Quantcast
Viewing all 107421 articles
Browse latest View live

Katso kuvat itsenäisyyspäivän juhlinnasta Mikkelissä – seppeleenlasku, paraati ja kalustonäyttely keräsivät tuhansia ihmisiä kaupungin kaduille

Itsenäisyyspäivä alkoi juhlallisesti Mikkelin torilla, kun Päämajapatsaalle laskettiin seppele.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Seppele Päämaja-patsaan juurella. Taustalla valkopukuisia puolustusvoimien miehiä asennossa.
Seppele laskettiin Mannerheimia esittävän patsaan juurelle.Emilia Korpela / Yle
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Seppeleenlaskijat tekevät kunniaa seppeleen laskun jälkeen.
Seppeleen laski Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seija Kuikka. Kuvassa kunniaa tekee maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Petri Hulkko.Emilia Korpela / Yle
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Kolme puolustusvoimien edustajaa seisoo rivissä harmaissa takeissaan. Keskimmäinen pitelee Suomen lippua ja hänen vierellään seisovilla miehillä on miekka käsissään.
Etelä-Savon maakuntakomppania vastasi kunniavartiosta.Emilia Korpela / Yle
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Rakuunasoittokunta kulkemassa jonossa Mikkelin torin halki.
Päivän tunnelmaa loi Rakuunasoittokunnan musiikki, joka tahditti marssijoitakin.Emilia Korpela / Yle

Ihmiset saivat päivän aikana ihmetellä puolustusvoimien kalustoa. Monet tulivat paikalle verestämään armeijamuistoja tai näkemään uusia ajoneuvoja ja koneita ensimmäisen kerran elämässään. Sotilaskodilta oli mahdollista ostaa munkki energiavajeeseen ja monen lapsen suupielestä pyyhittiinkin sokerimuruja.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Kuva väkijoukosta katsomassa paraatia käsissään suomenlippuja.
Emilia Korpela / Yle
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Puolustusvoimien edustaja esittelemässä naiselle kiikareita.
Kalustenäyttelyssä puolustusvoimien edustajat olivat valmiina vastaamaan yleisön kysymyksiin.Emilia Korpela / Yle
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Puolustusvoimien henkilö yllään lumipuku ja naamassa valkoiset maskit.
Valkoiset naamiot erottuivat hyvin yleisön vilinästä.Emilia Korpela / Yle
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Minttu-kissa miehen sylissä katselee, että pääsisikö jatkamaan kävelyä.
Myös Minttu-kissa uskalsi tulla ihmisten ja kaluston joukkoon. Minttu ei olisi millään malttanut pysyä Arto Honkasen sylissä.Emilia Korpela / Yle

Hieman ennen paraatia aurinko tuli esiin piilosta luoden paraatissa marssijoista dramaattisia varjoja. Pakkasta oli vain muutama aste, ja kadun reunoille kerääntyi katsojia niin tiiviisti, että harva todennäköisesti paleli.

Paraatin mennessä yleisön ohitse sinivalkoliput liehuivat ja kännyköiden kamerat räpsivät.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Väkijoukkoa katsomassa paraatia. Monella on kännykkä tai kamera kädessä.
Erityisesti moottoriajoneuvot saivat yleisön kaivamaan kameroita esiin.Emilia Korpela / Yle
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Puollustusvoimien lippujoukkue kantavat paraatissa näyttäviä lippuja.
Paraatin alkupäässä yleisön ohi kävelivät lippujoukkueet, joiden liput hehkuivat värejä.Emilia Korpela / Yle
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Kuva valkoisiin uniformuihin pukeutuneesta joukosta marssimassa paraatissa.
Auringon valo saattoi häikäistä monia marssijoita, mutta sitä ei heidän ilmeistään voinut päätellä.Emilia Korpela / Yle

Paraatissa kaupungin halki kulki 900 henkilöä sekä 51 ajoneuvoa. Paraatiin saapuneiden katseet luotiin myös kohti taivasta, kun paraativäen ylitse lensi ilmavoimien Hornet-hävittäjät ja Hawk-suihkuharjoitushävittäjät. Katsoja sai kuitenkin olla tarkkana, sillä hävittäjät lensivät 600 kilometriä tunnissa ja hetkessä ne olivat ylittäneet keskustan.

Maavoimien kaluston marssiessa myöhemmin taivaalla lensivät myös kuusi NH90-kuljetushelikopteria sekä neljä pienempää Hughes MD500-kevythelikopteria.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Armeijan helikopterit lentävät muodostelmassa. Talon katolla näkyy suomenlippu.
Helikopterit lensivät tiukassa muodostelmassa.Emilia Korpela / Yle
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Sotilas panssariajoneuvon kyydissä.
Panssariajoneuvojen jylyn pystyi kuulemaan kauempaakin.Emilia Korpela / Yle
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Rivissä marssivia jalkoja
Paraatissa marssittiin tiukasti tahdissa.Emilia Korpela / Yle

6.12.2018 klo:15:20 Arto Honkasen nimi korjattu oikeaksi.


Jussi Halla-aho niukkasanainen perussuomalaisiin kuuluvien äärioikeistoyhteyksistä: Kukin vastaa itse toimintansa laillisuudesta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi niukkasanaisesti Ylen paljastamia perussuomalaisten äärioikeistoyhteyksiä.

Yle uutisoi tänään, että perussuomalaisten jäseniä on mukana uuden maahanmuutto- ja islamvastaisen ryhmittymän aktiiveissa. Ryhmittymän ydinporukkaan kuuluu myös katupartiojärjestö Soldiers of Odinin (SoO), islamvastaisen Finnish Defence Leaguen ja Suomen Sisun johtoa.

Ryhmittymä kutsuu itseään Kansallismielisten liittoumaksi. Se suhtautuu avoimesti yhteistyöhön myös uusnatsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) kanssa. Ylen tietojen mukaan liittouman aktiiveihin kuuluu ainakin yksi PVL:ää kannattava henkilö.

Suojelupoliisi on aiemmin määritellyt Soldiers of Odinin äärioikeistolaiseksi järjestöksi. Hovioikeus on puolestaan määrännyt PVL:n lakkautettavaksi, mutta päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Yle kysyi Halla-aholta, miten hän suhtautuu siihen, että perussuomalaisia toimii samassa järjestössä äärioikeistolaisten toimijoiden kanssa.

– Perussuomalaisissa on yli 11 000 jäsentä. Kukin vastaa itse toimintansa laillisuudesta, puolueella ei sellaiseen ole keinoja, Halla-aho viestitti sähköpostitse.

Ylen selvityksen mukaan Kansallismielisten liittouman aktiiveihin kuuluu ainakin perussuomalaisten kahden paikallisjärjestön hallituksen jäsen. Lisäksi mukana on ainakin kaksi viime vuoden kuntavaaleissa ehdolla ollutta perussuomalaista.

Liittoumalla on myös suljettu Facebook-ryhmä. Siinä oli jäseninä Ylen tehdessä juttua lukuisia perussuomalaisten paikallisjärjestöjen aktiiveja, kaupunginvaltuutettuja, kolme kansanedustajaa ja ainakin kaksikymmentä puolueen eduskuntavaaliehdokasta.

"Suhtaudun äärioikeisto-leiman käyttöön skeptisesti"

Äärioikeistotutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta kuvailee Kansallismielisten liittoumaa "vastajihadistiseksi" järjestöksi, jossa on mukana myös äärioikeistolaisia toimijoita.

Sitä ideoi alun perin SoO:n keulahahmo Mika Ranta, joka on kertonut olevansa kansallissosialisti. Ranta ei ole enää mukana ryhmittymän toiminnassa.

Halla-ahon mukaan hän ei tunne Kansallismielisten liittoumaa eikä siihen osallistuvia tahoja tai päämääriä. Perussuomalaisia hän kuvailee kansallismieliseksi, "haittamaahanmuuttoon" kriittiseksi suhtautuvaksi puolueeksi.

– Meillä ei ole tarvetta kommentoida muita järjestöjä suuntaan eikä toiseen. Kaikkeen rikolliseen toimintaan suhtaudumme kielteisesti.

Puheenjohtaja sanoo kuulleensa äärioikeistosyytöksiä itseensäkin liittyen.

– Suhtaudun siksi koko leiman käyttöön melko skeptisesti.

Päivitys kello 11.45: Artikkeliin avattu, toimittajan isännöimä keskustelu päättynyt.

Linja-autohyökkäyksistä epäiltyjä kuulustellaan tänään – vangitsemispäätös tehtävä viikonloppuun mennessä

Keskusrikospoliisista kerrotaan, että eilen uutisoiduista linja-autohyökkäyksistä epäiltyjä kuulustellaan tänään.

– Toista rikoksesta epäiltyä kuulustellaan parhaillaan. Toista on jo kuulusteltu, ja hänen kuulusteluja vielä jatketaan myöhemmin, kertoo tutkinnanjohtaja keskusrikospoliisin rikoskomisario Sanna Springare.

– Motiiveja selvitetään tämän päivän aikana, sanoo Springare. Molempien osalta on päätettävä viikonloppuun mennessä tehdäänkö vangitsemispäätöstä.

Loimaalla ja Uuraisilla tapahtui kaksi samankaltaista tilannetta, joissa ulkomaalaistaustainen henkilö hyökkäsi linja-autonkuljettajan kimppuun.

Springaren mukaan vielä ei voi sanoa, onko kahden tapahtuman välillä yhteyttä. Kuitenkaan Springaren mukaan ei ole mitään viitteitä siitä, että olisi jokin suunnitelma, että tämänkaltaisia bussihyökkäyksiä tulisi enemmän. Springare lupaa lisää tietoa tutkimuksista perjantaina.

Tänään kuullaan myös muita henkilöitä kuten todistajia. Springare kertoo, että kuultavia on kuitenkin niin monta, että kaikkia ei ehditä kuulla tämän päivän aikana.

Lue lisää:

Sisäministeri bussihyökkäyksistä: Suomessa 9 000 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa – "On riski, että turhautuminen johtaa tämäntyyppiseen"

Bussikuljettaja autossa tapahtuneesta hyökkäyksestä: Olisi voinut käydä pahemminkin, tapaus jää mieleen pitkäksi aikaa

Poliisiylijohtaja hyökkäyksistä linja-autonkuljettajien kimppuun: Ei ole syytä pelkoon

Kuka Suomessa on roskaa, kuka kultaa – Taiteilija Jouko Alapartanen: "Olisi hyvä jos ristiriidoista keskusteltaisiin oikeasti"

Suomen itsenäisyys on innoittanut taiteilijoita ennen ja nyt.

Suomen lippua parsivaa neitoa kuvaava suuri öljymaalaus Hyökkäyksen jälkeen on Torniosta kotoisin olevan taiteilija Jouko Alapartasen kunnianosoitus samalta paikkakunnalta kotoisin olevan Edvard Iston (1865–1905) kuuluisalle Hyökkäys-maalaukselle vuodelta 1899. Iston teos kuvaa sortokautta, Venäjän kaksipäistä kotka riistämässä lakikirjaa Suomi-neidolta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Taiteilija Jouko Alapartanen ateljeessaan Rovaniemellä marraskuussa 2018.
Taiteilija Jouko Alapartanen ateljeessaan Rovaniemellä marraskuussa 2018.Tapani Leisti / Yle

Öljyvärejä on sekoiteltu ja sivellintä käytelty viime kuukaudet ahkeraan taiteilija Jouko Alapartasen ateljeessa Rovaniemellä. Työn alla on ollut itsenäisyyspäivän alla esille ripustettu näyttely Suomi 101 – Juhlien jälkeen.

Taiteilija haluaa herätellä rakentavaa keskustelua yhteiskunnan kipupisteistä.

– Miltä tuntuu jos ei olekaan kotia? Suomi on aika kylmä maa asua ja ulkona ei ole kiva olla. Noin 7000 ihmistä on ilman kotia, sanoo Alapartanen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Jouko Alapartanen: Koditon, 2017.
Jouko Alapartanen: Koditon, 2017.Antti Mikkola / Yle
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Jouko Alapartanen: Ihmisroskakori, 2018.
Jouko Alapartanen: Ihmisroskakori, 2018.Antti Mikkola / Yle

Räikeä My Little Pony -vaikutteinen karkkimaisema ihmisroskakoreineen ja sen vastaparina öljymaalaus puistonpenkillä nukkuvasta ihmisestä omaisuus muovikassissa keskustelevat keskenään. Jälkimmäinen teos on maalattu Oulusta ennen Oulun kaupunginvaltuuston ihmisroskakohua.

– Olisi hyvä jos näistä ristiriidoista keskusteltaisiin oikeasti. Mitä osattomuus voi aiheuttaa? Ja sitten yleinen hyvinvointi. Kansan ajautuminen eri osiin ei ole lopulta kenenkään etu.

Taiteilijan lippu kaivosbuumille

Alapartasen näyttely keskustelee myös ympäristöstä. Suurehko öljymaalaus on surrealistissatiirinen yhdistelmä kultaristilippua, suojellun mutta kaivosalueeksi suunnitellun Viiankiaavan kesäistä maisemaa ja piparkakkupossun muottia.

– Kaivoslaissa on ilmeisiä porsaanreikiä, tällä hetkellä niistä mennään läpi aika isosti. Hallituksen pitäisi tukkia ne mahdollisimman nopeasti, koska pohjoinen luonto, tai luonto yleensä, on haavoittuvainen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Jouko Alapartanen: Kaivoslippu, 2018.
Jouko Alapartanen: Kaivoslippu, 2018.Antti Mikkola / Yle

Näyttelyssä on useita teoksia, jotka kommentoivat itsenäisen 101-vuotiaan Suomen globaalia talouselämää, finanssipolitiikkaa ja poliittista elämää.

Lapin taiteilijaseuran Napa-galleriassa Rovaniemellä esillä oleva Jouko Alapartasen näyttely Suomi 101 – Juhlien jälkeen kestää 19. joulukuuta saakka.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Muotokuvamaalausta on treenattava kaiken aikaa. Jouko Alapartanen harjoitustyönsä kanssa ateljeessaan marraskuussa 2018.
Muotokuvamaalausta on treenattava kaiken aikaa. Jouko Alapartanen harjoitustyönsä kanssa ateljeessaan marraskuussa 2018.Antti Mikkola / Yle

Ennen sotilaat menivät suon yli että heilahti – Niin menevät jatkossakin, mutta ensin katsotaan puhelimesta, miten se tehdään oikein

Puolustusvoimat ottaa varusmiesten koulutuksessa harppauksen digiaikaan. Pian kaikkien käytössä ovat matkapuhelimeen ladattavat sovellukset, mikroelokuvat eli videokoosteet ja virtuaaliset opetusmateriaalit. Uudistushankkeelle on annettu nimeksi Koulutus 2020.

Toistaiseksi menetelmiä testataan vasta kolmessa joukko-osastossa mutta ensi vuosikymmenellä ne ovat käytössä kaikissa varuskunnissa, lupaa maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko.

– Niitä ajetaan erittäin nopealla aikataululla ja ne otetaan käyttöön täysimääräisesti muutaman vuoden sisällä eri puolustushaarojen varuskunnissa.

Keskeistä uudistuksessa on nuorille tutut virtuaalimaailma, videot ja verkko-opetus, joiden Hulkko arvioi vetoavan nykyajan nuoriin.

– Olen täysin vakuuttunut, että nykyaikaiset metodit lisäävät sekä suorituskykyä mutta tuovat myös kustannussäästöjä.

Kokeiluvaruskuntia ovat Rannikkoprikaati, Ilmasotakoulu ja Porin prikaati.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Petri Hulkko.
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko.Sasha Silvala / Yle

Itseopiskelua matkapuhelimella tuvassa

Porin prikaatissa uusia välineitä testataan muun muassa sotilaspoliisien koulutuksessa.

Koulutettavat voivat perehtyä oppimateriaaliin tuvissa omilla matkapuhelimillaan. Materiaalin katsomista varten tarvitaan tunnukset Moodlen verkko-oppimisympäristöön.

Omilla päätelaitteilla siis tutustutaan tulevaan opetukseen tai kerrataan jo opittuja asioita. Verkko-opetus voi sisältää viikon teemaan liittyvää materiaalia. Teemana voi olla esimerkiksi suojaaminen.

Mikroelokuvien kautta rastille

Itseopiskelun lisäksi käytössä ovat ryhmälle näytettävät mikroelokuvat.

Toisin sanoen, ennen varsinaista koulutusta ryhmä kokoontuu katsomaan videokoosteen, tai mikroelokuvan, koulutettavasta aiheesta. Se voi liittyä esimerkiksi aseen käsittelyyn, lippaan vaihtoon tai tarkastuksen tekemiseen.

Video-opastuksen jälkeen siirrytään rastille ja sama asia tehdään käytännössä. Kyseessä on siis armeijan käynneille tuttu rastikoulutus täydennettynä videon tietoiskulla.

Kapteeni Hanna Lehtisen mukaan videoiden avulla opetuksesta tulee tehokkaampaa ja oppimistulokset paranevat.

– Puheopetus on siirtynyt mikroelokuvan avulla toteutettavaksi, ja sen jälkeen maksimoidaan käytännön harjoitteluun varattu aika.

Kun yksittäisiä taitoja on hiottu tarpeeksi, seuraavaksi mennään virtuaaliluokkaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
varusmiehiä luokassa
Virtuaaliluokassa opetellaan toimimista ryhmänä ja vasta sitten sama asia harjoitellaan käytännössä.Kati Halinen / Yle

Virtuaaliluokan kautta maastoon

Varsinaisen virtuaalisen koulutuksen tarkoituksena on tehdä yksittäisten asioiden osaamisesta kokonaisuus. Virtuaaliseen koulutusympäristöön mennään siis sen jälkeen, kun jo osataan käsitellä asetta ja tehdä muut tarvittavat toimet.

Virtuaalisesta koulutusympäristöstä käytetään nimeä Virtual Battlespace 3. Nimensä mukaisesti siellä voidaan pelata myös sotapelejä eli harjoitella etukäteen suunniteltua iskua tai skenaariota. Muutoin luokassa harjoitellaan muun muassa partion tai ryhmän toimintaa.

Virtuaalimaailmassa edetään maastossa tai rakennuksessa samalla tavalla kuin todellisuudessakin.

– Lopulta lähdetään harjaantumaan oikeassa toiminnassa maastossa, sanoo kapteeni Hanna Lehtinen.

Ainakin Porin prikaatissa aliupseerioppilaat kokevat uudet menetelmät motivoimina ja nykyaikaan sopivina.

– Kun pääsee vähän koneelle niin heti huomaa porukasta innostuksen vähän eri tavalla, sanoo aliupseerioppilas Linda Kaasalainen.

– Se on hyvä valmennus alkuun, että ymmärtää, mitä oikeasti tehdään maastossa, kertoo aliupseerioppilas Atte Ollila.

Simulaattorien käyttöä lisätään Puolustusvoimissa osin kustannusten hillitsemiseksi ja osin sen vuoksi, että nuoret kokevat ne omikseen.

– Nykynuoriso on tottunut lapsesta alkaen simulaattoreihin, jotka meille vanhemmille ovat täysin tuntemattomia. Haluamme tuoda nykyaikaisen digitaalisen maailman koulutukseen ja sitä kautta motivoida varusmiehiä, sanoo Maavoimien komentaja Petri Hulkko.

Korjattu klo 10:10 tekstiin Petri Hulkon sotilasarvo kenraaliluutnatiksi.

Puolustusvoimat marssittaa esiin valmiusyksiköitään – panssariarsenaalissa "Moukari" ja Leopardien erikoismallit, ylilentoja unohtamatta – seuraa suorana Yleltä

Itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin ohimarssissa Mikkelissä esitellään Maavoimien valmiusyksiköiden kalustoa. Ohimarssia voi seurata kello 13 alkaen suorana lähetyksenä Ylen verkkosivuilta, TV1:stä ja Radio Suomesta.

Ohimarssiin osallistuu noin 700 henkilöä, 51 ajoneuvoa ja 18 ilma-alusta. Jalan marssivissa joukoissa on mm. Karjalan prikaatin, Panssariprikaatin, Porin prikaatin ja Kaartin jääkärirykmentin osastot.

Ohimarssin moottoroidussa osassa nähdään saksalaisten Leopard 2A6 ja 2A4 -taistelupanssarivaunujen ohella Leopardin Suomessa muunnellut versiot: raivaamispanssarivaunu Leopard 2 R, jonka tunnistaa 4,2 metriä leveästä miina-aurastaan, sekä Leopard 2 L -siltapanssarivaunu, joka erottuu liki neljän metrin korkeuteen kohoavasta pinotusta sillasta.

Muusta kolonnasta erottuu myös "Moukariksi" kutsuttu eteläkorealainen panssarihaupitsi K9 Thunder, jossa on 155 mm:n haupitsi.

Paraatin ylilentoihin osallistuvat Maavoimien helikopteriosasto, jossa on NH90-kuljetushelikoptereita ja MD500-kevythelikoptereita, sekä Karjalan lennoston F/A-18 Hornet-hävittäjiä ja Hawk-suihkuharjoituskoneita. Ilmavoimien ylilento suoritetaan 400 metrin korkeudella, jossa koneiden nopeus on 600 kilometriä tunnissa.

Ohimarssin ottaa vastaan Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko seurassaan sotaveteraani Kalevi Raatikainen ja Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seija Kuikka.

Lue lisää:

Mikkelin paraatikatselmus Yle Areenassa

Itsenäisyyspäivän paraati muuttaa Mikkelin liikennejärjestelyitä

Ennen sotilaat menivät suon yli että heilahti – Niin menevät jatkossakin, mutta ensin katsotaan puhelimesta, miten se tehdään oikein

Rotosesta kenraaliluutnantti – Yksi uusi nimi kenraalikuntaan

Rakennemuutoksen runtelemassa teollisuuskaupungissa moni saa perinnöksi huono-osaisuuden – "Kyllähän se turhauttaa, että pitää väkisin kehittää itselleen päivään tekemistä"

Kemiläisiä nuoria kokoontuu työnhakukurssille Kemin kaupungintalolle. Osa heistä on ollut työttömänä muutamia kuukausia, osa kaksi vuotta.

Oulusta Kemiin muuttanut Susanna Sorvoja, 21, valmistui kaksi ja puoli vuotta sitten eläintenhoitajaksi. Töitä ei ole valmistumisen jälkeen ollut tarjolla ja työttömyys on vain jatkunut. Tapaaminen ammatinvalintapsykologin kanssa ei ole tuottanut tulosta.

– Päivät uhkaavat valua pleikkarin pelaamiseen ja koiran kanssa ulkoiluun. Siinä ne päivät sitten kuluvatkin, Sorvoja toteaa.

Myös eläintenhoitajaksi valmistunut Marianne Åhman, 25, on ollut työttömänä vasta muutaman kuukauden, mutta seinät alkavat jo kaatua kotona päälle. Useat erilaiset valmennukset te-toimiston kautta on jo kokeiltu, eikä sitä omaa juttua ole niistäkään löytynyt.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Marianne Åhman Kemistä
Marianne Åhman on käynyt useilla erilaisilla työllisyyskursseilla, mutta omaa juttua niiltä ei ole vielä löytynyt.Jutta Huovinen / Yle

Vanhempien taustalla selkeä yhteys nuoren tulevaisuuteen

Huono-osaisuutta tutkinut dosentti Reija Paananen toteaa, että Kemin tilanteessa on nähtävissä ylisukupolvisuus, mikä tarkoittaa esimerkiksi työttömyyden periytymistä.

– On olemassa selkeä yhteys. Jos vanhemmat eivät ole kouluttautuneet tai eivät käy töissä, siinä nähdään selkeä jatkumo, Paananen selventää.

Kemiläiset nuoret eivät suoraan osta tätä ajatusta. He uskovat, että jokaisella on Suomessa mahdollisuus tavoitella parempaa elintasoa ja elämää: se on vain omasta aktiivisuudesta kiinni. Pitää olla valmis esimerkiksi muuttamaan opiskeluiden tai töiden perässä toiselle paikkakunnalle. Nuoret eivät usko, että huono-osaisuus väistämättä periytyisi vanhemmilta lapsille.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Inhimillistä huono-osaisuutta mitataan useilla ei mittareilla
Huono-osaisuutta mitattaan viidellä eri mittarilla.Yle

Nuoret eivät syytä yhteiskuntaa

Media-alalle viime keväänä valmistunut Tuomas Tissari, 20, on jo katsellut töitä muualta Suomesta. Vaikka työttömyys ei ole ollut vielä pitkä, Tissarilla ei ole luottoa siihen, että Kemistä löytyisi hänelle paikkaa.

– Tällä alalla varsinkaan Kemi tai Meri-Lappi ei anna paljonkaan mahdollisuuksia, Tissari toteaa.

Nuoret eivät itse koe tai näe, että palveluiden saaminen olisi haastavaa tai tehotonta. Vaikka Kemi loistaa tilastoissa kirkkaasti Lapin heikoimpana kuntana esimerkiksi nuorisotyöttömyydessä, eivät nuoret syytä siitä ainakaan yhteiskuntaa.

– Ajattelen kyllä, että se on ihan yksilöllistä ja yksilöstä kiinni, Tissari pohtii.

Myös Tissari toteaa työttömän päivien olevan pitkiä. Hän pyrkii pakottamaan itsensä harrastamaan ja pitämään itsensä aktiivisena.

– Kyllähän se turhauttaa, että pitää väkisin kehittää itselleen päivään tekemistä, Tissari sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Tekstiä liitutaululle
Jutta Huovinen / Yle

"Jos kunta ei kykene muuttumaan, ainoa vaihtoehto on riutuminen"

Tutkijat puhuvat inhimillisestä huono-osaisuudesta, jota mitataan työttömien määrällä, työttömyyden pituudella sekä koulutuksen ulkopuolelle jäämisellä. Lapissa Kemi on pahnan pohjimmaisena kaikilla näillä indikaattoreilla mitattuna.

Kemi on muiden perinteisten suomalaisten teollisuuskaupunkien tapaan luottanut vuosikymmeniä siihen, että teollisuus kantaa. Elinkeinorakenteen muutos on kuitenkin luonut rakenteellista työttömyyttä, joka puolestaan johtaa lieveilmiöihin sukupolvelta toiselle.

Huono-osaisuutta tutkinut THL:n erityisasiantuntija Sakari Kainulainen epäilee, että tästä löytyy yksi pääsyistä tilastojen pohjalla olemiseen.

– Paikkakunnalla ei ole pystytty uudistumaan yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muuttuessa. Ainoa vaihtoehto on pikkuhiljaa kituva ja riutuva kunta, jos ei päästä siitä ajatuksesta, että teollisuus kantaa, Kainulainen kiteyttää.

Marianne Åhman on etsinyt omaa polkuaan useilta erilaisilta työllistymiskursseilta ja viimeisimmäksi hän totesi, että hänestä ei ole yrittäjäksi.

– Kaipaisin elämään rutiineja, jotka pakottaisivat pois kotoa, Åhman toteaa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Kuvaaja inhimillisestä huono-osaisuudesta Lapissa
Keskiarvo viiden eri indikaattorin suhdeluvusta koko Suomessa. Lapissa inhimillistä huono-osaisuutta mittaavien indikaattorien mukaan Kittilässä menee parhaiten ja Kemissä huonoiten.Yle

Britannian parlamentti julkaisi Facebookin sisäisiä sähköposteja

Britannian parlamentti on julkaissut Facebookin sisäisiä dokumentteja. Dokumentteihin kuuluu sähköposteja toimitusjohtaja Mark Zuckerbergin ja yhteisöpalvelun työntekijöiden välillä.

Tapausta käsittelevän valiokunnan puheenjohtaja Damian Collins pitää dokumenttien julkaisemista yleisön etujen mukaisena.

Dokumentit herättävät Collinsin mielestä kysymyksiä muun muassa siitä, miten Facebook käsittelee käyttäjätietoja, ja millaisia käytäntöjä yhtiö soveltaa sovellusten kehittäjiin.

Valiokunta nostaa esille muun muassa sen, että Facebook salli joillekin yrityksille täyden pääsyn käyttäjien ystävätietoihin, vaikka aikaisemmin se on kertonut aiemmin rajoittavansa tätä. Collinsin mukaan ei ole selvillä, oliko tähän käyttäjien suostumus. On myös epäselvää, miten Facebook päätti, mitkä yritykset pääsivät tietoihin käsiksi.

Parlamentti on julkaissut dokumentteja noin 250 sivua. Osa niistä on luokiteltu "erittäin luottamuksellisiksi". Tiedot on saatu sovellusyritykseltä, joka haastaa Facebookin oikeuteen, kertoo BBC.

Facebook on vastustanut sähköpostien julkaisemista. Sen mukaan dokumentit on esitetty "hyvin harhaanjohtavalla" tavalla ja julkaisu vaatisi asiayhteyttä.


Presidentin turvamiehet ovat tuttu näky Maija Santikon pihassa – Sauli Niinistön appivanhempien naapuri sai yllätyskutsun Linnan juhliin

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö liikkuu Porissa ollessaan varsin huomaamattomasti. Hän ei tee numeroa henkilökohtaisista menoistaan. Kun hän vierailee appivanhempiensa luona, eivät edes kaikki naapurit huomaa kotikadullaan mitään ihmeellistä.

Maija Santikolta arvovaltainen vieras jää harvoin huomaamatta. Itse presidenttiä hän ei useinkaan näe, mutta turvamiehet ovat sitäkin tutumpi näky omalla kotipihalla.

– He ajavat autonsa pihaamme ja istuvat siellä huomaamattomasti. Meillä on iso tontti, joten sieltä on helppo pitää vahtia joka suuntaan.

Turvamiehet ovat saaneet Santikoilta luvan käyttää pihaa aina kun haluavat. Useimmiten vierailut osuvat yllättäviin aikoihin.

– Yhdenkin kerran menin pihalle verkkareissa siivoamaan autoa, ja turvamiehet tulivat yllättäen kyselemään kuulumisia, Maija Santikko kertoo.

Yhteyttä ei ole pidetty

Näin on jatkunut jo vuosien ajan. Presidentin puoliso Jenni Haukio on voinut viedä perheensä huoletta tapaamaan vanhempiaan. Siellä he saavat olla rauhassa.

– Tämä on hiljainen kylätie. Ei täällä ylimääräisiä ihmisiä juuri näy, Maija Santikko toteaa.

Meillä on iso tontti, joten sieltä on helppo pitää vahtia joka suuntaan. Maija Santikko

Alueen asukkaat eivät ole saaneet ohjeita tai käskyjä presidentin vierailuista. He ymmärtävät pitää matalaa profiilia. Kukaan ei huutele ulkopuolisille, milloin presidenttipari on paikalla.

Heidän läsnäolonsa jää naapurustossa arkisten askareiden jalkoihin. Siksi Santikon postilaatikkoon tupsahtanut kirje olikin niin odottamaton.

– Nythän on menossa Niinistön toinen presidenttikausi. Järjestely on jatkunut jo pitkään, joten kutsu tuli täytenä yllätyksenä.

Pukupaniikki laukesi hetkessä

Yllättävä kutsu nostatti ensimmäisenä mieleen paniikin. Mistä juhla-asu kolmessa viikossa?

Onneksi Linnan juhlat herättivät innostusta koko tuttavapiirissä. Heti kun Santikko oli kertonut kutsustaan Facebookissa, hän sai yhteydenoton sekä puku- että korusuunnittelijalta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Maija Santikko, Sanni Salonen ja Mari Syren
Sanni Salonen suunnitteli Maija Santikolle puvun ja Mari Syren korut.Jenni Joensuu / Yle

Aikataulultaan tiukka projekti oli tuttu haaste sekä Sanni Saloselle että Mari Syrenille. Heidän kättensä jälki on näkynyt Linnan juhlissa ennenkin.

Yhteinen sävel Santikon kanssa löytyi nopeasti.

– Kun Maija kertoi, että hän haluaa pukunsa tuovan esille ympäristöteemaa, näin silmissäni heti ylöspäin leijailevat, huurteiset lehdet, jotka viestivät kasvun suuntaa. Kimallus lisää pukuun pakkaspäivän tuntua, Salonen kertoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Porilainen Maija Santikko valmistautuu linnan juhliin.
Kirjaillut lehdet ovat puvun katseenvangitsijoita.Jenni Joensuu / Yle

Mari Syren puolestaan visioi heti pukusuunnitelman nähtyään, että lehtien ja huurteen pitää näkyä myös koruissa. Hopeiset lehdet Santikon ranteen ympärillä ja korvalehtiä koristamassa viimeistelevät sädehtivän kokonaisuuden.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Maija Santikon linnan juhlien puvun yksityiskohtia.
Lehtikoru kiertää Maija Santikon rannetta.Jenni Joensuu / Yle

Olohuoneen verhot uusiokäyttöön

Ajatus ympäristöystävällisyydestä ei jää vain mielikuvan tasolle. Sanni Salosen suunnittelemassa puvussa on käytetty kekseliäästi Maija Santikon kotoa löytyneitä kierrätysmateriaaleja.

– Tavoitteena oli, että vanhasta ja aikansa eläneestä, kuten olohuoneen keinokuituisista puhviverhoista, syntyisi jotain uutta. Äitini on ahertanut tuntikausia käyttäen verhoa lehtien yläpintojen kirjailuissa, Salonen kertoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Maija Santikko valmistautuu linnan juhliin.
Puku ja korut valmistuivat kiireestä huolimatta hyvissä ajoin ennen juhlia. Kampaus ja meikki viimeistelevät vielä kokonaisuuden itsenäisyyspäivänä.Jenni Joensuu / Yle

Ajatus vanhoihin verhoihin kääriytymisestä elämänsä todennäköisesti juhlallisimmassa tilaisuudessa ei huoleta Santikkoa. Hän on ylpeä saadessaan kantaa aidosti satakuntalaista kokonaisuutta yllään.

– Kierrätys ja mukavuus yhdistyvät puvussa täydellisesti. Ehkä tämä saa lyhennettynä vielä käyttöikää muissa juhlissa. Ja korvakorut lunastan itselleni ihan vain fiilistelykäyttöön. Niin voin aina muistella tätä päivää.

Huawein talousjohtaja pidätetty Kanadassa

Teknologiayhtiö Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou on pidätetty Kanadan Vancouverissa.

Wanzhoun pidätys liittyy Yhdysvaltojen Iranille määräämien talouspakotteiden rikkomiseen, kertoivat Reutersin medialähteet keskiviikkona. Kanadan oikeusministeriö ei ole kertonut pidätyksen syytä. Viranomaisten mukaan Wanzhou luovutetaan Yhdysvaltoihin.

Wanzhou on Huawein perustajan Ren Zhengfein tytär. Wanzhou pidätettiin joulukuun ensimmäisenä päivänä. Tapausta käsitellään oikeudessa perjantaina.

Kiinalainen Huawei on yksi maailman suurimmista televiestintälaitteiden valmistajista. Yhdysvaltalaisviranomaiset ovat vuodesta 2016 lähtien tutkineet, viekö yritys pakotteiden vastaisesti Yhdysvalloissa valmistettuja tuotteita Iraniin ja muihin maihin.

Kaduillamme marssii itsenäisyyspäivänä myös natseja – määränpäänä väkivaltainen vallankumous

Itsenäisyyspäivän 612-marssi kokoaa maahanmuuttovastaisten ja jyrkän kansallismielisten kirjavan joukon näyttämään voimiaan Helsingin kaduilla.

Marssijoiden rintama ei ole yhtenäinen, mutta sitä sitoo toisiinsa etenkin maahanmuuttovastainen toiminta ja ohjelmat.

Osa haluaa Suomesta natsi-Saksan kaltaisen kansallissosialistisen valtion vaikka väkivalloin ja väittää, että juutalaisten ja muiden joukkomurhia ei natsi-Saksassa tapahtunut.Osan tavoitteet ja kannat ovat lievempiä ja tavoitteet demokraattisempia. Osa yhdessä marssivista ryhmistä on riidoissa keskenään.

Itsenäisyyspäivän 612-tapahtuman virallinen järjestäjätaho on 612-yhdistys. Tapahtumaa kutsutaan sen verkkosivuilla "hiljaiseksi mielenosoitukseksi itsenäisen Suomen puolesta".

Esimerkiksi Turun hovioikeuden kieltämän kansallissosialistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen jäseniä on marssinut viime vuosina kansallismielisten yhteisessä 612-kulkueessa.

Kaikkiaan Helsinkiä halkoo seitsemän mielenosoitusta itsenäisyyden arvopäivänä. Helsingin poliisin ylikomisario Seppo Kujala sanoo, että kolme näistä on merkittävän suuria.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Itsenäisyyspäivän kulkueet
Yle Uutisgrafiikka

– On otettava huomioon mielenosoitusten turvaamisen lisäksi myös linnan juhlat. Tämä on merkittävä turvallisuusoperaatio poliisille.

Kujala ei kerro poliisien määrää, mutta sanoo, että kyse ei ole pelkästä Helsingin poliisin operaatiosta. Kyseessä on koko Suomen poliisioperaatio. Lisäapua on luvassa muualta maasta.

Poliisihallitus on antanut ohjeet myös uusnatsijärjestö Pohjoismaisen Vastarintaliikeen varalle. Uusnatsit saavat pitää mielenosoitusmarssinsa.

– Hovioikeuden päätös on lainvoimaa vailla. Menettelemme niin kuin ennenkin, elikä kyllä saavat marssia.

Sää ja poliisi määrää, näkyykö PVL:n kaulaliinoja

Hietaniemen hautausmaalle kulkevan soihtukulue 612:n perustajiin kuuluva Teemu Lahtinen sanoo, että uusnatsien osallistumisella 612-kulkueeseen ei ole estettä.

Vain ryhmien tunnukset, omat liput ja banderollit ovat kiellettyjä, sanoo 612-työryhmän jäsenenä toimiva Lahtinen.

– Kulkue on tunnukseton. Kielto ryhmien omien tunnusten esilläpitoon on ehdoton. Sitä on koeteltu viime vuosina, mutta raja on vedetty yhdessä poliisin kanssa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Teemu Lahtinen 612 marssin työryhmän jäsen
Teemu Lahtinen esittelee sallittua 612-pipoaanMarkku Pitkänen / Yle

Lahtinen sanoo, että sää ja poliisi määrää tunnuskiellon ehdottomuuden määrän.

– Kylmemmällä ilmalla vaatteisiin ei voi puuttua. Poliisi on sen linjannut. Omat liput, kyltit ja näkyvät tunnukset ovat kiellettyjä.

Lahtinen kuuluu perussuomalaisiin. Hän sanoo, ettei edusta 612-työryhmän jäsenenä puoluettaan tai edes Suomen Sisu -järjestöä. Kulkueessa hän sanoo olevan mukana väkeä oikealta vasemmalle.

Kun kysyy, onko Suomen Sisu irtisanoutunut suhteesta uusnatseihin, Lahtinen vastaa koukeroisesti.

– Irtisanoutuminen on väärä sana. Sana tarkoittaa sitä, että on ollut jossain mukana, josta irtisanoutua. Me olemme vain todenneet, ettemme ole olleet yhteistyössä, emmekä tee yhteistyötä.

Toisin sanoen myös uusnatsit ovat tervetulleita.

– Kaikki saavat marssia, toivomme, että yhteisiä pelisääntöjä noudatetaan eikä tunnuksia tuoda esille.

Suomen Sisu ohjelmaltaan ääriliike, toiminnaltaan maltillinen

Suomen Sisu -yhdistyksen jäseniä osallistuu myös marssille. Silläkin on ollut siteitä uusnatsijärjestö Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeen edustajiin.

Äärioikeistoa tutkivan Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattori Tommi Kotosen mukaan Suomen Sisu on kansallismielisen ja äärikansallisen rintaman erikoistapaus.

– Suomen Sisusta on puhuttu ääriliikkeen nimellä. Ideologisesti se varmaan sitä on, jos katsoo Suomen Sisun ohjelmia. Mutta itse toiminta Sisulla on ollut maltillista. Suomen Sisu on linjannut tavoitteekseen olla kansallismielisen kentän markkinajohtaja. Eli jonkinlainen kilvoitteluasetelma on ollut sen ja Vastarintaliikkeen välillä näkyvissä.

Kotonen sanoo, että Vastarintaliikkeessä ”mennään rotu edellä” ja tausta-aatteena on valkoinen nationalismi. Suomen Sisu edustaa perinteisempää nationalismia ja ajattelu on kansallisvaltiokeskeistä.

Esimerkiksi Suomen Sisun puheenjohtaja, kansanedustaja Olli Immonen (ps.) poseerasi vielä vuonna 2015 useiden Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen jäsenten kanssa Eugen Schaumanin haudalla. Kuvassa on mukana myös Teemu Lahtinen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Ryhmä ihmisiä ja kansanedustaja Olli Immonen Eugen Schaumanin haudalla.
Ruutukaappaus Olli Immosen Facebook-sivuilta / Yle

Pieni, suuri PVL marssii natsitunnuksin

Pohjoismainen Vastarintaliike tulee heiluttamaan omia lippujaan omassa Kohti vapautta 2018 -kulkueessaan. Kohti vapautta 2018 -verkkosivuilla PVL kertoo suorasanaisesti marssinsa olevan kansallissosialistinen.

"Viime vuonna tapahtumaan osallistui noin 500 ihmistä useista eri järjestöistä. Näin ollen marssi olikin historiallinen, sillä siitä tuli sotien jälkeisen Suomen suurin kansallissosialistinen tapahtuma."

Hovioikeuden syksyinen päätös PVL:n lopettamisesta ja oikeuskäsittelyt ovat puskeneet Vastarintaliikettä piskuista kokoaan näkyvämmäksi.

Hovikeuden päätös PVL:n lakkauttamisesta ei ole vielä lainvoimainen ja Vastarintaliike on hakenut valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
tutkija Tommi Kotonen, Jyväskylän yliopisto
- PVL pyrkii valtiojärjestyksen kaatamiseen, sanoo Tommi Kotonen.Jarkko Riikonen / Yle

Tutkija Tommi Kotonen kertoo, että samalla kun PVL:n lakkauttamista on puitu käräjillä ja hovioikeudessa, ovat liput, tervehdykset ja marssit olleet aiempaa enemmän ja useammin esillä. Uusnatsit ovat liittoutuneet muiden järjestöjen kanssa ja marssivat siksi aiempaa useammin.

– Uusin kuvio on kehittynyt reilun vuoden aikana. PVL tekee entistä enemmän yhteistyötä muiden kansalllismielisten järjestöjen kanssa. Vastarintaliike vaikkapa marssii yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ja tämä näyttäytyy ulospäin isompana kuin toiminta itseasiassa onkaan, Kotonen sanoo.

Päämääränä vallankumous väkivalloin – Supon mukaan ei valtakunnallinen uhka

PVL:n ohjelmista muodostuu hätkähdyttävä kuva uusnatsien liittoumasta, jonka tarkoitus on turvata pohjoismaisen rodun eloonjääminen. Tarkoitus on estää ”rotujen” sekaantuminen tiukalla lainsäädännöllä.

Lisäksi PVL vastustaa homoseksuaaleja ja haluaa kieltää samaa sukupuolta olevien väliset avioliitot.

PVL on avoimen kansallissosialistinen. Sen päämäärä on muuttaa Suomen valtiojärjestys ja kumota valtiosääntömme. Keino muutokseen on väkivaltainen vallankumous.

Tutkimuskoordinaattori Tommi Kotonen sanoo, että lopullinen päämäärä aktivisteilla on vallankumouksen aikaansaaminen, mutta keinot aatteen levittämiseksi saattavat kutistua, jos PVL kielletään.

– Kyllähän he sen selväksi tekevät. Myös sen, että ilman väkivaltaa ei vallankumousta saada aikaan. Tälllä hetkellä he vain levittävät propagandaa. Jos järjestö ja ideologian levittäminen kielletään, jää nähtäväksi mitkä ovat sitten toimintamuodot.

Supon viestintäpällikkö Jyri Rantala arvioi Ylelle lähettämässään sähköpostissa PVL:n uhkan yhteiskunnalle alhaiseksi.

– Ääriliikkeet eivät tällä hetkellä toimi Suomessa tavalla, joka uhkaisi valtion turvallisuutta tai yhteiskuntajärjestystä. Järjestön jäsenten toimintaan liittyy kuitenkin paikallinen väkivallan uhka. Siltä osin vastuu on paikallispoliisilla.

PVL:n jäsenet keskiluokkaisia, työssäkäyviä, perheellisiä

Supon asiantuntijaselvitys PVL:n lopettamisoikeudenkäyntiä varten kertoo, että Vastarintaliikkeen jäsenet ovat yleensä perheellisiä, työssäkäyviä miehiä. Jäsenistön keski-ikä on noin 30 vuotta. Naisia jäsenistössä on noin 15 prosenttia.

– Rasistisiin skinheadkerhoihin nähden verrattuna PVL:n jäsenistö on skinejä koulutetumpaa ja heillä on vähemmän rikollista menneisyyttä.

Ylen selvityksen mukaan silti jopa kahdella kolmesta PVL:n ja Soldiers of Odin -järjestön näkyvimmistä suomalaisjäsenistä on rikostaustaa, erityisesti väkivaltarikoksia.

Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen aktiivisuus toimia on kasvanut vuosi vuodelta. Supo kertoo, että PVL:n aktivisteja on vain satakunta. Toimintaa seuraavien symppareiden määrä saattaa olla moninkertainen.

Tommi Kotonen sanoo toiminnan olevan nykypäivinä aiempaa vilkkaampaa.

– Vilkkauden näkee heidän verkkosivuiltaan ja seuraamalla heidän aktivismiraporttejaan. Vuosien myötä järjestön koko on hieman kasvanut.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Nordic Resistance Movement marchers chant
Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen marssi Turussa 18. elokuuta.Yle News / Lydia Taylerson

Itsenäissyyspäivän marssilla nähdään mitä ilmeisimmin marssijoita myös muista pohjoismaista. Supon viestintäpäällikkö Jyri Rantala kertoo, että yhteydet varsinkin Ruotsiin ovat vahvat.

– PVL:llä on toimintaa useassa eri kaupungissa ja yhteyksiä myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Erityisen tiiviitä yhteydet ovat Ruotsiin. PVL:n Suomessa järjestetyissä suurimmissa tapahtumissa on yleensä ollut mukana myös ruotsalaisia Vastarintaliikkeen jäseniä.

Kansallismielisten tunnukseton marssi – "Suurin osa heistä ei ole kansallissosialisteja"

Millaisia muita ryhmittymiä sitten marssii kansallismielisten 612 tahtiin?

Tutkija Tommi Kotonen luettelee muun muassa ryhmittymät Finnish Defence Leaguen (FDL), Soldiers of Odinin ja voimakkaasti viime aikoina jäsenmääräänsä kasvattaneen Suomen Sisun.

Soldiers of Odinin jäsenet ovat perintesesti tehneet yhteistyötä PVL:n kanssa. Sen jäseniä on myös marssinut PVL:n omassa Kohti Vapautta -kulkueessa. The Soldiers of Odinin -katupartiojärjestö on islam- ja maahamuuttovastainen ryhmittymä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Soldiers of Odinin logo takin selässä.
Ismo Pekkarinen / AOP

Odinin sotureita osallistuu jatkuvasti PVL:n mielenosoituksiin.

– Jo viime vuoden itsenäisyyspäivänä Odinit marssivat Vastarintaliikkeen kulkueessa. He myös partioivat ajoittain yhdessä, Kotonen kertoo.

Muita kansallismielisten marssiin mahdollisesti osallistuvia lienevät pienemmät maahanmuuttovastaiset ryhmät kuten" Rajat kiinni", Suomi ensin ja Suomen kansa ensin. Ne ovat kaikki riidoissa keskenään.

Marssimassa on myös joukko eräänlaisia liepellä pyörijöitä ja "symppareita".

Image may be NSFW.
Clik here to view.
612.fi -yhdistyksen järjestämä soihtukulkue Helsinginissä itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta
612.fi -yhdistyksen järjestämä soihtukulkue Helsinginssä itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.Jyrki Lyytikkä / Yle

– Suurin osa varmaan mieltää itsensä kansallismielisiksi. Maahanmuutto ja islamin uhka ovat keskeisiä kysymyksiä. Toki mukana on myös järjestöjä, joita voidaan kutsua äärioikeistoksi. Ja myös laaja kirjo väkeä, myös esimerkiksi perussuomalaisia, Kotonen arvioi.

Kaikkia marssijoita ei siis saa tulkita uusnatseiksi.

– Ideologisesti se on väärä tulkinta. Suurin osa heistä ei ole kansallissosialisteja.

Luvassa on myös vastamielenosoitus eli "Helsinki ilman natseja" fasismia ja natsismia vastaan.

Juttua muokattu 4.12.2018 klo 17:55 ja poistettu kaksi virkettä, jotka koskivat natsihuivin käyttöä.

Lue lisää:

Yle selvitti: Uusnatsit valmistautuvat järjestönsä lakkauttamiseen kulisseissa – puoluesuunnitelmia, hyväntekeväisyyttä ja yhteistyötä odinien kanssa

Uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike hakee valituslupaa korkeimpaan oikeuteen

Analyysi: Onko 612 natsimarssi vai tavallisen kansan kulkue? Jos mietit, lue tämä

Linnan juhlat ovat laulajalle se ykköskeikka – "Ukki katsoo pilven reunalta ylpeänä"

– En voi valehdella: kyllä se hyvältä tuntui! Onhan se suurin kunnia, mitä laulajana voi Suomessa saada, sanoo ähtäväläislähtöinen Jennie Storbacka kutsusta Linnan juhlien mikrofonin varteen.

Storbacka esiintyy Mikael Saaren kanssa Kaartin Combon solistina, kun tanssi alkaa. Kättelyn ja alkuillan musiikista vastaa perinteiseen tapaan Kaartin soittokunta. Presidenttiparin ensivalssina soi Oskar Merikannon Valse Lente.

Jennie Storbacka pitää esiintymistä presidentinlinnassa elämänsä suurimpana ja hienoimpana keikka.

– Tämä on SE keikka, ykköskeikka!

Hänen isoisänsä oli Mannerheim-ristin ritari, joten kutsu juhlaan on iso asia myös perheelle ja suvulle.

– Uskon, että itsenäisyyspäivänä ukki istuu pilven reunalla ja katsoo alas ylpeänä: Siinä mun tyttö!

Tämä on jo nyt juttu, jonka tulen aina muistamaan! Jennie Storbacka

Jennie Storbacka on tehnyt yhteistyötä Mikael Saaren kanssa Espoon kaupunginteatterin musikaalissa ja keikkaillut myös Kaartin Combon kanssa. Hän sanookin voivansa keskittyä rauhassa omaan tekemiseensä, koska tietää asioiden toimivan ja solistien äänten sopivan loistavasti yhteen.

Storbackalla on kokemusta isoista lavoista ja yleisöistä niin Euroviisuista ja The Voice of Finlandista kuin suurten kaupunkien musikaaleista. Hän hallitsee hermonsa hyvin, mutta juuri ennen Linnan juhlien alkua pulssi saattaa silti kiihtyä.

– Silloin varmaan iskee se, että "älä mokaa", nauraa Storbacka. Mutta aion nauttia oikein kunnolla – tämä on jo nyt juttu, jonka tulen aina muistamaan!

Veteraanien ja lottien kahvitilaisuudessa esiintyvät Philomela-kuoro ja Ylioppilaskunnan Laulajat. Kolmannen kerroksen salongissa soittaa Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen jazzmusiikin opiskelijayhtye Sibis Jazz Youngsters.

Linnan juhlien tarjoiluissa korostuvat luomutuotteet ja lähiruoka. Juhlille on kutsuttu noin 1700 ihmistä. Lue lisää juhlista Tasavallan presidentin kanslian sivuilta.

Vanhassa mekossa on tarina

Kaartin Combon, Storbackan ja Saaren listalta löytyy erityisesti luonto- ja ympäristöaiheista musiikkia juhlien teeman mukaan. Joukossa on myös kantaaottavia kappaleita. Lisäksi tanssilattialla muistetaan säveltäjä-sanoittaja Junnu Vainiota, jonka syntymästä tulee kuluneeksi 80 vuotta.

Sovitukset ovat uudet, Storbacka ja Saari laulavat paljon duettoja, mutta myös sooloja. Storbacka laulaa yhden kappaleen myös äidinkielellään ruotsiksi.

Ympäristöteemaa noudattelee myös Storbackan Ralph Lauren -vintagemekko. Laulaja pitää siitä, että vaatetta käyttäessään voi miettiä, missä päin maailmaa, millaisissa tilaisuuksissa ja kenen päällä mekko on ollut.

– Vanhoissa mekoissa on tarinaa ja vähän taikaakin: vähän mitä vain voi tapahtua, kun on sellainen päällä!

Itsenäisyyspäivänä marssitaan ympäri Helsinkiä – tarkista täältä, osuvatko mielenosoittajat juuri sinun reitillesi

Helsingissä järjestetään huomenna itsenäisyyspäivänä useita mielenosoituksia, jotka haittaavat liikennettä jopa siinä määrin, että poliisi kehottaa jättämään auton kotiin tai vähintään keskustan ulkopuolelle parkkiin.

– Yksityisautoilua keskustassa kannattaa välttää, sillä liikenne ruuhkautuu erityisesti kulkueiden ja mielenosoitusten aikana, vinkkaa itsenäisyyspäivän liikennejärjestelyistä vastaava Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Jarkko Lehtinen.

Eniten liikennettä haittaavat mielenosoitukset ja kulkueet ajoittuvat iltapäivään ja alkuiltaan.

Kokosimme tiedot suurimpien mielenosoitusten ja muiden poikkeusjärjestelyiden arvioiduista alkamisajoista ja vaikutusalueista:

15:30 Kansallissosialistinen Kohti vapautta -marssi Kaisaniemenrannasta Kallion läpi Töölöön.

16:30 Helsinki ilman natseja -mielenosoitus Narinkkatorilta Runeberginkadun kautta Töölön Taivallahden kentälle.

17:00 Ylioppilaiden soihtukulkue Hietaniemestä reittiä Hietaniemenkatu–Arkadiankatu–Mannerheimintie–Pohjoisesplanadi–Mariankatu–Aleksanterinkatu–Senaatintori. Kulkueen arvioidaan saapuvan Senaatintorille kello 18. Se aiheuttaa liikennekatkoksia reittinsä varrella.

18:00 Itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa aiheuttaa muutoksia julkisen liikenteen reitteihin noin kello 18 alkaen.

Esimerkiksi Mariankadun ajoneuvoliikenne Presidentinlinnan kohdalla on kokonaan poikki vieraiden saapumisen ja poistumisen aikana.

Lisäksi Katajanokalle suuntautuva raskas liikenne ohjataan poikkeusreitille juhlan aikana.

Juhlien kanssa samaan aikaan mahdollisesti järjestettävät mielenosoitukset saattavat aiheuttaa liikennekatkoksia myös Taka-Töölössä ja Mannerheimintiellä.

19:30 Maahanmuuttovastainen 612-soihtukulkue Töölöntorilta Hietaniemen hautausmaalle.

Lue myös:

Poliisihallitus laati tuoreen ohjeistuksen poliiseille itsenäisyyspäivän mielenosoituksiin – "Onko natsitervehdyksen tekeminen soveliasta tässä yhteiskunnassa?" (4.12.2018)

Kaduillamme marssii itsenäisyyspäivänä myös natseja – määränpäänä väkivaltainen vallankumous (4.12.2018)

Kiitos keskustelusta. Keskustelu on päättynyt, koska osa keskustelijoista ei noudattanut Ylen kommentointiohjetta.

Maahanmuuton vastustajien uusi ryhmä on koonnut yhteen odineita, perussuomalaisia ja natseja – Suljetusta Facebook-ryhmästä löytyi kolme kansanedustajaa

Kansallismielisten suljetussa Facebook-ryhmässä käydään vilkasta keskustelua.

Hiljattain ajatuksia on vaihdettu muun muassa islamin haitallisuudesta, ihmetelty mitä suomalaisnaiset näkevät irakilaismiehissä ja juhlittu tutkimustulosta, jonka mukaan Suomi on EU:n rasistisin maa.

Välillä tunteet ovat ryhmässä läikähtäneet. Tähän tapaan:

“Matut vitt**n Suomesta."

“Sisällissota?”

“Tässä ei ole muuta ratkaisua, kun joko menettää tämä maa mutiaisille taikka lähteä suvakki- ja matujahtiin.”

Ryhmässä on kritisoitu maahanmuuttoa myös asialliseen sävyyn, mutta jotkut viestit ovat avoimen rasistisia.

Facebook-ryhmästä vastaa Kansallismielisten liittoumaksi itseään kutsuva ryhmittymä. Se on jälleen yksi yritys koota Suomen maahanmuutto- ja islamvastaiset voimat yhteen.

Aiemmat yritykset ovat kaatuneet eri ryhmien näkemys- ja henkilöristiriitoihin.

Äärioikeistotutkija Tommi Kotonen Jyväskylän yliopistosta kuvailee Kansallismielisten liittoumaa "vastajihadistiseksi" järjestöksi, jossa on mukana myös äärioikeistolaisia toimijoita.

– Julkilausumien perusteella ideologia vaikuttaa aika kapealta. Porukkaa yhdistää lähinnä islamvastaisuus, Kotonen sanoo.

Yle selvitti, keitä liittoumaan kuuluu ja mitkä ovat sen tavoitteet. Liittoumalla on noin 20 hengen ydinporukka. Siihen kuuluu aktiiveja monista jo aiemmin tunnetuista nationalistisista ryhmistä.

Liittouma pyrkii ohjaamaan “kansallismielisestä aktivismista” kiinnostuneita sopiviin ryhmiin ja yhdistyksiin. Se kuvailee itseään kansallismielisten ilmoitustauluksi. Tavoitteena on luoda yhteistyöverkosto, jossa kootaan ihmisten “tietotaidot ja välineet” yhteen “isänmaan hyväksi”.

Esimerkkejä liittouman järjestämästä aktivismista ovat mielenosoitukset ja seminaarit. Se on myös vastustanut äänekkäästi YK:n siirtolaisuussopimusta.

Liittoumaa ideoi alun perin katupartiojärjestö Soldiers of Odinin (SoO) keulahahmo Mika Ranta. Hän on aiemmin kertonut olevansa kansallissosialisti. Ranta vetäytyi myöhemmin liittoumasta, koska sen jäsenmäärän kasvu oli hänen mielestään liian hidasta.

Suojelupoliisin mukaan Odinin sotilaiden alkuperäinen ideologia on avoimen äärioikeistolainen, mutta järjestö muutti julkikuvaansa maltillisemmaksi rekisteröidyttyään yhdistykseksi vuonna 2016.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Mika Ranta Odin-tatuointi.
Kansallismielisten liittoumaksi itseään kutsuvan ryhmittymän ydinjoukkoon kuuluu Soldiers of Odinin jäseniä.Kristiina Lehto / Yle

Yle uutisoi maanantaina, että monilla odineilla ja uusnatsistisen Pohjoismaisen Vastarintaliikeen (PVL) näkyvimmistä jäsenistä on väkivaltarikostaustaa.

Tässä jutussa puolestaan kerrotaan, kuinka odineista on tullut vähintään henkisellä tasolla PVL:n tukijärjestö. Heitä on alkanut näkyä entistä enemmän toistensa mielenosoituksissa.

Näin tapahtui esimerkiksi äskettäin Helsingin Puhoksen ostoskeskuksella. Jälkeenpäin odinit kiittivät erikseen PVL:n jäseniä katupartiointiin osallistumisesta.

Vaikka odinpomo Mika Ranta jätti Kansallismielisen liittouman, sen ydinryhmään kuuluu yhä Ylen tietojen mukaan ainakin kaksi aktiivista odinia. Toinen heistä on järjestön paikallisosaston johtaja.

Ylen tietojen mukaan ainakin yksi liittouman avainhenkilö tukee natsijärjestö PVL:ää.

Liittouman avainhenkilöihin lukeutuu myös nykyisiä ja entisiä perussuomalaisia sekä islaminvastaisen Finnish Defence Leaguen (FDL) ja kansallismieliseksi itseään kuvailevan Suomen Sisun johtoa.

Yle on aiemminkin uutisoinut perussuomalaisten yhteyksistä Finnish Defence Leagueen. Tuolloin ainakin yksi FDL:ssä toiminut perussuomalainen sai lähtöpassit puolueesta.

Suomen Sisuun perussuomalaisilla on tiiviit välit. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on Sisun kunniajäsen ja kansanedustaja Olli Immonen Sisun puheenjohtaja.

Sisun päämääränä on suojella Suomen kansallista yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta sekä kiintymystä suomalaisuuteen. Järjestö on kieltänyt olevansa rasistinen.

Kansallismielisten liittoumalla on siis ydinryhmä, joka organisoi käytännön toimintaa. Lisäksi se ylläpitää suljettua Facebook-ryhmää, johon kuuluu yli 4 000 jäsentä.

Perussuomalaisilla on vahva edustus liittouman ydinryhmässä ja Facebook-ryhmässä.

Liittouman aktiiveihin kuuluu ainakin puolueen kahden paikallisjärjestön hallituksen jäsen. Lisäksi mukana on ainakin kaksi viime vuoden kuntavaaleissa ehdolla ollutta perussuomalaista.

Facebook-ryhmässä on jäseninä lukuisia perussuomalaisten paikallisjärjestöjen aktiiveja, joista osa on myös kaupunginvaltuutettuja. Lisäksi jäseninä on ainakin kaksikymmentä henkilöä, jotka perussuomalaiset on nimennyt ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin. Puolue on nimennyt jo valtaosan ehdokkaistaan.

Ryhmään kuului Ylen tehdessä juttua myös kolme perussuomalaisten kansanedustajaa: Juho Eerola, Mika Niikko ja Mika Raatikainen. Eerola on puolueen kolmas varapuheenjohtaja.

Muiden eduskuntapuolueiden kansanedustajia ei ryhmässä ollut.

Yle pääsi keskusteluryhmään luomalla Facebookiin maahanmuuttovastaisen valeprofiilin. Tätä poikkeuksellista tiedonhankintatapaa käytettiin, koska se oli ainut tapa saada tietoa ryhmän jäsenistä ja keskustelujen sisällöstä.

Kuka tahansa voi liittää Facebook-kaverinsa suljettuun ryhmään. Kutsun saanut voi halutessaan katsoa ryhmän sisältöä, ennen kuin tekee päätöksen ryhmään liittymisestä. Ryhmästä voi erota koska tahansa.

Niikon ja Raatikaisen mukaan he eivät itse pyytäneet ryhmään pääsyä, vaan toinen henkilö liitti heidät jäseniksi. Eerola ei muistanut, liittikö joku hänet mukaan vai hyväksyikö hän kutsun ryhmään.

Raatikainen poistui ryhmästä Ylen otettua häneen yhteyttä. Eerola ja Niikko ovat yhä mukana ryhmässä. Kukaan kolmikosta ei ole kirjoittanut mitään ryhmään.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Perussuomalaiseten kansanedustajat Juho Eerola, Mika Raatikainen ja Mika Niikko.
Perussuomalaisten kansanedustajat Juho Eerola (vas.), Mika Raatikainen ja Mika Niikko.Jarno Kuusinen / AOP, Perussuomalaiset, Jussi Nukari / Lehtikuva

Niikko sanoi lukeneensa Ylen yhteydenoton jälkeen Facebook-ryhmässä jaettuja keskusteluja mutta ei kommentteja. Hän ei huomannut mitään erikoista.

– Jaettujen uutisten perusteella en lähtisi tuomitsemaan ryhmää. Pitää olla foorumeita, joissa sanan- ja ilmaisunvapaus toteutuu, koska yhteiskunnassa ei anneta kaikenlaisille mielipiteille tilaa. On vaan hyvä, että ihmiset pääsevät jakamaan tuntojaan. Kaikilla on oikeus ilmaisunvapauteen, kunhan lakia ei rikota, Niikko sanoo.

Kansallismielisten liittouman aktiiveissa on Soldiers of Odinin ja ja Finnish Defence Leaguen johtoa. Eerola kertoo suhtautuvansa näihin järjestöihin melko neutraalisti.

– Perussuomalaiset ei puolueena tee yhteistyötä näiden järjestöjen kanssa, mutta jotkut jäsenemme varmasti tuntevat puolin ja toisin, Eerola kirjoittaa sähköpostitse.

Perussuomalaiset on kieltänyt kautta linjan yhteydet äärijärjestöihin ja etenkin Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen. Silti yhtymäkohtia löytyy.

Viime kesänä ryhmä Kansallismielisen liittouman aktiiveja kävi Eerolan vieraana eduskunnassa.

Ylen tietojen mukaan yksi vierailijoista tukee avoimesti Pohjoismaista vastarintaliikettä. Hän on julkaissut Facebook-profiilissaan kuvia PVL:n tunnuksista ja lentolehtisistä.

Samanniminen henkilö on myös kirjoittanut artikkelin uusnatsien nettisivuille. Täyttä varmuutta ei ole, onko kyseessä sama henkilö.

Eerola kertoo muistavansa kyseisen miehen jo vuosien takaa kotikaupungistaan Kotkasta, mutta ei tiennyt tämän tunnustavan PVL:n värejä.

– En tiennyt, mutta en ole yllättynyt, Eerola toteaa.

– Tapaamisen tarkoitusta tai sisältöä en sen suuremmin muista. Eniten puhuttiin ehkä maahanmuuttotilanteesta ja perussuomalaisissa vuotta aiemmin tapahtuneesta hajaannuksesta.

Eerola kertoo pyrkivänsä tapaamaan jokaisen ihmisen, joka haluaa vierailla hänen luonaan eduskunnassa.

Yle kävi juttua varten läpi kansanedustajien luona vierailleiden tietoja noin vuoden ajalta. Muita tunnettuja natsivieraita ei vierailijalistoilta löytynyt.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio sanoo, että kansanedustajilla ei ole velvollisuutta tarkistaa eduskunnassa vierailevien ihmisten taustoja etukäteen.

– Toinen kysymys on, miten heillä olisi siihen mahdollisuus, Rauhio sanoo.

– Eduskunnassa saa käydä. Taustaselvitys tehdään, jos tänne tulee töihin, Rauhio selvittää.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Ryhmä ihmisiä ja kansanedustaja Olli Immonen Eugen Schaumanin haudalla 2015.
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen seisoi kesällä 2015 uusnatsien kanssa Eugen Schaumanin haudalla.Ruutukaappaus Olli Immosen Facebook-sivuilta / Yle

Juho Eerola joutuu kommentoimaan PVL:ään liittyvää asiaa jo ainakin toista kertaa kansanedustajan urallaan. Vuonna 2011 kävi ilmi, että Eerolan tuolloinen avustaja Ulla Pyysalo oli hakenut PVL:n jäsenyyttä.

Pyysalo perusteli hakemusta sillä, että oli pettynyt valtaeliitin toimintaan.

Kohun jälkeen Pyysalo aikoi ensin erota avustajan tehtävästään, mutta ei lopulta eronnutkaan.

Eerolan mielestä olisi ollut mieletöntä erottaa Pyysalo puolueesta vain, koska “hän oli tullut järkiinsä”. Pyysalo päätti lopulta olla liittymättä natsijärjestöön.

Aiemmin perussuomalaisista myös kansanedustaja Olli Immonen on kiistänyt epäilyjä PVL-yhteyksistä.

Immonen seisoi kesällä 2015 Porvoossa PVL:n uusnatsien kanssa Eugen Schaumanin haudalla muistotilaisuudessa. Sen järjestivät Suomen Sisu ja kansallismielinen verkkolehti Sarastus. Immonen on Sisun puheenjohtaja.

Palataan takaisin Kansallismieliseen liittoumaan. Siinä on mukana myös entisiä perussuomalaisaktiiveja.

Tunnetuin heistä on liittouman tiedotuksesta vastaava Terhi Kiemunki. Hänet tuomittiin vuonna 2016 sakkoihin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Puoluehallitus erotti Tampereen perussuomalaisten puheenjohtajana toimineen Kiemungin puolueesta. Hän sai lähtöpassit myös eduskunta-avustajan tehtävästään.

Tampereen perussuomalaisten hallitus vastusti puoluehallituksen erottamispäätöstä. Samoja Tampereen perussuomalaisten tuolloisia hallituksen jäseniä on nyt mukana Kansallismielisten liittoumassa.

Kansallismielisten liittouma perustettiin vuonna 2016. Kiemungin mukaan se rekisteröidään yhdistykseksi piakkoin.

Kiemunki kertoo, että liittouman tarkoitus on tarjota kansallismielisille tapa vaikuttaa asioihin parlamentaarisuutta kevyemmin. Hänen mielestään Suomessa on alettu viime vuosina suhtautua ikävästi isänmaallisiin.

– Sävy on aina syyttävä, jos on ylpeä suomalaisuudesta eikä hyväksy nykyistä politiikkaa. Maahanmuuttajia ei pidä syyttää maahanmuuttopolitiikasta. Pitäisi saada neutraali dialogi aikaiseksi, Kiemunki sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Terhi Kiemunki vastarintaliikkeen mielenosoituksessa Laukontorilla 21.10.2017.
Perussuomalaisista vuonna 2017 erotettu Terhi Kiemunki vastaa uuden maahanmuuttovastaisen ryhmittymän viestinnästä.Terri Niemi / Yle

Liittouman ensimmäinen näkyvä tempaus oli kesällä 2018 Turun terroriteon uhrien muistoksi pidetty 188-Kukkavirta-kulkue.

Kiemunki johti kulkuetta. Heti hänen takanaan marssi joukko PVL:n uusnatseja. Tapahtumaan osallistui myös perussuomalaisia, ja muistopuheen piti perussuomalaisten paikallisjärjestön hallituksen jäsen.

Natseilla oli oma marssinsa ennen liittouman kulkuetta.

Kiemunki kertoo, että liittouma pyysi natseilta apua oman kulkueensa järjestäytymiseen.

– Se oli aika luonnollista, Kiemunki sanoo.

Kansallismielisten liittouman Facebook-ryhmässä on jaettu natsijärjestön sivuilleen kirjoittamaa sisältöä. Viime vuonna liittouma antoi sosiaalisessa mediassa tukensa uusnatsien Tampereella järjestetylle mielenosoitukselle.

Se pidettiin muutama kuukausi sen jälkeen, kun Pirkanmaan käräjäoikeus oli määrännyt PVL:n lakkautettavaksi. Parhaillaan PVL hakee valituslupaa asiassa korkeimmalta oikeudelta.

Voiko liittouma tehdä yhteistyötä PVL:n kanssa?

– Voimme. Me olemme avoimia kaikille. Emme kiellä osallistumista emmekä kysele järjestötaustaa. Pidän siitä, että puhutaan ihmisinä ihmisille, eikä tuomita ketään sen mukaan, mihin hän kuuluu. Eli kyllä PVL:ään kuuluva henkilö, jos käyttäytyy asiallisesti, voi tehdä meidän kanssa asioita.

Voisiko PVL:n jäsen tulla aktiiviksi teidän ryhmään?

– Todennäköisesti joo.

Lue myös:

Ylen selvitys paljastaa: Jopa kahdella kolmesta natsijärjestö PVL:n ja Soldiers of Odinin näkyvimmistä suomalaisjäsenistä on rikostaustaa

Yle selvitti: Uusnatsit valmistautuvat järjestönsä lakkauttamiseen kulisseissa – puoluesuunnitelmia, hyväntekeväisyyttä ja yhteistyötä odinien kanssa

Uusnatsien kulkuetta vastaan puuhataan spontaania vastamielenosoitusta – Poliisi: Olemme varautuneet

Helsingin Hakaniemeen on kehitteillä iltapäiväksi mielenilmaus, joka vastustaa kaupunginosan läpi kulkevaa kansallissosialistista Kohti vapautta -marssia.

Kallio ilman natseja -tapahtumakutsussa alueen asukkaita kannustetaan saapumaan Hakanimentorille ”tekemään selväksi” ettei ”natsimarsseja kaivata”.

Kaisaniemestä Töölöön marssiva kulkue on hovioikeuden kieltämän uusnatsijärjestö PVL:n (Pohjoismainen vastarintaliike) järjestämä. Hovioikeus päätti syksyllä PVL:n lopettamisesta, mutta lakkauttamispäätös ei ole vielä lainvoimainen, näin ollen Vastarintaliike saa vielä marssia itsenäisyyspäivänä.

Helsingin poliisin ylikomisario Pekka Höök kertoo, ettei hänellä ole tietoa, että mahdollisesta vastamielenilmauksesta olisi tehty vaadittavaa ilmoitusta. Ilmoitus tulisi tehdä poliisille kuusi tuntia ennen sen alkamista.

Onko resursseja Hakaniemessä ja Kallion alueella lisätty, sitä Höök ei kerro. Poliisi on varautunut itsenäisyyspäivänä erilaisiin tilanteisiin, toteaa Höök.

– Jos uutta tulee, niin tilannekohtaisesti tietysti reagoidaan. Poliisi seuraa tilannetta koko kaupungissa, ja reagoi tilanteen mukaan.

– Mutta toivotaan, että kaikki menee rauhallisesti, toteaa Höök.

Kallio ilman natseja -mielenilmauksesta uutisoi ensin Helsingin Sanomat.

Lue lisää

Itsenäisyyspäivänä marssitaan ympäri Helsinkiä – tarkista täältä, osuvatko mielenosoittajat juuri sinun reitillesi

Muokattu otsikkoa 12:57 mielenilmaus ei tarvitse lupaa vaan siitä ei ole vielä ilmoitettu


Varusmies kuoli ajoneuvo-onnettomuudessa Arctic Shield 18 -harjoituksessa Kemijärvellä

Kainuun prikaatissa palveleva varusmies on menehtynyt ajoneuvo-onnettomuudessa torstaina 6.12. varhain aamulla Arctic Shield 18 -harjoituksessa Kemijärvellä, Rovajärven alueella. Asiasta tiedottaa puolustusvoimat.

Varusmiehen kuljettama maastomönkijä kaatui liukkaassa rinteessä ja varusmies jäi sen alle menetettyään mönkijän hallinnan. Mönkijässä ei ollut muita kyydissä. Puolustusvoimien pelastusyksikkö, ensihoitoyksiköitä ja lääkäri sekä siviiliambulanssi tulivat paikalle.

Poliisi tutkii onnettomuutta.

Varusmiehen omaiset on tavoitettu. Kriisituki paikalla olleille on aloitettu.

Illan huipentuma Linnan juhlat lähestyy – seuraa itsenäisyyspäivän viettoa kanssamme hetki hetkeltä

Yle seuraa itsenäisyyspäivän viettoa eri puolilla Suomea. Itsenäisyyspäivän juhlinta pitää sisällään perinteisesti Linnan juhlat, Puolustusvoimien sotilasparaatin sekä erilaisia mielenosoituksia ja marsseja.

Tänä vuonna Puolustusvoimien sotilasparaati marssittiin Mikkelissä iltapäivällä. Paikalle kerääntyi poliisin arvion mukaan yli 15 000 ihmistä. Poliisi kertoo tapahtuman sujuneen suunnitellusti ja rauhallisesti.

Nyt katseet ovat jo kääntyneet Helsinkiin, jossa juhlitaan Linnan juhlia sekä järjestetään erilaisia mielenilmauksia ja marsseja. Niitä seuraamme täällä.

Näin seuraat kanssamme itsenäisyyspäivää – Yle välittää tunnelmat aamusta yöhön

Puolustusvoimien satavuotisjuhlavuosi huipentuu itsenäisyyspäivän paraatiin – seuraa Ylen lähetyksiä kello 11.50 alkaen

Tuija Siltamäen kolumni: Tästä syystä emme halua lapsia

Monen naisen elämässä tulee ennen pitkää eteen se vaihe, kun himokkaat katseet siirtyvät hänen kaula-aukostaan vatsan seudulle.

Tungettelevat "no, milloinkas teille" -kyselyt ajoittuvat useimmiten häiden ja uteliaiden sukulaisten vierailujen yhteyteen, mutta nyt tivaajien joukkoon on liittynyt myös valtio.

Marraskuun puolivälissä julkaistiin Tilastokeskuksen tuore väestöennuste. Sen käppyrät olivat huoltosuhteellisesti synkkää katseltavaa. Jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla, Suomessa on vuonna 2030 noin 760 000 alle 15-vuotiasta ihmistä. Viimeksi nuorisolaisia oli näin vähän 1870-luvulla.

Jos väestönkehitys jatkuu samaa rataa, ylittää huoltosuhde Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 70 prosentin rajan 2030-luvun tietämillä. Vuonna 2018 Suomessa on noin 1,2 miljoonaa yli 65-vuotiasta. Väestö ikääntyy ja kuolee entistä myöhemmin.

Globaalisti ja linkolalaisesti ajatellen se on mahtava uutinen, koska suomalaiset tuhlaavat tolkuttomasti luonnonvaroja ja aiheuttavat muutenkin kosolti harmia maapallolle.

Kansallisesti väestön ikääntyminen on valtava ongelma, koska suomalainen hyvinvointiyhteiskunta perustuu sille ajatukselle, että kaikki haluavat nyt ja aina hankkia lapsia maksamaan veroja ja edellisten sukupolvien eläkkeitä – tai että kaikki syntyvät ihmiset pitävät tätä systeemiä hyvänä ja oikeudenmukaisena.

Viime vuosina on kuitenkin käynyt selväksi, että yhteiskunta on erehtynyt.

Minusta yllättävää on ainoastaan se, miten nuorten pessimistinen suhtautuminen tulevaisuuteen voi yllättää ketään.

Turvallisuuden professorit Jarno Limnéll ja Jari Rantapelkonen haastattelivat yli kahtasataa 18–30-vuotiasta nuorta heidän turvallisuuden tunteestaan.

Tutkimuksen mukaan nuoret ovat huolissaan turvallisuuden perusasioista, kuten terveydenhuollosta, luonnosta ja koulutuksesta. Heitä eli meitä huolettavat myös yhteiskunnan sisäiset uhat, kuten eriarvoistuminen ja syrjäytyminen.

– Tulevaisuuden näkymät olivat nuorilla aika pessimistiset, yllättävää kyllä, Rantapelkonen kommentoi tuolloin Ylen haastattelussa.

Minusta yllättävää on ainoastaan se, miten nuorten pessimistinen suhtautuminen tulevaisuuteen voi yllättää ketään. Nuoria odottavat sulavat napajäätiköt, seinähullu maailmanpolitiikka, miljoonat ilmastopakolaiset ja yhä kauemmas karkaava eläkeikä – jos töitä ensinkään saa. Mitä näistä pitäisi odottaa innolla?

Syntyvyys laskee monien oheissyiden takia myös siksi, että ihmiset eivät halua lapsia. He eivät halua lapsia, koska he nyt vain eivät halua.

Marraskuun uutiset saivat aikaan säpinää.

A-Studiossa hihkuttiin Lisää vauvoja!, Elinkeinoelämän keskusliiton vaalitentissä kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ehdotti ratkaisuksi (monipuolisen perhepolitiikan lisäksi) "vauvatonnia". Onnistuneesti lisääntynyt perhe saisi valtiolta tuhat euroa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) väläytti ajatukselle vihreää valoa, Nordean ekonomisti ja järjen ääni Olli Kärkkäinen tyrmäsi ajatuksen.

Ilta-Sanomien kyselyssä 15 000 suomalaista teki selkoa NÄISTÄ SYISTÄ, joiden takia he eivät hanki lapsia. Yleisin syy (21,8 prosenttia vastaajista) oli se, etteivät he halua lapsia.

Tämä tuntuu julkisessa keskustelussa usein unohtuvan. Ilmastonmuutos, taloudellinen epävarmuus ja muut tekijät voivat vaikuttaa siihen, päättääkö ihminen yrittää hankkia lapsia. Mutta syntyvyys laskee monien oheissyiden takia myös siksi, että ihmiset eivät halua lapsia. He eivät halua lapsia, koska he nyt vain eivät halua.

Kuinka paljon spekuloitavaa tässä voi olla?

Minä ja monet muut naiset näemme toistuvia, järkyttävän ahdistavia painajaisia raskaana olemisesta.

Hyvinvointivaltion rapautuminen on tietenkin vakava ongelma, jolle jonkun pitäisi tehdä jotain. Yksilöiden syyllistäminen ja sukulaistätimäinen tivaaminen eivät kuitenkaan ole toimivia keinoja. Vai kuvitteleeko joku, että koko ikänsä lapsia vierastanut ihminen muuttaisi mielensä täysin siksi, että Antti Rinne (sdp.) kannusti häntä synnytystalkoisiin? Demareiden siittotalkoot kannustaa pikemminkin hedelmällisyysiän kestävään selibaattiin.

Ihmisten lisääntymishalukkuus ja -kyky ovat isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä, mutta ennen kaikkea äärimmäisen henkilökohtaisia.

Kaikki eivät saa lapsia, vaikka haluaisivat. Toisista tulee vanhempia tahtomattaan. Minä ja monet muut naiset näemme toistuvia, järkyttävän ahdistavia painajaisia raskaana olemisesta. Minä en haluaisi lasta, vaikka minulla olisi viherkasvien ja epämääräisten ihmissuhteiden sijaan edes orastava elämänhallinta ja puoliso.

Samoin ajattelee moni muukin. Jos ei kerta kaikkiaan halua lapsia, ei niitä halua, vaikka kristillisdemokraatit rahoittaisivat niiden koko elämän ja Juha Sipilä rakentaisi niille joka joulu lahjaksi autotallissaan uuden yhteiskuntasopimuksen. Tuntuu muinaiselta, että Suomen kaltaisessa valtiossa joutuu vielä tähän maailmanaikaan selittelemään omia elämänvalintojaan.

En myöskään halua muuttaa Kajaaniin, käydä avaruudessa, perustaa yritystä, liittyä kirkkoon, ryhtyä tubettajaksi, juoda jaloviinaa, mennä reppureissulle Thaimaahan enkä leikkiä tutustumisleikkejä työpaikan pikkujouluissa.

Näistä ainoastaan jaloviinaboikottia joutuu perustelemaan useammin kuin sitä, miksei halua lapsia. Se varmaan kertoo jotain tosi vertauskuvallista ja diippiä yhteiskunnastamme – tai siitä, että yhteiskunnan olisi syytä olla kiitollinen siitä, etten tahdo lisääntyä.

Tuija Siltamäki

Kirjoittaja on vielä hetken Tampereen ylioppilaslehden Aviisin päätoimittaja.

Poliisi: Hakaristiliput poistettiin, pelättiin kiristävän ilmapiiriä – Yle seuraa itsenäisyyspäivän mielenosoituksia hetki hetkeltä

Helsingissä järjestetään itsenäisyyspäivänä erilaisia mielenilmauksia ja marsseja.

Ensimmäinen marsseista oli kansallissosialistinen Kohti vapautta -marssi klo 15.15 alkaen. Marssi kulki Kaisaniemenrannasta Kallion läpi Töölöön. Toinen mielenosoituksista oli Helsinki ilman natseja -mielenosoitus Narinkkatorilta Runeberginkadun kautta Töölön Taivallahden kentälle kello 16.30 alkaen.

Kolmas marssi on Ylioppilaiden perinteinen soihtukulkue Hietaniemestä Senaatintorille. Marssin on määrä alkaa kello 17. Neljäs marssi on kansallismielisen 612 -soihtukulkueen marssi Töölöntorilta Hietaniemen hautausmaalle kello 19.30 alkaen.

Vakoojaksi epäillyn norjalaisen tutkintavankeus Moskovassa kestänyt jo vuoden – Turvallisuuspalvelua arvostellaan Norjassa: Miksi kuriirina käytettiin eläköitynyttä upseeria?

Venäjän turvallisuuspoliisi FSB pidätti entisen rajaupseerin Frode Bergin vakoilusta epäiltynä Moskovassa 5. joulukuuta 2017.

Berg toimi pitkään Norjan rajaupseerina Kirkkonimessä Venäjän vastaisella rajalla, ja jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten.

Pidätys oli järkytys Norjassa erityisesti kirkkoniemeläisille. Berg on tunnettu paikallinen vaikuttaja. Hän on toiminut puheenjohtajana sekä alueen Punaisessa Ristissä että seurakuntaneuvostossa puheenjohtajana, ja ollut pitkään aktiivinen myös norjalais-venäläisessä rajaseudun yhteistyössä.

Pidätyksen jälkeen Kirkkonimessä pidettiin mielenosoituksia, joiden mottona oli Haluamme Froden kotiin takaisin.

Aluksi Berg kiisti syytökset kokonaan, mutta kuukausien tutkintavankeuden jälkeen myönsi olleensa kuriirina Norjan puolustusvoimien tiedustelupalvelun Etteretningstjenestin tiedusteluoperaatiossa.

Morten Jentoft on seurannut tapausta alusta alkaen. Hän on Norjan yleisradion NRK:n pitkäaikainen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja. Äskettäin Norjan televisiossa nähtiin myös Jentoftin tekemä dokumentti Fengslet i Moskva (Vangittuna Moskovassa).

– Frode Berg on itse myöntänyt, että hän on ollut mukana tiedusteluoperaatiossa Venäjällä. Mutta hän on myöntänyt vain, että hän on ollut välittäjä. Ja hän sanoo välittäneensä vain rahaa ja tietoja, eikä hän ole itse kerännyt salaisia tietoja Venäjällä, sanoo Morten Jentoft Yle uutisten puhelinhaastattelussa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Frode Berg-juliste Kirkkoniemessä.
Frode Berg-juliste Kirkkoniemessä.Jarmo Honkanen / Yle

Salaisten vakoilujuttujen tiedot aina epävarmoja

Tiedot Norjan ja Venäjän vakoiluskandaalista ovat epätarkkoja, kuten vakoilujutuissa yleensä.

Vakoilujutuille tyypilliseen tapaan Bergin tutkintavankeutta käsittelevät istunnot tuomioistuimessa on käyty suljetuin ovin Moskovassa.

Venäjän valtion uutistoimisto Tass on taannoin uutisoinut, että FSB epäilee Bergin saaneen Venäjän pohjoisen sotalaivaston salaisia asiakirjoja venäläiseltä entiseltä poliisilta, joka on pidätettynä maanpetoksesta epäiltynä.

NRK:n mukaan Berg on kertonut, että hänelle oli annettu Norjassa kahdessa kirjekuoressa 3000 euroa kuljetettavaksi. Kirjeet piti toimittaa Natalia-nimiselle naiselle Moskovaan. FSB pidätti Bergin kirjeineen Moskovassa hotelli Metropolin edustalla viime vuoden joulukuun 5. päivänä.

Viime helmikuussa Norjan ulkoministeri Ine Eriksen Søreide tapasi Kirkkonimessä Frode Bergin vaimon ja muita perheenjäseniä. Myös Yle Uutiset oli tapaamisen jälkeen Søreiden pitämässä tiedotustilaisuudessa paikalla.

Ministeri Søreide sanoi hallituksen auttavan Bergiä samoin kuin muitakin ulkomailla vangittuja norjalaisia. Vakoiluepäilyjä ulkoministeri ei kommentoinut ja tämän linjan myös koko Norjan hallitus on ainakin toistaiseksi pitänyt. Myöskään tiedustelupalvelu ei ole kommentoinut vakoiluepäilyjä mitenkään.

Norjan tiedustelupalvelua arvostellaan

Norjalaiset ovat ihmetelleet ja arvostelleet maansa tiedustelun toimintaa asiassa. Eläkkeellä olevan upseerin ja rajaseutuyhteistyössä kansalaisjärjestöissä toimivan Bergin käyttöä vakoilussa pidetään typeränä.

– Se iso kysymys on tietysti, että miten tällaista voi tapahtua? Että entinen norjalainen upseeri jäi kiinni tällä tavalla Venäjällä. Norjan tiedustelupalvelu on saanut aika paljon moitetta asiasta, sanoo Jentoft.

Froden tukiryhmässä toimiva Etelä-Varangin luterilaisen seurakunnan pappi Torbjørn Brox Webber on ollut ja on yhä Moskovassa vangitun Froden ja hänen Kirkkonimessä asuvan perheensä tukena.

NRK:n haastattelussa Brox Webber pitää sopimattomana, jos tiedustelupalvelu käyttää paikallisia ihmisiä vakoilussa. Hänen mukaansa toiminta heikentää paikallisten norjalaisten ja venäläisten välistä luottamusta.

Norja pidätti ja vapautti vakoilusta epäillyn Venäjän kansalaisen syksyllä

Viime syyskuussa (2018) Norjan turvallisuuspoliisi PST pidätti Oslossa Venäjän kansalaisen vakoilusta epäiltynä.

Pidätetty oli Venäjän parlamentin virkamies Mihail Botsjkarev. Virkamies oli osallistunut Venäjän edustajana digitalisaatiota käsittelevään kansainväliseen seminaariin Norjan eduskunnan Suurkäräjien talolla.

Botsjkarevin käytös oli herättänyt suurkäräjätalon virkailijoiden epäilyt. NRK:n tietojen mukaan hänet tavattiin liikkumasta suurkäräjien printterihuoneesta, johon hänellä ei ollut pääsyoikeutta. Epäilty oli ollut kiinnostunut myös kulkukorteista. Printtereitä pidetään elektronisen vakoilun riskikohteina.

Botsjkarev kiisti kaikki epäilyt. Myös Venäjän hallitus arvosteli Norjaa voimakkaasti ja uhkasi seurauksilla. Uutistoimisto Tassin mukaan Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova syytti Norjaa kiristyksestä, jolla Norja yrittää saada vakoilusta rysän päältä kiinni jääneen Frode Bergin vapaaksi.

Venäläismies oli pidätettynä kaksi viikkoa. Norjan turvallisuuspoliisi PST olisi halunnut jatkaa tutkintavankeutta toiset kaksi viikkoa, mutta Oslon käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen. Oikeuden mukaan tutkintavankeuden jatkamiselle ei ollut riittäviä syitä.

PST ilmoitti, että se jatkaa oikeuden päätöksestä huolimatta jutun esitutkintaa. Poliisin epäilemä Botsjkarev pääsi heti vapaasti matkustamaan kotiinsa Venäjälle.

Bergin vankeus Moskovassa jatkuu

Viikko sitten Bergin tutkintavankeutta jatkettiin Moskovassa ensi vuoden helmikuuhun saakka. Oikeudenkäynnin ajankohdasta ei ole tietoa. NRK:n mukaan Berg on saanut uuden paremman sellin Moskovassa FSB:n Lefortovon vankilassa.

Venäjällä voi saada vakoilusta enimmillään 20 vuoden vankeustuomion. Joidenkin arvioiden mukaan Venäjä ja Norja voisivat sopia mahdollisesta vankien vaihdosta tuomion jälkeen.

Viewing all 107421 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>