Vuoden turhakkeen tittelin sai tänä vuonna nopeasti ja edullisesti, yleensä halpatuontimaissa, valmistettu pikavaatemuoti.
Suomen Luonto -lehti teki valinnan lukijoiden lähettämien liki 500 ehdokkaan joukosta. Valinnalla kiinnitetään huomiota kuluttajien ostotottumuksiin.
Pikamuoti tarkoittaa lehden mukaan nopeasti ja halvalla tehtyjä edullisia vaatteita, joita ostetaan ilman harkintaa ja käytetään lyhyen ajan, jos lainkaan. Vaatevalikoimat vaihtuvat entisen neljän sesongin sijasta jatkuvasti päivittyvään, lyhytikäiseen sesonkiin.
Terminä pikamuoti lähtöisin 1990-luvun lopulta, jolloin vaatevalmistus alkoi siirtyä Aasian maihin. Niissä hinnan lisäksi kilpailuvalttina on nopea valmistusprosessi.
Suomen Luonto -lehti valitsi vuoden turhakkeen nyt 19. kertaa. Lehden kustantaja on Suomen luonnonsuojeluliitto.
Suomalaisissa urheiluseuroissa valmentajat eivät puhu kuukautisista tyttö- ja naisurheilijoille riittävästi.
– Se voi tuntua liian intiimiltä ja varsinkin miesvalmentajat saattavat ajatella, ettei se kuuluisi valmentajan tonttiin. Tietoa ei myöskään ehkä ole tarjolla sellaisessa muodossa, että valmentajien olisi helppo esittää sitä urheilijoille, sanoo urheilulääkäri Pippa Laukka.
Laukan mukaan kuukautiskierto on suuri hyödyntämätön alue valmennuksessa.
– Sen huomioiminen on isoimpia asioita, joilla suomalaista naisurheilua voisi kehittää.
Nuoret jäävät treeneistä pois
Puhumattomuus aiheuttaa nuorille urheilijoille paineita. Saattaa tuntua, että valmentaja katsoo pahasti, jos ei pysty esimerkiksi kuukautiskipujen takia treenaamaan täysillä. Joukkuelajeissa voi painaa syyllisyys siitä, että pettää joukkuekaverit ja moni syyllistää myös itseään, jos ei joka kerta pysty yhtä hyvään suoritukseen.
Nuoret saattavat jäädä kuukautisten aikaan kokonaan pois treeneistä, jos joukkueessa ei ole puhuttu siitä, että oman voinnin mukaan on sallittua harjoitella kevyemmin, kertoo cheertanssivalmentaja Siiri Kahri.
Kuukautisista puhuminen on myös tärkeä terveyskysymys kovaa treenaaville: urheilijoilla ei aina ole oikeaa tietoa siitä, että kuukautisten poisjäänti voi merkitä kehon ylirasitustilaa ja se olisi syytä ottaa vakavasti.
Valmentaja Siiri Kahri urheilee itsekin HAC Elegants -cheertanssijoukkueessa.Yle/ Rinna Härkönen
Valmentajalla on tärkeä rooli
Tietoa kuukautisista on toki tarjolla nuorille kotona, koulussa ja somessa, mutta ne eivät välttämättä käsittele aihetta liikunnan harrastamisen näkökulmasta. Aloitteen kuukautisista puhumiseen pitäisi tulla seuran suunnalta, jotta se ei jää keskinäisten pukuhuonepuheiden varaan.
Laukka suosittelee, että jokaisessa seurassa olisi valmentajien joukosta valittu kuukautisvastaava tai "menkkavalmentaja". Valmentaja on nuorille urheilijoille auktoriteetti ja kun hän sanoo ääneen, että kaikkina kuukauden päivinä ei tarvitse treenata samalla teholla, se auttaa urheilijaa olemaan itselleen armollisempi ja kuuntelemaan omaa kehoaan.
Kysymys on myös joukkueen kulttuurista. Kuukautisaiheen tuominen esiin kertoo joukkueen jäsenille siitä, että tämä on porukassa sallittu ja tärkeä aihe. Nimettyä menkkavalmentajaa olisi urheilijan myös helppo lähestyä omine kysymyksineen.
Urheilulääkäri Pippa Laukan mielestä kuukautisista pitäisi puhua urheiluseuroissa paljon enemmän.Yle
Kuukautishäiriöt kertovat ylirasitustilasta
Kuukautiskierron seuraaminen on tärkeää kovaa treenaaville, sillä kuukautishäiriöt toimivat merkkinä kehon ylirasitustilasta.
– Vieläkin on sellaista kulttuuria, että huippu-urheilijalla kuukautisten poisjäänti olisi normaalia, sanoo Laukka. – Normaalia se ei kuitenkaan ole, vaan se pitäisi ottaa vakavasti ja muuttaa harjoittelua. Siten voidaan välttää kehon vakava ylikuormitus.
Nuorten urheilijoiden kanssa täytyisi keskustella myös siitä, että runsas kuukautisvuoto vaikuttaa raudan tarpeeseen, ja siitä, että kuukautisten aikana keho ei välttämättä palaudu yhtä hyvin kuin muulloin, jolloin venytykset voi tehdä tavallista pehmeämmin.
Ahaa-elämyksiä ja oman kehon tuntemusta
Siiri Kahrin valmentamassa HAC Elegants -cheertanssijoukkueessa on otettu viime aikoina tavoitteeksi puhua kuukautisista entistä avoimemmin ja hyväksyvämmin. Joukkuelaisten mukaan tämä on vähentänyt kuukautisiin liittyvää stressiä, kun nyt on voinut sanoa ääneen, että tänään kuukautiset aiheuttavat kiukkua tai niiden takia ei jaksa treenata aivan täysillä.
Tarkka ja todenmukainen tieto kuukautiskierron vaikutuksesta liikuntaan lisää urheilijan ymmärrystä omaa kehoaan kohtaan.
– On tullut sellaisia ahaa-elämyksiä. Aikaisemmin olen vain huomannut, että kropassa tapahtuu jotakin, mutta nyt tajuan, että okei, tapahtuu tällaista, koska nyt on tämä aika kuukaudesta, sanoo cheertanssija Martta Lehmusvirta.
Cheertanssija Martta Lehmusvirta arvostaa sitä, että valmentaja on ottanut kuukautiset puheeksi joukkueessa.Yle/ Rinna Härkönen
Menkkapankki vähentää stressiä yllätyskuukautisista
Iso huoli monella nuorella on tämä: mitä jos kuukautiset alkavat yllättäen kesken treenien tai kisojen? Tämäkin huoli on helpottanut puhumalla ja varautumalla. HAC:issa on nykyään pukuhuoneessa “menkkapankki”: purkki, johon täydennetään siteitä ja tamponeja, joita jokainen saa tarpeen tullen käyttää.
Muissakin seuroissa on tehty vastaavaa: esimerkiksi jenkkifutiksessa tyttöjen leireillä mukana kulkevaan “lady bagiin” kuuluu kuukautissuojien lisäksi myös varapelihousut.
HAC Elegants -joukkueella on menkkapankki kuukautisyllätysten varalta.Yle/ Rinna Härkönen
Yllättävän helppoa miesvalmentajillekin
Monilla nais- ja tyttöurheilijoilla on miesvalmentajia, niin myös HAC Elegants -joukkueella. Saako miesvalmentaja vapautuksen kuukautisista puhumisesta? Ei saa, eikä tarvitsekaan, sanoo Siiri Kahri, sillä ammattitaitoisen valmentajan on pystyttävä puhumaan kaikenlaisista urheilijan suoritukseen liittyvistä asioista.
Joukkueissa, joissa valmentajat ovat alkaneet puhua kuukautisista, on huomattu, ettei niistä puhuminen ole ollut miesvalmentajillekaan kovin hankalaa.
– En ehkä ole ihan vahvimmalla alueellani menkoista puhuttaessa, mutta kun niistä alettiin meillä puhua, eniten hämmensi ehkä se, miksei oltu puhuttu aikaisemmin, toteaa Helsinki Basket Academyn tyttöjen joukkueen päävalmentaja Pekka Salminen.
Harjavallassa aletaan pohtia Pirilän kaupunginosan nimen muuttamista.
Kaupunginvaltuutettu Markus Mäkinen (ps.) teki maanantaina valtuustoaloitteen nimenmuutoksesta. Hänestä nimi viittaa häiritsevästi huumausaineisiin. Amfetamiinia kutsutaan slangissa piriksi.
– Parempi nimi voisi olla vaikka Satalinnan alue tai mikä tahansa sopiva siihen keksitään. Tässä kohtaa pitää esittää piriläläisille kysymys, mitä nimeä he pitävät sopivana, Mäkinen sanoo.
Pitääkö perinteitä vaalia?
Nimenmuutosehdotus on saanut vastaansa arvostelua, koska Pirilä on perinteinen nimi.
Esimerkiksi sanomalehti Sydän-Satakunta otti kantaa nimenmuutosta vastaan pääkirjoituksessaan. Valtuutettu Mäkisen mielestä perinteet eivät saa estää nimenmuutosta.
Toivon, että elämme tätä päivää. Markus Mäkinen (ps.)
– Toivon, että elämme tätä päivää emmekä elä liikaa menneisyydessä, perussuomalaisvaltuutettu sanoo.
Kaupunginjohtaja avoin muutokselle
Harjavallan kaupunginjohtaja Hannu Kuusela kertoo, että valtuustoaloite tuli yllätyksenä ja herätti maanantaina valtuustosalissa ensin hilpeyttä. Asiaan ei hänen mukaansa ole vielä ehditty perehtyä virkakoneistossa.
Moni on saattanut asua Pirilässä koko ikänsä ja haluaa asua siellä loppuelämänsä. Hannu Kuusela
– Suhtaudun tähän täysin ennakkoluulottomasti. Suurin merkitys on sillä, mitä asukkaat itse kokevat. Vuodenvaihteen jälkeen teemme kyselyä, ehkä netissä. Kenties nimenmuutoksesta tulee Harjavallan 150-vuotisjuhlavuoden yksi tapaus, Kuusela sanoo.
Pirilöitä muuallakin
Kaupunginjohtaja Hannu Kuusela korostaa, että nimellä voi olla iso merkitys piriläläisille.
– Moni on saattanut asua Pirilässä koko ikänsä ja haluaa asua siellä loppuelämänsä. Saa nähdä.
Suomessa on muitakin Pirilä-nimisiä kaupunginosia, muun muassa Raisiossa ja Salossa. Pirilä on sukunimenä noin 600 suomalaisella ja Piri lähes 500 suomalaisella.
Puhemiesneuvosto totesi, että sanavalinta oli hyvin epäonnistunut.
– Olin eilen illalla yhteydessä edustaja Tavioon ja käytiin asia läpi. Koska se on kahdenkeskinen keskustelu, en referoi sitä julkisuudessa, Risikko sanoo.
Taviolle ei ole luvassa sanktiota.
– Koska Tavio on käynyt tämän kanssani läpi, asia on sillä tavalla loppuunkäsitelty, Risikko sanoo.
Risikon oma henkilökohtainen näkemys on, että talossa pitää alkaa miettiä, "että totuus ja sopivuus puheissa pitää olla uusi normaali".
Risikko toivoo Tavion itse avaavan, mitä hän tarkoitti puheillaan. Hänen mukaansa Tavion olisi pitänyt tehdä tämä jo istunnossa.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti keskiviikkona EU-keskustelun jälkeen haluavansa, että puheet käsitellään puhemiesneuvostossa.
Monet vaativat irtisanoutumista puheista
Tavio sanoi EU-keskustelussa, että Suomessa tuntee kuuluvansa vähemmistöön, kun kannattaa Suomen itsenäisyyttä ja suomalaista kansallisvaltiota.
– Federalistit, Eurooppaa ihannoivat päättäjät uhkaavat Euroopan kansoja. Federalistit uhkaavat kansallisvaltioita. Federalistit luovat vain uudenlaista Neuvostoliittoa EU:sta, ne luovat uudenlaista Natsi-Saksaa. EU:n globalismi on vain uudenlaista fasismia, fasismia uudessa muodossa, Tavio jatkoi.
Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) piti puheenvuoroa halventavana ja vaati perussuomalaisia irtisanoutumaan siitä.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri sanoi keskiviikkona Ylelle, ettei hän näe syytä, miksi vertauskuvasta pitäisi irtisanoutua.
Meren mukaan eduskuntaryhmässä Tavion puheet eivät aiheuta toimenpiteitä.
Suomessa joulu tarkoittaa monelle lapsiperheelle huolta ja niukkuutta.
– Pitkään jatkunut taantuma on entisestään syventänyt pienituloisten perheiden taloudellista kriisiä ja se näkyy, Tampereen Hope ry:n tiiminvetäjä Kirsi Stenvall kertoo.
Vaikka yksi vanhemmista tai perheen yksinhuoltaja saisikin taantuman taituttua töitä, talouskriisin jättämiä jälkiä on paljon paikattavina kerääntyneistä laskuista alkaen.
Hope ry:n tiiminvetäjä Kirsi Stenvall on vuosien aikana nähnyt, miten taantuma iskee pienituloisten lapsiperheiden arkeen.Liisa Leinonen / Yle
Kaksi vuotta sitten Hope ry:llä oli Tampereen seudulla noin 2 000 lasta asiakkaina. Nyt heitä on jo 3 000.
Stenvall kertoo, että monissa yhdistyksen vähävaraisissa lapsiperheissä huolenaiheet alkavat jouluna jo ruuasta.
– Ei haaveilla jouluateriasta, vaan mietitään, miten kaikille lapsille ja kasvaville teineille saisi vatsan täyteen. Kun koulu on joulunaikaan pitkään suljettu, kouluruoan puuttuminen näkyy arjessa, Stenvall sanoo.
Stenvall kertoo, miten pienet lapset uskovat yhä joulun taikaan. Nuorten kohdalla näin ei enää ole.
– Moni lapsi lohduttaa äitiään, että äiti, älä huoli, vaikka rahaa ei ole, kyllä joulupukki tuo lahjat. Tätä tarinaa kuulemme usein. Niukkuudenkin keskellä lapsen mieli jaksaa kääntää kaiken vielä hyväksi, Stenvall kertoo.
Suomessa elää yli 100 000 lasta pienituloisissa perheissä. Osalle lahjoitukset ovat ainoa tapa saada joululahja.Karoliina Kemppainen / Yle
Kun perhe elää taloudellista kriisiä vuosien ajan, se alkaa jo näkyä teini-ikäisissä. Moni nuori sanoo myös Hope ry:n työntekijöille, että ei kaipaa lahjoja, kunhan pikkusisarille saisi paketin.
Mitä vanhemmaksi nuori kasvaa, sitä pienemmiksi toiveet käyvät. Lopulta voi loppua kyky haaveiluun.
– Moni nuori kantaa syyllisyyttä esimerkiksi lukio-opinnoistaan, koska ajattelee, että hän on perheelle taloudellinen taakka. Jouluna he eivät enää toivo itselleen mitään. On vaarallista, kun nuori kadottaa kyvyn unelmoida, toivoa, ajatella itseään, kun he menettävät kyvyn katsoa tulevaisuuteen. Silloin he ovat syrjäytymisriskissä, Stenvall sanoo.
Näitä lapset ja nuoret toivovat
Hope ry:n joululahjakeräyksen tavoitteena on saada jokaiselle vähävaraiselle lapselle ainakin yksi lahja.
Lahjoja on jo tuotu paljon, sillä tänä vuonna lahjakeräys aloitettiin jo lokakuussa.
– Lahjoittajat ovat niitä lasten ja nuorten oikeita joulupukkeja, Stenvall sanoo ja hymyilee.
Etenkin pienet lapset tuntuvat toivovan kaikenlaisissa perheissä varsin samankaltaisia asioita taloudellisesta taustasta riippumatta.
Moni lapsi ja nuori toivoo joululahjaksi myös Hopen kautta urheilu- ja harrastusvälineitä.YLE / Mathias Gustafsson
Tänä vuonna pikkulasten suosikkilahjoina Hope ry:n toivelistoilla ovat olleet erilaiset Pipsa Possu- ja Ryhmä Hau -lelut ja -tavarat sekä legot.
Keppihevosbuumi on saanut nuoret tytöt askartelemaan. 9– 11-vuotiaista tytöistä suuri osa toivoo kahden viime joulun tapaan nyt askartelutavaroita neulasta ja langasta alkaen.
Nuorten kohdalla suomalaisten eriarvoisuus alkaa jo näkyä. Siinä missä yhdet viettävät Suomessa yltäkylläistä perhejuhlaa kymmenien lahjojen tavarapaljoudessa, toiset haaveilevat keskiluokalle tavallisista asioista.
Moni nuori pyytää nyt joululahjaksi esimerkiksi konvehtirasiaa.
Suurin osa nuorista toivoo lahjakortteja vaateliikkeisiin, kulttuurimenoihin tai kahviloihin. Stenvall on huomannut nuorten ajanvieton muuttuneen. Enää ei vain oleskella jonkun kotona, vaan nuorten porukat ovat siirtyneet kahviloihin ja hampurilaispaikkoihin.
– Nuorilla on kova pelko, että he jäävät ulos porukasta. Kun ei ole koskaan varaa ostaa mitään, päätyy vaatekaupassa aina makutuomariksi. Kun ei ole varaa leffalippuun, tai kahviin kahvilassa, voi jäädä porukasta lopulta kokonaan ulos. Usein näissä lahjakorttitoiveissa kyse on vahvasti nuorten sosiaalisesta elämästä, ei niinkään siitä, mitä itse lahjakortilla fyysisesti saa.
Tänä vuonna nuoret ovat kysyttäessä toivoneet itselleen esimerkiksi ensimmäistä kampaamo- tai parturikäyntiä.
– Nuoret toivovat myös sukkia, huulikiiltoa, deodoranttia ja suihkusaippuaa. Se kuvaa kuilua suomalaisperheiden välillä ja eriarvoisuuden määrää, Stenvall toteaa.
Näin voit auttaa
Vähävaraiselle 11– 17-vuotiaalle nuorelle voi hankkia lahjakortin johonkin liikkeeseen. Esimerkiksi vaatekaupat, elektroniikka- ja pelikaupat, urheilululiikkeet, eräliikkeet, hevostarvike- ja musiikkiliikkeet ovat kaikki mahdollisia.
Moni nuori harrastaa esimerkiksi teatteria, mutta ei ole koskaan päässyt teatteriesitykseen.
Toiset pelaavat jääkiekkoa ja kaipaavat lippuja Hakametsään.
– Että saisi edes kerran käydä teatterissa tai kiekkopelissä, se on se haave. Toiveen toteutuminen voisi tukea harrastusta ja nuoren kiinnostusta, Stenvall toteaa.
Myös elokuvaliput, konserttiliput ja lahjakortit ravintoloihin ja kahviloihin tulevat nuorille tarpeeseen. Nuorilla on pulaa myös urheiluvarusteista.
– Onhan se erilaista, jos saa ensimmäistä kertaa sopivan kokoiset luistimet, eikä sellaisia, jotka ovat toisen vanhat ja istuvat vain joten kuten. Paljon on puutetta eri harrastusvälineistä, Stenvall sanoo.
Lahjakortin tai elämyslipun nuorelle voi viedä Tullintorin Info-pisteelle tai Tullintorin K-Markettiin 15.12. saakka.
Kauppakeskus Ratinassa lasten ja nuorten toiveita on ripustettu neljään erilliseen joulupuuhun. Ratinassa kolme liikettä ottaa 16.12. saakka vastaan toivelahjoja, jotka Hope ry toimittaa lapsille ja nuorille.
Perheille voi myös lahjoittaa ruokalahjakortteja ruokakauppoihin Hope ry:n kautta.
Youtuben viikko sitten julkaistusta Rewind 2018 -videosta tuli tänä aamuna palvelun kaikkien aikojen dissatuin video. Aiemmin kyseenalaista titteliä piti hallussaan poppari Justin Bieber musiikkivideollaan Baby ft. Ludacris.
Tätä kirjoittaessa molemmilla videoilla on virallisesti 9,8 miljoonaa alapeukkua, mutta niiden määrää seurataan suorana lähetyksenä täällä. Seurannan mukaan Rewind 2018 ohitti Babyn ei-tykkäysten määrässä torstaina jo varhain aamulla. Noin kello 10 siitä tuli ensimmäinen 10 miljoonaa alaspäin osoittavaa peukkua saanut Youtube-video.
Rewind on Youtube-palvelun kokoama katsaus kulunutta vuotta määrittelevistä tubetusilmiöistä, -kulttuurista ja -musiikista. Kooste on julkaistu aina joulukuussa vuodesta 2010.
Justin Bieberin kahdeksan vuotta vanha musiikkivideo ei ole enää ei-tykätyin Youtubessa.EPA / PAUL BUCK
Rewind-video on todiste siitä, ettei Youtube tunnista käyttäjiään
Mistä Youtube-käyttäjät ovat ottaneet nokkiinsa niin, että Rewind on saanut viikossa enemmän ei-tykkäyksiä kuin Bieberin hitti kahdeksassa vuodessa?
Palvelussa aikaa käyttävä yhteisö pitää koostetta osoituksena siitä, että yhtiö on menettänyt norsunluutornistaan yhteyden käyttäjiinsä.
Ei-tykkäysten vyöry on osoitus siitä, ettei laskelmointi toimi internetissä. Reddit-palvelussa kritisoidaan sitä, että videosta on tehty mainosystävällinen.
Sivusta seuraavan mielestä Rewind-video Fortnite- ja Primitive Technology -viitteineen sekä etäisesti tuttuine kasvoineen saattaa olla jotain sinne päin, kun puhutaan vuotta 2018 määrittelevistä some-ilmiöistä.
Mutta varsinainen Youtube-yhteisö on eri mieltä.
Käyttäjien mukaan Rewind on kiiltokuvafantasia siitä, mitä Youtube haluaisi Youtuben olevan. Kuluneen vuoden muistelon sijaan kooste olisikin Google-omistajan haave palvelun tulevaisuudesta: huoleton, mainosystävällinen alusta, jossa tubettajien rinnalla esiintyy tosielämän julkkiksia.
Will Smithin rooli videolla kummastuttaa
Yksi suurimmista kummastuksen aiheista on se, että palvelun suurimmat tähdet on jätetty videolta pois. Sellaisia ovat muun muassa PewDiePie, Shane Dawson ja Logan Paul.
Heidän sijaan koosteen alussa ruutuun lävähtää Will Smith, jolla on Youtubessa 4 miljoonaa tilaajaa. Se on vähän verrattuna PewDiePiehin eli ruotsalaiseen Felix Kjellbergiin, jonka tilaajamäärä on 76 miljoonaa.
– Lempitubettajani Will Smith, rakastan hänen päivittäisiä vlogeja, eräs käyttäjä kommentoi sarkastisesti Rewind-videon alla.
PewDiePie eli Felix KjellbergSkärmdump från Youtube
Youtube-käyttäjien mielestä huomio halutaan tarkoituksella kiinnittää muualle. Heidän mielestään on kohtuutonta, ettei vetovoimaisimpia tähtiä näy yhteisöllisyyttä juhlistavalla videolla. Ei-tykkäys-kampanja osoittaa, että yhteisössä on voimaa.
Mokana voi pitää sitäkin, että pelaajia Rewind-videolla edustaa Ninja eli yhdysvaltalainen Tyler Blevins. Persoonallisen hahmon kanssa on perustavanlaatuinen ongelma: hän on käyttäjien mielissä Twitch-streamaaja, ei tubettaja.
PewDiePien asema uhattuna
PewDiePie on pitkään pitänyt hallussaan ennätystä suurimmasta tilaajamäärästä. Sattumalta juuri Rewind-videosta syntyneen kohun aikaan Youtube-käyttäjät seuraavat valta-aseman murtumista.
Nimittäin Intian suurin levy-yhtiö ja elokuvastudio T-Series on pian ohittamassa ruotsalaistähden tilaajien määrässä. T-Series julkaisee Youtubessa lähinnä intialaista musiikkia ja Bollywood-elokuvien trailereita.
Tätä kirjoittaessa PewDiePiella seuraajia on 76,4 miljoonaa, T-Seriesillä 75,3 miljoonaa. Vallan vaihtumista voi seurata reaaliajassa täältä.
Korjattu klo 15.53: Rewind 2018 ohitti Babyn ei-tykkäysten määrässä jo varhain torstaiaamuna. Noin kello 10 videosta tuli ensimmäinen 10 miljoonaa ei-tykkäystä kerännyt Youtube-video. Lisäksi Ninjan eli Richard Tyler Blevinsin etunimeksi muutettu Tyler, jolla hänet parhaiten tunnetaan.
Traumapsykoterapeutti, psykologi Soili Poijula on kirjoittanut ensimmäisen suomalaisen kirjan, joka kertoo resilienssistä eli selviytymiskykyisyydestä. Resilienssi on laaja käsite, mutta se tarkoittaa muun muassa sopeutumis- ja selviytymiskykyä, kriisikestävyyttä ja joustavuutta.
Soili Poijulan mukaan joillakin ihmisillä on vahvempi resilienssi kuin toisilla. Nykysukupolvet ovat kauhistelleet esimerkiksi, kuinka joku on voinut jatkaa elämäänsä keskitysleirillä koettujen kauhujen jälkeen.
Hän toteaa tuoreessa kirjassaan, että resilienttien yksilöiden ja ryhmien erityispiirre on päättäväisyys hallita omaa kohtaloaan myös olosuhteissa, joita he eivät voi hallita. Selviytymiskyvyn taustalla on monia tekijöitä, kuten geenit, biologia ja stressinsietokyky, mutta erityisesti asenne vastoinkäymisiin voi ratkaista.
Joustava mieli auttaa surussa
Poijulan mielestä on hyvin pessimististä ajattelua, että esimerkiksi vakavan rikoksen uhriksi joutuneen elämä on lopullisesti pilalla.
– Tapahtumat voivat toki haavoittaa ihmistä pahasti. Toisaalta resilienssitutkimukset osoittavat, että lapsuudessaan seksuaaliselle hyväksikäytölle altistuneista 45 prosenttia ei aikuisena kärsi minkäänlaisista psykiatrisista häiriöistä. Tällaisella lapsella on ollut hyviä ihmissuhteita ja esimerkiksi hyvä välittävä äiti, Poijula sanoo.
– Mikään tapahtuma itsessään ei murskaa ihmistä vaan se, mitä tapahtuu trauman jälkeen tai mitä on tapahtunut sitä ennen.
Soili Poijulan mielestä olisi tärkeää vahvistaa ihmisessä sitä puolta, joka auttaa selviytymään.
Hän on samaa mieltä, kuin positiivisen psykologian tunnettu edustaja ja lasten ja sotilaiden resilienssin vahvistamisohjelman kehittäjä Martin Seligman.
– Pessimistisyys johtaa masennukseen. Siksi myönteisten ajatusten ja tunteiden lisäämisen taidot ja menetelmät ovat tärkeitä. Tämä liittyy myös sureviin ihmisiin. On havaittu, että jos heillä on joustava mieli, niin tuska ja kärsimys eivät ota mielessä valtaa.
Poijulan mukaan omaa resilienssiään voi vahvistaa arjessakin siten, että muun muassa opettelee sanomaan ei. Velvollisuudentunne tai vaativuus itseä kohtaan ei saa olla liian suurta. Myös omasta kunnosta ja ihmissuhteista huolehtiminen tukee resilienssin vahvistumista.
Traumapsykoterapeutti, psykologi Soili Poijula on kirjoittanut useita kriisiin, suruun ja traumaan liittyviä kirjoja, mutta resilienssistä hän on julkaissut nyt ensimmäisen suomenkielisen tietoteoksen.
Runsaat sata maanviljelijää eri puolilta Suomea tutkii, miten ilmakehän hiilidioksidia voitaisiin siirtää peltojen ja laidunmaiden maaperään. Tutkimus on käänteentekevä, sillä nykytyylin maanviljely nimenomaan pahentaa ilmakehän hiilidioksidipäästöjä.
Maahan voitaisiin sitoa enemmän hiiltä, kuin siellä koskaan on ollut.
– Maan potentiaali sitoa hiiltä ilmakehästä on valtava. Itse asiassa maahan voitaisiin sitoa enemmän hiiltä, kuin siellä koskaan on ollutkaan, sanoo kokeiluun ilmoittautuneiden viljelijöiden kouluttaja, tutkija Juuso Joona.
Maanviljelijöiden kouluttaminen hiiltä sitovien menetelmien tuntijoiksi ja käyttäjiksi on osa Carbon Action -hanketta. Siinä viljelijöiden kokemuksia seuraavat monen eri alan asiantuntijat Suomessa ja ulkomailla. Mukana on muun muassa yliopistoja, Ilmatieteenlaitos, Sitra ja Baltic Sea Action Group -säätiö.
Yle uutisoi Carbon Action -hankkeen alkuvaiheista ja ihmisistä sen takana viime kesänä.
Antti Lähteen tilalla pellot vihertävät vielä marraskuun lopussa. Ympärivuotinen vihreä kasvipeite on yksi tärkeimmistä keinoista hiiltä sitovassa viljelyssä.Tommi Parkkinen / Yle
Maaperänäytteistä tutkitaan hiilipitoisuus
Kokeeseen osallistuvat maanviljelijät valitsevat noin kolmen hehtaarin suuruisen peltolohkon, joka jaetaan kahteen osaan.
Toisella puoliskolla viljely jatkuu kuin ennenkin. Sen sijaan toisen puoliskon muokkaamisessa muuttuu moni asia, kun viljelyssä otetaan käyttöön menetelmiä, joiden tiedetään voimistavan kasvien kykyä siirtää ilmakehän hiilidioksidia maaperään.
Peltolohkon molemmilta puoliskoilta otetaan tasaisin välein näytteitä, joista tutkitaan, miten hiilen sitoutuminen maaperään edistyy.
– Ei viljelijöiden kiinnostus osallistua tähän kokeeseen ole mitään pyyteetöntä maailmanparantamista. Heitä kiinnostaa se, että hiiltä sitovilla viljelymenetelmillä pystyy samalla parantamaan satomääriä ja maaperän viljelyominaisuuksia, sanoo tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteenlaitoksesta.
Liski arvioi myös, että aikaansa seuraavat maanviljelijät osaavat ennustaa hiilen sitomisen kehittyvän tulevaisuudessa rahanarvoiseksi kauppatavaraksi. Hiilikaupasta voi muodostua tärkeä osa maatalousyrittäjän toimeentuloa.
Kokeilussa viljelijöitä kutsutaan hiiliviljelijöiksi, työtavoista käytetään nimitystä hiiliviljely.
Viljelykäytössä olevien kivennäismaiden hiilipitoisuus Suomessa on nykyisellään noin 60 tonnia hiiltä hehtaaria kohden. Lähde: Carbon ActionTommi Parkkinen / Yle
Perinteestä luopuminen houkuttaa
Yksi kokeeseen osallistuvista hiiliviljelijöistä on Antti Lähde. Hän on ottamassa sukupolvenvaihdoksessa vastuulleen Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevan kasvinviljelytilan. Tilalla on viljelyssä noin 150 hehtaaria peltoja eli kyse on suomalaisittain suurenpuoleisesta maatilasta.
Maan kasvukuntoa saadaan parannettua, mikä lisää viljelyn kannattavuutta ja vähentää sääriskiä.
Nuorelle maanviljelijälle ilmastokysymykset ovat ensiarvoisen tärkeitä.
– Ilmastonmuutos, ympäristön monimuotoisuuden heikkeneminen ja ravinteiden karkaaminen maaperästä, luettelee Antti Lähde maanviljelijän suurimpia tulevaisuudenuhkia.
Hän näkee perinteisten viljelymenetelmien vaihtamisen hiiltä sitoviin keinoihin ratkaisuna kaikkiin luettelemiinsa uhkakuviin.
– Hiilen sidontaa tehostavilla työtavoilla pystytään vaikuttamaan näihin kaikkiin viljelijän kannalta edullisesti. Eli maan kasvukuntoa saadaan paremmaksi, mikä lisää viljelyn kannattavuutta ja myös vähentää sääriskiä, Lähde perustelee.
Tärkein työkalu on lapio
– Valitettavasti moni maanviljelijä tarkkailee peltojaan ainoastaan työkoneen ohjaamosta käsin. Hiiliviljelijälle yksi tärkeimmistä työkaluista on lapio, sanoo Carbon Action -hankeen kouluttaja Juuso Joona vieraillessaan Antti Lähteen tilalla.
Joona saapastelee keskelle marraskuisen märkää peltoa, kaivaa kuopan syysruista puskevaan maahan ja ryhtyy tutkimaan maaperän rakennetta. Hänen mielestään jokaisen viljelijän olisi hyvä perehtyä maaperän rakenteeseen eri viljelylohkoillaan. Lapiollisesta multaa pystyy näkemään värin, mururakenteen, kasvijätteen ja muun muassa matojen määrän perusteella, kuinka ravinteikasta multa on.
Samat havainnot kertovat myös siitä, miten hyvin hiili on kulkeutunut kasvin juuristossa kohti maaperän syvempiä kerroksia. Juurten avulla jotkin monivuotiset kasvit kuljettavat hiiltä maan alle jopa metrien syvyyteen.
Syysruista kasvavan pellon pintamaa on väriltään tummaa ja rakeista. Rakenne kertoo, että maa sitoo hiiltä hyvin. Syvemmältä kaivettu kokkare on vaaleampaa ja tiiviimpää. Pohjamaan kyky sitoa hiiltä paranisi kasvattamalla pellossa syväjuurisia kasveja.Tommi Parkkinen / Yle
Suuren tuntemattoman tutkimista
Hiilen sitoutuminen maaperään on hidas tapahtumakulku. Kokeilutiloilta voidaan saada ensimmäisiä luotettavia tuloksia vasta vuosien kuluttua.
Maaperän hiilivaraston mittaus- ja mallinnusmenetelmät ovat maailmanlaajuisesti vasta melko uusi tutkimusala. Carbon Action -hankkeen tavoitteena on maatilakokeiden ohessa myös kehittää keinot hiilivaraston ja sen muutoksen mittaamiseen.
Maaperätutkimuksessa tehdään juuri nyt läpimurtoja muuallakin. Esimerkiksi maan bakteerien ja sienten suuri rooli hiilen sitojina on alkanut avautua tutkijoille vasta aivan viime vuosina. Helsingin Sanomat kuvaa bakteerien ja sienten toimintaa yksityiskohtaisesti tiedeartikkelissaan.
Pelto vehreänä pitkälle syksyyn
Hiiltä sitovan viljelyn ytimessä on hyvinvoiva kasvi. Mitä kattavammin maaperä on kasvien peitossa, sitä enemmän ne pystyvät yhteyttämään eli siirtämään hiilidioksidia ilmasta maahan.
Ympärivuotisen vihreän kasvipeitteen tavoitteleminen vaatii uudenlaista suhtautumista tähän asti totuttuihin maanmuokkauksen tapoihin.
– Peltoa tulisi muokata vain silloin, kun on mahdollista perustaa vihreä kasvipeite peittämään maata pian muokkaamisen jälkeen, Juuso Joona perustelee.
Syksyllä hiiliviljelijöitä kehotetaan välttämään muokkausta kokonaan tai tekemään se niin aikaisin, että kasvusto ehtii peittäväksi ennen talvea. Maisemassa ei syksyisin enää näkyisi mustia kynnöspeltoja.
Voiko viljelijä tienata hiilen sitomisella?
Tällä hetkellä tilanne Suomessa on siis se, että kivennäismaille perustettujen peltojen ja laitumien ikiaikaisesta hiilivarastosta karkaa ilmakehään joka vuosi noin 200 kiloa hiiltä hehtaarilta. Carbon Action -hankkeen laskelmissa hiiltä olisi mahdollista palauttaa maahan viljelymenetelmiä vaihtamalla noin 200–1 000 kiloa hehtaarille.
Carbon Action hankkeen aktiivit arvioivat, että muutosta tukevien menetelmien käyttöönotolla on jo kova kiire. Tutkija Juuso Joonan mukaan tehokkainta olisi kehittää pikaisesti taloudellisia kannustimia, joita maksetaan viljelijöille sen mukaan, kuinka paljon hiiltä he ovat onnistuneet sitomaan ilmasta maahan.
EU:n maatalouspolitiikan seuraava ohjelmakausi alkaa vuonna 2021. Jos viljelymenetelmien muutosta kiirehtivä Joona saisi päättää, maatalouden tuet kokisivat jo tulevalla ohjelmakaudella radikaalin muutoksen ja ne kannustaisivat hiiliviljelyyn.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, voisiko maatalouden tukipolitiikka tulevaisuudessa perustua nykykriteerien sijasta siihen, kuinka paljon hiiltä viljelijä pystyy peltoihinsa sitomaan?
– EU:n yhteisen maatalouspolitiikan lähtökohtia on, että pystymme vaikuttamaan myönteisesti ilmastoasioihin, kuten sitomaan hiiltä enemmän maaperään ja vähentämään haitallisia kasvihuonekaasupäästöjä. Joten vastauksena kysymykseen: Kyllä.
Voiko siis hiilen sitomisesta saada palkkaa?
– Yllättävän vähän tähän mennessä on tutkittu maaperän hiilen sitomiskykyä ja hiilen sitomisen lisäämistä. Nyt teemme tutkimusta yhdessä, ja sen perusteella tehdään myös johtopäätöksiä tukipolitiikan osalta. Täytyy kuitenkin muistaa, että emme saa vaarantaa kotimaista ruuantuotantoa. Suomi ajaa EU:ssa linjaa, jossa yhtä aikaa varmistetaan korkeatasoinen ruuantuotanto ja hyvä ilmastopäästöjen hallinta, ministeri Jari Leppä jatkaa.
Juttua muokattu klo 17.05: Korvattu yhdessä lauseessa sana hiilidioksidi sanalla hiili.
Ranskan poliisilla on meneillään operaatio Neudorfin kaupunginosassa Strasbourgissa. Paikalla on myös Ranskan poliisin erikoisjoukko Raid.
Viranomaiset eivät ole vahvistaneet, liittyykö operaatio kaupungissa tiistaina tapahtuneeseen terroritekoon.
Uutistoimisto AFP kertoo, että, poliisi on pidättänyt torstaina viidennen ihmisen kuulusteluja varten. Aiemmin poliisi ottanut kiinni epäillyn vanhemmat ja kaksi veljeä.
Kymmenet poliisit ovat eristäneet alueen Pohjois-Strasbourgissa, missä asemies on viimeksi nähty.
Poliisi partioi Neudorfin kaupunginosassa tänään Strasbourgissa, Ranskassa.Ronald Wittek / EPA
– Poliisi tekee etsintöjä Neudorfin Rue dÉpinal -kadulla samassa paikassa, johon taksi jätti hänet (epäillyn) tiistai-iltana, Parisien-lehden toimittaja twiittaa paikan päältä.
Tiistain terroriteosta epäilty on Strasbourgissa syntynyt 29-vuotias mies. Ampuminen tapahtui illalla noin kello kahdeksan lähellä suosittua joulutoria Strasbourgin vanhassa kaupungissa, joka on saarella.
Ampumisessa kuoli kolme ihmistä ja lisäksi yksi haavoittuneista on julistettu aivokuolleeksi. Loukkaantuneita on toistakymmentä.
Epäiltyä etsitään edelleen yli 700 poliisin voimin. Ranskan terrorismihälytys on nostettu korkeimmalle tasolle ja hallitus vetoaakin viime viikkoina hallitusta vastustaviin protesteihin osallistuneisiin, jotta he jättäisivät mielenosoitukset tulevana viikonloppuna väliin.
Rälläkkä laulaa ja ilmassa leijailee hitsauskoneen käry, kun karkkilalaisen konepajan arkiaamu pyörähtää käyntiin. 30-vuotias Juuso Toivonen on yksi firman uusimmista työntekijöistä ja opettelee hitsaajaksi yrityksen opastamana.
– Kuukauden verran oli teoriaopetusta kurssilla, ja sitten päästiin jo töihin opettelemaan. Kyllä se aika paljon vaikutti omaan motivaatioon, että ilman alan koulutustakin pystyi hakemaan, sanoo Toivonen.
Hitsaus- ja Rakennustyö Aho on yksi niistä Uudenmaan yrityksistä, joka kärsii osaavan työvoiman puutteesta.
Kun työvoimapula alkoi haitata yrityksen tulevaisuuden näkymiä, se päätti alkaa kouluttaa työntekijöitä itse yhteistyössä forssalaisen koulutuspalveluita tuottavan Faktia Oy:n kanssa.
– Kaikki konstit on käytettävä ja keksittävä uusiakin, kun ammattimiehiä ja -naisia ei vapailla markkinoilla ole. Meillä työvoimapula on jo selkeästi hidastanut yrityksen kasvua, toimitusjohtaja Tom Nordgren sanoo.
Tilanne on tuttu monelle yrittäjälle. Osaavan työvoiman puutteesta on raportoitu koko maassa, Lappia myöten.
Ongelma on tullut vastaan myös vetovoimaisella Uudellamaalla, jossa on tällä hetkellä laajasti pulaa osaavasta työvoimasta lähes kaikissa ammattiluokissa ja kaikilla koulutusasteilla.
Karkkilassa joukko metallialan yrityksiä päätti kouluttaa työntekijöitä itse, kun niitä tahtonut muuten löytyä. Juuso Toivonen harjoittelee hitsaajaksi Hitsaus- ja Rakennustyö Aho Oy:llä.Kristiina Lehto / Yle
Enemmän avoimia työpaikkoja kuin Lempäälässä asukkaita
Kuluvan vuoden aikana avoimien työpaikkojen määrä on Uudellamaalla lisääntynyt viidenneksellä viime vuoteen verrattuna, mikä on poikkeuksellisen kova tahti.
Lokakuun aikana uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Uudenmaan ely-keskuksen kuntien alueella yhteensä liki 23 000, siis suurin piirtein yhtä paljon kuin esimerkiksi Lempäälässä on asukkaita.
Tehtäviin ei kuitenkaan löydy yhtä nopeasti ammattitaitoisia tekijöitä.
– Jos työvoiman kysyntä pysyy nousevana ja työttömyys laskee, se tulee ensi vuonna edelleen heikentämään osaavan työvoiman saatavuutta. Se kasvattaa entisestään jo olemassa olevaa kohtaanto-ongelmaa, sanoo tutkija Timo Aulanko Uudenmaan ely-keskuksesta.
Kun työttömyydessä tapahtuu nopeita muutoksia, työmarkkinoille siirtyvät Aulangon mukaan ensimmäisenä helpoiten työllistyvät henkilöt. Ne työttömät, jotka vaativat esimerkiksi uudelleenkoulutusta, jäävät helposti työllistymättä.
– Uudellamaalla on myös 150 000 työikäistä ihmistä, joilta puuttuu kokonaan toiseen asteen koulutus. Jos puhutaan työvoimapulasta, niin siinä olisi aika paljon reserviä.
Petra Kirvesmies opiskelee koneistajaksi Tiina Vuorikkinen-Hultin johdolla Hitsaus- ja Rakennustyö Ahon pajalla.Kristiina Lehto / Yle
Lisä- ja täydennyskoulutuksen merkitys tuleekin jatkossa kasvamaan. Esimerkiksi pienkonekorjaajana toimineella Petra Kirvesmiehellä uudelleenkoulutus tuli väistämättä vastaan, kun korjattavaa ei enää tahtonut löytyä.
– Omalla kohdalla se oli yksi ratkaiseva tekijä, että työelämään pitää päästä mahdollisimman pian takaisin, sanoo Kirvesmies, joka harjoittelee parhaillaan Hitsaus- ja Rakennustyö Aholla koneistajaksi.
Myyjiä, hitsareita ja tarjoilijoita – tekijöitä tarvitaan useilla aloilla
Jo kolmannes koko maan uusista avoimista työpaikoista sijoittuu Uudellemaalle. Kaikkien alojen perässä ei kuitenkaan muuteta etenkään pääkaupunkiseudulle, jossa asumien on kallista suhteessa palkkaan.
Kilpailu ammattiosaamisesta käy kuumana myös tulevana vuonna.
Muun muassa uusien isojen kauppakeskusten valmistuminen tulee kiristämään kilpailua osaavasta työvoimasta kaupan ja palveluiden alalla.
Teollisuudessa puolestaan työllisten määrä on viimeisen vuoden aikana kasvanut ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen. Uudellamaalla kaivataan nyt esimerkiksi konepaja-, prosessi- ja kokoonpanotyöntekijöitä sekä ammattitaitoisia hitsareita.
Pääkaupunkiseudulla on rakenteilla tai suunnitteilla myös toistakymmentä suurta hotellia, mikä voi pahentaa majoitus- ja ravitsemusalan kroonista työntekijäpulaa.
– Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla joudutaan tekemään töitä jo alimiehityksellä ja jopa supistamaan aukioloaikoja sen takia, ettei työvoimaa ole tarjolla, sanoo Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.
"Usko kasvuun on hyvä, kunhan löytyy vain tekijöitä"
Karkkilassa metallin ääressä ahertava, aiemmin muun muassa eräoppaana ja hierojana työskennellyt Juuso Toivonen ei olisi osannut kuvitella itselleen hitsarin uraa.
Hän on kuitenkin tällä hetkellä tyytyväinen työhönsä ja suunnittelee muuttoa Varsinais-Suomen Somerolta Uudellemaalle.
– Aikaisemmin tein paljon pätkätöitä, mutta tässä iässä sitä alkaa etsiä jo tietynlaista vakautta elämään. Tämä on palkkatyötä, ja sitä on tarjolla joka päivä, Toivonen sanoo.
Hitsaus- ja Rakennustyö Aho Oy rakentaa parhaillaan uutta noin 3 500 neliön kokoista tuotantohallia Karkkilaan Keskinummen teollisuusalueelle. Seuraava rekrykierros täsmäkoulutukseen on käynnistymässä heti vuoden alusta.
Hitsaus- ja Rakennusyhtiö Aho oy:n toimitusjohtaja Tom Nordgren on jo pitkään yrittänyt haalia osaavaa työvoimaa Karkkilassa olevalle konepajalle.Kristiina Lehto / Yle
– Meillä on hyviä kokemuksia aikaisemmista vastaavista rekrytoinneista, vaikkakin se vaatii meiltä usean vuoden perehdyttämisen ammattiin. Meillä on vahva usko yrityksen kasvuun, kunhan vain löytyy tekijöitä, sanoo toimitusjohtaja Nordgren.
Hitsaus- ja Rakennustyö Ahon lisäksi myös joukko muita metallialan yrityksiä Karkkilasta hakee työntekijöitä yhteiskoulutuksilla.
Viime vuoden elokuussa opiskelijat Aleksi Rikkinen ja Emil Sillanpää lounastivat pietarilaisessa sushibaarissa. Makirullien ääressä Rikkinen esitteli ystävälleen ajatuksen, jonka hän oli saanut reissullaan Lapissa. Käsivarren Lapissa sijaitseva natsi-Saksan Sturmbock-puolustuslinja pitäisi kartoittaa.
Molemmat miehet olivat pitkään olleet kiinnostuneita sotahistoriasta ja Käsivarren sota oli jäänyt suomalaisessa sotahistoriassa melko tuntemattomaksi sivupoluksi.
– Tästä asemasta ei ole ollut tarkkaa kartoitustietoa aiemmin ja nyt kun nykyaikaiset kaukokartoitusmenelmät mahdollistavat tämmöisen, niin ajattelimme, että johan on aika tuottaa tällainen aineisto, Rikkinen sanoo aamu-tv:n haastattelussa.
Ruoan päätteeksi ystävykset avasivat läppärin ja klikkasivat Maanmittauslaitoksen nettisivut auki. Sieltä he löysivät laser-keilaamalla kartoitetun aineiston puolustuslinjan alueelta.
Tämän avoimesti saatavilla olevan aineiston pohjalta Rikkinen ja Sillanpää tekivät maastosta pintamallit. Nämä mallit paljastivat puolustuslinjan juoksuhaudat, korsut ja linnoitukset.
Tämä tieto hallussaan Rikkinen ja Sillanpää lähtivät paikan päälle kartoittamaan puolustuslinjaa. Kaksikko vietti viime kesänä kuukauden päivät pohjoisessa vanhan puolustuslinjan ympäristössä.
Työn tuloksena tietoon tuli yli 800 ampuma-asemaa, lähes 500 korsua ja kymmeniä tykkiasemia. 73 vuotta saksalaisten vetäytymisen jälkeen maastosta löytyi peltitölkkejä, kymmeniä erilaisia kaminoita, likööripulloja ja piikkilankaa. Kaksikko löysi myös vankileirin, jota ei aikaisemmin ole tutkittu.
– Siellä on ollut sotavankeja, jotka ovat olleet osana puolustuslinjan linnoittamisorganisaatiota. Sitä on rakennettu pitkälti pakkotyöllä, Sillanpää kertoo.
Sturmbock-puolustuslinjan kartoitus jatkuu ensi kesänä. Rikkinen ja Sillanpää ovat saaneet hankkeelleen lisärahoitusta, jonka avulla on tarkoitus käydä läpi linjan selustassa olevat leirialueet. Puolustuslinjan pohjoispuolelta löytyy myös lisää asemia kartoitettavaksi. Lisäksi nyt kerätyt tiedot on tarkoitus julkaista talven aikana nettiin avoimella karttapohjalla.
Strasbourgin ampujaa kyydinnyt taksikuski on kuvaillut ajon aikaista keskustelua poliisille, kertoo ranskalainen tv-kanava France2 tutkintalähteeseen viitaten.
– Tapoin äsken ihmisiä. Tein sen Syyriassa kuolleiden veljien puolesta, 29-vuotias ranskalaismies kertoi taksikuskille autossa, ase kädessään.
Taksikuski vei aseistautuneen ampujan heti tekojen jälkeen Strasbourgin vanhastakaupungista Neudorfin kaupunginosaan. Keskustelu kesti vain muutamia minuutteja.
– Poliisi teki kotietsinnän luonani tänä aamuna, ja he löysivät sieltä kranaatin, ampuja jatkoi taksikuskin kertoman mukaan.
Ampuja näytti taksikuskille haavoja, joita hän oli saanut käteensä turvallisuusjoukkojen luodeista. Kuljettajan mukaan mies oli kalpea ja vaikutti samaan aikaan sekä stressaantuneelta että rauhalliselta.
Taksikuski suostutteli ampujan poistumaan autosta nopeasti. Tämän jälkeen kuljettaja hakeutui lähimmälle poliisiasemalle.
Taksikuski arvelee selvinneensä matkasta hengissä siksi, että on itsekin muslimi ja hänen autossaan oli uskonnollisia symboleja. Taksin peruutuspeilistä roikkui esimerkiksi rukousnauha.
Iskussa kuolleiden määrä kasvoi torstaina yhdellä, kun vakavasti haavoittunut henkilö kuoli vammoihinsa. Iskussa on kuollut kolme henkilöä ja yksi on aivokuolleessa tilassa.
Ampujan etsintöjä jatketaan Ranskan ohella mm. Saksassa ja Sveitsissä.
Korkein oikeus (KKO) on purkanut miehen saaman tuomion raiskauksesta ja laittomasta uhkauksesta, sillä se perustui väärään ilmiantoon. Helsingin hovioikeuden vuonna 2012 antamasta tuomiosta ehti kulua lähes viisi vuotta, kunnes nainen otti yhteyttä mieheen ja poliisiin. Hän kertoi poliisille ja myöhemmin tuomioistuimelle, ettei mies ollut tehnyt rikoksia.
– Sellaisia seikkoja, mihin miehen syyte oli perustunut, ei ole asiassa saadun selvityksen mukaan tapahtunut, korkein oikeus toteaa.
Nainen tuomittiin tänä vuonna käräjäoikeudessa väärästä ilmiannosta puolentoista vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja yhdyskuntapalveluun. Tuomio on saanut lainvoiman.
Televalvontatiedot paljastivat naisen ja miehen tavanneen
Käräjä- ja hovioikeudessa mies oli tuomittu puolentoista vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Oikeudet pitivät keskeisenä näyttönä naisen kertomusta, jota tuki psykologin näkemys.
Mies sen sijaan oli kiistänyt tapaamisen, mutta televalvontatiedoista kävi ilmi, että kaksikko oli todellisuudessa tavannut.
– Naisen kertomusta tuki myös miehen työnantajan antama todistus, jonka mukaan mies ei ollut ollut töissä tapahtumapäivänä, tuomiossa sanotaan.
Näin käräjä- ja hovioikeus eivät uskoneet miehen kertomusta.
– Miehen oikeudenkäynnissä antama kertomus siitä, että hänen ainut tapaamisensa naisen kanssa olisi tapahtunut hänen ollessaan työssä, ei siten ollut uskottava.
Syyttömänä tuomittu mies on Irakin kurdi ja hän istui vankilassa yhdeksän kuukautta. Hän myös ehti maksaa osan oikeuden määräämistä vahingonkorvauksista.
Helsingin Sanomat on kertonut tapauksesta muuun muassa tässä jutussa. (Helsingin Sanomat 17.5.2018)
Juttuun lisätty syytöntä miestä koskevat tiedot klo 14.34.
Kouvolassa on syntynyt erikoinen tilanne kaupungin ja pienessä Kimolan kylässä kauppaa pyörittävän kauppiaan välille. Kauppias on vuosien ajan myynyt liikkeessään vanhentuneita elintarvikkeita, eikä tarkastajien huomautuksilla ole ollut vaikutusta.
Syyskuun alussa Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunta päätti asettaa kaupalle harvinaisen elintarvikkeiden myyntikiellon. Kielto koski helposti pilaantuvia tuotteita eli kylmässä säilytettäviä eineksiä, liha-, kala- ja kanatuotteita, maitotaloustuotteita ja pakasteita.
Kaupungin määräykseen sisältyi kaksi velvoitetta. Kauppiasta kiellettiin myymästä helposti pilaantuvia tuotteita, mutta hänet velvoitettiin myös poistamaan kaupan tiloista tuotteet, joiden viimeinen käyttöpäivä oli ylittynyt.
Molempien velvoitteiden noudattamista tehostettiin 4 000 euron suuruisella uhkasakolla.
Vanhentuneita tuotteita edelleen myynnissä
Kaupungin terveystarkastajat kävivät kaupassa lokakuun lopussa. Tarkastuksessa selvisi, että sama meno jatkuu edelleen ja molempia kaupungin asettamia velvoitteita rikottiin.
Kylmälaitteissa oli myynnissä helposti pilaantuvia tuotteita, kuten makkaroita, pakasteita ja maitotuotteita. Joidenkin tuotteiden viimeinen käyttöpäivä oli ylittynyt. Tällaisia tuotteita olivat esimerkiksi muutamat einekset, jauheliha ja makkarat.
Yrittäjä ei ollut myöskään poistanut kaupan kylmätiloihin varastoituja tuotteita, joiden viimeinen käyttöpäivä oli ylittynyt. Tiloista löytyi esimerkiksi vanhentuneita eineksiä ja juustosiivuja. Tarkastuskertomuksen mukaan kauppias suhtautui hyvin piittaamattomasti siihen, millaisia terveyshaittoja vanhentuneiden elintarvikkeiden nauttimisesta voi ihmiselle seurata.
Koska kumpaakaan velvoitetta ei oltu noudatettu, päätti kaupunki keskiviikkona tuomita yrittäjän maksamaan uhkasakot eli yhteensä 8 000 euroa. Jos kauppias ei muuta tapojaan, kaupunki aikoo sakottaa yrittäjää kuukausittain tuhannella eurolla.
Kaupungin terveystarkastaja Vuokko Karjalainen on vieraillut kyseisessä kaupassa useasti vuosien aikana. Hän pitää Kimolan tapausta harvinaisena, sillä yleensä kaupat hoitavat asiansa hyvin.
– Tarkastuksilla katsotaan muun muassa kaupan siisteyttä ja lämpötiloja. Se riippuu myös siitä, mitä edellisellä kerralla on tarkastettu. Suhtautuminen huomautuksiin riippuu kauppiaasta, sanoo Karjalainen.
Kouvolan ympäristöjohtaja Hannu Frimanin mukaan ainakin toistaiseksi Kimolan kyläkauppiasta painostetaan hoitamaan itse asiansa kuntoon sakkojen kautta.
Seuraava askel voisi olla teettämisuhka, jossa viranomainen huolehtisi tuotteiden lainmukaisuudesta ja töistä laskutettaisiin myöhemmin yrittäjää. Se olisi kuitenkin Frimanin mukaan käytännössä hankalaa.
Kauppias: Olemme kaupungin hampaissa
Ruoka- ja sekatavarakauppa E. Paavolainen sijaitsee parinsadan asukkaan Kimolan kylässä Kouvolan pohjoisosassa. Kauppias Mauri Paavolainen myöntää suoraan, että on jatkanut helposti pilaantuvien tuotteiden myyntiä kiellosta huolimatta. Hän vetoaa kuitenkin siihen, että kauppa palvelee pienen kylän ihmisiä.
– Olen palveluyrittäjä, joten miksi tällaiseen mahdottomaan touhuun pitää lähteä. Ei vanhan Jaalan kunnan aikanakaan tehty numeroa, jos joku tuote oli vähän yli-ikäinen.
Paavolainen sanoo myös, ettei ole päivittäin tarkastanut tuotteiden päiväyksiä. Tarkastajat katsovat hänen mukaansa muutenkin päiväyksiä turhaan suurennuslasin kanssa, ja hän kertoo löytävänsä myös isoista marketeista tuotteita, joiden viimeinen käyttöpäivä on jo mennyt.
Kimolan kauppa on hänen mukaansa joutunut silmätikuksi. Kaupungin määräämää 8 000 euron sakkoa Paavolainen pitää järjettömänä.
– Meille ei ole tullut yhtään valitusta asiakkailta. Tarkastajat sieltä aina jotain löytävät, mutta ei tämä ole yhtään sen kummempi maalaiskauppa kuin muutkaan. Me olemme nyt kaupungin hampaissa. Terveyshomma on mennyt nykyään tällaiseksi, että ei saa edes yrittää, sanoo Paavolainen.
Vuosikymmeniä toimineeseen kauppaan on tehty vuodesta 2005 lähtien 20 tarkastusta. Niissä lähes jokaisessa on paljastunut, että vanhentuneita elintarvikkeita oli myynnissä tai varastoituna myymälän tiloihin.
Erittäin harvinaista
Kouvolan Kimolan kaupan tapaus on Suomen oloissa erittäin harvinainen. Näin sitkeitä kauppoja ei ole aiemmin kantaunut maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikosen eikä Elintarviketurvallisuusviraston ylitarkastaja Tuulikki Lehdon korviin.
Kauppiaan velvollisuus on itse valvoa, ettei myynnissä ole vanhentuneita tuotteita. Viimeinen käyttöpäivä –merkintä on ehdoton. Sen umpeuduttua tuotetta ei saa myydä. Sen sijaan parasta ennen –merkinnän jälkeen tuotteen voi vielä myydä, mutta siitä on selkeästi ilmoitettava kuluttajalle.
Mikäli valvontaviranomainen havaitsee vanhentuneita elintarvikkeita olevan myynnissä, on hänen tehtävä valvoa, että ne poistetaan myynnistä välittömästi. Valvontaviranomainen voi antaa myyjälle huomautuksen ja mikäli se ei tehoa, on otettava pakkokeinot käyttöön. Tällaisia ovat myyntikielto ja uhkasakko.
Myyntikielto on voimassa niin kauan, että asiat saadaan korjatuksi.
– Yleensä aloitetaan lievemmistä pakkokeinoista ja sitten mennään ankarampiin. Pääsääntöisesti toimijat ne ymmärtävät ja alkavat noudattaa lakia, kertoo maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen.
Uhkasakon määrääminen on melko harvinaista Suomessa. Yleensä sen asettaminen jo laittaa asiat järjestykseen.
– Usein on niin, että viimeistään siinä tapauksessa toimija korjaa puutteet, kertoo Haikonen.
Vihoviimeinen keino on viedä asia tuomioistuimen ratkaistavaksi, jossa asiaa voidaan käsitellä elintarvikerikkomuksena tai terveysrikoksena.
– Se on hankala ja pitkä prosessi saattaa asia syyteharkintaan, kertoo maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen.
Evirassa pakkausmerkinnöistä vastaava ylitarkastaja Tuulikki Lehto muistuttaa, miksi päiväysmerkinnät elintarvikepakkauksiin on merkitty. Ne ovat sekä kuluttajan, myyjän että valmistajan etu.
– Pääasia on, että kuluttajat voivat ostaa turvallisia elintarvikkeita eikä kuluttajia johdeta harhaan. Esimerkiksi viimeinen käyttöpäivä -merkinnällä varustettua elintarviketta ei saa enää myydä, eikä sitä pidä syödä merkityn päiväyksen jälkeen. Tämä on kuluttajan ja toimijan suojelua. Ei ole edes toimijan edun mukaista myydä vanhentuneita elintarvikkeita, joista kuluttaja voi sairastua, kertoo Lehto.
Eilen töissä toivoin, ettei kukaan tuttu tulisi minua vastaan, kun lykin kärryä oranssi takki ylläni, naama punaisena ja tukka takussa. Tajusin, että vien firmoihin, kuten asianajo- tai mainostoimistoihin, postit vähän anteeksipyydellen kuin olisin heitä alempana, joille postit kannan.
Näin kirjoittaa blogissaan Miira Kuja-Panula, 22. Hän ihmetteli omia tunteitaan.
– En pidä tätä ammattia huonompana enkä väheksy kenenkään työtä.
Kuja-Panula sai tekstistään palautetta, että moni koki häpeää työstään.
– Esimerkiksi kaupan kassat kirjoittivat kokemuksistaan. Kaverini on kirjanpitäjä, ja hän kokee leimautuvansa harmaaksi hiireksi. Yksi tekee sisällöntuotantoa, mutta kokee häpeää siitä, ettei ole tehnyt oman alan työtä.
Kun Kuja-Panula haki keväällä yliopistoon journalistiikkaa opiskelemaan, hän jäi ensimmäiselle varasijalle. Tuon jälkeen hän meni baariin tarjoilijaksi ja koki häpeän tunnetta siitäkin.
– Baariin tuli yliopistoporukkaa haalareissa, ja silloin mietin, että "minä olen tässä vielä tarjoilijana".
Tampereen yliopiston työelämän tutkimuslaitoksen tutkijatohtori Tuija Koivusen mukaan häpeä työelämässä kertoo vääränlaisuuden kokemuksesta.
– Häpeä kohdistuu itseen. Nolous on enemmän ammattiin liittyvää.
Koivusen mukaan häpeän tunne työssä kertoo myös naisten ja miesten segregaatiosta työelämässä eli siitä, että naiset ja miehet kokevat työn eri tavalla. Tämä näkyy Koivusen mukaan etenkin palveluammateissa.
– Palveluammatissa tärkeää on ystävällisyys. Naisten täytyy tehdä huomattavasti enemmän, jotta heidät tulkitaan ystävälliseksi. Tämä asettaa naisille paineita.
Pitäisi olla unelmien työssä
Miira Kuja-Panula uskoo, että taustalla häpeän tunteiden kanssa on myös se, että joitain ammatteja pidetään tavoiteltavampina kuin toisia. Tämä on hänen mukaansa asia, josta ei uskalleta puhua ääneen.
Nuorten naisten keskuudessa on muodikasta esimerkiksi kirjoittaa tai pitää työkseen blogia. Hänen mukaansa unelmien ammatti tulisi myös löytää jo nuorena – ei ymmärretä, että nuorena tehdään lähinnä sitä, mitä tarjolla on.
– Kun teet tavallista työtä, ketään ei kiinnosta se, mitä teet. Olet alempana kuin ihmiset, joille esimerkiksi jaat postia. Asetelma on kummallinen.
Henrietta Hassinen / Yle
Kuja-Panula kokee, että ihminen myös määritellään liikaa ammatin kautta. Kun hän oli lapsi, isovanhempien ja omien vanhempien arki ei ollut lainkaan niin työ- tai urakeskeistä kuin nyt.
– On muodostunut akateeminen kupla, työ- ja koulutuskeskeinen yhteiskunta, johon moni haluaa. Väheksytään amiksia ja matalampia koulutusasteita. Ammatti tai työ leimaa ihmistä, vaikka vapaa-aika kertoo paljon enemmän siitä, mitä olet.
– Minulle ei yläasteella sanottu, että jokaista työtä pitäisi arvostaa. Se on väärin.
Työn ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtyneet
Tampereen yliopiston Tuija Koivusen mukaan Suomi on ollut aina työkeskeinen yhteiskunta. Tänä päivänä kuitenkin työn ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtyneet.
– Kun aikaisemmin on laittanut työpaikan oven kiinni, työt ovat jääneet töihin. Nyt ne tulevat kotiin. Yksi syy voi olla työsähköpostin lukeminen vapaa-ajalla. Sanotaan jopa, että "luen sähköpostia vapaa-ajalla, mutta eihän se työtä ole".
Koivusen mukaan nykyajan ideaali työntekijä on nopea ja tehokas ja on samaan aikaan koko ajan tavoitettavissa.
– Oma ajatus itsestä ja työstä eivät silloin kohtaa. Jompaa kumpaa pitäisi muuttaa, Koivunen sanoo.
Samalla etenkin naisille asetetaan Koivusen mukaan tavoitteita, että naiset eivät ole riittävän hyviä, jos he eivät saavuta jotakin tiettyä asiaa.
– Jos katsoo naistenlehtien juttuja, ne ovat täynnä sitä, että "näin tulet paremmaksi tuossa ja tuossa asiassa".
Samalla annetaan ohjeita, että työpaikkaa pitäisi vaihtaa kahden, kolmen vuoden välein.
– Se on hurjan raskasta. Mikäs siinä, jos niin haluaa ja työorganisaatio siihen kannustaa. Toivon, että olisi mahdollisuus myös toisenlaisiin valintoihin, jos tällainen ei tunnu omalta.
Pitäisi muistaa nauttia elämästä. Joskus voi tulla ikäväkin tätä hetkeä. Miira Kuja-Panula
Kun elämässä tavoitellaan unelma-ammattia, on Miira Kuja-Panula kokenut väliaikaisuuden tunnetta, joka vie mielekkyyttä omasta työstä.
Esimerkiksi postinjakelussa hän tuntee opiskelijoita, jotka ovat tehneet työtä osa-aikaisesti, kunnes odottavat saavuttavansa jotakin muuta. Hän muistaa naisen, joka stressasi 23-vuotiaana siitä, ettei ollut päässyt vielä yliopistoon opiskelemaan.
– Oma elämä on ikään kuin muutostilassa ja samalla pitäisi jo hirveän nuorena tietää, mitä haluaa tehdä. Pitäisi muistaa nauttia elämästä. Joskus voi tulla ikäväkin tätä hetkeä.
Yli häpeästä
Tampereen yliopiston Tuija Koivunen kertoo, että yksi keino päästä irti häpeästä tai muista negatiivisista tunteista työssä on muuttaa omaa ajatusmaailmaa sallivammaksi. Työelämältä odotetaan toisinaan liikaa.
– Voisi hyväksyä sen, mitä töissä on.
Miira Kuja-Panula pääsi yli työhönsä liittyvästä häpeästä, kun hän alkoi miettiä, miten moneen talouteen se vaikuttaisi, jos hän jättäisi työt tekemättä.
Kuja-Panula on koulutukseltaan kokki ja on tehnyt paljon ravintola-alan töitä. Teini-iästä saakka hän on työskennellyt henkilökohtaisena avustajana ja tekee postin jakelun lisäksi myös sitä. Kuja-Panula aikoo hakea yliopistoon ja aloittaa joogaopettajan opinnot ensi vuonna.
Silti hän on ymmärtänyt, miksi tämänhetkinen työ on tärkeää. Esimerkiksi postilla tärkeimmät opit työstä ovat paineensietokyky ja vastuullisuus. Henkilökohtaisena avustajana hän on päässyt auttamaan ihmisiä.
– Se ei ole turhaa työtä ja ihan turhaan väheksyin sitä, mitä teen. Oma motivaatio työhön on tärkeää. Oli työ mikä tahansa, siitä voi oppia.
Miira Kuja-Panula ymmärtää oman työnsä merkityksen.Rauli Mäkinen
Kuja-Panulalla häpeä vaikutti hetkellisesti hänen hyvinvointiinsa ja siksi hän halusi päästä eroon tunteesta. Jos hän antaa häpeälle vallan, sillä on negatiivinen vaikutus. On tärkeää muuttaa omia ajatusmalleja.
Samalla hän ymmärsi, että kyse on laajemmasta ilmiöstä ja muiden vertaistuki auttoi.
– Näistä asioista pitäisi puhua enemmän. Minua ei ole enää hävettänyt, koska otin asian esille.
Yhdysvaltain liittovaltion syyttäjäviranomaiset ovat saaneet tietoja, joiden mukaan presidentti Donald Trump oli määrännyt asianajajansa Michael Cohenin tekemään rikollisia tekoja.
Cohen sai eilen keskiviikkona kolmen vuoden vankeustuomion. Hänen katsottiin syyllistuneen muun muassa valehtelemiseen kongressille Trumpin liiketoimista Venäjällä.
Toistaiseksi on ollut epäselvää, miten tarkasti Trump oli ohjeistanut Cohenia.
Napolitano kirjoittaa, että asiaa tutkineet New Yorkin ja Washingtonin viranomaiset ovat saaneet selville, että Cohen toimi Trumpin "ohjeiden ja käskyjen mukaisesti".
Kaupunkien viranomaiset siirsivät asiaa koskevat tiedostot viime viikolla liittovaltion syyttäjäviranomaisille, eli oikeusministeriön haltuun.
Napolitanon mukaan tiedostojen siirto on hyvin merkittävä teko. Paikalliset oikeusviranomaiset eivät tee ilmoitusta liittovaltiotasolle, ellei asiasta olisi pitäviä todisteita. Lisäksi tiedostojen siirto osoittaa, että liittovaltion odotetaan ryhtyvän asiassa toimenpiteisiin.
Oikeusviranomaiset eivät kerro, millaisia todisteet ovat, ainoastaan niiden olemassaolo myönnetään.
Napolitano kiteyttää asian merkityksen siten, että hänen mukaansa presidentti Trump on ohjeistanut ja määrännyt asianajajansa tekemään rikollisia tekoja, joista asianajaja on nyt saanut vankeustuomion. Lisäksi Trump olisi maksanut tästä Cohenille.
Cohenin toimiin liittyvä tutkinta on Yhdysvaltain liittovaltion syyttäjäviranomaisten toimintaa, eikä se liity erikoistutkija Robert Muellerin työryhmän tutkimuksiin. Mueller selvittää, oliko Trumpin kampanjaorganisaatio laittomalla tavalla yhteyksissä Venäjään. Trump on kiistänyt tämän jyrkästi.
Presidentti Trump on Twitterin kautta kiistänyt antaneensa Cohenille ohjeita rikolliseen toimintaan.
Kolmen tviitin sarjassa hän sanoo, että Cohenin olisi pitänyt lakimiehenä tietää, mikä on laillista. Cohenilla on itsellään suuri vastuu laittomista teoista.
Trump sanoo Cohenin saaneen tuomioita politiikkaan liittymättömistä teoista.
Tuomiot, jotka liittyivät Trumpin kampanjarahoitukseen eivät presidentin mielestä olleet seurausta rikoksia. Trumpin mukaan Cohen myönsi rikokset saadakseen pienemmän tuomion ja nöyryyttääkseen häntä.
Kohulehtiyhtiö kertoi yhteistyöstään syyttäjien kanssa
Yhdysvaltain suurimpiin tabloidilehtiin kuuluva The National Enquirer ja sen taustayhtiö American Media Inc. (AMI) ovat kertoneet, että ne tekevät yhteistyötä syyttäjäviranomaisten kanssa presidentti Trumpiin liittyvissä tutkimuksissa.
The National Enquirer kerää tietoja rikkaiden henkilöiden aikaansaamista skandaaleista, hankkii niihin yksinoikeuden ja suurta maksua vastaan jättää julkistamatta ("catch-and-kill -uutisointi").
The National Enquirer myöntää nyt, että se on maksanut esimerkiksi Playboy-malli Karen McDougalille, jotta tämä ei kertoisi julkisuuteen suhteestaan Trumpiin. Aiemmin lehti oli kiistänyt maksun.
Lehti on tehnyt yhteistyötä Trumpin kampanjaväen kanssa vuoden 2014 elokuusta aina presidentinvaaleihin saakka, jotta Trumpiin liittyvät skandaalit eivät paljastuisi ja vaikuttaisi vaalikampanjaan, Politico kertoo.
The National Enquirerin ja AMI:n johtajat ovat saaneet syytesuojan, jonka avulla he voivat kertoa mahdolliset Trumpiin liittyvät tietonsa viranomaisille. Syytesuojasta kerrottiin heti sen jälkeen, kun Michael Cohenin tuomio oli julkistettu.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi sulki viikonloppuna kuljettajatietopalvelun, joka ehti synnyttää valtavan kohun. Tuosta palvelusta kuka tahansa saattoi tarkistaa kenen tahansa ajo-oikeudet.
Trafi perusteli kohuttua palvelua uudella liikennelailla, mutta kuten ministeriö sittemmin totesi, laki ei Trafia palvelun avaamiseen velvoittanut. Enemmän kyse lienee siitä datan ja tiedon avoimuudesta, jota tällä hallituskaudella on haluttu edistää.
Parhaimmillaan tiedon avoimuus parantaa palveluja ja synnyttää uutta liiketoimintaa. Tällä kertaa ongelma syntyi siitä, miten avoimuutta harjoitettiin.
Palvelun sulkeminen hankaloitti muita Trafin toimintoja. Esimerkiksi käytetyn auton myyminen on käynyt tuskallisen vaikeaksi ilman sähköisiä varmenteita.
Avoimuutta ilman kontrollia
Suomessa verotiedot ovat julkisia. Ne saadakseen kansalaisen on vierailtava verotoimistossa.
Kuljettajatiedot ovat myös julkisia. Uudessa palvelussa ne tarjottiin kuitenkin täysin vapaasti, vaivatta ja ilmaiseksi.
On vaikea uskoa, että ajokorttitiedoille olisi niin laajaa käyttöä, että ne kannatti avata näin suuressa mittakaavassa. Periaatteessa on hyvä, jos voit tarkistaa taksikuskisi ajo-oikeuden. Ensin on kuitenkin selvitettävä kuljettajan nimi tai henkilötunnus.
Ne taas saa helpoimmin selville muovisesta ajokortista, josta selviää ajo-oikeuskin.
Käytännössä kuljettajan ajo-oikeuden valvonta on työnantajan tai viranomaisen, ei suuren yleisön, tehtävä.
Ylimääräistä tietoa
Trafin palvelussa oli toinenkin ongelma. Se paljasti paljon muutakin kuin ajo-oikeuden. Palvelu kertoi esimerkiksi kotikunnan, ja ajoluvan myöntöhetken perusteella oli helppo arvata henkilön ikä.
Nämä eivät ole ajo-oikeuden kannalta olennaisia tietoja.
Lisäksi palvelun saattoi – ilmeisen suunnitteluvirheen vuoksi – valjastaa henkilötunnusten kalastukseen. Yle kertoi aiemmin tällä viikolla Lahdessa asuvasta Miikkasta, joka keksi miten kuljettajatietopalvelun avulla ongitaan satunnaisten suomalaisten henkilötunnuksia.
Henkilötunnusten päätyminen rikollisille olisi ongelma. Identiteettivarkaat voivat henkilötunnusten ja kotiosoitteen avulla tilailla tavaraa ja palveluita toisten nimiin.
Tämä tietosuoja-aukko nähtävästi tukittiin jo aiemmin syksyllä.
Bottiesteet eivät ole luotettavia
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista on kerrottu, ettei palvelussa ollut riskiä siitä, että tiedot voisi imuroida käyttöönsä automatisoidusti.
Palvelun käyttäjiä pyydettiin tunnistamaan numeroja, joita kone ei osaisi tulkita. Useimmat internetin käyttäjät ovat törmänneet näihin "en ole robotti" -kyselyihin muissakin yhteyksissä.
Toivottavasti Trafin palvelussa oli käytössä muitakin teknisiä esteitä. Käytännössä tekoälyllä varustettu robotti kykenee ohittamaan tämän ns. captcha-varmistuksen.
Löperö Suomi
Virastossa karkasi mopo käsistä, kun se teki julkisesta tiedosta liian helposti saatavaa ja samalla mahdollisti tietojen onginnan. Tämä ei kuitenkaan olisi iso ongelma, ellei koko Suomi olisi niin löperö.
Ensinnäkin, henkilötunnusta ei pitäisi käyttää tunnistautumisen välineenä. Sitä ei ole tarkoitettu henkilöiden tunnistamiseen vaan heidän yksilöimiseensä.
Henkilötunnuksen ansiosta me tiedämme, kenestä Matti Meikäläisestä kulloinkin puhutaan. Henkilötunnuksen ilmoittaminen ei kuitenkaan todista, että olet Matti Meikäläinen.
Käytännössä näin kuitenkin toimitaan, eikä se ole Trafin vika.
Suomessa riittää tietoa
On myös syytä muistaa, että suomalaisista on saatavissa valtavasti tietoa ilman Trafin uutta palveluakin.
Jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen ikä selviää JulkiTerhikistä.
Yritysten vastuuhenkilöiden iät ja kotikunnat saa selville kaupparekisteriotteista. (Muutama vuosi sitten sieltä löytyi myös henkilötunnus.)
Entä jätätkö autosi pölyttymään laivarantaan tai lentokentän parkkiin? Murtomies voi rekisteritunnuksen perusteella selvittää, missä auton omistaja asuu.
Oma lukunsa ovat ne, jotka ilmoittavat rikollisille poissaolonsa täyttämällä Facebook- tai Instagram-tilinsä kaukomaiden lomakuvilla.
Pahantahtoisille tiedonhakijoille ja muille uteliaille riittää Suomessa rekistereitä ja tietopalveluja tongittavaksi.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin pääjohtaja Mia Nykopp on irtisanoutunut torstaina.
– Trafin julkiset kuljettajatiedot -palvelun toiminnasta syntyneen tilanteen rauhoittamiseksi ja luottamuksen palauttamiseksi olen päättänyt siirtyä sivuun Trafin pääjohtajan tehtävästä, Nykopp sanoo ministeriön tiedotteessa.
Nykopp valittiin pääjohtajaksi vuosi sitten marraskuussa. Hänen vuoden kestävä toimikautensa alkoi 1. tammikuuta 2018.
Trafin pääjohtajana toimii tämän vuoden loppuun asti Liikennevälineet-toimialan johtaja Olli Lindroos.
Ministeriön mukaan Trafin sähköisten palvelujen avaamisessa on edelleen riskejä, ja siksi palveluja avataan yksi kerrallaan. Palvelujen palauttamisen aikataulusta ministeriö ei vielä kerro mitään.
Berner: Kunnioitan Nykoppin päätöstä
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) sanoo kunnioittavansa Trafin pääjohtajan ratkaisua jättää tehtävänsä.
– Hän on ottanut tilanteen vakavasti, ymmärtänyt että tilanne on vahingoittanut Trafia ja että hän pääjohtajana kantaa vastuun. Kunnioitan tätä päätöstä.
– En ole hänen kanssaan henkilökohtaisesti keskustellut. Olen ymmärtänyt että hän on halunnut antaa selvityksille työrauhan ja sitä kautta mahdollistaa, että voidaan tehdä muutoksia jotta palvelut saadaan palautettua, Berner sanoi eduskunnassa.
Berner sanoo, ettei hän itse tai hänen ministeriönsä ole vaikuttanut Trafin johtajan lähtöön. Berner sanoo itse kuullensa Trafin ongelmista sunnuntaina.
Ministeriö, viestintävirasto ja Trafi ovat selvittäneet, missä järjestyksessä palvelut yritetään avata. Tällä hetkellä esimerkiksi sähköisiä rekisteröintejä ei voi tehdä lainkaan.
Viestintävirasto: Tietoturva Trafissa keskimääräistä parempi
Ministeriö kertoo saaneensa Viestintävirastolta ja Trafilta pyytämänsä selvitykset määräajassa. Viestintäviraston selvitystä johtava pääjohtaja Kirsi Karlamaa kertoo tiedotteessa, että "Trafin palvelukokonaisuuden tietoturvallisuuden taso on keskimääräistä paremmalla tasolla verrattuna valtiohallinnon muihin tarkastuskohteisiin, joihin sovelletaan vastaavia tietoturvavaatimuksia".
Ministeriö ei aio toistaiseksi julkaista saamiaan selvityksiä, koska ne sisältävät salassa pidettäviä tietoja.
Trafin sähköinen asiointipalvelu suljettiin kokonaan sunnuntaina kuljettajatietoja tarjonneen palvelun herättämän kritiikin takia. Trafin palvelusta on voinut hakea heinäkuun alusta lähtien ihmisten ajokorttitietoja ilmaiseksi ja esimerkiksi selvittää, onko jollakulla ihmisellä voimassa oleva ajo-oikeus.
Poliisikoiria käytetään Suomessa poikkeuksellisen monipuolisesti. Muualla maailmassa poliisikoirat erikoistuvat, Suomessa ne ovat moniosaajia.
Poliisin apuna virkatehtävissä toimii tällä hetkellä noin 250 koiraa. Niistä noin 40 on erikoiskoiria. Loput ovat partiokoiria, joilla on lisäksi yksi erikoisetsintätaito. Rahakoirilla taitoja on useita.
Suomen pienin poliisikoira, parsonrusselinterrieri Jekku on yksi kolmestatoista rahakoirasta. Se haistaa setelien ohella myös huumeet, aseet ja passit.
– Muualla maailmassa yhdellä koiralla on oma erikoislaji, meillä samalle koiralle niitä opetetaan useita. Se on paitsi kustannuskysymys, myös kätevää, kun neljän koiran sijaan autossa on kuljetettavana yksi, sanoo vanhempi konstaapeli, koiranohjaaja Miikka Ounila Hämeen poliisista.
Rahakoiria on koulutettu Suomessa 10 vuotta. Sinä aikana ne ovat löytäneet rahaa kymmenen miljoonan euron edestä. Jekun osuus potista on 800 000.
Rahakoiran kuono ottaa tuntumaa hankalistakin paikoista. Notkeutta ja ketteryyttä löytyy. Kuvassa bordercollie Martta.Tuija Veirto / YleBordercollie Martta ja ohjaaja, vanhempi konstaapeli Pauli Sved Helsingin poliisista tekevät saumatonta yhteistyötä.Tuija Veirto / Yle
Koiran kuono on etsinnöissä vertaansa vailla
Koiria treenataan säännöllisesti. Usein harjoituksissa ovat mukana myös tullin rahakoirat. Niitä on kaksi.
Koira toimii saumattomassa yhteistyössä ohjaajansa kanssa, joka osaa lukea koiransa eleitä pienestäkin vihjeestä.
Miikka Ounila kuulee muun muassa Jekun hengityksestä, missä mennään.
Koirat ovat paitsi rotunsa edustajia, myös yksilöitä, joilla on oma persoonallinen tapansa kertoa löydöstä. Yksi on opetettu istumaan, toinen koskee löytöä tassullaan tai jähmettyy – tapoja on monia.
Onnistuneen suorituksen jälkeen koira palkitaan sille mieluisalla tavalla. Vanhempi konstaapeli Maarit Saren Lounais-Suomen poliisisista ja labradorinnoutaja Roope vetoleluleikissä.Tuija Veirto / YleUseita palkintoja napsinut Jekku tekee oivaa pr-työtä poliisille.Heikki Kiseleff / Yle
Jekku merkkaa löydön kimeällä haukunnalla ja jämäkällä hännän asennolla.
Vaikka tekniikka on paljossa poliisin apuna, koiran kuonoa tehokkaampaa on vaikea keksiä. Uusia sovelluksia testataan koko ajan.
– Tottakai kokeillaan, että mitä kaikkia juttuja koirilla pystytään tekemään ja etsimään. Ei ole olemassa sellaista tekniikka, jolla koira voitaisiin etsinnöissä korvata. Se on joko koira tai käsityönä ihminen - ja nopeudessa koira voittaa ihmisen, Ounila toteaa.
Suomen Kennelliitto palkitsee Jekun Vuoden poliisikoira -tittelillä huomenna 15.12 Helsingin messukeskuksen Koiramessuilla. Muut palkitut ovat rajakoira Loki, sotakoira Ego, vankilakoira Iiro ja tullikoira Manu.
