä, mistä Leave-kampanjan merkittävä rahoittaja Arron Banks sai rahansa. Julkisuudessa on epäilty jonkinlaista venäläiskytkyä, mutta väitteet on kiistetty.
Vaikutukset yritysten kannalta
9. Kuinka paljon yritykset panttaavat investointeja Britanniassa tai EU:ssa ja kuinka moni yritys Britanniassa suunnittelee siirtoa EU-alueelle, jos brexit toteutuu?
Epävarmuus tulevasta suhteesta vaikuttaa investointeihin, mutta lukuja en pysty sanomaan. Erityisesti rahoituslaitokset joutuvat tässä yhteydessä siirtämään toimintaansa Lontoon Citystä EU:n puolelle, jos ne haluavat jatkaa palvelujen tarjoamista EU-maissa nykyiseen tapaan. Niiden kohteena ovat olleet erityisesti Frankfurt ja Pariisi.
10. Ovatko maanviljelijät ymmärtäneet, että EU-tukia ei enää tule? Mikä on autotehtaiden kanta, ollaanko tuotantoa siirtämässä pois kuten vihjailtiin?
Viljelijöiden kohtalo on vielä auki. Voi olla, että Britannia kehittää EU-järjestelmän tilalle omia järjestelyitään. Autotehtaat taas ovat olleet huolissaan tuotantoketjujen katkeamisesta. Esimerkiksi Mini-autojen osat kulkevat useita kertoja edestakaisin Englannin kanaalin yli, ennen kuin valmis auto pannaan kokoon Britanniassa. Näiden ketjujen mutkistaminen vaikuttaa autonvalmistajien investointipäätöksiin.
11. Jos kova brexit toteutuisi tulleineen, se tietäisi paikallisen tuotannon lisääntymistä, uusia työpaikkoja ja laadukkaampia tuotteita. Miksi se ei ihmisille sovi?
Britannialla on kauppavaje EU:n suuntaan, eli Britannia tuo EU:sta enemmän tavaroita ja palveluita kuin se vie toiseen suuntaan. Ei ole syytä olettaa, että ero kasvattaisi jotenkin paikallista tuotantoa.
Toki epävarma tilanne voi heikentää puntaa, mikä parantaisi vientiteollisuuden tilannetta. Mutta samaan aikaan edullisen työvoiman virta ulkomailta on tyrehtymässä, ja jos Britannia putoaa EU:n neuvottelemista vapaakauppasopimuksista, vienti kolmansiin maihin voi hankaloitua.
12. Ovatko britit valmiita tekemään itse raskaampia hommia, kuten peltotöitä? Näin ohjelman, jossa kerrottiin itäeurooppalaisista peltotyöntekijöistä Britanniassa. Yrittäjät ihmettelivät, mistä he saavat duunareita jatkossa.
Tämä voi muodostua ongelmaksi. Mutta miten isoksi ongelmaksi, se riippuu siitä, millaiset ehdot Britannia jatkossa asettaa maahanmuutolle.
13. Ilmeisesti erosopimuksen neuvotellusta sisällöstä ei ole vielä oikein tarkkaa tietoa, mutta itseäni pienyrittäjänä kiinnostaa erityisesti se, että mikäli brexit toteutuu, niin miten kannattavasti tavarahankinnat Briteistä Suomeen mahtavat sujua? Ainakin tullimaksut astuvat voimaan? Kuinka paljon ostot kallistuvat yrittäjille?
Tavarantoimittaja väitti, että brexitin toteutuessa punnan arvo romahtaisi niin alas, että se riittäisi kompensoimaan eron aiheuttamia tulli- ym. maksuja. Kuinka todennäköistä tämä on, ja vaikutus lienee kuitenkin vain väliaikainen? Kiinnostaa myös, että onko peruuntuminen oikeasti mahdollista tai todennäköistä, vai lähinnä sanahelinää?
Tullimaksuja on tarkoitus välttää, mutta lopullinen totuus tässä asiassa selviää vasta, kun EU ja Britannia ovat solmineet mahdollisen vapaakauppasopimuksen. Sen neuvotteleminen voi alkaa vasta eropäivän jälkeen.
Brexitin peruuntuminen on epätodennäköistä, koska edes oppositio ei tällä hetkellä vaadi eron perumista. Tällaiseen tilanteeseen voitaisiin toki päätyä jotain reittiä, esimerkiksi uuden kansanäänestyksen kautta, mutta tällä hetkellä sitä ei ole näköpiirissä.
Brexitin hinta briteille ja meille
14. Mitä Brexitin arvioitu loppusumma tulee lähitulevaisuudessa maksamaan per Ison-Britannian kansalainen, jos se on edes arvioitavissa?
Britannia osallistuu EU:n budjettiin kutakuinkin täysimääräisesti siirtymäkauden ajan, eli näillä näkymin vuoden 2020 loppuun. Sen jälkeen se voi osallistua joihinkin EU-ohjelmiin, kuten Horisontti-tutkimusohjelmaan tai avaruusyhteistyöhön, jos asiasta saadaan sovittua brittien kanssa.
Näiden maksujen lisäksi on yritetty arvioida sitä, miten paljon Britannian talous on kärsinyt brexitistä tähän mennessä. CER-tutkimuslaitoksen arvio oli, että Britannian kansantalous oli vuoden 2018 kesäkuussa 2,5 prosenttia pienempi kuin se olisi ollut, jos Britannia olisi päättänyt jäädä unioniin. Laitoksen mukaan tämä vastaa noin 500:aa miljoonaa puntaa viikossa.
15. Kovasti kohkattiin, että punnan kurssi putoaa heti brexit-äänestyksen jälkeen. Näyttää pitäneen hyvin kurssinsa. Nytkö on sitten varmaa, että kurssi romahtaa, kun ero vahvistetaan?
Punnan kurssi on elänyt brexit-neuvotteluiden mukana. Esimerkiksi eilen punnan arvo pomppasi 1,5 prosenttia ylöspäin heti sen jälkeen, kun Irlannin yleisradioyhtiö RTE kertoi, että alustava sopu on saavutettu.
Tämä johtunee siitä, että markkinoilla tulkittiin alustavan sovun alentavan todennäköisyyttä, että Britannia joutuisi eroamaan EU:sta ilman sopimusta. Sopimukseton ero lisäisi epävarmuutta, ja poliittisen riskin noustessa valuutan arvo yleensä laskee.
16. Uusi sosiaalitukijärjestelmä on vähentänyt kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tukia aika lailla. Nyt talouteen tulee vielä iso notkahdus, ja monet muutkin (kuten maanviljelijät) tulevat vaatimaan uusia tukia samassa. Onko briteillä varaa kaikkeen, ja seuraakohan tästä isoja levottomuuksia? Voisi veikata, että ainakin rikollisuus lisääntyy sosiaalitukien tippuessa?
En lähde ennustamaan, miten tässä käy. Britannian hallitus on sinänsä luvannut elvyttävämpää budjettia ensi vuodelle, mutta toki talouden suunta riippuu varsin pitkälti siitä, eroaako maa EU:sta hallitusti sopimuksella vai ilman sopimusta.
17. Miksi ei puhuta käytännössä yhtään siitä, että mikäli britit lähtevät ilman sopimusta, jäävät kaikki brittien rahat saamatta? Ja mitä se aiheuttaa meille jääville?
Tästä puhutaan EU:ssa paljonkin. EU:n seuraava seitsemän vuoden rahoituskehys alkaa vuodesta 2021, ja siinä yritetään keksiä keinoja täyttää niin sanottua brexit-aukkoa. Komissio on ehdottanut, että puolet puuttuvasta rahasta kerätään korkeampina jäsenmaksuina jäljellejääviltä mailta, ja puolet säästetään pienentämällä menoja. Tämä nostaa vääjäämättä myös Suomen EU-maksuja.
18. Miten käy Suomen briteille maksamalle jäsenmaksuhelpotukselle? Sehän oli miljoonia. Sillähän voisi mukavasti jeesata kaikkia pienituloisia eläkeläisiä ja sairaita täällä kotimaassa. Vai maksetaanko sillä valtion velkaa pois?
Alennus katoaa, mutta koska Britannia on ollut EU:ssa merkittävä nettomaksaja, Suomen EU-maksut todennäköisesti nousevat eron jälkeen. Eli Suomelle ei tästä koidu säästöä.
Matkustaminen ja asuminen Britanniassa
19. Mitkä ovat mahdolliset vaikutukset Suomen kansalaisiin 1) puolison asemassa 2) väitöskirjatutkijana brittiläisessä yliopistossa? Ja erikseen mahdolliset vaikutukset 3) Pohjois-Irlantiin ja 4) Skotlantiin?
Britannia on luvannut, että maassa nyt oleskelevia EU-kansalaisia ei lähtökohtaisesti pyydetä poistumaan, vaan heille luodaan rekisteröintijärjestelmä, jonka avulla he voivat halutessaan vakinaistaa oleskelunsa. Eri elämäntilanteisiin liittyviä yksityiskohtia en uskalla lähteä arvioimaan.
Pohjois-Irlannin osalta sopimuksen tarkoitus on välttää rajatarkastusten pystyttäminen Irlannin tasavallan rajalle. Se, miten se käytännössä aiotaan toteuttaa, selvinnee myöhemmin jos ja kun erosopimuksen luonnos tulee julki.
20. Miten brexit tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa Britteihin lähteviin opiskelijoihin?
Erasmus-opiskelijavaihto-ohjelma on EU:n ohjelma, mutta siinä on mukana myös EU:n ulkopuolisia maita. Ei ole poissuljettua, etteikö Britannia voisi olla siinä jatkossakin mukana.
Jos haluaa lähteä Britanniaan lukemaan kokonaista tutkintoa, se on varmaankin jatkossakin mahdollista, mutta Britanniasta itsestään riippuu, millä ehdoilla se ottaa vastaan opiskelijoita kolmansista maista, koska EU:n vapaa liikkuvuus lakkaa pätemästä.
21. Miten käy Gibraltarin ja Espanjan rajan? Tuleeko siitäkin EU-rajapinta?
Siitä tulee EU:n ulkoraja. Mutta koska Britannia on vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen ulkopuolella, rajalla kysytään passia jo nyt. Eli tilanne ei matkailijan näkökulmasta välttämättä kovin paljon muutu.
22. Onko vielä tietoa, miten brexitin jälkeen pystyy työskentelemään Britanniassa? Kohdellaanko EU-alueelta tulevia samalla tavalla kuin muualta maailmasta tulevia, esimerkiksi viisumien myöntämisen suhteen?
Britannia haluaa vähentää maahanmuuttoa, mutta toistaiseksi ei ole täysin selvää, miten se tapahtuu. EU on ehdottanut, että briteille myönnetään jatkossakin viisumivapaus, jos Britannia myöntää vastavuoroisesti viisumivapauden EU-kansalaisille. Eli matkailu säilynee helppona, mutta työntekoon voi tulla uusia mutkia.
23. Karkotetaanko toteutuneen brexitin jälkeen ihmisiä pois Britanniasta? Jos karkotetaan, niin onko tietoa, minne päin nämä karkotetut ihmiset suuntaavat?
Britannian hallitus on luvannut, että maassa nyt oleskelevat EU-kansalaiset voivat jäädä, kunhan he rekisteröityvät. Sama pätee EU:n puolella oleskeleviin britteihin. EU-kansalaisten oikeudet Britanniassa kuitenkin todennäköisesti heikkenevät nykyisestä, mutta yksityiskohdista ei ole vielä sovittu.
24. Mitenkähän lentokentillä käy? Homma on nyt jo aika sekavaa. Siihen tullimuodollisuudet päälle, niin epäilen, että kentät ruuhkautuvat pahoin Lontoossa.
Jos erosopimus kaatuu ja ero toteutuu ilman sopimusta, lentoliikenne voi mennä sekaisin, koska sitä säädellään EU:n tekemillä sopimuksilla. Ne lakkaisivat olemasta voimassa eropäivänä.
EU:n komissio on tehnyt varautumisjärjestelyjä, jotta lentokaaos vältettäisiin, mutta etukäteen on vaikea sanoa, miten tilanne etenisi. Jos taas erosopimus syntyy, maaliskuusta 2019 alkaisi siirtymäaika, jonka ajan lentoliikenteen sopimukset pysyisivät voimassa, eli ongelma vähintäänkin lykkääntyisi vuoden 2020 loppuun.
25. Mitä tämä neuvoteltu sopimus tarkoittaisi Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalla asuville? Tulisiko siihen tiukka tulliraja vai saisivatko ihmiset vierailla sukulaisillaan ilman viisumiprosesseja?
Emme vielä tiedä sopimuksen yksityiskohtia, mutta sen tarkoitus on nimenomaan välttää rajatarkastusten pystyttäminen Irlannin rajalle. Tarkoitus on, että vapaa liikkuvuus jatkuisi rajan yli, koska kovan rajan paluu voisi vaarantaa Pohjois-Irlannin rauhansopimuksen. Miten tämä käytännössä hoidettaisiin, selvinnee lähiaikoina.
Lue myös:
Kirjeenvaihtajalta: Britannian erosopimus ja minä
Sopimusluonnos valmis – Britannian EU-erosta syntymässä yksimielisyys