Ranskan Strasbourgissa ainakin kolme ihmistä on kuollut ja 13 haavoittunut ampumavälikohtauksessa. Ampumispaikat olivat vanhassa kaupungissa Rue des Orfévres'n kauppakadulla ja Place Gutenbergin aukiolla, minne kaupungin joulumarkkinat ovat levittäytyneet. Viimeiset laukaukset ammuttiin Pont de Corbeaun sillalla.

Tämän jälkeen tekijästä on havaintoja joen toiselta puolelta eri paikoista. Viimeisimmän niistä mukaan hän olisi paennut Neudorfin kaupunginosan suuntaan.

Ranskan poliisi ei ole saanut epäiltyä tekijää kiinni, mutta on jäljittänyt häntä läpi yön. Pariisin yleinen syyttäjä sanoi, että ammuskelussa kuoli kaksi ihmistä. Kolmas uhreista on koomassa.

Poliisi on tunnistanut epäillyn ampujan ja julkistanut hänestä valokuvan. Epäilty on listattu "fiché S" -listalle eli radikalisoitumisesta epäiltyjen listalle. Tapausta tutkitaan mahdollisena terrorismina, mutta teon motiivi on vielä epäselvä.

Epäilty ampuja on viranomaisten Pohjois-Afrikasta kotoisin oleva 29-vuotias mies ja Ranskan turvallisuuspalvelulle entuudestaan tuttu. Häntä on tiettävästi tutkittu aiemmin toisen murhayrityksen yhteydessä. Britannian yleisradioyhtiö BBC kirjoittaa, että hänen katsottiin olevan mahdollinen terroriuhka.

Epäilty tekijä on tiettävästi haavoittunut kadulla partioineen sotilaan luodista, mutta on päässyt pakenemaan poliisia. Tekijä oli ollut laukaustenvaihdossa neljän sotilaan kanssa, ja haavoittunut käteen.

Ranskan tiedotusvälineet kertovat epäillyn paenneen taksilla. Taksinkuljettaja kertoi, että mies oli antanut matkan aikana ajo-ohjeita, puolustellut tekoaan ja kertonut ampuneensa sotilaita ja surmanneensa kymmenen ihmistä.

Paikallislehti Alsace kertoi, että epäillyn tekijän veli on pidätetty. Kaikkiaan neljä ihmistä epäillyn lähipiiristä on pidätetty.

Ampuminen tapahtui illalla noin kello kahdeksan lähellä suosittua joulutoria Strasbourgin vanhassa kaupungissa, joka on saarella. Viranomaiset kehottivat ihmisiä pysymään sisätiloissa ja paikallisviranomaiset kehottivat asukkaita noudattamaan poliisin ohjeita.

Ranska on nostanut turvallisuusvalmiustasoaan tapahtuneen johdosta. Lisäksi Ranskassa vahvistetaan turvallisuuden valvontaa kaikilla joulumarkkinoilla, rajatarkastuksia tiukennetaan ja sotilaita lisätään kaduille. Asiasta ilmoitti Ranskan sisäministeri.

Presidentti Emmanuel Macron on lähettänyt sisäministerin paikan päälle Strasbourgiin.

Strasbourgissa oli meneillään EU-parlamentin istunto. Parlamentin ovet suljettiin illalla ulkopuolisilta.

Päivitetty kello 6.10: Keskustelu on päättynyt ja kommentit poistettu, koska osa keskustelijoista ei noudattanut Ylen kommentointiohjeita.

Lue myös:

Yle seuraa hetki hetkeltä: Ammuskelussa kuolivat ranskalaismies ja thaimaalainen turisti – katso erikoislähetys: "Tunnelma on surullinen ja hiljainen"

Strasbourgissa lukittuja ovia ja tiukkaa valvontaa – mepit jäivät lukkojen taakse EU-parlamentissa

26-vuotias poronhoitaja Jovsset Ánte Sara Norjan Koutokeinosta on vuosia taistellut oikeudestaan harjoittaa poroelinkeinoa.

Vuonna 2012 Norjan valtio totesi, että Finnmarkin läänissä on liikaa poroja laidunmaiden kantokykyyn nähden. Porotaloushallinto vaati, että poronhoitajien tulee reilusti vähentää porolukuaan. Jovsset Ánte Saralle se tarkoitti 150 poron vähentämistä 75:een.

Norjan yleisradioyhtiön NRK:n laskelmien mukaan poronhoitajan vuositienesti 75 porolla on vuodessa noin 32 120 kruunua eli 3 310 euroa. Norjalaiset tienasivat vuonna 2017 keskimäärin 44 310 kruunua kuukaudessa.

Sara ei hyväksynyt porotaloushallinnon päätöstä. Hän totesi, että on mahdotonta pärjätä 75 porolla ja useiden valitusten jälkeen haastoi valtion oikeuteen vuonna 2015. Sekä Sisä-Finnmarkin käräjäoikeus että laamanninoikeus totesivat, että päätös vähentää Jovsset Ánte Saran porolukua rikkoo ihmisoikeuksia. Valtio ei kuitenkaan hyväksynyt päätöksiä ja asia vietiin korkeimpaan oikeuteen.

Norjan korkein oikeus antoi joulukuussa 2017 päätöksensä: Saran on teurastettava nykyään 350-päinen elonsa 75 poroon. Saran viimeinen toivo oli valittaa tuomiosta YK:n ihmisoikeuskomiteaan.

Valtio vaatii toimia ennen uutta vuotta

Norjan maatalous- ja elintarvikevirasto ilmoitti marraskuun lopussa, että tuomio on toimeenpantava ennen uutta vuotta. Tiistaina Norjan suurkäräjät päätti, että se ei odota YK:n ihmisoikeuskomitean päätöstä valituksesta. Asiasta päätettiin äänin 53–50.

Päätös tarkoittaa sitä, että Jovsset Ánte Saran on teurastettava suurin osa poroistaan, vaikka asiaa ei ole vielä käsitelty YK:ssa.

– Se tuntuu todella ikävältä. On kummallista, ettei valtio voi odottaa asian loppuun käsittelyä, ennen kuin tekevät päätöksiä. Ihmettelen, eivätkö he kunnioita ihmisoikeuksia, totesi Jovsset Ánte Sara NRK:lle maatalous- ja elintarvikeviraston ilmoituksen jälkeen.

Norjan maatalousviranomaisten mielestä on oikeudenmukaista, että Sara teurastaa poronsa, kuten muutkin, joita päätös poroluvun vähentämisestä on koskenut.

– Saran asia on käsitelty kaikissa Norjan oikeusasteissa, joten on luonnollista aloittaa toimet, sanoo Norjan maatalousjohtaja Liv Berit Hætta Aftenposten-lehdelle.

Saamelaispoliitikko ja juristi Anne Nuorgam kertoo, että YK:n ihmisoikeuskomitealla on periaatteessa valta puuttua asiaan. Komitea voi halutessaan pyytää Norjan valtiota pysäyttämään pakkoteurastuspäätöksensä, sillä asiasta on komiteaan valitettu.

Vuoden vaihteeseen ei ole enää pitkä aika, joten varmuutta ei ole, ehtiikö ja haluaako ihmisoikeuskomitea puuttua päätökseen. Pohjoismaat ovat sitoutuneet noudattamaan ihmisoikeuskomitean suosituksia.

Saamelaisyhteisö osoittanut tukensa Saralle

Jovsset Ánte Saran sisko, taiteilija Máret Ánne Sara, on tehnyt kovasti töitä sen eteen, että tietoisuus asiasta leviää. Hän on muun muassa toteuttanut Pile o´Sápmi -taidekokonaisuuden, joka ottaa kantaa nuorten poronhoitajien oikeuksiin.

Asiaa onkin seurattu tiiviisti saamelaisyhteisössä ja moni on osoittanut tukensa Saralle. Máret Ánne Sara ojensi tiistaina Suurkäräjille adressin, johon oli kerätty noin 5 000 nimeä. Adressissa vaadittiin, että Norjan valtio lopettaa porojen pakkoteurastukset.

Myös Norjan Saamelaiskäräjät antoi suurkäräjille lausunnon, jossa todettiin, että Norjan viranomaisten ei tulisi pakottaa Saraa teurastamaan porojaan ennen YK:n päätöstä.

Poroteurastamo Min Boazu on ilmoittanut osaltaan, että kieltäytyy teurastamasta Saran poroja, ennen kuin YK on tehnyt päätöksensä.

Voisiko sama tapahtua Suomessa?

Suomen poronhoitoalueen suurin sallittu poroluku on tällä hetkellä hieman yli 200 000 poroa. Uudet poromäärät vahvistetaan viimeistään vuonna 2020. Suomen poronhoitolaki edellyttää suurimpien porolukujen asettamista kymmenen vuoden välein.

Maa- ja metsätalousministeriön tulee lukujen asettamisessa kiinnittää huomiota talvilaitumien kantokykyyn. Suurimmat poroluvut määrätään joka paliskunnalle erikseen.

Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Ollila kertoo, että teoriassa myös Suomessa voitaisiin joutua ryhtymään pakkoteurastuksiin, mikäli paliskuntien suurimpia porolukuja vähennettäisiin rajusti.

– Jos porolukuja leikataan sellaisesta paliskunnasta, jonka poroluku on täynnä, niin silloin se käytännössä johtaa pakkoteurastuksiin. Itse näen asian niin, että meillä Suomessa porolukujen sääntely on vakaammalla tasolla, ja siinä huomioidaan ekologisten seikkojen ohella myös kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset tekijät, kertoo Ollila.

Eduskunnassa ajankohtaiskeskustelu EU:n tulevasta kehityksestä sai tänään erikoisen käänteen, kun perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio piti puheenvuoronsa.

Tavion mukaan Suomessa tuntee kuuluvansa vähemmistöön, kun kannattaa Suomen itsenäisyyttä ja suomalaista kansallisvaltiota.

– Federalistit, Eurooppaa ihannoivat päättäjät uhkaavat Euroopan kansoja. Federalistit uhkaavat kansallisvaltioita. Federalistit luovat vain uudenlaista Neuvostoliittoa EU:sta, ne luovat uudenlaista Natsi-Saksaa. EU:n globalismi on vain uudenlaista fasismia, fasismia uudessa muodossa, Tavio jatkoi.

Kansanedustajat salissa kohahtivat.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman hämmästeli puhetta ensimmäisenä.

– Arvoisa puhemies, on välttämätöntä puuttua siihen, mitä tässä keskustelussa nähtiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Tavio ylitti äsken nähdyssä keskustelussa kaikki keskustelun sopivuuden ja totuuden rajat, kun hän vertasi EU:n kehitystä natsi-Saksaan, Lindtman sanoi.

– Nyt ylitettiin sellainen raja, jota ei ole tässä salissa aiemmin nähty. Jään odottamaan perussuomalaisten johdon toimenpiteitä ja kommenttia, hyväksyvätkö he tämän vertauksen, hän jatkoi.

Sipilä: Halventaa myös uhreja

Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) reagoi Tavion puheenvuoroon.

– Haluaisin myös omalta osaltani puuttua perussuomalaisten EU:n vertaamiseen natsi-Saksaan. Se oli erittäin halventava puheenvuoro. Se halventaa myös niitä uhreja, joita natsi-Saksan aikana syntyi. Toivon, että perussuomalaiset irtisanoutuvat näistä puheista. Toivottavasti vielä tämän keskustelun aikana.

Puheenvuoroon puuttui myös muun muassa vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson.

– Kohdistan edelleen katseeni perussuomalaisten suuntaan. Vielä olisi mahdollisuus irtisanoutua tästä puheenvuorosta, joka tänään kuultiin, hän sanoi katsellen ympärilleen.

Tällaista puheenvuoroa ei perussuomalaisilta kuitenkaan nähty.

Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto huomautti, että Euroopan unioni on perustettu toisen maailmansodan karmeiden kokemusten pohjalle, siihen, etteivät ne koskaan toistuisi.

Perussuomalaisten Meri: Ei aiheuta toimenpiteitä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri sanoo Ylelle, ettei hän näe syytä, miksi vertauskuvasta pitäisi irtisanoutua.

– En ole kuullut puhetta vaan olen median tietojen varassa, mutta itse ymmärsin Tavion puheen niin, että hän viittasi EU:n suuruudenhulluuteen, eli siihen, että mikään ei riitä. Hän ei loukannut ihmisiä vaan moitti instituutiota.

Meren mukaan Tavion puheet eivät aiheuta perussuomalaisten eduskuntaryhmässä toimenpiteitä.

– Salissa käytetään vahvaa retoriikkaa. Täytyy muistaa, että kansanedustajilla on hyvin vahva puheoikeus perustuslaissa. SDP on itse syyttänyt hallitusta kolmeksi iloiseksi rosvoksi. Rosvoiksi eli rikolliseksi. Miksei siihen silloin puututtu?

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne haluaa, että puhemiesneuvosto käsittelee Tavion puheet.

Tavio itse kommentoi kohua Twitterissä. Tavio katsoo Rinteen pyrkivän hiljentämään hänet.

– Puhuin tänään eduskunnassa siitä, miten nykyisin EU:ssa pyritään rajoittamaan toisinajattelijoiden sananvapautta. Suunta on kuin Neuvostoliittoon tai natsi-Saksaan, Tavio kirjoittaa Twitterissä.

Taksikuluillaan keskustelua herättänyt lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila puolustautuu syytöksiltä, joiden mukaan hänen taksinkäyttönsä valtion piikkiin olisi ollut liian lepsua.

– Teen tätä työtä ihmisten keskuudessa, en norsunluutorneissa. Olen siellä, missä lapset, vanhemmat, isovanhemmat ja arjen ammattilaiset ovat, Kurttila toteaa toimiston lähettämässä tiedotteessa.

Lapsiasiavaltuutetun toimisto vakuuttaa, että toimiston taloudenhoito on ollut huolellista ja toimisto on säästänyt sille osoitettuja määrärahoja. Toimisto painottaa, että työmatkoilla käytetään sujuvinta ja vähiten työntekijää kuormittavaa matkustustapaa.

Uutissuomalainen kertoi tänään, että lapsiasiavaltuutettu Kurttila on käyttänyt kolmen kuukauden taksimatkoihin noin 5 000 euroa.

Kurttila perusteli taksin käyttöään muun muassa ajansäästöllä, työhyvinvoinnilla ja "kuljettajien kanssa käydyillä keskusteluilla".

Oikeusministeri selvityttää taksikulujen asianmukaisuuden

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) aikoo Uutissuomalaisen mukaan selvityttää taksikulujen asianmukaisuuden. Häkkäsen mukaan ministeriö on jo lähettänyt Kurttilalle selvityspyynnön.

– Tämänkaltainen asia on ensin selvitettävä ja vasta selvityksen pohjalta arvioitava, Häkkänen sanoo Uutissuomalaiselle.

Lapsiasiavaltuutetun virka täytetään aina viiden vuoden määräajaksi, ja Kurttilan kausi on pian loppumassa. Hän on hakenut tehtävää uudelleen, mutta pyrkii samanaikaisesti myös kansanedustajaksi Keski-Suomen piiristä SDP:n listalta.

"Onko kyseessä ulkoministeriön kanta?"

Kurttilan toimista nousi viimeksi pieni kohu joulukuun alussa, kun hän esti Twitterissä edeltäjänsä Maria-Kaisa Aulan. Aula oli tiedustellut, miten Kurttila aikoo yhdistää lapsiasiavaltuutetun tehtävät ja eduskuntavaaliehdokkuutensa sosiaalidemokraattien riveissä.

Asiasta uutisoimisen jälkeen Kurttila poisti eston.

Tänään Lapsiasiavaltuutetun virallinen Twitter-tili on vastaillut ahkerasti taksikuluista tiedustelleille. Kun ulkoministeriössä työskentelevä kansanedustajaehdokas Joonas Könttä (kesk.) pohti, tulisiko asiassa tehdä ylimääräinen tarkastus, Twitter-tili kysyi, onko kyseessä ministeriön virallinen kanta.

Kotkan naapurikunnassa Pyhtäällä kokeillaan Suomessa vielä harvinaista kylätien mallia. Noin 50 oppilaan Suur-Ahvenkosken koululle johtava Pyhtäänkuja muutetaan ensi keväänä Hollannin mallin mukaiseksi kylätieksi, jossa jalankulkijat tai pyöräilijät ovat etusijalla.

Tiehen maalataan kävelijöitä ja pyöräilijöitä varten molempiin reunoihin puolitoista metriä leveät kaistat. Autoilijat käyttävät yhtä keskelle jäävää kaksisuuntaista kaistaa, jonka leveys on kolme metriä.

Tiellä autot väistävät, ja kevyt liikenne on kuningas. Nopeusrajoitus on kolmekymmentä kilometriä tunnissa.

– Autoilijoiden asennemuutosta tämä vaatii, jotta se toimii, sanoo Pyhtään tekninen johtaja Janne Kaulio.

Tiemerkintöjen lisäksi kylätien molempiin päihin tulevat opastekyltit, joissa kerrotaan, miten tietä pitkin kuuluu ajaa. Niiden varassa toimitaan etenkin talviaikaan, jolloin lumi peittää tiemerkinnät.

– Toivotaan, että kun ollaan kesä harjoiteltu sitä ajamista, niin talveen mennessä tiedettäisiin, miten siinä ajetaan, Kaulio sanoo.

Turvallinen koulutie

Pyhtään kunta tähtää siihen, että koululle johtava tie olisi nykyistä turvallisempi koululaisten kulkea. Toisaalta hollantilainen kylätie säästää rahaa.

– Olemme saaneet aloitteita ja pyyntöjä kevyenliikenteenväylän rakentamiseksi. Meillä ei aikaisemmin ole ollut siihen resursseja. Tämä on halvempi vaihtoehto, jolla pyritään saamaan sama vaikutus, sanoo Pyhtään tekninen johtaja Janne Kaulio.

Kaulion mukaan kevyenliikenteenväylä maksaisi noin 100 000 euroa. Hollantilaisen kylätielle tarvittavat tiemerkinnät ja liikennemerkit saadaan noin 5 000 eurolla.

– Tämä on ilmainen siihen verrattuna. Jos tämä toimii, niin on kyllä hyvä ratkaisu veronmaksajankin kannalta, Kaulio sanoo.

Suur-Ahvenkosken koululla opiskelee 46 peruskouIulaista ja 9 esikoululaista. Niinpä iso osa tien autoliikenteestä onkin vanhempia, jotka ovat saattamassa ja hakemassa lapsiaan koulusta.

Tiemerkinnät ja liikennemerkit on tarkoitus saada paikalleen talven jälkeen. Kaulio toivoo, että kokemuksia tien käytöstä saataisiin jo ennen kesää, jolloin koulut päättyvät.

Kokeilun myötä selviää, tullaanko muitakin kunnan omistamia teitä muuttamaan Hollannin mallin mukaisiksi.

– Meillä on esimerkiksi joitain asuinalueiden katuja, joilla kevyenliikenteenväyliä ei ole, Kaulio sanoo.

Edelläkävijät Hattulasta

Suomessa ensimmäinen hollantilainen kylätie otettiin viime elokuussa käyttöön Hattulassa, Kanta-Hämeessä.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksessa riemuittiin, kun paikallinen Sattulan kyläyhdistys ehdotti kylätien toteuttamista. ELY-keskus oli jo jonkin aikaa halunnut kokeilla hollantilaista tiemallia, mutta ihmisten vastustus pelotti.

Sattulassa tuli mahdollisuus kokeilla hollantilaismallia Suomen oloissa. Haja-asutusalueille tarkoitettu liikennemalli saattaa tulevaisuudessa levitä Suomeen laajemminkin. Se riippuu Sattulantien tuloksista.

Tienkäyttöä kylänraitilla on seurattu syksyn ajan. Seurantajakso on kuitenkin vielä kesken. Tiekokeilun toimivuutta on vielä liian aikaista arvioida.

– Olen positiivisilla mielin. Ei ole kuulunut, että tiellä olisi tästä johtuen sattunut mitään, Uudenmaan ELY-keskuksen projektipäällikkö Jaakko Kuha sanoo.

Kuhan mukaan tienkäyttöä seurataan muun muassa talven yli, jolloin tiemerkinnät eivät välttämättä näy. Kokeilulle annetaan aikaa myös siksi, että aluksi tietä kävi moni kiinnostunut katsomassa ja liikennettä oli normaalia enemmän.

Vaihtoehto haja-asutusalueilla

Joka paikkaan kylätie ei sovi. Siitä toivotaan ratkaisua etenkin haja-asutusalueen liikkumisen ongelmiin.

– Liikenneturvallisuus on yksi asia, mutta tällaisen tien toivotaan houkuttelevan käyttämään ajamaan sitä pitkin muullakin kuin sillä peltikotterolla, Jaakko Kuha sanoo.

Hollantilainen malli toimii, jos tienkäyttäjien määrä on tarpeeksi vähäinen. Kylätien varrella on usein asutusta ja kevyen liikenteen käyttäjiä.

Haja-asutusalueille tarkoitettu liikennemalli saattaa tulevaisuudessa levitä Suomeen laajemminkin.

– Ainakin kyselyjä on tullut esimerkiksi asukas- ja kyläyhdistyksiltä. Se onkin hyvä tapa lähteä liikkeelle, koska silloin kylä ja sen asukkaat saadaan hankkeeseen mukaan, Kuha sanoo.

25–34-vuotiaat naiset tekevät Suomessa yhteensä noin 4 000 aborttia joka vuosi. Yle kertoi vasta, että määrä on pysynyt ennallaan vuosikymmeniä, kun kaikissa muissa ikäryhmissä raskaudenkeskeytyksiä tehdään vuosi vuodelta vähemmän.

Väestöliiton sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijoiden mukaan syitä siihen, miksi aikuiset ja usein perheelliset naiset päätyvät aborttiin, ei oikeastaan tiedetä.

Tässä artikkelissa viisi abortin tehnyttä naista kertoo päätökseen johtaneista asioista ja elämäntilanteistaan.

Naiset esiintyvät jutussa muutetuilla nimillä aihepiirin arkaluonteisuuden takia. He kokevat, etteivät voi puhua raskaudenkeskeytyksestä vapaasti, koska ilmapiiri on tuomitseva.

"En ole ensimmäisenä puhumassa kokemuksestani, koska pelkään sitä, mitä muut ajattelevat ja sanovat. Koen syyllisyyttä abortin tekemisestä. Kun joku sanoo, että abortti ei ole mikään ehkäisykeino, turhaudun. He eivät ymmärrä, mistä puhuvat", kertoo Pinja, yksi haastatelluista.

Osalle Ylen haastattelemista naisista päätös abortista oli selkeä.

Leilalle se oli kaikkea muuta.

Leila, teki abortin 32-vuotiaana. Raskaus oli vahinko. Leila kokee, että hänet painostettiin keskeyttämään raskaus.

"Aloitin 1,5 vuotta sitten suhteen miehen kanssa, joka oli naimisissa mutta väliaikaisesti erossa vaimostaan. Olimme aiemmin olleet miehen kanssa ystäviä. Suhteemme aikana mies palasi takaisin yhteen vaimonsa kanssa yhteisten lasten vuoksi.

Käytin ehkäisyrengasta, mutta se petti. Soitin useita puheluita, ennen kuin sain tietää, minne minun pitäisi mennä. Kaikki tapahtui niin nopeasti. Olisin tarvinnut ensin keskusteluapua.

Kerroin miehelle raskaudesta vasta varattuani ajan. Hän halusi välttämättä abortin. Mies vetosi siihen, että hänen perheensä kärsii, jos raskaus etenee. Minulle oli shokki, että päätös oli hänelle niin helppo.

Menimme vastaanotolle miehen kanssa. Itkin ihan hirveästi. Ultrassa lääkäri sanoi, että sikiölllä on kaikki hyvin. Tilanne oli brutaali.

Sanoin, etten ole varma, haluanko abortin. Hoitaja ehdotti, että odottaisin vielä viikon. Silloin mies kysyi, miksi aikaa pitää siirtää: “Mehän sovittiin, että tämä tehdään. Me ei haluta vauvaa”.

Hoitaja siirsi ajan vain iltapäivälle, että sain edes vähän aikaa miettiä. Lähtiessäni olin tosi helpottunut, mutta mies alkoi huutaa: "Miksi sä et tehnyt sitä? Otin töistä vapaata ihan turhaan."

Menin iltapäivällä takaisin vastaanotolle. Itkin taas. Olisin halunnut jonkun sanovan, etten ole siinä kunnossa, että voin tehdä päätöksen. Hoitaja antoi pillerin ja vesilasin. Hän kehotti juomaan kaiken veden.

Myöhemmin otin tyhjennyspillerit klinikalla. Kätilö oli tuskastunut, kun tarvitsin verenvuodon takia apua vessassa käymiseen. Kello oli neljä ja hänen olisi pitänyt päästä kotiin. Onneksi olin sairaalassa, koska kotona olisin vuotanut kuiviin. Menetin niin paljon verta, että pyörryin. Lopulta minulle tehtiin kaavinta.

Tämä tapahtui viime huhtikuussa. Olen voinut sen jälkeen aika huonosti. Heinäkuussa otin yhteyttä sosiaali- ja perhetyöhön. Olen ennestään kahden lapsen yksinhuoltaja, joten he tarjosivat lastenhoitoapua kaksi kertaa viikossa.

Vasta kun viilsin itseäni, pääsin psykiatrille. Pitää satuttaa itseään, että ihmiset kuulevat, että voit huonosti. Koin, että minut ja sikiö uhrattiin miehen lasten ja vaimon mielenrauhan takia. Mies pakeni vastuuta. Minun mokani oli, että annoin painostuksen upota."

THL:n mukaan valtaosa esimerkiksi viime vuonna abortin tehneistä naisista perusteli ratkaisuaan sosiaalisilla syillä. Tarkemmat tapahtumat jäivät kuitenkin vaille valotusta.

Ylen aiemmin haastattelema psykologi ja psykoterapeutti Viveka Kauranen arvelee, että yksi syy aborttiin päätymiseen voivat olla ruuhkavuodet. Perheissä saattaa jo olla pieniä lapsia, eivätkä voimavarat välttämättä riitä uuteen tulokkaaseen.

Näin kävi raskaudenkeskeytykseen päätyneelle Mirjamille.

Mirjami, teki abortin 24-vuotiaana. Ehkäisy petti. Perheessä oli myös melko vasta syntynyt vauva ja isompi lapsi.

"Minulla oli nelivuotias lapsi ja puolivuotias vauva, kun tulin raskaaksi. Se oli surullinen hetki, kun raskaustesti näytti positiivista. Raskaus oli edennyt kuudennelle viikolle, kun pääsin lääkärille ehkäisyneuvolan kautta. Ehkäisykeinona käytimme kondomia. Emme arvanneet, että näin kävisi.

Otin keskeytyspillerin sairaalassa. Tyhjennyspillerit sain kotiin. Verenvuoto oli voimakasta, enkä uskaltanut lähteä vessasta. Se oli todella inhottavaa, mutta ajattelin, että niin sen kuuluukin olla. Pari päivää myöhemmin alkoi tulla pahanhajuista, veristä vuotoa ja vatsa oli kipeä. Minulla oli kohtutulehdus, jonka vuoksi jouduin sairaalaan kaavintaan.

Menin sairaalaan heti aamulla. Odotushuoneessa ei ollut mitään, mikä olisi vienyt ajatukset pois abortista. Yksi hoitaja huolehti minusta äidillisesti. Hän ehti kuskata minut leikkaussaliin. Matkalla hänen käsilaukkunsa roikkui pyörätuolin kahvassa, koska vuoro oli päättynyt ja hän oli lähdössä kotiin.

Heräämössä vastassa oli hoitaja, joka tiuski minulle. Hän katsoi minua ylimielisesti ja ilkeästi. Kun hoitaja mittasi verenpaineeni, hän ei varsinaisesti riuhtonut, mutta fyysinen ote oli erilainen kuin muiden kohdalla. Hoitaja sanoi minulle, että saan lähteä kotiin, vaikka minulla oli huono olo ja olin vasta herännyt nukutuksesta. Kohtelu oli niin inhottavaa, että lähdin mieheni kanssa kotiin.

Minulle tarjottiin keskusteluapua, mutta halusin puhua vain mieheni kanssa. Iltaisin, kun olimme saaneet molemmat lapset nukkumaan, purskahdin itkuun. Mies piti minua sylissään.

Puoli vuotta abortin jälkeen tulin taas raskaaksi. Tällä kertaa se oli ihan oma moka. Ehkäisy oli unohtunut. Otin jälkiehkäisyn. Ajattelin, että apua, jos nyt taas tulen raskaaksi. En pystyisi toiseen aborttiin. Aloin siitä huolimatta odottaa kolmatta lastani. Vihasin raskautta ja vihasin vauvaa sisälläni. Mies oli onnellinen. Hän kai koki, että hänen pitää rakastaa vauvaa kahden edestä.

Se on ainoa synnytys, jossa olen itkenyt. Rakastuin poikaan heti kun näin hänet. Ajattelen, että ilman edellisen raskauden keskeytystä meillä ei olisi häntä.

Asia on edelleen meille molemmille raskas, etenkin miehelleni. Abortti ajoittui ystävänpäivään, joten aina silloin muistelemme sitä. Tämä oli minun ja mieheni ratkaisu."

Joskus myös ongelmat mielenterveyden kanssa voivat johtaa siihen, että lapsen saaminen ei tunnu oikealta vaihtoehdolta. Sanna päätyi raskaudenkeskeytykseen, koska ei voinut henkisesti hyvin.

Sanna, teki abortin 30-vuotiaana. Sannalla oli mielenterveysongelmia ja ennestään kaksi pientä lasta.

"Menin vuositarkastukseen gynekologille ja siellä selvisi, että olen raskaana. Olin vasta lopettamassa imetystä ja kuukautiseni ovat aina olleet epäsäännölliset. Raskaus oli niin pitkällä, että lääkäri antoi minulle viikon aikaa päättää, mitä teen.

Mieheni reaktio oli, että hankkiudu eroon siitä. Hän ei ollut kahden lapsemme kohdalla käynyt kertaakaan kanssani neuvolassa eikä tullut mukaan synnytyksiin. Sanoin, että jos päädymme aborttiin, hän tulee joka käynnille mukaan. Ja hän tuli.

Puhuin asiasta monen ihmisen kanssa: mieheni, äitini, perhetyöntekijän ja mielenterveyshoitajan. Minulla on todettu kaksisuuntainen mielialahäiriö. Eniten pelkäsin oman jaksamiseni vuoksi.

Kerroin uudelle mielenterveyshoitajalleni halustani tehdä abortti. Hoitaja sanoi: "Voimme aina tehdä sinusta lastensuojeluilmoituksen, jos et jaksakaan. Selittelet vain asiaa itsellesi". Minulle jäi sellainen mielikuva, että hänen mielestään abortti ei ollut vaihtoehto.

Sain perhetyöntekijän avulla yhteyden entiseen hoitajaani. Ratkaisevaa oman päätökseni kannalta oli se, kun hän sanoi, ettei voi ammatillisesta näkökulmasta katsoen suositella raskauden jatkamista. Sen avulla pystyin myöntämään itselleni, etten jaksa.

En voinut olla katsomatta sikiötä. Jälkikäteen olin pahoillani siitä, että kukaan ei varoittanut siitä. Onneksi olin sairaalassa ja sain puhua ammattilaisten kanssa. En tiedä, miten olisin käsitellyt asiaa kotona. Oli lohdullista saada tietää, että sikiö tuhkattiin ja tuhka ripoteltiin muistolehtoon.

Syvin tuntemukseni abortin jälkeen oli helpotus. Olin surullinen, mutta koskaan en ole päätöstäni katunut. Se oli oikea ratkaisu minun ja perheeni kannalta. Nyt minulla on kummallekin lapselle kainalo, jonne he voivat ryömiä. Voin antaa heille enemmän."

Väestöliiton mukaan yksi keino vähentää raskaudenkeskeytyksiä voisi olla se, että 25–34-vuotiaille annettaisiin nykyistä tehokkaammin ehkäisyneuvontaa.

Mutta entäpä ilmainen ehkäisy, voisiko siitä olla ratkaisuksi?

Väestöliiton asiantuntijalääkäri Miila Halonen kertoo, että jotkut kunnat Suomessa tarjoavatkin maksutonta ehkäisyä myös 25–34-vuotiaille tai iästä riippumatta synnytyksen tai abortin jälkeen. Halonen ottaa esimerkiksi Helsingin, joka tarjoaa kaiken ikäisille naisille ensimmäisen kierukan maksutta.

Eri asia on, voiko ilmaisella ehkäisyllä vaikuttaa suoraan noin kolmekymppisten naisten aborttien määrään.

Nuorempien raskaudenkeskeytyksiin maksuttomalla ehkäisyllä on ollut selvä vaikutus esimerkiksi Vantaalla. Siellä etenkin alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytykset vähenivät selvästi sen jälkeen, kun kaupunki ryhtyi tarjoamaan ilmaista ehkäisyä.

THL:n tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan maksutonta ehkäisyä tarjottiin Vantaalla myös 25–44-vuotiaille, mutta heidän kohdallaan abortit eivät kuitenkaan vähentyneet merkittävästi.

Gissler uskoo, ettei ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen 25–34-vuotiaille olisi välttämättä muutenkaan poliittisten päättäjien mieleen.

– Voisin kuvitella poliitikkojen ajattelevan, että ilmainen ehkäisy lykkäisi naisten lapsenhankintaa edelleen ja vähentäisi syntyneiden lasten määrää.

Ylen haastattelema Suvi tuli raskaaksi aloitettuaan juuri opinnot ja uuden parisuhteen. Hän ei käyttänyt ehkäisyä, koska raskaaksi tuleminen oli aiemmin ollut vaikeaa.

Suvi, teki abortin 27-vuotiaana. Ehkäisy puuttui, ja Suvilla oli kaksi alle kouluikäistä lasta.

"Olin eronnut lasteni isästä vuotta aiemmin. Olimme muuttaneet lasten kanssa toiselle paikkakunnalle, ja olin juuri aloittanut opiskelemaan uutta alaa. Esikoisen kohdalla olin ollut avoliitossa pari kolme vuotta ilman ehkäisyä ennen kuin lapsi sai alkunsa. Sama juttu toisen kohdalla.

Uudessa suhteessa tulin kuitenkin alle vuoden seurustelun jälkeen raskaaksi. Huomasin sen jo ennen kuin kuukautiset jäivät pois, koska voin pahoin ja turposin.

Puhuin asiasta miehen kanssa. Hän sanoi, että päätös on minun. Hänen mukaansa kyse on minun elämästäni ja minun kropastani. Jos en olisi voinut tehdä aborttia, se olisi vaikuttanut mielenterveyteeni. En olisi halunnut olla enää kotiäiti. Raskaus olisi vaikuttanut opintoihini. Adoptio ei olisi ollut vaihtoehto.

Raskaus keskeytettiin lääkkeillä sairaalassa. Se ei ollut kovin kivuliasta, enkä vuotanut paljon. Koetin katsoa, tulisiko ulos mitään ihmistä muistuttavaa, mutta ei. Raskaus oli niin alussa, että se ei olisi ollut mahdollista.

Aloitin hormonaalisen ehkäisyn heti abortin jälkeen. Minulle laitettiin ehkäisykapseli käsivarteen. Olisihan se pitänyt hoitaa etukäteen. Ajattelin silloin niin yksinkertaisesti, että en tule raskaaksi helpolla."

Ylen haastattelemista naisista valtaosalla oli kuitenkin jokin ehkäisymenetelmä käytössä.

Vaikka 40-vuotias Pinja ei kuulukaan noin kolmekymppisten naisten ikäryhmään, hänen tarinansa osoittaa, että edes äärimmäiset keinot raskauden ehkäisemiseksi eivät aina tuota tulosta.

Pinja, teki abortin 40-vuotiaana. Raskaus sai alkunsa sterilisaatiosta huolimatta.

"Minulle tehtiin sterilisaatio laittamalla klipsit munajohtimiin syksyllä 2017. Joulukuun alussa hakeuduin lääkäriin vatsakipujen takia. Selvisi, että olen seitsemännellä viikolla raskaana. Lääkäri oli hyvin ystävällinen, selitti toimenpiteen kulun ja antoi lähetteen sairaalaan.

Minulla oli aika aborttiin jouluaatonaattona. Olimme puolison kanssa samaa mieltä siitä, että abortti on oikea ratkaisu. Voimavaramme eivät olisi riittäneet, koska perheessämme oli kolme päiväkoti-ikäistä lasta. Olimme tehneet jo sterilisaation yhteydessä päätöksen siitä, että lapsilukumme on täynnä. Monet itkut tuli silti itkettyä. Mietin karrikoidusti, että tapan tulevan lapseni.

Sairaalassa tarjottiin keskusteluapua. Minulle annettiin keskeytyspilleri sairaalassa. Tyhjennyspillerit sain mukaan kotiin. Sairaalasta vielä varmistettiin, etten ole yksin, kun otan ne. Kivut eivät olleet valtavia, mutta verta tuli paljon ryöpsähdyksinä. En haluaisi kokea sitä uudestaan.

Kävin henkisesti läpi aikamoista myllerrystä, koska olin yrittänyt tehdä kaiken sen eteen, ettei näin kävisi. Jaloissa pyöri koko ajan kolme pientä lasta, joten arki koitti aika nopeasti.

Keskusteluapua tarjottiin jälleen parin viikon päästä verikokeissa, joissa katsottiin, että raskaus on varmasti keskeytynyt. En tarvinnut ulkopuolista apua, mutta oli tärkeää, että sitä tarjottiin. Olisi tärkeää, että myös miehille tarjottaisiin apua. Se on miehelle äärimmäisen vaikea tilanne etenkin silloin, jos hän haluaisi pitää lapsen.

Huhtikuussa 2018 kävin uudestaan sterilisaatiossa. Silloin selvisi, että toinen klipsi oli irronnut. Kyseinen munajohdin oli kuitenkin myös poikki. Lääkäri ei tiennyt, miten raskaaksi tuleminen on kohdallani ollut edes mahdollista. Tällä kertaa munajohtimet poistettiin kokonaan."

Miten ja miksi tämä juttu tehtiin?

Etsimme pääosin eri sosiaalisen median kanavia ja henkilökohtaisia kontakteja käyttäen naisia, jotka ovat tehneet abortin yli 24-vuotiaana. Haastattelimme kaikki, jotka olivat meihin yhteydessä, mutta vain osa tarinoista otettiin mukaan tähän juttuun.

Osa naisista ei halunnut tarinaansa julkisuuteen edes salanimellä. Osa puolestaan oli tehnyt abortin niin nuorena, etteivät he kuuluneet siihen ryhmään, jonka pyrimme tavoittamaan. Kaikki naiset eivät ole kertoneet kokemuksestaan edes lähipiirilleen.

Haastattelemiemme naisten mukaan abortti on edelleen tabu. Useimpien kokemuksen mukaan raskaudenkeskeytyksestä puhuminen aiheuttaa helposti niin voimakkaita vastareaktioita, etteivät he halua puhua siitä omalla nimellään julkisesti. Moni halusi kuitenkin kertoa omasta aborttikokemuksestaan, jotta etenkin hoitohenkilökunta ymmärtäisi, miten herkästä asiasta on kyse.

Artikkelin tarkoituksena on antaa ääni abortin tehneille naisille sekä valottaa ainakin osittain sitä, miksi aikuinen ja mahdollisesti jo perheellinen nainen päätyy keskeyttämään raskautensa.

Artikkelin kommentointi on päättänyt. Voit lukea alta artikkelin toimittajien vastauksia lukijoiden kysymyksiin.

Kaksi ihmistä on kuollut ja 13 loukkaantunut ammuskelussa Strasbourgin ydinkeskustan joulumarkkinoiden lähellä Ranskassa. Vakavia vammoja sai kuusi ihmistä.

Kuolleet ovat 45-vuotias thaimaalaismies, joka oli matkalla Ranskassa sekä paikallinen ranskalaismies. Haavoittuneiden joukossa ovat muun muassa nuori italialaistoimittaja ja afgaanimies.

Strasbourgin viranomaiset ovat pomputelleet ammuskelun uhrimäärää edestakaisin. Alun perin kuolonuhrien määräksi ilmoitettiin kolme, mutta iltapäivällä määrä pudotettiin kahteen. Sittemmin tieto muutettiin takaisin kolmeksi. Yksi uhreista on syyttäjän mukaan aivokuollut ja koomassa.

Poliisin tietojen mukaan ampuja on loukkaantunut sotilaan luodista, mutta hän on edelleen karkuteillä. Paikallinen taksinkuljettaja kertoo, että ampuja pakeni taksilla.

Mies oli aseistautunut jonkinlaisella aseella ja veitsellä. Tiedot aseesta ovat vaihdelleet: joidenkin silminnäkijöiden mukaan ampujalla olisi ollut rynnäkkökivääri, mutta

Strasbourgin alueella on käynnissä suuri etsintäoperaatio. 350 poliisia jahtaa epäiltyä. Tukena on kaksi helikopteria. Tapausta tutkitaan nyt terrorismina.

Hetki hetkeltä:

19.22 Sosiaalisessa mediassa on levinnyt huhuja, että Haguenaun kaupungissa Strasbourgin pohjoispuolella olisi ammuskelu. Ranskan kansallinen poliisi on kuitenkin kumonnut huhut Twitterissä, kertoo ranskalaislehti Le Monde.

18.37 Kaikissa viikonlopun jalkapallo-otteluissa pidetään minuutin hiljaisuus Strasbourgin hyökkäyksen uhrien muistolle. Yhteensä kolme ylimmän sarjatason ottelua on siirretty, koska poliisien resurssit ovat äärirajoilla.

17.16 L'Alsace-lehden mukaan toinen kuolleista on ranskalainen mies. Lisäksi loukkaantuneiden joukossa on 28-vuotias italialainen toimittaja, joka oli tullut kaupunkiin uutisoimaan EU-parlamentin istunnosta. Häntä oli ammuttu päähän, ja hänen tilansa on vakava. Paikallinen moskeija on myös tiedottanut, että yksi loukkaantunut afgaanimies on koomassa.

17.09 Uutistoimisto AP kertoo, että Thaimaan ulkoministeriön mukaan yksi kuolleista oli 45-vuotias thaimaalaismies. Hän oli ollut matkalla vaimonsa kanssa. Thaimaalaismedian mukaan pariskunnan oli tarkoitus olla Pariisissa, mutta keltaliivien protestit saivat heidät muuttamaan suunnitelmiaan.

16.48 Erja Tuomaala kiittää ja lopettaa seurannan tältä päivältä, vuoro siirtyy iltatoimittaja Sonja Parkkiselle.

16.42 Annastiina Heikkilä jatkaa Strasbourgista ja kertoo, että poliisilla on periaatteessa hyvät valmiudet terrorismintorjuntaan ja laajat valtuudet. Nyt Ranskassa pohditaan, mikä torjunnassa meni pieleen. Joulutorit ja nähtävyydet ovat terroristien tavoittelemia kohteita.

16.36 Epäillyn neljä perheenjäsentä on otettu kiinni kuulusteluja varten. Poliisin mukaan äitiä, isää ja kahta veljeä kuulustellaan tapauksen johdosta. Päivitys klo 17.16: Aiemmin kerroimme, että epäillyn sisko olisi kiinniotettuna. Kyseessä on kuitenkin isä.

16.25 Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä on juuri saapunut Strasbourgiin. Hän kertoo, että tunnelma on surullinen ja kaupunki on hiljainen. Kaupunkilaiset yrittävät jatkaa normaalia arkea ja toimittavat asioita kaupungilla. Ydinkeskustaan tulijoiden laukut ja kantamukset tarkistetaan perinpohjin.

16.19 Ulkoministeri Timo Soini erikoislähetyksessä: Isku merkittävä, sillä eurooppalaiset instituutiot ja Euroopan henki toteutuvat Strasbourgissa. Terroristinen hyökkäys on aina vakava asia.

16.10 Erikoislähetys Strasbourgin tapahtumista alkaa TV1:ssä ja Areenassa tai klikkaa ylläolevaa ikkunaa.

14.51 Kaksi jalkapallon ylimmän sarjatason ottelua, Nizza-Saint Etienne ja Nantes-Montpellier on siirretty myöhemmäksi, koska poliisivoimat ovat äärirajoilla Strasbourgin operaation vuoksi.

14.45 Yle lähettää erikoislähetyksen Strasbourgin tapahtumista Areenassa ja TV1:ssä. Katso suora lähetys klo 16.10-16.45.

14.34 Strasbourgin asukkaat toivovat ihmisten yhdistävän voimansa raakalaisuutta vastaan.

14.10 Le Figaro:Strasbourgin pormestari Roland Ries sanoo, että kaupunkiin on koittanut surun hetki. Hän kehotti asukkaita tukemaan toisiaan.

14.04 Tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että tutkijat olivat löytäneet epäillyn kotoa tekopäivän aamuna kranaatin, ladatun aseen, ammuksia ja neljä veistä. Kaksi veitsistä oli metsästysveitsiä.

14.03 Mies oli jäänyt taksista, jolloin kuljettajan mukaan oli jälleen käyty laukaustenvaihtoa poliisin kanssa.

14.01 Taksinkuljettajan mukaan haavoittunut mies oli antanut ajo-ohjeita, kertonut tehneensä iskun, ampuneensa sotilaita, surmanneensa kymmenen ihmistä ja puolustelleensa tekoaan.

13.49 Syyttäjä kertoi, että epäilty oli haavoittunut. Haavoittumisesta kertoi taksinkuljettaja.

13.47 Syyttäjän mukaan epäillyllä on 27 tuomiota erilaisista rikoksista Ranskassa, Saksassa ja Sveitsissä.

13.41 Yleinen syyttäjä sanoo, että tekijää etsitään yhä. Neljä ihmistä on pidätetty epäiltyinä yhteyksistä epäiltyyn tekijään. Syyttäjän mukaan asemies oli huutanut "Allahu Akbar" aloittaessaan ammuskelun.

13.36 Syyttäjä Rémy Heitz kuvaili tapahtumien kulkua. Hänen mukaansa kyseessä on terroriteko.

13.33 Ranskan viranomaisten tiedotustilaisuus alkoi. Tilaisuuden alussa kerrattiin uhrien ja haavoittuneiden lukumäärä. Kaksi uhreista on kuollut, yksi kuolleista on aivokuollut.

12.44 Ranskan syyttäjäviranomainen pitää tiedotustilaisuuden kello 13 Suomen aikaa.

12.33 Iskusta epäillyn nimi on viranomaisten tiedossa.

11.40 Ylen toimittaja Anna Saraste kertoo Strasbourgin tunnelmista. Tilanne rauhallinen, mutta järkyttynyt.

11:18 Euroopan parlamentissa ja Ranskassa minuutin hiljainen hetki kello 12 Suomen aikaa.

11:15 Paikallislehti Alsace kertoo, että epäillyn tekijän veli olisi pidätetty.

10.26 Suomen Euroopan neuvoston edustusto kertoo Strasbourgin järjestelyistä. Isoimpien lasten koulut auki, pienempien koululaisten kiinni.

10.04 Yksi kuolonuhreista on thaimaalainen 45-vuotias mies, joka oli vaimonsa kanssa Ranskassa lomalla, kertovat Ranskan viranomaiset.

10.01 Rajaviranomaiset tarkkailevat Saksan ja Ranskan välistä rajaa, joka kulkee aivan Strasburgin tuntumassa. Rajanylittäjiä kehotetaan varautumaan jopa 90 minuutin odotusaikaan.

9.56 Uutistoimisto DPA:n mukaan epäilty on 29-vuotias Ranskan kansalainen, joka on pohjoisafrikkalaista alkuperää. Hän on saanut Saksassa vankeustuomion ryöstöstä. Kärsittyään tuomionsa hänet karkotettiin viime vuonna Ranskaan.

9.38 Ministeri: Kaikki mielenosoitukset kielletään tänään Strasbourgin alueella. Muualla maassa ns. keltaliivien mielenosoitukset saavat jatkua.

9.37 Ministeri: Epäilty on voinut poistua maasta.

9.36 Ministerin mukaan toistaiseksi ei ole varmuutta, onko kyseessä terroriteko.

9.35 Ranskan sisäministeri Christophe Castaner sanoo, että poliisi puhuttaa parhaillaan viittä henkilöä, joilla on ollut yhteyksiä epäiltyyn.

9.29 Poliisioperaatio Strasbourgin katedraalilla lienee päättynyt, kertoo Reuters. Poliisit poistuvat paikalta.

9:10 Uutistoimisto Reuters: Poliisioperaatio käynnissä Strasbourgin katedraalin lähellä.

9:08 Aloitamme tapauksen hetki hetkeltä -seurannan.

Poliisi aikoi juuri pidättää epäillyn

Poliisin mukaan turvallisuuspalvelut tiesivät epäillyn tekijän entuudestaan ja hänen katsottiin olevan mahdollinen terroriuhka, kertoo BBC. Hän on 29-vuotias mies, joka on ollut radikalisoitumisen vuoksi viranomaisten seurannassa.

Mies oli kahteen otteeseen ollut aseellisessa välikohtauksessa poliisin kanssa.

Uutistoimisto AFP:n mukaan poliisi oli tehnyt aiemmin päivällä etsinnän miehen asuntoon, koska häntä epäiltiin yhteyksistä ryöstöön. AFP:n tutkintaa lähellä olevan lähteen mukaan epäilty oli tarkoitus ottaa kiinni tiistaina aamulla.

Asunnosta löydettiin räjähteitä.

Ranskan viranomaiset ovat avanneet puhelinnumeron tiedusteluja varten. Kehotus pysytellä sisätiloissa on peruttu.

Ranskan poliisi

Ylen toimittaja Marjukka Talvitie kertoo puhelimitse olleensa Strasbourgin vanhassa kaupungissa sijaitsevassa ravintolassa seurueen kanssa, kun he kuulivat kaksi laukausta.

– Pian tämän jälkeen ravintolan sisään pakeni joukko pelästyneitä ihmisiä, Talvitie kertoo.

Talvitien mukaan tuntematon mieshenkilö kantoi pian ammuskelun jälkeen ravintolan sisätiloihin uhrin, jota ryhdyttiin elvyttämään.

Poliisi kuulustelee parhaillaan kadulta ravintolaan paenneita ihmisiä, jotka mahdollisesti todistivat ammuskelua.

Ampuminen tapahtui joulumarkkinoilla Grandes-Arcades-kadulla. Kyseessä on Ranskan suurimmat joulumarkkinat, joita vietetään muun muassa tunnetulla Place Kléber -aukiolla.

Paikallinen liikkeenpitäjä kertoi BFM TV:n haastattelussa, että ammuskelu kesti ainakin kymmenen minuuttia.

– Ihmisiä juoksi ympäriinsä, hän kertoo.

Joulumarkkinaperinne aloitettiin Strasbourgissa jo vuonna 1570. Turvallisuussyistä kaikki markkina- samoin kuin muutkin kulttuuritapahtumat on tältä päivältä peruttu.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron seuraa tilannetta. Hän on lähettänyt sisäministerin Strasbourgiin.

Strasbourgissa on meneillään EU-parlamentin istunto. Europarlamentaarikot ovat istunnossa ja parlamentin ovet on suljettu ulkopuolisilta. Myöskään mepit eivät voi poistua.

Miapetra Kumpula-Natri (sd.) kertoi illalla, että hänen avustajansa on parlamentissa sisällä ja hän itse on parlamentin lähellä syömässä ja yrittää päästä takaisin salikeskusteluun.

Myös EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen tviittasi tapahtuneesta:

Ulkoministeriöstä kerrotaan, että Strasbourgiin on tehty 30 ja koko Ranskaan 1 099 matkustusilmoitusta. Ulkoministeriön päivistyksestä arvioidaan, että suomalaisia olisi paikalla Strasbourgissa kuitenkin enemmän kuin 30.

Suomen Pariisin-suurlähetystö seuraa tilannetta jatkuvasti. Lähetystö kehottaa suomalaisia ilmoittamaan, että ovat turvassa.

Lue myös:

Suomalaistoimittajat näkivät Strasbourgin ammuskelun uhrin kuoleman: "Häntä yritettiin elvyttää ravintolan eteisessä"

Tämän tiedämme nyt: Strasbourgin ampumista tutkitaan terrorismina – Epäillyllä kymmeniä vankeustuomioita – Katso kartat tapahtumapaikoista

Strasbourgissa lukittuja ovia ja tiukkaa valvontaa – mepit jäivät lukkojen taakse EU-parlamentissa

Kartta kuvaa Strasbourgin joulumarkkinoiden tapahtumapaikat

Itä-Uudenmaan poliisi tutkii epäiltyä lapsen murhaa Nurmijärvellä. Henkirikos tapahtui poliisin tiedotteen mukaan marraskuun 21. ja 22. päivän välisenä aikana.

Uhri on alaikäinen, vakavasti sairas lapsi. Teosta epäillään vuonna 1982 syntynyttä miestä. Hänet on vangittu 25.11. todennäköisin syin murhasta epäiltynä.

Epäilty murha tapahtui Nurmijärvellä sijaitsevassa yksityisasunnossa.

Poliisi ei kerro tarkempia tietoja uhrin terveydentilasta, iästä tai sukupuolesta eikä avaa epäillyn rikoksen tekotapaa eikä motiivia.

Asian esitutkinta on kesken, eikä Itä-Uudenmaan poliisi ei tiedota tapauksesta enempää tässä vaiheessa.

Britannian parlamentti äänestää EU-eroa koskevasta sopimuksesta aikaisintaan tammikuussa. Asia käy ilmi alahuoneen istuntoaikataulusta, joka julkistettiin tänään torstaina.

Siitä ilmenee, että ensi viikko on omistettu muille kuin EU-asioille. Parlamentti jää joulutauolle 20.12. ja palaa töihin taas 7. tammikuuta.

Pääministeri Theresa May on luvannut, että äänestys pidetään viimeistään 21. tammikuuta.

EU-maat viileitä Mayn toiveille

EU-maat kokoontuvat illalla Brysseliin huippukokoukseen, jossa tärkein asia on brexit-sopimus. Näyttää siltä, että Britannian ja EU:n kesken neuvoteltu sopimus ei menisi läpi Britannian parlamentissa.

Pääministeri May neuvottelee päivän aikana eri maiden johtajien kanssa saadakseen EU-maat hyväksymään sanamuodon, joka olisi parlamentin hyväksyttävissä.

May toivoo erityisesti, että EU-maat täsmentäisivät Irlantia koskevaa sopimuskohtaa. EU-maiden tulisi vakuuttaa, että Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin välisen rajan järjestelyjä koskeva niin sanottu backstop-menettely päättyisi mahdollisimman pian.

Backstopin tarkoitus on estää tiukkojen rajamuodollisuuksien syntyminen, vaikka rajasopimusta ei saataisi aikaan.

EU-maista on toistaiseksi tullut niukasti apua Mayn pyrkimyksille. Pienenä kompromissina on mainittu, että huippukokouksen yhteydessä julkistettavaan lausumaan voitaisiin lisätä maininta, jonka mukaan brexit-sopimusta voidaan selkeyttää.

Samassa yhteydessä todetaan heti, ettei sopimusta avata uusille neuvotteluille.

Brexit-sopimusluonnoksessa itse asiassa on jo nyt kohta, jossa todetaan backstopin päättyvän niin pian kuin mahdollista.

Komissio saksalaisjäsen Günther Oettinger sulki myös pois mahdollisuuden rajata backstop ajallisesti.

– Ei, se ei toimisi. meillä on oltava selkeät säännöt ihmisille, tuotteille ja tavaroille Irlannin rajalla, hän totesi.

Lue lisää:

Theresa May sai jälleen osuman, mutta nilkuttaa eteenpäin – hänen brexit-sopimuksensa pysyy aivan yhtä kuolleena kuin se oli tähänkin saakka

Äänestyksestä selvinnyt pääministeri May anoo tänään apua EU-johtajilta, mutta tarjolla on niukkuutta: "Tästä ei neuvotella"

Helsingin Siltasaaressa Paasivuorenkadun ympäristössä on nähty tänään useita aseistettuja poliiseja, mikä on aiheuttanut ihmetystä ja uteliaisuutta ohikulkijoissa.

Kyse on kuitenkin kotimaisen televisiosarjan kuvauksista ja poliisiksi pukeutuneista näyttelijöistä, kertoo Helsingin poliisi.

Useita tunteja kestävät kuvaukset ovat osa Roba -tv-sarjaa.

Tuotantoyhtiö Yellow Filmin tuottajan Minna Virkajärven mukaan kyseessä on yksi kauden suurimmista kohtauksista, jonka kuvaamisesta on ilmoitettu asianmukaisesti viranomaisille sekä kuvausalueen ympäristön asukkaille.

– Paikalla on myös esimerkiksi liikenteen pysäyttäjiä, järjestäjiä ja lisäksi tietysti meidän kuvauskalustomme on jossain kohtaa kyseistä aluetta. Jos siellä on kuitenkin joku sattunut kulkemaan sillä tavoin sopivasti, ettei ole havainnut kuvauskalustoa, niin siitä on voinut syntyä väärinkäsitys poliisioperaatiosta.

Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli on antanut kirjallisen varoituksen seurakuntapastori Heikki Karastille. Tuomiokapituli päätti varoituksen antamisesta kokouksessaan maanantaina.

Tuomiokapitulin mukaan Karasti toimi vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta vihkiessään samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon tänä syksynä.

Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen ja tuomiokapituli ohjeistivat Karastia ennen vihkimistä siitä, ettei papin tule vihkiä samaa sukupuolta olevaa paria. Karasti myönsi tuomiokapitulille toimineensa piispan antaman ohjeistuksen vastaisesti. Tuomiokapituli katsoi päätöksessään, että Karastin toiminta oli erityisen moitittavaa, sillä häntä oli ohjeistettu aiheesta muuta papistoa enemmän.

Karastin mukaan varoitus ei tullut hänelle yllätyksenä.

– Tämä oli odotettavissa. Piispa ja tuomiokapituli ovat täällä sen verran vanhoillisia, että tiesin varoituksen tulevan.

"Yksikään pari ei jää vihkimättä"

Vihkimällä samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon Karasti toimi tuomiokapitulin mukaan evankelisluterilaisen kirkon säännösten vastaisesti. Karasti kuitenkin katsoo kirkon laahaavan avioliittokäsityksessään menneessä ajassa.

– Kirkko on hidas uudistumaan. Naisella piti olla vielä 1930-luvulle asti edusmies, ja eronneiden uudelleen vihkimiseenkin suostuminen kesti. Maistraatti tutkii avioliiton esteet, ja mielestäni kirkon jäseniä on palveltava, mikäli he haluavat kirkollisen vihkimisen.

Karasti pitää pienempänä pahana piispan ohjeistusta vastaan rikkomista, kuin yhdenvertaisesta kohtelusta luopumista.

– Kun on koko uransa puhunut, että homoseksuaalitkin ovat aivan tavallisia ihmisiä, ei sitä voi enää uran loppumetreillä mennä muuttamaan.

Homoparia Karasti tuskin tulee enää vihkimään.

– En voi vihkiä, muuten minut erotetaan virasta. Seuraavan kysyjän ohjaan muiden sateenkaaripappien pakeille. Yksikään pari ei kuitenkaan jää vihkimättä.

Tuomiokapitulit eri linjoilla

Tuomiokapituli pääsi Karastin jäljille, kun tästä tehtiin kantelu tuomiokapituliin muiden Sateenkaaripappien sivuilta löytyvien pappien tapaan. Tuomiokapitulit kohtelevat sateenkaaripappeja eri tavoin, sillä esimerkiksi Turun hiippakunnan tuomiokapituli ei ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin. Karastia sen sijaan opastettiin piispa Häkkisen toimesta siitä, ettei homopareja tule vihkiä.

Lopulta asia tuli ilmi, kun Oulun maistraatti ilmoitti kirkolle Karastin vihkineen homoparin avioliittoon. Karasti lähetti avioliittoon vihityn parin tiedot heidän kotipaikkakuntansa mukaisesti Oulun maistraattiin, sillä homopareja ei voi kirjata suoraan kirkon järjestelmiin.

Kirkko ja kaupunki -lehdessä spekuloitiin viime viikolla Oulun maistraatin vuotavan sateenkaaripappien tietoja kirkolle. Lopulta syyksi paljastui kirkon tietojärjestelmä, joka ei tue samaa sukupuolta olevien avioliittojen kirjaamista automaattisesti. Järjestelmän tuottamasta virheilmoituksesta selvisi myös, kuka parin oli vihkinyt.

Karasti ei ole vielä päättänyt, valittaako hän hallinto-oikeuteen saamastaan varoituksesta.

– Ensi alkuun ajattelin, etten missään nimessä valita. Toisaalta, moni kollega on päätynyt valittamaan, ja mitä enemmän hallinto-oikeuteen tulee valituksia näistä varoituksista, sitä paremmin ongelman laajuus huomataan. Harkinta on vielä käynnissä.

Lisää aiheesta:

Viidelle papille piiskaa sateenkaariparien vihkimisestä – Professori: "Kirkko on jumittunut henkisen halvautumisen tilaan"

Evankelis-luterilainen kirkko ei ala vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja

Homoparien vihkimisasia pian kirkon pöydälle – Suomeenkin "Norjan malli"?

MV-lehden perustaja Ilja Janitskin on valittanut käräjäoikeuden hänelle langettamasta vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomasta vankeustuomiosta Helsingin hovioikeuteen.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi hänet lokakuussa yhteensä 16 eri teosta, jotka liittyvät MV-sivuston toimintaan. Janitskin määrättiin myös maksamaan vahingonkorvauksia ja hyvityksiä muiden tuomittujen kanssa yhteensä 136 000 euroa.

Janitskinin avustaja Anu Koivu sanoi heti käräjäoikeuden päätöksen jälkeen, että tuomio on hänen mielestään kohtuuttoman ankara.

Myös vuoden ehdollisen vankeustuomion saanut Johan Bäckman valitti päätöksestä. Myös MV-lehdessä toiminut, kolmen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen saanut nainen haluaa muutosta tuomioon.

Syyttäjä Juho-Mikko Hämäläinen ei valittanut, sillä hän oli tyytyväinen käräjäoikeuden päätökseen.

Käräjäoikeus katsoi, että jutussa on kyse aivan poikkeuksellisesta rikoskokonaisuudesta. Tämän vuoksi Janitskinille langetettiin ehdoton tuomio.

Jutun asianomistajat joutuivat muun muassa vihaviestien kohteeksi sosiaalisessa mediassa MV-lehden kirjoittelun vuoksi.

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen on arvoinut, että jos tuomio pysyy samanlaisena muutoksenhaussa, se on erittäin merkittävä monessa mielessä.

Lue myös:

Rikosoikeuden professori: MV-jutun tuomiot ankaria ja merkittäviä – "Somessakin pitää olla ihmisiksi"

"Kynnys nettikirjoittelua koskevien syytteiden nostamiseen voi madaltua" – Viestintäoikeuden tutkija pitää Janitskinin tuomiota rankkana

Ilja Janitskinille ehdoton vuoden ja 10 kuukauden vankeustuomio MV-jutussa – syyttäjä tyytyväinen poikkeuksellisen ankaraan rangaistukseen

Oikeusministeri: Jos joutuu pelkäämään oman työnsä tekemistä, mennään sananvapauden vaarantamisen rajalle

19-vuotias Elin Qvist viettää ikimuistoista päivää, kun hänet kruunataan Suomen Lucia-neidoksi torstaina.

Lucia-neito on vähäosaisia lapsiperheitä tukevan Lucia-keräyksen keulakuva. Lucia tekee seurueensa ja kuoronsa kanssa satakunta vierailua sairaaloihin, vanhainkoteihin ja juhlatilaisuuksiin joulu-tammikuussa.

Hän vie valoisan tervehdyksensä myös presidentti Sauli Niinistölle ja eduskuntaan.

Suomen Lucia-neidon valitsee Folkhälsan yhteistyössä Hufvudstadsbladetin ja Svenska Ylen kanssa.

Lucian päivän tapahtumia voi seurata myös viittomakielelle tulkattuna nettilähetyksenä Yle Areenan kautta.

Televisiossa tilaisuus lähetetään suorana Yle Teema Fem -kanavalla. Lähetys uusitaan Femmalla klo 9 perjantaiaamuna.

Oulun poliisi tutkii alaikäiseen kohdistunutta epäiltyä seksuaalirikosta. Asiasta kertoi ensin Ilta-Sanomat ja Kaleva.

Rikoskomisario Eveliina Karjalainen ei kommentoi epäillyn tekijän kansalaisuutta. Poliisi on vaitonainen myös uhrin kansallisuudesta. Hän kuitenkin vahvistaa sen, että kyseinen tapaus ei liity kolmeen muuhun epäiltyyn seksuaalirikostapaukseen, joissa kaikissa epäillyn teon uhri on alle 15-vuotias tyttö. Näissä kolmessa tapauksessa tekijät ovat tulleet Suomeen kiintiöpakolaisina tai turvapaikanhakijoina.

Nyt julki tulleessa tapauksessa on ainakin se ero aikaisempiin seksuaalirikosvyyhteihin, että epäilty tekijä ei ole ottanut alaikäiseen uhriin yhteyttä sosiaalisen median kautta. Oulun poliisi antoi aikaisempiin tapauksiin liittyen varoituksen ja poliisi kehotti erityisesti nuoria tyttöjä ja nuorten vanhempia tarkkaavaisuuteen sosiaalisessa mediassa.

Karjalainen ei kommentoi sitä, tunsivatko uhri ja epäilty tekijä toisensa. Poliisi ei tässä vaihessa tiedota asiasta enempää tapauksen arkaluontoisuuden vuoksi.

Espoon Karhusaareen suunnitellaan suurta keskusta, joka esittelisi pohjoismaista lastenkulttuuria. Kaavailuissa on ympärivuotinen matkailukohde, jonka kävijätavoite on korkea, 600 000 ihmistä.

Hanketta ajaa Lastenmaailma ry, jonka kumppaneina toimivat Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja viestintätoimisto N2 Helsinki Oy.

Rakentaminen maksaisi 50–70 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: juuri avatun keskustakirjasto Oodin hintalapuksi tuli noin 100 miljoonaa euroa.

Rahoitusta Lastenmaailmalla ei vielä ole, mutta siitä neuvotellaan parhaillaan.

– Alustavat keskustelut ovat olleet rohkaisevia, sanoo hankkeen ideoija ja Lastenmaailma ry:n leikkijohtaja Taneli Heikka.

Keskuksen liikevaihdoksi arvioidaan 12 miljoonaa ja tuottotavoitteeksi kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

– Ajatuksena on, että investoijat lähtisivät mukaan yleishyödylliseltä pohjalta ja että tuotot kanavoitaisiin lasten hyväksi tehtävään työhön samalla tavalla kuin Linnanmäellä, Heikka kertoo.

Jos projekti toteutuu, liiketoiminnasta vastaamaan perustetaan säätiö.

Tulossa uudisrakennus

Lastenmaailman rakennus olisi uudistuotantoa. Tilan suunnittelee arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Company yhdessä lasten ja taiteilijoiden kanssa. Kokoa keskuksella olisi toteutuessaan 7 800 neliötä.

– Siitä on tulossa modulaarinen elämystila, joka rakentuu erilaisista saleista, joihin voidaan pystyttää erilaisia sisältöjä, Heikka kertoo.

Espoon kaupunki on tekemässä keskukselle suunnitteluvarauksen Karhusaareen, joka sijaitsee Länsiväylän varrella, aivan Helsingin rajan tuntumassa. Varaus koskisi noin neljän hehtaarin aluetta ja olisi voimassa vuoden 2020 loppuun. Tontti varattaisiin kahdeksi vuodeksi projektin suunnittelua varten.

– Se ei sisällä puolin eikä toisin sitoumuksia tontin hallinnasta. Kun olemme siinä vaiheessa, että saamme rahoituksen ja haluamme alkaa rakentaa, luvat ja kaavoitusmuutokset pitää kierrättää kaupunginvaltuuston kautta, Heikka sanoo.

Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsittelee tonttivarausasian maanantaina.

– Rahoittajille on ollut tärkeätä, että meillä on paikka, ja että kaupunki on paikan antamalla sitoutunut projektiin, Heikka sanoo.

Mukaan Muumit? Tatu ja Patu? Nopolat?

Lastenmaailman ytimessä olisivat tarinat ja sadut, joista muotoutuisi kulttuurikeskuksen sisältö.

– Keskustelemme parhaillaan kirjailijoiden ja oikeudenhaltijoiden kanssa ja innostus on ollut suurta, Heikka sanoo.

Joukossa on merkittäviä suomalaisen lastenkulttuurin edustajia. Keskusteluja on tähän mennessä käyty muun muassa Tatun ja Patun tekijöiden Aino Havukaisen ja Sami Toivosen sekä Siri Kolun, Timo Parvelan, Linda Liukkaan sekä Sinikka ja Tiina Nopolan kanssa. Myös Muumien oikeudenhaltijoiden kanssa on puhuttu.

Toteutuessaan Lastenmaailma ei kuitenkaan rajoittuisi vain kirjallisuuteen, yhden hahmon tai kirjailijan varaan, vaan ajatuksena on sisällyttää mukaan kaikkia taiteenlajeja. Suomalaisia tekijöitä on tarkoitus esitellä osana pohjoismaista lastenkulttuuria eli mukaan voi tulla myös taiteilijoita muista Skandinavian maista.

Tukholman Junibacken on toiminut kulttuurikeskuksen esikuvana, mutta tähtäin on Heikan mukaan korkeammalla.

– Tästä ei tule lavaste, jossa lapset leikkivät. Haluamme, että lapset pystyvät osallistumaan vahvemmin ja se tarkoittaa taidetyöpajoja, visuaalista työskentelyä, musiikkia ja sirkusta. Lähtökohta on, että tekeminen on hauskaa ja viihdyttävää. On haastavaa taiteellista ja populaarimpaa sisältöä.

Idea Ylen kolumnista

Idea lähti kytemään Heikan Ylelle kirjoittamasta kolumnista, jossa hän totesi, että lapset ansaitsevat talon ykköspaikalta Suomessa.

– Ihminen on neljäsosan elämästään lapsi. Miksi lasten pitäisi elää aikuisille rakennetussa kulttuuriympäristössä, Heikka kysyy.

Huhtikuisessa kolumnissaan Heikka pohti, saisiko entisestä Guggenheim-tontista sopivan tilan. Nyt Heikka kertoo, että myös Helsingin kaupungin kanssa käytiin neuvotteluja erilaisista paikoista ja kiinnostusta oli, mutta Espoossa asiat etenivät nopeammin.

– Kun kävimme Karhusaaressa, ymmärsimme sen loistokkuuden. Siellä on tilaa, kaunista luontoa ja liikenneyhteydet ovat muualta tuleville paremmat kuin Kauppatorille.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, valmista tulee vuonna 2025.

– On erittäin painava syy kysyä, toimiiko Veikkaus eettisesti oikein, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) pääjohtaja Kirsi Leivo.

KKV tekee alkavan vuoden aikana vaikuttavuusarviot Veikkauksen monopolista, pikavippiyritysten toiminnasta sekä apteekkialasta. Selvityksien tekemisestä kertoi Apteekkari-lehti torstaina.

Leivon mukaan Veikkauksen toimintaa on syytä tarkastella esimerkiksi markkinoinnin ja pelikoneiden sijoittelun näkökulmasta. Painopiste pitäisi olla ongelmien ehkäisyssä, ei voiton maksimoinnissa. Hän vertaa Veikkausta toiseen monopoliyhtiöön Alkoon.

– Alko pitää viinat myymälöissä, eikä markkinointia ole. Peliautomaatit voitaisiin sijoittaa pelaamoihin tai ainakin pelaajien tunnistautumiseen on syytä lisätä pelirajoituksia, Leivo sanoo.

Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sanoo, että jo vireillä oleva tunnistaumisen edellyttämä lakialoite on hyvä tapa edetä.

– Eduskunnassa on olemassa lakiesitys, jossa esitetään pakollista tunnistautumista peliautomaatteihin. Meidän mielestämme sillä tiellä on hyvä edetä, Nummikoski kertoo.

Tunnistautumista edellyttävä arpajaislain muutos on tulossa voimaan vuoden 2022 alussa.

Veikkauksen peleihin 1,8 miljardia vuodessa

Suomalaiset hävisivät Leivon mukaan Veikkauksen peleihin 1,8 miljardia euroa vuoden 2017 aikana. Yhteiskunnalle valtionyhtiö tuotti noin 1,3 miljardia euroa. Leivo näkee ongelman siinä, että suurin osa noista hyvään tarkoitetuista rahoista tulee yhteiskunnan huono-osaisilta.

– Viisi prosenttia pelaajista tuottaa puolet rahapelaamisen kokonaistuotosta. Valtaosa rahasta tulee ongelmapelaajilta ja viikoittain pelaavilta ihmisiltä, jotka pelaavat vähintään 5 000 euroa vuodessa.

Veikkauksen Velipekka Nummikoski huomauttaa, että rahapelaaminen on kaikkialla maailmassa äärimmäisen keskittynyttä, mutta Suomessa se on vähemmän keskittynyttä. Siinä mielessä meidän tilanteemme on parempi.

– Meillä rahapelaamisen hartiat ovat laveammat kuin muualla. Meillä Lottoa ja vastaavan tyyppisiä pelejä pelaa laajemmat kansanjoukot kuin muualla. Siinä mielessä Suomen tilanne on parempi, eikä se ole niin keskittynyttä kuin muualla.

KKV:n Leivon mukaan peliautomaattien hajasijoittaminen on kansainvälisesti harvinainen tapa ja se aiheuttaa paljon ongelmia. Juuri näihin automaatteihin menevät usein myös pienituloisten rahat.

– Jos ajatellaan peliongelmaista, jonka täytyy esimerkiksi ostaa ruokaa. On hyvin vaikea päästä peliautomaattien ohi, kun niitä tulee vastaan joka kaupassa.

Nummikoski myöntää, että rahapelaaminen aiheuttaa ongelmia kaikkialla, missä sitä on. Siksi pelaaminen pitää järjestää niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän ongelmia.

– Meillä se on järjestetty niin, että meillä ongelmat ovat hyvin hallussa. Näissä asioissa on edetty aimo harppaus eteenpäin nykyisen peliyhtiön aikana.

Leivon mukaan nyt on syytä herätellä myös poliitikkoja mukaan keskusteluun. Ongelmapelaajien, syrjäytyneiden ja velkaantuneiden rahoittama hyväntekeväisyys voitaisiin rahoittaa muillakin tavoin. Veikkaus voisi toimia eettisemmin, markkinointia voitaisiin ainakin vähentää, ellei kieltää kokonaan, ja poliitikot voisivat miettiä, miten rahoitusta voisi löytyä verotuksen keinoin.

Pikavipeille markkinointikielto?

Toisena vakavana ongelmana Leivo näkee pikavippiyritykset, mutta näiden välillä on myös yhteys. Pitäisi selvittää, kuinka suurella osalla pikavippiongelmaisista on peliongelmia ja kuinka suuri osa peliongelmaisista on turvautunut pikavippeihin.

– Pikavipit ovat laaja ongelma. Maksuhäiriöisiä on hieman alle 400 000 Suomessa, mutta tuo tilasto ei kerro vielä kaikkea. Heidän lisäkseen on ihmisiä, jotka ketjuttavat velkojaan, eikä heille tule maksuhäiriömerkintää. Näissä lainoissa on sitten korkeat korot, ja summat voivat kasvaa todella suuriksi. On eri asia lainata 50 euroa 30 prosentin korolla kuin kymmeniä tuhansia samalla korolla, Leivo toteaa.

Veikkauksen Nummikoski sanoo, ettei hän pysty arvioimaan pikavippien ja rahapelaamisen yhteyttä.

– Emme pysty arvioimaan käyttävätkö he pikavippejä vai ei. Toivottavasti eivät käytä ja toivottavasti yhteys on mahdollisimman pieni.

– Sitten pitää katsoa pystyykö sille tekemään jotain, jos sillä on yhteys, Nummikoski toteaa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto pyrkii selvityksellään saamaan parempaa tietoa pikavipin ongelmista. Samalla selvitetään, miten muualla maailmassa on näitä asioita hoidettu. Leivon mielestä pikavippien markkinointikielto voisi olla hyvä keino, mutta sekään ei ole niin yksioikoinen asia.

– Mikä sitten olisi kiellettyä? Esimerkiksi erilaisia kulutuslainoja on hyvin paljon, Leivo pohtii.

Hän lupaa, että KKV:n selvitykset valmistuvat vuoden 2019 aikana, mutta virasto tulee keskustelemaan aiheesta vuoden mittaan muutenkin, sitä mukaan, kun on uutta kerrottavaa.

Britannian pääministeri Theresa May yrittää vielä kerran keskustella Brysselissä asioista, joista ei ole juuri puhuttavaa. Britannian EU-ero on huippukokouksen asialistalla.

Yleinen näkemys Brysselissä on, että itse brexit-sopimuksessa ei ole liikkumavaraa.

– Erosopimuksen avaaminen ei vain ole mahdollista, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Tilanne on wittgensteinilainen – "siitä mistä ei voi puhua, täytyy vaieta". Brysselin illan anniksi jäänee se, että EU-maat antavat hyvää tahtoa henkivän yhteisen julistuksen.

Britannian brexit-ministeri Steve Barclay kuitenkin optimistisesti arvelee, että EU:n piireissä on "liikettä" brexitin suhteen.

Voiko tulliliitto olla ikuinen?

Mayn viimeinen iltalypsy Brysselissä koskee Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaa koskevia järjestelyjä. Niillä pyritään takaamaan se, ettei rajalle tule tarpeettomia tarkastuksia.

May tahtoo huojentaa kotikentällä olevia pelkoja siitä, että Britannia jäisi rajajärjestelyjen vuoksi tulliliittoon EU:n kanssa ikuisiksi ajoiksi.

– May yrittää ehkä hakea selventäviä muotoiluja näihin rajajärjestelyihin, sanoo ohjelmajohtaja Juha Jokela.

Britanniaa risoo erityisesti se, että tulliliitto estää omien kauppasopimusten tekemisen kolmansien maiden kanssa.

Britannia saattaa huippukokouksessa huomauttaa kitkerästi myös EU:n lähihistorian häilyvistä hetkistä.

Huippukokouksissa on tehty yhteisestä linjasta poikkeavia sitovampiakin sopimuksia yhtä jäsenmaata koskien. Muistissa on muun muassa, kuinka Hollanti sai erivapauksia suhteessa EU:n Ukraina-politiikkaan.

EU ei taivu, koska May ei sillä pelastu

EU:n kannalta huippukokous Mayn kanssa on tavallaan yksinkertainen asia. Tehty erosopimus on ja pysyy. Sitä ei avata.

Erittäin arvaamattomassa sisäpoliittisessa tilanteessa oleva Britannia ei ole maa, jonka kanssa voisi ajatellakaan sopimuksen avaamista ja muuttamista.

May on poliittisesti "rampa ankka", jonka konservatiivipuolueen omat rivit ovat sekaisin. Työväenpuolue vain odottaa hetkeä, jolloin iskeä kuolinisku.

EU:n kannalta on siksikin riskialtista avata sopimusta, koska ei ole lainkaan varmaa, että May saa mitään sopimusta läpi parlamentissa.

Rampoja kotona, vahvempia vieraissa

EU:n huippukokous käydään hetkellä, jolloin May ei ole puhekäräjien ainoa asemaltaan heikentynyt valtiojohtaja.

Unionin dynaamiseksi johtohahmoksi itsensä hivuttanut Ranskan presidentti Emmanuel Macron on lähes nurkkaan ajettu keltaliivien protestiliikkeen paineissa. Maine, suosio ja arvovalta ovat rapisseet kovasti alaspäin.

Kovissa vaikeuksissa ollut Saksan liittokansleri Angela Merkel on yllättäen Brysselin kokouksen vahvimpia johtajia.

Hän sai kotimaassaan alulle hallitulta näyttävän vallanvaihdoksen. Suosio ulkomailla on ollut suurta jo pitkään.

Liittokanslerin pesti kestää ehkä vielä muutaman vuoden. EU-piireissä tuo aika kuluu brexitin vaurioita setviessä.

Missä päin Eurooppaa käy suurin kuohunta juuri nyt? Harvoin ykkössijalle on niin monta pyrkijää kuin nyt. Valitako ikuisesti jatkuva brexit-piina, kansan kerääntyminen kaduille Ranskassa vai Eurooppaa kannattelevan Saksan poliittinen epävakaus?

Hyvä jos huomiota enää edes riittää kansalaisvapauksia rajoittavalle Unkarille.

Kuohuntoja on mahdotonta laittaa pahemmuusjärjestykseen varsinkin, kun tilanteet vaihtuvat jatkuvasti. Silti yksikään Euroopan maiden ongelmista ei ole yllättänyt Eurooppa-tutkimuksen keskuksen tutkimusjohtajaa Juhana Aunesluomaa.

– Sanotaan näin, että ilmastontutkijat tuskin ovat yllättyneet ekosysteemin muutoksesta. Esimerkiksi monien maiden vaikeuden hallitusneuvottelujen osalta kyse on vähän samasta asiasta. Merkit ovat olleet nähtävillä jo pitkään.

– Mutta yllättävää on eri puolilla Eurooppaa käynnissä olevan muutoksen kiihkeys ja nopeus.

1. Britannia – Ikuinen brexit

Jos pohditaan sitä, mikä kuohunta on vaatinut eniten kokouksia ja puhelinpalavereja, vastaus on taatusti brexit. Tällä hetkellä Britannissa eivät ole tyytyväisiä sen enempää brexitin kannattajat kuin vastustajatkaan.

Kannattajien mielestä pääministeri Theresa Mayn neuvottelema erosopimus on ennemmin sopuisa asumuseropaperi kuin siteet katkaiseva avioero. Brexitin vastustajien mielestä mikään sopimus ei ole yhtä hyvä kuin EU-jäsenyys.

Ja koska kaikki ovat yhtä tyytymättömiä, Britannian parlamentti ei maanantaina äänestänyt erosopimuksesta, kuten oli viikkoja aiemmin sovittu. Punnan kurssi syöksyi alimmilleen puoleentoista vuoteen ja työväenpuolue julisti, että Britannialla ei ole enää toimivaa hallitusta.

Päätös lykätä äänestystä tarkoittaa sitä, että erosopimusveivaus ja Britannian sisäpoliittinen sekaannus jatkuu.

EU-maiden johtajat tuskin edes yrittivät peitellä turhautumistaan. Muitakin sotkuja olisi selvitettävänä.

2. Italia – Euroopan kauhukakara

Moni muistelee kaiholla alkusyksyä, jolloin Italian vuoden 2019 budjettia pidettiin Euroopan suurimpana ongelmana.

Italian talous ei ole juurikaan kasvanut vuosikausiin, mutta maa suunnittelee alentavansa veroja ja ryhtyvänsä maksamaan kansalaispalkkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että Italian budjetti on rankasti alijäämäinen.

EU pohtii nyt toimia, joilla se voisi rangaista Italiaa EU-sääntöjä rikkovan budjetin laatimisesta. Nämä päätökset saavat odottaa ensi vuoteen.

Italian kevään parlamenttivaaleissa äänivyöryn saanut populistihallitus ei näytä perääntyvän.

– Itse pitäisin Italian tilannetta ehkä huolestuttavimpana Euroopan ongelmista, Aunesluoma sanoo.

Budjetti ei kuitenkaan ole huolista suurin.

– Italia on esimerkki isosta taloudesta, jossa nykyään sallitaan sellainen puhetapa, joka olisi kymmenen vuotta sitten ollut mahdoton, Aunesluoma sanoo viitaten Italian hallituksen kovasanaiseen siirtolaispolitiikkaan.

3. Ranska – Keltaliivit kaduilla

Italia menetti asemansa eurooppalaisen kuohunnan keskipisteenä Ranskalle viimeistään marraskuussa.

Väkivaltaiset mielenosoitukset ja vandalismi ovat jatkuneet Pariisissa sekä muissa Ranskan suurissa kaupungeissa jo neljä viikonloppua putkeen.

Uudistusmielisyytensä ansiosta kansan suosikiksi ja presidentiksi noussut Emmanuel Macron on joutunut puolustuskannalle. Uudistuksiin kun ovat kuuluneet sekä varallisuusveron poisto että polttoaineveron korotus.

Keltaliivien mukaan päätökset ovat syrjiviä, lisäävät köyhyyttä ja suosivat rikkaita. Parempaa elintasoa vaativat keltaliivit keräävät nyt oikealta ja vasemmalta yhteen niitä, joiden mielestä Ranskassa on ylipäätän jokin pielessä.

Maanantaina Macron piti nöyryyttä henkineen puheen, jossa toivoi ranskalaisilta yhtenäisyyttä. Samaan aikaan hänen pitäisi näyttäytyä juuri yhtenäisyyden symbolina Euroopassa, joka ei voi enää luottaa edes liittokansleri Angela Merkelin ikuisuuteen.

Strasbourgin isku toi takaisin pelon, että Ranskassa viime vuosina tehtyjen tuhoisien terroitekojen aalto ei ole vieläkään ohi.

4. Saksa – Angela Merkelin tappio

Poliittinen epävakaus on jatkunut Saksassa vuoden takaisista liittopäivävaaleista lähtien.

Hallituksesta saatiin aikaan laiha sopu, mikä on leimannut koko kuluvaa vuotta maan poliitiikassa. Samalla se on jättänyt jälkensä myös Eurooppaan, kun Saksan politiikka ei ole ollut yhtä ennustettavaa kuin aiemmin.

Vanhojen puolueiden ja etenkin kristillisdemokraattien suosion sulaminen ja etenkin äärikansallisen Afd:n suosion kasvaminen johti lopulta siihen, että Angela Merkel vetäytyi kristillisdemokraattien johdosta.

Tämän vuoksi koko Eurooppa joutuu nyt opettelemaan Annegret Kramp-Karrenbauerin nimen ääntämistä.

Kramp-Karrenbauer voitti kilpakumppaninsa Friedrich Merzin 35 äänellä. Ennakkoon arvioitiin, että Merzin valinta olisi vienyt Saksan selvästi nykyistä enemmän oikealle.

Tiukat äänestystulokset ovat Aunesluoman mukaan tyypillisiä nyky-Euroopan kehityksessä. Niillä on iso merkitys.

– Vähän kuin asteen lämpötilaero voi ratkaista sen, jäätyykö tie vai ei, Aunesluoma sanoo.

5. Ruotsi – Kansankodissakaan ei ole kaikki hyvin

Vaalien jälkeen hallituksen muodostaminen on ollut hankalaa Italiassa ja Saksassa eikä Ruotsi ole onnistunut ratkaisemaan ongelmiaan vieläkään. Viimeisin hallitustunnustelukierros päättyi tuloksettomana maanantaina.

Ruotsi on ollut jo kolme kuukautta ilman hallitusta. Vielä ei tosin olla lähellä edes eurooppalaista ennätystä. Belgia selvisi ilman hallitusta jopa 18 kuukautta vuonna 2010.

Tutkija Juhana Aunesluoman mukaan Euroopan monien vaikeiden hallitusneuvottelujen taustaalla on jo 20 vuotta jatkunut eurooppalaisen puoluejärjestelmän muutos ja poliittisten liikkeiden määrän kasvu.

Kun valta jakautuu useammalle ja uudella tavalla, enemmistöjen muodostaminen on vaikeaa.

Ja kun erilaisia ryhmiä on entistä enemmän, myös marginaalit muuttuvat pienemmiksi. Siksi yhä pienempi ryhmä voi vaikuttaa todella isoihin kehityskulkuihin.

– Ruotsissa ollaan nyt ilman muuta tämän suhteen jonkinlaisessa käännekohdassa, Aunesluoma sanoo.

6. Espanja – Viimeinen linnake?

Espanja vaikuttaa nyt lähes Euroopan rauhallisimmalta kolkalta.

Joulukuussa Suomestakin on levinnyt maailmalle enemmän mielenosoituskuvia kuin Espanjasta.

On helppo unohtaa vuonna 2017 Barcelonassa joka viikonloppu toistuneet suurmielenosoitukset, kun Katalonia pyrki irtautumaan Espanjasta. Mutta politiikka ei ole yksinkertaista Espanjassakaan. Aunesluoma muistuttaa, että sielläkin on vähemmistöhallitus.

Lisäksi vain pari viikkoa sitten Andalusian aluevaaleissa äärioikeistolainen liike Vox sai äänivyöryn. Valta siirtyi oikeistolle ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

– Tämä on yksi merkki siitä, että puoluekentän muutos ei ole ohimenevä ilmiö, vaan erilaiset populistiset liikkeet ovat tulleet jäädäkseen, Aunesluoma sanoo.

Lahtelainen Miikka halusi lokakuussa uusia rikki menneen ajokorttinsa. Hän surffasi Liikenteen turvallisuusviraston verkkosivuille ja tuli samalla keksineeksi, miten sen tietojärjestelmistä lypsetään suomalaisten henkilötietoja.

Trafin uudesta kuljettajatiedot-palvelusta saattoi hakea suomalaisten ajokorttitietoja henkilötunnuksen perusteella.

Ensin Miikka kokeilee omalla sotullaan. Nimi ja ajokorttitiedot ilmestyvät ruudulle.

Sitten hän syöttää vaimonsa henkilöturvatunnuksen. Sama juttu.

Tämän jälkeen hän ryhtyy kokeilemaan.

Miikka syöttää palveluun sattumanvaraisen syntymäajan, lisää perään kolme numeroa – "useimmilla suomalaisilla on pieni numero" – ja laskee loppuun tarkistusmerkin.

Jälleen osuma. Toinen. Ja kohta kymmenes.

Miikalla ei ole hajuakaan, kenen henkilötunnuksia hän Trafin palveluun syöttää. Mutta palvelu kertoo aina, kun arvaus osuu.

Tuntemattomien suomalaisten henkilötietoja.

– Testailin vähän aikaa, ja pian olin saanut kymmenen suomalaisen tiedot. Useimmille olisi todennäköisesti löytynyt helposti myös kotiosoitteet jonkun fonectapalvelun kautta.

Miikka kertoo tajuneensa heti, mihin rikollinen voisi käyttää tietoja. Hän muistaa Ylen artikkelin, jossa kuopiolaisen Jarin nimiin tilattiin tavaraa tuhansilla euroilla.

– Kun soittajalla on nimi, henkilötunnus ja osoite, palveluntarjoajat uskovat, että langan päässä on se henkilö, joka hän väittää olevansa, hän muistelee.

– Sehän on täydellinen identiteettivarkaus.

Karanneita henkilötietoja voidaan väärinkäyttää vielä vuosien päästä. Pankkikortin voi kuolettaa, mutta henkilötunnusta ei vaihdeta.

Trafi myöntää ongelman

Edellä kerrottu tarina perustuu Miikan Ylelle kertomaan tapahtumakulkuun. Hän haluaa pysytellä nimettömänä, vaikka ei omien sanojensa mukaan tallentanut löytämiään henkilötietoja, eikä syyllistynyt rikokseen.

Miikka kertoo lähettäneensä ilmoituksen tietosuojavaltuutetun toimistoon. Sieltä ei tullut yhteydenottoa, mutta muutamassa päivässä palvelun suurin epäkohta oli tukittu.

Muita epäkohtia kuitenkin riitti.

Lopulta palvelu suljettiin kokonaan viime viikonloppuna.

Trafin tietojohtaja Juha Kenraali myöntää, että Trafin kuljettajatiedot-palvelun kautta “sinnikäs” on voinut onkia ihmisten henkilötunnuksia.

– En väitä vastaan, etteikö sinnikkäällä yrittämisellä voisi saada jotain aikaiseksi. Se on kuitenkin laitonta, jos niitä käyttää rikolliseen toimintaan. Se ei tosin ole mikään puolustus, Kenraali sanoo.

– Massana tietoja ei ollut saatavilla, koska bottien käyttö on estetty. Tiedot piti hakea yksittäisinä kyselyinä.

Kyselijöitä ei tunnisteta

Kenraali kertoo, että koska kyse on julkisesta palvelusta, Trafille ei ole jäänyt ip-osoitteita tai muita tietoja siitä, kuka palvelussa on käynyt tietoja etsimässä.

– Se on julkinen palvelu. On tietysti mahdollista, että järjestelmän kautta voisimme lähteä sitä purkamaan, vaikka dataa ei suoraan kerry, Kenraali sanoo.

– Tällä hetkellä ei ole havaintoja mistään erityisen poikkeuksellisesta.

Trafi on puolustanut palveluaan sillä, että uusi liikennepalvelulaki teki ajokorttitiedoista julkisia. Kenraalin mukaan palvelusta on tehty myös normaalit riskikartoitukset ennen sen julkaisua.

Trafi totesi palvelunsa lain mukaiseksi ennen sen avaamista heinäkuussa.

Palvelusta raportoinut Miikka on tyytyväinen, että palvelu on nyt suljettu.

– Sitä en vain ymmärrä, että valtiollinen toimija tekee tämän kokoluokan munauksia.

Ei sitä ymmärrä tietosuojavaltuutettukaan. Ja juuri se on kuitenkin koko sopan olennaisin kysymys.

Tietosuojavaltuutettu: ministeriö ei kuunnellut

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kiittelee lukuisia suomalaisia, jotka ovat suoraan ja sosiaalisen median kautta osoittaneet aktiivisuutta Trafin palvelun epäkohtien havaitsemiseksi.

– On aivan loistavaa, että kansalaiset reagoivat tällaisiin asioihin. Se on ehdottoman tarpeellista, hän sanoo.

Trafi sen sijaan saa Aarniolta moitteita. Hänen mukaansa se ei riitä perusteluksi tämän kaltaiselle palvelulle, että uusi liikennepalvelulaki teki ajokorttitiedoista julkisia.

– Tuo on klassinen argumentti, että “nämä tiedot ovat julkisia”. Se, että joku on julkista, ei tarkoita, että sitä voi käsitellä miten huvittaa, Aarnio sanoo.

– Päinvastoin. Julkisuuslaki edellyttää, että järjestelmät tehdään sellaisiksi, että niissä otetaan tietosuoja ja tietoturva riittävästi huomioon.

Aarnion mukaan julkisuuslaki edellyttää, että luovuttaja huolehtii siitä, että vastaanottajalla on myös oikeus ottaa pyytämänsä tieto haltuun. Sellaista mekanismia ei hänen käsityksensä mukaansa ole palveluun rakennettu.

– Näyttää siltä, että Trafin tarkastelukulma koko järjestelmäuudistukseen on ollut liian kapea-alainen – ja siitä tämä soppa johtuu.

Trafin tietojohtaja ei muista saaneensa tietosuojavaltuutetun toimistosta viestejä palvelua koskien, mutta Aarnio kertoo toimistonsa lähettäneen Trafille selvityspyynnön palvelusta jo elokuussa. Ensimmäisen kerran tietosuojavaltuutetun toimisto nosti Aarnion mukaan huolensa esiin jo elokussa 2017.

– Me kritisoimme tätä asiaa jo liikennepalvelulain valmistelun yhteydessä. Liikenne- ja viestintäministeriö ei kuitenkaan ottanut sitä kuuleviin korviinsa.

Nyt ministeriö on hereillä – ja vaatii tänään Trafilta selvitystä palvelun tietosuojasta ja -turvasta.

Kansalaisen vastuulla?

Valtion it-hankkeet herättävät arvostelua lähes säännöllisesti.

Tietosuoja-asiamies Reijo Aarnion mukaan eduskunnan käsittelyssä oleva laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta tuo viranomaisille velvollisuuden osoittaa ja todistaa, että tietojärjestelmä on lain mukainen.

Hän toivoo että uusi laki johtaisi julkisten tietojärjestelmähankkeiden ryhtiliikkeeseen.

– Ei se voi olla niin, että kansalaisten on oltava näissä asioissa varpaillaan. Viranomaisten kuuluu olla varpaillaan.

Juttua korjattu 11.12.2018 klo 6.55: Muutettu sana sosiaaliturvatunnus henkilötunnukseksi.