Lassin sankariteko tapahtui tämän vuoden heinäkuussa. Perheen nukkuessa kuului hiljainen pamahdusääni. Lassi oli perheen kolmesta koirasta ainoa, joka reagoi ääneen ja hyppäsi sängylle herättämään emäntää. Näin tilannetta muistelee nyt Lassin isäntä Turre Metsola:
– Lassi meni vaimon päälle makaamaan, haukahteli ja jopa läpsi tassulla, mikä on todella poikkeuksellista. Siihen vaimo heräsi ja tuli katsomaan, mikä on ongelma. Olohuoneen katto oli jo pudonnut useamman kymmentä senttiä suoraan sohvan päältä, jossa minä nukuin.
Omistaja tajusi, että ei kestä montaa minuuttia ennen kuin rakenteet antaisivat periksi kokonaan. Perhe herätettiin ja lapset siirrettiin turvaan.
Sankarin rankka menneisyys
Monirotuinen Lassi on aikanaan huostaanotettu koira, jolle Helsingin eläinsuojeluyhdistys löysi uuden kodin Metsoloiden perheestä. Uusi isäntä kuvailee Lassia hellämieliseksi koiraksi.
– Lassi on tosi oivaltava koira. Ja tulee aina iholle. Heti kun käy johonkin istumaan, niin Lassi tulee viereen ja tekee itsensä tykö. Ei välttämättä hae huomiota, mutta haluaa olla lähellä.
Yle / Rinna Härkönen
Sankarit palkitaan sunnuntaina
Kennelliitto myöntää tänä vuonna Sankarikoiran arvon 18:lle koiralle. Lisäksi 11 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä. Sankarikoiran arvon voi saada koira, joka on vaikuttanut merkittävästi siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Palkinnot jaetaan ensi sunnuntaina Helsingin Messukeskuksessa.
Herkkuja sankarille
Puoli seitsemän -ohjelma halusi muistaa Lassia jo ennen virallista palkitsemistilaisuutta. Selvisi että Lassin suurinta herkkua ovat – porkkanat! Katso alla olevalta videolta, miten sankari otti lahjansa vastaan.
Monet espoolaiset vanhemmat ovat saaneet joulun alla kouluilta Wilma-viestin, jossa kerrotaan, että opettajille ei tule hankkia kalliita lahjoja.
Kehotus perustuu kaupungin laatimiin virkamiehiä koskeviin vieraanvaraisuusohjeistuksiin.
– Ei se tietenkään ole kauhean suotavaa, että virkatehtäviä hoitaville opettajille annetaan erityisen suuria lahjoja. Se saattaa vähän vääristää virkamiehen arvostelukykyä, sanoo sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä.
Vanhemmille lähetetyssä viestissä sanotaan, että opettajien ei pidä ottaa vastaan yksityisiltä henkilöiltä tai yrityksiltä muuta kuin arvoltaan vähäisiä mainos- tai muita vastaavia lahjoja.
Rahan tai lahjakortin vastaanottaminen on viestin mukaan kielletty kokonaan.
"Ohjeen mukaan rahan vastaanottaminen virkatoimeen kuuluvasta toimenpiteestä voidaan aina katsoa olevan lainvastaista, ja lahjakortti on verrattavissa käteiseen rahaan."
Kiellot ja rajoitukset annetaan juuri ennen joulua
Viestissä tuodaan myös esille, että opettajille ei välttämättä tarvitse antaa lahjaa lainkaan.
"Toivomme huoltajien ja vanhempainyhdistysten muistavan, että lahjan antaminen ja yhteisiin lahjakeräyksiin osallistuminen on aina vapaaehtoista. Mahdollisia muistamisia harkittaessa on syytä noudattaa kohtuullisuutta ja muistaa, että joillekin pienikin summa voi olla suuri."
Viestin lopussa pahoitellaan, että tieto annetaan koteihin näin lähellä lukukauden loppua, kun lahjakeräykset saattavat olla jo käynnissä. Ohjeistus koskee kaikkia Espoon peruskouluja ja lukioita.
1–3 euroa sopiva panostus perhettä kohden
Ruotsinkielisille perheille lähetetyn Wilma-viestin mukaan perheiden tulisi osallistua luokkien yhteisiin lahjakeräyksiin vain 1–3 euron panostuksella.
Svenska Ylen haastattelema Finnoon ruotsinkielisen koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Henrik Ramm-Schmidt pitää kaupungin linjausta yllättävän tiukkana.
– Minusta on yllättävää, että luokan yhteistä lahjaa hyvää työtä tehneelle opettajalle voidaan pitää lahjuksena.
Ramm-Schmidtin mukaan hänen lapsensa luokan perheet ovat usein antaneet 4–5 euroa opettajan lahjakeräykseen. Monesti vanhemmat ovat päätyneet hankkimaan opettajalle lahjakortin. Vanhemmat ovat pitäneet 50–100 euroa sopivana arvona lahjalle.
Lahjan ei tarvitse olla materiaa
Espoon ruotsinkielisen opetustoimen johtajan Barbro Högströmin mukaan vanhemmille tiedotettiin opettajien lahjaohjeistuksesta juuri nyt, koska asia on noussut esille eri keskusteluissa.
– Strategiaamme liittyen olemme keskustelleet erilaisista tavoista, joilla voidaan osoittaa tukea vaikeuksissa oleville perheille. Kunnallislaissa todetaan, että kaikkia tulee kohdella tasavertaisesti.
Högströmin mielestä materiaalisia lahjoja tärkeämpää on se, että ihmiset arvostavat toisiaan sekä henkilöstön, vanhempien että oppilaiden keskuudessa.
– Kaikki voisivat tehdä toistensa päivästä mukavan. Näin voisi olla joka päivä, eikä ainoastaan jouluna.
Länsiväylä kertoi ensin Espoon ohjeistuksesta koskien opettajien lahjoja.
Lue Svenska Ylen juttu opettajien lahjoista täältä.
Amazon on jo aiemmin ostanut Ruotsista laajoja maa-alueita Tukholman länsipuolelta logistiikkakeskuksia varten. Viime keväänä tehdyt vajaan kuuden miljoonan euron kaupat tehtiin kaikessa hiljaisuudessa.
Suomalaistenkin verkkokauppojen pelkona oli, että Amazon valtaisi suurena toimijana pienempien yritysten markkinat.
Datakeskus tarjoaa vain pilvipalveluita Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa. Amazon on kansainvälisten pilvimarkkinoiden ylivoimainen ykkönen.
Kirjakauppana 1990-luvulla aloittanut Amazon on sittemmin laajentanut tuotevalikoimaansa ja noussut menestyväksi maailmanlaajuiseksi yhtiöksi.
Yhtiö pystyy myymään Ruotsista helposti tuotteitaan myös Suomeen, Norjaan ja Tanskaan.
Suomeen tulosta "ei ilmoitettavaa", Amazon sanoi Slushissa
Amazon miettii tarkkaan, milloin se avaa verkkokaupan Ruotsin ja mahdollisesti Suomen markkinoille. Viime viikon startup-yritysten jättitapaamisessa Messukeskuksessa teknologiajohtajasta ei saanut puristettua aikataulua.
Onko Pohjoismaiden lanseeraus kuitenkin suunnitelmissa?
– Näitä tarinoita ja huhuja kuulen kaikkialla. En pidättäisi hengitystäni.
– On puhdasta matematiikkaa, milloin pohjoismaisille markkinoille kannattaa tulla, sanoo Postin kansainvälisen verkkokaupan palvelujen johtaja Sami Finne.
Jos Amazon avaa verkkokaupan Ruotsissa, voisi se vilkastuttaa Ruotsin ja Suomen verkkokauppamarkkinoita ja pakettimäärät voisivat moninkertaistua kokonaisuutena, Finne arvioi.
– Ei olisi pelkästään negatiivinen asia monen suomalaisen verkkokauppiaan kannalta, että kilpailu kasvaa.
Moni suomalainen tilaa jo nyt saksaksi tai englanniksi Amazonin sivuilta tuotteita, joiden toimituskulut Saksasta tilatuista tuotteista ovat ilmaiset yli 39 euron ostoksista.
Toimitusaika on 5-7 päivää, mutta maksamalla hieman enemmän tilauksen saa perille 2-4 päivässä.
Finne huomauttaa, että suomalaiselle verkkokaupalla on hyvä kilpailunopeus ja suuri osa toimituksista saadaan perille seuraavaan päivään mennessä. Posti perii saman päivän aikana perille toimitettavista paketeista 1,35 euron lisähinnan pakettimaksun päälle.
Helsingin poliisin toiminta kansallissosialistien marssia kohtaan itsenäisyyspäivänä on poikinut neljä kantelua laillisuusvalvojille.
Kanteluista kaksi on jätetty eduskunnan oikeusasiamiehelle, yksi oikeuskanslerille ja yksi Poliisihallitukselle, josta se on siirretty esiselvitykseen Valtakunnansyyttäjänvirastoon poliisirikosasiana.
Kaikkien kanteluiden takana on yksityishenkilöitä. Niissä pyydetään tutkimaan poliisin toiminnan lainmukaisuus, kun se takavarikoi Pohjoismaisen vastarintaliikkeen järjestämän Koti vapautta -marssin osallistujilta hakaristiliput ja otti kiinni neljä henkilöä.
Kanteluissa poliisia arvostellaan siitä, että se takavarikoi hakaristiliput, vaikka natsitunnusten käyttö ei ole Suomessa rangaistavaa.
Esimerkiksi oikeuskanslerille jätetyssä kantelussa sanotaan, että takavarikoidessaan hakaristiliput ”poliisi ylitti toimivaltansa ja toimi vastoin virkavelvollisuuksiaan ja hallinnon oikeusperiaatteiden vastaisesti ilman lakiin perustuvaa oikeutta”.
Kantelijan mukaan poliisin toiminnassa oli myös kysymys "poliittisesta motiivista, jolla haluttiin estää mielipiteen vapaus poliisin inhoamalta joukolta".
Kanteluiden käsittelyajoista ei ole vielä tietoa, mutta esimerkiksi oikeusasiamiehelle tulevien kanteluiden käsittelyaika on noin kolme kuukautta.
Poliisi: Hakaristiliput liian provosoivia
Helsingin poliisi takavarikoi kolme hakaristilippua itsenäisyyspäivänä kansallissosialistien Kohti vapautta -marssiin osallistuneilta henkilöiltä. Liput päätettiin ottaa pois vain parikymmentä minuuttia sen jälkeen, kun kulkue oli lähtenyt Kaisaniemenrannasta kohti Hakaniemeä.
Helsingin poliisin viestintäjohtaja, ylikomisario Juha Hakolakertoi tuoreeltaan tuolloin Ylelle, että hakaristilippujen poistamispäätös perustui kokoontumislakiin, jonka mukaan poliisi voi julkisen kokoontumisen aikana antaa määräyksiä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Poliisi arvioi, että lippujen kantamisella pyrittiin provosoimaan, ja se voisi johtaa yleisen turvallisuuden vaarantumiseen.
Hakaristilippujen poisto-operaation yhteydessä poliisi otti kulkueesta kiinni neljä henkilöä, koska he yrittivät estää lippujen pois ottamisen. Poliisi perusteli kiinniottoja rikoksilta ja häiriöltä suojaamisella. Poliisi epäilee kiinniotettuja alustavasti kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Pohjoismaisen vastarintaliikkeen marssiin osallistui lähes 300 ihmistä. Heidän joukossaan oli muun muassa joitakin kymmeniä Soldiers of Odin -katupartiojärjestön jäseniä ja kymmeniä ihmisiä Pohjoismaisen vastarintaliikkeen väreissä.
Suomen ilmastotoimet näyttävät uusilla laskelmilla riittäviltä jopa silloin, jos metsien hakkuita lisätään yli nyt kestävänä pidetyn rajan.
– Ensimmäistä kertaa ollaan siinä tilanteessa, että hakkuutaso voidaan nostaa yli 80 miljoonan kuutiometrin. Siitä huolimatta hiilinielu jatkaa kasvuaan sillä uralla, mitä se on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana, sanoo Helsingin yliopiston tutkija-tohtori Tuomo Kalliokoski.
Suomen luonnonvarakeskuksen Luken tekemät uudet laskelmat Suomen hiilinielujen tulevasta koosta julkaistiin keskiviikkona. Laskelmien mukaan hiilinielujen koko on aiemmin arvioitu alakanttiin. Valitsemalla malliin esimerkiksi korkeamman vaikutuksen ilmastonmuutoksen aiheuttamalle metsien kasvulle, nielujen koko näyttää ensi vuosikymmenellä suuremmalta, kuin aiemmin on arvioitu.
Uuden arvion mukaan vuosina 2021–2015 hiilinielut, siis pääasiassa metsät, sitovat hiiltä 34,77 miljoonaa tonnia, jos mukaan lasketaan myös puusta valmistetut tuotteet ja 27,88 miljoonaa tonnia ilman puutuotteita.
Yle Uutisgrafiikka
Kriittinen vertailutaso ei alitu
Vaikka hiilinielu metsähakkuiden ja biotalousinvestointien myötä pienenee, se ei kuitenkaan tipu Luken laskelman mukaan alle kriittisenä pidetyn vertailutason missään vaiheessa 2050-luvulle mentäessä.
Jos näin kävisi ja maankäyttö, kuten metsien hakkuut, olisivat laskennallinen päästö, tarvittaisiin muilla sektoreilla kuten liikenteessä tiukempia ilmastotoimia.
– Tässä oletukset ja valinnat perustuvat EU:n lakitekstiin. Kun tutkijat tekevät skenaarioita, he voivat itse valita oletuksensa ja tulokset ovat sen mukaiset, sanoo Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen.
Luken apulaisprofessori Aleksi Lehtonen myöntää mallin epävarmuuden ja sanoo, että epävarmuudet ovat isot.Mårten Lampén / Yle
Kiihtyykö metsien kasvu lopulta vai ei?
Ilmastotieteellisesti nielut eivät laskelmia muuttamalla mihinkään kasva, vaikka laskennallisesti hiilinielut näyttävät Luken mallissa isommilta ja Suomen ilmastopolitiikka näyttää EU:ssa riittävältä.
– Suhtaudumme varauksella näihin tuloksiin, mihin nyt on päästy. Olettamuksia muuttamalla voidaan hyvin voimakkaasti vaikuttaa myös lopputulokseen, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Uudessa laskelmassa tehdään nyt rohkeampia arvioita hiilinieluista kuin aiemmin. Metsiemme puuston lasketaan kasvavan rajusti.
– Kova poliittinen paine, että pystyttäisiin sekä säästämään että syömään sitä kakkua, eli sekä lisäämään hakkuita että suojelemaan ilmastoa, Hölttä sanoo.
Suomi siis pääsee uusilla laskukaavoilla eroon sanktioista, vaikka metsiä hakattaisiinkin enemmän esimerkiksi sellutehtaiden tarpeisiin.
– Vaikka kyse on ilmastosopimuksen toteuttamisesta, niin mennään metsätalous edellä ja koitetaan ilmastonsuojelu saada mahtumaan siihen malliin, jos se vain onnistuu, Hölttä sanoo.
Suuri kysymysmerkki on, että kun arvioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa metsien kasvun kiihtymistä, tapahtuuko sitä lopulta vai ei.
– Uusimmat, parhaimmat tieteelliset löydökset osoittavat, että voi hyvinkin olla, että kasvu ei saavuta tällaisia tavoitteita, mitä nyt ennustetaan. Tämä johtuu siitä, että maaperän ravinteet rupeavat rajoittamaan kasvua, tutkija-tohtori Kalliokoski sanoo.
Vasta kun Luke julkaisee laskelmiensa luvut, tieteellinen yhteisö pystyy arvioimaan, kestävätkö ne tieteellistä arviointia.
Helsingin yliopiston tutkija-tohtori Tuomo Kalliokoski uskoo, että Suomen esittämä tapa laskea hiilinieluja menee EU:ssa helposti läpi.Mårten Lampén / Yle
Vaikuttaako poliittinen paine?
Maa- ja metsätalousministeriön alaisen Luken laskelmat ovat herättäneet keskustelua jo ennakkotietojen perusteella, ja niitä on pidetty jopa poliittisina.
– Tässä mennään biotalous eikä ilmasto edellä. Surullista tämä on siksi, että jos LULUCF-asetusta [hiilinielujen laskentaa] horjutetaan, horjuu myös EU:n ilmastopolitiikka, twiittasi Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Otto Bruun.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen kiistää epäilyt.
– Tutkimustuloksia me ei ohjata. Tämähän ei ole tutkimus, vaan tämä on laskenta, joka on tehty tiettyjen kriteerien mukaan. Matkan varrella on tehty valintoja, ja ne on läpinäkyvästi kerrottu.
Nyt julkaistua hiilinieluarviota ei voi kuitenkaan verrata mihinkään aikaisempaan laskelmaan, koska se on laskettu eri tavalla kuin aiemmat.
Seuraavaksi laskelma menee muiden EU-jäsenmaiden ja komission asiantuntijoiden arvioitavaksi.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen kertoi tänään, miten Luken hiilinielulaskelmat on tehty.Mårten Lampén / Yle
Porin prikaatin 1. jääkärikomppania on läpäissyt sotilasliitto Naton tekemän suorituskyvyn arvioinnin, ilmoittaa Maavoimat.
Arviointi yhdistettiin kriisinhallinnan harjoitukseen, joka pidettiin Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa marraskuun lopulla. Naton valtuuttama suomalaisista ja ulkomaalaisista arvioitsijoista koostuva ryhmä esittää nyt Natolle, että jääkärikomppanian taisteluvalmiutta vahvistetaan.
– Tämä osoittaa, että pystymme antamaan varusmiehille kansainvälisen kriisinhallinnan vaikeisiin olosuhteisiin tähtäävän koulutuksen, Porin prikaatin komentaja, eversti Mika Kalliomaa sanoo.
Porin prikaatin 1. jääkärikomppania on ensi vuoden ajan sekä Naton NRF-valmiudessa että osa Suomen ilmoittamaa YK:n ja EU:n joukkopoolia. NRF tarkoittaa niin sanottuja Naton nopean toiminnan joukkoja.
Pääministeri Theresa May sanoi lyhyessä lausunnossaan virka-asuntonsa edessä, että hän on valmis kamppailemaan asemansa puolesta. May sanoi, että hän aikoo lopettaa aloittamansa työn. Pääministeri vakuutti laittavansa peliin kaiken arvovaltansa.
– Konservatiivien on oltava maltillinen puolue, joka toimii kansalaisten hyväksi.
Mayn mukaan kansakunnan on viimein yhdistyttävä.
– Olemme viettäneet viikkoja repien itseämme kappaleiksi luomalla yhä uusia jakolinjoja.
Konservatiivipuolueessa on kerätty ainakin 48 kirjettä, joissa edustajat esittävät epäluottamuslausetta pääministeri Maylle. Esitys on 1922-komitean säännösten mukainen.
Mayn vastustajat konservatiivipuolueessa saivat aamupäivällä kokoon epäluottamusäänestykseen tarvittavat kirjeet. 1922- komitean puheen johtaja Sir Graham Brady ilmoitti, että luottamuslauseäänestystä kannattaa ainakin 15 prosenttia parlamenttiryhmän edustajista.
Parlamentin alahuoneen konservatiiviryhmä äänestää Mayn luottamuksesta klo 20-22 Suomen aikaa salaisessa lippuäänestyksessä. Äänet lasketaan heti ja tulos ilmoitetaan vielä illan aikana, kertoo muun muassa the Guardian-lehti.
Ministereiltä tukea
Pääministeri Mayn asema on käynyt viime päivinä tukalaksi. Pääministeri on vienyt brexit-eroa eteenpäin kansanäänestyksen tuloksen mukaisesti. Parlamentin alahuoneen oli määrä äänestää EU:n kanssa allekirjoitetusta erosopimuksesta eilen tiistaina. Pääministeri May päätti kuitenkin lykätä äänestystä. Hän keskusteli eilen EU-johtajien kanssa selvennyksistä nykyiseen sopimukseen.
Pääministeri saa puolueestaan myös tukea. Sisäministeri Sajid Javid sanoi, ettei Britannian nykytilanteessa kannata järjestää ennenaikaisia vaaleja. Myös ympäristöministeri Michael Gove ja työ-ja eläkeministeri Amber Rudd ovat ilmaisseet antavansa pääministerille täyden tukensa.
Pääministeri tarvitsee taakseen yksinkertaisen enemmistön, 158 edustajaa 315 edustajasta. Britannian yleisradioyhtiö BBC on laskenut, että äänestyksen edellä 174 edustajaa on antanut tukensa Maylle.
Epäluottamuslauseäänestyksen jätti konservatiivipuolueen parlamentaariselle komitealle brexitiä kannattava Jacob Rees-Mogg.
OIkeusministeri väläytti jo brexitin viivyttämistä
Oikeusministeri David Gauke sanoi BBC:n haastattelussa, että jos May häviää äänestyksen, voidaan brexit-eroa viivyttää pykälän 50 perusteella. Gauke arvioi, että Britannia tuskin jättää Euroopan Unionin suunnitellusti 29.3. 2019.
EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi keskiviikkona kuulleensa pääministeri Mayn huolia ja käyvänsä keskusteluja EU-maiden johtajien kanssa huomisen huippukokouksen edellä. Juncker oli keskustellut puhelimessa muun muassa Hollannin pääministeri Mark Rutten ja Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa. Junckerin näkemyksistä kertoi komission tiedottaja Margaritas Schinas.
Seuraajakeskustelu jo käynnissä
Jos May joutuisi jättämään pääministerin tehtävät, Britannian polittisessa keskustelussa on noussut esille useita seuraajaehdokkaita.
Spekulaatioissa on mainittu esimerkiksi entisen brexit-ministerin Dominic Raabin, entisen ulkoministerin Boris Johnsonin, ympäristöministeri Michael Goven ja työ- ja eläkeministeri Amber Ruddin nimet.
Tuleva influenssakausi, joulu, uusivuosi ja liukkaat kelit ruuhkauttavat jo nyt tiukilla olevat Helsingin päivystykset. Yle uutisoi eilen, että sairaanhoitajat kokevat potilasturvallisuuden vaarantuvan jatkuvasti Haartmanin päivystyksessä Helsingissä.
Haartmanin päivystykseen liittyen tehtiin viime talven influenssakauden aikaan ennätysmäärä potilasturvallisuusilmoituksia.
– Osa oli kieltämättä sellaisia, että niistä voidaan katsoa, ettei potilasturvallisuus ollut sillä tasolla kuin sen olisi pitänyt olla, vs. päivystysten johtajalääkäri Laura Pikkarainen myöntää.
Pikkaraisen mielestä syynä oli nimenomaan vaikea influenssakausi, joka alkoi viime vuoden lopussa ja jatkui pitkälle tämän vuoden kevääseen.
Vs. päivystysten johtajalääkäri Laura Pikkarainen myöntää, ettei potilasturvallisuus Haartmanin päivystyksessä ollut edellisen influenssakauden aikaan sillä tasolla kuin sen olisi pitänyt olla.Kristiina Lehto / Yle
Aluehallintovirasto huomauttanut ruuhkien huonosta hoidosta jo kaksi vuotta sitten
Hoitajien mukaan henkilökuntaa ei ole riittävästi. Potilaita ei myöskään saada siirrettyä tarpeeksi nopeasti eteenpäin, jolloin päivystyksen sänkypaikat ylikuormittuvat. Jatkuvan kiireen vuoksi sairaanhoitajat voivat työssään huonosti ja kärsivät työuupumuksesta.
Laura Pikkarainen toteaa hoitajien olevan oikeassa siinä, että Haartmanin päivystyksessä on tiukkoja päiviä ja vuoroja.
Ongelma on tunnistettu jo vuonna 2016, kun aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnit kaikkiin Suomen suurimpiin päivystyksiin.
– Saimme muuten puhtaat paperit, mutta ruuhkatilanteet ja niiden hallinta nostettiin kehitettäväksi asiaksi. Ja se pitää edelleen paikkansa, Pikkarainen sanoo.
Vajaassa kymmenessä vuodessa potilaskäynnit Haartmanin päivystyksessä ovat kasvaneet noin 65 000 vuosittaisesta käynnistä noin 85 000:een.
Päivystykseen ei voi tulla kuka tahansa töihin
Pikkarainen toteaa, että ruuhkatilanteissa vaikeaa on erityisesti ylimääräisten työntekijöiden löytäminen. Töihin ei voida ottaa muita kuin lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka ovat harjaantuneet tekemään kiireistä päivystystyötä.
Haartmanin sairaalassa on käytössä oma varahenkilöstö sekä sijaispooli. Lisäksi sairaala hyödyntää keikkatyöläisiä välittävää Seurea.
– Mutta kun nämä kaikki on käytetty, niin meillä ei enää ole yksinkertaisesti varajärjestelmän varajärjestelmää, josta ottaa henkilöitä. Tällöin joudumme sijoittelemaan uudestaan olemassa olevia hoitajia, olemassa olevia lääkäreitä.
– Kuka tahansa ei voi heti tulla tänne töihin, se on selvää. Tämä on vaativa paikka, sanoo Pikkarainen.
Vaikka joulu ja infleunessakausi tulee varmasti joka vuosi, tarkaa ajankohtaa pahimmalle ruuhkalle on kaupungin mukaan silti vaikea tietää.
– THL seuraa maailmanlajuisen epidemian tuloa, joten me tiedämme, milloin se on esimerkiksi Australiassa ja me tiedämme suurin piirtein milloin se tulee. Mutta me emme tiedä minä päivänä ja millä vuorolla, eli aamulla, illalla vai yöllä. Silloin me pystymme soittamaan ex-tempore meidän sijaislistaa läpi ja pyytämään ennalta jo resurssoitujen lisäksi lisää väkeä töihin, Pikkarainen selittää.
– Sellaista reagointikykyä meillä ei ole, että me voisimme minuutissa tai tunnissa hankkia tänne 15 – 30 prosenttia lisää työvoimaa eli saman verran kuin ruuhka-akoina tulee potilaita yli keskivertomäärän.
Pikkarainen kertoo, että Haartmanin päivystyksessä on kuitenkin otettu oppia viime talvesta.
– Viime influenssakauden jälkeen olemme tehneet yksityiskohtaisemmat suunnitelmat Helsingin sairaalan kanssa jatkohoitopaikoista, jotta tilanne olisi paremmin hallinnassa. Myös rokotuskattavuutta on nostettu potilaissa, eli kaikesta varautumisesta on opittu.
Henkilökunnan määrää on vuosien aikana lisätty. Haartmanin päivystyksen alkuaikoina hoitajia ja osastosihteerejä oli noin 70, kun heitä on nyt yli 100.
Kristiina Lehto / Yle
"Hallittu rimanalitus" ei koske potilaan hoitoa
Hoitajien mukaan ruuhkatilanteissa, kuten influenssakausina, heitä on kehotettu "hallittuun rimanalitukseen" silloin kun resurssit eivät riitä.
Pikkarainen toteaa, ettei hän itse eikä ylihoitaja ole käyttänyt termiä.
Pikkaraisen mukaan osastonhoitaja on tunnistanut lausahduksen omakseen. Pikkarainen kuitenkin kieltää jyrkästi, että tämä tarkoittaisi hoidon tason laskemista.
– Sillä on tarkoitettu sitä, että kiiretilanteessa keskitymme ainoastaan potilaan hoitoon. Rimaa alennetaan kaikessa oheistoiminnassa: ei täytetä kaappeja, ei tehdä lääketilauksia vaan lykätään niitä, jopa kirjausten tekemistä voidaan lykätä ja vuorokausiraportin tekemistä lykätään. Potilaan hoidon kohdalla rima kuitenkin ylitetään aina, ei koskaan aliteta.
Aikuisviihdetähti Stormy Daniels (oikealta nimeltään Stephanie Clifford) joutuu maksamaan 290 000 dollaria eli noin 254 000 euroa presidentti Donald Trumpin oikeudenkäyntikuluja.
Daniels hävisi kanteensa Trumpia vastaan lokakuussa. Daniels oli syyttänyt Trumpia kunnianloukkauksesta.
Daniels oli kertonut julkisuuteen joutuneensa uhkailujen kohteeksi sen jälkeen, kun oli nostanut kanteen Trumpia vastaan. Trump tviittasi tähän, että Danielsin puheet olivat valhetta.
Trumpin asianajajat olivat vaatineet, että Danielsin pitäisi maksaa kaikkiaan 800 000 dollaria Trumpin oikeudenkäyntikuluja ja sakkomaksuja, Oikeus tuli lopulta siihen tulokseen, että Danielsin pitää maksaa oikeudenkäyntikulut, mutta sakkoa vain 1 000 dollaria.
Trump iloitsi lokakuun oikeusvoitosta lähettämällä tviitin, jossa nimitti Danielsia "hevosnaamaksi".
Asianajaja kuulee tuomionsa tänään
Kunnianloukkausasiaa merkittävämpi oikeudenkäynti on tulossa päätökseen tänään, kun Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen saa tuomionsa koskien Danielsille ja toiselle aikuisviihdetähdelle Karen McDougalille maksetuista rahoista.
Cohen maksoi naisille, jotta he eivät kertoisi julkisuuteen seksisuhteistaan Trumpin kanssa.
Oikeus punnitsee, rikkoivatko maksut Yhdysvaltain vaalilakia, sillä maksuilla oli mahdollisesti vaikutusta tuolloin käynnissä olevaan vaalikampanjaan.
12.12. klo 8.07 Uutista täsmennetty: Cohen on Trumpin entinen asianajaja. Täsmennetty myös viimeisen lauseen sanamuotoa.
Vantaalla on nyt viiden vuoden ajan pyritty eroon ulkoilmassa kiemurtelevista leipäjonoista ja yritetty kehittää ruoka-apua siten, että ihminen tulisi kohdatuksi kokonaisvaltaisesti ja kunnioittavasti.
Ruoka-apua tarvitsevia ihmisiä yhteen kokoavat yhteisöruokailut ovat olleet laajasti esillä, mutta Vantaalla kyse on laajemmasta kokonaisuudesta.
Yhteinen pöytä -mallissa hävikkiruoka kootaan keskitetysti yhteen paikkaan, mistä se siirretään yli 60 jakopisteelle. Samalla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä.
Siksi toiminnan nimeä on nyt pohdittu uudelleen.
– Huomasimme tänä vuonna, että Yhteinen pöytä -nimi johtaa hiukan harhaan. Se käsitetään usein pelkiksi yhteisöruokailuiksi, vaikka yhteisen pöydän malli on paljon enemmän. Olemme kestävän kehityksen malli, jossa sekä ekologinen, sosiaalinen että taloudellinen puoli otetaan huomioon. Siksi Hukaton Vantaa, jotta mikään tai kukaan ei menisi hukkaan, sanoo projektipäällikkö Hanna Kuisma.
Tutkitusti toimiva konsepti
Yhteinen pöytä -konseptia on tutkittu ulkopuolisen tahon voimin ja tuore vaikuttavuusarviointi kertoo, että Vantaalla ollaan oikealla tiellä.
– Todistetusti ollaan saatu tätä ruoka-apuverkostoa käsittämään, että he todella ovat verkosto. He voivat yhdessä kehittää asioita ja saada toisiltaan vertaistukea. Lisäksi hävikkiterminaalimme on melko ainutlaatuinen. Ruokahävikin hyötykäyttö on tehokasta, kun se voidaan jakaa terminaalista kymmeniin kohteisiin, Kuisma kertoo tuloksista.
Ruoka-apukohteita on Vantaalla kaikkiaan 65, joista osa tarjoaa jonkinlaista hävikkiruokaa, osa jakaa ruokakasseja ja joissakin paikoissa tehdään molempia.
Projektipäällikkö Kuisman mukaan kohteet jakautuvat Vantaalla melko laajalle ja kattavalle alueelle. Tarkoitus on, että erilaisissa elämäntilanteissa oleville avun tarvitsijoille olisi tarjolla riittävästi erilaista toimintaa, riittävän lyhyen matkan päässä.
Yhteisöllisyydellä edelleen suuri merkitys
Vaikka Hukaton Vantaa -nimellä halutaan korostaa mallin monipuolisuutta, uskotaan Vantaalla yhä yhteisöruokailujen voimaan.
Kuisma mainitsee yhtenä esimerkkinä Hämeenkylän yhteisölounaan, jonne saapuu lähiympäristöstä runsaasti erilaisia ihmisiä sekä syömään että tapaamaan toisiaan.
– Johonkin yhteisöön kuuluminen hyödyttää kaikkia ihmisiä, myös ruoka-avun saajia. Yhteisö kantaa, kun on vaikeinta ja sen avulla voi tarjota muutakin kuin vain sen ruokakassin.
Myös vaikuttavuusarvioinnin tulokset kertovat, että suurin osa ruoka-avun saajista pitää nykyistä toimintamallia arvossaan. Kuisman mukaan 85 prosenttia kyselyyn vastanneista piti sisätiloissa tapahtuvaa, yhteisöllistä ruoka-apua mieluisana.
Kuisma myöntää kuitenkin, että eniten avun tarpeessa olevat eivät välttämättä pääse osalliseksi mistään ruoka-avusta.
– On ihmisiä, jotka eivät pääse poistumaan kotoaan syystä tai toisesta. He eivät tällöin pääse leipäjonoihin, yhteisölounaisiin eivätkä mihinkään variaatioihin siltä väliltä.
Auttaminen ei ole ikäkysymys
Vantaan Yhteisen pöydän toiminnassa kolme vuotta vapaaehtoistyöntekijänä mukana ollut eläkeläinen Reino Söderholm, 71, on mielissään siitä, että kaiken ikäiset voivat halutessaan auttaa muita ihmisiä.
– Ruoka-apua tarvitsevat ihmiset ovat todella hädässä, ja tuntuu hyvältä, että tässä iässä pystyy vielä auttamaan toisia. Eikä velvoiteta olemaan koko päivää paikalla, muutama tunti kerralla riittää hyvin.
Kaksi päivää viikossa vapaaehtoistyötä tekevä Söderholm korostaa myös yhteisöllisyyttä. Toisen ihmisen seuraa kaipaavat sekä ruokailijat että työntekijät.
– Sen näkee, miten monet kaipaavat seuraa ja ovat yksinäisiä. Kyllä kaikkien pitää aina välillä päästä ulos keskustelemaan toisten ihmisten kanssa.
Turkki sanoo olevansa valmis uuteen sotilasoperaatioon Syyriassa.
Turkin kohteena ovat Pohjois-Syyriassa olevat kurdijoukot, jotka Turkin mukaan ovat terroristitaistelijoita.
Turkki on tehnyt jo yli kaksi vuotta iskuja Eufrat-joen länsipuolella toimivia kurdeja vastaan. Nyt sen tarkoitus on siirtyä myös joen itäpuolelle.
– Aloitamme operaation muutaman päivän kuluessa, presidentti Recep Tayyip Erdoğan kertoi aseteollisuuden järjestämässä kokouksessa Ankarassa.
USA:n ja Turkin yhteistyö kangerteli
Erdoğanin päätös Syyrian sotatoimista koettelee Turkin suhdetta Yhdysvaltoihin, joka on tukenut alueella toimivia kurdeja.
Presidentti Erdoğan täsmensi, että amerikkalaissotilaat eivät koskaan ole Turkin armeijan kohteina.
Turkin ja Yhdysvaltain sotilaat aloittivat viime kuussa yhteiset partioinnit Pohjois-Syyriassa, mutta yhteistyö osoittautui vaikeaksi, sillä Turkki jatkoi kurditaistelijoiden pommittamista.
Yhdysvalloilla on noin 2 000 sotilaan suuruiset joukot Syyriassa.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan kolmen kuukauden taksimatkojen kulut ovat noin 5 000 euroa, kertoo Uutissuomalainen.
Uutissuomalainen kävi läpi lapsiasiavaltuutetun taksimatkat syyskuun alusta marraskuun 27. päivään saakka. Tänä aikana taksimatkoja on kertynyt 4 289,80 euroa, kun esimerkiksi linja-automatkoja on samalta ajalta kertynyt vain 71,30 euroa ja junakuluja 678,54 euroa.
Jos huomioon otetaan vielä kirjanpitoon laittamattomat kuitit, nousevat valtuutetun taksikulut marraskuun loppuun mennessä yhteensä 5 170 euroon, Uutissuomalainen kertoo.
Kurttila perustelee Uutissuomalaiselle taksin käyttöään muun muassa ajansäästöllä, työhyvinvoinnilla ja kuljettajien kanssa käydyillä keskusteluilla.
Lapsiasiavaltuutetun virka täytetään aina viiden vuoden määräajaksi, ja Kurttilan kausi on pian loppumassa. Kurttila on hakenut tehtävää uudelleen, mutta samanaikaisesti hän pyrkii myös kansanedustajaksi Keski-Suomen piiristä SDP:n listalta.
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista.
Joukkuevoimisteluvalmentaja Titta Heikkilä on ehdolla Vuoden valmentajaksi. Vuoden valmentajan nimi kerrotaan Urheilugaalassa ensi tammikuussa.
Äänestykseen voivat osallistua kaikki jäsenmaksunsa maksaneet Urheilutoimittajain liiton ja sen paikalliskerhojen jäsenet. Äänestys on perinteikäs, sillä Vuoden urheilija on valittu jo vuodesta 1947.
Titta Heikkilä on Tampereen Sisun Minettien valmentaja. Minetit ovat voittaneet joukkuevoimistelun maailmanmestaruuden Heikkilän alaisuudessa kahdesti.
Heikkilän valmennusmetodeista on esitetty tänä syksynä kovaa kritiikkiä. Urheilulehti julkaisi syksyllä artikkelin, jonka mukaan kaudella 2011–12 kolme Heikkilän valmentamaa tyttöä sairastui anoreksiaan. Lehden mukaan Heikkilä on esimerkiksi haukkunut ja nöyryyttänyt Minettien voimistelijoita.
Heikkilä on kiistänyt osan väitteistä. Hän on sanonut, ettei hänen tarkoituksenaan ole ollut koskaan loukata ketään.
Myös Heikkilän valmentajakollega Teija Kukkala on ehdolla Vuoden valmentajaksi.
Urheilutoimittajain liitto: Ei kannanotto
Urheilutoimittajain liiton hallituksen puheenjohtaja Kalle Virtapohja vahvistaa Ylelle, että Titta Heikkilä on ehdolla Vuoden valmentajaksi. Urheilutoimittajain liiton erillinen valiokunta on valinnut ehdokkaat.
Virtapohja ei ole perehtynyt kohuun Heikkilän valmennusmetodeista.
– Hänet on valittu ehdokkaaksi täysin valmentajaosaamisen ja näyttöjen perusteella. Listoja kootessa ei ole merkitystä sillä, nouseeko hän ehkä kyseenalaisessa valossa otsikoihin tai esille.
Hän korostaa, että kyseessä on Vuoden valmentaja -äänestys.
– Tämä ei ole äänestys vuoden eettisimmästä tai kannustavimmasta valmentajasta, Virtapohja sanoo.
Äänestyslistojen tarkoitus on, että 1300 urheilutoimittajaa voi äänestää Vuoden parasta valmentajaa.
– Se ei ole kannanotto mihinkään suuntaan, millä tavalla hän on tuloksiaan valmentajana saavuttanut. Hänen valmentajaosaamisensa on tuloksekasta ja sillä perusteella hän on listalla.
Strasbourgin joulutoriperinne on useiden satojen vuosien mittainen. Torit ovat keskieurooppalainen tapa kohottaa joulunodotuksen tunnelmaa.
Joka vuosi torille kutsutaan yksi maa tai alue vieraaksi. Tänä vuonna Strasbourgin vanhaan keskustaan levittäytyvän joulutorin yhtenä teemana on ollut Suomi.
Suomi on näyttäytynyt joulupukin kotimaana. Gutenbergin aukiolle on viritetty tulisijat loimulohineen.
Suomalaisia jouluherkkuja
Torikojuissa on esitelty suomalaisia jouluperinteitä ja jouluruokia. Näytillä on tuotu myös perinteiset poronnahkat.
Lisäksi esillä ovat olleet lukuisat kalaherkut, niin lohesta kuin makeankin veden kaloista. Myös hirvestä valmistetut makkarat ja suomalaiset alkoholijuomat ovat olleet torilla tarjolla.
Omat kojunsa ovat olleet myös suomalaisilla saunaan ja hyvinvointiin liittyvillä tuotteilla sekä käsityötuotteilla, kuten koruilla.
Poliisiautot partioivat keskiviikkoaamuna suomalaisen joulutorin edustalla Gutenbergin aukiolla.Anna Saraste / Yle
Esillä myös suomalainen musiikki
Marraskuun lopulta lähtien Strasbourgin joulutorin Suomi-teema on myös kuulunut. Sellisti ja laulaja Seeli Toivio on esiintynyt Strasbourgin katedraalissa ja esittänyt suomalaisia säveliä.
Hors-la-voix -kuoro esitti kaupungissa itsenäisyyspäivänä muun muassa suomeksi laulettuja kuorolauluja.
Myös Niko – lentäjän poika elokuvat ovat kuuluneet suomalaiseen ohjelmistoon.
Suomi esittäytyy Strasbourgin joulutorilla joulupäivään saakka.
Strasbourgissa poliisi on keskiviikkona etsinyt ampujaa, joka tappoi tiistai-iltana kaksi ihmistä ja haavoitti kolmeatoista. Poliisi epäilee, että ampuja on 29-vuotias mies, joka on radikalisoitumisen vuoksi ollut viranomaisten seurannassa.
Yle kertoo viimeisimmät tiedot Strasbourgista erikoislähetyksessä kello 16.10-16.45. Voit seurata lähetystä TV1:stä tai tämän jutun pääkuvasta, kun lähetys alkaa.
Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä raportoi paikan päältä, studiossa vieraina ovat professori Niilo Kauppi Strasbourgin yliopistosta ja ulkoministeri Timo Soini.
Keskustelu suljettiin, koska osa keskustelijoista ei noudattanut Ylen kommentointiohjetta.
Nyt on erityislasten ja kehitysvammaisten aika loistaa ja tuoda valoa pimeyteen, sanoo Special Lucia -idean äiti, kokkolalainen Mirka Johansson.
Äänestyksessä oli ehdolla kuusi 15–25-vuotiasta kehitysvammaista tyttöä ja naista.
Special Luciaksi kruunattu yläkoululainen Elisa Kotisaari iloitsee tittelistään ja uskoo voittaneensa iloisuudellaan. Samaa fiilistä hän odottaa myös Lucia-vuodeltaan.
– Hauskuutta ja iloisuutta, Kotisaari sanoo hymyssä suin.
Asenteissa ja oikeuksissa riittää korjattavaa
Idean äiti Mirka Johansson haluaa herättää ideallaan keskustelua erityislasten ja kehitysvammaisten oikeuksista. Tasa-arvoiseen kohteluun on vielä matkaa.
Johansson on kotikaupungissaan tunnettu hyväntekeväisyysprojekteista. Special Lucia -ajatustaan hän kuitenkin ensin epäröi.
– Tiedämme kaikki, millaisia ihmiset voivat olla. En halua ideoillani altistaa ketään yhtään enempää kiusaamiselle. Vammaisten syrjintää selvittävässä kyselyssä 60 prosenttia kertoi kiusaamisesta ja syrjinnästä. Asenneilmapiiri on erittäin huono.
Johanssonin huoli oli turhaa. Lucia-ehdokkaat saivat äänestyksessä yli 3 000 ääntä. Monet ottivat Johanssoniin yhteyttä kiittääkseen.
– Eräskin rehtori soitti, että heillä on koulussa myös kehitysvammaisia oppilaita, ja Luciasta on tullut yhdistävä ja yhteisöllinen asia.
Kehitysvammaliitto, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite ja Kokkola-lehti olivat heti mukana. Myös yritykset innostuivat tukemaan.
Kuvauspäivän meikkaus ja kampaukset upea juttu
Special Lucia 2018 Elisa Kotisaari hämmästelee kynttiläseppeleen keveyttä. Hiuksissa on kaunis kampaus. Hiusten laitto ja meikkaus valokuvausta varten oli yksi parhaimmista päivistä myös ehdokkuuden alkumetreillä.
– Kaikki kuusi tyttöä olivat niin kauniita. On ihanaa, että myös erityislapsille järjestetään tällaista, iloitsee vastavalitun Special Lucian äiti Sirpa Kotisaari.
Mirka Johanssonia kuvauspäivän muistot koskettavat edelleen. Osa tytöistä ehostettiin ensimmäistä kertaa elämänsä aikana.
– Pieniä asioita, mutta äärettömän tärkeitä. Tulet nähdyksi ja kuulluksi. Olet keskipisteenä. Olet kaunis, Johansson miettii.
Juuri samoista asioista ovat nauttineet Kokkola-lehden viime vuosien ehdokkaat, Lucia-mummot. Heidän äänestämisensä alkoi, kun Mirka Johansson innostui lapinlahtelaisten 2010 keksimästä ideasta ja sai kaupunkilehden mukaan Lucia-mummoiluun.
– Kokkolan kokoisessa kaupungissa on rajallinen määrä mummoja, eivätkä heistä kaikki halua Lucia-ehdokkaiksi, joten oli aika keksiä uusia ideoita, Johansson sanoo.
Ensi vuonna jo muuallakin Suomessa?
Special Lucia -ehdokkaat löytyivät puskaradion avulla. Ehdokkaiden etsintä alkoi, kun Johansson sai vihreää valoa idealleen Kehitysvammaliitolta ja kehitysvammaisten lasten vanhemmilta.
– Vuonna 2019 jokainen kehitysvammainen tyttö tai nuori nainen voi ilmoittautua mukaan, ja arvomme heidän joukostaan kuusi ehdokasta.
Yhteiskunnallisesti kantaaottavien hyväntekeväisyysprojektien vetäjä Mirka Johansson haluaisi nähdä Special Lucioita ympäri maata.
– Olen jo vähän pohjustanut ensi vuotta. Haaste oman Special Lucian valitsemiseen on lähdössä ainakin Turkuun, Helsinkiin ja Jyväskylään, Johansson kertoo.
Special Lucia 2018 Elisa Kotisaari nauttii tittelistään ja kertoo aloittaneensa jouluvalmistelut. Jouluvalot ja kynttilät ovat jo paikoillaan.
Oulun seksuaalirikoksista epäilty mies otettiin eilen kiinni Saksassa. Ylikomisario Markus Kiiskisen mukaan heillä ei ole vielä tarkempaa tietoa Saksassa tapahtuneista käänteistä.
– Meillä ei ole tietoa vielä kiinniottopaikasta tai -tavasta, Kiiskinen kommentoi sähköpostitse Ylelle.
Kiiskisen mukaan poliisille ei ollut kovin iso yllätys, että epäilty oli poistunut Suomesta.
– Kun häntä ei alkuvaiheessa tavoitettu, oli luonnollisesti paljon mahdollista, että hän karttaa kiinnijoutumistaan.
Poliisi ehti julkaista eilen miehen nimen ja kuvan, koska miestä ei ollut tavoitettu.
Saksassa napattu miestä epäillään osalliseksi laajaa julkisuutta herättäneeseen tapaukseen, jossa useaa ulkomaalaistaustaista epäillään muun muassa alle viisitoistavuotiaan tytön raiskauksesta.
Häntä epäillään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, törkeästä raiskauksesta ja pahoinpitelystä.
Samaan tapaukseen liittyen on jo vangittu seitsemän miestä, jotka ovat tulleet Suomeen joko turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.
Epäillyt teot tapahtuivat yksityisasunnoissa useiden kuukausien aikana. Lisäksi poliisi selvittää sitä, ovatko seksuaalirikoksista epäillyt henkilöt syyllistyneet lapsipornon levitykseen.
– Esitutkinta on alkuvaiheessa, eikä enempää kerrottavaa nyt toistaiseksi ole, Kiiskinen kertoo.
Kaleva: Tutkinnassa vielä yksi alaikäiseen kohdistuva seksuaalirikos
Poliisi tutkii Oulussa myös kahta muuta seksuaalirikosepäilyä, joissa epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia ja uhrit alle 15-vuotiaita tyttöjä. Näiden rikosten epäillään tapahtuneen Tuiran kaupunginosassa ulkona ja samana päivänä marraskuun puolessa välissä.
Toista niistä tutkitaan lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, toista törkeänä raiskauksena ja törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty on ollut pidätettynä, mutta hänet vapautettiin maanantaina. Hän on kuitenkin edelleen epäilty.
Lisäksi Oulun käräjäoikeudessa on keskiviikkona käsitelty muun muassa törkeään raiskaukseen liittyvää vangitsemisasiaa, joka ei liity edellä mainittuihin tapauksiin. Vangitsemispäätös on tehty alun perin lokakuussa. Kalevan tietojen mukaan myös tässä tapauksessa epäillyn rikoksen uhri on alaikäinen.
Eilen Oulun Kaakkurissa vieraillut Coca-Cola-joulurekka sai Oulun liikenteen sekaisin useaksi tunniksi.
Liikenne esimerkiksi Oulun läpi kulkevalla moottoritiellä ruuhkautui tiistai-iltapäivänä siten, että automatkaan kaupungin sisällä saattoi kulua jopa tunti ylimääräistä aikaa. Rekan lisäksi ruuhkaan saattoivat vaikuttaa myös esimerkiksi veronpalautusten tuoma ostosruuhka, normaali iltapäiväruuhka ja iltapäivällä tapahtunut tieliikenneonnettomuus.
Kati Kyyrönen oli menossa Oulun Limingantullista yliopistolle työtapaamiseen, mutta ei lopulta mennyt, sillä hän tiesi myöhästyvänsä niin paljon. Hänen bussinsa oli noin puolituntia myöhässä.
– En ymmärtänyt ensin mistä oli kyse. En ollut kuullut Coca-Cola-joulurekasta.
– Yllättävää, että Oulussa voi joutua tällaiseen liikenneruuhkaan, Kyyrönen jatkaa.
Ylen toimittaja Päivi Köngäs oli menossa Oulun keskustasta Oululahteen hakemaan lastaan päiväkodista.
– En ehtinyt hakea lastani päiväkodista iltapäivä viiteen mennessä, enkä ollut ainoa.
Päiväkodissa oli nimittäin myös muita lapsia odottelemassa hakijoitaan, mutta päiväkodin työntekijät olivat osanneet varautua tilanteeseen.
Normaalisti Könkäällä menee matkaan noin kymmenestä minuutista varttiin, mutta eilen siihen vierähti jopa 55 minuuttia. Matka on reilut viisi kilometriä.
– Ihmiset kävelivät Äimäraution kohdalla ohi autoista. Kävelemällä pääsi nopeammin kuin autolla, Köngäs kertoo.
– Oululaiset eivät osaa ajaa ruuhkassa, risteysalueet olivat ihan tukossa, hän jatkaa.
Coca-Colalle jättiruuhkat olivat yllätys
Coca-Cola Suomen viestintäpäällikkö Théa Natri pahoittelee syntyneitä ruuhkia.
– Tapahtuman tarkoituksena ei missään nimessä ollut aiheuttaa harmia.
Natrin mukaan rekkaa saapui katsomaan tuhansia ihmisiä.
– Kun ihmisiä tulee enemmän kuin fyysinen tila vetää, niin se aiheuttaa aina ongelmia, Natri kommentoi.
Natrin mukaan järjestelyt vietiin niin pitkälle kuin se oli mahdollista.
– Keskustelimme kauppiaan ja valvovien viranomaisten kanssa siitä, millaista liikenteen ohjaamista tarvitaan.
Coca-Cola-joulurekan kiertue alkoi 8.12. Helsingistä. Natri kertoo, että Helsingin tapahtuman jälkeen osattiin odottaa, että ihmisiä tulee paljon myös muualla. Silti Oulun tapahtuman suosio yllätti Natrin.
– Olemme tehneet tämän tyylisellä konseptilla aikaisemminkin tapahtua. Tämä erosi vain niin, että nyt kyseessä oli joulurekka, se kiinnostaa ihmisiä paljon.
Natrin mukaan etukäteen ei voitu sanoa sitä, minkä verran tapahtumaan tulee ihmisiä, sillä kyseessä oli ilmaistapahtuma. Seuraavaksi joulurekka suuntaa Rovaniemelle.
– Olemme yhteydessä Rovaniemen viranomaisten kanssa liikennejärjestelyistä.
Suomen on mahdollista poistaa kokonaan kotimaan liikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vuoteen 2045 mennessä. Näin arvioi liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä keskiviikkona julkaistussa loppuraportissa.
Lähes 140-sivuisen raportin mukaan yhtä patenttiratkaisua liikenteen päästöjen nollaamiseksi ei ole.
Työryhmä esittääkin mittavaa toimenpideohjelmaa, joka vaatisi järeitä poliittisia päätöksiä kahden seuraavan hallituskauden aikana.
Loppuraportin päälinjan voi tiivistää kahteen kohtaan.
Henkilöautojen, rekkojen ja bussien vuodessa hotkima energiamäärä pitäisi saada puolitettua vuoteen 2045 mennessä.
Jäljelle jäävä energiantarve täytyisi kattaa siirtymällä sähköautoihin, biokaasuun ja uusiutuvaan dieseliin.
Tämä voi kuulostaa helpolta, mutta käytännössä kyseessä olisi radikaali mullistus koko liikennejärjestelmän ja verotuksen tasolla.
Tiemaksut isoihin kaupunkeihin jo 2025?
Työryhmän mukaan yksi keskeinen keino päästöjen nollaamisen on saada henkilöautojen ajokilometrien määrän kasvu taittumaan ja kääntymään hienoiseen laskuun jo ensi vuosikymmenen puolivälissä.
Vaikutukset olisivat raportin mukaan valtavat.
Loppuraporttia varten tehtyjen mallinnusten mukaan matkustaminen raiteilla, busseissa, pyöräillen ja kävellen tuplaantuisi nykyisestä 2045 mennessä.
Autolla ajamisen olisi vähennyttävä tuntuvasti erityisesti isoilla kaupunkiseuduilla. Työryhmä ehdottaakin muun muassa alueellisten tiemaksujen käyttöönottoa isoimmissa kaupungeissa vuoden 2025 tienoilla.
Liikenteen päästöt eivät ole laskeneet Suomessa juuri lainkaan 30 vuoteen.Mikko Airikka | Yle Uutisgrafiikka
Tiemaksuilla kerättäviä rahoja pitäisi työryhmän mukaan käyttää julkisen liikenteen parantamiseen.
Loppuraportissa ehdotetaan muutoinkin mullistavaa muutosta väylärahojen käyttöön.
Uusiin väyläinvestointeihin tarkoitetut valtion budjettirahat ohjattaisiin aina lähtökohtaisesti päästöjä vähentäviin investointeihin, kuten raideliikenteeseen.
Päästöjä lisääviä uusia tiehankkeita toteutettaisiin vain poikkeustapauksissa.
Esko Jämsä / AOP
Polttoaineveroihin tasainen nousu
Ihmisiä ohjattaisiin pois fossiilisen bensan ja dieselin käytöstä myös nostamalla polttoaineveroa tasaisesti vuosina 2020–2044.
Työryhmän mukaan polttoaineveron korotuksen taso voisi olla esimerkiksi kolme senttiä per litra vuodessa.
Polttoainevero on niin sanottu tasavero, eli se kirpaisee kovimmin pienituloisia ihmisiä. Tämän vuoksi työryhmä ehdottaa, että bensan ja dieselin kallistuminen pitäisi hyvittää vähävaraisille esimerkiksi laskemalla vastaavasti palkkaveroa.
Asian merkitystä korostavat Ranskan viime viikkojen väkivaltaiset mellakat, joissa yhtenä pontimena oli presidentti Emmanuel Macronin hallinnon päätökset nostaa dieselveroa.
Yrityksille kuljetuskustannusten kasvua voitaisiin loppuraportin mukaan hyvittää esimerkiksi yhteisöveroa laskelmalla.
Työryhmän mukaan fossiilisen bensan ja dieselin myynti pitäisi kieltää kokonaan pitkällä siirtymäajalla vuonna 2045. Tätä ennen uusien bensa- ja dieselhenkilöautojen myynnin tulisi loppua jo vuoden 2035 tienoilla.
Raju kasvu sähkö- ja biokaasuautoissa
Työryhmä laskee, että noin puolet tarvittavista päästövähennyksistä voitaisiin toteuttaa uusimalla voimakkaasti autokantaa.
Raportin mukaan tavoitteena olisi noin 670 000 sähköautoa ja 130 000 kaasuautoa jo vuonna 2030, mikä on selvästi hallituksen nykytavoitteita enemmän.
Vuonna 2045 sähköautoja olisi jo kaksi miljoonaa ja kaasuautoja 250 000.
Työryhmän arvion mukaan sähköautojen hankintahinta painuu polttomoottoriautojen tasolle muutaman vuoden kuluessa. Tätä ennen sähköautojen myyntiä tulisi vauhdittaa hankintatukien avulla.
Loppuraportti korostaa myös kotimaisen biokaasun roolia liikenteen päästövähennyksissä.
Energiamäärällä mitattuna biokaasua olisi liikennekäytössä vuonna 2045 yhtä paljon kuin uusiutuvia nestemäisiä biopolttoaineita.
Työryhmä katsoo, että uusiutuvia polttonesteitä tarvitaan merkittävästi nykyistä enemmän erityisesti raskaan liikenteen päästövähennyksiin.
Loppuraportin mukaan biopolttoaineilla ei voida kokonaan korvata fossiilista bensaa ja dieseliä, sillä biopolttoaineiden valmistuksessa tarvittavista raaka-aineista voi tulla pulaa.
Uusiutuvien polttoaineiden käyttö saavuttaisi huippunsa vuonna 2030, jolloin kaikista liikenteen polttonesteistä 30 prosenttia olisi uusiutuvia.
Vuoteen 2045 mennessä uusiutuvat polttoaineet kattaisivat jo kaiken jäljelle jäävän liikennepolttonesteiden tarpeen.
Marcus Führer / EPA
Kirstunvartijalta eriävä mielipide
Loppuraportissa työryhmä ei ole halunnut laskea tarkkaa arvioita siitä, kuinka paljon liikenteen päästöjen nollaaminen voisi Suomelle maksaa.
Tämä johtuu muun muassa siitä, että teknologia kehittyy voimakkaasti, eikä tulevaisuuden hintakehitystä ole mahdollista ennustaa tarkasti.
Työryhmän mukaan päälinja toimenpiteiden rahoittamiselle olisi saastuttaja maksaa -periaate. Tällöin esimerkiksi polttoaineverojen tuottoja ohjattaisiin vähäpäästöisen liikkumisen edistämiseen.
Työryhmässä mukana ollut valtiovarainministeriö (VM) jätti loppuraporttiin eriävän mielipiteen. Sen mukaan loppuraportti ei ole sellaisenaan toteuttamiskelpoinen esimerkiksi puutteellisten vaikutusarvioiden vuoksi.
VM vastustaa myös ehdotuksia esimerkiksi sähköautojen hankintatuista niiden yleiseen tehottomuuteen vedoten.
Työryhmä luovuttaa loppuraportin liikenneministeri Anne Bernerille (kesk.). Poliittiset päätökset jäävät käytännössä seuraavan hallituksen pöydälle.
Huviveneilylle vuonna 2020 avattavan Kimolan kanavan liikenteeseen suunnitellaan pienvenesatamia.
Kymijoen rannoille Voikkaalle on tarkoitus rakentaa ensi vuonna satamat yli sadalle veneelle. Paikkoja on tulossa sekä vierasveneilijöille että paikallisille veneilyn harrastajille.
Suunnitelmissa varaudutaan myös risteilyliikenteen alkamiseen. Tiedossa on yksi yritys, joka aikoo aloittaa liikennöinnin Kimolan kanavalle.
Tänä syksynä perustettu Heinolan Laivaosakeyhtiö aloittaa liikennöinnin jo ensi kesänä, aluksi tosin vain Heinolan ja Iitin Vuolenkosken välillä. Yhtiöllä on suunnitteilla myös muita reittejä sekä tilausliikennettä.
–Tarkoituksemme on ajaa Heinolasta Vuolenkosken kesätorille kerran viikossa viikonloppuisin, kertoo yrittäjä ja m/s Pyhäjärvi -aluksen kippari Risto Turunen.
Vuolenkoskelle ja Kimolan kanavalle liikennöinnin aloittava alus kotisatamassaan Heinolassa.Risto Turunen / Heinolan Laivaosakeyhtiö
Matka Heinolasta Vuolenkoskelle kestää noin tunnin ja 20 minuuttia. Kun Kimolan kanava aukeaa huviveneliikenteelle, aikoo Heinolan Laivaosakeyhtiö pidentää Heinolasta alkavia risteilyjään Vuolenkoskelta eteenpäin.
– Esimerkiksi Iitin Hiidensaari on hieno paikka, johon voisi viedä Heinolassa vierailevia ulkomaisia turisteja, kaavailee Turunen.
Kanava asettaa rajoituksia liikenteelle
Vuolenkoskella ensi kesänä liikennöintinsä aloittavaan risteilijään mahtuu 50 matkustajaa. Lähes 100-vuotias laiva on alunperin valmistunut Enso Gutzeitin uittotöihin Saimaalle.
Neljä viime vuotta m/s Pyhäjärvi toimi ravintolalaivana Kiteellä, sitä ennen se oli kymmenisen vuotta risteilyliikenteessä itäisellä Saimaalla.
Aluksen pituus on 17 metriä, leveys neljä metriä ja korkeus runsaat neljä metriä. Alus mahtuu kanavaan.
– Korkeuskaan ei tuota ongelmia kanavatunnelissa. Heinolassa on samankokoisia siltojen alituksia, sanoo Risto Turunen.
Kimolan kanavan leveyden, sulun pituuden, väyläsyvyyden ja siltojen alikulkukorkeuden asettamien rajoitusten takia Kymijoella ja kanavassa ei kuitenkaan mikä tahansa alus mahdu risteilemään.
– Maksimissaan alus voisi olla 30 metriä pitkä ja seitsemän metriä leveä. Mahdollisesti yksikerroksinen alus, jossa voisi olla esimerkiksi aurinkokansi tai -terassi, hahmottelee Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva suurinta kanavalle mahtuvaa laivaa.
M/s Suomen Suvi valmistui Keitele-Päijänne -kanavan liikenteeseen 1990-luvun alussa. Yhtä pitkälle ja yhtä leveälle alukselle suunnitellaan laituripaikkaa Voikkaan Virtakiven vierasvenesatamaan Kouvolassa.Päijänne-Risteilyt Hilden Oy
Likimain kuvaillun kaltainen alus valmistui 1990-luvun alussa Keitele-Päijänne -kanavan liikenteeseen.
Päijänteellä ja Keski-Suomessa liikennöivästä Päijänne Risteilyt Hilden Oy:stä tosin arvioidaan, että täsmälleen m/s Suomen Suven mittojen mukainen risteilijä saattaisi olla liian korkea Kimolan kanavan reitillä. Aluksen pohjapiirroksen voi katsoa tästä.
Taipaleen sillan pohjoispuolinen osuus Kimolan kanavasta on jo saatu pengerrettyä.Vesa Grekula / Yle
Risteilyliikenteeseen varautumiseen kuuluu myös Kimolan kanavalta Pyhäjärven kautta Kymijoelle tulevan väylän syväyksen ja viitoituksen parantaminen.
– Satamia, laitureita ja väylän parantamista koskevat suunnitelmat valmistuvat ensi vuoden alkupuolella, kertoo suunnitteluinsinööri Olli-Pekka Helaja Kouvolan kaupungilta.
Yrittäjän oltava ajoissa liikkeellä
Kymijoen rannalla Voikkaan Virtakivessä muun muassa saunaa ja kahvilaa pitävä kouvolalainen yrittäjä Eija Parkkinen on myös tehnyt jo suunnitelmat valmiiksi veneilijöiden palvelemiseksi. Hänen yrityksensä sijaitsee parisataa metriä kaupungin tulevasta vierasvenesatamasta alaspäin.
– Jo ensi kesäksi rantaan valmistuu 30 metriä uutta laituria, kertoo Parkkinen ensimmäisestä projektistaan.
Hänen suunnitelmissaan on myös remontoida omistamaansa sauna- ja kahvilarakennusta.Luvassa on muun muassa ovi-, ikkuna- ja majoitustilaremonttia.
– Olen tässä kahdeksan vuotta toiminut yrittäjänä, ja koko sen ajan on puhuttu Kimolan kanavan aukaisemisesta. Olen jo monta vuotta työstänyt päässäni veneilijäpalveluiden järjestämistä.
Eija Parkkinen on toiminut yrittäjänä 15 vuotta. Ajasta noin puolet hän pitänyt saunaa ja kahvilaa Kymijoen rannalla Voikkaalla, jonne suunnitellaan Kimolan kanavaa käyttävien huviveneilijöiden palveluja.Pyry Sarkiola / Yle
Eija Parkkisen mielestä kaiken on syytä olla valmiina, kun kanava aukeaa huviveneille puolentoista vuoden kuluttua.
– Ensimmäiset kolme vuotta ovat huippuaikaa. Jos ihmiset silloin täällä käydessään pettyvät, eivät he toista kertaa tule, arvioi Parkkinen tulevaisuutta.
Mahdolliset kilpailijat eivät Eija Parkkista huoleta. Päinvastoin hän toivoo, että Kymijoen rannoille tulisi muitakin yrittäjiä.
– On vanhanaikaista ajatella muita vain kilpailijoina. Kaikkia yrittäjiä tarvitaan, jotta tänne saadaan lisää veneitä.
Yhteistyötä veneilyseurojen kanssa
Tulevassa vierasvenesatamassa Virtakivessä on jo entuudestaan nelisenkymmentä kaupungin venepaikkaa. Laituripaikat on tarkoitus uudistaa, ja lisäksi rakennetaan kokonaan uusi laituri kahdeksalle isolle matkaveneelle poijukiinnitystä varten.
Uusia laitureita alueelle rakennetaan noin 60 metrin matkalle.
Suunnitteluinsinööri Olli-Pekka Helaja tulevan Virtakiven vierasvenesataman rannalla Kymijoella. Kuvassa Kymijoki aukeaa pohjoiseen kohti Pyhäjärveä ja Kimolan kanavaa.Pyry Sarkiola / Yle
Vierassataman lisäksi Kouvolan kaupungilta on valmistumassa suunnitelma paikallisten veneilyharrastajien kotisataman rakentamiseksi. Hirvelän sataman lähes 100 laituripaikkaa valmistuvat noin kilometrin päähän Virtakiven vierasvenesatamasta Kymijokea ylöspäin.
Paikka mahdollistaa myös veneiden säilytyksen sataman kenttäalueella.
– Paikallisten veneilijöiden palveleminen on samalla tavalla tärkeää kuin vierailevienkin veneilijöiden. Teemme tiivistä yhteistyötä paikallisten veneilyseurojen kanssa, korostaa Olli-Pekka Helaja.
Paikallisten veneilyharrastajien tarpeisiin rakennetaan lähes 100 kotisatamapaikkaa Voikkaan Hirvelään.Yle / Vesa Grekula
Sekä Hirvelän että Virtakiven venesatamien rakentamisen on tarkoitus alkaa loppuvuodesta 2019. Valtaosa rakennustöistä tehdään veneilykauden päätyttyä.
Satamiin tehdään muuassa sähkö- ja vesipisteet sekä wc:t. Vierasvenesatamaan tehdään myös grillipaikka, Hirvelän kotisatamaan puolestaan luiska veneiden nostoa ja laskua varten. Lisäksi sinne on tulossa muun muassa huoltolaituri ja varaus huoltorakennukselle.
Myös satamien pysäköintialueita sekä rantaan johtavia katuja on tarkoitus parantaa ennen veneilykautta 2020.
Tekemisen vuosi 2019
Vuosi 2019 on Kimolan kanavan ja siihen liittyvien oheispalveluiden vilkkain vuosi.
– Matkailumarkkinointiin liittyvät suunnitelmat tarkentuvat, pienvenesatamien suunnitelmat valmistuvat, satamien rakentaminen päästään aloittamaan ja itse kanava valmistuu, listaa Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva.
Vielä viime toukokuussa Kimolan kanavan vanhat puiden uittoon liittyneet nippunosturit olivat paikallaan.Pyry Sarkiola / Yle
Kanavan rakentaminen on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti. Taipaleen sillan pohjoispuolinen lyhyehkö osuus on jo saatu sellaiseen kuntoon, että alueella voi hahmottaa millaiselta kanavan pengerrys aikanaan näyttää.
Muualla kanavan louhintatyöt ovat yhä meneillään, valmiiksi kanava saadaan vuoden 2019 loppuun mennessä.
Kanavan rakentaminen vaatii vielä ruoppaustöitä, jotka keskeytettiin joulukuun alussa kanavan jäätymisen takia. Ruoppaus jatkuu kun jäät ovat sulaneet.
Kimolan kanava otetaan käyttöön veneilykauden 2020 alkaessa.
