Tupakoinnin lopettaminen pienentää riskiä sairastua keuhkosyöpään, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan riski on koholla vielä vuosikymmeniä myöhemminkin. Tulos korostaa tupakoinnin lopettamisen hyötyjä, mutta myös sitä, miten tärkeää olisi saada vähennettyä tupakoinnin aloittamista.

Havainnot perustuvat 9 000 aikuisen seurantatietoihin, jotka kerättiin kahdessa eri tutkimuksessa 29 vuoden seurannan aikana. Vuosien varrella keuhkosyöpä todettiin hieman alle 300 henkilöllä.

Analyysin perusteella kaikkein todennäköisimmin sairastuivat tupakointia jatkavat, mutta myös entisten tupakoitsijoiden sairastumisriski oli suurempi kuin ikänsä savuttomina olleiden.

Tupakoinnin lopettaneet, mutta aikoinaan paljon ja pitkään polttaneet, sairastuivat noin 30 prosenttia epätodennäköisemmin kuin tupakointia jatkaneet ja tämä ero nähtiin jo viiden vuoden sisällä lopettamisesta. Verrattuna savuttomiin heidän keuhkosyöpäriskinsä oli kuitenkin kolminkertainen vielä 25 vuotta myöhemmin. Entisten tupakoitsijoiden keuhkosyövistä 40 prosenttia todettiin yli 15 vuotta tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat tupakoinnista koituvan keuhkosyöpäriskin näkyvän luultua pitempään. Keuhkosyöpää ei seulota Suomessa eikä Euroopassa, mutta Yhdysvalloissa sitä suositellaan.

Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Keuhkosyövistä 80–90 prosenttia johtuu tupakasta.

Tutkimus julkaistiin Journal of the National Cancer Institute -lehdessä.

Paimenkoirakasvattaja ja -kouluttaja Minna Erosen koirat todellakin harrastavat – tai ne tekevät työtä. Niiden tehtävänä on karjanpaimennus. Nelivuotias Nick säntää siirtelemään lammaslaumaa heti kun saa luvan. Koira ei kaipaa palkkiota työstään, sille riittää, että pääsee paimentamaan.

Osa Suomen koirista on Nickin tapaan työtehtävissä, mutta myös lemmikkikoirien kanssa tehdään paljon hommia. Koiraharrastusten kirjo kasvaa jatkuvasti. Perinteinen näyttelytoiminta on saanut seurakseen agilitya, tokoa, etsintää, pelastusta, valjakkoajoa, koiratanssia ja paljon muuta.

Koirakouluttaja Virpi Purmonen kertoo huomanneensa, että koiranomistajat kuvittelevat ettei koiran kanssa voi olla vaan. Osa kokee jopa paineita, että koiralle pitäisi lapsien tapaan keksiä harrastus.

– Ei todellakaan ole pakko harrastaa koiran kanssa jotain lajia. Suurin osa koiraharrastuksista on ihmistä varten. Useimmille koirille riittää kyllä, että ne pääsevät olemaan lajityypillisesti eli haistelemaan, kaivamaan ja repimään, Virpi Purmonen vinkkaa.

– Nickin paimennusvietti on valtava. Työ on koiralle paras palkinto ja lajinomaista elämää, Minna Eronen kuvaa bordercollien sielunelämää.

Paitsi että kuvausta ei voi yleistää kaikkiin rotunsa edustajiin. Voi olla niinkin, ettei bordercolliesta ole lammaspaimeneksi.

– Mutta ei se ole maailmanloppu, jos koirasta ei tule paimentajaa. Silloin etsimme sille paremman kodin, jossa siitä voi tulla kiva lenkkikaveri tai vaikka sohvaperuna. Taipuisasta rodusta on moneen, kertoo Minna Eronen.

Ruokaa saa liian helposti

Koiralle olisi lajityypillistä vähän ponnistella saaliin eli ruokansa eteen. Purmonen sanoo, ettei ole luonnollista, että ruokaa on tarjolla koko ajan. Ruuan tarjoilussa on hyvä antaa koiralle vähän tekemistä.

– Koira saa hyvän mielen, kun se löytää ruuan vainuamalla. Itse heittelen joskus raakaruuat lenkillä metsään ja koirat saavat etsiä ruokansa sieltä. Tai ripustan paloja puiden oksiin. Ihmisen mielikuvitus tässä on rajana.

Koiranomistajien silmissä koira voi muuttua ongelmalliseksi, jos se ei iltalenkinkään jälkeen rauhoitu. Tilanne voi olla se, että koira on kotona aamu- ja iltalenkin välillä 10 tuntia ja silti ihmisen sopivaksi katsoman kävelyn pitäisi riittää.

– Hoitoon tuotavilla koirilla on joskus omistajien mukaan käytösongelmia. Täällä näkyy, etteivät ne ole päässeet tarpeeksi lenkille. Muutaman päivän aktiivisempi elämä ja ne ovat jo paljon rauhallisempia, arvioi paimenkoirien kasvatuksen ohella koirahoitolaa pitävä Minna Eronen.

Jos haluaa, että oma koira on onnellinen, kannattaa kuvitella millaista olisi olla koira. Koirakoulutttaja Virpi Purmonen

Pitkäkin lenkki voi olla koiralle vääränlainen, jollei se pääse olemaan lenkillä koira. Ihminen kiskoo hihnasta eteenpäin, vaikka koira haluaisi nuuhkia.

– Haisteleminen olisi koiran aivoille hyvää lajityypillistä tekemistä, kertoo Virpi Purmonen.

Minna Eronen tietää, että bordercollie voi tuhota sohvan tai pari, jos ei sillä ole ollut mahdollisuutta lajityypillisen käytöksensä toteuttamiseen.

– Rodulla on kova halu miellyttää ihmistä, mutta ihmisen pitää olla johdonmukainen. Yhtenä päivänä ei voi sallia sitä, jonka toisena kieltää.

Koirakouluttaja Virpi Purmonen tiivistää onnellisen koiran elämän löytyvän, jos koira saa käyttää vainuaan ja lihaksiaan. Bordercollien ei tarvitse päästä paimentamaan suurkarjaa, mutta jos sillä on siihen vietti, se ei välttämättä ole sohvakoirana onnellinen.

– Jos haluaa, että oma koira on onnellinen, kannattaa kuvitella millaista olisi olla koira. Se ei halua samoja asioita kuin ihminen, tiivistää Virpi Purmonen.

Lue myös:

Rally-tokon suosio kasvaa

Suomalaiset menestyvät koirahiihdossa

Tiedätkö mitä koirallesi kuuluu?

Lapsille haetaan psykiatrista hoitoa enemmän kuin koskaan

Suomessa on arviolta yli 90 000 alle 13-vuotiasta lasta, joilla on jonkinasteisia mielenterveyden ongelmia. Osa heistä tarvitsee psykiatrista hoitoa vakaviin häiriöihin. Vuonna 2017 psykiatrista hoitoa sai Suomessa 22 000 lasta. Lastenpsykiatrian potilasmäärät ovat kasvaneet eniten suurissa kaupungeissa.

Monen lääkärin mielestä lihavuusleikkauksia tehdään liian vähän

Lihavuusleikkauksiin pääsyä aiotaan helpottaa ensi vuonna. Tarkoitus on, että mahalaukun ohitusleikkaukseen pääsee tyypin 2 diabeteksesta kärsivä potilas, jonka painoindeksi on 30–35. Tällä hetkellä diabeetikon painoindeksin täytyy olla yli 35 ennen kuin hän pääsee leikkaukseen. Kriteereiden on tarkoitus olla voimassa syksyllä. Lihavuusleikkauksen läpikäyneillä diabeetikoilla sydän- ja verisuonitautien riski puolittuu.

Ketkä voittavat tänä vuonna kirjallisuuden Finlandia-palkinnot?

Tänään selviää, kenelle Seppo Puttonen, Virpi Suutari ja Riku Rantala antavat Finlandia-palkinnot. Kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajat saavat kukin 30 000 euroa. Jokaisessa kategoriassa on ehdolla kuusi teosta. Voit seurata suoraa lähetystä juhlagaalasta Kansallisteatterista klo 14 alkaen.

Lehti: Trump saattaa peruuttaa tapaamisen Putinin kanssa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saattaa perua tapaamisen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa pari päivää sitten Kertšinsalmessa Krimin niemimaan lähellä tapahtuneen meriselkkauksen takia, kertoo Washington Post -lehti. Trump kertoi, ettei pidä senkaltaisesta aggressiosta. Presidenttien on tarkoitus tavata Buenos Airesin G20-kokouksessa.

Euroopan ilmastopolitiikan hyvät, pahat ja rumat

Euroopan komissio julkistaa tänään näkemyksensä siitä, millaista tahtia kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi EU:ssa vähentää, jotta unioni täyttäisi Pariisin sopimuksen tavoitteet. Ilmastoasioita seuraava kansalaisjärjestö Climate Action Network (CAN) on vertaillut jäsenmaiden suoriutumista tähän saakka. Ruotsi on ykkönen, Suomi keskikastia.

Sää lauhtuu lähipäivinä

Alkuun suuressa osassa maata on pilvistä. Selkeämmillä alueilla pakkanen on yöllä ollut paikoin kireää. Kylmintä on ollut Kuhmossa, missä pakkanen kiristyi yöllä 20 asteeseen. Päivällä pilvisyys vähenee lännestä alkaen ja vähitellen lauhtuu, sanoo Ylen meteorologi Joonas Koskela. Länsirannikolla lämpötila on päivällä jo nollan vaiheilla. Pohjois-Lapissa voi sataa ajoittain vähän lunta. Torstaiksi sää lauhtuu plussan puolelle suuressa osassa maata. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saattaa perua tapaamisen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa pari päivää sitten Kertšinsalmessa Krimin niemimaan lähellä tapahtuneen meriselkkauksen takia, kertoo Washington Post -lehti.

Trump kertoi, ettei pidä senkaltaisesta aggressiosta.

– Saan tapahtumista täyden raportin. Se on ratkaisevaa. Ehkä en tapaa häntä, sanoi Trump lehdelle.

Presidenttien on tarkoitus tavata Buenos Airesin G20-kokouksessa.

Venäjä otti sunnuntaina Kertšinsalmessa haltuunsa kolme Ukrainan laivaston alusta ja käytti valtauksen yhteydessä aseita. Yhdysvallat on tuominnut Venäjän aggressiivisen toiminnan.

Euroopan unioni on kertonut aikovansa harkita uusia pakotteita Venäjää vastaan Mustanmeren uuden kriisin vuoksi.

Krimin niemimaalla toimiva tuomioistuin määräsi tiistaina 12 Ukrainan laivaston merimiestä vangittavaksi kahdeksi kuukaudeksi.

Ukrainan poikkeustila tulkitaan eri tavoin

Ukrainassa maan raja-alueilla alkaa 30 päivän poikkeustila keskiviikkona kello 9 aamulla.

Poikkeustila antaa Ukrainalle mahdollisuuden muun muassa mobilisoida sotilaita, säännellä tiedotusvälineitä ja rajoittaa julkisia kokoontumisia raja-alueilla. Ukrainan parlamentti hyväksyi poikkeustilan maanantaina.

Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon mukaan poikkeustila ei merkitse sodanjulistusta, vaan kyse on yksinomaan Ukrainan puolustamisesta.

Poroshenko oli alun perin ajanut 60 päivän poikkeustilaa, mutta vastustus parlamentissa pakotti hänet kompromissiin ja poikkeustilan keston puolittamiseen. 60 päivän poikkeustila olisi tiennyt Ukrainan presidentinvaalien lykkääntymistä. Poroshenkon kannatus on ollut kyselyissä heikkoa.

Venäjän presidentti Putin varoitti tiistaina Ukrainaa minkäänlaisista varomattomista teoista. Hän sanoi olevansa poikkeustilasta huolestunut.

Lue lisää:

Mitä Venäjä tästä hyötyy? Kumpi oli väistämisvelvollinen? Kirjeenvaihtajat vastasivat 17 yleisökysymykseen Venäjän ja Ukrainan meriselkkauksesta

Konflikti Mustallamerellä syvenee – Ukraina vertasi Venäjän toimintaa Mainilan laukauksiin

Kirjeenvaihtajan analyysi: Merellinen konflikti palvelee epäsuosittuja presidenttejä, mutta Venäjälläkään ei ole varaa isoon yhteentörmäykseen

Benjamin Peltosella oli yli 300 tuhatta seuraajaa Instagramissa, laulu-ura hyvässä nosteessa ja listahittejä Espanjassa asti. Mutta nuorta miestä itseään rupesi ahdistamaan ”sairaan paljon”.

Hän vetäytyi julkisuudesta ja poisti viime keväänä kaikki kuvat instatililtään.

– Mulla ei ole koskaan ollut niin helpottunut olo kun sen jälkeen. Olin luonut ihmisen, jota ei ollut olemassa. Täydellisen version itsestäni. Mutta kukaan ei ole täydellinen, en varsinkaan minä.

Peltonen kertoi Puoli seitsemän -haastattelussa oivaltaneensa, että paras versio itsestä täytyy tuoda esille oikeassa elämässä eikä somen kautta. Nyt hän jälleen julkaisee kuvia somessa, mutta vain harkitusti. Eikä some enää määrittele sitä, kuka hän on.

– Oli pakko löytää se, mikä on mun juttu ja kuka mä olen. Tutustuin itseeni ja omiin heikkouksiini. Löysin itsevarmuuden hyväksymällä heikkoudet.

"Sydänsurut inspiroivat eniten"

Uuteen itsevarmuuteen liittyy myös uusi musiikki. Mies vaihtoi laulukielen suomeksi ja on nyt julkaissut kaksi uutta kappaletta. Naarmuja ja Juon sut pois ovat molemmat nousseet kuunnelluimpien biisien joukkoon.

Kieli vaihtui suomeksi, koska Peltonen haluaa tietää mistä laulaa ja seistä sanojensa takana. Hän on kirjoittanut tiiminsä kanssa jo 40 kappaletta.

– Haluan kirjoittaa sellaisista asioista, joista muut mun ikäiset pojat eivät uskalla puhua. Sydänsurut ja muut ikävät asiat on kaikkein inspiroivimpia aiheita. Siksi nyt syksyllä ei ole oikein syntynyt uusia sanoja, kun on mennyt niin kivasti.

Elämän vaikeimmat musavideokuvaukset

Elämän tuskainen puoli näkyy uudella musiikkivideolla, jolla Peltonen leikkaa hiuksensa pois. Video päättyy laulajan kyyneliin.

– Se näytti tosi hyvältä ajatukselta paperilla, että leikataan hiukset. Mutta sitten oli se tilanne ja siellä oli kylmä, olin peloissani, laite ei toiminut, olin stresseissä ja vielä toi biisi ja sen tarina. Mä vaan murenin.

Traumaattisen kokemuksen lopputuloksena oli kuitenkin miehen itsensä mielestä hänen hienoin videonsa. Ja siilitukka.

– Olen tuhonnut kaksi asiaa, joista fanit eniten tykkäsivät: hiukset ja instan. Ne olivat tosi tärkeitä osia mun elämässä, mutta halusin näyttää että ne eivät tee musta mua.

Katso Benjamin Peltosen koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa:

Lion Airin koneen ei olisi pitänyt lentää, sillä siinä oli havaittu edellisellä lennolla tekninen ongelma, kertoo Indonesian viranomaisten alustava raportti lokakuisesta lentoturmasta. Turmassa kuoli 189 ihmistä, kun kone syöksyi mereen.

– Tietojemme mukaan koneessa lennolla Denpasarista Jakartaan oli teknisiä ongelmia, mutta lentäjä päätti jatkaa lentoa, sanoi turmaa tutkineen kansallisen liikenneturvallisuukomitean johtaja Nurcahyo Utomo keskiviikkona.

– Kone ei ollut lentokuntoinen, sen ei olisi pitänyt jatkaa lentämistä.

Viranomaisten mukaan lentoyhtiön on parannettava turvallisuuskulttuuriaan. Tiedot annettiin Indonesian parlamentille. Raportti ei kerro lopullista syytä turmalle.

Tutkijat yrittävät seuraavaksi jäljittää oliko vika sensoreissa, jotka pakottivat koneen nokan alas automaattisesti.

Turman jälkeen löydetyn mustan laatikon tietojen mukaan lentäjät olisivat yrittäneet nostaa konetta ylöspäin, mutta automaattijärjestelmä suuntasi konetta toistuvasti alaspäin.

Äänimateriaalia sisältävää mustaa laatikkoa ei ole löydetty, joten asiaa ei tiedetä varmuudella.

Hieman ennen koneen putoamista lentäjä oli pyytänyt radiossa lupaa palata Jakartan lentokentälle.

"Tappava hippaleikki"

Entinen boeing insinööri ja ilmailualan asiantuntija Peter Lemme on kirjoittanut analyyseja viranomaisten antamista tiedoista blogikirjoituksessaan. Hänen mukaansa "tappavan hippaleikin" aikana lentäjät yrittivät saada nokan ylöspäin 26 kertaa yhdentoista minuutin aikana eivätkä lentäjät tunnistaneet ongelman olevan automaattisen järjestelmän aiheuttama, kertoo AP.

Lemme arvelee myös, ettei konetta ollut korjattu aiempien samankaltaisten sensoriongelmien jälkeen eikä koneen miehistö ollut tietoinen ongelmasta.

Lentoyhtiö on myöntänyt, että koneessa oli ilmennyt tekninen vika. Viranomaisten mukaan koneen nopeusmittarissa oli ollut ongelma, jota ei onnistuttu edeltävinä päivinä korjaamaan.

Lion Air -yhtiön Boeing 737 Max -kone syöksyi mereen lokakuun lopussa. Max on uusin Boeing 737 konetyypeistä. Eri lentoyhtiöillä on Max koneita käytössä yli 200 kappaletta ympäri maailman.

Lento-onnettomuudet ovat olleet Indonesiassa melko yleisiä.

Viimeisen 15 vuoden aikana maassa on sattunut 40 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Halpalentoyhtiö Lion Air aloitti toimintansa vuonna 2000 ja on alle 20 vuodessa noussut Indonesian suurimmaksi lentoyhtiöksi.

Lue myös:

Lentäjät raivostuivat Boeingin uutuuskoneen salaisesta järjestelmästä, joka saattoi tuhota koneen Indonesiassa: ”Tätä ei kerrottu koulutuksessa” – Mikä on MCAS?

Mikään suomalaisyhtiö ei lennä kohutuilla Boeingin 737 MAX -koneilla, Norwegian päivittänyt koneidensa ohjeistukset

Indonesian turmakoneen musta laatikko löytyi – Laitteen ultraäänipulssi auttoi sukeltajia etsinnöissä

Liikennevirasto selvittää, voisiko Helsinki–Tampere-moottoritiellä kokeilla 130 km/t:n nopeusrajoitusta, kirjoittaa Keskisuomalainen. Tällä hetkellä moottoriteillä saa ajaa enintään 80–120 km/t.

Liikennevirasto pyytämä konsulttiselvitys on käynnissä, se valmistunee helmikuussa. Konsultti selvittää muun muassa muiden maiden kokemuksia nopeusrajoitusten nostamisesta 130 km/t:iin. Lisäksi selvityksessä huomioidaan liikenneturvallisuus, ympäristöön vaikuttavat melu ja päästöt, taloudellisuus kuten polttoaineen kulutus ja aikasäästö sekä liikenteen sujuvuus.

Selvitys tehdään Helsinki–Tamperemoottoritiestä, koska sen liikennevirrat ja tekniset ominaisuudet ovat parhaat kokeilulle. Kokeilu on mahdollista myös keskeyttää, jos esimerkiksi onnettomuuksia tapahtuisi tavanomaista enemmän.

Mikäli selvitys puoltaa kokeilua, se voidaan toteuttaa loppukeväästä 2020. Kokeilu kestäisi ainakin kesäkuukaudet.

Kokeilun toteutuksesta päätetään tulevassa Väylävirastossa lisätietojen ja vaikutusarvioiden selvittyä. Kokeilu saattaa vaatia myös liikenne- ja viestintäministeriön hyväksynnän, koska nykyiset nopeusrajoitukset perustuvat ministeriön ohjeeseen.

Islantilaisella Ása Steinarsrdóttirilla on Instagramissa yli 100 000 seuraajaa. Se on paljon parikymppiselle opiskelijalle, koska koko Islannissa on vain yli 300 000 asukasta.

Tampereen kaupunki houkutteli Steinarsrdóttirin ja neljä muuta tunnettua luontokuvaajaa kuvaamaan suomalaista luontoa. Yhteensä näillä viidellä kuvaajalla on Instagramissa yli 600 000 seuraajaa.

Nyt islantilainen Steinarsrdóttir on Kintulammen luonnonsuojelualueella Tampereen reunalla kaukana kaupungeista.

– Menimme kanootilla pientä jokea pitkin. Se oli kaunista. Niin paljon valoa, kuuraa ja kaunista valoa, Steinarsrdóttir sanoo.

– Islanti ja Suomi ovat ihan erilaisia. Teillä on paljon metsää, eikä tuulta. Meillä ei ole puita ja se on yleensä ensimmäinen asia, mitä ihmiset huomaavat. Islannissa on hyvin harvinaista, ettei tuule. Olen nauttinut, kun täällä on ollut niin tyyntä, hän jatkaa.

Pannukahvia kuksasta

Keittiömestari Sakari Savolainen on laittanut kuvaajille juuri aterian nuotiolla. Hirvenlihasta tehty makkara ja paistetut perunat lisukkeilla herättävät ihastusta.

Steinarsrdóttir juo pannukahvia kuksasta ja muut kuvaavat häntä. Ennen kuin ruokaa syödään, se tietysti kuvataan.

Ulkomaalaisia kuvaajia kiinnostaa myös nuotio, jota kuvataan ahkerasti. Seuraajat Instagramissa pitävät tulisijakuvista. Nuotion tekeminen ei ole itsestään selvää ulkomailla.

– Instakuvaajat syövät yleensä ruokansa kylmänä, valokuvaaja Daniel Taipale naurahtaa.

Tamperelaisella Taipaleella on Instagramissa yli 200 000 seuraajaa. Hän kuvaa työkseen luontoa Suomessa ja ulkomailla.

Taipale veti Insta-leiriä yhteistyössä Visit Tampereen, Visit Finlandin ja Metsähallituksen kanssa. Visit Tampere maksoi leiristä yhteensä 8 000 euroa, jonka lisäksi yhteistyökumppanit sponsoroivat kuvaajia. Tämän lisäksi Visit Finland maksoi lentoliput ja joitakin palkkioita.

Crapland marraskuussa

Instagram-vaikuttajat oli kutsuttu Tampereelle kuvaamaan Suomea surkeimmassa mahdollisessa säässä marraskuussa, mutta toisin kävi.

Kintulammen luonnonsuojelualueella Tampereella paistoi maanantaina aurinko.

Marraskuuksi metsässä on vähän lunta. Brittimedia ehti jo nimittää Lappia Craplandiksi.

Miten käy Suomen brändin turistien silmissä, jos ilmastonmuutos vie loputkin lumet?

– Nyt ei ole niin paljon lunta Suomessa tai Islannissa ja se on harmi. Mutta täällä on huurretta puussa ja se näyttää melkein lumelta. Ása Steinarsdóttir lohduttaa.

Jokaisella vuodenajalla oma charminsa

Saksalaisella Julian Herbrigilla on Instagramissa 73 500 seuraajaa. Myös hän elää kuvaamisella.

– Luulen, että Suomi ilman lunta tai lumen kanssa on yhtä kaunis. Jokaisella vuodenajalla on oma charminsa. Suomi voi silti markkinoida mukavia ihmisiä ja mahtavaa ruokaa.

Julian Herbrig oli Lapissa helmikuussa, kun lunta oli paljon. Suomi ilman lunta on hänelle kokonaan uusi elämys.

– Lumi peitti silloin kaiken. Nyt on ihan uusi maailma minulle, kuin uncovered eli paljastettu. Ihan uutta maisemaa ja näkymiä.

Saksalaisille tulee Suomesta mieleen kuvaajan mukaan ensin luonto. Sitä voi markkinoida myös ilman lunta. Herbrig markkinoisi myös sitä, miten ihmiset elävät erilaisen sään kanssa. Esimerkiksi mökit viehättävät häntä.

– Näimme ketun, jota "jahtasimme" kameroiden kanssa, mutta emme saaneet kuvaan. Haluaisin nähdä lisää villieläimiä.

Kuvaaja tietää, että Tampere on vasta nimitetty saunan pääkaupungiksi. Ikimuistoisin kokemus oli tällä reissulla käydä avannossa jurttasaunan jälkeen.

– Olen hypännyt jäätyneeseen järveen avannon läpi. Se on jotakin, jota en ole koskaan tehnyt. Aluksi se oli kivuliasta, mutta jälkeenpäin virkistyin. Teimme sen kahdesti, koska se oli niin ihmeellistä.

Nuotion ääressä

Metsässä kuvaamassa on myös kaksi valokuvaajaa Venäjältä. Magomed Shapievilla on yli 24 000 seuraajaa ja Julia Kivelällä yli 70 000.

Pietarista muuttanut Julia Kivelä on asunut Suomessa seitsemän vuotta. Myös hänestä saunat ovat kiinnostavimpia asioita Suomessa, mitä näyttää ulkomaalaisille.

– Venäläiset haluavat nähdä Suomesta luontoa. Pietari on niin iso kaupunki. Ihmiset haluaisivat mennä luontoon, jonne pääsee helposti kuten Suomessa.

– Otan nättejä ja kodikkaita kuvia Suomesta. Haluan näyttää lämpimän tunnelman, joka syntyy, vaikka on tummat illat ja hyvin kylmää. Luonnossa voi olla mukavaa ystävien kanssa nuotion ääressä.

Kivelän venäläiset seuraajat tahtovat nähdä kuvia erityisesti järvistä.

– Suomen kannattaa markkinoida saunaa ja kivoja paikkoja kuten tätä luonnonpuistoa. Ja myös aktiviteettejä: jos järvet eivät jäädy, on mukava mennä kanootilla, veneellä ja saunalautalla, Kivelä sanoo.

Korjaus kello 8.38 Vaihdettu brittituristien tilalle brittimedia.

Lue lisää:

Brittimedia lyttää mustan Lapin – Laplandista tuli "Crapland"

"Freestyler! Rock the microphone!"

Moni on toivonut kuulevansa Bomfunk MC's -yhtyeen Freestyler-klassikkohitin livenä. Bändi on kuitenkin pitänyt hiljaiseloa vuoden 2006 kiertueensa jälkeen, eikä ole esiintymistarjouksille lämmennyt.

Tilanne korjautuu ensi kesänä, kun Bomfunk MC's palaa festarilavoille. Yhtyeen In Stereo -esikoisalbumin julkaisusta tulee ensi vuonna kuluneeksi 20 vuotta ja sen kunniaksi bändi heittää kuusi festivaalikeikkaa.

Festivaalit ovat RMJ, Himos Juhannus, Suomipop-festivaalit Tikkurilassa, Jyväskylässä ja Oulussa sekä Solarsound Festival Seinäjoella.

Kesän keikoilla nähdään alkuperäisjäsenet Raymond Ebanks ja Gismo (Ismo Lappalainen) sekä yhtyeen tuottajana alusta asti toiminut JS16 eli Jaakko Salovaara, joka ei vuosia sitten keikkalavoille ehtinyt mukaan.

Poika vaikutti päätökseen

Festivaalijärjestäjät ovat jo vuosia yrittäneet maanitella Bomfunk MC's -yhtyettä esiintyjäksi. Paluuta on vastustellut etenkin Belgiassa asuva Raymond Ebanks, joka halusi aikoinaan pois musiikkimaailman kuplasta.

– Viime kesän loppupuolella menin Belgiaan tapaamaan Raymondia ja puhuttiin, että pitäisikö kuitenkin lähteä. Sitten soitettiin Gismolle ja päätettiin paluusta Bomfunk MC’s:n alkuperäiskokoonpanolla, kertoo Jaakko Salovaara.

Ebanksin mukaan nyt on oikea aika palata esiintymään livenä. Uusi sukupolvi Suomessa on nähnyt yhtyettä vain videoilta, sillä suosion ollessa huipussaan, he kiersivät lähinnä ulkomailla.

Paluuseen vaikutti myös hänen 10-vuotias poikansa, joka räppää ja breikkaa.

– Poika sanoi, että amerikkalaisräppäri Lil Pump on parempi kuin isä. Piti sanoa, että ei ole. Nyt takaisin lavalle. Ehdin myös elää tavallista elämää ja tuli taas halu päästä esiintymään.

Tauon aikana Bomfunk MC's -yhtyeen jäsenistä Raymond Ebanks on viettänyt perhe-elämää Belgiassa, Gismo on tehnyt DJ-keikkoja Suomessa ja Jaakko Salovaara on säveltänyt ja tuottanut musiikkia koti- ja ulkomailla.

Kolmen vuoden promorundi

Bomfunk MC's -bändin nousu musiikkimaailman huipulle tapahtui vuosituhannen vaihteessa räjähdysmäisesti. In Stereo -albumilta irroitettu Freestyler-single nousi listaykköseksi 11 eri maassa ja oli Euroopan myydyin single vuonna 2000.

– Rajat alkoivat murtua, ja biisi meni ykköseksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kyllähän siinä oltiin huuli pyöreänä, mutta taottiin, kun rauta oli kuuma. Olimme ekan levyn jälkeen kolme vuotta pelkästään promorundilla, muistelee Raymond Ebanks.

Gismo ja Ebanks sanovat, että tuohon aikaan liittyy paljon hyviä muistoja, vaikka pyöritys oli melkoista. Ikäviäkin asioita tapahtui, mutta aika kultaa muistot.

– Suitsutusta oli joka suuntaan ja meitä höösättiin joka paikkaan. Olemme kuitenkin Suomessa kasvaneet ja jalat maassa menneet. Mutta kun saa liikaa huomiota, sitä täytyy vähentää, Ebanks sanoo.

Suomessa iloittiin parisenkymmentä vuotta sitten, kun Darude ja Bomfunk MC's nousivat maailman listoille. Rap ja hip hop ei kuitenkaan ollut täällä vielä valtavirtamusiikkia.

– Meistä tehtiin silloin vähän teinibändi. Ehkä se jollain tavalla kuuluu asiaan, mutta räppipiireissä haluaa olla vähän vaarallisempi. Menköön sitten, koska hyvinhän se on meitä elättänyt. Ihan kiitollinen saa olla, että tätä ammattia saa tehdä, Ebanks sanoo.

Freestylerin taika

Bomfunk MC's -yhtyeen Freestyler-kappale soi edelleen ympäri maailmaa. YouTubessa biisin video on katsottu 128 miljoonaa kertaa.

Miksi kappale on jäänyt elämään?

– Sitä on mietitty tosi paljon ja vähän liiankin paljon. Siinä on jokin salainen resepti. Se on mieletöntä, miten paljon se vaikutti aikanaan ilmiönä nuorisoon ja breakdanceen, pohtii Jaakko Salovaara.

Kappale tehtii esikoisalbumille viimeisenä biisinä. Sen tekemisessä oli vapaat kädet.

– Siksi biisissä on minuutin mittainen intro ja muuta siistiä. Sitä ei edes ajateltu, että se olisi sinkku. Siitä tuli sinkku ja sitten räjähti pankki, Salovaara sanoo.

Kesän festarikeikoilla Bomfunk MC's esittää nostalgiannälkäisille tuttuja hittejään, mutta lupaa myös yllätyksiä.

Onko uutta musiikkia tulossa?

– Se jää nähtäväksi. Ei paljasteta vielä.

Lastenpsykiatrian potilaiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Varsinkin viime vuosina hoitoon hakeutuminen on lisääntynyt merkittävästi. Asiantuntijalääkärit viidestä yliopistosairaalasta näkevät lasten tilanteessa selvän kahtiajaon.

Lieviä ja keskivaikeita psyykkisiä häiriöitä tulee esiin aiempaa enemmän. Samaan aikaan pientä lapsijoukkoa koskevat vakavat häiriöt näyttävät muuttuneen vaikeammiksi.

Yle selvitti lasten psykiatrisen hoidon tilannetta lastenpsykiatrian asiantuntijolta. Tältä asiantuntijoiden viiden kipukohdan lista näyttää:

1. Lähetteiden määrä kasvaa, resurssit pysyvät samana

Suomessa on arviolta yli 90 000 alle 13-vuotiasta lasta, joilla on jonkinasteisia mielenterveyden ongelmia. Lastenpsykiatrit eri puolella Suomea sanovat samaa: suurin osa suomalaislapsista voi hyvin, mutta silti yhä useampi perhe hakee lapselle hoitoa mielenterveysongelmien vuoksi.

Asiantuntijoiden mukaan viime vuosina lisääntynyttä hoitoonhakeutumista ei voi tulkita siten, että suomalaislapset ovat psyykkisesti sairaampia kuin ennen. Huoli lasten hyvinvoinnista on kuitenkin huomattavasti lisääntynyt ja vanhempien kynnys hakea hoitoa on madaltunut. Lähetteiden määrä on jatkanut kasvua myös tänä vuonna kaikissa suurissa erikoissairaanhoitopiireissä.

Häiriöitä myös tunnistetaan nykyään paremmin kuin ennen. Erityisesti neuropsykiatristen häiriöiden, kuten ADHD:n tunnistaminen on parantunut.

Lisääntynyt hoitoon hakeutuminen on nostanut erityisesti lievistä ja keskivaikeista häiriöistä kärsivien lapsipotilaiden määrää, kertovat asiantuntijalääkärit Suomen viidestä yliopistosairaalasta. Nämä lievemmin oireilevat potilaat voitaisiin osittain hoitaa jo perustason palveluissa, jos sinne vain saataisiin riittävää osaamista.

Vuonna 2017 psykiatrista hoitoa sai Suomessa noin 22 000 lasta. Lastenpsykiatrian potilasmäärät ovat kasvaneet koko 2000-luvun, eniten suurissa kaupungeissa.

Samaan aikaan myös vakavasti oireilevien lasten mielenterveyshäiriöt ovat asiantuntijoiden mukaan pahentuneet.

2. Ruuhka pakottaa odottamaan, se pahentaa potilaan tilaa

Periaatteessa on hyvä, jos mielenterveyden ongelmat havaitaan entistä tarkemmin ja varhemmin. Käytännössä tilanne on hankalampi.

Lähetteiden määrän ja potilaiden lisääntyminen ei ole tuonut lastenpsykiatriaan lisää resursseja. Esimerkiksi HUSin alueella hoidetaan tänä vuonna 2,5 -kertainen määrä lapsia kuin kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.

Potilasmäärien lisäys on muuttanut psykiatrisen hoidon toimintatapoja tehokkaammiksi. Silti se, mitä lisätukea lapsille voidaan tarjota koulussa tai kotona, vaihtelee hyvin paljon asuinpaikkakunnan mukaan.

Osa kunnista on pystynyt järjestämään lasten tukipalveluita esimerkiksi neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Mutta niissäkään psykiatrista tai psykososiaalista tukea ei ole riittävästi. Lapsilta puuttuu oma mielenterveystoimisto.

– Tarvitsisimme kouluihin, terveysasemille, varhaiskasvatukseen nimenomaan mielenterveystyöhön perehtyneitä työryhmiä, jotka ottaisivat koppia näistä lapsista, joilla on hiukan lievempiä ongelmia ja oireita, selventää lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari Helsingin yliopistollisesta sairaalasta HUSista.

– Viive oireiden alkamisesta tutkimusten ja hoidon alkamiseen alkaa olla monen lapsen kohdalla liian pitkä, kertoo lastenpsykiatrian ylilääkäri Ilona Luoma Kuopion yliopistollisesta sairaalasta KYSistä.

3. Hoitoon pääsy riippuu asuinpaikasta

Esimerkiksi ahdistuksesta kärsivän pikkulapsen tilanne on aivan erilainen Helsingissä kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Vaikka molemmat tarvitsevat oireisiinsa psykoterapiaa, ruuhka-Suomessa siihen on paljon paremmat mahdollisuudet kuin Pohjois-Suomessa.

Psyykkisesti oireilevien lasten ensisijaisena hoitona ovat psykososiaaliset tukimuodot ja psykoterapia. Niitä käytetään erityisesti erityisesti ahdistuneisuuden, masennuksen ja pakko-oireiden hoidossa.

– Kaikki hoitoa tarvitsevat eivät sitä saa. Pystymme hoitotakuun aikataulussa, kun tapaamme lapsen ensimmäistä kertaa. Mutta siitä eteenpäin lapset ja perheet joutuvat odottamaan, myöntää lastenpsykiatrian ylilääkäri Hanna Ebeling Oulun yliopistollisesta sairaalasta OYSista.

Lasten terapian osaajista on myös ruuhka-Suomen ulkopuolella pulaa. Terapiassa pelkät tarkat korvat eivät riitä, sillä lapset pystyvät harvoin sanallisesti ilmaisemaan itseään. Terapeutilta vaaditaan erityistä taitoa lukea ja tulkita myös sanattomia viestejä. Näitä ammattilaisia on haja-asutusalueella harvassa.

Pula terapeuteista alkaa heti pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pohjois-Suomen kunnat eivät ole ainoita, joissa psykoterapeutteja tarvitaan. Myös Kuopion, Turun ja Tampereen seudulla heitä on vähän.

– Monet näistä ongelmista ja häiriöistä ovat sellaisia, että asianmukaisella hoidolla lapsen ja perheen toimintakyky paranee nopeastikin. Nyt tilanteet pitkittyvät. Jos hoitoa ei saa, on mahdollista, että ongelmat pahenevat, varoittaa lastenpsykiatrian ylilääkäri Kaija Puura Tampereen yliopistollisesta sairaalasta TAYSista.

4. Lasten ongelmat ovat yhä vakavampia

Herkkyys huomata hoidon tarve aikaisemmin, ei ole tilanteen koko kuva. Osa lapsista on myös nykyään pahemmin sairaita kuin ennen. Ylilääkäri Kaija Puura TAYSista kertoo, että aiemmin teini-ikäisillä esiintyneitä vakavia oireita on nyt yhä nuoremmilla.

– Nykyään jo alakouluikäiset viiltelevät itseään, ja meillä on hoidossa 12-vuotiaita itsemurhaa hautovia lapsia tämän tästä. Myös psykoottiset oireet tuntuvat lisääntyneen lapsilla, Puura kuvailee muutosta.

Toimeentulovaikeudet ja perheiden syrjäytyminen pahentavat tilannetta. Vanhempien huoli toimeentulosta tai heidän omat mielenterveysongelmansa heijastuvat myös lasten mielenterveyteen. Perheet tarvitsevat enemmän tukea ja huomattavasti aikaisemmin kuin nykyään.

5. Lasten kuormitus kasvaa

Lastenpsykiatrit näkevät usein työssään vanhempia, jotka ovat liian yksin kasvatustehtävässään.

– Meillä on erittäin hieno neuvola, jossa fyysisiin oireisiin puututaan. Pitäisi entistä enemmän pystyä puuttumaan myös vuorovaikutuksen haasteisiin, sanoo ylilääkäri Taina Juvén Turun yliopistollisesta sairaalasta TYKSistä.

Nykyään on entistä monimutkaisempaa olla vanhempi tai lapsi. Tietoa tulvii joka suunnalta ja erilaiset muutokset ravistelevat lapsia ja aikuisia. Aikuiset ovat stressaantuneempia kuin ennen ja aikuisen kiire kuormittaa myös lasta. Lapset reagoivat varhaiskasvatuksessa ja koulun opetuksessa tapahtuneisiin muutoksiin.

Pieniä lapsia kuormittavat liian suuret päivähoitoryhmät ja vaihtuvat hoitajat. Alakoulussa vaaditaan taitoja, joita lapsella ei vielä ole. Jo varhaiskasvatuksessa vaatimukset ovat kasvaneet.

– Ne lapset, jotka päätyvät meille asti hoidon arvioon, tarvitsevat pientä pysyvää turvallista ryhmää. Se ei ole tämän yhteiskunnan tarjoama vaihtoehto tällä hetkellä, arvioi ylilääkäri Hanna Ebeling OYSista.

– Myös koulujärjestelmän uudistukset, kuten omaehtoinen ja ryhmätaitoja vaativa opetus ovat vaikeuttaneet mielenterveyshäiriöisten lasten tilannetta. Yhä useampi lapsi tuntee, että hän ei pärjää koulussa, sanoo Kaija Puura.

Juttuun on haastateltu viittä lastenpsykiatrian asiantuntijaa Suomen erityissairaanhoidosta Helsingistä, Tampereelta, Oulusta Turusta ja Kuopiosta.

Juttua muokattu klo 9.30 : Lisätty sitaatti, jossa kerrotaan hoidon viiveestä väliotsikon 2. Ruuhka pakottaa odottamaan, se pahentaa potilaan tilaa loppuun.

Lisää aiheesta:

Ahdistuneet lapset halutaan löytää jo alakoulussa – samalla testataan, miten hoito onnistuu kotona netin ja puhelimen kautta

Miten jo 8-vuotiaalla voi olla mielenterveysongelmia? – Lastenpsykiatrian lähetteiden määrä jatkuvassa kasvussa

Pelätyn ruokamyrkytyksen, botulismin, uudenlaisia tautitapauksia todetaan yhä useammin. Niissä sellaisinaan harmittomina pidetyt itiöt päätyvät suoraan elimistöön elintarvikkeiden, juoman tai ympäristön saastumisen seurauksena, ja aiheuttavat myrkytyksen.

Botulismi saadaan, kun nautitaan elintarviketta, jossa alun perin kestävässä itiömuodossa prosessoinnista säilynyt botulismibakteeri on itänyt ja kasvunsa aikana tuottanut neurotoksiinia elintarvikkeeseen. Yleensä ruokaa on tällöin säilytetty väärissä olosuhteissa ja se on syöty kuumentamatta.

Botulismin aiheuttaa Clostridium botulinum -bakteerin kasvunsa aikana tuottama voimakas hermomyrkky. Alle gramman miljoonasosa toksiinia on tappava.

Prosessoituihin ja hapettomasti säilytettyihin elintarvikkeisiin liittyvä botulismiriski tunnetaan jo vuosisatojen takaa.

Lue myös:

Kolibakteeri leviää – yhdysvaltalaisia ja kanadalaisia varoitetaan kiitospäivän kynnyksellä syömästä roomansalaattia

Ärtyvä suoli vaivaa joka kymmenettä työikäistä – Inka Ikosen vatsaoireet jatkuivat rajun ruokamyrkytyksen jälkeen: "Tuli epätoivo, mitä pystyn syömään"

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa leikata tuet autojätti General Motorsilta, joka ilmoitti eilen jättisaneerauksesta.

Yhdysvaltain suurin autonvalmistaja on ilmoittanut sulkevansa kolme autojen kokoonpanotehdasta Detroitissa Michiganissa ja Warrenissa Ohiossa sekä akku- ja vaihteistotehtaat Baltimoressa Marylandissa ja Warrenissa Michiganissa.

Kaikkiaan autojätti vähentää 15 prosenttia työvoimastaan Pohjois-Amerikassa ja muualla maailmassa.

Trump arvosteli yhtiötä siitä, ettei se sulje tehtaitaan Kiinassa tai Meksikossa.

– Yhdysvallat pelasti General Motorsin ja tämä on kiitos siitä. Harkitsemme nyt leikkaavamme GM:ltä kaikki tuet, mukaan lukien tuet sähköautoille, kirjoitti Trump Twitterissä.

GM on kertonut siirtävänsä investointien polttopistettä seuraavan sukupolven täyssähköautoihin.

Trumpin Twitter-viestin jälkeen GM:n osake kääntyi laskuun. GM ei ole kommentoinut Trumpin ulostuloa.

GM:n eilinen ilmoitus rajusta saneerauksesta on ollut paha takaisku Trumpille, jonka protektionistisen kauppapolitiikan oli määrä suojata työpaikkoja muun muassa Yhdysvaltain autoteollisuudessa.

General Motors vähentää väkeä tuhansilla – Trumpille kylmä suihku

Suomi – tuo ikuisen kesän maa, jossa elää vain normaalipainoisia alle keski-ikäisiä ihmisiä lapsineen. Näin ainakin, jos arkkitehtien havainnekuviin on uskominen.

– Kyllä tästä ammattilaisetkin puhuvat, että aina paistaa aurinko, on kesäkeli ja jäätelöä syödään. Monesti havainnekuvat ovat kiiltokuvamaisia, ja sillä tavoin vääristävät totuutta, sanoo Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikön johtaja ja rakennusopin professori Markku Karjalainen.

Monen hankkeen yhteydessä on kuultu, että eihän se kuvissa näyttänyt tuolta. Ei näyttänyt, koska havainnekuvien perustarkoituksiin kuuluu markkinointi.

– Jos ajatellaan, että joku tuottaa vaikka mainostekstiä tai tuotekuvausta, niin siinä pyritään antamaan kuva, jossa parhaat puolet tulevat esiin. Tuskin sillä kiiltokuvalla ketään huijataan, kuvasta vain halutaan rakentaa kaunis, sanoo arkkitehti Tero Wéman Arkkitehtipalvelut Oy:sta.

Arkkitehtuurin opintoihin kuuluu myös havainnekuvien tekeminen suunnitelluista kohteista. Kuvien tarkoitus on havainnollistaa sitä, millaiselta valmis rakennus näyttäisi.

– Asemakaavoituksessa havainnekuvia tarvitaan, jotta voidaan arvioida vaikutuksia. Kuvista voi nähdä mittakaavoja ja sen, millaisia tiloja syntyy, sanoo Jyväskylän kaupungin asemakaava-arkkitehti Reijo Teivaistenaho.

Teivaistenaho perää mahdollisimman realistisia havainnekuvia.

– Huonojenkin puolien pitäisi näkyä, miten me muuten teemme luotettavaa vaikutusten arviointia? Jos vaikutusten arviointi on tehty kattavasti, siitä on hyötyä mahdollisessa valitustilanteessa hallinto-oikeudessa, hän sanoo.

Havainnekuvia tehdään, koska ne ovat nykyisellään käytännössä pakollisia. Tero Wéman nauraa ajatukselle arkkitehdista, joka ei tekisi havainnekuvia.

– Eiköhän siinä työt loppuisi aika lyhyeen. Havainnekuvilla on merkittävä sija kokonaisuudessa, vaikka ne arkkitehdin työstä ovatkin vain hyvin pieni osa.

Wéman pitää havainnekuvia ja hankkeiden havainnollistamista etukäteen myös osana demokratiaa. Ilman visualisointeja rakentamisen päätäntävalta olisi niiden käsissä, jotka osaavat lukea piirustuksia.

– En kaipaa vanhoihin aikoihin, jolloin päätöksenteossa nähtävänä oli kaavakartta. Harva kansalainen pystyy pelkästä kaavakartasta saamaan minkäänlaista käsitystä siitä, millainen kohteesta on tulossa, hän sanoo.

Havainnekuvat noudattelevat ajan tyylejä ja muoteja siinä missä arkkitehtuuri itsekin. Harjaantumatonkin silmä pystyy poimimaan kaupunkikuvasta eri vuosikymmenien rakennustyylit, samalla tavalla ammattilainen tunnistaa eri aikakausien havainnekuvat.

Markku Karjalainen kertoo, että muualta Suomeen arkkitehtuuria opiskelemaan tulleet eivät suomalaisia tyylejä ja käytäntöjä noudata. Yliopiston eri puolilta maailmaa tulleilla opiskelijoilla oli pakollisena harjoitustyönä kahdeksankerroksisen puisen kerrostalon suunnittelu Vaasaan.

– Heidän ehdotustensa havainnekuvissa oli syksyisiä kuvia, satoi räntää ja lunta. He olivat ottaneet valokuvan todellisesta säästä, ja istuttaneet rakennukset siihen.

Tuoreimmissa suomalaisissa havainnekuvissa vaikuttaisi esiintyvän entistä enemmän muun muassa öisiä ja syksyisiä näkymiä.

Estetiikka on osa arkkitehtuuria, ja se on osa arkkitehtuurin havainnekuvia. Havainnekuvat edustavatkin kenties toiveiden todellisuutta, joka on reaalimaailmaa kauniimpi.

– Havainnekuvat tehdään siinä vaiheessa, kun meillä on vasta visio siitä, mitä haluaisimme lähteä tekemään. Kuvilla havainnollistetaan kohdetta ennen kuin sitä on olemassa, sanoo Tero Wéman.

Ja joskus, tiukassa tilanteessa, kuva voi ratkaista mitä rakennetaan.

– Jos vaikkapa kilpailevat ehdotukset ovat muuten hyvin tasapäisiä, pitää tietenkin valita kauniimpi, sanoo Teivaistenaho.

Ukrainan presidentti Petro Porošenko toivoo saksalaisen Bild-lehden haastattelussa, että Saksa ja muut Nato-maat auttaisivat Ukrainaa ja lähettäisivät aluksia sen turvaksi.

Venäjä otti sunnuntaina haltuunsa kolme ukrainalaista alusta ja niiden 24 miehistön jäsentä Kertšinsalmessa Krimin niemimaan lähellä. Ukraina julisti maan Venäjää lähellä oleville alueille poikkeustilan.

– Saksa on yksi läheisimmistä kumppaneistamme, ja toivomme että Nato-maat ovat valmiita tuomaan aluksia Asovanmerelle avustamaan Ukrainaa, sanoi Porošenko saksalaislehden haastattelussa.

Ukraina ei ole Naton jäsen, mutta Nato on luvannut maalle täyden tukensa.

Bildin haastattelussa Porošenko syytti Putinia myös pyrkimyksistä vallata Asovanmeri.

– Emme voi hyväksyä Venäjän agressiivista toimintaa. Ensin Krim, sitten Itä-Ukraina, nyt hän haluaa Asovanmeren, sanoi Porošenko.

– Myös Saksan täytyy kysyä itseltään: mitä Putin tekee seuravaaksi, jos emme pysäytä häntä, sanoi presidentti Porošenko.

Lue lisää:

Kansainvälinen paine Venäjää kohtaan kasvaa: EU harkitsee uusia pakotteita

Krimiläinen oikeus jakoi tuomioita ukrainalaismerimiehille – Poroshenko varoitteli täysimittaisesta sodasta Venäjän kanssa

Konflikti Mustallamerellä syvenee – Ukraina vertasi Venäjän toimintaa Mainilan laukauksiin

Venäjä vahvistaa läsnäoloaan valtaamallaan Krimillä. Uutistoimisto Interfax kertoi Krimin aluelähteisiin viitaten, että Venäjän suunnitelmissa on rakentaa ensi vuonna Krimille uusi ohjustentorjuntatutka.

Uuden tutka-aseman tarkoituksena on jäljittää keskimatkan ballistisia ohjuksia ja pitkänmatkan risteilyohjuksia. Asema rakennetaan Venäjän Mustanmeren laivaston kotisataman, Sevastopolin lähistölle.

Venäjän kerrotaan myös suunnittelevan nykyistä tehokkaampaa meriliikenteen seurantajärjestelmää kiistanalaisella Mustanmeren ja Asovanmeren yhdistävällä merialueelle.

Lue myös:

Ukrainan presidentti Petro Porošenko pyytää Natoa lähettämään aluksia Asovanmerelle

Konflikti Mustallamerellä syvenee – Ukraina vertasi Venäjän toimintaa Mainilan laukauksiin

Mitä Venäjä tästä hyötyy? Kumpi oli väistämisvelvollinen? Kirjeenvaihtajat vastasivat 17 yleisökysymykseen Venäjän ja Ukrainan meriselkkauksesta

Kirjeenvaihtajan analyysi: Merellinen konflikti palvelee epäsuosittuja presidenttejä, mutta Venäjälläkään ei ole varaa isoon yhteentörmäykseen

Seinäjokelainen yrittäjä Marika Varjamo kyllästyi katselemaan pimeässä liikkuvia, tummiin pukeutuneita ihmisiä yrityksensä ikkunasta.

Lemmikkieläintarvikkeita työkseen myyvä Varjamo totesi, että lemmikeille heijastimet ja valot kyllä puetaan, mutta ihmiset unohtavat itsensä.

– Koirille ostetaan heijastin ja vilkkuvalo, mutta ihmiset kulkevat pimeinä, Varjamo sanoo.

Muutama viikko sitten Varjamo pystytti yrityksensä edustalle heijastinpuun, josta kuka tahansa saa hakea itselleen heijastimen – tai tuoda niitä lahjoituksena muiden otettavaksi.

Ensimmäiset heijastimet Varjamo hankki puuhun lahjoituksina muun muassa yrittäjäystäviltään. Puuhun laitettiin 50 heijastinta, jotka löysivät uusille omistajilleen vielä saman päivän aikana.

Nyt heijastinpuuhun tuodaan heijastimia jo kauempaakin.

– Oikein lämmittää, kun näen miten tähän pihaan ajaa perheitä lasten kanssa katselemaan puuta. Myös postitse on tullut heijastimia ja joku lupasi, että jos on tarvetta, hän voi ostaa niitä lisää, Varjamo iloitsee.

Taskulampulla tarkastamaan

Heijastinpuita on jo monella paikkakunnalla pitkin Suomea, muun muassa Vaasassa, Oulussa, Lahdessa ja Kuopiossa.

Kuten muidenkin heijastimien, myös heijastinpuusta käyttöön otettavan heijastimen kunto kannattaa kuitenkin tarkastaa, muistuttaa Liikenneturvan Heli Lintamo.

Heijastimen heijastavuuden voi tarkistaa taskulampulla ihan kotioloissa.

– Nostaa taskulampun oman nenänpään kohdalle ja kohdistaa valon heijastavaan materiaaaliin. Jos se loistaa takaisin silmiisi, se on toimiva, Lintamo sanoo.

Tarkastus kannattaa tehdä kaikille heijastimille määräajoin, mutta erityisesti esimerkiksi heijastavasta langasta kudottujen tai askarreltujen heijastimien toimivuus on tärkeä varmistaa.

– Kannattaa tarkistaa, että heijastavaa pintaa on tarpeeksi, ettei vaan luule, että on pukenut ylleen heijastavan pipon tai hanskat.

Heli Lintamon mukaan suomalaisten heijastimien käyttö on yleistynyt viime vuosina. Nyt jo joka toinen suomalainen käyttää heijastinta.

– Hyvään suuntaan ollaan menossa, Lintamo sanoo.

Heijastinta hankkiessa kannattaa varmistaa, että se on CE-hyväksytty.

Turvallisuutta ja herkkiä hetkiä

Marika Varjamo seuraa päivittäin, miten heijastimet puussa tekevät kauppansa. Palaute heijastinvaihdosta on ollut pelkästään positiivista.

– Ihmiset tarvitsevat jotain positiivista ja kivoja uutisia. Ja ehkä tämä yhdistääkin meitä pimeässä kulkevia. Varmaan on muitakin, jotka päivittelevät, miten ihmiset eivät näy, Varjamo miettii.

Puun perustajaa ilahduttaa erityisesti se, kun lapset koulumatkallaan varustavat aamuhämärässä itsensä ja toisensa puusta löydetyin heijastimin. Se on juuri sitä turvallisuutta, mitä puulla tähän pimeään aikaan tavoiteltiinkin.

Ja onpa Varjamo todistanut yksiä ”heijastinkihlojakin”.

– Oli suloista, kun pariskunta tuli käsi kädessä ja ripusti heijastimia. Yhtäkkiä mies näki puussa punaisen sydämen ja ripusti sen naisen takinhelmaan. Kohta he palasivat takaisin puulle ja nainen ripusti myös heijastimen miehen takkiin, Varjamo kertoo.

Ambulanssi kiitää valot vilkkuen kohti sairaalaa. Ensihoitaja Sanna Virrankoski istuu auton takaosassa potilaan seurassa ja soittaa Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystykseen. Virrankoski antaa ennakkoilmoituksen tulevasta potilaasta.

– Noin puoli tunti sitten alkanut oikean käden halvaantumisoire. Puhe puuroa.

Ambulanssi kaartaa sairaalan päivystyksen oville. Erikoislääkäri Markku Grönroos tietää jo puhelun perusteella potilaasta ennakkotiedot ja hoitotiimi odottaa päivystyksen eteisessä potilasta, jolla epäillään mahdollisesti aivoinfarktia.

Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä vähemmän voidaan ajatella jäävän oireita. Markku Grönroos

– Meillä on oma tavoite, että kaikki hoito alkaisi viidessätoista minuutissa tai alle siitä lähtien, kun tulee potilas tulee sairaalan ovesta sisään. Mahdollisimman nopeasti. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä vähemmän voidaan ajatella jäävän oireita, kertoo Grönroos.

Grönroos kysyy potilaalta muutamia kysymyksiä, pyytää nostamaan kättä ja jalkoja, tarkkailee reaktioita ja pisteyttää potilaan tämän vastausten ja toiminnan perusteella.

– Siinä kysytään hyvin yksinkertaisia kysymyksiä. Selvitetään tajunnan aikaa ja paikkaa eli mikä kuukausi on ja minkä ikäinen potilas on, valottaa Grönroos kansainvälisesti käytössä olevaa pisteytyskaaviota.

Ripeä hoitoonpääsy on ehdottoman tärkeää

Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa. Seurauksena osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon. Usein tukkeuma johtuu verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa. Aivoliiton mukaan aivoinfarktin saa vuosittain noin 18 000 suomalaista.

Aivoinfarktissa ripeä hoitoonpääsy on ehdottoman tärkeää. Suomi onkin edelläkävijä aivoveritulppapotilaiden nopeassa hoitoon saamisessa.

Erikoislääkäri Markku Grönroos työskentelee miltei päivittäin erilaisten aivoverenkiertohäiriötapausten parissa.

– Akuutti tilanne saattaa tulla eteen lähes jokaisen työvuoron aikana.

Pioneerityö on tehty Helsingissä, mutta Kanta-Hämeen keskussairaala on kehittänyt systeemiä edelleen. Hämeenlinnan kehittämää aivoinfarktipotilaan hoitopolkua voidaankin pitää yhtenä koko maailman edistyneimmistä.

– Suomi on huippumaa tällä sektorilla. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa tehtiin kaikkein ensimmäisenä maailmassa prosessi, jolla pystyttiin nopeuttamaan päivystyksen sisäistä viivettä hyvin merkittävästi, kertoo Suomen ainoa akuuttilääketieteen professori ja Kanta-Hämeen keskussairaalan tulosalueylilääkäri Ari Palomäki.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan prosessi perustuu Palomäen mukaan neurologien toimintaan. Kanta-Hämeen keskussairaalassa vastuu on sen sijaan ensisijaisesti akuuttilääketieteen päivystäjällä. Hänellä on tukenaan ympärivuorokautisesti päivystävä radiologi sekä neurologi.

Alan ammattilaiset puhuvat door to needle -ajasta. Se tarkoittaa aikaa, joka alkaa siitä, kun potilas tulee sairaalan ovelle ja päättyy, kun hän alkaa saada liuotushoitoa. Kanta-Hämeen keskussairaalan tutkimus- ja kehitystyössä on viime vuosina saatu hyviä tuloksia: potilas saadaan ovelta liuotushoitoon jopa alle 20 minuutissa.

Työtavat tiukassa syynisssä

Aivoinfarktin liuotushoidon uudistustyössä sekä Kanta-Hämeen keskussairaalan ensihoidon että päivystyksen henkilökunta on pohtinut tarkkaan omia työtapojaan.

– Tehdään tarkasti, mutta rivakasti se, mitä ollaan tekemässä, kertoo Palomäki.

Sairaalaan tultaessa potilas tutkitaan heti ulko-oven edessä ambulanssin paareilla. Aikaa ei tuhlata hänen siirtämiseensä sairaalasänkyyn. Ammattilaiset ovat laskeneet muun muassa akuutin hoitotilanteen askeleita. Turhista siirtymisistä onkin päästy eroon. Niin ikään tietokonekuvauslaite sijaitsee mahdollisimman lähellä.

Jos potilas täytyy siirtää ambulanssilla saamaan jatkohoitoa, hänet kuljettaa sama ambulanssi, joka potilaan toi alun perin hoitoon.

Kehitystyö on tehty ilman lisärahaa

Hämeenlinnan uusi toimintatapa ei ole aiheuttanut lisäkustannuksia. Palomäen mukaan Kanta-Hämeen keskussairaala on onnistunut nopeuttamaan aivoinfarktipotilaiden hoitotyötä, mutta toisin kuin muissa sairaaloissa, rahaa on käytetty sama määrä kuin aikaisemminkin.

– Yhteistyö on yksi kulmakivi onnistumiselle, kehuu Palomäki ja kiittelee oman henkilökuntansa aktiivisuutta ja vastuunottokykyä.

Palomäki uskoo, että hämeenlinnalaiset ovat onnistuneet kehitystyössään, koska erikoisalat ja eri ammattiryhmät ovat tehneet hedelmällistä yhteistyötä. Hämeenlinnan akuuttilääkärivetoinen toiminta ja door to needle -aikojen raju lyheneminen onkin herättänyt runsaasti huomiota maailmalla.

– Luentokutsuja tulee ulkomaille kertomaan tästä systeemistä ja arvostetuissa tieteellisissä lehdissä julkaistaan näitä meidän tuloksia, myöntää Palomäki.

Hämeenlinnan ja koko Suomenkin eri toimijoiden pitkäjänteinen kehitystyö näkyy sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvoksen Timo Keistisen mukaan koko hoitopolussa. Potilasjärjestöt ovat aktiivisia, minkä ansiosta sairastuneen omaiset osaavat usein tunnistaa aivoinfarktin oireet. Ensihoitajat ovat entistä valistuneempia ja yhteispäivystysten asiantuntemus on lisääntynyt aivoinfarktin hoidossa. Hämeenlinnan onnistumiset kehitystyössä ovat tuttuja Keistiselle.

– Voi vain onnitella Kanta-Hämeen sairaalaa. Selkeät valtakunnalliset linjaukset ensihoidossa ja päivystyksessä ovat tässä kantaneet hedelmää.

Ei saa jäädä odottelemaan kotiin

Aivoinfarktin hoito on taistelua kelloa vastaan. Päivystyksen eteisestä potilas viedään tietokonekuvaukseen, jossa varmistetaan, annetaanko potilaalle liuotushoitoa vai jatkaako hän jatkohoitoon yliopistosairaalaan.

– On tärkeää, että liuotushoitoa ei anneta esimerkiksi aivoverenvuodossa. Tällöin seuraukset ovat kohtalokkaat. Potilaalle on siis ennen hoitoa tehtävä pään tietokonekuvaus, painottaa lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Ammattilaiset muistuttavat, että erityisen tärkeää on toimia nopeasti jo kotona. Liian moni odottaa huonon olon menevän ohi ennen kuin tilaa ambulanssin. Erikoislääkäri Markku Grönroos sanookin, että ei pidä jäädä odottelemaan.

- Ei missään tapauksessa ole odotettava mitään. Jos tämä ei puututa, seuraukset ovat vakavia, koska tällaisessa tilanteessa yleensä menetettäessä kaksi miljoonaa hermosolua per minuutti. Se peruuttamatonta. Soitto heti hätäkeskukseen, painottaa Grönroos.

Päivitetty 29.11.2018 klo 9.20: Kuvatekstissä magneettikuvaus korjattu tietokonekuvaukseksi.

Yhdysvaltalaisyhtye Toto saapuu ensi heinäkuussa esiintymään Pori Jazzeille.

Esimerkiksi Africa, Rosanna ja Hold The Line -hiteistään tunnettu yhtye esiintyy Porin Kirjurinluodossa lauantaina 20. heinäkuuta. Yhtye päättää Poriin kuukauden mittaisen Euroopan-kiertueensa.

Pori Jazz julkaisi torstaina ensimmäiset esiintyjäkiinnityksensä. Toton lisäksi festivaaleilla esiintyy laulaja-lauluntekijä Angélique Kidjo, joka tulkitsee Talking Heads -yhtyeen kappaleita. Kidjo esiintyy Porissa perjantaina 19. heinäkuuta.

Kotimaisista artisteista jazzien lavalla nähdään lauantaina muun muassa Ville Valo & Agents. Kokoonpano julkaisee helmikuussa albumin, jolta löytyy Rauli "Badding" Somerjoen aiemmin kuulemattomia lauluja. Myös kansan ikisuosikki J. Karjalainen saapuu konsertoimaan Poriin torstaina heinäkuun 18. päivä.

Pori Jazz järjestetään Porissa 54. kerran 12.–20. heinäkuuta 2019.

Vladimir Putinin Venäjä haluaa olla pelätty ja kunnioitettu suurvalta. Maan rapautuvilla rakenteilla Venäjä on Neuvostoliiton kaatumisen jälkeisessä maailmanjärjestyksessä kuitenkin heikko ja syrjässä. Siksi se yrittää nyt väkisin muuttaa toimillaan tätä maailmanjärjestystä.

Mustanmeren tapahtumat ovat tyypillinen Venäjän toimi tässä yhteydessä.

Ensinnäkin ajoitus on tarkkaan mietitty. EU on tiukasti kiinni Brexitissä. Muutenkin Venäjän suhteen ties miksi heikko Trump on kädet täynnä välivaalien tappiota ja Venäjä-tutkintaa. Ukrainassa puolestaan on tulossa keväällä vaalit ja se altistaa maan sisäpolitiikan erityisen paljon ulkopuoliselle häirinnälle.

Sota siis jatkuu, kunnes Ukrainassa valtaa pitävät Kremlille mieleiset, sen tahtoon alistuvat tahot.

Toinen tyypillinen piirre on, että tapahtumat ovat osa Kremlin tarkkaan säätelemää, pitkäkestoista konfliktia. Ukrainaa vastaan käytävään näännytyssotaan kuuluvat Krimin miehitys, hyökkäyssota Itä-Ukrainassa ja jatkuvat kyberhyökkäykset. Myös kaasukuljetuksia Ukrainasta pois siirtävä Nordstream2 -kaasuputki Itämerellä sekä monet muut keinot ovat käytössä Ukrainan ahdistamisessa. Sodan taustalla on vuoden 2014 kansannousu, jossa ukrainalaiset hylkäsivät presidentti Vladimir Putinin suurin toivein perustaman Euraasian unionin. Sota siis jatkuu, kunnes Ukrainassa valtaa pitävät Kremlille mieleiset, sen tahtoon alistuvat tahot.

Kokonaisten maiden epävakauttaminen on olennainen osa Venäjän toimintatapaa. Venäjää vierustavat lukuisat jäätyneet konfliktit, joiden avulla se pitää etupiirikseen katsomiaan alueita kykenemättöminä kehittymään tai suuntautumaan länteen. Muita esimerkkejä epävakauden lietsomisesta ovat epäonnistunut Montenegron vallankaappaushanke ja sotkeutuminen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.

Demokratiassa yleisen ilmapiirin hämmentäminen estää tai hidastaa päätöksentekoa. Tätä jähmeyttä Venäjä tarvitsee minimoidakseen lännen vastatoimia. Osa tätä minimointia on myös tilanteiden esittäminen aina niin, että lännen reaktiot Venäjän toimiin ovat vain perusteetonta venäläisvastaisuutta ja sodanlietsontaa.

Kolmas tyypillinen piirre Venäjän toiminnalle on tapahtumien ympärille kyhätyt laillisuuden kulissit. Nytkin Venäjä syyttää ukrainalaisia aluevesilleen tunkeutumisesta ja on jopa järjestänyt näytösoikeudenkäynnin. Venäjä vaatii sinällään aivan oikein länsimaita pitämään tiukasti kiinni oikeusvaltioperiaatteista, kun ne käsittelevät Venäjän toimia. Samaan aikaan se kuitenkin itse estää ja häiritsee parhaansa mukaan näitä prosesseja. Venäjä on esimerkiksi estänyt YK:n alaisen kansainvälisen tuomioistuimen perustamisen selvittämään malesialaiskoneen alasampumista. Se on myös yrittänyt hakkeroida eri tahoja, jotka ovat olleet selvittämässä muun muassa Syyrian hallituksen kaasuhyökkäyksiä tai Venäjän valtiollista doping-ohjelmaa.

Nytkin väitellään jo kiivaasti mitä merellä oikein tapahtui. Se taas ohjaa tehokkaasti keskustelua sivuun varsinaisesta aiheesta eli Venäjän aseellisesta hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan.

Neljäntenä tällaisiin operaatioihin kuuluu aina vahva informaatioulottuvuus. Käytännössä tämä tarkoittaa valheiden kylvämistä epävarmuuden synnyttämiseksi. Nytkin väitellään jo kiivaasti mitä merellä oikein tapahtui. Se taas ohjaa tehokkaasti keskustelua sivuun varsinaisesta aiheesta eli Venäjän aseellisesta hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan ja sen pyrkimyksestä sulkea Asovanmeri. Disinformaation tehtävänä on myös luoda epäselvyyttä, jonka aikana tilanne saadaan vakiinnutettua. Kiistely siitä, kenen joukot Krimillä toimivat jatkui, kunnes niemimaa oli saatu liitettyä tukevasti Venäjään.

Venäjän operaatioissa on aina myös otettu oppia aiemmista. Venäjän sosiaalisessa mediassa on viimeisen reilun viikon ajan ollut poikkeavuuksia nimenomaan sotilasasioiden näkymisessä. Se, millä kaikilla keinoilla tämä peittely ja sekavuus on saatu aikaiseksi, on toistaiseksi epäselvää, mutta muutos itsessään on asioita seuraavien mukaan selvä. Venäjä on jäänyt kiinni monenlaisista asioista juuri sosiaalisen median takia ja nyt sen käyttöä tiedustelun välineenä yritetään ainakin vaikeuttaa. Tällainen peittely voi viitata myös toiminnan jatkumiseen esimerkiksi maahyökkäyksenä.

Laajempaa sotaa tästä ei kukaan tosiaankaan halua, mutta sekin on mahdollinen. Kysymys on nyt loppujen lopuksi siitä, kumpi kestää kauemmin, Venäjän kyky ja halu kestää toimiensa seurauksia vai lännen yhtenäisyys, joka mahdollistaa yritykset pitää Venäjän aggressiot kurissa. Näin Venäjän naapurimaan asukkaana toivon, että lännen strateginen kärsivällisyys vetää pidemmän korren.

Janne "Rysky" Riiheläinen

Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.

Enontekiön kaamosta voi nyt seurata nettikameran kautta. Kaamoskamera – Polar Night Live kuvaa Enontekiön kaamosta ympäri vuorokauden, aamuruskoista yön tähtitaivaaseen ja revontuliin. Kaamoskameran tarkoituksena on näyttää maailmalle, että kaamos ei ole pelkkää pimeyttä, vaan paljon värejä ja kauneutta, sanoo Enontekiön kunnan kulttuuri- ja viestintäkoordinaattori Heli Nurmi.

– Ihmiset ajattelevat, että täällä on todella pimeää kaamosaikaan. Me jotka täällä elämme, niin tiedämme, että kaamos on kaunista aikaa. Kaamoskamera onkin yksi tapa tuoda esiin sitä, että täällä on hyvä elää. Tarkoituksena on tehdä Enontekiötä tunnetuksi, niin asuinpaikkana kuin matkailukohteena, kertoo Heli Nurmi.

Kaamoskameralla haetaan maailmanlaajuista huomiota

Kaamoskamerasta aukea näkymä Enontekiön Hetan kirkonkylään. Taustalla näkyvät myös Pyhäkero ja Ounasjärvi. Kylän elämää ja kaamoksen värejä on voinut seurata kameran kautta jo viikon ajan. Tähän mennessä kaamoskameraa on katsottu jo yli 1 000 kertaa. Ajatuksena on, että kaamoskameraa pääsee seuraamaan ainakin siihen saakka, kun aurinko taas saapuu Enontekiölle tammikuun puolessa välissä.

– Tietysti todellisuus on paljon kauniimpi, kuin se jonka kameran kuva antaa ymmärtää. Eihän se täydellisesti välitä sitä aamu- tai iltakajastusta joka täällä on. Herättelee se kuitenkin vähän ihmisiä ja tallentaa hienoja tuokio kuvia, sanoo Heli Nurmi.

Vaikka itse enontekiöläisten ei tarvitsisi kaamosta katsella nettikamerasta, ovat kuntalaiset ottaneet kaamoskameran positiivisesti vastaan. Tarkoituksena on kuitenkin saada kaamoskameralla maailmanlaajuista huomiota.

– Enontekiön kunnalla on taustalla menossa isommat kampanjat eli kerromme ihan maailmanlaajuisesti kaamoskamerasta. Katsotaan sitten miltä katsojaluvut alkavat näyttää kun kampanja etenee, sanoo Nurmi.

Enontekiön kaamoskamera on tällä kertaa aluksi kokeilu. Kun kaamos loppuu, kunta miettii nettikameran tulevaisuutta ja mahdollista jatkoa.

– Varmaan vähän palautteesta riippuu, että kuinka tämä otetaan vastaan ja millaista palautetta ja näkyvyyttä se saa. Tietysti me mietimme, että olisiko meillä tällainen kamera johonkin muuhunkin vuodenaikaan olemassa, mahdollisesti yöttömän yön aikaan kesällä, miettii Enontekiön kunnan kulttuuri- ja viestintäkoordinaattori Heli Nurmi.