Saksassa poliisi on tehnyt ratsioita Euroopan suurimpiin pankkeihin lukeutuvan Deutsche Bankin tiloihin Frankfurtissa ja lähialueilla.
Poliisin mukaan syynä ovat rahanpesuepäilyt. Epäilyt perustuvat niin kutsutuista Panaman papereista paljastuneisiin tietoihin. Viranomaisten mukaan Deutsche Bankin epäillään auttaneen asiakkaitaan perustamaan firmoja veroparatiiseihin. Yle:llä on ainoana suomalaisena mediana pääsy Panaman papereihin.
Niiden kautta on pesty rikollisesta toiminnasta saatuja rahoja, viranomaiset sanovat. Viime viikolla useat mediat kertoivat, että Saksan finanssivalvoja selvittelee Deutsche Bankin kytköksiä Danske Bankiin. Danske Bank on ollut otsikoissa rahanpesuepäilyihin liittyen.
Danske Bankin Viron-yksikön kautta virtasi vuosina 2007-2015 yli 200 miljardia euroa, josta suuren osan epäilleen olleen rahanpesua. Jupakkaa ovat tutkineet useiden eri maiden viranomaiset.
Skandaaleja on piisannut
Deutsche Bank on ryvettynyt skandaaleissa aiemminkin. Vuonna 2016 Yhdysvallat asetti Deutsche Bankille noin 12,2 miljardin euron sakot pankin roolista subprime-asuntolainakriisissä, joka aloitti vuoden 2008-2009 finanssikriisin.
Kun tieto sakoista tuli, pankin asiakkaat vetivät rahojaan pois pankista. Ennätyksellisen suuret sakot olisivat voineet tietää pankin loppua, mutta pankki sai neuvoteltua niiden pienentämisestä. Lopulta Deutsche Bank joutui maksamaan noin 4,76 miljardin euron sakot.
Viime vuoden alussa Yhdysvaltain ja Britannian viranomaiset määräsivät Deutsche Bankille noin 590 miljoonan euron sakot epäillystä rahanpesusta Venäjällä.
Pankin katsottiin olleen mukana järjestelyssä, jossa yhteensä 10 miljardia dollaria siirrettiin ulos Venäjältä saksalaispankin Moskovan, Lontoon ja New Yorkin konttoreiden kautta.
Yhdysvaltain ja Britannian viranomaiset ilmoittivat lisäksi löytäneensä laajoja heikkouksia pankin sisäisessä suojautumisessa rahanpesua ja asiakasriskiä vastaan.
Viime vuonna vajaa puolet, 44 prosenttia, liikennevahingoista tapahtui pysäköintialueilla. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) mukaan noin kolmannes vahingoista koski peruuttamista. Parkkipaikkojen ulkopuolella yleisin vahinkotyyppi oli peräänajot, joita oli reilut neljännes tieliikenteessä sattuneista vahingoista.
Onnettomuustietoinstituutin tilastojen mukaan vuonna 2017 oli edellisvuotta vähemmän vaikeita ajokelejä, joka näkyi esimerkiksi kolaripiikkien tasoittumisena. Vahinkoja sattuu talvisin eniten, kun pakkanen lauhtuu ja tulee lumipyry, kerrotaan tiedotteessa.
Eniten vahinkoja Akaassa, Kuusamossa ja Maarianhaminassa
Kun vahinkojen määrä suhteutetaan asukaslukuun, sattui viime vuonna eniten vahinkoja liikenteessä Akaassa, Kuusamossa ja Maarianhaminassa. Vahinkoja sattui näissä kunnissa tuhatta asukasta kohden kolmisenkymmentä.
Tilastossa kymmenen kärjessä olivat myös Pietarsaari, Raisio, Rovaniemi, Seinäjoki, Ylivieska, Turku ja Iisalmi.
Tilastointi koskee kuntia, joissa onnettomuuksia tapahtui vuosittain yli 250.
OTI:n liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty kertoo tiedotteessa, että ulkopaikkakuntalaisten osuus vahinkojen aiheuttajista on hyvä huomioida paikkakuntakohtaisia kolarimääriä katsoessa. Läpiajo- ja asiointiliikenne muualta voivat nostaa vahinkoluvut korkeiksi, ja näin on tapahtunut esimerkiksi Akaassa ja Maarianhaminassa, hän sanoo.
– Osa paikkakunnista on maakunnallisia keskuksia, joihin palvelut ovat keskittyneet. Ympäristökunnista tullaan sinne asioimaan, on enemmän ajoneuvoja liikenteessä ja sitä kautta voi myös tulla enemmän vahinkoja.
Liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja sattui viime vuonna 94 969. Tilastot perustuvat Onnettomuustietoinstituutin vakuutusyhtiöiltä saamiin tietoihin. Tilasto koskee vain liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja.
Muista nämä vinkit liikenteessä
Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty muistuttaa, että onnettomuuksien välttämiseksi kuljettajan huolellisuus on kaiken a ja o.
– Eli keskitytään siihen, mitä ollaan tekemässä ja havainnoidaan ympäristöä. Peruuttaessa katsotaan peileistä ja pidetään ne puhtaana ennen kuin lähdetään liikkeelle, hän sanoo.
Rädyn mukaan autokanta kehittyy, ja nykyajan autoissa on ympäristöä aistivia antureita ja tutkia. Niitä kannattaa hyödyntää.
Peräänajojen välttämiseksi Räty muistuttaa tarkkaavaisuudesta. Kun huomio on siirtynyt ajamisesta johonkin muualle, onkin auton edessä saattanut olla yhtäkkiä autojono tai edelläajava on ryhmittyneenä kääntymistä varten.
– Nopeudella on vaikutusta ja turvavälillä. Jos on oletettavissa, että edellä olevat autot pysähtyvät tietyömaan takia tai risteykseen, niin paljon merkitsee ennakoiva asenne.
Keski-Pohjanmaalla yritetään iskeä kiinni päihde- ja huumeongelmaan isolla yhteistyön kouralla. Yliannostukset ja myrkytykset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti erityisesti Kokkolassa. Vuosi 2018 on jatkossa 0-vuosi, johon verrataan tulevaa kehitystä.
Soiten asiantuntijalääkäri, ylilääkäri Anne Linna katsoo, että maailmalla huumeiden vastainen sota on hävitty.
– Yksilötasolla on vielä mahdollisuus niden osalta, jotka eivät ole tehneet ensimmäistäkään kannabiskokeilua. Paljon on tehtävissä.
Jo heinäkuun loppuun mennessä keskussairaalassa Kokkolassa oli hoidettu viime vuoteen verrattuna kaksinkertainen määrä alle kolmikymppisten myrkytystapauksia. Myös teholle nuoria päätyi samana aikana kuusi, viime vuonna vain kaksi. Hoitohenkilöstö onkin erityisen huolissaan siitä, että nuorten osuus on kasvanut.
Poliisi epäilee, että yliannostukset ovat aiheuttaneet jopa pari, kolme kuolemantapausta, mikä on ennennäkemätöntä alueella.
Lääkäri näkee kannabiksen hitaana venäläisenä rulettina
Vaikka huumetilanteen kärjistyminen tuli yllätyksenä, asiantuntijalääkäri Anne Linna luonnehtii Kokkolan tilannetta melko samanlaiseksi kuin muualla maassa.
Huumeita käytetään laidasta laitaan. Kuolemantapaukset aiheutuvat yleensä aineista, joiden sisältö ei vastaa odotusta ja uhrit ovat pitkään käyttäneitä.
Kannabiksen käyttö aloitetaan keskimäärin 15-vuotiaana eli nuorempana kuin muualla Euroopassa ja suonensisäisten keskimäärin 18-vuotiaana.
Linna ei allekirjoita näkemystä kannabiksen vaarattomuudesta, vaan pitää aineen käyttöä hitaana venäläisenä rulettina. Osalle addiktio kehittyy nopeasti, vaikka kaikille se ei tule koskaan. Pahimmillaan kokeilu päättyy aikanaan paniikkireaktioihin ja psyykoosiin.
– Tulee ahdistuneisuutta tai väsyneisyyttä, ja sitten kokeillaan stimulantteja kuten amfetamiinia tai metamfetamiinia, kun kannabis ei enää riitä. Olen sen vuosien aikana monesti todennut
Kokkolassa jätevesitutkimuksissa painottuu amfetamiini enemmän kuin monessa muussa kaupungissa.
Kokemus käyttöön, vanhemmille vertaistukea
Kesän jälkeen alueella alkoi kokoontua moniammatillinen työryhmä, jonka oheen rakennetaan pienempi työrukkanen. Nyt työhön on saatu kolmeksi vuodeksi tukea Euroopan rakennerahastosta.
Raha on tarkoitettu nuorten, syrjäytyneiden päihteiden käyttäjien etsimiseen ja kuntouttamiseen. Kuntayhtymä Soite hallinnoi työtä, jossa on mukana myös muun muassa seurakuntia.
Tarkoituksena on palkata henkilökuntaa, joka voi työskennellä myös virka-ajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin myös maakunnassa, missä päihdetyöntekijöitä on niukasti.
Samoin halutaan kouluttaa ja hyödyntää kokemusasiantuntijoita, sillä heidän uskotaan olevan käyttäjien parissa uskottavampia.
– Tavoite on, että löytäisimme enemmän ihmisiä. Varsinkin suonensisäisten huumeiden käyttäjät ovat arkoja tulemaan hoidon piiriin. Luottamus yhteiskuntaan on aika heikkoa, ja luottamuksen luomisessa auttaa ehkä paremmin ihminen, joka tuntee sen maailman, sanoo asiantuntijalääkäri Anne Linna.
Tähtäimessä on siis saada tarjottua palvelua heille, jotka eivät ole hoidon piirissä, mutta myös luoda kuntouttavaa toimintaa, jollaista ei vielä ole. Se tarkoittaa nykyisten tilojen käyttämistä esimerkiksi kahvilana tai kokoontumispaikkana, jossa voi kokata yhdessä tai viettää muuten vain aikaa.
Huumenuorten vanhemmille taas aiotaan luoda jonkinlainen vertaistukifoorumi.
Olkiluodon kolmosreaktorin säännöllisen sähköntuotannon aloittaminen viivästyy neljällä kuukaudella.
Sähköntuotanto aloitetaan Teollisuuden Voiman mukaan tammikuussa 2020. Edellisen aikataulun mukaan sähköntuotannon piti alka ensi vuoden syyskuussa. Viivästyminen johtuu pitkittyneistä käyttöönottotesteistä.
– Olemme pettyneet aikatauluviiveestä, mutta keskeistä on, että käyttöönotto tehdään kokonaisuudessaan huolellisesti, ilman kompromisseja, sanoo OL3-projektin johtaja Jouni Silvennoinen tiedotteessa.
Olkiluoto 3 on surullisenkuuluisa viivästymisiensä vuoksi. Alun perin sen piti valmistua jo vuonna 2009.
Lasten myötätuntotaidoissa on valtavia eroja. Joissain perheissä jo 3-vuotiailla on myötätunnon perustaidot hallussa, kun joissain perheissä vielä 9-vuotiaillakaan ei ole minkäänlaisia tunnetaitoja.
Näin kertoo myötätunnosta kirjan kirjoittanut ja aiheesta paljon luentoja pitänyt Margit Sjöroos. Sjöroos puuhaa parhaillaan opasta myötätuntoisesta vanhemmuudesta.
Vanhemmuuteen on saatavilla paljon erilaisia neuvoja joka paikasta, mutta myötätuntoisesta vanhemmuudesta ei Sjöroosin mukaan puhuta tarpeeksi.
Myötätunto tarkoittaa muun muassa kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää toisen näkökulmia ja tunteita.
Myötätuntoinen vanhemmuus ei kuitenkaan ole pelkkää myötätuntoisuutta omaa lasta kohtaan. Sjöroosin mukaan se on myös vastuullisuutta, syvällistä tiedostamista ja yhteiskunnan ilmiöiden ymmärtämistä. Lisäksi se on johdonmukaisuutta omassa toiminnassa.
Myötätuntoinen vanhempi ei pura omaa stressiä lapseensa ja erottaa halun ja tarpeen toisistaan. Se, mitä aikuinen haluaa lapsen tekevän, ei välttämättä ole jotain, mitä lapsen tarvitsee tehdä, Sjöroos muistuttaa.
Myötätuntoa on tärkeää kehittää juuri nyt
Myötätunto on sosiaalisten taitojen ydin ja sosiaalisia taitoja olisi Sjöroosin mukaan juuri nyt tärkeää kehittää, sillä ihmisiä on maailmassa enemmän kuin koskaan.
– Myötätuntoinen vanhemmuus muuttaisi maailmaa positiivisempaan suuntaan. Myötätuntoinen vanhemmuus on väkivallan ehkäisyä. Mitä enemmän olisi myötätuntoa, sitä vähemmän olisi väkivaltaa. Väkivalta ja myötätuntohan ovat toistensa vastakohdat.
Sjöroosin mukaan suomalainen yhteiskunta ei anna lapsille kovin myötätuntoista mallia.
"Mitä enemmän olisi myötätuntoa sitä vähemmän olisi väkivaltaa." Margit Sjöroos
Pari vuotta sitten julkaistu amerikkalaistutkimus tukee Sjöroosin väitettä. Yli kuuttakymmentä maata vertailevassa tutkimuksessa empaattisuutta vaikutti olevan enemmän yhteisöllisyyttä kuin yksilöllisyyttä korostavissa maissa.
Tutkijoiden mukaan ero saattaa selittyä esimerkiksi lasten kasvatuksella. Itä-Aasian maissa vanhemmat opettavat lapsiaan pelkäämään yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä, kun taas länsimaissa vanhemmat usein painottavat lapsilleen itsenäisyyden ja erottautumisen hyötyjä, tutkimuksessa sanotaan.
– Sosiaalisten taitojen ydinhän ei ole se, miten pidän puoliani vaan se, miten huomioin toisia. Puolensa pitäminen ja itsekeskeisyys ovat jollain tavalla korostuneet yhteiskunnassamme. Välillä hätkähdyttää, miten ihmiset voivat puhua toisilleen röyhkeästi mitä sattuu, Sjöroos sanoo.
Aikuisten tavat tarttuvat lapsille
Toisen tunteisiin samastuminen on vaikea taito. Sjöroosin mukaan myötätunto ei ole mikään synnynnäinen ominaisuus tai taito, jonka osaa kerran opittuaan, vaan sitä pitää harjoitella säännöllisesti, jopa päivittäin.
Sjöroosin mukaan paras ja konkreettisin keino lisätä lasten myötätuntoa on opettaa hyviä tapoja: kaikkia tervehditään, ollaan ystävällisiä, kiitetään, kuunnellaan ja puhutaan sivistyneesti.
Hyvät tavat eivät Sjöroosin mukaan ole enää mikään itsestäänselvyys. Aikuinen ei voi luottaa siihen, että vieraat lapset automaattisesti kunnioittavat häntä.
Hyvien tapojen ohella vanhempien tulisi opettaa lapsilleen rajatietoisuutta: missä kulkevat omat ja toisen henkiset sekä fyysiset rajat. Tärkeää on, että rajojen tiedostaminen on hallussa myös aikuisella itsellään, sillä muuten se ei siirry lapselle.
Vanhempien olisi hyvä myös kiinnittää huomiota omiin sanavalintoihin. Lapsiin saattaa huomaamattaan tartuttaa esimerkiksi puhetapaa, jossa painotetaan aina-sanaa: Aina tämä asia menee pieleen, aina joku toinen on myöhässä. Vaikka eiväthän asiat yleensä aina mene niin, Sjöroos muistuttaa.
Myös aikuisen tavat puhua toisista ihmisistä tarttuvat lapsiin.
– Lapset saattavat tietää hyvin tarkkaan millainen presidentti esimerkiksi Donald Trump on. Vaikka he eivät seuraisi kovin tarkkaan maailman politiikkaa, heillä voi silti olla hyvin isot mielipiteet, Sjöroos toteaa.
Margit Sjöroos.Antti Haanpää / Yle
Sjöroos kehottaa suhtautumaan uteliaisuudella omaan lapseen. Aikuisen pitäisi ymmärtää, että lapsi kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. Lapsi ei ole 9-vuotiaana samanlainen kuin 5-vuotiaana. Tämä voi mennä Sjöroosin mukaan ohi, jos ei ole läsnä lapsen arjessa.
Yksi tapa olla läsnä on heittäytyä mukaan lasten leikkeihin. Mukana leikkimisellä aikuinen osoittaa, että leikkiminen on tärkeää. Samalla pääsee sisälle lapsen ajatusmaailmaan ja kuulee lapsensa puhetapaa.
Tärkeänä Sjöroos pitää tunteiden sanoittamista. Lapselta voi kysyä, onko hän iloinen tai väsynyt ja miltä joku asia tuntuu. Myös omia tunteita on hyvä kuvailla lapselleen.
Väkivaltapelit heikentävät myötätuntoa
Sjöroos varoittaa viemästä lasta liian nopeasti seuraavaan vaiheeseen. Sjöroos neuvoo pitäytymään esimerkiksi pelien suositusikärajoissa, vaikka lapsi haluaisikin pelata jo seuraavan ikäryhmän pelejä.
Erityisen huolissaan Sjöroos on lasten väkivaltapelien pelaamisesta. Ne heikentävät hänen mukaansa myötätuntoa entisestään.
Sjöroosin mielestä olisi tärkeää, ettei teknologia pääsisi vanhemman ja lapsen väliin. Sosiaaliset taidot kasvavat esimerkiksi perheiden yhteisillä ruokapöytäkeskusteluilla, ei sillä, että jokainen räplää syödessään omaa puhelintaan.
– Sitäkin näkee, että perheet tulevat johonkin tapahtumaan, mutta lapset pelaavat koko ajan vain pelejä puhelimillaan. Jälkeenpäin lapset eivät muista koko tapahtumasta yhtään mitään: ei sitä, mitä siellä tapahtui, keitä siellä oli, millainen sää oli tai miltä siellä tuoksui. Jos tämä toistuu usein, koko lapsen historia pyyhkiytyy pois.
"Jos olet ymmärtävä ja osaat tukea muita, saat paremmin yhteyden toisiin ihmisiin" Margit Sjöroos
Sjöroosin mukaan suomalaiset ovat herkkiä valittamaan ja arvostelemaan ja ihmisten olisi hyvä oppia huomaamaan positiiviset asiat. Lapsen kanssa olisi hyvä harjoitella kiitollisuutta pohtimalla vaikka yhdessä sitä, mitä kivaa tänään tapahtui.
Myötätunnon avulla on helppo myös luoda kontakteja muihin ihmisiin.
– Jos olet ymmärtävä ja osaat tukea muita, saat paremmin yhteyden toisiin ihmisiin, jolloin saat helpommin myös kavereita ja ystäviä.
Lisää myötätuntoa lasten ja vanhusten välille
Tärkeää olisi myös kasvattaa ymmärrystä toisia ihmisiä kohtaan.
Tätä Sjöroos pyrkii itse toteuttamaan ihan käytännön tasolla. Hän ohjaa erilaisia lasten työpajoja Suomessa ja vetää Itä-Helsingissä iltapäiväkerhoa, jonka tavoitteena on lisätä ymmärryksen kautta myötätuntoa sukupolvien välillä.
Ykkös- ja kakkosluokkalaisille suunnatussa Mannerheimin lastensuojeluliiton Strömsinlahden paikallisyhdistyksen iltapäiväkerhossa syödään välipalaa, tehdään läksyjä, ulkoillaan ja ollaan kuten muissakin iltapäiväkerhoissa, mutta lisäksi siellä harjoitellaan sosiaalisia taitoja Sjöroosin myötätuntometodiikan keinoin.
Lapset opettelevat muun muassa joustavuutta, kiitollisuutta ja kannustavaa puhetta.
Sukupolvien välinen ymmärrys kasvaa arjen kohtaamisten kautta. Iltapäiväkerho käy viikoittain laulamassa ja leipomassa Palvelukoti Onnitalon vanhusten kanssa.
Lapset ja vanhukset pystyvät antamaan toisilleen paljon, Sjöroos kertoo.
– Vanhukset tuovat lapsille rauhallisuutta ja lapset vanhuksille ylitsepursuavaa energiaa. Lapset tykkäävät tarinoista ja vanhukset tykkäävät kertoa niitä. Samalla kasvaa lasten ymmärrys siitä, että kaikki eivät ole samannäköisiä tai yhtä terveitä.
"Vanhusten kanssa ei tarvitse riehua"
Tällä kertaa iltapäiväkerhon lapset ja ikäihmiset koristelevat yhdessä pipareita. Huonosti näkevä ja kuuleva 101-vuotias Lydia Haaksalo jättää koristelutyöt suosiolla lapsille, mutta istuu vieressä katselemassa.
– On oikein kiva katsoa, mitä he puuhailevat. Ihanaa, kun saa puhua jonkun kanssa. Olen kaivannut tällaisia pieniä otuksia, Haaksalo naurahtaa.
Lasten koristellessa pipareita Haaksalo kertoilee lapsille juttuja omasta lapsuudestaan yhdeksän sisaruksen kanssa. Kolme hänen veljistään kaatui sodassa ja yksi sisko oli lottana. Lapset kuuntelevat tarinoita silmät pyöreinä.
101-vuotias Lydia Haaksalo kommunikoi kakkosluokkalaisen Aatoksen kanssa apulaitteen välityksellä.Hanna Terävä / Yle
Hämmennystä herättää myös Haaksalon kuulemista edistävä laite, jonka kautta puhe ohjautuu kuulokkeisiin. Touhujen lomassa lapset kuitenkin tottuvat siihen.
Tilda ja Lilja kertovat, että on mukava tavata vanhuksia säännöllisesti.
– On kiva kuunnella heidän tarinoita, Tilda sanoo.
– Tää on kyllä ihan kivaa. Vanhukset on niin rauhallisia, ei tarvitse koko ajan riehua. Kotona pikkusisko tulee koko ajan päälle, ei saa hetkeäkään rauhaa, pohtii puolestaan Rasmus.
Samassa pöydässä istuva 88-vuotias Martta Kuuva kertoo työskennelleensä vuosikymmeniä luokanopettajana. Hänen omat oppilaansa olivat samanikäisiä, kuin pöydän ääressä olevat lapset. Myös hänen lapsenlapsensa ovat samaa ikäluokkaa.
Kuuvan mielestä lapset käyttäytyvät hyvin ja hänelle tulee hyvä mieli heidän läsnäolostaan.
– Lapset ovat aina samanlaisia, eivät ole paljon muuttuneet.
88-vuotias Martta Kuuva ja iltapäiväkerhon lapset koristelivat yhdessä pipareita.Hanna Terävä / Yle
Pirkanmaalla ilmestyvä Aamulehti vähentää työntekijöitään. Uusimmassa yt-kierroksessa työt loppuvat 11 työntekijältä.
Vastalauseena tälle henkilöstö marssi torstaina ennen kello yhtä ulos työpaikaltaan.
Aamulehden toimitusosasto kertoo olevansa tyrmistynyt vähennyksistä.
– Jotta maakunnan ääni kuuluisi lehdessä jatkossakin, tarvittaisiin juuri maakunnan asiat tuntevia tekijöitä. Toimitusosastossa pelätään, että pirkanmaalaisten mahdollisuudet saada riittävästi ja riippumattomasti tietoa eri aloilta vaarantuu, Aamulehden toimitusosasto kertoo julkilausumassaan.
Toimitusosaston mukaan viime vuosien aikana yt-neuvottelujen seurauksena toimituksen henkilömäärä on jo aiemmin supistunut useilla kymmenillä henkilöillä.
Alma Media kertoi lokakuussa, että alustavan suunnitelman mukaan Aamulehden henkilökunnan määrä saattaa vähentyä enimmillään 17 henkilötyövuodella.
– Kaikki vähennykset tapahtuivat erosopimusten kautta. Lisäksi kuudelle henkilölle löytyi uusi tehtävä uudelleensijoituksen tai toimenkuvamuutoksen avulla, Alma Media kertoi yt-neuvottelujen päättymisestä torstaina tiedotteessa.
Alma Consumerin johtaja Kari Kiveläperusteli yt-neuvotteluja valtakunnallisen printtimainonnan laskulla ja keskittymisellä paikalliseen sisältöön.
Toimittaja Matti Kuusela (etualalla) sanoo, että henkilöstö pettyi työnantajan toimintaan.Anne Savin / Yle
Lehti on karsinut aiemmin myös esimerkiksi avustajasopimuksista.
Yt-neuvottelut päättyivät tällä viikolla. Yt-neuvottelujen piirissä oli yhteensä noin sata Alma Media Kustannus Oy:n henkilöä. Luvussa ovat mukana myös esimerkiksi tarvittaessa töihin tulevat.
Matti Kuusela: "En ole näin synkkiä päiviä viettänyt"
Toimittaja Matti Kuusela on ollut Aamulehdessä lähes 40 vuotta töissä. Hänen mukaansa yt-neuvottelut olivat tällä kertaa todella rajut.
– Tapa, jolla meille on tästä kerrottu, on käsittämättömän pöyristyttävä. En ole näin synkkiä päiviä viettänyt kuin nyt.
– Meitä on pidetty kaksi, kolme päivää löyhässä hirressä. Siellä on itketty. Onneksi on niin hyvä yhteishenki, että kukaan ei ole ihan täysin murtunut vaan kaikki ovat jaksaneet suurin piirtein.
Aamulehti kehittää digitaalisuutta
Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi TuulensuuMarjut Suomi / Yle
Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu sanoo, että viime päivät ovat olleet raskaita toimituksessa koko työyhteisölle.
– Siitä huolimatta toimitus on tehnyt tapansa mukaan erittäin hyvää työtä. En usko, että lukija on hirveästi nähnyt eroa siihen, mitä normaalisti on, Tuulensuu kertoo.
– Tilanne on inhimillisesti ajateltuna tosi ikävä, kuten tämänkaltaiset tilanteet aina ovat. Toisaalta nyt käännämme katsetta niihin ihmisiin, jotka ovat meillä täällä töissä ja toisaalta heihin, jotka ovat meidän asiakkaitamme ja maksavia lukijoita.
Aamulehti kehittää digitaalista tekemistä niin, että tarjotaan sellaisia juttuja, jotka kiinnostavat lukijoita ja saavat tilaamaan lehden.
– Sisäisesti teemme asioita ehkä hieman yksinkertaisemmin ja olemme toivottavasti joustavampia.
Raskaat neuvottelut
Aamulehden toimituksen luottamushenkilö Sari Sainio sanoo, että yt-neuvottelut olivat raskaat. Hänen mukaansa väki on vähentynyt jo ennestään vuosien aikana.
– Täytyy sanoa, etten ole koskaan nähnyt ihmisiä yhtä poissa tolaltaan kuin näinä kahtena päivänä. Määrä on todella iso meidän toimituksen joukosta.
Sainion mukaan työnantaja ratkaisi, että eropaketteja tarjotaan.
– Paketti oli irtisanomisen vaihtoehto, Sainio sanoo.
Lukuisia yt-neuvotteluita 2010-luvulla
Vuosi sitten lokakuussa Alma Media vähensi yhtiön alueyksikön henkilöstömäärää 35 henkilötyövuodella. Silloin merkittävin osa vähennyksistä osui Tampereelle ja Poriin, jossa ilmestyy Satakunnan Kansa.
Vuonna 2015 Alma Media vähensi 70 henkilötyövuotta. Vähennyksistä 29 kohdistui Aamulehden, Satakunnan Kansan ja paikallislehtien toimituksiin.
Vuonna 2012 kerrottiin, että Alma Median henkilöstön määrä vähenee noin sadalla henkilöllä. Silloin lähes puolet vähennyksistä toteutettiin vakituisen henkilöstön irtisanomisilla.
Alma Media kirjaa vuoden 2018 neljännen vuosineljänneksen tulokseen arviolta 0,5 miljoonan euron kulun järjestelyjen seurauksena. Alma Median Consumer-yksikkö pyrkii saavuttamaan kahden miljoonan euron säästöt ensi vuonna.
Alma Media Kustannus Oy:n palveluksessa on noin 300 henkilöä.
Yt-neuvottelut koskivat vain Aamulehteä
Aamulehden toimitus on Finlaysonilla Tampereella.Kalle Parkkinen / Lehtikuva
Neuvottelut eivät nyt koskeneet muita Alma Consumer -liiketoimintasegmenttiin kuuluvia yksiköitä Alma Media Kustannus Oy:ssä, Alma Media Suomi Oy:tä eivätkä paino- ja jakeluyhtiö Alma Manu Oy:tä.
Alma Consumer julkaisee Iltalehteä, Aamulehteä, Satakunnan Kansaa sekä paikallis- ja kaupunkilehtiä. Paino- ja jakeluyksikkö Alma Manu on osa Alma Consumeria.
Järjestön mukaan kuluvasta vuodesta näyttää tulevan jälleen yksi mittaushistorian lämpimimmistä. WMO:n alustavien tilastojen mukaan kuluva vuosi on ollut mittaushistorian neljänneksi lämpimin.
Tiedot pohjustavat sunnuntaina alkavaa pariviikkoista YK:n ilmastokokousta Puolan Katowicessa. Tilaisuudessa on läsnä muun muassa WMO:n suomalainen pääsihteeri Petteri Taalas.
Yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan siirtyminen lisäisi työttömien välistä yhdenvertaisuutta ja yksinkertaistaisi nykyistä työttömyysturvajärjestelmää, arvioidaan sinisten tilaamassa selvityksessä työttömyysturvan muuttamisesta.
Perjantaina julkistettavan selvityksen on tehnyt Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki. Selvityksen käynnisti sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) viime keväänä.
Ylen haltuunsa saamassa selvityksessä tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa, joilla kaikki työssäoloehdon täyttävät työttömät olisivat oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Tällä hetkellä ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet saavat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho pitää tätä räikeänä epäkohtana, sillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus perustuu suurelta osin kaikkien palkansaajien maksamiin työttömyysvakuutusmaksuihin.
– Nythän meillä on se tilanne, että työttömien joukossa on väliinputoajia, jotka eivät saa lainkaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, vaikka ovat joutuneet maksamaan siitä. Tämä pitää korjata, Terho sanoo.
Selvitys ei johda toimenpiteisiin tällä hallituskaudella
Sinisten selvityksestä ei ole sovittu hallituksessa, eikä tällä vaalikaudella ehditä enää aloittamaan työttömyysturvaremontin kaltaista laajaa uudistusta. Terho kuitenkin toivoo, että asia nousee selvityksen myötä pöydälle seuraavissa hallitusneuvotteluissa.
Selvityksessä ehdotetaan eri vaihtoehtoina Kelan maksaman peruspäivärahan muuttamista ansiosidonnaiseksi etuudeksi, pakollista työttömyyskassan jäsenyyttä, tai työttömyyskassojen lakkauttamista ja koko työttömyysturvajärjestelmän hallinnoinnin siirtämistä Kelaan.
Ammattiyhdistysliike on vastustanut ansiosidonnaisen ulottamista kaikille, sillä työttömyyskassa on monelle merkittävä syy kuulua liittoon. Ehdotukset ansiosidonnaisen laajentamisesta on tulkittu ammattiyhdistysliikkeen puolelta peiteltynä hyökkäyksenä työntekijöiden järjestäytymistä vastaan.
Yle esittelee selvityksessä tarkasteltavat vaihtoehdot yksityiskohtaisemmin alla.
1. Peruspäiväraha ansiosidonnaiseksi
Ensimmäisessä vaihtoehdossa järjestelmä säilyisi pääosin ennallaan, mutta Kelan nykyäänkin maksama peruspäiväraha muutettaisiin ansiosidonnaiseksi.
Peruspäivärahan saaminen ei edellytä kuulumista työttömyyskassaan, joten muutos takaisi ansiosidonnaisen myös työttömyyskassaan kuulumattomille. Selvityksen mukaan ilman ansiosidonnaista jää vuodessa yli 70 000 työtöntä.
Ansiopäiväraha säilyisi ennallaan, ja työntekijät voisivat edelleen kuulua työttömyyskassoihin. Työttömyyskassan jäsenet saisivat jatkossakin rahoilleen vastinetta, sillä työttömyyskassan ulkopuolisille maksettava ansiosidonnainen peruspäiväraha olisi noin 5,5 prosenttia ansiopäivärahaa pienempi. Tämä on se osuus ansiopäivärahasta, josta työttömyyskassa keskimäärin vastaa.
Selvityksessä arvioidaan, että uudistus olisi kevyt ja suoraviivainen tapa saavuttaa yhdenvertaisempi työttömyysturvajärjestelmä. Julkisen sektorin menoja uudistus kasvattaisi 247 miljoonalla eurolla.
2. Työttömyyskassan jäsenyydestä pakollista
Toisessa vaihtoehdossa ansiosidonnainen työttömyysturva laajennettaisiin kaikille tekemällä työttömyyskassan jäsenyydestä pakollista. Selvityksessä pakollista kassajäsenyyttä verrataan liikennevakuutukseen tai yrittäjien eläkejärjestelmään, jossa yrittäjä velvoitetaan ottamaan vakuutus vakuutuslaitoksesta kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan alkamisesta.
Vuosittaisen tulorajan ylittävillä palkansaajilla olisi velvollisuus liittyä työttömyyskassaan rangaistuksen uhalla. Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, millaisia olisivat sanktiot sen varalle, etteivät kaikki liity työttömyyskassaan vapaaehtoisesti.
Pakollisen jäsenyyden myötä työttömyyskassajärjestelmä laajenisi merkittävästi, ja samalla Kelan maksama peruspäiväraha lakkautettaisiin.
Selvityksessä arvioidaan, että uudistus olisi suhteellisen suoraviivaista toteuttaa, sillä se ei muuttaisi järjestelmän rakennetta merkittävästi
Pakollinen kassajäsenyys nostaisi työttömyysturvamenojen kokonaismäärää noin 300 miljoonalla eurolla.
3. Nykyjärjestelmän purkaminen
Kolmannessa uudistusvaihtoehdossa nykyinen kassajärjestelmä purettaisiin asteittain ja Kela ottaisi työttömyysturvan kokonaisuudessaan hoitaakseen.
Edessä olisi mittava remontti, sillä nykyjärjestelmässä ansiosidonnaista työttömyysturvaa hallinnoidaan 26 eri työttömyyskassan kautta. Samalla ajettaisiin alas myös Työttömyysvakuutusrahasto TVR:n työttömyysturvaan liittyvät osat ja TVR:n varallisuus siirtyisi Kelan hallintaan.
Työttömyysturvan hallinnoinnin keskittäminen Kelaan tuottaisi selvityksen mukaan säästöjä hallinnollisissa kustannuksissa.
Työntekijän kannalta suurin ero olisi työttömyyskassojen jäsenmaksujen keräämisen loppuminen ja palveluntarjoajan vaihtuminen Kelaan. Ansiosidonnaisen ehdot pysyisivät ennallaan.
Kassamaksujen poistuminen johtaisi siihen, että nykyisin kassojen rahoittama 5,5 prosentin osuus ansiosidonnaisen kustannuksista pitäisi rahoittaa muilla keinoin.
Kokonaisuudessaan uudistus heikentäisi julkista taloutta noin 140 miljoonalla eurolla.
Selvityksessä ehdotetaan, että lyhyellä aikavälillä otettaisiin käyttöön ensimmäisenä vaihtoehtona esitelty ansiosidonnainen peruspäiväraha.
Nykyistä työttömyyskassojen määrää olisi selvityksen suositusten mukaan pidemmällä aikavälillä vähennettävä nykyisestä 26:sta noin viiteen toimijaan. Mikäli näin ei kuitenkaan tapahtuisi, suositellaan selvityksessä kolmantena vaihtoehtona esitellyn Kelan hallinnoiman yleisen ansioturvan valmistelua.
Jyri Hellevuon avioero viisi vuotta sitten oli vaikea. Pitkien taistelujen jälkeen oikeus päätti lasten osoitteen sekä elatusavun määrän. Yhteishuoltajuudessa lasten äidistä tuli lähivanhempi ja Hellevuosta etävanhempi.
– Kuukauden nettotuloista meni 25 prosenttia elatusapuun, kertoo Hellevuo. Lapsilisät menivät ex-vaimolle.
Ylen joukkoistus paljastaa, että etenkin vuoroasumisessa elatusavun maksaminen koetaan usein kohtuuttomaksi. Vaikka jälkikasvu asuisi puolet ajasta toisella vanhemmallaan ja puolet toisella, ja kaikki suuremmat kulut pantaisiin puoliksi, joutuu etävanhempi maksamaan kuukausittain pitkän pennin elatusapua.
"Vuoroasumisessa järki sanoisi ettei elatusta tarvitse maksaa, mutta silti suositusten mukaan "virallinen" laskelma voi näyttää satojen eurojen maksuja. Asumisen kuluja ei huomioida etävanhemmalle."
"Lähivanhemman mielestä etävanhempi on elatusvelvollinen koko tämän uudesta perheestä, kun heillä ei rahat riitä. Ja on typerää, että toinen joutuu maksamaan elatusapua, vaikka lapsi asuu puolet ajasta etävanhemmalla."
"Ex-mies ei ymmärrä, että lapsista huolehtiminen maksaa"
Laki lapsen elatuksesta takaa, että lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan.
Vuodelta 1975 peräisin olevan lain mukaan elatusapua maksetaan lapselle, jos vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta tai jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. Kelan myöntämää elatustukea voi esimerkiksi saada silloin, jos lapsi ei saa elatusta elatusvelvolliselta tai jos elatusapu on pienempi kuin elatustuki.
Ainakaan toistaiseksi lapsi ei voi olla kirjoilla kahdessa osoitteessa, vaikka vanhemmilla olisi yhteishuoltajuus. Tähän voi lähivanhempi perustaa vaatimuksensa elatusavusta, vaikka kaikki mahdolliset kulut olisi jaettu puoliksi.
"Isä ei mieltänyt kustannusten nousevan siirryttäessä yhdestä taloudesta kahteen, vaan ajatteli elatuskustannusten vähenevän hänen osaltaan eron myötä."
"Saan liian vähän elatusapua, sillä lapsen isä ei suostunut maksamaan kuin minimin."
"Sopiminen elatusavusta oli helppoa, koska mies suostui maksamaan Kelan elatustuen verran 156 e/kk . Jos olisi menty lastenvalvojan kautta, niin hän joutuisi tulojensa puolesta maksamaan enemmän."
Lapsen elatuksesta voi tehdä oikeuskelpoisen sopimuksen kunnan lastenvalvojan luona. Mahdollisen elatusavun määrän voi laskea laskurilla (Sosiaalikollega) myös itse – tai neuvotella entisen puolison kanssa, kuten eräs joukkoistukseen vastanneista:
"Jos aikanaan olisimme exän kanssa alistuneet lastenvalvojan määräämään elatusapuun, niin minulle ei elatusavun maksajana olisi jäänyt edes leipää pöydälle. Sovimme keskenämme elatusmaksusta, jotta lapsellamme olisi molempien vanhempien luona taloudellisesti yhtä hyvät lähtökohdat."
Lakimuutos tulossa, mutta...
Elatusapulaskuri on siitä huono työkalu, että se ei ota huomioon vuoroasumista. Osa joukkoistukseen vastanneista elatusapua maksavista kertoo, että talous on todella kovilla. Pahimmillaan elatusmaksut ovat vieneet velkasaneeraukseen.
Jyri Hellevuon lapset asuvat hänen luonaan vuoroviikoin. Omasta pussista on kustannettava muun muassa lasten koulukuljetukset.
– Pahimmillaan kuskasin joka toinen viikko lapsia kolmeen eri kouluun yli 40 kilometrin päähän. Ei siinä paljon muuta hommaa silloin voinut tehdä, kertoo Hellevuo.
Lasten vuoroasuminen on kasvussa (THL), sillä se on monesti paras tapa molemmille vanhemmille huolehtia lapsistaan. Etävanhempana on useammin isä kuin äiti.
"Lapsilisät menevät lähivanhemmalle ja tämän lisäksi lähivanhempi saa lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, vaikka kyseessä olisi yhteishuoltajuus. Laskurit eivätkä sossut huomioi tätä mitenkään. Toivottavasti tuleva laki lapsen huoltajuudesta korjaa isän asemaa erotilanteessa niin että voidaan tosiasiallisesti puhua yhteishuoltajuudesta."
Lainsäädäntöön lapsen vuoroasuminen on vasta tulossa. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja sen odotetaan astuvan voimaan vuoden 2019 aikana.
Lakimuutoksen tavoitteena on huomioida erotilanteissa entistä paremmin lapsen etu, mutta elatusavun laskemiseen vuoroasumisessa se ei ota kantaa, kertoo johtava sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Mirja Laitinen Jyväskylän kaupungilta.
– Huoltolaki ja sen uudistukset eivät sinänsä riitä, vaan uudistusta tarvitaan myös palvelujärjestelmään ja sosiaaliturvajärjestelmään, huokaa Laitinen.
Vaikka laki tunnistaisi sopimuksen, missä todetaan lapsen asuminen molempien luona, mutta vain toisella vanhemmalla on mahdollisuus saada tukea koulukyyteihin, lapsilisää, elatustukea tai asumistukea, niin ei sopimuksella ole merkitystä.
Toistaiseksi vanhemmat eivät siis ole tasa-arvoisessa asemassa, vaikka lapsen vuoroasuminen kirjattaisiinkin lakiin.
Elatussopimuksen päivittäminen
Ylen joukkoistukseen vastanneista moni tuskaili myös sitä, että tehtyä elatussopimusta on vaikea lähteä muuttamaan myöhemmin.
"Oma taloudellinen tilanteeni on selvästi heikentynyt, kun taas ex-puolison tilanne on selvästi parantunut. Vaikka kaikki tekijät puoltavat elatusavun alentamista usealla sadalla eurolla, ex-puoliso ei ole siihen suostunut."
"Maksan tuloihini nähden liikaa. Erovaiheessa pakenin ahdistusta tekemällä paljon ylitöitä. Kun sovittiin lastenvalvojan kanssa maksuista, palkka kostautui."
Elatusavun rahamääriin tehdään indeksitarkistus (Oikeusministeriö) kalenterivuosittain. Maksettavan summan pitäisi nousta myös lapsen kasvun myötä, sillä teini-ikäisen kulutus on aivan toista luokkaa, kuin päiväkotilapsen.
"Yli kymmenen vuotta sitten lastenvalvoja ei neuvonut suuntaan eikä toiseen tulevaisuuden suhteen. Tuolloin 5-vuotiaasta sovittu 150 euron elatustuki ei riitä likimainkaan 16-vuotiaan lukiolaisen perustarpeisiin edes osittain."
Laitinen muistuttaa, että vanhemmat voivat käydä lastenvalvojan luona neuvottelemassa elatussopimuksesta, mutta sopimusta ei ole pakko tehdä – etenkään jos se tuntuu kohtuuttomalta.
Jyri Hellevuo on tällä hetkellä tyytyväinen tilanteeseensa. Missään vaiheessa hän ei ajatellut luovuttavansa lapsiaan kokonaan lasten äidille
– Ei tullut mieleenkään! Sen takia olen 5 vuotta vääntänyt, että nyt ollaan suurinpiirtein siinä, mistä alunperin keskenään sovittiin. Tarjosin silloin, että maksan kohtuullisen elatusmaksun, lapset asuvat vuoroviikoin minulla ja jatketaan elämää eteenpäin.
Hellevuo maksaa nykyisin vähemmän elatusapua kuin jutun alussa mainitun 25 prosenttia nettotuloista kuukaudessa.
Lastenvalvojat noudattavat elatuksen määrittelyssä oikeusministeriön ohjetta, jonka mukaan elatusavun laskemisen jälkeen on tehtävä vielä kohtuullisuusarviointi.
– Lapsen etu ei ole suurin mahdollinen elatusavun määrä, vaan että elatusapu on lapselle riittävä, mutta maksajalle kohtuullinen, sanoo johtava sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Mirja Laitinen.
On myös etävanhempia, jotka maksavat elatusavut mukisematta.
"Olemme hyvissä väleissä lapsen isän kanssa ja molemmat ajattelee vain lapsen parasta."
"Miksi solmimisen pitäisi olla vaikeata? Kysehän on omista lapsista ja heidän jokapäiväiseen elämään liittyvien asioiden sopimisesta taloudellisesti."
"Sovimme olevamme lasten huoltajia elämämme loppuun saakka. Vanhemmat ovat eronneet, eivät lapset."
Muutettu 29.11.2018 klo 12.19: Muutettu Jyri Hellevuon nykyisin maksamaa elatusavun summaa. Aiemmin jutussa oli sen suuruudeksi kirjoitettu noin 300 euroa kuukaudessa.
Läheskään kaikki tartunnan saaneet eivät hakeudu tutkimuksiin.
Yksin uusia klamydiatartuntoja ilmoitetaan vuosittain noin 13 200, joista 65 prosenttia todetaan alle 25-vuotiailla.
Papillooma- ja herpesvirukset sekä klamydiabakteeri aiheuttavat yhdessä valtaosan seksitautitatartunnoista Suomessa.
Se tiedetään, miten taudit tarttuvat. Sitä ei ole tutkittu, millaiset kokemukset ovat yhteisiä kaikille seksitaudin saaneille.
Terveystieteiden maisterin Toni Haavan väitöstutkimus "Käytännön teoria tartunnan saaneen aikuisen kokemuksista seksitaudin kanssa elämisestä" tarkastetaan Tampereen yliopistossa 5. joulukuuta.
– Tämä oli sekä kansallisesti että kansainvälisesti ensimmäinen tutkimus, jossa oltiin kiinnostuneita näistä tartunnan saaneiden geneerisistä eli tietystä taudista riippumattomista kokemuksista, Haapa kertoo.
Kolme yhdistävää kokemusta
Väitöstutkimuksen mukaan seksitaudin saaneita yhdistää ainakin kolme kokemusta: tiedonjanon herääminen diagnoosin jälkeen, taudin vangiksi joutumisen kokemus sekä oman seksihistorian tarkasteleminen.
– Tiedonjanon herääminen viittaa siihen, että tartunnan saaneilla on voimakas tarve selvittää, mistä seksitaudissa on kysymys ja se, keneltä on tartunnan voinut saada. Taudin vangiksi joutuminen tarkoittaa erilaisia vavisuttavia tuntemuksia diagnoosin saamisen jälkeen, joihin liittyvät esimerkiksi tartuttajan syyllistäminen, likaisuuden tai saastutetuksi tulemisen tuntemukset, Haapa kuvaa.
Sitä lähti kelaan kaikkia viime aikojen tapahtumia, et keitä on ollu, klamydiaan sairastunut kertoo tutkimuksessa.
Jotenkin tuntuu, että syöpä olis ollu parempi vaihtoehto ku tämä, hiv-tartunnan saanut kertoo.
Oman seksihistorian tarkastelu näyttäytyy esimerkiksi katumuksena riskikäyttäytymisestä tai itsensä syyllistämisenä.
Mä olen sellainen riskikäyttäytyjä ollut jo aikaisemminkin, että tämä hiv ei tullut yllätyksenä.
Tutkittavat suhtautuivat tutkimuksen mukaan seksitaudin hoitoon vastuuntuntoisesti. Toisaalta hoidot voivat olla kivuliaita, mutta niiden avulla on mahdollista saada tartunta joko voitettua tai ainakin hallintaan.
Sairastunut pelkää kumppanin saavan tartunnan
Seksitauti ei välttämättä muuta tulevaisuutta, mutta siihen liittyy erilaisia huolia.
Toni Haapa sanoo, että tartunnan saaneet voivat pelätä leimautumista ja muiden reaktiota. Välillä pelko voi osoittautua turhaksi, kun ympärillä olevat ihmiset suhtautuvatkin asiaan hyvin.
Inhottavinta on se vastaanottotila sukupuolitautien poliklinikalla, kaikki kyttää kaikkia, hiviin sairastunut kertoo.
Tartunnan jälkeen monen seksielämä kuihtuu ainakin hetkellisesti. Sairastunut tiedostaa, että hän voi tartuttaa toisia. Sairastunut pelkää tartuttavansa myös kumppaninsa.
Piti vältellä kumppanin kanssa läheisyyttäkin, ettei se sitten olis johtanu mahdolliseen kanssakäymiseen, johon en olis voinu ryhtyä kuitenkaan, klamydiaan sairastunut kertoi.
Sitä miettii, et löytyykö tulevaisuudessa sellanen kumppani, joka hyväksyy tämän tai joku jolla myös on vastaava, genitaaliherpeksen saanut kertoo.
Arki muuttuu, mutta ei välttämättä
Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensin tutkija kävi läpi 33 tieteellisen artikkelin kuvaukset kokemuksista ja haastatteli 8 seksitautiin sairastunutta.
Sitten teoria testattiin tilastollisesti yli 200 tartunnan saaneen kyselytutkimuksessa.
Teorian avulla on tutkijan mukaan mahdollista kehittää seksitautien ennaltaehkäisyä ja hoitoa vastaamaan entistä paremmin tartunnan saaneiden yksilöllisiä tarpeita. Lisäksi teoriaa voidaan käyttää hyväksi hoitohenkilökunnan koulutuksessa.
Seksitauti muuttaa arkea enemmän silloin, kun tauti on parantumaton kuin jos se on paraneva. Osan arkea seksitauti ei muuta mitenkään.
– Arjen muutoksia ilmentävät esimerkiksi säännöllisen lääkityksen mukana kantaminen tai seksitaudin uusiutuvien oireiden ilmaantuminen ja niistä selviytyminen arjessa, Toni Haapa sanoo.
Kursiivilla olevat lainaukset ovat seksitautitartunnan saaneiden kokemuksia, jotka mainittiin väitöskirjassa.
Syyttäjä vaatii Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa työskennelleelle henkilölle ehdollista vankeusrangaistusta potilastietojen luvattomasta katselusta. Rikosnimike on henkilörekisteririkos.
Työntekijä oli syyttäjän mukaan tehnyt lukuisilla eri kerroilla työtehtäviinsä liittymättömiä ja siten oikeudettomia kyselyjä potilasrekisteriin, josta löytyy muun muassa ihmisten terveystiedot.
Työntekijä oli katsellut henkilöiden terveystietoja vuoden 2015 kevään ja kesän aikana. Hän on esitutkinnassa myöntänyt katselleensa ystäviensä, sukulaistensa ja työkavereidensa potilastietoja uteliaisuudesta.
Asiaa käsitellään Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa torstaina. Asianomistajia on 192.
Liikaa viime vuonna veroja maksaneille on tiedossa ennätyspalautukset.
Maksettuja veroja palautetaan joulukuun 11. päivä lähes kolme miljardia euroa. Viime vuoden palautuksia on tulossa 3,6 miljoonalle henkilöasiakkaalle.
Saajia ei ole aikaisempaa enemmän, sen sijaan palautukset ovat nyt suurempia. Jokainen palautuksen saaja saa keskimäärin sata euroa enemmän kuin viime vuonna. Palautuksia maksetaan kymmenkunta prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Ennätyssuuriin palautuksiin ei ole verottajan arvion mukaan mitään yhtä syytä. Viime vuonna tavallista useampi on hakenut muutosverokortin ja arvioinut tulonsa yläkanttiin. Lisäksi ihmiset ovat hakeneet kotitalousvähennyksiä enemmän kuin edellisvuonna.
Myös viime vuodelle osunut hallituksen kiky-uudistus on vaikeuttanut veroprosentin arviointia, kun monelta jäi lomarahat saamatta.
Viimeinen yhteinen veronpalautuspäivä
Tämän vuoden verotus hoidetaan ensi vuonna eri tavalla ja yhteinen palautuspäivä jää historiaan.
Veronpalautuksia maksetaan ensi vuonna pääsääntöisesti elokuun ja joulukuun välisenä aikana. Päivämääriin vaikuttavat oma verotuksen päättymispäivä sekä omaan tai puolison veroilmoitukseen tehdyt muutokset.
Veronmaksajat saavat tiedon tämän vuoden verotuksen palautuksesta joko postin jakamasta veroilmoituksesta tai verohallinnon OmaVero- internetpalvelusta.
Verottaja lähettää edelleen esitäytetyn veroilmoituksen keväällä huhtikuun loppuun mennessä.
Viime vuoden jäännösveroja eli mätkyjä on kertynyt reilulle 600 000 henkilöasiakkaalle, yhteensä 1,2 miljardia euroa. Myös mätkyihin tulee ensi vuonna isoja muutoksia, kun niitä maksetaan vuodenvaihteen sijaan lähinnä elokuun ja helmikuun välisenä aikana.
Ilmetty Gunvald. Se tulee mieleen, kun ruotsalainen maailmantähti Mikael Persbrandt purjehtii sisään espoolaiseen kulttuurikeskukseen. Hanasaaressa on juuri avautumassa Persbrandtin, 55, taidenäyttely, ja mies saapuu paikalle pitkässä poplarissa ja aurinkolaisessa. Sama vaatetus, ryhti ja asenne kuin Beck-elokuvien kovispoliisilla.
Nyt ei kuitenkaan kuvata rikossarjaa. Kohta pitäisi aloittaa Into the Woods -kuvataidenäyttelyn pressitilaisuus, mutta päähenkilöllä on näköpuhelu kesken. Facetime-yhteyden toisessa päässä on Persbrandtin vaimo, jolle mies esittelee galleriatilaa ja maalauksia. Voisi melkein väittää, että Persbrandt on tohkeissaan. Ja miksi ei olisi?
Näyttely ei ole hilpeimmästä päästä
Hanasaaressa on esillä vajaat parikymmentä Mikael Persbrandtin teosta, maalauksia ja litografioita, ekspressiivisiä ja värikkäitä töitä, joista voi erottaa ihmishahmoja ja eläimiä.
Yhdessä raivoisat härät syöskyvät kohti. Toisessa istuu kaksi surumielistä hahmoa, jotka tuovat mieleen Edgar Degas’n teoksen nimeltä L’Absinthe. Samaa pohjatonta surumielisyyttä ja epätoivoa on molempien sielunmaisemassa.
Yksi Persbrandtin esikuvista on Francis Bacon, jonka teokset eivät ole hilpeimmästä päästä. Kaksiosaisessa Toinen puolisko ja Louisiana -työssä alaston mies makaa ihmisjoukon ympäröimänä. Kuollut? Näyttää siltä, että kuvassa on meneillään ruumiinavaus. Fyysinen vai henkinen, kuka tietää.
– Joku sanoi, että nämä uudet työt ovat ahdistavampia kuin ne, jotka tein aiempaan näyttelyyni. Itse en ajattele niin vaan päinvastoin, Persbrandt sanoo.
Kun Mikael Persbrandtilta kysyttiin, miksi hän toi Suomeen uusia teoksia, vastaus oli yksinkertainen. – Koska kaikki vanhat myytiin. Ja tykkään maalata.Antti Haanpää / Yle
"Kasvoin tärpätin ja öljyvärien tuoksussa"
Persbrandt piti kypsän iän debyyttinäyttelynsä Ruotsissa, Lars Lerinin taidehallissa Karlstadissa vuonna 2016. Se oli menestys. Ihmiset jonottivat päästäkseen katsomaan, millaista kuvataidetta yksi maan parhaista näyttelijöistä oli saanut aikaiseksi.
Mielenkiintoon vaikutti varmasti myös se, että Persbrandt oli pitkään lööppijulkkis, jonka kokaiini- ja alkoholisekoilut, naisseikkailut, kapakkatappelut, raastupaistunnot ja tuomiot olivat pitkään sensaatiolehtien ykkösaihe.
Syksyllä suomeksi ilmestyneessä omaelämäkerrassaan Muistini mukaan (2018, Tammi), Persbrandt kertoo, miten vapauttavana hän maalaamisen koki sen jälkeen, kun alkoi pohjalle vajoamisensa jälkeen kavuta hiljalleen takaisin normaalielämään.
– Valtava määrä työstämättömiä tunteita nousi esiin, ja tuntui siltä, ettei niitä voinut käsitellä millään muulla tavalla, Persbrandt kuvailee kirjassa.
Kuvataide ei ilmestynyt näyttelijän elämään tyhjästä. Persbrandtin äiti oli kuvaamataidonopettaja, joka maalasi myös kotona.
– Kasvoin tärpätin ja öljyvärien tuoksussa. Toisinaan äiti maalasi myös puhelimen. Kun yritin aamulla soittaa, kädet tuhriintuivat väriin, Persbrandt muistelee Ylelle.
– Maalaaminen on minulle puhdasta iloa. Siihen ei liity minkäänlaista pakkoa, Mikael Persbrandt kertoi lehdistölle.Antti Haanpää / Yle
Myös baletti kiinnosti
Hilkulla oli, ettei Persbrandtista tullut päätoimista kuvataiteilijaa – tai balettitanssijaa. Alle 20-vuotiaana hän haki Ruotsin kuninkaalliseen taidekorkeakouluun, mutta ei päässyt sisään ensimmäisellä yrittämällä. Toista kertaa ei koskaan tullut.
Persbrandt oli aloittanut balettiopinnot ja päätyi avustajaksi Ingmar Bergmanin ohjaukseen. Paikka oli Ruotsin kuninkaallinen teatteri Dramaten ja näytelmä William ShakespearenKuningas Lear. Teatteri vei ja maalaaminen jäi, kunnes pohja tuli vastaan.
– Olen yrittänyt maalata aiemminkin, mutta minulla on ollut erittäin aktiivinen ura. Paikasta ja ajasta on ollut pulaa, Persbrandt perustelee, miksi rakkaaseen lajiin tuli lähes 40 vuoden tauko.
Persbrandt on tehnyt omien sanojensa mukaan 80 elokuvaa ja näytellyt “erilaisissa teattereissa”. Se on vaatimattomasti sanottu mieheltä, jolla on takanaan poikkeuksellisen komea lista kiitettyjä klassikkorooleja erityisesti Ruotsin ykkösnäyttämöllä Dramatenissa.
– En ole naturalisti. Minua ei kiinnosta kuvata sitä, miltä kananmunaa näyttää paistinpannussa. Minua kiinnostaa enemmän se, miten kananmuna voi, Mikael Persbrandt luonnehtii.Antti Haanpää / Yle
Pitkä Dramaten-ura päättyi kuitenkin eroon vuonna 2007, kun Persbrandt retkahti ja jätti ilmestymättä TšehovinLokin näytöksiin. Se oli yksi lukuisista skandaaleista, joita puitiin julkisuudessa.
Myös Beck-ura tyssäsi. Viimeisen kerran Persbrandt näytteli Gunvaldia vuoden 2016 elokuvassa. Hän oli jättänyt ilmestymättä kuvauksiin liian monta kertaa. Omaelämäkerrassaan Persbrandt kertoo, kuinka hän loppuvaiheessa vihasi Beckejä ja näytteli “automaattiohjauksella”.
On helppo ymmärtää, miksi Persbrandtia ärsyttää jatkuva viittaaminen Gunvaldiin, rooliin, jolla hän nousi julkisuuteen. Hän on paljon muutakin: palkittu draamanäyttelijä, jolla on merkittävä teatteri- ja elokuvaura.
– Olen iloinen, jos joku saa kuvistani jotain elämäänsä, Mikael Persbrandt sanoo. Vasemmalla teos nimeltä Suru ja oikealla Mellakka II.
Laji kuin laji, kunhan sytyttää
Persbrandt on avustajansa välityksellä tehnyt selväksi, ettei halua puhua yksityiselämästään tai näyttelijäntyöstään. Kysyä saa vain kuvataiteesta. Puhutaan siis siitä.
Persbrandtin mielestä maalaamisen kanssa on vähän sama kuin näyttelemisen: lopputuloksen täytyy sytyttää.
– Myös maalauksen täytyy liekehtiä, löytää jotain sellaista, joka tulee kankaan läpi ja jolla on jotain muuta sanottavaa kuin se alituinen pälpätys, joka meitä ympäröi, Persbrandt sanoo.
Maalaaminen on Persbrandtille tapa ilmaista itseä.
– Näyttämöllä voin yksittäisinä sekunteina kokea, miten hengitän yhdessä yleisön kanssa. Kun maalaan yksin ateljeessani, koen jotain samaa. Tästä on kyse: ilmaisuntarpeesta.
Persbrandt korostaa, että hän nauttii myös näyttelemisestä, mutta teatterissa ja elokuvia tehdessä itsen ja yleisön välillä on tunkua: on teksti, vastanäyttelijät ja ohjaaja, kamera ja leikkaaja.
– Maalatessa on vain minä, kangas ja luonnos. Se on lyhyempi ja suorempi prosessi, kukaan ei tule väliin sotkemaan, Persbrandt kuvailee.
– Kuinka moni taiteilija kutsuu maalauksiaan teoksiksi, Mikael Persbrandt ihmettelee. – Se on nonostuttavaa. Minulle ne ovat vain maalauksia, Persbrandt sanoo.Antti Haanpää / Yle
Uusi aluevaltaus: komedia
Muistini mukaan -kirjassa Persbrandt kertoo, että hänellä on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kuivilla hän on kirjaa kirjoittaessaan ollut tuhat päivää.
Viimeisten kohujen jälkeen mies on jo palannut näyttämölle. Hän esitti Macbethin nimiroolin vuonna 2016 tukholmalaisessa Maxim-teatterissa, josta hän omistaa osan.
Tänä syksynä hän on tehnyt uuden aluevaltauksen. Vakavista draamarooleista tunnettu Persbrandt näyttelee paraikaa Molièren klassikkokomediassa Luulosairas. Hänellä on päärooli, kuvitteellisista vaivoista kärsivä Argan. Ensi-ilta oli marraskuussa Maxim-teatterissa.
Persbrandt on raivannut myös maalaamiselle aiempaa enemmän tilaa.
– Ja olen siitä erittäin onnellinen. Jos tähän asti olen luonnostellut ja maalannut 10 prosenttia ajastani, haaveenani on maalata 40 prosenttia ajasta, näytellä teatterissa 30 prosenttia ja elokuvissa 30 prosenttia. Siitä tulee 100 prosenttia, sanoo Persbrandt, mies, jonka elämä vaikuttaa olevan raiteillaan.
Lähteenä käytetty myös kirjaa: Mikael Persbrandt ja Carl-Johan Vallgren: Muistini mukaan (Tammi 2018), suomentanut Heikki Eskelinen.
Mikael Persbrandt: Into the Woods -näyttely Hanasaaren kulttuurikeskuksessa 27.1.2019 asti.
Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan elektroniikkaliikkeen vartijat ilmoittivat lauantaina kello 20.00 aikaan poliisille, että myymälästä poistui kaksi miestä mukanaan anastettua omaisuutta. Myymälän työntekijän mukaan miehet poistuivat pihasta henkilöautolla.
Poliisi tavoitti tuntomerkkejä vastaavan auton hetken päästä punaisista liikennevaloista Porkkalankadun ja Mechelininkadun risteyksessä. Kun poliisipartio laittoi hälytysvalot päälle, auto pakeni punaisia päin pohjoisen suuntaan.
Takaa-ajo eteni Pohjoiselle Rautatienkadulle, jossa pakoauto ajoi vastaantulevien kaistalla ja aiheutti läheltä piti -tilanteen linja-auton kanssa. Auto jatkoi matkaansa huomattavaa ylinopeutta Runeberginkadun ja Arkadiankadun kautta Mannerheimintielle.
Mannerheiminkadun ja Postikadun risteyksessä auto teki U-käännöksen osuen samalla kahteen henkilöautoon. Useat poliisipartiot olivat mukana takaa-ajossa, joka jatkui Töölöntorin ympäristössä. Auto ajoi myös yksisuuntaisia katuja väärään suuntaan ja poikkesi jalkakäytävälle. Jalankulkijat hyppivät pois auton tieltä, etteivät jäisi sen alle.
Tehtävään osallistui useita poliisipartioita.Helsingin poliisi
Sandelsinkadulla auto törmäsi vielä kahteen henkilöautoon ja valui lopulta poliisiauton keulaan.
Poliisin mukaan autosta löytyi muutaman tuhannen euron arvosta varastettua elektroniikkaa ja myymälän vetokärryt.
Takaa-ajon aikana vaurioitui yhteensä kuusi ajoneuvoa pakoauto mukaan lukien.
Helsingin poliisin rikoskomisarion Mika Helmisen mukaan on vain sattumaa, että pakomatkan aikana ei tapahtunut vakavia henkilövahinkoja.
Autossa oli kuljettajan lisäksi kaksi muuta matkustajaa, mies ja nainen. Kyydissä ollutta miestä epäillään varkaudesta, mutta naista ei epäillä mistään rikoksesta.
Pakoauton vuonna 1994 syntynyttä kuljettajaa epäillään muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, varkaudesta ja rattijuopumuksesta. Helsingin käräjäoikeus vangitsi hänet eilen keskiviikkona.
Myymälän valvontakameratallenteelta näkyy, että miehet kaatoivat kassajonossa olleen lapsen kumoon, kun he lähtivät juoksemaan pakoon. Poliisi ei ole tavoittanut lapsen huoltajia.
Poliisi pyytää lapsen huoltajia ottamaan yhteyttä sähköpostitse ositteeseen: analyysi.helsinki@poliisi.fi.
Yle kertoi oikeustoimittaja Päivi Happosen blogissa viime perjantaina, että poliisi muutti muutama vuosi sitten sakotuskäytäntöään, kun se ei enää katso rikesakkoa lähettäessään valvontakameran kuvasta kuljettajan naamaa.
Muutaman vuoden kuluttua poliisin sakotuskäytäntö muuttuu jälleen hyvin merkittävästi.
Uusi tieliikennelaki vaatii, että poliisin valvontakameroiden täytyy ottaa niin hyvälaatuisia kuvia, että kuljettajan voi tunnistaa.
Poliisi valmistautuu uuteen lakiin täyttä päätä. Se uusii parhaillaan tietojärjestelmiään ja hankkii uusia nykyistä parempilaatuisia valvontakameroita.
Mutta esimerkiksi lumisateella kuljettajan kasvoista on vaikea saada valvontakameroilla riittävän selkeitä kuvia.
Poliisi arvioikin, että tulevaisuudessa jopa 60 000 ylinopeutta ajanutta selviää vuosittain ilman sakkoa.
– Arvio on, että noin 20 prosenttia valvontakameran kuvista menee poistolaariin, kun kuljettajaa ei voida tunnistaa kuvasta, sanoo Ylelle Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein.
Poliisi ei aio kuitenkaan tiputtaa hanskoja käsistä lumisateella.
Poliisin partioautot liikkuvat joka säässä, ja Liikenneturvallisuuskeskus tekee omat temppunsa. Se kytkee lumisateella tai kovassa vesisateessa päälle ne kamerat, joiden lähistöllä sää on parempi.
– Silloin me laitamme useamman kameran ottamaan kuvia ja lisäämme valvontatunteja, lupaa Pasterstein.
Punaisia päin ajosta sakko kotiin
Uusi tieliikennelaki tuo poliisille nykyistä huomattavasti tehokkaammat tavat puuttua kännykän käyttöön ajaessa ja punaisia päin ajamiseen.
Näistä kuten turvavöiden käyttämättä jättämisestäkin lähtee tulevaisuudessa sakko auton omistajalle tai haltijalle, jos valvontakameran kuvassa oleva henkilö syyllistyy näihin liikennerikkomuksiin.
– Näiden valvonta lisääntyy dramaattisesti. Arvioisin, että se tulee tuplaantumaan tai jopa triplaantumaan, sanoo Pasterstein.
Sakkolappuun kuljettajan kuva
Muutaman vuoden kuluttua myös sakkolappu uudistuu.
Poliisin mukaan kotiin tulevan sakkolapun kulmaan tulee valvontakameran nappaama kuva auton kuljettajasta.
– Tulevaisuudessa sakkolapun kulmassa näkyy kuva henkilöstä, joka ylinopeutta oli ajanut, kertoo Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtajaDennis Pasterstein.
Jos sakkolappuun tulostunut kuva ei ole sakon saajan mielestä riittävän selvä, hän pääsee katsomaan kuvaa poliisin palvelupisteessä tai sähköisessä asiointijärjestelmässä. Näin sakon saanut voi vastustaa sakkoa, jos hän itse ei ole valvontakameran kuvassa.
Uusi tieliikennelaki tulee voimaan 1.6.2020. Eduskunta hyväksyi sen kuluneena syksynä.
– Kyllä se hienolta tuntuu, että sinne aukeaa ensimmäinen ja ainoa Suomessa tällainen hieno kylä.
Tähän virolahtelaisen Jaakko Kuntsin tokaisuun tiivistyy päivän tunnelmat pienessä 3 000 asukkaan Virolahden kunnassa, joka nojaa Suomen ja Venäjän väliseen rajaan.
Vaalimaan rajanylityspaikan tuntumassa sijaitseva Zsar Outlet Village jäljittelee pientä kaupunkia, jossa on kansainvälisten merkkiliikkeiden tehtaanmyymälöitä.
Jotkut liikkeet, kuten italialainen muotitalo Armani, avaa Suomen ensimmäisen myymälänsä juuri Zsarissa.
Ensimmäiset asiakkaat ovat päässeet vasta-avatun ostoskylän kaduille torstaina.Juulia Tillaeus / Yle
Tynkäavajaiset?
Ostoskylän liiketilat on rakennettu noin 60 liikkeelle, mutta myymälöistä vain 22 avautuu tänään. Osa liikkeistä avataan lähiviikkoina ja osa vasta keväällä, sillä kaikkiin myymälöihin ei ole vielä saatu hankittua työntekijöitä.
Muitakin syitä on.
– Yhdeltä kauppiaalta on myymälän huonekalut saapumatta. Ne ovat tiettävästi jossain Helsingin ja Balin välillä, Zsar Oy:n toimitusjohtaja Sami Vainionmäki kertoo.
Idea Vaalimaalle avattavasta ostoskylästä syntyi noin yhdeksän vuotta sitten. Nyt se avataan joulumarkkinoille.Juulia Tillaeus / Yle
Vainionmäen mukaan kuitenkin jo 60 prosenttia liiketiloista on vuokrattu. Osaa pidetään tietoisesti vielä vapaina, jotta niihin tulevia merkkiliikkeitä voidaan miettiä myös asiakkailta tulevan palautteen perusteella.
Uusi kauppakeskus ei ole kooltaan erityisen suuri. Neliöitä on nyt 12 000. Esimerkiksi Suomen suurimmassa kauppakeskuksessa Jumbossa Vantaalla on vuokrattavaa liiketilaa 85 000 neliötä.
Kauppakeskushankkeen mahdollisen toisen vaiheen myötä liikkeitä on suunniteltu olevan 110 ja neliömäärä kasvaa 20 000:een.
Kuntalaiset toivovat menestystä
Ensimmäisen kerran kansainvälisiin tehtaanmyymälöihin perustuvan Zsar-ostoskylän kokonaisuutta valotettiin julkisuuteen syksyllä 2014.
Tuolloin julkaistiin ostoskeskuksen nimi, neliömäärä ja julkaistiin ensimmäiset havainnekuvat.
Ostoskylä jäljittelee ilmeeltään pientä kaupunkia. Sen kivijalassa on kansainvälisten merkkiliikkeiden tehtaanmyymälöitä.Juulia Tillaeus / Yle
– Toivon, että ostoskylä lähtisi hyvin liikkeelle. Liikkeitä on vähän ensi alkuun. Tässä aloituksessa olisi ollut hyvä olla koko kompleksi valmiina, pohtii virolahtelainen Kuntsi.
– Vilpittömästi toivon, että homma lähtee pyörimään hienosti ja liikkeitä tulee lisää. Se on aika paljon kiinni maailmanpoliittisesta tilanteesta. Ruplan kurssi on varmaan se suurin tekijä, sanoo virolahtelainen Timo-Jussi Talsi.
Molemmat miehet aikovat tänään avajaisiin.
– Kai sieltä voisi jotain löytää, katsotaan nyt, Kuntsi pohtii mahdollisia ostoksia.
Merkkiliikkeiden tehtaanmyymälöissä on tarjolla etupäässä edellisten sesonkien tuotteita, jotka myydään alennuksella.
Zsar Oy:n toimitusjohtaja Sami Vainionmäki kertoo saaneensa idean ostoskylän avaamisesta Suomeen lähes kymmenen vuotta sitten, jolloin hän oli vieraillut vastaavassa ostoskylässä Yhdysvalloissa.Juulia Tillaeus / Yle
Suuret suunnitelmat
Venäjän rajan tuntumaan Virolahdelle on ehditty kuluvan vuosikymmenen aikana kaavailla neljää suurta kauppakeskusta.
Vuonna 2012 Virolahdella elettiin loiston päiviä. Silloin rajan ylittävien venäläisturistien määrä oli ennätyslukemissa ja samalla varmistui, että Vaalimaan ja Haminan välille rakennetaan uusi E18-moottoritie. Tie on nyt valmis ja avattu liikenteelle.
Kuntaan oli samaan aikan alettu suunnitella isoa, 70 miljoonan euron kauppakeskusta Vaalimaa Shopping Centeriä. Myös Raha-automaattiyhdistys kertoi rakentavansa kasinon sen yhteyteen. Seuraavana vuonna Vaalimaalle alettiin suunnitella myös toista, jopa 60 000 kerrosneliön Grande-kauppakeskusta.
Sitten tuli Ukrainan kriisi. Suuret unelmat alkoivat murskautua yhtä nopeasti, kuin ne olivat syntyneet.
Raha-automaattiyhdistys päätti rakentaa kasinonsa Vaalimaan asemesta Tampereelle. Pian sen jälkeen venäläisvetoinen kauppakeskus Vaalimaa Shopping Center kohtasi loppunsa. Jäljelle jäi vain jo rakennettu ostoskeskuksen kivijalka.
Apollo-rakenne puolestaan irtisanoi Grande-ostoskeskuksen tontin vuokrasopimuksen rahoitusongelmien takia marraskuussa 2016.
Kolmas keskeytys tuli kesällä 2017, kun Lappeenrannantien varten ravintoloita ja kahviloita suunnitellut Domfinland jätti vuokrat maksamata ja kunta irtisanoi sopimuksen. Domfinlandin suunnitelmat olivat suuria kauppakeskuksia maltillisemmat. Tarkoitus oli rakentaa noin 3 000 neliön kokoinen liikekeskus.
Hankkeista jäi jäljelle vain nyt avautuva Zsar Outlet Village.
Euroopassa Zsarin kaltaisia ostoskyliä on yli 200.Juulia Tillaeus / Yle
Syyttäjä vaatii kotkalaiselle kaupunginvaltuutetulle Pentti Tiusaselle (vas.) vähintään 10 kuukauden mittaista ehdollista vankeusrangaistusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Tiusanen on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Tapausta käsiteltiin keskiviikkona Kymenlaakson käräjäoikeudessa lähes 12 tunnin ajan. Käsittely käytiin suljetuin ovin ja jutun asiakirjat julistettiin salaisiksi, koska juttuun liittyy arkaluontoisia yksityiselämään liittyviä tietoja. Käsittelyä ei enää jatketa. Tuomion julistamisen ajankohdasta ei ole vielä tietoa.
Syytteen tarkasta sisällöstä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Ilta-Sanomille Tiusanen kertoi asian liittyvän potilastyöhön. Tiusanen on ammatiltaan kirurgian erikoislääkäri.
Valtuustoryhmä erotti
Vuosina 1995-2011 Vasemmistoliiton kansanedustajana toiminut Tiusanen on tällä hetkellä Kotkan kaupunginvaltuuston kolmas varapuheenjohtaja. Kaupunginhallitus on pyytänyt Tiusaselta selvitystä rikossyytteeseen liittyen.
Kotkan Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ilmoitti maanantaina erottaneensa yksimielisesti Tiusasen häntä koskevan oikeuskäsittelyn ajaksi.
Tiusanen on ottanut potilaita vastaan terveysyritys Mehiläisessä. Kun rikosepäilyt tulivat maanantaina julki, keskeytti Mehiläinen potilasaikojen varaamisen Tiusaselle.
Yhtiö haluaa ensin selvyyden siitä, mitä on tarkalleen tapahtunut Tiusasella on kuitenkin edelleen voimassaoleva sopimus Mehiläisen kanssa.
Rasvan määrän lisäksi rasvan laatu voi vaikuttaa siihen, miten todennäköisesti lisäkiloja kertyy vuosien varrella. Yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella pienet muutokset ruokavalion rasvoissa näkyvät vähittäisinä muutoksina painossa.
Tutkimus julkaistiin Journal of Nutrition -lehdessä, ja sen mukaan paino alkaa kertyä nopeammin, jos henkilö lisää tyydyttyneiden rasvojen tai transrasvahappojen osuutta energiansaannistaan. Kun niiden osuus päivittäisestä energiansaannista nousi 5 % ja 1 %, osallistujan paino nousi keskimäärin 600–700 grammaa neljän vuoden aikana. Monityydyttymättömiä rasvoja lisänneet puolestaan laihtuivat noin 500 grammaa.
Muutokset eivät ole suuren suuria, mutta vuosien varrella niistä voi kasaantua huomattava terveystaakka. Tyydyttyneet rasvat ja transrasvahapot kertovat myös ruokavalion huonosta laadusta ja epäterveellisyydestä, sillä niitä on runsaasti muun muassa pikaruoassa ja teollisissa lihatuotteissa, joiden tiedetään altistavan sydän- ja verisuonitaudeille.
Tutkimuksessa hyödynnettiin yli 120 000 yhdysvaltalaisnaisen ja -miehen terveys- ja ruokavaliotietoja. Osallistujia seurattiin ja tietoja kerättiin yli 20 vuoden ajan.
Suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut alimmalle tasolleen lähes 30 vuoteen, kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) torstaina julkistama haastattelututkimus.
Maanpuolustustahtoa mitataan kysymyksellä "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?".
Kaksi kolmesta vastaajasta, 66 prosenttia, vastaa kysymykseen myöntävästi. Laskua viime vuodesta on 6 prosenttiyksikköä.
Edellisen kerran alle 70 prosentin tulos maanpuolustustahtoa mittavaan kysymykseen saatiin vuonna 1989.
Eniten maanpuolustustahto on hiipunut nuorimmilla, alle 25-vuotiailla vastaajilla.
Hyökkäyksen sattuessa henkilökohtainen valmius osallistua parhaansa mukaan maanpuolustukseen on edelleen korkea, vaikka pientä laskua on siinäkin: 84 prosenttia vastaa myöntävästi, kun viime vuonna osuus oli 87 prosenttia.
Nato-jäsenyyden kannatus laskenut neljä vuotta
Suomen Nato-jäsenyyden kannatus on vajonnut 20 prosenttiin, mutta epävarmuus kysymyksestä on kasvanut.
Viime vuonna Nato-jäsenyyttä kannatti 22 prosenttia kyselyn vastaajista. Muutos mahtuu virhemarginaaliin, mutta trendi jatkuu: Naton kannattaminen on MTS:n kyselyissä vajonnut neljänä peräkkäisenä vuotena.
Vuonna 2014 Nato-jäseneksi pyrkimistä kannatti 30 prosenttia suomalaisista. Tuona vuonna Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja Itä-Ukrainan sota alkoi.
Toisaalta epävarmuus Nato-kannasta on tällä kertaa kasvanut: Sekä Nato-jäsenyyden kannattajien että torjujien osuus supistui ja entistä suurempi joukko, 21 prosenttia vastaajista, ei osannut kertoa kantaansa.
Entistä useampi vastaaja katsoo, että EU ja YK lisäävät Suomen turvallisuutta. Myös usko pohjoismaisen ja EU:n puolustusyhteistyön turvallisuutta lisäävään vaikutukseen on pysynyt vahvana.
Asevelvollisuusjärjestelmän kannatus heikentynyt
Nykyisenkaltaista, miesten yleistä asevelvollisuusjärjestelmää kannattaa kolme neljästä vastaajasta, 74 prosenttia. Viime vuoteen verrattuna tuki on laskenut seitsemän prosenttiyksikköä.
Eniten tuki on laskenut 15–34-vuotiaiden keskuudessa.
Entistä hieman useampi – 13 prosenttia vastaajista – siirtyisi nykymallia valikoivampaan järjestelmään, jossa vain osa ikäluokasta saisi sotilaallisen koulutuksen.
Selvä enemmistö pitää nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää silti parhaana vaihtoehtona. Vain 17 prosenttia laajentaisi asevelvollisuuden naisille ja 13 prosenttia tekisi siitä vapaaehtoisen molemmille sukupuolille. Ammattiarmeijan kannatus on pysynyt alle kymmenessä prosentissa.
Myös tuki puolustusmäärärahojen nostamiselle on notkahtanut kyselyn mukaan. Puolustusmäärärahojen korottamista tukee 40 prosenttia, kun vuonna 2017 korottamista tuki 47 prosenttia vastaajista.
Naisten luottamus ulko- ja puolustuspolitiikkaan laskenut
Valtaosa vastaajista, 75 prosenttia, pitää puolustuspolitiikkaa hyvin hoidettuna, mutta naisten luottamus siihen on laskenut peräti kahdeksan prosenttiyksikköä.
Myös luottamus ulkopolitiikan hoitoon on heikentynyt enemmän naisten keskuudessa. Kaikista vastaajista 70 prosenttia pitää ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. Viime vuonna ulkopolitiikan hyvään hoitoon luotti 73 prosenttia vastaajista.
Miesten luottamus sekä ulko- että puolustuspolitiikkaan on säilynyt ennallaan.
MTS kysyi nyt ensimmäistä kertaa myös Suomen aseviennistä. Noin puolet, 49 prosentti vastaajista antoi tukensa sille, että puolustustarvikkeita viedään nykyisten sääntöjen mukaisesti. Lupaharkintaa tiukentaisi 31 prosenttia vastaajista.
Ilmastonmuutos noussut suurimmaksi huoleksi
MTS:n kyselystä selviää lisäksi, että yleinen turvattomuuden tunne on vähentynyt viime vuodesta.
Viime vuonna 60 prosenttia vastaajista uskoi suomalaisten elävän lähivuosina entistä turvattomammassa maailmassa. Nyt osuus on laskenut noin puoleen vastaajista.
Yksittäiset uhat huolestuttavat silti yhä useampaa ja kärkihuolenaiheeksi on ampaissut ilmastonmuutos.
Viime vuonna 75 prosenttia piti ilmastonmuutosta paljon tai jonkin verran huolta aiheuttavana asiana. Tänä vuonna ilmastonmuutos huolestuttaa yhdeksää kymmenestä vastaajasta.
Seuraavaksi eniten huolta aiheuttaa kansainvälinen terrorismi ja kolmanneksi maailman pakolaistilanne, joka aiempina vuosina on ollut huolenaiheiden ykkönen.
MTS kartoittaa vuosittain laajasti kansalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta.
MTS tilasi tutkimuksen Taloustutkimukselta, ja sitä varten haastateltiin 1 034 henkilöä.
Haastattelut tehtiin 21.9.–7.10.2018. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosentti- yksikköä suuntaansa.
Juttua päivitetty 29.11. klo 15.30: Jutun kahden grafiikan ulkoasua muutettu poistamalla kuvista Nato-symboli.
Wasa Expressin Vaasasta Uumajaan matkalla ollut vuoro on kääntynyt takaisin Vaasaan. Syynä on yhtiön mukaan erittäin korkea aallokko ja voimakas myrsky.
Myrskyn vuoksi aluksessa on myös kaatunut rekka, kun sen kiinnikkeinä olleet kettingit katkesivat.
WasaLinen toimitusjohtaja Peter Ståhlbergin mukaan alus päätettiin kääntää takaisin Vaasaan odottelemaan myrskyn laantumista. Vaasassa myös rekan ottaminen pois aluksesta on Ståhlbergin mukaan helpompaa kuin Uumajassa.
– Tässä ei aiheutunut mitään vaaratilannetta. Rekka on varmasti jotenkin vahingoittunut, mutta se nähdään, kun alus on saapunut satamaan, Ståhlberg sanoo.
Ståhlbergin mukaan tilanne aluksella on hallinnassa. WasaLine tiedottaa, että merenkäynnistä ei ole aiheutunut henkilövahinkoja tai vaurioita alukselle.
Wasa Expressin arvioitu saapumisaika Vaasaan on kello 16.30.
Uumajasta Vaasaan -vuoro peruttu tänään
Merenkäynti Vaasan ja Uumajan välillä on yhtiön mukaan erittäin kova.
Tuulen keskinopeus oli Holmsundissa iltapäivällä 22 m/s ja puuskissa 26 m/s. Nordvalenissa tuulen voimakkuus oli kello 13 jälkeen 24 m/s ja puuskissa 31 m/s.
Yhtiön mukaan turvallinen saapuminen Holmsundiin Uumajaan ei onnistu myrskyn vuoksi.
Wasa Expressin Uumajasta Vaasaan suunniteltu vuoro on tänään peruttu.
