Vuonna 2017 leikkuriin pantiin Vaasan ylioppilaslehti. Vuonna 2018 Itä-Suomen yliopiston Uljas lakkautettiin tavalla, joka herätti vahvoja tunteita osassa opiskelijoita.

Turussa ylioppilaslehti vältti kovat budjettileikkaukset täpärästi, mutta on epävarmassa tilanteessa. Tampereen yliopiston Aviisi jää torstaina ilmestyvän numeron jälkeen tauolle. Sen jatkosta päätetään myöhemmin.

Lista on karua luettavaa ja pakottaa kysymään, mitä ylioppilaslehdissä oikein tapahtuu. Tekevätkö yo-lehdet Helsingin ulkopuolella kuolemaa?

Kysyimme asiaa yhteiskuntahistorioitsija Jukka Kortilta, joka on kirjoittanut Ylioppilaslehden 100-vuotishistorian ja viestintäasiantuntija Pasi Kiviojalta, jonka yritys Viestintäluotsi teki kesällä selvityksen Turun Ylioppilaslehden julkaisuformaatista.

Jukka Kortti: "Ylioppilaslehdillä on aina ollut taloudellisia vaikeuksia – jopa Helsingin Ylioppilaslehdellä, jonka kustantaja on tunnetusti maailman rikkain ylioppilaskunta. Sitäkään ei julkaista enää kuin kuusi kertaa vuodessa, kun suuren osan historiastaan sitä julkaistiin viikkolehtenä.

Ylioppilaslehdet ovat samalla tavalla riippuvaisia mainostuloista kuin muukin mediakenttä. Talouden vaihtelut ovat vaikuttaneet niihin ja viime aikoina ennen kaikkea median murros ja varsinkin nuorten lukutottumusten muutos.

Tämä on käännekohta, mutta ennustan, että ylioppilaslehdillä ja lehdistöllä muutenkin on tulevaisuutta printtimuodossa. Aina ne jollakin tavalla säilyvät ja ihmiset arvostavat niitä."

Pasi Kivioja: "Maanlaajuisesti on tilanne, että ylioppilaslehtien printtiversioiden ilmestymistä on vähennetty. Muutosta on selvästi ilmassa ja monessa paikassa mietitään, kannattaako ilmestyä printissä, verkossa vai lopettaa lehti kokonaan.

Kaikissa tapauksissa ei ole kyse pelkästään talousvaikeuksista. Journalismi joutuu entistä enemmän perustelemaan, että siitä on jotain hyötyä. Kaikki eivät ole samaa mieltä sen hyödyistä.

Minusta tuntuu, että Itä-Suomen yliopiston ylioppilaslehti Uljaan tapauksessa oli worst case scenario (pahin mahdollinen uhkakuva) siitä, mitä tapahtuu, kun tiedotusväline on täysin poliitikkojen armoilla. Journalismi on tosi epävarmalla pohjalla, jos jatkuvasti mietitään, paljonko annetaan rahaa ja miten lehti voi toimintansa toteuttaa."

Mitä yliopisto menettää, jos ylioppilaslehti häviää?

Kortti: "Ylioppilaslehdillä ei ole ollut tiedotuksellista merkitystä enää pitkään aikaan. Esimerkiksi kaikki tapahtumatiedothan ovat löytyneet netistä jo parinkymmenen vuoden ajan. Sen sijaan lehdillä on kulttuurisia, sivistyksellisiä ja journalistisia ansioita.

Ensinnäkin ylioppilaslehdet ovat olleet pitkään merkittäviä journalistien kouluttajia. Suomen älymystön kirkkain kärki on jossain vaiheessa kirjoittanut Ylioppilaslehdessä päätoimittajana, toimitussihteerinä tai avustajana.

Toinen näkökulma on feature-journalismi, joka ei ole ollut Suomessa kauhean hyvissä kantimissa. Ylioppilaslehdissä on journalistisesti arvioituna aika hyviä artikkeleita. Ja tietysti ne ovat myös opiskelijaelämän äänitorvia."

Kivioja: "Kyse ei ole vain siitä, mitä jää viivan alle. Kyse on kulttuurisesta tuotteesta, jäsenpalvelusta ja opiskelijoiden yhteisöllisyyttä luovasta tekijästä. Lehdellä on merkitystä uusien opiskelijoiden houkuttelemisessa ja heidän opettamisessaan talon tavoille.

Tämän vuoksi huolellinen selvitys on paikallaan varsinkin, jos mietitään ylioppilaslehden lakkauttamista. En lähtisi lakkauttamaan lehteä selvittämättä, mitä siitä seuraa."

Onko ylioppilaslehden siirtäminen kokonaan nettiin lehden pelastus?

Kortti: "Helsingissä Ylioppilaslehdessäkin on mietitty, onko printti edellä -strategialla perusteita jatkaa. Toisaalta printtilehdellä on vieläkin julkisuudessa etulyöntiasema verrattuna verkkolehteen. Netissä lehti toimii muiden joukossa digitaalisella alustalla, jossa erottautuminen on vaikeampaa."

Kivioja: "Kun kartoitimme ylioppilaslehtien tilannetta Turun ylioppilaslehden formaattiselvitystä varten, meidät yllätti se, että lehdet eivät tavoitakaan nuoria lukijoita verkossa yhtä hyvin kuin printissä. Kaikki eivät tietysti lue luukusta sisään tungettua lehteä, mutta printillä tavoittavuus on kuitenkin parempi. Tämä on vastoin sitä kehitystä, jota muualla on tapahtunut.

Ainakin Turussa suuri osa lehden tuloista tulee mainostuloista. Jos lehti siirretään kokonaan verkkoon, mainostuloja ei tule niin paljon kuin ennen. Lisäksi myös digijulkaisun kehittäminen vaatii resursseja.

Turussa viitattiin myös siihen, että verkkolehti olisi ekologisempi kuin printtilehti. Tätä ei ole kuitenkaan tutkittu, eikä se ole mitenkään itsestäänselvää. VTT on selvittänyt keskikokoisen maakuntalehden hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjälkeä pienentää se, että paperilehti voidaan kierrättää. Suomessa lehdillä on korkea kierrätysaste."

Mies kuoli Keravan asemalla sunnuntaina aamuyöllä tapahtuneen pahoinpitelyn seurauksena.

Tutkinnanjohtaja, komisario Mikko Minkkinen Itä-Uudenmaan poliisista kertoo, että pahoinpitelyssä ei käytetty astaloita vaan uhrin kuolemaan johtaneet vammat syntyivät lyöntien ja potkujen seurauksena.

Tappelussa olivat osapuolina vuonna 1962 syntynyt uhri ja pahoinpitelystä epäilty pariskunta eli vuonna 1986 syntynyt mies ja vuonna 1981 syntynyt nainen. Epäillyt tekijät sekä uhri ovat Viron kansalaisia.

Minkkisen mukaan epäillyt ovat pariskunta ja he tunsivat uhrin entuudestaan. Kaikki olivat päihtyneitä.

– Nämä ovat yhdessä viettäneet iltaa ravintolassa ja lähteneet sieltä. Kaikki olivat ennestään toisilleen tuttuja. Sitten on tullut riitaa asemalaiturilla, mikä johti näihin kohtalokkaisiin seurauksiin, Minkkinen sanoo.

Minkkisen mukaan tässä vaiheessa ei ole tiedossa sen kummempaa motiivia kuin humaltuneiden ihmisten riita.

Molemmat epäillyt on vangittu tänään tiistaina Tuusulan käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltynä tappoon ja ryöstöön.

– Alkuvaiheessa tätä tutkitaan tappona ja molemmat ovat tässä vaihessa epäiltynä. Sitten kun saadaan tarkemmat selvitykset siitä, mikä tämän kuoleman on aiheuttanut, niin siinä vaiheessa arvioidaan uudestaan nimikkeitä.

Lue myös:

Mies ja nainen otettiin kiinni – Yksi kuoli joukkotappelun seurauksena Keravan asemalla

Vuonna 1901 sota Filippiinien ja Yhdysvaltojen välillä oli jatkunut jo kahden vuoden ajan. Kyse oli maan hallinnasta, sillä amerikkalaisjoukot pitivät yhä valtaa entisen siirtomaansa pääkaupungissa Manilassa, vaikka muu maa olikin jo paikallisten hallinnassa.

Filippiiniläiset turvautuivat sissisotaan tehden yllätyshyökkäyksiä pienillä joukoilla. Yhden tällaisen yllätyshyökkäyksen aikana kuoli 48 amerikkalaissotilasta.

Yhdysvaltojen komentaja Jacob Smith määräsi, että Samarin saari oli muutettava "ulvovaksi erämaaksi": jokainen mieskansalainen, joka oli 10-vuotias tai vanhempi ja kykenevä käyttämään asetta, oli tapettava.

Tarkkoja uhrimääriä ei ole selvillä, mutta arviot kuolleiden filippiiniläisten määrästä vaihtelevat 2 000:sta 50 000:een.

Sotasaaliiksi Balangigan joukkomurhana tunnetusta hyökkäyksestä joukot ottivat kolme kirkonkelloa. Nyt nämä kellot on palautettu Filippiineille. Ne aiotaan asentaa takaisin Balangigan roomalaiskatoliseen kirkkoon myöhemmin tällä viikolla juhlallisuuksissa, joihin osallistuu myös maan presidentti Rodrigo Duterte.

– Antakaa meille Balangigan kellot. Ne eivät ole teidän, Duterte vaati viimeksi puhetilaisuudessa, jossa Yhdysvaltojen suurlähettiläs Sung Kim oli läsnä.

Filippiiniläiset ovat vuosikymmeniä kampanjoineet kellojen palauttamiseksi, ja maan presidentit ovat esittäneet vaatimuksia 1990-luvulta lähtien.

Yhdysvalloissa muun muassa veteraaniliitto on vastustanut palauttamista, sillä heidän mielestään kellot ovat muistutus menehtyneistä amerikkalaissotilaista. Veteraanijärjestöt perääntyivät lopulta, mikä vauhditti kellojen palautusta.

– Kellojen palautus auttaa tuomaan päätökseen tämän brutaalin ja verisen tapauksen Filippiinien ja Yhdysvaltojen sodassa, totesi paikallinen historioitsija Rolando Borrinaga, joka on työskennellyt joukkomurhasta selvinneiden filippiiniläisten jälkeläisten kanssa.

Maiden välit ovat olleet viime vuosina kireät, sillä Duterte on pyrkinyt viime vuosina Kiinan suosioon. Kellojen toivotaan yhdistävän maat liittolaisiksi ja kääntävän Duterten huomion takaisin Yhdysvaltoihin.

Jo kahden kuukauden ajan Lapin käräjäoikeudessa on puitu jättimäisillä virkarikoskäräjillä Kittilän kunnanjohtajan Anna Mäkelän erottamista ja siihen johtaneita syitä. Syytteessä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä on 27 kuntapäättäjää.

Syyttäjän mukaan Mäkelän erottaminen oli kuntapäättäjien häikäilemätön kosto siitä, että Mäkelä teki tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta. Syytetyt taas ovat oikeudenkäynnissä sanoneet, että luottamus Mäkelään oli mennyt jo aiemmin ja tutkintapyyntö oli vain rikka rokassa.

Palosaari itse pääsi ääneen oikeudenkäynnin viimeisenä päivänä. Kuulemisessa puhuttiin myös Mäkelästä, mutta sitäkin enemmän nykyisestä SDP:n puheenjohtajasta Antti Rinteestä sekä Levin kylpylähotellia aiemmin johtaneesta Ari Aspiasta.

"Kukaan ei kysynyt minulta mitään"

Palosaaren mukaan hänen tekemisiinsä puututtiin ensi kerran marraskuussa 2012, kun Palosaari oli markkinointiyhtiö Levin matkailun yhtiökokouksessa äänestänyt toisin kuin kunnanjohtaja Mäkelä toivoi. Pian tämän jälkeen Palosaarta vaadittiin kertomansa mukaan "pienentämään omaa julkisuuskuvaansa".

Vuoden kuluttua, marraskuussa 2013 Palosaari kutsuttiin Levin maailmancup-viikonlopun päätteeksi Antti Rinteen hotellihuoneeseen. Rinne oli tuolloin ammattiliitto Pro:n puheenjohtaja ja Levin hissiyhtiön hallituksen jäsen. Hallitus oli kokoontumassa myöhemmin illalla.

– Rinne ilmoitti, että sinulla on kolme vaihtoehtoa; eroat, sinut erotetaan tai otat vastaan projektipäällikön tehtävän. Jos tämä ei sovi, sinusta tehdään tutkintapyyntö, Palosaari kertaa Rinteen sanoja.

Palosaari sanoo, ettei tiennyt lainkaan mistä on kyse.

– Kukaan ei ollut esittänyt kritiikkiä minua kohtaan, kukaan ei ollut kysynyt minulta lisätietoja hissikaupasta, ei kukaan.

Oikeussalissa palattiin Rinteen alkoholinkäyttöön

Oikeussalissa ja totuudessapysymysvelvoitteen alla Palosaari toisti Rinteen olleen tilanteessa humalassa. Myöhemmin syyttäjän vastakuulustelussa Palosaari vältteli sanaa humala, mutta totesi Rinteen joka tapauksessa nauttineen alkoholia.

– Jos ihminen juo alkoholia, niin silloin ollaan alkoholin vaikutuksen alaisena, Palosaari totesi. Marraskuussa todistanut Rinne kiisti olleensa humalassa.

Projektipäällikkönä saman tien aloittanut Palosaari kertoo kyselleensä hissiyhtiön hallituksen puheenjohtajalta Lauri Kurulalta, mistä potkuissa on kyse.

– Lauri sanoi, että en ymmärrä mikä silmitön viha Aspialla on sinua kohtaan, Palosaari lainaa Kittilän teknisenä johtajana yhä toimivaa Kurulaa. Ari Aspia oli ammattiliitto Pro:n omistaman kylpylähotelli Levitunturin toimitusjohtaja.

Paria viikkoa myöhemmin Kittilästä lähti kolmen hengen lähetystö Rinteen luokse Helsinkiin. Matkassa oli myös Levin matkailu Oy:n toimitusjohtajana toiminut Jussi Töyrylä. Lähetystön tavoite oli saada Palosaari palautettua toimitusjohtajaksi.

Palosaaren puolustajat vetosivat Rinteeseen

Syyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen kysyi oikeudessa tiistaina todistaneelta Töyrylältä, miksi kolmikko suuntasi nimenomaan Rinteen luokse. Levin hissiyhtiön suurin omistaja kun oli Kittilän kunta, jolla oli edustus hissiyhtiön hallituksessa.

– Ehkä se näkemys oli, että Rinne on merkittävä tekijä ja hänen kauttaan pystyttäisiin vaikuttamaan asioihin.

Lähetystö vei mukanaan Levin yrittäjien laatiman kirjeen, jossa kritisoitiin värikkäästi Ari Aspiaa Levin ongelmista. Aspiaa syytettiin esimerkiksi oman edun tavoittelusta. Töyrylän mukaan Rinne hermostui kirjeestä.

Samana päivänä Levin matkailukeskus ja kunnanjohtaja Anna Mäkelä tekivät tutkintapyynnön Palosaaresta.

– Jälkikäteen on tullut mieleen, että oliko meidän käynti se laukaiseva tekijä tutkintapyynnölle, Töyrylä totesi kuulustelussa.

Marraskuussa todistajanaitiossa istuneen Rinteen mukaan käynnillä oli vaikutusta tutkintapyynnön tekemiseen.

– Hänestä (Aspia) esitettiin erilaisia, hassunkurisiakin väitteitä. Syntyi kuva, että hän on kaiken pahan alku ja juuri. Puurot ja vellit olivat sekaisin ja ajattelin, että jonkun ulkopuolisen täytyy selvittää, mitä on tapahtunut, Rinne sanoi omassa kuulemisessaan.

"Viiden vuoden helvetti, jota en toivo kenellekään"

Palosaaren hissikauppoja puitiin Lapin käräjäoikeudessa keväällä. Kesäkuussa annetun tuomion mukaan Palosaari toimi epäasiallisesti luovuttaessaan hissiyhtiö Leitnerin luottamuksellisia tarjoustietoja toiselle yhtiölle. Syytteet luottamusaseman väärinkäytöstä kuitenkin kaatuivat, koska mahdollinen taloudellinen vahinko kohdistui Leitneriin eikä Palosaaren johtamaan Levin hissiyhtiöön.

Syyttäjä on valittanut tuomiosta hovioikeuteen.

Palosaaren nimi ja tekemiset ovat nousseet taajaan esiin myös tässä oikeudenkäynnissä, jossa pitäisi ratkaista kuntapäättäjien syyllisyys tai syyttömyys. Oikeussalissa kävi selväksi, että vuosia jatkunut julkisuus on vaatinut veronsa.

– Se on ollut sellainen viiden vuoden helvetti, että en toivo sitä kenellekään. Laskekaapa kuinka monta kertaa minun nimeni on julkisuudessa mainittu, Levin hissiyhtiötä yhä johtava Palosaari totesi.

Todistajaksi pyydetty oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaara ei ollut tiistaina paikalla, koska häntä ei ole käräjätuomari Vilho Niirasen mukaan saatu haastettua käräjille. Jos Eilavaara tavoitetaan, häntä kuullaan tammikuussa.

Loppulausunnot annetaan tammikuussa ja tuomio kevään aikana.

KASSEL Gynekologi Nora Szász tekee kollegansa kanssa noin 15 aborttia vuodessa klinikallaan Kasselissa. Abortit ovat Saksassa laillisia, mutta Szászia saattaa uhata nyt sakko- tai vankeusrangaistus lääkäriaseman verkkosivujen vuoksi.

Kaksi saksalaista abortinvastustajaa teki sivustosta rikosilmoituksen, koska sivuilla mainitaan klinikan tekevän abortteja. Aktivistien mukaan sivusto mainostaa abortteja, mikä on kielletty Saksan rikoslaissa.

– Olin ällistynyt, kun sain tietää rikosilmoituksesta. Minun piti oikein perehtyä lainsäädäntöön. Meillä on ollut tämä sama verkkosivu jo seitsemän vuotta, Szász sanoo.

Kiista aborttimainonnasta on kuohunut Saksassa jo aiemmin. Nyt asiasta on tulossa Saksan kristillisdemokraattisen CDU-puolueen uuden puheenjohtajan ensimmäinen tulikoe. Saksan hallituspuolueet neuvottelevat keskiviikkona kompromissiratkaisusta aborttimainontakiistaan.

Angela Merkelin seuraajana CDU-puolueen johdossa jatkava Annegret Kramp-Karrenbauer on vastustanut aborttimainoskiellon poistamista. Kramp-Karrenbauer valittiin uudeksi puheenjohtajaksi perjantaina.

Natsiajan pykälä toi gynekologille 6 000 euron sakot

Kiistelty aborttien mainonnan kieltävä rikoslain pykälä 219a on hyväksytty Saksan natsivallan aikana vuonna 1933. Moni juutalainen lääkäri teki tuolloin abortteja, ja pykälän tarkoituksena oli rajoittaa heidän toimintaansa.

Kiellon rikkomisesta voi seurata jopa kahden vuoden vankeusrangaistus.

Lokakuussa hovioikeus piti voimassa gynekologi Kristina Hänelin Gieβenissä saaman 6 000 euron sakkotuomion aborttimainonnasta. Hänel on kampanjoinut näkyvästi lain muuttamiseksi.

Abortinvastustajat ovat pelotelleet lääkäreitä rikosilmoituksilla, jos nämä eivät poista mainintaa aborteista lääkäriasemiensa nettisivuilta.

Saksalaisviestimet ovat kertoneet esimerkiksi 28-vuotiaasta matematiikan opiskelijasta, joka järjestelmällisesti etsii abortista ilmoittavia gynekologeja netistä.

Markus Krause -nimimerkillä esiintyvä opiskelija on kertonut tehtailleensa viime vuosina 60-70 rikosilmoitusta gynekologeista. Hän on kuvannut haluavansa suojella elämää.

Saksassa abortista säädetään rikoslaissa. Abortti on rikos, mutta se on sallittu, kun tietyt edellytykset täyttyvät: Abortti on tällöin tehtävä ennen 12. raskausviikkoa. Abortin saadakseen hakijan on osallistuttava pakolliseen neuvontaan ja käytävä läpi kolmen päivän harkinta-aika.

Poliisi suositteli aborttia koskevan lauseen poistamista myös Nora Szászille.

– Se ei kerta kaikkiaan käy. Pian Saksasta ei löydy juuri lainkaan nettisivuja, joilla kerrotaan aborttitoimenpiteiden tekemisestä. Tätä pitää vastustaa ja pysäyttää, Nora Szász sanoo uhmakkaasti.

– Emme tee mitään väärää. Abortista kertominen ei voi olla kiellettyä pelkästään siitä syystä, että poliittinen oikeisto niin vaatii. Pidämme puoliamme, hän jatkaa.

Aborttikiista jakaa hallitusta

Saksan liittopäivien on määrä ottaa kantaa pykälä 219a:n muutokseen. Opposition vasemmistopuolue, vihreät ja liberaalit ovat tehneet aloitteen lakimuutoksesta.

Enemmistö parlamentista on pykälän poistamisen kannalla, hallituspuolue sosialidemokraatit mukaanlukien. SPD kuitenkin pohtii, kannattaako sen järkyttää hallituksen työrauhaa liittymällä opposition vaatimuksiin.

Muut hallituskumppanit, kristillisdemokraattinen CDU ja sen baijerilainen sisarpuolue CSU, eivät suostu höllentämään aborttisääntöjä.

"Abortit kiellettävä kokonaan"

CDU:n vastavalittu uusi puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer joutuu esiintymään kiistassa kovana, koska puolueen oikean laidan radikaalit suhtautuvat häneen muutenkin epäillen. Yksi heistä on Eugen Abler, joka haluaisi kieltää abortit kokonaan.

– Ilman 7–8 miljoonan lapsen tappamista vuodesta 1975 lähtien meillä ei olisi työvoimapulaa emmekä tarvitsisi maahanmuuttajia, Abler sanoi abortista CDU:n puoluekokouksessa Hampurissa viime viikolla.

Hän vaati puoluetta sitoutumaan elämän suojelemiseen.

Ylen haastattelussa Abler arvioi neuvoloiden ja kirkon neuvontapisteiden jakaman tiedon olevan riittäviä raskauden keskeytystä pohtiville. Kirkon neuvonnasta saa tietoa "elämän suojaamisesta".

Mikä sitten olisi ero asiallisen tiedottamisen ja mainonnan välillä?

– Mainonnassa on kyse liiketoiminnasta, jossa tarjotaan palveluita. Näin tekee esimerkiksi parturi. Minusta on skandaali, jos näyteikkunassa lukee "täällä voit saada neuvontaa siitä, miten saat abortin", Abler vastaa.

Entä yksi ainoa lause netissä?

– Yksikin lause on liikaa. Kun on kyse elämästä ja kuolemasta, on oltava elämän turvaamisen puolesta, Abler sanoo.

"Feminisminvastaisuus kasvaa"

Gynekologi Nora Szász on valmis viemään oman oikeusjuttunsa Saksan perustuslakituomioistuimeen asti, jos poliitikot eivät suostu muuttamaan lakia ennen sitä.

– Hyvä juttu tässä kaikessa on se, että olemme saaneet erittäin paljon tukea, kukkia ja lohdutusviestejä, hän kuvaa.

Eräskin yli 90-vuotias nainen otti Szásziin yhteyttä, ja kertoi omista kokemuksistaan.

– Rouva kertoi, että jos hän ei olisi saanut apua vuonna 1946, hän olisi hukuttanut itsensä jokeen. Ennen vanhaan jotkut epätoivoiset naiset tekivät itsemurhan, jos he tulivat raskaaksi vastoin tahtoaan.

Abortin vastustajat piinaavat Nora Szászia netissä. Häntä on haukuttu murhaajaksi.

Saksalaisen yhteiskunnan meno konservatiivisempaan suuntaan on näkynyt myös esimerkiksi Vaihtoehto Saksalle -puolueen nousun myötä.

– Feminismivastaisuus yhteiskunnassa kasvaa. Berliinissä gynekologikollegastani tehtiin rikosilmoitus, jonka yhteydessä sanottiin feministien hyppivän nenille, jos heitä ei panna aisoihin, Nora Szász sanoo.

Oikeus ottanee tammikuussa kantaa siihen, rikkoiko Szász abortin mainoskieltoa.

Lue myös:

Paljon muutakin kuin Merkel 2.0 – CDU saa Annegret Kramp-Karrenbauerista Merkeliä vanhoillisemman johtajan

Keskustelu aiheesta on suljettu, koska osa keskustelijoista ei noudattanut Ylen kommentointiohjetta.

Poliisi tutkii Käpylässä eilen maanantai-illalla syttynyttä tulipaloa murhan yrityksenä ja törkeän tuhotyön yrityksenä.

Poliisi epäilee, että asuntoon heitettiin polttopullo, joka aiheutti voimakkaan tulipalon. Asunto tuhoutui palossa kokonaan.

Asunnon asukas oli tapahtuma-aikaan asunnossa, mutta onnistui pääsemään sieltä vahingoittumattomana naapuriasuntoon.

– Tämänhetkisten tietojen mukaan mahdollinen rikoksesta epäilty ja asunnon asukas tunsivat entuudestaan, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisilaitokselta.

Esitutkinnassa suoritetaan parhaillaan monenlaisia tarkastuksia ja tämän vuoksi poliisi ei tiedota asiasta tällä hetkellä enempää.

Kun EU käsittelee talous- ja rahaliitto Emun uudistuksia loppuviikon huippukokouksessaan, pöydän ääressä istuu todennäköisesti kaksi suurta yhteisiä sääntöjä rikkoavaa jäsenmaata: ei enää vain Italia vaan nyt myös Ranska.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron taipui maanantai-iltana niin kutsuttujen keltaliivien edessä ja lupasi sadan euron korotukset minipalkkoihin tammikuusta lähtien. Samalla hän ilmoitti, että aiemmin suunnitellut veronkorotukset eivät koske alle 2 000 euroa kuussa ansaitsevia työntekijöitä tai eläkeläisiä.

Lisäksi Macron lupasi, että ylitöitä ei veroteta ensi vuodesta lähtien. Työnantajia Macron kehottaa jakamaan työntekijöilleen bonuksia vuoden lopussa – eikä niistäkään peritä veroja tai ylipäätään mitään kuluja.

Kysymys kuuluu, miten Macronin lupaukset rahoitetaan?

Jotta työttömyys Ranskassa ei pahene, esimerkiksi minimipalkkojen korotukset pitäisi rahoittaa valtion budjetista. Jos ne taas rahoitetaan valtion budjetista, valtiontalouden jo aiemminkin hatara tasapaino horjuu.

Euroopassa pelätäänkin, että Ranska on Italian tiellä.

Budjetin alijäämä repeää selvästi

Ranskan talous on pitkään ollut alijäämäinen, ja viime vuonna maa onnistui supistamaan budjetin alijäämänsä alle kolmeen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Alijäämä tarkoittaa, että Ranskan julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat.

Kolme prosenttia on EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen raja. Ranskan hallitus on tähän asti ennakoinut myös ensi vuoden budjetin pysyvän yhteisesti sovitun puitteissa.

Maan valtiontalouden tarkastuselin on kuitenkin varoitellut, että budjetin pysyvään tasapainottamiseen ja julkisten menojen supistamiseen tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

Nyt Macronin suunnittelemat rakenteelliset uudistukset näyttävät kariutuvan.

Ranskan selitystä odotetaan

Menot voivat kasvaa selvästi, ja esimerkiksi Les Echos -talouslehti laskee ensi vuoden vajeeksi jopa 3,5 prosenttia maanantai-illan lupausten peruteella.

Macronin uudistusten hintalappu on lehden mukaan noin 11 miljardia euroa. Valtion kokonaismenoiksi on arvioitu Ranskassa noin 700 miljardia euroa tänä vuonna.

Lisäksi maan talouskasvun arvioidaan hidastuvan keltaliivien kapinoiden vuoksi. Ranskan keskuspankki laski alkuviikosta loppuvuoden talouskasvuennusteensa 0,4 prosentista 0,2:een.

– Kyllähän Macronin lupaukset maksavat aika paljon. Tarkennuksia olisi hyvä saada. Kun on epäilyksiä, että alijäämä ylittyy noinkin reippaasti, niin Ranska joutuu varmasti esittelemään uusia budjettilaskelmiaan EU-komissiolle, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus arvioi.

Myös Ranskan valtionlainoihin sijoittaneet odottavat tarkennuksia aikeisiin. Maan valtionlainojen korot nousivat hieman perjantaina, ja ovat nyt korkeammat kuin kertaakaan Macronin presidentiksi valinnan jälkeen.

Sijoittajat vaativat Ranskan valtion joukkolainoilta suurempaa tuottoa, koska he pelkäävät mahdollisia tulevia maksuongelmia.

Lue lisää:

EU on uuden kriisin partaalla Italian vuoksi – joutuvatko muut vielä tukemaan Italiaa?

EU tiukentaa otetta Italiasta

Kari Hotakaisella riittää kiirettä. Enemmän kuin koskaan aiemmin ennen kirjanjulkistusta. Elämäkerta Kimi Räikkösestä (s. 1979) kiinnostaa valtavasti jo etukäteen, ja kalenteri on täynnä haastatteluja. Kaikki haluavat tietää Räikkösestä.

Vähäpuheinen formulakuski on edelleen vaiti. Hän ei halua puhua medialle kuin pakolliset muutamat vastaukset kirjan tiedotustilaisuudessa. Mutta Hotakaiselle hän puhui. Hän avautui jopa vaikeista aiheista.

Hotakainen saa syyttää kiireestä vain itseään, sillä elämäkerta tai ihmiskirja kuten Hotakainen sanoo, oli hänen oma ideansa. Häntä ärsytti, että kirjailijat kirjoittavat vain aiheista, joista tietävät. Hän halusi kirjoittaa sellaisesta asiasta, josta ei tiedä mitään. Silloin mieleen putkahti formulat ja Kimi Räikkönen. Kuva, joka Räikkösestä oli syntynyt julkisuudessa, ei tuntunut vieraalta.

– Vaikeus puhua omasta työstä – erittäin tuttua. Mykkyys – myös tuttua. Erakkomainen luonne yhdistettynä raisuun sosiaalisuuteen – ihan tuttua.

Kimi Räikköseen ei kuitenkaan saa yhteyttä noin vain. Hotakainen lähetti ensimmäisen viestin Räikkösen silloiselle asiainhoitajalle vuonna 2011. Mitään ei kuulunut.

Kului vuosia ja asiainhoitaja vaihtui. Hotakainen lähetti uuden viestin kolme vuotta sitten.

Hiljaisuutta kesti pari vuotta, kunnes yllättäen viime vuoden maaliskuussa asiainhoitaja Sami Visa ehdotti tapaamista.

Miten kohtaavat formulakuski ja kirjailija?

Ensimmäinen tapaaminen Kimin kanssa oli jännittävä. Miten kohtaavat kirjailija, joka ei tiedä formuloista mitään ja formulakuski, jota ei kiinnosta kirjallisuus tippaakaan?

– Päätin kokeilla rehellisyyttä. Kerroin avoimesti lähtökohtani ja ajatukseni. Se ilmeisesti vetosi, sillä Kimi ei tykkää kuorrutetusta puheesta. Niin kuin en minäkään.

Kun luottamus syntyi, Räikköstä ei haitannut se, että kirja tulisi ulos pienestä kustantamosta. Kokemusta ja ammattitaitoa Siltala-kustantamolla riitti ja konkreettiseksi näytteeksi Touko Siltala toi tapaamiseen elämäkerran Pentti Linkolasta. Kirja voitti viime vuonna tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

– Kimi totesi, että hyvännäköinen äijä tuossa kannessa, mutta en halua omaan kirjaan tuollaisia läpäreitä.

Läpäreillä Räikkönen tarkoitti kirjan suojakansia. Sovittiin, ettei laiteta läpäreitä ja niin sopimus syntyi.

Siitä alkoi Kari Hotakaisen kiireisin vuosi. Hän sai aloittaa puhtaalta pöydältä perehtymällä lajiin, josta ei tiennyt mitään. Alkusyksy kului taustatietojen hankkimisessa, sitten alkoi matkustelu. Hotakainen reissasi kirjan tiimoilta Malesiaan, Barcelonaan ja useita kertoja Sveitsiin, missä Kimi Räikkönen asuu perheineen.

– Kulunut vuosi on tähänastisen kirjailijaurani oudoin ja surrealistisin.

Harmaisiin pukeutunut kirjailija erottui liikaa

Malesian osakilpailussa Hotakainen pääsi sinne, minne vain harvoilla on asiaa – Ferrarin varikkoalueelle. Se on oma pienoismaailma, joka on pystytetty formularadan kupeeseen muutamaksi päiväksi, jotta Kimi Räikkönen ja Sebastian Vettel voisivat ajaa mahdollisimman kovaa.

Sana formulasirkus on osuva, sillä teknisen puolen lisäksi radan äärelle loihditaan joka kerta ravintola huippukokkeineen. Italialaiseen tyyliin paikan päälle rahdataan omat jauhot ja basilikat. Ja tietenkin kahvi.

– Tuntui, että espressokone oli melkein tärkein laite siellä. Se iskettiin pöytään heti ensimmäisenä. Kahvia sitten hörpittiin pienistä kupeista vähän väliä, muistelee Hotakainen.

Hotakainen sai liikkua alueella melko vapaasti ja hän jututti ihmisiä kokeista mekaanikkoihin. Ferrarin tiimiläiset suhtautuivat ystävällisesti haastatteluihin, sillä heillä oli kerrottu, että alueella liikuskelee kirjailija, joka aikoo tehdä Räikkösestä kirjan.

– Kaikki vastailivat auliisti ja hyvin perusteellisesti. Ehkä kysymykseni olivat niin outoja, että he halusivat selittää asiat juurta jaksain, jotta ne menisivät suurin piirtein oikein kirjassa. He tottuivat pian, että tuolta tulee taas se tyyppi, joka kyselee kaikkea kummallista.

Hotakainen pääsi haastattelemaan myös tallipäällikköä ja tärkeitä formulavaikuttajia. Hänellä oli korvaamattomana apuna Räikkösen asiainhoitaja Sami Visa, joka tunsi kaikki.

Hotakaiseen teki vaikutuksen, miten Ferrarin tiimi oli kuin iso, toimiva perhe. Kaikki tiesivät tehtävänsä tarkalleen ja kaikkia yhdisti punainen väri. Pukukoodi oli niin tarkka, että Hotakainenkin pysäytettiin varikkoalueella ja häntä kehotettiin hankkimaan jostain punainen takki. Varikolla kuvattiin promomateriaalia sponsoreille, joten harmaana töröttävä kirjailija olisi erottunut liikaa kuvista.

– Hätäännyin vähän, että mistä minä nyt punaisen takin loihdin. He kuitenkin ystävällisesti lainasivat sellaisen minulle.

Kilpailuissa ja testiajoissa Hotakainen ei juuri nähnyt Räikköstä, sillä tämän täytyi hoitaa työnsä. Keskittyä, ajaa ja taas keskittyä.

Ennen kilpailua kaikki on millintarkkaan säädeltyä. Helteisissä olosuhteissa nesteytys on kaiken a ja o. Pienikin nestehukka haittaa tarkkaavaisuutta ja se taas voi maksaa sekunnin sadasosia. Siksi Räikkönen hörppii ennen kisaa koostumukseltaan salaisia juomia, joissa molekyylit ja aminohapot ovat balanssissa maksimaalisen suorituskyvyn saavuttamiseksi. Juuri ennen kisaa Räikkönen pukee ylleen erikoispaidan, joka on jäädytetty. Näin elimistö pysyy mahdollisimman kauan viileänä kuumalla radalla.

Räikkönen olisi mieluiten kotona lastensa kanssa

Tehdessään töitä Räikkönen ei ehdi kertoilla elämästään. Siksi Hotakainen matkusti useamman kerran Sveitsiin Räikkösten kotiin. Aikataulujen sumpliminen oli hankalaa, koska Räikkösellä on matkapäiviä melkoisesti. Kahden lapsen isä halusi viettää aikaa myös perheen kanssa, joten Hotakaisen ei sopinut paukata Sveitsiin juuri, kun toinen on palannut kisareissulta.

Hotakaisen kirjasta välittyy kuva perherakkaasta ihmisestä, joka mieluiten leikkisi kotona lastensa kanssa. Ajamista Räikkönen rakastaa, mutta kaikkea muuta formuloihin liittyvää oheistoimintaa kuten pressi- ja sponsoritilaisuuksia hän tuntuu inhoavan. Ei siis ihme, että Räikkösen julkisuuskuva on harvasanainen ja jopa tyly.

Kotona Sveitsissä Räikkönen kuitenkin avautui elämästään Hotakaiselle. Helppoa se ei kuitenkaan ollut, sillä Räikkönen on enemmän tekijätyyppiä, joka ei ole tottunut analysoimaan itseään tai tekemisiään.

– En pakottanut häntä mihinkään. Hän kuitenkin heittäytyi ja sanoi, että okei, puhutaan tänään nämä asiat.

Kirjassa käsitellään myös vaikeita aiheita. Isän kuolema vuonna 2010 oli kova pala. Matti Räikkönen oli kuollessaan vasta 56-vuotias. Hän oli ollut perheen moottori, joka rassasi vapaa-ajallaan autoja ja päästi pojatkin jo pieninä mukaan touhuun. Sieltä juontaa Kimin ymmärrys autoista.

– Räikkösten perhe oli aivan poikkeuksellinen. Koko perhe, äiti mukaan lukien, eli moottoriurheilulle. He eivät olleet mitään uhriutuneita harrastuksiin kuskaajia, vaan koko porukka nautti autotouhusta.

Vanhemmat laittoivat kaikki vähäiset rahansa lastensa karting-harrastukseen. Kenelläkään ei käynyt mielessä, että uhraus voisi poikia jotain. Tärkeintä oli, että harrastus tuotti iloa. Paula-äiti ehkä salaisesti toivoi, että hyvällä tuurilla moottoreista kiinnostuneet pojat voisivat päästä ulkomaille mekaanikoiksi.

Kävi hieman parempi tuuri ja toisesta pojasta tuli F1-maailmanmestari. Nykyään autonasentajaksi opiskellut Rami-velikin on mukana hommissa, sillä hän hoitaa Kimin kiinteistöjä.

Bileistä kotiin Bahrainin prinssin yksityiskoneella

Tie ryysyistä rikkauksiin ei ollut kuitenkaan Hotakaisen mielessä, kun hän ryhtyi kirjan tekoon. Hän halusi käsitellä myös epämukavia aiheita, kuten Kimin hurlumhei-vaihetta. Silloin iltapäivälehtiin tihkui vähän väliä otoksia railakkaasta vapaa-ajanvietosta.

– Kimin mielestä hänen julkisuuskuvansa on täysin väärä. Jouduin vakuuttelemaan, että meidän on pakko käsitellä myös rilluttelupuolta, koska siinä on kuitenkin tosia piirteitä.

Hotakainen joutui tekemään toimittajantyötä soitellessaan lukemattomille kavereille, joita tarinoissa esiintyi. Koska asianosaisilla oli tapahtumahetkellä usein melkoisesti promilleja, Hotakainen joutui tekemään synteesejä ristiin menevistä tarinoista.

– Sanoisin, että tapahtumat ovat ehkä menneet näin, kuten olen kirjoittanut. Ainakin 80 prosenttia on totta. Tavoitin suurimman osan ihmisistä ja yritin tehdä työni niin hyvin kuin mahdollista.

Kirjassa on mitä uskomattomimpia tarinoita kosteista juhlista. Humala yhdistettynä rahaan saa aikaan melkoisia tempauksia. Kuinka moni kolmekymppinen on päättänyt kesken lentomatkan mennä sanomaan vuokrakoneensa kapteenille, että nyt suunta kohti Islantia? Entä kuinka moni on juhlinut Bahrainin prinssin kanssa ja saanut häneltä lentokyydin kotiin, kun myöhästyi työnantajan koneesta? Ei kovin tavanomaista.

– Jouduin kysymään Kimiltä, että mitä mieltä hän itse on näistä vapaa-ajanviettotavoista. Hän selitteli, että kaikki mun ikäiset juhlii ja tekee kaikkea hullua. Sanoin, että ei tee. Läheskään kaikki ei tee noin.

"Meitä yhdisti vino huumorintaju"

Nykyään Räikkönen elää rauhallista lapsiperheen arkea silloin, kun on kotona. Hän tapasi vuonna 2013 lentoemäntänä työskennelleen Minttu Virtasen ja ensimmäinen lapsi syntyi parin vuoden kuluttua. Hotakainen kertoo, että heillä riitti paljon juteltavaa lapsista.

– Olin samanikäinen kuin Kimi tullessani isäksi. Puhuimme paljon siitä, miten avuttomaksi sitä tunsi itsensä vauvan kanssa, ja miten sitä pelkää lastensa puolesta.

Haastatteluja tehdessään Hotakainen asui Räikkösten Sveitsin kodissa. Se ei kuitenkaan ollut kiusallista, sillä tilaa riitti.

– Kaikki meni luontevasti. Siinä auttoi, että meillä on suuri ikäero ja etten ollut mikään F1-fani. Olin mukana siinä perheen arjessa, mutta vetäydyin päivittäin purkamaan haastatteluja ja tekemään seuraavan päivän taustatöitä.

Haastattelujen lisäksi myös vapaalle höpöttelylle oli aikaa. Yhteistä puhuttavaa riitti sulkapallosta ja sketsisarjoista.

– Meitä selvästi yhdisti kiinnostus hyvään, mutta vinoon huumoriin. Pystyimme myös kuittailemaan toisillemme, mikä on aika hyvä luottamuksen mittari.

Puhumattomuus on määrittänyt Räikkösen elämää alusta lähtien. Kirja alkaa kuvailulla, miten huolestuneet vanhemmat veivät kolmevuotiaan Kimin lääkäriin, koska tämä ei puhunut. Kaikki oli kuitenkin kunnossa, sillä poika suoritti kaikki testit paremmin kuin hyvin. Puhuminen ei vain sattunut olemaan tärkeintä hänen kohdallaan – paljon kiinnostavampaa oli mennä ja tehdä. Mieluiten vauhdilla.

Hotakaiselle Räikkönen puhui, mutta vauhtiin kirjailija ei tottunut. Vuoden aikana suhde formuloihin muuttui ja nykyään Hotakainen sanoo pelkäävänsä Kimin puolesta.

– Olen katsonut muutamat kisat, mutta lähinnä vain Kimin takia. Ajattelen koko ajan, että jarruta, jarruta, älä aja niin lujaa, sinulla on pieniä lapsia.

Lue lisää:

Kimi Räikkönen jätti ammattikoulun kesken ja lähti Ladalla Eurooppaan – F1-väki piti tulevaa maailmanmestaria turvallisuusriskinä

Isän menettäminen jätti Räikkösen tyhjän päälle – "Ei ikinä saisi riita jäädä selvittämättä ennen kuolemaa"

Kimi Räikköselle jäi ryyppyputki päälle jopa kilpailukauden aikana – kertoo elämäkerrassaan viinanhuuruisista hulivilivuosista F1:ssä

Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) kehottaa varautumaan tilanteeseen, jossa Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta. Terhon mukaan sopimukseton ero on nyt "hyvin lähellä".

Pääministeri Theresa May perui eilen maanantaina parlamentin alahuoneen äänestyksen brexit-sopimuksesta ja matkusti aamulla mantereelle neuvottelemaan selvennyksistä eron ehtoihin.

May tapaa tänään Alankomaiden ja Saksan johtajat, ja illalla EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin. Terhon mukaan Mayn kierrokselta ei pidä odottaa liikoja.

– On hyvin vaikea nähdä, että hän tulisi saamaan mitään sellaista joka muuttaisi brittiparlamentin mielipiteen, Terho sanoi Ylelle Brysselissä eurooppaministerien kokouksen yhteydessä.

Terhon mukaan Maylle voi olla tarjolla jonkinlainen paperi, joka pitäisi sisällään lähinnä henkisiä vakuutuksia, mutta itse erosopimusta ei ole tarkoitus avata uudelleen neuvotteluille.

Tämä taas ei välttämättä riitä alahuoneelle.

– Alkaa olla todennäköisempää, että päädymme kovaan brexitiin, Terho sanoi, viitaten tilanteeseen jossa Britannia eroaa unionista ilman sopimusta.

Eurooppaministeri ihmetteli, miksi pääministeri May ylipäätään päätti lykätä alahuoneen äänestystä.

– En tiedä mitä hän tässä enää tällä viivytyksellä hakee. Se aiheuttaa paljon sekaannusta. Jossain vaiheessa täytyy vain tunnustaa sekin, että on parempi kauhea loppu kuin loputon kauhu, Terho sanoi.

EU nihkeänä neuvottelujen avaamiseen

Puheenjohtaja Juncker torjui niinikään neuvotteluiden avaamisen.

– Ei ole minkäänlaista tilaa [sopimuksen] neuvottelemiselle uudelleen. Mutta on tilaa tarjota lisää selvennyksiä ja tulkintoja ilman erosopimuksen avaamista, Juncker sanoi Euroopan parlamentissa aamulla.

Britannian ero otettiin viime hetkellä myös torstaina alkavan EU-huippukokouksen asialistalle. Puheenjohtaja Donald Tuskin mukaan kokouksessa puhutaan myös valmistautumisesta sopimuksettomaan eroon.

Terho ei ottanut kantaa siihen, onko brittiparlamentin äänestyksen peruminen johtanut uusiin varautumistoimiin Suomessa.

Britannia eroaa EU:sta 29. maaliskuuta. Erosopimus on tuotava parlamentin alahuoneeseen viimeistään 21. tammikuuta. Ero astuu voimaan ilman sopimustakin, mutta siinä tapauksessa eroon ei sovelleta siirtymäaikaa vaan Britanniasta tulee saman tien kuin mikä tahansa kolmas maa suhteessa unioniin.

Britannian EU-eron etenemistä pohditaan myös tiistain A-studiossa. Vieraina Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.), Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston johtaja Taneli Lahti ja Britanniaan erikoistunut Ylen toimittaja Minna Pye. A-studio alkaa TV1:ssä klo 21.06.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) pitää Trafin verkkopalvelusta syntynyttä kohua vakavana.

– Suomessa on erittäin suuri luottamus viranomaisiin. Kun luottamus tulee epävarmaksi, se on ilman muuta vakava kysymys, hän sanoo.

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin verkossa olevasta kuljettajatietopalvelusta nousi viikonloppuna metakka.

Trafin heinäkuussa avatun verkkopalvelun kautta on voitu hakea tieto siitä, onko henkilöllä voimassa oleva ajo-oikeus tai muu vastaava lupa. Palvelusta saatavien tietojen perusteella on voitu selvittää myös muita henkilötietoja.

Trafin sähköinen asiointi on toistaiseksi suljettu.

Bernerin mukaan tietoa siitä, että kuljettajatietopalvelun tietoja olisi käytetty väärin, ei toistaiseksi ole.

– Siitä meillä ei ole tällä hetkellä näyttöä, että tietoa olisi luovutettu keskimääräistä enemmän, eli mitään massaluovutusta ei näyttäisi olevan tapahtuneen, mutta tällä hetkellä meillä ei ole vielä kaikkia tietoja olemassa. Ensin selvitetään ja sitten katsotaan jatkotoimenpiteet.

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Viestintävirastoa tarkastamaan ja antamaan ministeriölle asiantuntija-arvionsa Trafin sähköisten palveluiden tietosuojasta ja tietoturvasta.

Ministeriö haluaa tietää, onko sähköisten palveluiden määrittely tapahtunut asianmukaisesti ja onko kuljettajien henkilötietoja ollut palvelun käyttöönoton jälkeen mahdollista saada massaluovutuksena.

Lisää aiheesta:

Trafin sähköinen asiointi poikki ainakin keskiviikkoon – tuhansia asioita päivässä lykättävä tai hoidettava muuta kautta

Miikka keksi, miten Trafin palvelusta ongitaan suomalaisten henkilötietoja – "Sehän on täydellinen identiteettivarkaus"

Ministeriö pyytää selvitystä Trafin palvelujen tietosuojasta

Trafi selvittää yhä sähköisten palveluidensa avaamista

Trafin sähköinen asiointi suljettu toistaiseksi – syynä kuljettajatiedot-palvelun ongelmat

Lähes kolmanneksella suomalaisista ei ole lainkaan säästöjä pahan päivän varalle. Alle 27 000 euroa vuodessa ansaitsevista lähes puolella ei jää lainkaan rahaa säästöön. Tiedot käyvät ilmi Vertaa ensin -yhtiön teettämästä selvityksestä.

Puskurirahaston puute ei koske vain nuoria. Kaikissa ikäryhmissä 18-vuotiaista yli 60-vuotiaisiin noin kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole lainkaan säästöjä. Selvitys tehtiin YouGov-tutkimusyhtiön kuluttajapaneelissa.

Viidenneksellä on säästössä kuukauden nettopalkkaa vastaava tai sitä pienempi summa. Lähes 40 prosentilla on säästössä enemmän kuin kuukauden nettopalkkaa vastaava summa.

Tilillä pitäisi olla rahaa kolmen kuukauden menoihin

Puskurirahastossa olisi hyvä olla noin kolmen kuukauden menojen verran rahaa. Jos esimerkiksi jää työttömäksi, tukien tilille saamiseen menee aikaa, neuvoo toimittaja Julia Thurén kirjassaan Kaikki rahasta.

Puskurirahat pitäisi voida ottaa käyttöön vaikka samana päivänä, eli ne ovat eri asia kuin vaikkapa osakkeissa tai rahastoissa olevat sijoitukset, Thurén kirjoittaa.

Omat kulut suurella osalla hyvin tiedossa

Tieto oman talouden kuluista suomalaisilla on sen sijaan hyvällä tolalla. Yli puolet vastasi tietävänsä melko tarkkaan, miten paljon heillä kuluu kuukaudessa kiinteisiin kuluihin, kuten asumiseen, ruokaan ja harrastuksiin.

Tiedot perustuvat kahteen Vertaa ensin -yhtiön YouGov-tutkimusyhtiöllä teettämään tutkimukseen. Lokakuun lopussa 1 008 täysi-ikäistä suomalaista vastasi kiinteitä kuluja koskeviin kysymyksiin YouGovin kuluttajapaneelissa.

Kysymyksiin puskurirahastosta vastasi YouGovin kuluttajapaneelissa marraskuun alussa 1 012 täysi-ikäistä suomalaista. Otokset painotettiin iän, sukupuolen ja maantieteellisen alueen mukaan vastaamaan suomalaista aikuisväestöä valtakunnallisesti.

Testaa taloustaitosi vastaamalla kolmeen kysymykseen ja katso, onko sinulla raha paremmin hallussa kuin samanikäisillä suomalaisilla.

Lue lisää:

Ennätyssuuret veronpalautukset kilahtavat tileille tänään – joulukauppa saa viimeistä kertaa kunnon potkun joulun alla

Testaa Ylen sijoituslaskurilla, miten sinun kannattaisi säästää – bloggaaja Natalia Salmela kokeili: "Tsiisus, täytyy alkaa säästää heti"

Sosiaalinen media antoi äänen rahasta kiinnostuneille naisille ja heidän esikuvilleen – Naisten osuus sijoittajista kasvaa hitaasti

Julia Thurénin Melkein kaikki rahasta -podcast Areenassa

Suomen Kansa Ensin on merkitty puoluerekisteriin, kertoo oikeusministeriö tiedotteessa. Puoluerekisterissä on lisäyksen jälkeen 18 puoluetta.

Puolueen perustamiseksi vaaditaan muun muassa vähintään 5 000 oikeusministeriön vahvistamaa kannattajakorttia. Suomen Kansa Ensin -liike kertoo verkkosivuillaan ajavansa ensisijaisesti suomalaisten etuja.

Hiljattain päättyneessä startup-yritysten jättitapahtumassa Slushissa on tullut esille taas häirintätapauksia. Tapauksia, joissa osallistujat ovat joutuneet epäasiallisen käytöksen uhreiksi, on alle kymmenen.

– Asiaton käyttäytyminen pitää sisällään fyysistä ja sanallista seksuaalissävytteistä häirintää, Slushin toimitusjohtaja Andreas Saari kuvailee.

Poliisi ei ole Saaren tietojen mukaan ollut yhdessäkään tapauksessa mukana selvittämässä tapahtumien kulkua.

Suurin osa häirinnästä on tapahtunut Messukeskuksessa Slushin jatkobileissä tai jatkobileiden jälkeen 5. päivä joulukuuta.

Tapahtumat ovat tulleet Slushin järjestäjien tietoon useita eri reittejä pitkin; tekojen kohteeksi joutuneet ovat ottaneet yhteyttä joko järjestyksenvalvojiin tai Slushin omaan henkilökuntaan.

Osa on selvitetty paikan päällä, kun ne tulivat esille itse tilanteessa, mikä on hyvä asia, Saari kertoo.

Kahdelta evätty jatkossa pääsy Slushiin

– Tunnistetuissa tapauksissa ollaan oltu yhteyksissä heidän edustamiinsa organisaatioihin. Kahdessa tapauksessa tekijöille on annettu porttikielto koko tapahtumaan.

Parin tapauksen selvittely on vielä kesken, joten niistä Saari ei halua kertoa sen enempää.

Slush sanoo Facebook-sivuillaan haluavansa auttaa selvittämään tapaukset ja toivoo palautetta, jotta näitä tapauksia ei tulisi jatkossa lisää. Kaikille osallistujille on lähetetty palautekysely, johon voi vastata myös nimettömänä. Palautteita käydään läpi jatkuvasti.

– Meillä on vielä palautekyselyt ulkona, ja sitten nähdään tarkemmin, tuleeko näitä lisää. Mitenkään ei voi tietää, missä vaiheessa ihmiset haluavat kertoa näistä asioista, Saari sanoo.

Hän painottaa, että tämän tyyppiseen käytökseen Slushilla on nollatoleranssi.

– Tämä on todella hankala asia. Selvästikään jotkut ihmiset eivät vielä ole oppineet käyttäytymään, Saari sanoo.

Viime vuonna häirintätapauksia oli pari, sitä edeltävänä vuonna muutama enemmän myöskin iltajuhlan yhteydessä.

Muutoin toimitusjohtaja Andreas Saari on tyytyväinen tämän vuoden Slushiin ja tapahtuma pääsi tavoitteeseensa eli se oli loppuunmyyty ja kävijöitä oli yli 20 000.

Slushin häirintätapauksista kertoi ensimmäisenä Talouselämä. Slush kertoi asiasta ennen Talouselämää omalla Facebook-sivullaan.

Lue myös:

"Amerikkalaisista digiyhtiöistä on tullut suurpetoja", jyrähtää EU:n kilpailukomissaari – Facebookin vaikutus näkyy myös Ranskan mellakoissa

Dinosaurukseksi kasvanut Slush ei ole enää mikään uusi juttu – kun tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran, nykyinen toimitusjohtaja oli yläasteella

Seuraavan pääministerin paikasta kisaavat neljän suurimman puolueen puheenjohtajat kohtasivat tiistaina ensimmäistä kertaa vaaliväittelyssä.

Keskustan Juha Sipilä, kokoomuksen Petteri Orpo, SDP:n Antti Rinne ja vihreiden Pekka Haavisto ottivat mittaa toisistaan Keskuskauppakamarin tentissä.

Lue myöhemmin Ylen analyysista, miten kannatusmittausten kärkipuolueiden puheenjohtajat pärjäsivät vaaliväittelyssä.

Pääministeritentissä oli neljä suurempaa teemaa: työllisyys, osaaminen, liikenne ja vapaa kilpailu.

Helsingin keskustassa ravintola Apollossa järjestetyn väittelyn juonsi Ylen toimittaja Marja Sannikka.

Helsinkiläisen Henriika Tulivirran kirjapinossa on satoja luettuja kirjoja, ja kymmeniä on vielä pinossa odottamassa vuoroaan. Hänellä on tavoitteena lukea vähintään yksi kirja päivässä. Siis vuodessa vähintään 365 kirjaa. Se on paljon!

Moni muu saattaa harmitella sitä, kuinka aikaa lukemiselle ei ole tai miten kaikenlaiset vempaimet vievät huomion.

Ei hätää!

Henriikalla on helppo, mutta hieman sitoutumista vaativa harjoitus:

Lue joka päivä!

Päätä lukea viisi tai kymmenen minuuttia, mutta lue joka päivä. Seuraavalla viikolla lue enemmän: kymmenen, viisitoista tai 20 kymmentä minuuttia päivässä. Jatka tätä sopivissa määrin viikosta toiseen. Kasvata lukemiseen käytettävää aikaa oman lukukunnon mukaan.

Henriika vertaa lukemisen harjoittelua liikuntaharrastukseen. Harjoituskertoja ei kannata jättää väliin, jos haluaa säilyttää ja parantaa kunnon. Treeni vaatii myös keskittymistä eli toisin sanottuna pidä kännykkä loitolla, Henriika lisää.

– Aina kun lukuaikaa pidentää, niin kannattaa muistaa, että se on silloin sitä lukuaikaa.

Mutta mitkä ovat harjoittelun tulokset? Henriikalla on siitä selvä käsitys.

– Yhtäkkiä voi huomata, että lukeminen on kivaa ja että on siinä on vielä kaiken lisäksi tosi hyvä!

Haaste on innostanut muita lukemisen pariin

Kun Henriika lukee, hänen katseensa on koko ajan kirjan sivun keskellä ja se liikkuu ylhäältä sivun alareunaan. Nopeasta lukutekniikasta huolimatta, Henriikaa ei stressaa sitä, saavuttaako hän asettamaansa haastetta. Sen sijaan hän iloitsee, että se on herättänyt keskustelua kirjallisuudesta.

– Useat ovat kertoneet, että listaavat nyt lukemiaan kirjoja ja ovat alkaneet lukea enemmän kirjoja. Se on syy miksi tämä haaste on ehdottomasti onnistunut, vaikka en lukisikaan 365 kirjaa.

Seuraa Henriikan lukuhaasteen edistymistä hänen Twitter-tililtään!

11.12.2018 klo 11:22 lisätty juttuun Areena-insertti.

Emilia Helenius on istunut työpaikkansa lattialla ja itkenyt.

Hän on tuntenut syyllisyyttä siitä, että jättää työkaverinsa pulaan, kun hän itse lähtee vuoronsa loputtua kotiin. Väsyneenä Helenius on kyseenalaistanut jopa ammattitaitonsa.

Riittämättömyyden tunne vainoaa jatkuvasti.

Helenius on sairaanhoitaja. Hän työskentelee Haartmanin päivystyksessä Helsingin Meilahdessa.

– Kiireisenä työpäivänä elää kuin sumussa: päässä humisee ja sitä yrittää vain priorisoida, mikä on sillä hetkellä oikeasti kaikkein tärkeintä, Helenius kuvaa.

Vapaata ei ole työpäivien lomassa tarpeeksi, jotta kroppa ja pää ehtisivät palautua.

Helenius sanoo kärsivänsä rytmihäiriöistä ja sydämentykytyksistä. Koska päivystyksessä meteli on usein kova, hän on alkanut säikkyä kovia ääniä.

Helenius ei ole yksin. Kymmenet Haartmanin hoitajat kertoivat kokemuksistaan Ylelle.

Harva kuitenkaan haluaa puhua asiasta omalla nimellään tai kasvoillaan, sillä hoitajat pelkäävät saavansa hankalan työntekijän maineen.

"Haartmanissa työskentely on selviytymistä vuorosta, ei tietoakaan potilastyöstä. Potilasturvallisuus vaarantuu joka päivä, joka vuorossa." nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

"Työntekijät on ajettu aivan äärirajoille jaksamisen kanssa. Useampi on ollut uupumuksen takia sairauslomalla eikä ole tavatonta, että joku purskahtaa itkuun töiden jälkeen tai niiden aikana. Tilanne on kestämätön. Harkitsen vakavasti työpaikan tai alanvaihtoa." nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

Toinen Helsingin kaupungin päivystysyksiköistä on toiminut Haartmanissa, sen nykyisessä rakennuksessa vuodesta 2009. Psykiatrian päivystys tuli taloon muutama vuosi sitten.

Henkilökunnan ahdinko näkyy potilaille

Vajaassa kymmenessä vuodessa potilaskäynnit ovat kasvaneet noin 65 000 vuosittaisesta käynnistä noin 85 000:een. Henkilökuntaa on vuosien aikana lisätty, mutta hoitajien mukaan kädet eivät silti riitä hoitamaan kasvanutta potilasmäärää tarvittavalla tavalla.

Potilasturvallisuuden vaarantumisesta puhuu moni, myös Helenius.

– Emme ehdi reagoida riittävän nopeasti todella sairaisiin potilaisiin, ja jotain tärkeitä asioita jää huomaamatta, hän sanoo.

Hoitajat kertovat, ettei heillä ole aikaa potilaan kohtaamiseen. Ei myöskään ole poikkeus, että kiireettömimmät tapaukset saavat odottaa apua monia tunteja.

"Meillä on paljon kokemattomia hoitajia: osa suoraan koulunpenkiltä ja opiskelijoita, jotka eivät ole koskaan olleet töissä päivystyksessä. Tarkkailu, hoito ja ennakointi potilaan tilan vaihteluun eivät ole vielä niin rutinoitunutta." nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

Heleniuksen mukaan myös hoitajien suuri vaihtuvuus kuormittaa. Hän kertoo, että tänä syksynä Haartmanista on lähtenyt useita yli kymmenen vuoden uran tehneitä hoitajia.

Tällöin talosta poistuu myös aimo määrä kokemusta, joka olisi työn tehokkuuden kannalta elintärkeää. Päivystyksen johto ei tosin henkilökunnan vaihtuvuutta vahvista.

Epäsopivat tilat aiheuttavat vaaratilanteita

Kolmas asia, joka Haartmanissa työskenteleviä sairaanhoitajia huolestuttaa, on tilat.

Erityisen hankalaksi nähdään se, että psykoottisia potilaita hoidetaan tiloissa, joita ei ole päivitetty psykiatrian toimintaa vastaaviksi. Lisäksi tiloissa hoidetaan samaan aikaan myös muita potilaita.

Psykiatrisella sairaanhoitajalla Antti Koivusella on tästä kokemusta. Hän näyttää pientä huonetta, johon psykiatrian vuodepaikkaa tarvitsevat potilaat tuodaan.

– Täällä tiloissa voi olla vaikkapa aggressiivinen ja väkivaltainen, huumepsykoosissa oleva potilas, kun taas tuossa viereisessä huoneessa avoimien ovien takana saattaa maata vanhuksia, Koivunen kertoo esimerkin.

Hän korostaa, että suurin osa psykiatrian potilaista ei ole väkivaltaisia tai uhkaavia. Tämä on kuitenkin aina mahdollista.

– Toivoisimme, että tilat olisivat edes lukittavat, jolloin poistumaan pyrkivä potilas pysähtyisi oviin eikä niin, että me joudumme hänet pysäyttämään.

Koivusen mielestä on kuitenkin hyvä asia, että psykiatrian päivystys toimii osana yhteispäivystystä.

Tilaongelmaan liittyy osittain sekin, että Haartmanin päivystyksessä sänkypaikat tuppaavat olemaan jo aamusta alkaen melko täynnä. On ollut tilanteita, jolloin potilaita on jouduttu sijoittamaan käytäville.

"On ollut tilanteita, ettei monitoripaikkoja ole riittävästi kaikille potilaille. Tällöin joudutaan miettimään, kuka tarvitsee niitä eniten ja kuka jää ilman. Tuntuu pahalta, ettei hoitajana pysty antamaan potilaille heidän tarvitsemaansa hoitoa ja huolenpitoa." nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

"Päivittäin päivystykseen hakeutuu iso määrä ikääntyneitä ihmisiä, jotka ovat jo aikoja sitten tippuneet hyvinvointiyhteiskunnan rattaista tien laidalle. Miten hoitaisit ihmistä, joka ei pärjää enää kotonaan, vaan tarvitsisi ympärivuorokautista tukea?" nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

Koivusen mukaan ongelma on hoitoketjussa.

– Kotihoidossa on sairaita potilaita, jotka joudutaan tuomaan tänne, ja toisaalta jatkohoito-osastomme ovat ylikuormitettuja, emmekä saa potilaita sinne. Koko hoitoketju on aliresurssoitu ja toimimaton.

Mitä kauemmin potilaat ovat päivystyksessä, sitä enemmän työtä potilaat teettävät siellä työskenteleville hoitajille.

Onko johto ongelmista tietoinen?

Haartmanin päivystyksen johtava ylihoitaja Veronica Renwall kertoo aistineensa sairaanhoitajien uupumuksen.

Kiire on osa päivystyksessä työskentelyä, ja aina ruuhkaa on vaikea ennakoida. Hoitajat sanovat ymmärtävänsä tämän, mutta venymisestä on heidän mukaansa tullut pysyvä olotila.

Renwallin mukaan tämä on käynyt myös hänelle ilmi.

– Keskustelemme paljon täällä päivystyksessä. Käyn täällä usein ja osallistun kokouksiin, joten toki olen tietoinen, hän sanoo.

Renwallin mukaan ongelmiin on pyritty löytämään ratkaisuja – kaikki ei vain aina välity hoitajille asti, hän lisää. Renwall puhuu esimerkiksi työnohjauksesta, jonka tarkoitus on tukea hoitajien jaksamista.

Henkilökuntaakin on vuosien aikana lisätty. Renwall kertoo, että Haartmanin päivystyksen alkuaikoina hoitajia ja osastosihteerejä oli noin 70, kun nyt heitä on yli 100.

– Mutta eihän henkilökuntaa jatkuvasti lisätä, se on ihan totta.

Henkilökunnan suurta vaihtuvuutta Renwall ei allekirjoita: hän toteaa Haartmanin olevan "suosittu työpaikka".

– Osa on äitiyslomalla, ja osa vaihtaa työpaikkaa, mutta ei ole niin, että täällä olisi joku massapako menossa, ylihoitaja sanoo.

Hoitajien mukaan heitä on kehotettu "hallittuun rimanalitukseen"

Haartmanin päivystyksen johdon ja sairaanhoitajien näkemykset eivät kuitenkaan käy yksiin.

Hoitajat kokevat vahvasti, että johto ei kuuntele heitä eikä tilanteen vakavuutta ymmärretä. Esimerkiksi ruuhkatilanteissa, kuten influenssakausina, hoitajien mukaan heitä on kehotettu "hallittuun rimanalitukseen".

– Meille on kerrottu, että siinä vaiheessa, kun resurssit eivät riitä, niin alennetaan hoidon tasoa, psykiatrinen sairaanhoitaja Antti Koivunen kuvaa ja jatkaa:

– Se psykologinen sopimus, jonka olemme tehneet työnantajan kanssa, kun olemme tulleet tänne töihin – se ei enää päde. Eli että me lupaamme tehdä hyvää duunia ja he lupaavat tarjota siihen riittävät resurssit.

Sairaanhoitaja Emilia Helenius puolestaan sanoo, ettei johto seiso hoitajien takana.

– On tunne, että olemme työntekijät vastaan johto, hän kiteyttää.

Helenius ymmärtää, että esimerkiksi rahan puute ei ole johdosta kiinni. Hän toivoisi kuitenkin avoimuutta asian suhteen.

"Kehotetaan juomaan kahvit kahvihuoneessa tai pitämään tauot. Mutta tämä on aivan epärealistista. Harvoin on pokkaa jättää ketään yksin kaaoksen keskelle ja mennä itse kahville." nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

"Työ itsessään olisi mielekästä, jos hoitohenkilöstöllä ja lääkäreillä olisi tietty itseisarvo ja heitä kohdeltaisiin työnantajan puolesta tärkeinä henkilöinä. Sen sijaan henkilöstön voimavarat kulutetaan loppuun ja luodaan mielikuva, että tänne olisi tunkua." nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

Ylihoitaja Renwall ei halua vähätellä hoitajien kokemuksia. Renwallin mukaan kiiretilanteissa on pakko priorisoida, mutta hän ei kehota ketään jättämään asioita hoitamatta.

Renwall muistuttaa, että ruuhkatilanteet päivystyksessä eivät kuitenkaan ole vain Haartmanin asia. Hän viittaa hoitoketjun toimivuuteen, jonka Koivunenkin toi esille.

– Pystymme hoitamaan isoja potilasmääriä paikallisesti, mutta potilaat pitää saada eteenpäin, Renwall toteaa.

Hänen mukaansa jatkohoitopaikkojen kanssa keskustellaan jatkuvasti siitä, miten potilaat saataisiin muihin yksiköihin ja esimerkiksi sänkypaikkoja vapautuisi päivystyksessä nopeammin.

Renwall on ollut myös mukana kehittämässä päivystysapunumero-hanketta, jonka tavoitteena on vähentää turhia soittoja 112:een ja lyhentää päivysten jonoja.

Lisäksi Renwall sanoo, ettei sijaisia aina ole saatavilla, vaikka mahdollisuus vuorojen vahvistamiseen olisi.

– Sanoisin, että tämä on ajan henki. Ei ole välttämättä tarjolla niin paljon henkilökuntaa tai ihmisillä on jo työpaikka. Aiemmin oli helpompi saada keikkalaisia, Renwall kertoo syyksi.

Työhyvinvointi on koetuksella muuallakin

Helsingin kaupungilla on Haartmanin lisäksi päivystys Malmilla. Renwallin mukaan potilaskäyntejä on Malmin päivystyksessä jopa Haartmania enemmän – noin 90 000 käyntiä vuodessa.

Jostain syystä tilanne Malmilla ei kuitenkaan ole yhtä paha kuin Haartmanissa. Tämän vahvistaa molempien päivystysten luottamusmiehenä toimiva Markus Pietikäinen.

Pietikäisen työpiste on tällä hetkellä Malmin päivystyksessä, mutta hänellä on kokemusta molemmista yksiköistä.

– Malmilla työskentelevänä sairaanhoitajana voin sanoa, että meilläkin on paljon ruuhkaa, mutta erityisesti Haartmanissa on ollut kohtuuttoman paljon hoitajia ja lääkäreitä kuormittavia ruuhkatilanteita, Pietikäinen toteaa.

Jos ajatellaan työnkuormituksen jatkuvaa lisääntymistä ja siten työuupumusta, ne eivät ole uusia asioita yleisimminkin sairaala- ja terveydenhuollon alalla.

– Tutkimustulosten ja niiden viestien sekä kokemusten perusteella, mitä meillä on, niin valitettavasti työhyvinvoinnin tila on kokonaisuutena menossa huonompaan suuntaan, sanoo terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestön Tehyn työympäristöasiantuntija Anna Kukka.

Kukan mukaan Tehyyn tulee usein yhteydenottoja, jotka liittyvät henkilöstön määrään sekä osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuuteen.

"Ystäväpiiri kutistuu, kun aina olet joko a) töissä tai b) liian väsynyt tavataksesi ketään. Iso osa kollegoistani ei ole parisuhteessa tai perheellisiä, ja ymmärrän hyvin miksi." nimetön sairaanhoitaja, Haartmanin päivystys

Alkuvuodesta julkaistun Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia sairaala- ja terveydenhuollon henkilöstöstä pelkää työmääränsä kasvavan yli sietokyvyn. Epävarmuus vaivaa ja esimerkiksi uniongelmat ovat lisääntyneet.

– On ihan yleisesti tiedetty, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat alibudjetoituja kasvavaan palvelutarpeeseen nähden, Kukka toteaa.

Kukan mukaan sosiaali- ja terveysala on ollut muutoksessa jo vuosia eikä epäselvälle tilanteelle näy loppua.

– Kunnat ja kuntayhtymät ovat tehneet erilaisia ratkaisuja ja viesti on koko ajan se, että julkista taloutta pitäisi suitsia. Näin on tehty, ja säästöt ovat kohdistuneet henkilöstöön.

"En voisi kuvitella olevani muualla"

Ennen vuoden vaihtumista päivystyksissä on vielä edessä kiireiset ajat. Jo nyt pikkujoulut työllistävät, mutta pian myös joulun pyhät lisäävät potilaiden määrää.

Lisäksi influenssakausi kolkuttelee oven takana.

– Meillä jo nyt päivystys repeilee, niin sitten kun laitetaan tähän päälle vielä 30–50 influenssapotilasta, niin olemme pulassa, Emilia Helenius toteaa.

Heleniuksesta tuntuu pahalta, että arki on pelkkää selviytymistä jatkuvan kiireen takia.

– En ole lukenut ammattikorkeakoulussa kolmea ja puolta vuotta siksi, että kokisin näitä tunteita. Haluaisin tehdä työni hyvin ja kohdata potilaita oikeasti.

Kaikesta huolimatta Helenius ei kuulu niihin, jotka suunnittelevat alan tai työpaikan vaihtoa. Hän kehuu työkavereitaan – hyvän yhteishengen avulla jaksaa, ainakin jossain määrin.

– Kaikesta huolimatta, en voisi kuvitella olevani muualla, Helenius sanoo ja lähtee jatkamaan työvuoronsa loppuun.

Kari Hotakaisen kirjoittama Tuntematon Kimi Räikkönen jatkaa ennätysten murskajaisia. Elokuussa julkaistua kirjaa on myyty jo yli 170 000 kappaletta.

Näin siitä tulee Suomen kaikkien aikojen myydyin kirja ilmestymisvuonnaan. Ykköspaikkaa on pitänyt hallussaan J.K. Rowlingin Harry Potter ja Feeniksin kilta -kirja, jota myytiin vuonna 2004 kaikkiaan 170 200 kappaletta.

Kotimaisten kirjojen myyntitilastoissa Räikkös-kirja nappasi ykköspaikan jo jokin aika sitten, kun se ohitti viime vuonna ilmestyneen Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historia -kirjan. Sitä myytiin viime vuoden aikana 163 000 kappaletta.

Tietokirjaksi luokiteltavan Tuntematon Kimi Räikkönen -kirjan menestys heijastelee kirja-alan laajempia trendejä: Kirjakauppaliiton tilaston mukaan tietokirjojen myynti on ollut tänä vuonna hienoisessa kasvussa. Sen sijaan kaunokirjallisuutta on myyty alkuvuoden aikana kymmenisen prosenttia viime vuotta vähemmän.

Tämän vuoden kirjamyyntitilastot voivat kuitenkin vielä muuttua, sillä vuoden kiivain kirjasesonki eli joulumyynti on parhaillaan käynnissä.

Lue myös:

Elämäkerran kirjoittaja Kari Hotakainen: "Vuosi Kimi Räikkösen seurassa oli urani oudoin"

Ympäristökasvattaja Anne Viitalaakso alkoi jäteluennolla tänä syksynä miettiä oikein tosissaan, miksi muovia pääsee luontoon.

Linnut ja oravat levittävät roskia, kun ne menevät roskalaatikoihin. Tuuli levittää puolestaan roskat vesistöihin, jossa muovi pilkkoutuu mikromuoviksi.

Viitalaakso havahtui siihen, että syy tähän on vääränmalliset roskalaatikot. Hän valokuvasi Tampereen keskustaa ja yllättyi.

– Tampereen keskusta on täynnä isoja roskiksia, jotka ovat ihan avoimia. Oravat ja linnut pääsevät niihin helposti. Totta kai eläimet etsivät ruokaa ja tiputtelevat ruuat. Tuuli levittää roskat maastoon, Anne Viitalaakso sanoo.

Sitä vastoin sisällä esimerkiksi ostoskeskuksissa on usein läpällisiä ja suljettua roska-astioita, vaikka siellä voisi olla ympäristön kannalta avonaisia malleja.

Sama tilanne on muissakin Suomen kunnissa. Tilanne on etenkin maaseudulla Viitalaakson mukaan vaikea.

Nokialainen Anne Viitalaakso on ympäristökasvattaja Tampereella luontokoulussa ja Nokian lintukoulu -kerhon vetäjä. Hän vaikuttaa myös Pirkanmaan lintutieteellisessä yhdistyksessä.

Lintutieteellinen yhdistys ja Nokian Lintukoulu tekivät Viitalaakson havaintojen pohjalta yhdessä aloitteen, että jäteastiat vaihdettaisiin ympäristöystävällisiksi. He esittävät, että avonaisia roska-astioita ei enää ostettaisi.

– Toivomme, että avonaiset jäteastiat siirrettäisiin sisätiloihin ja ulos hankittaisiin esimerkiksi läpällisiä, suljettuja roska-astioita, he ehdottavat.

Aloitteen takana on myös lintuasiantuntija, Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin.

– Toivotaan, että kun uusia roskiksia hankitaan, päädyttäisiin läpällisiin. Markkinoilla on monta hyvää mallia, Viitalaakso sanoo.

Anne Viitalaakso toivoo, että aloite huomioidaan koko Suomessa – tai vielä isommin.

– Toivon, että koko maailmasta poistettaisiin avoroskikset.

Muovi päätyy kaloihin ja ihmisiin

Ympäristökasvattaja kerää itse roskia jatkuvasti. Hän rohkaisee myös lapsia siihen. Mikromuovin määrä maailmassa on hälyttävä.

Tutkijoiden ja asiantuntijoiden pahimmissa skenaarioissa on arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä merissä on painossa mitattuna enemmän muovia kuin kaloja.

– Maastosta pitää kerätä nyt kaikki muovitavara. Kun muovi pääsee vesistöön ja pilkkoutuu mikromuoviksi, sitten sitä ei enää saa pois. Kalat syö muovin ja me syödään ne kalat. Kuinka tarveellistä se ihmiselle on, on tosi huolestuttavaa.

Eläimet jäävät kiinni muoviin

Anne Viitalaakso tapaa luontokoulussa tamperelaisia lapsia esikoulusta yläkouluun. Lasten kanssa puhutaan paljon lajittelusta ja kierrätyksestä.

– Lapset ovat sanoneet, että eläimet jäävät kiinni muovipusseihin tai peltipurkkeihin. Siilejä on löydetty muovipussi selässä. Eläin menee ruuan ja tuoksun perässä ja siksi muovi kiinnostaa.

Anne Viitalaakson mukaan yksi ongelma on se, ettei muovinkeruupisteitä ole tarpeeksi. Samoin viestinnässä olisi toivomisen varaa.

– Kuka tietää, ettei pvc-muovia laiteta muovinkeräyspisteisiin ja mikä menee poltettavaksi. Tiedotusta pitäisi lisätä.

Viitalaakso huomasi valokuvausreissullaan, että avoroskikset ovat yllättävän täysiä. Tämän takia niiden tyhjentäminen vie aikaa, kun ympäriltä pitää kerätä irtoroskia.

– Ihmisten pitäisi valveutua, etteivät he laita roskia, jos roskis on liian täynnä. Jos näyttää siltä, että roskis on täynnä, käveltäisiin se pieni matka seuraavalle roskiksille, hän toivoo.

Umpinaiset roskikset auttaisivat myös lisääntyvään huumeongelmiin ja lääkejäämiin. Suljetut, läpälliset keruuastiat olisivat turvallisempia ruiskujen keräysastioita kuin nykyiset keräysastiat, Viitalaakso sanoo.

Lapset ovat olleet huolissaan muovin lisäksi myös uimarannoilla olevista lasinsirpaleista. Viitalaakso nostaa esille vielä kaksi muuta ongelmaa.

– Puistoalueille suuri ongelma on koirankakka, joka rajaa lasten leikkimistä luonnosta. Olisi tärkeää, että nekin roskat kerättäisiin pois. Purukumin maatuminen kestää lähes ikuisesti, Viitalaakso kertoo.

Hän kannustaa pitämään siivoustalkoita ja vaikuttamaan lähiympäristöön. Luontokoulun lähellä on pysäkillä avoroskis, jonka ympäristökasvattaja vaihtaisi mielellään umpinaiseen.

Lähetä kuva sinun mielestäsi hyvästä tai huonosta roskalaatikosta meille tampere@yle.fi. Julkaisemme parhaita kuvia.

Lue lisää:

Kaupunkilaisten jätöksillä lämmitetään pian satoja taloja – mikromuovit ja huumejäämät poltetaan pois luonnon kiertokulusta

Mikromuovia on jo hengitysilmassakin – suurtehoimurin haaviin tarttui Turun saaristossa runsas hiukkassaalis, joka yllätti tutkijatkin

Seksuaalirikoksista Oulussa epäilty mies on otettu kiinni Saksasta, poliisi kertoo tiistaina iltapäivällä.

Poliisi oli samana päivänä jo ehtinyt julkaista miehen nimen ja kuvan, koska miestä ei ollut tavoitettu.

Häntä epäillään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja pahoinpitelystä, kertoi ylikomisario Marko Kiiskinen Ylelle aiemmin tiistaina.

Miestä epäillään osalliseksi laajaa julkisuutta herättäneeseen tapaukseen, jossa useaa ulkomaalaistaustaista epäillään muun muassa alle viisitoistavuotiaan tytön raiskauksesta.

Samaan tapaukseen liittyen on jo vangittu seitsemän miestä, jotka ovat tulleet Suomeen joko turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Epäillyt teot tapahtuivat yksityisasunnoissa useiden kuukausien aikana.

Poliisi tutkii Oulussa myös kahta muuta rikosepäilyä, joissa epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia ja uhrit alle 15-vuotiaita tyttöjä. Näiden rikosten epäillään tapahtuneen Tuiran kaupunginosassa ulkona ja samana päivänä marraskuun puolessa välissä.

Toista niistä tutkitaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, toista törkeänä raiskauksena ja törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty on ollut pidätettynä, mutta hänet on eilen vapautettu. Hän on kuitenkin edelleen epäilty.

Päivitetty uutista 11.12. kello 15.06: Mies on saatu kiinni, joten uutista on päivitetty kauttaaltaan.

Tampereen Kannen kaupunginosasta tulee täysin poikkeuksellinen Suomessa. Esimerkiksi Helsingin Pasilassa juna-asema on radan päällä, mutta Tampereen Kannelle rakennusmassaa tulee huomattavasti enemmän.

Koko hankkeen kustannusarvio on noin 550 miljoonaa euroa.

Kannelle rakennetaan muun muassa monitoimiareena, hotelli, kasino ja tornitaloja (Rakennusyhtiö SRV:n verkkosivut). Areenasta tulee Tapparan ja Ilveksen uusi kotihalli.

Rakennesuunnittelun merkitys korostuu. Nykyaikaiset laskentaohjelmat ovat kovassa käytössä.

– Siellä on tosi isoja paikallisia kuormia, sanoo SRV:n projektijohtaja Rauno Kulmala.

Videolta voit katsoa keskiviikkona 12. joulukuuta työmaalta tehdyn suoran Yle Areena -lähetyksen.

Rakentajat tekevät jatkuvasti yövuoroa

Työmaan keskeltä kulkevan junaliikenteen vuoksi aikataulut on jouduttu suunnittelemaan erityisen tarkasti. Esimerkiksi elementtiasennuksia päästään tekemään vain yöllä.

– Öisin on noin kuusi tuntia aikaa, jolloin junat eivät kulje, Kulmala sanoo.

Muun muassa nosturinkuljettajat, asentajat ja työnjohtajat tekevät säännöllisesti yövuoroa. Päivisin pystytään tekemään radansuuntaisia töitä, kuten pilarien tekoa.

Myös junaliikenteen näkökulmasta kyse on ainutlaatuisesta työmaasta.

– Kannen rakentamisen kaikissa työvaiheissa täytyy tällainen yksi liikennemuoto ottaa huomioon, sanoo Liikenneviraston projektipäällikkö Mikko Heiskanen.

– Tällä hetkellä missään muualla Suomessa ei ole rautateitä koskevaa rakennustyömaata yhtä vaativassa ympäristössä, Heiskanen jatkaa.

Junat eivät ole myöhästyneet työmaan takia

Junaliikenteen näkökulmasta vaikeimmat työvaiheet on jo ohitettu. Suurimmat muutokset raiteiston laitteistoon, kuten vaihteisiin ja sähköratarakenteisiin, on tehty vuoden 2018 aikana.

Junat eivät ole myöhästelleet työmaan takia ollenkaan. Työmaan läpi kulkee sekä matkustaja- että tavarajunia.

Heiskasen mukaan esimerkiksi työn vaatimat jännitekatkot on onnistuttu suunnittelemaan etukäteen niin hyvin, että junaliikenne ei ole niiden takia joutunut seisomaan.

– Jännite- ja ratatyökatkoja mietitään jopa kaksi vuotta aiemmin, Heiskanen sanoo.

Välillä junien lähtö- tai tuloraiteet ovat voineet poiketa tavallisesta.

– Jos sieltä on yksi laituri ollut poissa pelistä pari tuntia työvaiheen takia, välttämättä matkustajat eivät ole sitä edes huomanneet, Heiskanen sanoo.

Työmaa on edennyt aikataulussa

Monitoimiareenan ja sen yhteyteen tulevan hotellin rakentamisen on määrä alkaa keväällä 2019. Valmiita niiden pitäisi olla kesällä 2021.

Tampere haluaisi järjestää areenassa jääkiekon MM-kisat vuonna 2022.

Tällä hetkellä työmaalla rakennetaan junaratojen suuntaisia tukipalkkeja. Kun tukipalkit ovat riittävän kantavia, voidaan asentaa myös poikittaiselementtipalkit.

– Sitten siihen tulee kuorilaatta palkkien väleihin ja siihen raudoitetaan kansirakenne, joka valetaan lohkoina. Ensimmäinen lohko valetaan todennäköisesti tammikuun alkupuolella, Kulmala kertoo.

80 tonnin elementit suoraan rekasta paikalleen

Aikataulutus helpottuu sen jälkeen, kun kansi saadaan valmiiksi junaradan päälle. Siitä eteenpäin rakentaminen muistuttaa hieman enemmän tavallista työmaata.

– Toki työmaa on sittenkin logistisesti haastava, koska tontti on pieni ja ympärillä on ahtaat kadut, Kulmala sanoo.

Vähäisen tilan takia esimerkiksi elementit on pitänyt tuoda työmaalle samana iltana ja nostaa suoraan rekasta paikoilleen.

– Suurimmat palkit ovat olleet 80 tonnia, joten ei niitä kannata välivarastoida, Kulmala sanoo.

Yle teki Areenassa nähdyn suoran lähetyksen työmaalta 12.12.2018 kello 11.30 alkaen.

Lue myös:

Video kertoo Tampereelle vihdoin rakennettavan areenan yllättävät vaiheet – Kalervo Kummolalla ja Epuilla ollut sormensa pelissä