Viisikymmentä pallopäävalasta on löydetty kuolleena Uudessa-Seelannissa. Valat löytyivät rannalta perjantaiaamuna.

Menehtyneet valaat olivat osa 80–90 yksilön parvea, jonka havaittiin rantautuneen torstaina Chathamsaarille, kertoo maan ympäristönsuojelunlaitos (DOC). Chathamsaaret sijaitsevat noin 800 kilometriä Eteläsaaresta.

Metsänvartijoiden saapuessa paikalle perjantaina, viisikymmentä valasta oli kuollut. Yksi valas löytyi elossa, mutta se jouduttiin lopettamaan. Loput valaat olivat palanneet mereen.

Kyseessä on viides valaiden rantautuminen Uudessa-Seelannissa viikon sisään. Viime viikonloppuna Stewartin saarella tapahtui yhteensä 145 valaan rantautuminen. Kaikki valaat kuolivat.

Ei ole täysin selvillä, miksi valaat ja delfiinit ajautuvat rannalle. Syyksi on epäilty muun muassa sairautta, navigointivirhettä, saalistajia ja äärimmäisiä sääolosuhteita.

Lue myös:

Valas kuoli nieltyään 80 muovipussia – muovijäte piinaa Thaimaan merieläimiä

Australiassa yritetään kiireesti pelastaa rantaan ajautuneita valaita

Sekajäteastiassa Helsingin Kalliossa pomppii kilpaa 17 rottaa.

On pitkäperjantai keväällä 2018. Se on Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuomas Aivelon onnen päivä.

17 rottaa.

– Se oli ensimmäisiä askeleita rottatutkimuksen polulla, Aivelo hymyilee Kallion yössä puoli vuotta myöhemmin.

Hän on mukana Helsingin Kaupunkirottaprojektissa, monitieteisessä tutkimushankkeessa, jonka kunnianhimoinen tavoite on ymmärtää kaupunkirottien elämää ja vuorovaikutusta ihmisten kanssa.

Sen lisäksi halutaan selvittää, kuinka paljon pääkaupungissa on rottia, mitä uhkia ne aiheuttavat, miten ihmiset suhtautuvat rottiin, mikä käynnistää rotan torjunnan ja miten torjunta toimii.

– Rotantorjunta on suhteellisen suuri bisnes Helsingissä, mutta rottien määrästä ei tiedetä kovinkaan paljoa. Se vaihtelee eri vuodenaikoina hyvin paljon. Nyt loppusyksystä määrä on kaikkein suurimmillaan, Aivelo kertoo.

Puoli miljoonaa rottaa?

Usein kuultu arvio rottien määrästä Helsingissä on satatuhatta – villeimmissä visioissa puhutaan jopa yli puolesta miljoonasta rotasta. Se on melkein yhtä paljon, kuin kaupungissa on asukkaita.

– En usko, että rotat juurikaan levittävät tauteja Suomessa nykyään, se on menneen maailman pelkoa. Ihminen saa harvoin tartunnan rotalta, Aivelo vakuuttaa.

Sen sijaan rotat aiheuttavat paljon materiaalivahinkoja: ne syövät rakenteita ja sähköjohtoja ja valtaavat itselleen elintilaa tuhoamalla asioita edestään. Rotta syö itsensä vaikka betonin läpi halutessaan.

– Kun rotta päättää purra tiensä jonkun läpi, se jyystää hampaillaan niin kauan, että pääsee läpi, Aivelo kertoo.

Hän ei usko, että rotista päästään eroon.

– Niitä on kaikkialla. Torjunta ei ole koskaan ole niin kattavaa kuin rottien esiintyminen, enkä myöskään usko, että rotan torjunta on aina parasta tai tehokkainta mahdollista, Aivelo sanoo.

Ongelma on, että torjunta tilataan asunto-osakeyhtiöittäin. Yhdessä torjutaan, toisessa ei. Yksi ilmoittaa rottahavainnoistaan taloyhtiölle, toinen Helsingin kaupungille, kolmas Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:lle ja niin edelleen.

Helsingin kaupunki kehoittaa ottaman yhteyttä ensisijaisesti tontin omistajaan tai isännöitsijään. Jos rotan tapaa puistossa tai kadulla siitä voi ilmoittaa “ suoraan kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalveluun”.

Harva haluaa tunnustaa, että omassa taloyhtiössä on rottia – sen pelätään muun muassa laskevan asuntojen arvoa. Kenelläkään ei ole kattavaa tietoa siitä, missä ja miten paljon rottia esiintyy.

Kukaan ei koordinoi rottatilannetta.

Eniten etelä- ja länsirannikolla

Rotanmyrkyt katosivat kauppojen hyllyiltä helmikuussa 2018, koska niiden katsotaan olevan lisääntymiselle vaarallisia ja aiheuttavan ihmisille suun tai ihon kautta myrkytysoireita.

Nyt enää ammattilaiset saavat käyttää myrkkyjä rottien torjuntaan.

– Viime vuosina on kehitetty paljon korvaavia menetelmiä myrkyille ja alettu miettiä enemmän myös ennaltaehkäisyä, sanoo kehityspäällikkö Jammu Rantanen Suomen Anticimex Oy:stä ja napauttaa tietokoneen päälle.

Perinteisten loukkujen ja myrkkyansojen lisäksi käytössä on muun muassa viemäri-ansoja, jotka havaitsevat rotan lämpövaihtelun ja liikkeen perusteella. Kun rotta saapuu kohdalle, ansan lattakärkiset piikit murskaavat sen kuoliaaksi 140 kilometrin tuntivauhdin nopeudella.

Smart-boxit eli älylaatikot taas antavat rotalle kaksi minuutin mittaista sähköiskua, jotka pysäyttävät sydämen.

Anticimex Oy on asentanut useita tuhansia älypyydyksiä ympäri maan. Jokaisesta saaliista tulee tieto päämajaan sähköpostilla tai tekstiviestillä.

– Koko Suomessa on saatu viimeisen seitsemän päivän aikana 5500 rottaa tai jyrsijää. Tilastojen mukaan jyrsijämäärät osuvat tällä hetkellä eniten etelä- ja länsirannikolle, Jammu Rantanen näyttää tietokoneen ruudulta.

– Olen saanut 600-grammaisen rotan näillä smart-laitteilla. Se oli noin 30 senttiä pitkä, hän havainnollistaa käsillään.

WC:ssä ja olohuoneessa

Rantanen on tavannut rottia vaikka missä: suihkun lattiakaivon alla nukkumassa, tiskialtaan alla koiranruokaa syömässä ja olohuoneen pöydällä sipsejä mutustelemassa.

Myös niitä, jotka tulevat asuntoihin viemäristä wc-pytyn kautta. Nekään eivät ole kaupunkilegendaa.

– Ei ole vielä tullut vastaan sellaista paikkaa, missä rottaa ei voisi tavata, hän hymähtää.

Rotat viihtyvät myös auton konehuoneessa, jonne ne pääsevät helposti alakautta. Logistiikkayrityksissä rotat aiheuttavat ongelmia pesimällä muun muassa trukkeihin ja lattianpesukoneisiin. Rotta syö itsensä läpi melkein mistä vaan, jopa betonista.

Kun Jammu Rantanen kuusi vuotta sitten aloitti Suomen Anticimex Oy:llä siellä työskenteli kymmenen huoltoteknikkoa. Nyt heitä on 36. Asiakaskäyntien määrä on tuplaantunut.

– Vuonna 2013 koko Suomessa tehtiin noin 2200 käyntiä kuukaudessa. Tänä vuonna käyntejä on noin 4700 samassa ajassa, Rantanen kertoo.

Rottasotaa ei voiteta

Sesongin huippu on nyt.

– Kun yöt kylmenevät, rotat hakeutuvat lämpöön.

Jammu Rantasen mielestä rottasotaa ei tulla voittamaan koskaan.

– Ei näin hajautetulla toiminnalla. Toimijoita on monta, ja tilaajapuolellakin on hajontaa, hän perustelee.

– Olisihan se etu, jos saisi alueellisesti tehtyä enemmän. Torjunta helpottuisi, jos samalta alueelta saisi monta taloyhtiötä mukaan.

Oma haasteensa on rotta itse:

– Rotta on älykäs ja olosuhteet aina erilaiset: minkälainen viemäriverkko, kulkumaasto, maanrakenne? Onko kaatopaikkoja, rakennetaanko lähellä, mistä saa ravintoa ja vettä jne. Se tekee torjunnasta haastavaa ja vaatii laajoja päätelmiä, että torjunta saataisiin tehtyä nopeasti ja tehokkaasti, Rantanen kertoo.

Kaupunkirottaprojekti kartoittaa

Tutkimustohtori Tuomas Aiveloa rotan älykkyys enemminkin kiehtoo.

Kun hän puoli vuotta sitten sulki sekajäteastian kannen Kalliossa hän mietti hetken, miten voisi vapauttaa 17 rottaa umpinaisen astian pohjalta. Puoli tuntia pähkäiltyään hän kurkisti astiaan uudestaan: rotat olivat poissa.

– Rotat ovat taitavia oppimaan, etenkin sosiaalisesti. Jos yksi tekee jotakin fiksua niin muut matkivat helposti. Ehkä se ei ollut ensimmäinen kerta, kun Kallion rotat päätyivät sekajäteastiaan – mutta ne tiesivät, miten sieltä pääsee pois, Aivelo päättelee lähes ylpeänä rotistaan.

Hän on ylpeä myös Helsingin Kaupunkirottaprojektista: mukana on toista tuhatta yläkoululaista ja lukiolaista, jotka laittavat biologian tunneilla niin sanottuja jälkilevyjä ympäri kaupunkia. Levyt ovat 20x20-senttisiä muovipaloja, joiden päälle maalataan nokikerros. Kun rotta vipeltää levyn yli, sen jäljet jäävät levyyn.

Jälkilevyjä pidetään maastossa neljä päivää. Oppilaat kuvaavat ne ja lähettävät kuvat Kaupunkirottaprojektin tietokantaan, josta jälkien määrä lasketaan.

Mutta miten – sama rottahan voi juosta jälkilevyn yli moneen kertaan?

– Tilastollisesti jälkien määrä korreloi hyvin rottien määrän kanssa, Aivelo sanoo.

– Yhdestä levystä emme voi sanoa juuri mitään, mutta kun levyjä on samalta alueelta kymmeniä, pääsemme jo luotettavammin arvioimaan rottien määrää.

Työ on vasta alussa: parissa kuukaudessa tietokantaan on kertynyt viitisensataa kuvaa.

– Toivon, että vuoden loppuun mennessä on tuhat ja sitten, kun tietoa on riittävästi, muutama tuhat kuvaa levyistä, Aivelo sanoo.

Ilmastonmuutos kasvattaa kantaa

Sekä Tuomas Aivelo että Jammu Rantanen tietävät, että rotat eivät lopu. Yksi rotta voi saada jopa 70 poikasta vuodessa ja leudot talvet mahdollistavat lisääntymisen vuoden ympäri.

– Ilmastonmuutos pelaa meidän pussiimme, Rantanen naurahtaa.

Molemmat miehet muistuttavat, että kukin voi torjua tai vähentää rottia omalla käytöksellään.

– Jos pystytään estämään, ettei viemärijärjestelmään pääse biojätettä, että rotat eivät pääse jätekatoksiin tai linnunruokintapaikoille, Aivelo sanoo.

Rantasen lista on pidempi: kotioloissa kannattaa pitää maa puhtaana ja huolehtia siitä, ettei rotalle jää ruokaa. Omenat ja ruusunmarjat pitää poimia pois maasta ja komposti peittää.

– Optio olisi viilennetty jätehuone, mutta sehän on kustannuskysymys, Rantanen sanoo.

Aivelo pitää rottia tärkeänä osana kaupungin ekosysteemiä: kaupungissa eläville ketuille, haukoille ja pöllöille ne ovat keskeinen osa ravintoa.

– Ihmisillä on monia mielipiteitä rotista: niitä torjutaan, mutta toisaalta ei ole kiva tappaa eläintä. Toisaalta rotat tekevät tuhoja. Rotta on ristiriitainen eläin, hän pohtii.

Katso Perjantai-dokkari: Suuri rottajahti Areenassa tästä.

Perjantai: Onko eläimellä itseisarvoa? Vieraina vuorikiipeilijä, metsästäjä Veikka Gustafsson, Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström ja eläinten arvoa tutkinut filosofi Elisa Aaltola. Perjantai-dokkari: Suuri rottajahti. Yle TV1 perjantaina 30.11. klo 21.05 alkaen ja tallenne lähetyksen jälkeen Yle Areenassa.

Lue lisää:

Moni luomutuottaja on jäänyt ilman rotanmyrkkyä lakimuutoksen takia - viljelijät pelkäävät rottaongelman räjähtävän käsiin

Lue Helsingin kaupungin rottaohjeet tästä.

Katso video HSY: Siisti viemäri - älä ruoki rottaa tästä.

Pääesikunta on aloittanut esitutkinnan ilmavoimien sotaharjoituksen tapahtumista, kertoo puolustusvoimat. Puolustusvoimat epäilee, että varusmiehiä on kohdeltu harjoituksessa epäasiallisesti.

Tapahtumat liittyvät Jämsän Hallissa Keski-Suomessa pidettävään varusmiesten joukkokoulutuskauden päättöharjoitukseen, joka päättyy tänään.

Puolustusvoimat kertoo tiedotteessa, että alustavien tietojen mukaan harjoituksessa on tällä viikolla loukkaantunut lievästi varusmiehiä, mutta kukaan ei ole enää sairaalahoidossa.

Tapahtumiin liittyy sekä Porin prikaatin että Ilmasotakoulun ammattisotilaita että varusmiehiä. Epäillyt rikokset ovat sotilasrikoksia.

Pääesikunta ei halua kertoa epäillyistä rikoksista tässä vaiheessa enempää tutkinnallisista syistä. Tapauksen esitutkinta alkoi eilen.

Sotilaslakimies Jouni Pulkkinen pääesikunnan oikeudelliselta osastolta kertoo yleisluontoisesti, että rikoksesta epäiltyjen henkilöiden epäillään toimineen vastoin puolustusvoimien määräyksiä.

Pulkkinen ei kommentoi sitä, kuuluuko rikoksesta epäiltyihin ammattisotilaiden lisäksi myös varusmiesjohtajia. Pulkkinen ei kommentoi sitäkään, kuinka monta epäiltyä ja asianomistajaa jutussa kaiken kaikkiaan on.

Pulkkinen kertoo, että tämän tyyppisiä sotilasrikoksia tulee pääesikuntaan tutkittavaksi "aina ajoittain".

– Asiaa on vaikea arvioida lukumääräisesti. Kaikki tapaukset ovat hiukan erilaisia. Mutta tällaiset tapaukset näillä rikosnimikkeillä eivät ole mitenkään tavattomia, Pulkkinen sanoo.

Oiva Paloheimon taiteilijakoti tuhoutui tulipalossa Vesilahdella torstaina illalla. Vesilahden kirkkoherra Harri Henttinen katseli epäuskoisena tulipaloa illalla.

– Ei ole uskoa todeksi. Kaikki kävi niin nopeasti, varmaan monta kertaa vielä miettii, onko totta vai ei.

Kirjailija Oiva Paloheimo (1910–1973) on tunnettu erityisesti lastenkirjastaan Tirlittan.

Taiteilijakoti sijaitsi pappilan pihapiirissä. Paikka oli Henttiselle tärkeä, koska hän alkoi kunnostaa taloa historiatyöryhmän kanssa heti kirkkoherraksi vihkimisen jälkeen vuonna 2008.

– Olen aina sanonut, että se on kuin "lapsi" minulle. Siitä tuli tosi persoonallinen. Paloheimon lapset sanoivat, että se oli niin kuin heillä kodissa oli aikanaan. Siitä tuli Vesilahden helmi.

Henttinen oli torstaina illalla aloittamassa kirkkoneuvoston kokousta pihapiirissä olevassa pappilassa.

– Luulimme, että joku lämmittää saunaa kun tuli savun haju. Työntekijät menivät pihalle ja pimeässä näkyi tulen lieskat. Yritimme sammuttaa tulipaloa, mutta eihän siitä mitään tullut. Hälytimme heti palokunnan.

Palo alkoi talon alta

Palo riehui talon alla. Sen syttymissyytä ei vielä tiedetä.

– Palo riehui alhaalta käsin. Aluksi näytti, että taiteilijakodissa ei pala. Siellä oli ihan pimeää. Siksi ajattelin, että menen äkkiä hakemaan museosta tavaraa ulos.

– Kun avasin oven, tajusin, että jos sinne menee, sinne myös sitten jää.

Palomies sanoi kirkkoherralle, ettei palavaan rakennukseen saa koskaan mennä.

– Lattia olisi pettänyt saman tien, ja olisin pudonnut sinne.

Seuraava ongelma oli heti ovella. Tuuli vei tulipaloa pappilaa kohden.

– Olin ihan varma, että pappila palaa myös. Pappila on niin lähellä. Oli vielä kaikkein pahin sää, liekit olivat juuri pappilaa kohden. Pappilan katto oli täynnä kekäleitä. Pappilakin oli ihan kammottavan näköinen. Ajattelin, ettei se voi selvitä.

Kirkkoherra katsoi epäuskoisena tuhoa. Onneksi pelastuslaitos sai säästettyä pappilan.

Vakuutus ei korvaa arvoa

Museorakennuksessa on täysarvovakuutus, mutta se ei korvaa tuhoja, eikä sillä saa uutta rakennusta.

– Kesälle oli varattu Paloheimo-ryhmiä. Ryhmät ovat nyt pappilassa koko ajan. Toivon, että ryhmät tulevat Vesilahteen. Oivan muisto ei häviä mihinkään.

Kirkkoherra Harri Henttinen kiittää työntekijöitä ja vapaaehtoisia, jotka ovat olleet yön ajan päivystämässä pappilassa vahtina.

– Kiitän kaikista osanotoista, mitä on tullut. Yhteisöllisyys on ollut voimakasta Vesilahdessa, kuten se on aina ollut.

Lue lisää:

Oiva Paloheimon taiteilijakoti tuhoutui tulipalossa Vesilahdella

Kansanedustajille maksetaan jatkossa minimissään 2 100 euron suuruista sopeutumisrahaa enintään kolmen vuoden ajan edustajantoimen jälkeen.

Sopeutumisraha on tällä hetkellä kansanedustajan peruskuukausipalkkiolla 1 800 euroa kuukaudessa.

Samalla kohtuuttoman avokätiseksi arvostellusta kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä luovutaan kokonaan.

Kahdeksan eduskuntaryhmää on tehnyt asiasta lakialoitteen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei ole aloitteessa mukana, sillä sillä ryhmä vastustaa kansanedustajien sopeutumisrahan korotuksia.

Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) uskoo, että järjestelmä vastaa jatkossa paremmin kansalaisten oikeustajua.

– Tämähän on myös kansalaisaloitteen mukainen, eli että lopetetaan sopeutumiseläke, Risikko sanoo Ylelle.

Risikon mukaan nykyisestä järjestelmästä on tullut kovaa palautetta.

Risikko näkee uudistuksen eduksi myös sen, että jatkossa sopeutumisrahan määräytyminen on lähempänä työttömyysturvaa.

Sopeutusmiseläke jää unholaan

Sopeutumisraha otettiin käyttöön jo vuonna 2011.

Sen piirissä ovat olleet tuona vuonna tai sen jälkeen kansanedustajiksi tulleet. Nyt tähän siirtyvät myös nykyisin sopeutumiseläkettä saavat kansanedustajat.

Sopeutumisrahaa saa jatkossa jo yhden vuoden edustajanaolon perusteella. Aiemmin ehtona oli kolme vuotta.

Lain on tarkoitus tulla voimaan jo ensi maaliskuussa.

Kansanedustajien sopeutumiseläkettä on pidetty oikeustajua koettelevana. Nyt se jää siis unholaan.

Sopeutumiseläkkeeseen ovat olleet tähän asti oikeutettuja ennen vuotta 2011 aloittaneet kansanedustajat, jos he ovat toimineet edustajina vähintään seitsemän vuotta.

Järjestelmää arvosteltiin kohtuuttoman avokätiseksi, koska sopeutumiseläkettä voi nauttia varsinaiseen eläkeikään asti, jos muuta työtä ei löydy.

Perussuomalaiset jättäytyivät pois, koska sopeutumisraha nousee

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Leena Meren mukaan perussuomalaiset eivät voineet hyväksyä sitä, että sopeutumisrahaa nostettiin.

– Tietyt ihmiset nauttivat valtavaa sopeutumiseläkettä ansio- ja pääomatulojen lisäksi. Tätä lähdettiin uudistamaan ja ilolla tervehdimme asiaa. Mutta sitten keittiön kautta tulikin ilmoitus, että nyt lähdetään myös nostamaan kansanedustajien sopeutusrahaa, Meri moittii.

Meren mukaan kokonaisuus oltaisiin muuten voitu hyväksyä.

Meren mielestä on kohtuutonta, että kansanedustajien sopeutumisraha nousee samaan aikaan, kun kansalaisilta leikataan työttömyysturvasta ja edellytetään paljon.

– Nyt kansanedustajilla on entistä korkeampi raha, joka ei edellytä mitään muuta kuin olemista, Meri suomii.

Keskustan Kaikkonen: Vanha malli oli liian antelias

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on Risikon kanssa samoilla linjoilla siitä, että järjestelmä vastaa nyt paremmin kansalaisten oikeustajua.

– Iso kritiikki tuli vanhaa mallia vastaan, jossa sopeutumiseläkettä saattoi saada vaikka maailman tappiin saakka. Eihän se tietenkään ihmisten oikeustajuun mene, ja on hyvä, että se nyt tällä päätöksellä lakkautetaan.

– Vanha malli oli kieltämättä liiankin antelias.

Kaikkonen pitää harmillisena sitä, että perussuomalaiset eivät tukeneet lakialoitta.

– Se on vähän tympeää, koska ymmärsin, että siinäkin suunnassa oli haluja sinänsä tehdä muutoksia ja lakkauttaa se vanha sopeutumiseläke. Mielestäni olisi ollut tyylikkäämpää, että olisi voitu hakea yhteinen ratkaisu.

Kaikkosen mukaan uuden järjestelmän etu on se, että sopeutumisrahaa voi saada määräajan ja pääomatulot huomioidaan.

Lisää aiheesta:

Kansanedustajien sopeutumisraha nousemassa hiukan uudistuksessa – jää edelleen alle ansiosidonnaisen työttömyysturvan tason

Puhemieheksi valittu Risikko: Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet eivät ole nykymuodossaan tästä päivästä

Swingers-elokuvassa neljä pariskuntaa saapuu viehättävään maalaiskartanoon erilainen viikonloppu mielessä. Uusiin ihmisiin on tarkoitus tutustua lähemmin erityisesti talon seksikellarissa. Komedia tuuppaa enimmäkseen kiusaantuneet, parisuhteessaan ongelmissa uivat ihmiset täysin uuteen tilanteeseen.

Swingers on pitkän linjan näyttelijän Pamela Tolan ensimmäinen pitkä elokuva ja Tolalle iso merkkipaalu uralla. Näyttelijä on pyrkinyt kymmenen vuotta ohjaustöihin. Tola on itse käsikirjoittanut Niina Lahtisen kanssa Swingersin, joka perustuu tanskalaiseen hittielokuvaan.

Swingersillä on joitakin yhteisiä nimittäjiä Luokkakokous-komedioiden kanssa. Luokkakokous-elokuvat perustuvat myös tanskalaiselokuviin. Luokkakokouksen tuottaja Jesse Fryckman ja pääosanesittäjä Aku Hirviniemi ovat mukana myös Swingerisissä.

Tola ja Swingersin osatuottaja ja näyttelijä Janne Kataja ja eivät itse näe varsinaista siltaa elokuvien välillä.

– Jesse Fryckman tuottaa, mutta nämä ovat ihan eri genren elokuvia. Tämä on parisuhde ja ihmissuhde-elokuva, Luokkakokous oli enemmän riehakasta road movie -komediaa. Tässä ei ole samankaltaista alapäähuumoria ja seksiä, sanoo Kataja.

Irti seksin likaisuudesta ja irstaudesta

Katajan mielestä Swingersin keskiössä on parisuhteen kääntöpiste. Huumori syntyy nolostumisesta ja vaivaantumisesta.

Tola kertoo saaneensa vapaat kädet kehitellä elokuvaa. Ihan alkuun kaikki naispäähenkilöt kirjoitettiin uusiksi. Tola halusi samastuttavan tarinan, johon mahtuu komediaa ja tragediaa.

Parinvaihtoviikonloppuun mahtuu lapsettomuuden, ruuhkavuosikyllästymisen ja itsensä etsimisen teemoja. Ohjaaja haluaa myös käsitellä seksuaalisuutta vapautuneesti, osana tavallisten ihmisten elämää.

– Aina kun puhutaan seksuaalisuudesta, siihen liitetään irstaus, likaisuus ja rohkeus. Seksuaalisuuden pitäisi olla normaalia ja kuulua meidän aikuisten elämään luonnollisesti. Elokuvan tekemisessä seksuaalisuudesta ei pitäisi olla mitään kummaa, miksei siitä voi puhua ja tehdä komediaa hyvällä maulla.

Tosielämän parinvaihtajat neuvonantajina

Hahmoihin on haettu samastumispintaa myös tosielämän hahmoista. Esimerkiksi Katajan roolihahmoa on kirjoitettu oikeiden ihmisten kokemukset mielessä. Vaimonsa mukana parinvaihtoviikonloppuun saapunut mies yllättää sekä vaimon että itsensä omalla seksuaalisuudellaan.

Elokuvassa oli myös mukana oikeita parinvaihtajia avustajina. Kataja sanoo tutustuneensa Ivalo-rikosdraamasarjan kuvauksissa sattumalta parinvaihtajiin, jotka innostuivat tulemaan mukaan Swingersiin.

– He toimivat neuvonantajina elokuvassa. Huomasin myös juuri jonkun parinvaihtajan kommentoineen sosiaalisessa mediassa, että hän odottaa keskustelua elokuvasta parinvaihtajien keskuudessa.

Katajan mukaan Suomesta löytyy aktiiviset parinvaihtopiirit. Leireillä ja tapahtumissa kokoontuu satoja ihmisiä kerrallaan. Parinvaihtotapaamisissa harrastetaan esimerkiksi roolileikkejä ja teemoja. Vastaavanlaista nähdään myös elokuvassa.

Turvallinen ilmapiiri mahdollistaa näyttelijän heittäytymisen

Tola on ollut aktiivinen osanottaja elokuva-alan seksuaalista häirintää käsittelevässä keskustelussa. Ohjaajana hän kokee vastuuta työryhmän hyvinvoinnista ja ammattimaisuudesta niin kameran edessä kuin takana.

Seksiä ja seksuaalisuutta käsittelevän Swingersin kuvauksissa turvallisen ja ihmiset yksilöt huomioivan ilmapiirin luominen oli ensiarvoisen tärkeää, sanoo Tola.

– Uskon siihen, että turvallisessa ympäristössä pystyy näyttelijänä parhaiten heittäytymään. Luottamuksen ilmapiiri oli minulle tärkeä, joten uskon, että se näkyy elokuvassa.

Töölöön suunnitellun massiivisen Helsinki Garden -elämysareenan rakentajaksi on valittu rakennusyhtiö YIT. Kymmenen vuotta kestäneen suunnittelun jälkeen hanke etenee seuraavaksi kaupunkiympäristölautakuntaan, josta se siirtyy edelleen kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen käsittelyyn.

– Garden Helsinki toteuttaa erinomaisesti visiotamme enemmän elämää kestävissä kaupungeissa. Se yhdistää tiivistyvässä urbaanissa ympäristössä useita erilaisia ja vetovoimaisia toimintoja vilkkaiden joukkoliikenneyhteyksien ääressä, sanoo YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen tiedotteessa.

YIT rakentaa Helsingissä parhaillaan myös Pasilaan nousevaa Triplaa ja siihen liittyviä tornitaloja.

– Tämä on Triplan tavoin kompleksinen ja haastava projekti. Helsinki Gardenia rakennetaan jo olemassa olevassa kaupunkiympäristössä, jossa esimerkiksi liikenteen pitää joka päivä sujua, sanoo Kostiainen.

Harrastuspaikkoja kymmenille urheilulajeille

Tapahtuma-areenan lisäksi Helsinki Gardeniin on tulossa myös muun muassa hotelli, kuntoilukeskus ja ruokakauppa. Kokonaisuus on tarkoitus toteuttaa kokonaan yksityisellä rahoituksella ja se toimisi myös jääkiekkojoukkue Helsingin IFK:n uutena kotihallina.

Koripallojoukkue Helsinki Seagulls saa puolestaan kodin perinteisestä Nordiksen jäähallista, joka liitetään osaksi kokonaisuutta.

– Meidän nykyinen kotihalli eli Töölön kisahalli on rakennettu jo vuonna 1952 ja se asettaa väistämättä tiettyjä rajoituksia. Mielellään siellä kyllä pelataan, mutta nyt on uudistuksen aika ja odotetaan innolla uusia tiloja, sanoo Seagullsin toimitusjohtaja Sauli Silvonen.

Projekti GH:n hallituksen puheenjohtaja Timo Everin mukaan Gardeniin kaavaillaan yhteensä harrastus- ja kilpapaikkoja noin kolmellekymmenelle urheilulajille.

Elämyskeskuksen on määrä nousta Helsingin Töölöön Nordenskiöldinkadulle. Iso osa tiloista rakennetaan kuitenkin maan alle, ja maan päällä nähdään pääasiassa toimi- ja majoitustiloja sekä asuntoja.

Hankkeen taustavoimat arvelevat Helsinki Gardenin työllistävän rakennusvaiheessa noin 3 500 henkilöä ja luovan Helsinkiin pysyvästi liki tuhat työpaikkaa.

Uusi areena tulee mukauttaa Töölön maisemaan

Helsinki Gardenista järjestetyn arkkitehtikilpailun voittajaksi valittiin viime vuonna helsinkiläisen arkkitehtuuritoimisto B&M:n ehdokastyö nimeltä Skrinnari. Sama toimisto on suunnitellut myös muun muassa Helsingin Jätkäsaaren Bunkkerin.

B&M Oy liittyi osaksi Garden Helsinki -hankkeen suunnittelutiimiä, johon kuuluu myös PES-Arkkitehdit. Suunnittelusta vastaavat toimistoissa PES Architectsin Tuomas Silvennoinen ja Arkkitehtuuritoimisto B&M:n Tuomas Seppänen.

Uuden rakennuksen tai rakennusten mittakaava ja korkeus pitää toteuttaa siten, että se sopii luontevasti Töölön nykyiseen maisemaan ja siellä jo olevien rakennusten korkeuteen.

Uusi areena ei muun muassa saa heikentää Olympiastadionin ja tornin hallitsevaa asemaa Helsingin maisemassa.

Helsinki Garden on toiminut mallina myös useille muille parhaillaan käynnissä oleville areenahankkeille Suomessa.

Helsinki Gardenin suunnittelu alkoi jo vuonna 2008

Mittavan elämysareenan suunnittelu Töölöön alkoi jo vuonna 2008, kun HIFK:n nykyinen jäähalli alkoi käydä liian pieneksi.

Nordenskiöldin­kadulla sijaitseva Helsingin jäähalli on rakennettu jo 60-luvun puolivälissä, ja vuosien varrella hallista on korjattu niin katto, jäähdytysputket, seinät kuin katsomotkin.

Suunnitelmat uudesta mittavasta elämyskeskuksesta otettiin Helsingissä kuitenkin vastaan ristiriitaisin tuntein ja kesti vuosia ennen kuin Helsinki Garden sai jalansijaa kaupungilta. Esimerkiksi uuden areenan paikka on vuosien varrella vaihtunut Mäntymäen kentältä Nordenskiöldinkadulle.

Hanke on herättänyt huolta myös jalkapalloseura HJK:ssa, jonka juniorit joutuisivat väistymään Töölön harjoituskentiltä Gardenin rakennustöiden ajaksi.

30.11.2018 klo 11:43 lisätty kommentit Timo Everiltä, Sauli Silvoselta ja Juha Kostiaiselta.

Joka päivä ihmiset tumppaavat miljardeja tupakoita kadulle, hulevesikaivoihin, metsiin, pihoille ja vesistöihin.

Kaikki kun eivät miellä tupakoita roskaksi lainkaan.

– Voi olla, että tupakoitsija kiikuttaa kaikki muut roskat kiltisti roskikseen, mutta tumppaa tumpit maahan, ihmettelee Pidä saaristo siistinä -yhdistyksen projektikoordinaattori Anna von Zweygbergk.

Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Tupakantumpit ovatkin maailman yleisin roska. Pelkästään Suomessa luontoon päätyy Suomen Ashin laskelmien mukaan vuosittain neljä miljardia tupakantumppia.

Kalat syövät myrkkytumppeja

Vaikka tupakantumppi saattaa näyttää paperilta, se ei sitä ole. Tupakantumppi eli filtteri on muovia, tarkemmin sanottuna selluloosa-asetaattia. Luontoon joutuessaan se hajoaa hitaasti mikromuoveiksi.

– Maatuminen on vanhanaikainen ja harhaanjohtava tieto. Muovi ei koskaan häviä tai maadu, vaan se hajoaa pienen pieniksi mikromuovihiukkasiksi.

Eikä siinä kaikki. Tupakan filtteri ei nimittäin ole mitään puhdasta muovia, koska sen tehtävänä on pysäyttää tupakan myrkyllisiä kemikaaleja.

Filtteriin imeytyy tupakasta tuhansia kemikaaleja, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia. Näitä ovat esimerkiksi lyijy ja arsenikki.

Luontoon päätyessään tumppi hajoaa pieniksi mikromuovihiukkasiksi, jotka kuljettavat mukanaan myös näitä myrkyllisiä kemikaaleja.

Ja kun kalat syövät tupakantumppeja tai hajonneiden tumppien hiukkasia, päätyvät myrkylliset kemikaalit myös meidän ruokaketjuumme.

– Eläimet maalla ja vedessä vahingoittuvat syötyään tumppeja tai niistä hajonnutta mikromuovia. Veteen joutuessaan tumpista alkaa jo tunnin kuluessa levitä veteen kemikaaleja, kertoo Anna von Zweygbergk.

Pidä taskutuhkista mukana

Paras keino tupakkaroskan vähentämiseksi on lopettaa tupakointi kokonaan.

Jos se ei onnistu, toiseksi paras keino on pitää taskussa mukana omaa tuhkakuppia.

Taskutuhkiksena toimii vaikka vanha pilleripurkki. Sinne saa kätevästi talteen tumpit seuraavaan roskikseen saakka.

Juttua täydennetty klo 10:12: Lisätty linkki Suomen Ashin tutkimukseen.

Katso juttu lajista, jossa yhdistyy lenkkeily ja roskien keräämien:

Noin 200 000 kuluttajaa joutuu vuosittain tilausansoihin, joissa he menettävät yhteensä noin 5–10 miljoonaa euroa, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kertoo tiedotteessaan.

Arviot perustuvat KKV:n toteuttamaan kuluttajakyselyyn, jossa selvitettiin tilausansojen esiintyvyyttä ja niiden aiheuttamien haittojen suuruusluokkaa. KKV:n mukaan kuluttajien menetykset ovat pois ostovoimasta ja ne horjuttavat luottamusta yritysten ja verkkokaupan luotettavuuteen. Rehelliset yritykset kärsivät siitä, että lainvastaisesti toimivat yritykset saavat niihin nähden kilpailuetua. Viranomaisilta tilausansat vievät resursseja muulta valvonnalta.

Selvitykseen haastateltiin puhelimitse yhteensä 1 032 iältään 18–84-vuotiasta henkilöä. Heistä viisi prosenttia oli joutunut tilausansaan tutkimushetkeä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Saatujen tulosten perusteella KKV arvioi, että vuosittain tilausansaan joutuu noin 200 000 kuluttajaa, joista lähes 150 000:lle aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Niiden suuruusluokka on vuosittain yhteensä noin 5–10 miljoonaa euroa.

Taloudellisten menetysten lisäksi 90 prosentille tilausansaan joutuneista on aiheutunut muita haittoja, kuten stressiä ja uupumusta sekä terveyshaittoja, kuten unettomuutta.

Kyselyn mukaan tilausansaan joutui useimmiten esimerkiksi ylimpänä koulutusasteenaan peruskoulutason tai ammatillisen koulutuksen suorittaneita sekä eläkeläisiä.

Vain pieni osa tulee viranomaisten tietoon

Ainoastaan pieni osa kuluttajien kokemista tilausansoista tulee kuluttajaviranomaisten tietoon. Euroopan komission tulostaulun mukaan vain neljä prosenttia suomalaiskuluttajista ottaa yhteyttä kuluttajaviranomaisiin ongelmatilanteissa.

– Meidän saamamme yhteydenotot ovat vain jäävuoren huippu koko ongelmasta. Ilmiö on todellisuudessa niin mittava, että tilausansat ovat työllistäneet kuluttajaviranomaisia koko 2010-luvun. Teemmekin jatkuvasti tiivistä yhteistyötä tilausansojen torjumiseksi sekä Suomessa että kansainvälisesti, kuluttaja-asiamies Katri Väänänen sanoo tiedotteessa.

Toimi näin, jos olet joutunut tilausansaan

Kilpailu- ja Kuluttajaviraston lakimies Paula Hannula neuvoo kääntymään Kuluttajaneuvonnan puoleen, jos tuntee joutuneensa tilausansan uhriksi. Myös itse voi yrittää saada oikeutta.

• Tilausasioissa on maksutapoina lasku- ja korttimaksaminen.
• Jos saat laskun, joka on mielestäsi perusteeton, niin siitä tulee reklamoida eräpäivään mennessä laskun lähettäjälle.
• Säilytä kaikki materiaali, mitä olet yritykseltä saanut.
• Korttimaksujen osalta voi reklamoida maksun lähettäjälle, mutta myös pankille, jos ei ole antanut suostumustaan korttimaksuun lainkaan.
• Pankin tulee selvittää asiaa ja osoittaa, että suostumus on annettu, jos kuluttajan näkemyksen mukaan sitä ei ole annettu.
• Pankilta voi myös korttimaksujen osalta saada rahat takaisin silloin, kun maksutapahtuma on ollut oikeudeton, eli sillä ei ole kuluttajan suostumusta.

Hannulan muistuttaa myös mahdollisesta peruuttamisoikeudesta, jos on sitoutunut sopimukseen. Yritysten asiakaspalveluiden täytyy toimia niin, että peruutusilmoituksia otetaan vastaan.

– Tilausansojen kanssa on ollut ongelmia siinä, että asiakaspalveluun ei ole saanut aina yhteyttä niin, että olisi voinut tehdä peruutusilmoituksen. Kannattaakin tutustua tilausvahvistukseen ja muuhun materiaaliin. Kuluttajaneuvontaan kannattaa olla yhteydessä jos laskutetaan tai korttia veloitetaan perusteetta. Tai jos ei onnistu peruuttamaan tilaustaan, Hannula ohjeistaa.

Hannula kertoo, että kuluttaja-asiamiehen keinoja huijareita vastaan ollaan parhaillaan parantamassa. Oikeusministeriössä pohditaan kuluttajaviranomaisten mahdollisuuksia kotimaassa ja rajat ylittävissä tapauksissa. Rikollisessa toiminnassa voidaan tosin nyt jatkossakin kääntyä myös muiden viranomaisten puoleen.

Lue myös: Kuluttaja-asiamies: Aikakauslehtien markkinointi on harhaanjohtavaa ja tilauksissa kohtuuttomia irtisanomisehtoja

WASHINGTON Erikoissyyttäjä Robert Muellerin johtamassa Venäjä-tutkinnassa putosi eilen varsinainen uutispommi.

Presidentti Donald Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen tunnusti valehdelleensa kongressille Trumpin Venäjä-bisneksistä. Cohen myönsi oikeuden edessä, että puhui perättömiä väittäessään, että Trumpin bisnesyhteydet Venäjään päättyivät tammikuussa 2016, eli ennen kuin republikaanien ensimmäistä esivaalimittelöä presidenttiehdokkuudesta oli yhdessäkään osavaltiossa käyty.

Cohen on nyt tunnustanut, että yhteydet jatkuivat kesäkuuhun 2016. Cohenin mukaan Trump yritti saada Moskovaan Trump Toweria, ja tästä Cohen itse oli yhteydessä Venäjään. Eikä kehen tahansa, vaan suoraan Kremliin. Cohen myös sanoo keskustelleensa Moskova-bisneksistä Trumpin ja hänen perheensä kanssa useamman kerran.

Toisin sanoen: samaan aikaan kun Donald Trump kampanjoi republikaanien presidenttiehdokkuudesta, hänen bisnesimperiuminsa yritti salassa saada Moskovaan miljoonapilvenpiirtäjän. Ja näitä bisnesyhteyksiä viriteltiin samaan aikaan, kun Venäjä yritti vaikuttaa vuoden 2016 presidentinvaaleihin.

Vaalisekaantumisesta Mueller on jo asettanut syytteeseen useita venäläisiä henkilöitä ja tahoja.

Muellerin Venäjä-tutkinnan keskiössä on tähän asti tiedetty olevan kesäkuussa 2016 Trump Towerissa New Yorkissa pidetty tapaaminen. Silloin Trumpin poika, vävy ja tuolloinen kampanjapäällikkö Paul Manafort tapasivat venäläisiä. He olivat luvanneet tapaamiseen Hillary Clintonia tahraavaa aineistoa.

Trump kiistänyt bisnesyhteydet Venäjään

Trump on sanonut, ettei tiennyt tuosta tapaamisesta. Hän on myös toistuvasti väittänyt, ettei hänellä ole ollut bisnesyhteyksiä Venäjään. Trump hyökkäsikin eilen entistä asianajajaansa vastaan haukkuen häntä valehtelijaksi, joka haluaa vain alentaa omaa tuomiotaan. Cohenin tuomio on määrä antaa parin viikon päästä.

Kaikesta päätellen Trump on kuitenkin huolissaan. Hän on viime päivinä twiitannut toistuvasti Venäjä-tutkinnan haukkuja.

Yhdysvalloissa on Cohenin tunnustuksen jälkeen jo kysytty, saivatko bisnessuunnitelmat Trumpin myötäsukaiseksi Venäjälle? Ja toisaalta tuliko näistä salassa pidetyistä bisnesviritelmistä Venäjälle kiristysruuvi Yhdysvaltain presidenttiin?

Jos näin olisi, Trumpin toiminta, kuten nihkeys Venäjä-pakotteiden toimeenpanemiseen tai haluttomuus kovistella Putinia Venäjän vaalisekaantumisesta Helsingin huippukokouksessa näyttäytyisi presidentin poliittisen uskottavuuden kannalta kohtalokkaassa valossa.

Lunta tupaan myös kongressista?

Cohenin eilisen tunnustuksen lisäksi Trumpin näkökulmasta huolestuttavaa on, että lisää lunta tupaan voi olla luvassa myös kongressista, sillä demokraattien voitettua edustajainhuoneen enemmistön, heidän riveissään on Cohenin tunnustuksen jälkeen jo haluja jatkaa tiedustelukomitean omaa Venäjä-tutkintaa.

Cohenin tunnustuksesta näyttääkin tulevan Muellerin Venäjä-tutkinnassa käännekohta, josta saattoi alkaa koko tutkinnan kiihtyvä loppunäytös.

Nyt Muellerin seuraavaa siirtoa odotetaan. Lisää syytteitä on ennakoitu olevan tulossa, ja lisäsyytteiden mahdolliseksi saajaksi on arvioitu jopa Trumpin poikaa.

Tällä viikolla Yhdysvalloissa on myös äimistelty virginialaistuomioistuimessa talousrikoksiin syylliseksi todetun Trumpin entisen kampanjapäällikön Paul Manafortin tilannetta. Hänen piti tehdä yhteistyötä Muellerin tutkinnan kanssa, mutta alkuviikosta kävi ilmi, että hän olisi rikkonut yhteistyösopimuksensa vuotamalla Muellerin tutkinnasta tietoja presidentin asianajajille.

Yhdysvalloissa onkin jo pohdittu Manafortin motiiveja ja spekuloitu luottaako hän presidentin armahdukseen.

Ukrainan presidentti Petro Porošenko ilmoitti jo torstaina, että Venäjän kansalaisiin tullaan kohdistamaan rajoituksia.

16–60-vuotiaita venäläismiehiä ei päästetä maahan Ukrainaan julistetun kuukauden poikkeustilan aikana.

Porošenko twiittasi perjantaina, että maahantulorajoitustan tarkoituksena on estää venäläisiä muodostamasta "yksityisarmeijoita" Ukrainan maaperälle.

Porošenkon mukaan venäläismiehet pääsevät Ukrainaan vain "humanitaarisista" syistä, kuten osallistuakseen hautajaisiin.

Venäjä ei suunnittele maahantulokieltoa ukrainalaisille miehille, sanoi Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova. Zaharova arvosteli Ukrainan maahanpääsykiellon vahingoittavan tavallisia ihmisiä.

Ukrainassa julistettiin aiemmin viikolla poikkeustila osaan maasta sunnuntaina Kertšinsalmessa tapahtuneen selkkauksen takia.

Venäjän alukset valtasivat kolme Ukrainan alusta ja pidättivät niiden miehistöt. 24 miehistön jäsentä on nyt tutkintavankeudessa.

Torstaina uutistoimisto AFP:n haastatteleman lakimiehen mukaan ainakin osa vangituista olisi siirretty Moskovaan.

Lisää aiheesta:

Yle seurasi: Ukrainan parlamentti hyväksyi poikkeustilalain, Naton pääsihteeri tuomitsi Venäjän toimet– katso Ylen erikoislähetys tästä

Miksi jännitteet Krimin edustalla kiristyivät? Kokosimme Venäjän ja Ukrainan uuden kiistan pääpiirteet

Katso video Venäjän ja Ukrainan alusten törmäyksestä – Sotilasprofessori: Kertšinsalmen selkkauksessa Ukraina on selkeä altavastaaja

Tuhkarokolle altistuneiden etsintä ja rokottaminen jatkuu Pohjanmaalla. Rokottamaton esikoululainen on sairastunut tuhkarokkoon Luodossa. Altistuneita on arviolta 300. Viranomaiset yrittävät tavoittaa heitä.

Uusia tartuntatapauksia ei perjantaina aamupäivällä ollut tullut tietoon. Tuhkarokon itämisaika on pitkä, jopa kolme viikkoa altistuksesta, joten uusia sairastapauksia voi alkaa näkyä ensi viikolla, sanoo Pietarsaaren johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström.

Lapsi on ollut tartuttavuusaikana päivystyksessä Kokkolassa sekä päiväkodissaan ja rukoushuoneella tilaisuudessa, jossa oli yli sata henkeä.

Päivystyksessä samaan aikaan olleisiin on jo oltu yhteydessä. Rukoushuoneella olleista vasta muutama kymmentä on ottanut yhteyttä. Loput yritetään tavoittaa perjantain aikana, sillä heidän suojaamisellaan alka olla kiire. Suurin osa heistä on silti ilmeisesti rokotettu.

Samalla kartoitetaan Luodon kunnan lasten rokotussuojaa. Heille tarjotaan nyt samassa yhteydessä mahdollisuus ottaa rokote.

Sjöströmin mukaan taudilta voi välttyä, jos ottaa rokotteen kolmen vuorokauden sisällä tai vasta-aineet viikon sisällä altistumisesta.

Rokotepakkoa ei ole

Sairastuneen lapsen perhe ja lähipiiri ovat ottaneet rokotteet. Ensi viikolla selvinnee, ovatko lapsen sisarukset saaneet tartunnan.

Päiväkodissa ja esikoulussa on noin kymmenen rokottamatonta. Heidät on saatu kiinni ja heille on annettu suojalääkettä.

Osa vanhemmista on tiettävästi kieltäytynyt rokotteesta yhä.

– Ja näin tulee varmasti olemaankin. Jos ei ole ennenkään ottanut, siihen on ollut jokin syy, sanoo Pietarsaaren johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström.

Hän sanoo, ettei Suomessa ole rokotepakkoa, vaikka epidemia uhkaisi. Tuhkarokko on kuitenkin tartuntatautilain mukaan yleisvaarallinen sairaus. Jos on altistunut sille eikä ota rokotetta tai immunoglobuliinia, lääkäri määrää kotieristykseen kahdeksi viikoksi siitä, kun tartuntaa levittävä on saanut oireita.

Niille joilla rokotukset ovat ottamatta, mutta jotka eivät ole altistuneet tuhkarokolle, järjestetään Kolpissa ylimääräisiä rokotustilaisuuksia. Perjantaihin puoleenpäivään mennessä jo 50 ei altistunutta oli käynyt ottamassa rokotteen.

Poikkeuksellisen tarttuva sairaus

Sjöström näkee tilanteessa paikallisen epidemian riskin. Se voi uhata alueita, joilla on alhainen rokotuskattavuus. Hän ei kuitenkaan usko, että tuhkarokkoepidemia ulottuisi koko maahan.

Samoin arvioi THL, sillä rokotekattavuus tuhkarokkoa vastaan Suomessa on todella hyvä. Luodossa tilanne on toinen: siellä vain 75 prosenttia on rokotettu tuhkarokkoa vastaan.

Toisaalta rokotuskattavuus kertoo vain sinä vuonna syntyneiden lasten rokotuskattavuuden. Valtaosa vanhemmasta väestöstä on vielä sairastetun taudin suojassa.

– Ennen 1970-lukua syntyneet ovat tuhkarokon todennäköisesti sairastaneet, Kontio sanoo.

Tuhkarokko on poikkeuksellisen tarttuva sairaus. Se tarttuu muun muassa huoneilman välityksellä ja tartuntaan voi riittää samassa tilassa oleskelu.

Ensioireita ovat korkea kuume, silmätulehdus ja hengitystieoireet. Ihottuma alkaa 3-5 vuorokauden kuluttua ja kestää runsaan viikon. Tartunnasta ensioireiden alkuun kestää yleensä yhdeksästä yhteentoista vuorokautta.

Lue myös:

Mitä tuhkarokosta pitää tietää? 10 vastausta herkästi tarttuvasta infektiosta

Yhdysvaltain entinen presidentti George H. W. Bush on kuollut 94-vuotiaana. Hän kuoli Houstonissa Texasissa. Vanhempi Bush oli Yhdysvaltain 41. presidentti. Hän toimi presidenttinä yhden kauden vuosina 1989–1993. Vanhempi Bush oli naimisissa Barbara Bushin kanssa 73 vuotta. Barbara Bush kuoli huhtikuussa 2018. Heiltä jäi viisi lasta ja 17 lastenlasta.

Lotto on "osa hyvinvointivaltion eetosta"

Haave rikastumisesta lottovoiton avulla on juurrutettu suomalaisiin vuosikymmeniä sitten. Lotto on Veikkauksen tunnetuin, pelatuin ja kautta aikojen myös tuottoisin peli. Sen suosion salaisuus on vahvasti kytköksissä myös television yleistymiseen. Todennäköisyys voittaa jättipotti on tunnetusti häviävän pieni, mutta silti osa meistä näkee loton olevan keino rikastua.

Yli tuhatta ihmistä pidetään Suomessa riskinä sivullisten turvallisuudelle

Viime vuosina päätään nostanut väkivaltainen radikalisoituminen on monen asian summa. Äärimmäisiin tekoihin ryhdytään asian puolesta, tai sitten niitä vastaan, joita pidetään oman aatteen vihollisina. Suomessa viranomaiset yhdistävät kohonneen väkivallan uhan yli tuhanteen ihmiseen. Arvion on tehnyt poliisi.

Jälleen ministeriero Britanniassa

Britannian hallituksesta eroaa jälleen ministeri vastalauseena Britannian ja EU:n neuvottelemalle brexit-sopimukselle. Britannian yliopistoista ja tieteestä vastaava ministeri Sam Gyimah ilmoitti erostaan Twitterissä ja kertoo äänestävänsä EU-erosopimusta vastaan. Hän on jo seitsemäs hallituksesta brexitin vuoksi eronnut ministeri. Britannian parlamentti äänestää erosopimuksesta 11. joulukuuta.

Vallilan kukkakuoseista tunnettu Howard Smith, 90, taiteilee sokeudestaan huolimatta

Howard Smithin pitkän taiteilijauran harvemmin nähtyjä teoksia esitellään hänen kotikylässään Fiskarsissa käynnistyvässä näyttelyssä. Tuotteliaalla taiteilijalla riittää edelleen luomisvimmaa, sillä näyttelyssä on esillä myös teoksia, jotka Smith on tehnyt sokeutumisensa jälkeen. Smith on aiemmin asunut ja työskennellyt keramiikkataiteilijavaimonsa Erna Aaltosen kanssa Tervakoskella. Viimeiset parikymmentä vuotta on kuitenkin vierähtänyt Fiskarsin taiteilijayhteisössä.

Tuuli tuivertaa vieläkin

Tänään lähinnä länsirannikolla ja maan pohjoisosassa sataa vettä tai lunta, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen. Lämpötila on parin pakkasasteen ja muutaman plusasteen välillä. Voimakas etelän ja lounaan välinen ilmavirtaus jatkuu vielä lähivuorokauden aikana.

Autoilijoiden on hyvä muistaa, että talvirenkaiden käyttöpakko on tullut voimaan tänään. Talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuuhun kelistä riippumatta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Luodossa on tuhkarokkotapauksen tultua ilmi annettu altistuneille ylimääräisiä rokotteita.

Pietarsaaren johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström kertoi STT:lle lauantaina aamulla, että suurin osa altistuneiksi tiedetyistä on tavoitettu. Sairastuneen lapsen perhe ja rokottamaton lähipiiri ovat karanteenissa.

Altistuneita on myös esikoulussa, päiväkodissa ja paikallisella rukoushuoneella. Rukoushuoneella altistuneista kaikkia ei välttämättä voida tavoitella, koska osallistujista ei ole nimilistaa.

Ekstrarokotteita on Sjöströmin mukaan annettu MPR-rokottamattomille sekä lapsille, jotka eivät ikänsä vuoksi tai muusta syystä vielä ole saaneet kakkosrokotetta.

MPR-rokote suojaa tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan, ja kansallisen rokoteohjelman mukaan se annetaan 12-18 kuukauden ja 6 vuoden iässä. Alle 6-vuotiaille on siis annettu kakkosrokote etukäteen.

Sjöström sanoo, että jos edellisestä rokotuksesta on aikaa 2-3 vuotta, nyt saatava suoja on riittävä eikä 6-vuotisrokotetta enää tarvita. Jos ensimmäisestä rokotteesta on kulunut vähemmän aikaa, lisärokotteen tarve ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Mahdolliset uudet tartunnat käynevät Sjöströmin mukaan ilmi ensi viikolla. Taudin itämisaika on yli viikon, eli tartunnan saaneilla ei välttämättä vielä ole oireita.

Rokotuskattavuus Luodon kunnassa on vain 75 prosenttia, kun se koko Suomessa on 95 prosenttia. Sjöström kertoi STT:lle perjantaina, että osa altistuneista ei ole ottanut rokotetta tarjottaessa.

Luodon tuhkarokkotartunta oli kuin harjoituksen käsikirjoitus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Vaasan sairaanhoitopiiri ovat tehneet saumatonta yhteistyötä Pohjanmaalla todetun tuhkarokkotartunnan tultua ilmi torstaina . Askelmerkit ovat olleet kummallekin selvät, koska toimintaa vastaavassa tilanteessa harjoiteltiin juuri elokuussa.

THL:n erityisasiantuntija Mia Kontio kertoo, että harjoitus oli tuhkarokon osalta ensimmäinen laatuaan. THL:n kumppaniksi valikoitui Vaasan sairaanhoitopiiri ja Pietarsaari. Sekä ajoitus että maantiede osuivat siis nappiin Luodon tuhkarokkotapauksen kannalta - eivätkä pelkästään sattumalta.

– Halusimme harjoitella toimintaa laajamittaisen epidemian varalta, ja realistinen skenaario on sellaisella alueella, jossa rokotuskattavuus on matalampi, Kontio selittää.

Tämä pätee sekä Pietarsaareen että Luodon kuntaan. Elokuisessa harjoituksessa THL lähetti tiedon Pietarsaaren alueella todetusta tuhkarokkotapauksesta, jossa tartunnan saanut koululainen oli ehtinyt olla koulussa pari päivää. Eri kumppanit harjoittelivat yhteistyötä ja käytännön valmiussuunnitelman toteuttamista.

Yleistilanne Suomessa hyvä

Alueellisista vajeista huolimatta Kontio korostaa, että rokotustilanne on Suomessa ollut pitkään erittäin hyvä.

Erityisen kattavasti otetaan pikkuvauvoille annettavaa viitosrokotetta, joka suojaa muun muassa poliolta, kurkkumädältä ja jäykkäkouristukselta.

Rokotusohjelman ajoitusten Kontio sanoo perustuvan tarkkaan harkintaan. Suomessa esimerkiksi MPR-rokotetta on alusta asti annettu kaksi annosta, vaikka joissakin Euroopan maissa rokottaminen aloitettiin yhdellä.

– Näin taudit saatiin eliminoitua Suomesta todella nopeasti, Kontio toteaa.

Maailmanlaajuisesti tuhkarokkotilannetta on saatu parannettua merkittävästi. WHO:n mukaan rokotteilla on saatu vuoden 2000 jälkeen pelastettua yli 21 miljoonaa ihmishenkeä. WHO on kuitenkin huolissaan tartuntojen määrän kasvusta: vuonna 2017 tartunnat kasvoivat yli 30 prosentilla edellisvuodesta. Järjestön mukaan Euroopassa tartuntojen syynä on rokotteista leviävä väärä tieto.

Rokotevastaisuudelle on Kontion mukaan monia syitä. Hän pitää tärkeänä, että syitä käydään vanhempien kanssa läpi ja mahdolliseen epätietoisuuteen puututaan. Jotkut vanhemmat eivät halua aiheuttaa lapselle kipua ja haluavat välttää mahdollista kuumeen nousua. Toiset eivät pidä ajatuksesta, että lapsi altistuu rokotteen sisältämille aineille.

– Jos lapsi kohtaa luonnontaudin, viruksen sisältämät ainemäärät ovat tuhatkertaisia, Kontio huomauttaa.

Lue myös:

Luodossa Pohjanmaalla todettu tuhkarokkotapaus, yli sata altistunutta – video: THL:n asiantuntija pitää lisätartuntoja todennäköisinä

Tuhkarokolle altistuneita on Pohjanmaalla jo 300, ja heitä tavoitellaan – kotieristys on ainoa vaihtoehto, jos taudilta ei suostu suojautumaan vieläkään

"Tämä on aikapommi, jonka laukeamista on odotettu" – lääkärit kehottavat, että Pohjanmaalla tuhkarokolle altistuneet rokotesuojattomat välttäisivät massatapahtumia

Ministeri Saarikko ei ymmärrä lapsensa rokottamatta jättäviä vanhempia, vetoaa Luodon äiteihin ja isiin: "Rokottakaa lapsenne"

Alaskassa Anchoragen kaupungin ympäristöä ravisuttanut maanjäristys oli monen paikallisen mukaan voimakkain järistys alueella miesmuistiin.

Järistys oli voimakkuudeltaan noin 7 ja sitä seurasi useita jälkijäristyksiä.

Palmerin kaupungin asukas Kristin Dossett kertoi uutiskanava CNN:lle, että vaikka järistykset ovat todella yleisiä Alaskassa, oli perjantain järistys poikkeuksellinen.

Alueella 37 vuotta asunut Dossett kertoo, ettei hän ole koskaan todistanut näin voimakasta järistystä.

– Se ei vaan loppunut. Se vain jatkui ja muuttui yhä kovaäänisemmäksi. Tavarat putoilivat kaikkialta, kertoo Dossett.

Paikallisella Nesbettin oikeustalolla työntekijät suojautuivat pöytien alle, kun huoneen kattorakenteet alkoivat pettää. Videolla on kuultavissa paniikki työntekijöiden äänissä kun järistys tuntuu jatkuvan ikuisuuden.

KTVA-televisioaseman uutishuone kärsi järistyksessä mittavia vaurioita. Työntekijöiden kuvaamalla videolla näkyy, kuinka rikkoutunutta lasia on kaikkialla ja kattopaneelit ovat rysähtäneet uutishuoneeseen. Rikkoutuneet televisiot ja kamerat lojuvat huoneen lattialla rojun ja lasinsirujen keskellä.

Tiettävästi järistys ei aiheuttanut ainakaan vakavia henkilövahinkoja. Sen sijaan useat rakennukset kärsivät pahoja vaurioita. Maanteille ilmestyi valtavia halkeamia ja ainakin yksi maantiesilta romahti. Tuhannet taloudet olivat järistyksen jälkeen ilman sähköä.

Järistys tapahtui vain 13 kilometrin etäisyydellä Anchoragen keskustasta reilun 40 kilometrin syvyydessä. Viranomaiset antoivat Alaskan etelärannikolle tsunamivaroituksen, mutta se peruttiin myöhemmin.

Seismologit varoittavat, että jälkijäristyksiä on odotettavissa alueella myös lähipäivinä ja tulevina viikkoina.

Presidentti Donald Trump ilmoitti Twitterissä, että liittovaltio tulee auttamaan Alaskaa rahaa säästämättä.

Useilla merialueilla vellonut korkea aallokko alkaa vähitellen laantua, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Varoitus kovasta aallokosta on vielä lauantaina voimassa Pohjois-Itämerellä, Ahvenanmerellä, Selkämeren pohjoisosassa ja Merenkurkussa, mutta on poistumassa sunnuntailta.

Merkitsevä aallonkorkeus on kyseisillä alueilla lauantaina ylimmillään neljä metriä, mutta lähipäivinä meri ei enää keinuta yhtä rajusti.

– Kyllä se heikkenee. Sunnuntaina alkuillasta aallokko on enimmillään puolitoista metriä, kertoo päivystävä meteorologi Antti Kokkonen.

Viime päivinä on mitattu lähes seitsemänmetristä aallokkoa Pohjois-Itämerellä. Korkeimmat yksittäiset aallot ovat silloin olleet yli 12,5-metrisiä. Korkeimpien aaltojen lasketaan olevan 1,8 kertaa merkitsevän aallonkorkeuden.

– Aallonkorkeus on vähän vaikea suure, kun aallot ovat kovin erikorkuisia. Merkitsevä aallonkorkeus on tietynlainen keskiarvo siitä, miltä aallokko näyttää kun merenkulkija katsoo laivan kannelta, Kokkonen sanoo.

Talviaikaan varoitus kovasta aallokosta annetaan silloin, kun merkitsevä aallonkorkeus on neljä metriä tai yli. Huviveneilykaudella varoituskynnys on 2,5 metriä.

Viikonvaihteen myrskytuulet olivat puheenaiheena myös Ylen Aamu-tv:n sääkeskustelussa, jossa meteorologi Seija Paasonen kertoi aallonkorkeuksista. Keskustelun voi katsoa Yle Areenasta.

– Nukutko sinä Howard?

Kuvanveistäjä Martti Aihan ystävälleen Howard Smithille esittämä kysymys on täysin aiheellinen.

Jo 90 vuoden ikään ehtinyt Smith istuu seuraavana päivänä avautuvassa taidenäyttelyssään silmät kiinni, pää painuksissa.

– Ei ole kaukana, Smith vastaa Aihalle.

Näyttelyn viimeistelytöiden seassa nuokkuvaa Smithiä ei melkein tohdi rasittaa, mutta uteliaisuus vie voiton. Sokeutuneisiin silmiin syttyy kuin syttyykin kirkas loiste ja suu venyy leveään hymyyn, kun Smith pääsee puhumaan taiteestaan.

– Minulla on aina ollut kova tarve tehdä, etsiä uusia muotoja ja materiaaleja.

"Howardin kankaat vietiin käsistä"

New Jerseyssä syntynyt Howard Smith saapui kansainväliseen opiskelijatapaamiseen Suomeen vuonna 1962 ja jäi sille tielle.

– Tapasin heti paljon kaltaisiani ihmisiä. Olimme kaikki kiinnostuneita toistemme tekemisistä ja tuimme toisiamme. Yksi asia johti toiseen, ja kotiuduin tänne, Smith muistelee.

Hänen aikalaisiaan olivat muun muassa Marimekosta tuttu yrittäjä Armi Ratia ja tekstiilitaiteilija Maija Isola sekä arkkitehdit Juhani Pallasmaa ja Aarno Ruusuvuori.

Keramiikkataiteilija Erna Aaltonen törmäsi miehensä nimeen ensimmäistä kertaa kesätöissä Stockmannilla 70-luvulla.

– Howardin suunnittelemat verhokuosit olivat silloin kovassa huudossa. Niitä näkee edelleen kirpputoreilla ja myös ihmisten ikkunoissa. Iso yleisö tuntee Howardin nimenomaan niistä.

Aaltonen bongasi hittiverhojen suunnittelijan kerran myös kaupungilla tietämättä, että heidän tiensä ja elämänsä risteäisivät Arabian keramiikkatehtaalla seuraavalla vuosikymmenellä.

– Howard työskenteli siellä kutsuttuna taiteilijana ja minä harjoittelijana. Siitä se lähti, Aaltonen sanoo.

Pariskunta on sittemmin asunut ja työskennellyt yhdessä Tervakoskella ja 22 viime vuotta Fiskarsin ruukkikylässä Raaseporissa.

"Kiitos, minulla on ollut hulvattoman hauskaa"

Howard Smith on tehnyt uransa aikana paitsi tekstiilisuunnittelua ja keramiikkaesineitä myös taidetta miltei kaikista mahdollisista materiaaleista.

Tuottoisan taiteilijan uraa luotaavassa näyttelyssä onkin tällä kertaa keskitytty nimenomaan kuvataiteeseen, ei niinkään designiin.

– Mielestäni on erityisen hienoa nähdä ja näyttää yleisölle työt, jotka hän on tehnyt sokeana. Tämän taiteilijan intohimo tekemiseen ei lakkaa koskaan, näyttelyn kuraattorina toimiva Martti Aiha kehaisee ystäväänsä.

Erna Aaltonen kuvailee aviomiehensä taidetta yhdellä sanalla: iloinen.

– Hän tekee taidetta ennen kaikkea omaksi ja yleisön iloksi. Hän on aina ollut hirveän tuottelias, ja työ on hänelle kaikki kaikessa. Muu, kuten perhe ja sukulaiset, tulee kaukana perässä, Aaltonen sanoo ja naurahtaa.

Smithin palava tekemisen tarve näkyy taiteilijapariskunnan kodissa edelleen lähes päivittäin.

Kuluvan talven ajan Fiskarsin Kuparipajassa esillä oleva näyttely jää kuitenkin taiteilijan viimeiseksi, ainakin hänen omasta mielestään.

– Tämän näyttelyn myötä haluan kiittää kaikkia. Minulla on ollut hulvattoman hauskaa.

Masennuslääkityksen aloittaminen oli vaikea päätös Lotte Mäkiselle. Hän mietti ja punnitsi asiaa pitkään, ennen kuin päätti aloittaa eläinlääkärin määräämän ja ihmisilläkin käytössä olevaa Seronil-masennuslääkkeen koiraansa.

– Dodo ei pysty sanomaan minulle, että hän ei halua syödä lääkkeitä, vaan minun on täytynyt tehdä päätös hänen puolestaan ja sen tähden olen kamppaillut paljon itseni kanssa, Mäkinen sanoo.

Vappuna 2016 Lotte Mäkisen elämään saapui hellyydenkipeä rescuekoira Espanjasta.

Ensimmäiset kuukaudet koiranomistajana olivat Lotte Mäkiselle ihanaa aikaa. Yhdeksän kuukauden ikäisenä Dodolla puhkesi vaikea eroahdistus.

Niin vaikea, että sitä on Mäkisen mukaan hankala ymmärtää, jos ei ole itse kokenut vastaavaa.

– Dodo menee yksin jäädessään ihan älyttömään paniikkiiin. Hän kiljuu. Sanon aina, että vaikka minulla ei ole omia lapsia, niin Dodon kiljuminen sattuu minua kohtuun.

Tähän mennessä mikään käytösterapia, koulutus tai lääkitys ei ole tuonut apua eroahdistukseen. Dodo söi masennuslääkkeitä vuoden verran.

– En huomannut minkäänlaista eroa, en huonompaan tai parempaan suuntaan, Mäkinen sanoo.

Koska masennuslääke ei tepsinyt, Dodo sai niiden rinnalle kaksi erilaista rauhoittavaa lääkettä.

Toinen toimi juuri päinvastoin, kuin lääke oli tarkoitettu.

– Dodosta tuli ihan hyperaktiivinen, eikä se pystynyt rauhoittumaan ollenkaan, Mäkinen kuvailee.

“Yleensä käytösongelmat ratkeavat muutoin kuin lääkityksellä”

Viikoittain mielialalääkkeitä eläimille määräävä eläinlääkäri Tuulia Appleby sanoo, että lääkkeet voivat jopa pahentaa lemmikin oireita.

– Lääkkeiden käytössä on aina riskinsä, ja niissä on mahdollisia sivuvaikutuksia. Koskaan ei voi olla etukäteen varma, että sopiiko tämä lääke tälle koiralle, Appleby selittää.

Appleby työskentelee klinikalla, joka on erikoistunut lemmikkien käytösongelmiin. Hänen vastaanotolleen suurin osa potilaista tulee toisen eläinlääkärin lähetteellä.

– Yleensä lemmikin käytösongelmat ratkeavat muutoin kuin lääkityksellä. Meille tulee kuitenkin ne kaikista vaikeimmat tapaukset, ja siksi määrään lääkkeitä kohtalaisen paljon, Appleby sanoo.

"Olen kohdannut koiria, jotka pelkäävät tuulen ääntä. Sisälläkin, jos se kuulee tuulen, tulee paniikki." Tuulia Appleby

Kaikista eniten Appleby tapaa vastaanotollaan pelosta ja ahdistuksesta kärsiviä koiria. Koira saattaa pelätä ulos menemistä, pimeyttä, pamauksia tai muita ääniä. Jotkut koirat pelkäävät jatkuvasti myös sisätiloissa.

– Olen kohdannut koiria, jotka pelkäävät tuulen ääntä. Sisälläkin, jos se kuulee tuulen, tulee paniikki. Nämä ovat sellaisia tapauksia, joita ei voida ratkoa mitenkään ilman lääkitystä.

Yksi yleisimmistä ongelmista, johon Appleby kirjoittaa reseptin, on eroahdistus. Mielialalääkitys voidaan määrätä myös koiran impulsiiviseen käytökseen tai pakonomaisiin käytöshäiriöihin.

– Jos koira jahtaa pakonomaisesti omaan häntäänsä tai nuolee jatkuvasti tassuaan, aivotoiminnassa on poikkeavuuksia. Se ei ole enää normaalia, ja siihen tarvitaan lääkitys, Appleby sanoo.

Applebyn mukaan koiran aivotoiminta on samankaltainen kuin ihmisillä, ja sen tähden myös samat lääkkeet tepsivät. Suomessa eläimille on markkinoilla vain kaksi omaa lääkettä.

Lääkityksen rinnalle tarvitaan terapiaa

Appleby on kohdannut vastaanotollaan hyvin eri tavalla eläinten lääkitsemiseen suhtautuvia asiakkaita.

– Joskus tulee sellaisia ihmisiä, jotka haluavat vain lemmikilleen jonkun pillerin, että ei tarvitsisi itse tehdä mitään. Toiset taas vastustavat lääkitystä ihan periaatteesta.

16 vuotta eläinlääkärinä toiminut Appleby pitää molempia ajattelutapoja ongelmallisina.

Joskus eläimen hyvinvoinnin kannalta paras vaihtoehto on aloittaa lääkitys.

– Olen vahvasti sitä mieltä, että jos eläin kärsii ja muut keinot on jo kokeiltu, niin mielummin annan lääkettä ja helpotan koiran tai kissan oloa, Appleby sanoo.

Toisaalta pitää muistaa, että lääkitys itsessään ei auta, vaan rinnalla on oltava aina aktiivinen käytösterapia. Lääke palauttaa aivojen muovautuvuuden, jolloin niiden toimintaa pystytään terapialla uudelleen muokkaamaan.

"Joskus koira on saanut kipulääkettä, ja eroahdistusoireet ovat helpottaneet." Tuulia Appleby

Mielialalääkitys ei ole myöskään koskaan ensisijainen vaihtoehto. Ennen lääkityksen aloittamista eläinlääkärin on suoritettava perusteellinen terveystarkastus ja suljettava pois kaikki muut syyt, jotka voivat aiheuttaa ei-toivotun käytöksen.

Eläimen kivun tunnistaminen on vaikeaa sekä omistajalle että eläinlääkärille, sillä koira ei pysty verbaalisesti ilmaisemaan kipuaan.

– Joskus koira on saanut kipulääkettä, ja eroahdistusoireet ovat helpottaneet. Silloin johtopäätös on, että koiralla onkin ollut kipua ja kun omistaja on ollut pois, niin se on hätäännyksissään pistänyt sohvan palasiksi, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan farmatologian professori Outi Vainio sanoo.

Koiran masennus on vaikea diagnosoida

Tällä hetkellä Suomessa kirjoitetaan vuosittain yhteensä noin 1000 mielialalääkereseptiä eläimille. Vielä toistaiseksi lääkkeitä määrätään ainoastaan koirille ja kissoille.

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan farmatologian professori Outi Vainio uskoo, että mielialalääkkeiden käyttö eläimillä lisääntyy Suomessa tulevaisuudessa.

– Yhdysvalloissa lääkkeitä määrätään jo hevosillekin. Me tulemme 10-15 vuotta jäljessä. Uskon, että amerikkalaisten käytännöt siirtyvät meille, Vainio sanoo.

Vainio kuitenkin toivoo, että näin ei olisi. Hän vannoo ennaltaehkäisyn nimeen.

– Muovaamalla eläimen elinympäristöä ja pitämällä huolen, että lemmikki ei altistu ylimääräisille stressin aiheuttajille, voidaan vähentää riskiä käytöshäiriöihin.

"Me tutkijat puhumme kyllä koirien mielialaongelmista. " Outi Vainio

Vainion mukaan Suomessa puhutaan vielä yleisesti eläinten käytöshäiriöstä, vaikka oikeastaan tarkoitetaan psyykkisiä ongelmia.

– Me tutkijat puhumme kyllä koirien mielialaongelmista. Eläinten mielenhäiriöt ovat vähän tunnettuja ja tutkittuja, ja sen vuoksi niistä on myös vaikea puhua, Vainio sanoo.

Esimerkiksi Suomessa ei ole käytössä mitään selkeää tapaa diagnosoida koiran masennusta. Joskus koira voi kokea äkillisen menetyksen ja käyttäytyä sen seurauksen samalla tavalla kuin masentunut ihminen: menettää ruokahalunsa ja olla apaattinen.

– Tällaisista yksittäistapauksista on keskusteltu, että voisiko kyseessä olla kliininen masennus, mutta mitään kattavaa tieteellistä julkaisua ei ole toistaiseksi olemassa, Vainio sanoo.

“Dodo ei ole ollut yli vuoteen yksin hetkeäkään”

Lotte Mäkinen lopetti Dodo-koiralle mielialalääkkeiden syöttämisen muutama kuukausi sitten, sillä niistä ei ollut eroahdistukseen apua. Nyt Mäkinen suunnittelee elämänsä niin, että Dodon ei tarvitse olla koskaan yksin.

– Dodo ei ole ollut yli vuoteen yksin hetkeäkään. Täällä on aina joku kaveri, naapuri tai lastenhoitaja pitämässä hänelle seuraa, kun olen töissä, kaupassa tai vapaa-ajanmenoissa, Mäkinen sanoo.

Mäkinen tekee kaikkensa, että eroahdistusoireet helpottaisivat. Hän on kokeillut luontaistuotteita, eläinkommunikoijaa ja lukuisia eri koirankouluttajia.

Dodo osallistui myös eroahdistustutkimukseen, jossa testattiin tutkimusvaiheessa olevaa lääkettä. Kahden kuukauden kokeilujakso oli niin lupaava, että Mäkinen odottaa malttamattomana, että kyseinen lääke tulisi markkinoille.

– Minulla on sellainen pieni toivonkipinä, että Dodo saisi sen kyseisen lääkkeen. Se olisi ihan huippua, Mäkinen sanoo.

Yle Perjantai pohtii 30.11. suorana TV1:llä kello 21.05 alkaen eläimen itseisarvoa. Ovatko eläimet ihmisten omaisuutta, jota saa vapaasti käyttää hyödykkeenä, viihteenä ja rahasampona?

Vai pitäisikö eläimiä aina kohdella tuntevina olentoina, joilla on itseisarvo? Jos eläimen itseisarvo kirjattaisiin lakitekstiin, miten se muuttaisi yhteiskuntaamme?

Rosa Kettumäen ja Sean Ricksin vieraina ovat vuorikiipeilijä, metsästäjä Veikka Gustafsson, Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström ja eläinten arvoa tutkinut filosofi Elisa Aaltola.

Lue lisää:

Masennuslääkkeitä määrätään myös koirille ja kissoille – lääkityksen lisäksi lemmikki tarvitsee terapiaa

Aktivoitko koiraasi tarpeeksi? – tekemättömyys voi masentaa lemmikin

Kiistelty koulutusmetodi kehottaa kohtelemaan koiraa kuin ilmaa – "Koira saattaa jopa masentua"

Pohjoiskorealainen sotilas on loikannut lauantaina rajan yli etelään, kertovat Etelä-Korean armeijalähteet.

Lähteiden mukaan Pohjois-Korean armeija ei ryhtynyt tilanteessa vastatoimenpiteisiin.

Etelä-Korean armeija havaitsi sotilaan liikkuvan demilitarisoidulla vyöhykkeellä, joka erottaa Koreat tosistaan. Eteläkorealaissotilaat saattoivat miehen turvaan. Häntä on tarkoitus kuulustella myöhemmin paon yksityiskohdista.

Miehen pakoa etelästä helpotti todennäköisesti se, että Koreoiden suhteiden lämmetessä maat ovat viime aikoina vähentäneet merkittävästi sotilas- ja asevahvuutta raja-alueella.

Rajaseutu on ollut vuosikymmeniä molemmin puolin äärimmäisen voimakkaasti varusteltu.

Viime vuoden marraskuussa Panmunjomissa sattui ammuskelu, kun pohjoiskorealainen sotilas pakeni raja-aseman kautta Etelä-Koreaan. Hän ylitti rajan Etelä-Korean puolelle naapurimaan sotilaiden avustamana sen jälkeen, kun entiset sotilastoverit avasivat tulen häntä vastaan ja ampuivat häntä. Mies haavoittui vakavsti, mutta selvisi hengissä.

Aiheesta lisää:

Pohjois- ja Etelä-Korean suhteet lämpenevät – rajakaupungista poistettiin aseet ja miinat

Etelä-Koreaan paennut ja rajalla ammutuksi tullut pohjoiskorealainen sotilas tuli tajuihinsa – katso video rajanylityksestä