Viranomaiset eivät rikkoneet lakia Airiston Helmen syyskuisessa suuroperaatiossa.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on jättänyt tutkimatta Airiston Helmen kiinteistöihin Turun saaristossa tehdyn jättimäisen etsinnän laillisuuden yhtiön vaatimuksen osalta.

Yhtiön taustalla olevan venäläisen liikemiehen vaatimuksen oikeus on hylännyt.

Käräjäoikeuden ratkaisu on muilta osin salainen siihen asti, kunnes yhtiöön liittyviä syytteitä käsitellään oikeudessa tai rikosepäilyistä on luovuttu.

Yhtiön ja venäläismiehen kanteessa vaadittiin oikeutta tutkimaan, oliko etsintä tehty pakkokeinolain vastaisesti.

Liikemiehen avustajana toimiva oikeustieteen tohtori Kari Uoti on pitänyt etsintöjä lainvastaisina muun muassa siksi, ettei poliisilla ollut hänen mielestään riittäviä perusteita etsintöihin. Lisäksi operaatio oli Uotin mukaan ylimitoitettu.

Oikeus päätti takavarikon jatkamisesta jo aiemmin

Etsinnöissä takavarikoitiin muun muassa useita kassakaappeja, kolme ja puoli miljoonaa euroa käteistä rahaa ja kolmesataa erilaista laitetta.

Varsinais-Suomen käräjäoikeus on jo aiemmin päättänyt, että takavarikkoa ei pureta kahta sormusta lukuunottamatta.

Syyskuussa tehtyyn etsintään osallistui noin sata keskusrikospoliisin työntekijää ja 300 ihmistä muun muassa Rajavartiolaitoksesta ja Lounais-Suomen poliisista.

Poliisi on kertonut etsintäjen syyksi rikosepäilyt törkeästä rahanpesusta ja törkeästä veropetoksesta. Yhtiön epäillään syyllistyneen useiden miljoonien eurojen rahapesuun ja käyttäneen pimeää työvoimaa rakennustöissä.

Poliisitutkinta on vielä kesken ja kestänee ainakin ensi kesään asti. Rahanpesututkintaan on pyydetty kansainvälistä apua.

Yksi suuretsinnän yhteydessä vangituista yhtiön työntekijöistä on yhä vangittuna.

Lue myös:

Airiston Helmen taustalla oleva liikemies vie poliisin saaristo-operaation laillisuuden käräjille

Airiston Helmen virolaisepäilty vapaaksi tutkintavankeudesta – venäläisepäilty pysyy yhä vangittuna

Airiston Helmi -rikosjutussa epäiltyjen tutkintavankeutta jatkettu – perusteena vain törkeät veropetosrikokset

Poliisi aikoo esittää kahden Airiston Helmi -tutkinnassa epäillyn vangitsemisen jatkamista

Kaksi vangittu rahanpesujuttuun liittyen – Käräjäoikeus: syytä epäillä törkeästä rahanpesusta ja törkeästä veropetoksesta

Analyysi: Mihin Paraisilla tarvittiin kommandopipoja ja konepistooleita? Airiston Helmi on ainakin viidestä syystä epätavallinen talousrikostutkinta

Nämä 5 asiaa tiedämme Airiston operaatiosta: Rahanpesua ja kansainvälisiä talousrikoksia saaristoidyllissä – kartta näyttää omistusten sijainnin

Saaristotilalle saapui 9 vuotta sitten ostaja, joka kehui kirkasta hanavettä ja pyysi myyjiä leipomaan limppua – tällainen on mies Airiston Helmen takana

Tampereella on tutkittu kokaiiniliigan toimintaa. Epäiltyjä on peräti 23.

Asia on nyt siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan.

Poliisi kertoo, että maahan on epäilyjen mukaan tuotu lähes kaksi kiloa kokaiinia, joka on levitetty käyttäjille Tampereen seudulle.

Katukauppapitoisuudeksi laskettuna ainetta on myyty yli kolme kiloa ja siitä saatu hyöty on noin 400 000–450 000 euroa.

Asian käsittely alkaa Pirkanmaan käräjäoikeudessa vielä tämän vuoden puolella.

Lue lisää:

Kokaiiniliigan tutkinta laajenee – poliisilla on uusia epäiltyjä ennestään epäiltyjen 23 ihmisen lisäksi

Uusi valtava huumeliiga paljastui taas Tampereella: 23 epäiltyä, MTV: yksi heistä NHL-pelaaja

Itä-Uudenmaan poliisi sai hälytyksen eilen iltapäivällä kello viiden aikaan Keravan Lidliin, jossa oli tapahtunut ryöstö.

Kaupan vartija oli kiinnittänyt huomiota noin 30–35-vuotiaaseen mieheen, joka oli anastanut alkoholijuomia laukkuunsa.

Mies oli poistunut kassojen ohitse. Kun vartija pyysi miestä pysähtymään, tämä otti takkinsa taskusta käsiaseen ja uhkasi sillä vartijaa.

Mies pakeni liikkeestä ja jatkoi matkaa jalkaisin kohti Lintulammenkatua. Poliisi tutkii asiaa törkeänä ryöstönä.

– Kaupan valvontakamera on tallentanut tapahtumat, sanoo tutkinnanjohtaja Mikko Minkkinen.

Minkkisen mukaan Keravalla on tehty kauppoihin parin kuukauden aikana noin viisi ryöstöä, joissa henkilöstöä on uhattu ampuma- tai teräaseella.

Vielä ei ole täyttä varmuutta siitä, uhattiinko viimeisessä ryöstössä oikealla aseella, mutta se on tutkinnan lähtökohta.

AOTOU/PEKING Jos pojilta kysyttäisiin, he haluaisivat pelata nytkin.

Mitäkö? Tietenkin suosikkipeliä Wangzhe rongyaoa, “Kuninkaan kunniaa”. Joskus he pihistävät kerhon johtajan puhelimen tämän pöydältä, mutta Jiang Limei huomaa sen nopeasti.

Koulun ruokatunti on juuri alkanut, ja täällä Etelä-Kiinan maaseudulla Aotoussa se tarkoittaa parin tunnin taukoa oppitunneista. Sen aikana Jiang pitää parillekymmenelle lapselle kerhoa ja hellää kuria.

Ensin pulpettien ääressä syödään lounas, sitten tehdään läksyt.

Pienen kaksikerroksisen talon yläkerrassa pienimmät nukkuvat pitkin poikin huonetta, jonka lattia on vuorattu patjoilla. Tai osa nukkuu, osa tietenkin hihittelee peiton alla.

Alakerrassa harjoitellaan kirjoitusmerkkejä, lasketaan kertotaulua ja luetaan englantia niin soivassa kuorossa, että sanat taitavat tulla ulkomuistista.

Lapset alistuvat varsin kiltisti päiväkerhon ohjelmaan mutta ilmaisevat kyllä kysyttäessä tahtonsa:

– Mieluummin pelaisin puhelimella kuin leikkisin ulkona, tiivistää viidesluokkalainen Zeng Guofeng.

Kerran hän pelasi puhelimella viisi tuntia putkeen, mutta siitä tuli käsi kipeäksi. Se oli muutenkin erikoistilanne, sillä Zengin mukaan kotona on tiukat säännöt pelaamiseen: pelata saa vain viikonloppuisin, puoli tuntia päivässä.

Mutta monissa tällaisten pikkukylien kodeissa arki on kovin toisenlaista.

Kymmenet miljoonat lapset kasvavat Kiinan maaseudulla isovanhempiensa huostassa. Äiti ja isä asuvat töiden vuoksi kaupungeissa. Se on Kiinan maaseudun tavallinen tarina.

Kiinan opetusministeriön viime ja tänä vuonna tekemän tutkimuksen mukaan nämä kyliin jääneet lapset pelaavat puhelimilla selvästi enemmän kuin kaupungeissa vanhempiensa kanssa kasvavat ikätoverit.

Tutkimus kertoo, että vanhemmistaan erossa kasvavista lapsista 38 prosenttia saa pelata yli neljä tuntia päivässä. Kaupungeissa 17 prosenttia lapsista saa näin paljon peliaikaa. Jopa viidennes kylien lapsissa saa pelata päivittäin kuusi tuntia tai enemmän.

Kerhon johtaja Jiang tunnistaa ilmiön. Monet vanhemmat ovat säännöissä tiukempia kuin isovanhemmat. Pelaamista lisää se, että puhelin on myös kaikkien ulottuvilla, Jiang pohtii.

– Monille lapsille puhelin on tapa pitää yhteyttä vanhempiin. Ja kun lapsilla on puhelin, he voivat käyttää sitä pelaamiseenkin, hän sanoo.

Lasten nettiaddiktiosta on tullut Kiinassa sosiaalinen ilmiö ja maan johdon tunnustama ongelma, sanoo Kiinan Lasten medialukutaidon tutkimuskeskuksen johtaja Zhang Haibo.

– Yhä nuoremmat lapset ovat nettiriippuvaisia. Jopa parivuotiaat osaavat käyttää mobiililaitteita, ja se lisää riskiä jäädä koukkuun, Zhang sanoo pekingiläisen yliopiston kahvilassa.

Kiinassa pelihimon viemille on kuvaava ilmaus: päätä roikottavat lapset. Juuri siltähän pelaavat lapset näyttävät. Zhangin mukaan näitä roikkupäitä on koko ajan enemmän.

Joidenkin arvioiden mukaan 24 miljoonaa kiinalaisnuorta on koukussa nettiin.

Syitä ilmiöön on useita.

Ensinnäkin, tekniikka: Kiina on kehittänyt internetin mobiilipalveluita väsymättömällä innolla. Maan noin 800 miljoonasta netin käyttäjästä 98 prosenttia käyttää mobiiliverkkoa.

Puhelimista ja datasta on tullut entistä halvempaa. Tällä on ollut merkittävä vaikutus ongelman kehittymiseen, sanoo Zhang.

Lisäksi ovat sosiaaliset syyt. Niiden vuoksi ongelmat kasautuvat juuri maaseudulle. Siellä vanhemmat ovat joko poissa tai vähemmän koulutettuja.

– Maaseudulla vanhemmilla on vähemmän tietoa pelaamisen ja netin vaaroista. Ja monet isovanhemmat ajattelevat, että puhelin on hyvä tapa saada lapset hiljenemään ja käyttäytymään siivosti. He eivät ymmärrä, että siitä voi syntyä riippuvuus, Zhang sanoo.

Silläkin on merkitystä, että maaseudulla on yksinkertaisesti tylsempää. Yhdellä keskiluokkaisella pekingiläislapsella voi olla enemmän harrastuksia kuin aoutoulaisella koululuokalla.

Kiinan kaupungit ovat täynnä kauppakeskuksia, ja ne ovat täynnä aktiviteetteja lapsille: leikkikouluja, askartelupaikkoja, lelutaivaita, pinkinpunaisia ihmemaita, joista edes suomalaislapset eivät osaisi haaveilla.

Aotoussa taas ei ole oikein mitään. Peltoja ja hiljaisia teitä. Kylänraitilla on muutama myyntikoju, poliisiasema ja ryppyisiä mummoja. Ei ole ihme, että näytön tuijottaminen on lasten mielestä oikeaa elämää kiehtovampaa.

Vain sukunimellään itsensä esittelevä rouva Gao pitää sekatavarakauppaa ja juttelee muutaman sanan. Kuusivuotias tytär istuu myyntitiskin takana.

Ehkä hän tietää, mikä kylässä on koulun jälkeen kivointa puuhaa.

– Puhelin, tyttö vastaa ja hamuaa äitinsä luuria tiskin alta.

Gao sanoo rajoittavansa tytön näytön tuijottelua, mutta hän on huomannut saman kuin monet muut kiinalaiset: kylätiet ovat tyhjentyneet. Osin siksi koska lapset ovat nurkissa pelaamassa.

Nyt Kiina näyttää päättäneen, että asiaan on tultava muutos. Peliriippuvuus on ollut koko syksyn aikana laajasti esillä kiinalaismediassa.

Kiinan kommunistisen puolueen äänekäs tukija, Global Times -lehti totesi lokakuussa, että puhelinaddiktio jyllää maaseudun lasten keskuudessa kuin rutto.

Koulutuksen puute hukuttaa maaseudun lapset internetin syövereihin, totesi puolestaan sanomalehti China Youth Daily elokuussa.

Artikkeli perustuu osin Huazhongin yliopiston tutkijan Liu Chengliangin jalkatyöhön Etelä-Kiinan Yunnanissa.

Monet Liun kohtaamat ilmiöt kuulostavat tutuilta. Opettajat ovat osin voimattomia lasten kanssa. Oppilaat tietävät, mitä opettajilla ei ole lupa tehdä, kuten kurittaa tai poistaa luokasta.

Lapsista on myös tullut ovelia. Teinit piilottavat puhelimia vessaan ja ostavat latausaikaa kaupoista, jos he eivät pääse lataamaan puhelinta kotonaan.

Osa kaupoista tekee vielä häikäilemättömämpää bisnestä lasten pelihimolla. Liun havaintojen mukaan kaupat myyvät lapsille puhelimia osamaksulla.

Näin suora puhe Kiinan tiukasti valvotussa mediassa tarkoittaa, että Kiina on valmis myöntämään, että sillä on ongelma. Yleensä ongelman myöntäminen taas tarkoittaa, että siihen on jo päätetty puuttua.

Kiina onkin lähtenyt liikkeelle suurin elkein. Puheiden lisäksi on jo nähty tekoja.

Viranomaiset eivät ole päästäneet Kiinan markkinoille yhtään uutta mobiilipeliä sitten maaliskuun.

Vaikutukset tuntuvat Suomessa saakka. Kiina on maailman suurin yksittäinen pelimarkkina, ja joidenkin arvioiden mukaan se tuottaa jo neljänneksen koko maailman pelituloista.

Maassa on jo yli puoli miljardia mobiilipelaajaa. Moni länsimainen peliyhtiö hamuaa päästä myymään kiinalaisille pelejään.

Nyt kukaan ei tiedä, milloin Kiinassa voi taas julkaista uusia pelejä, sanoo suomalaisen Mygamez-peliyhtiön toimitusjohtaja Mikael Leinonen.

Mygamez on julkaissut viiden vuoden ajan länsimaisten pelifirmojen pelejä Kiinan markkinoilla. Nyt hyvässä kasvussa oleva bisnes on hidastunut.

– Olemme toimineet Kiinassa jo vuosia, mutta mekään emme osanneet odottaa mitään tällaista juuri nyt, Leinonen sanoo.

Syyksi lupaprosessien pysäyttämiseen on kerrottu, että Kiinan viranomaiset ovat uudistamassa pelialan valvontaa.

Kiina on kulkenut videopelaamisen kehityksessä omia polkujaan. Leinonen on nähnyt, kuinka talouskasvun ja kaupungistumisen ihmemaa on hypännyt pelaamisessa suoraan mobiiliin.

Kiinassa ei siten ehditty huolestua massoittain 1990-luvulla nintendojen, tai edes myöhemmin tietokonepelien vaikutuksista lapsiin. Monien perheiden ensimmäinen pelilaite on ollut juuri puhelin.

Kiina havahtui pari vuotta sitten siihen, että mobiilipelien suosio kasvoi huimaa vauhtia, mutta niiden valvonta oli vähäistä, Leinonen selittää.

Kiina on ylipäätään tarkka mediasisällöistä, joita sinne lännestä tuodaan, ja sensuuri koskee myös pelejä.

Jokaisen tuontipelin pitää olla käännetty kokonaan kiinaksi, siitä pitää poistaa kaikki linkitykset ulkomaiseen sosiaaliseen mediaan ja tietenkin suodattaa kaikki poliittinen sisältö.

Sen lisäksi pitää poistaa zombiet ja luurangot, Leinonen kertoo lisää esimerkkejä. Kuolemaa ei saa kuvata, eikä veri voi olla punaista.

Kiinassa puhutaan "terveellisistä peleistä" eli sellaisista, jotka eivät ihannoi väkivaltaa, uhkapelaamista tai muuta epäilyttävää, kuten gangsterismia.

Mutta jos muutokset tekee, Kiinaan on päässyt yleensä noin neljässä kuukaudessa. Leinonen toivoo, että pian palataan taas normaaliin. Hän uskaltaa olla jopa luottavainen.

– Toki tämä on aina vähän arvaamatonta. Mutta eiköhän Kiina ole tässä ihan hyvällä asialla, hän sanoo.

Peliala toimii myös idästä länteen. Muistatteko vielä Wangzhe rongyaon, Aotoun lasten suosikkipelin? Länsimarkkinoilla se tunnetaan nimellä Arena of Valor. Pelin takana on Kiinan tunnetuin peliyhtiö Tencent.

Wangzhe rongyao ei ole hitti vain Aotoussa. Se on Kiinan kaikkien aikojen suosituin mobiilipeli, jolla on kymmeniä miljoonia pelaajia päivittäin.

Ehkä juuri sen vuoksi se on joutunut Kiinan viranomaisten valvontakoneiston mannekiiniksi.

Kesällä 2017 Tencent asetti peliin kahden tunnin aikarajoituksen alaikäisille. Nuorimmat saivat pelata vain tunnin. Iltayhdeksän jälkeen peli meni kokonaan lapsilukkoon.

Ikärajoja valvotaan nyt Kiinan viranomaisten henkilötietorekisterin avulla. Peliin syötetyt tiedot tarkistetaan ennen peliluvan heltiämistä. Mutta lapset ovat oppineet kiertämään tätäkin.

– He ostavat henkilötietoja netistä, sanoo medialukutaitokeskuksen Zhang.

Zhang huomauttaakin, että sääntely ei yksin auta. Erityisesti tarvitaan koulutusta pelaamisen haitoista. Koko yhteiskunnan pitäisi kantaa vastuu, hän sanoo.

Ainakin Kiinan presidentti on jo asialla. Elokuussa Xi Jinping sanoi olevansa huolissaan Kiinan lasten huonontuneesta näöstä. Xi ei puhunut suoraan pelaamisesta, mutta Kiinassa likinäköisyys kytketään yleensä juuri näyttöjen tuijottamiseen.

Kiinalaiset silmälääkärit ovat kantaneet asiasta huolta jo vuosia. Tilastojen mukaan lukioikäisistä jo puolet ei näe kunnolla kauas. Puhutaan jo likinäköepidemiasta.

Myös pekingiläinen Ji Hanyue oli vähällä saada silmälasit ensimmäisellä luokalla. Lääkäri sanoi, että hän katsoi liikaa älylaitteita. Äiti Ma Wenduo huolestui ja laati uudet säännöt.

– Kielsin häneltä toisen luokan ajaksi kaikki elektroniset laitteet ja vein hänet maaseudulle, jotta hän saisi katsella kaukaisuuteen, Ma kertoo.

Jin näkö parani, ja nyt hän saa taas pelata. Mutta vain vähän. Ja ainoastaan, jos hän käyttäytyy tarpeeksi hyvin ja tottelevaisesti ja tekee läksynsä ajallaan.

– Silloin hän saa tehdä viikonloppupäivinä tunnin ajan mitä haluaa. Minä en puutu hänen päätökseensä, Ma sanoo.

Nyt 10-vuotias tyttö rullaa skeittilaudallaan puistovahdin ohi. Hän sanoo lähtevänsä mieluusti myös ulos. Oppi on mennyt perille.

– Vihreiden kasvien näkeminen tekee hyvää silmilleni, Ji sanoo.

Hän on tyypillinen esimerkki siitä toisesta Kiinasta, missä vanhemmat vahtivat lapsiaan herkeämättä.

Mutta kyllä Jikin valittaa käytännöstä, aivan kuten pojat Aotoussa. Kun kysyy, tahtoisiko hän pelata enemmän, vastaus ei kauaa viivy:

– Tietenkin.

– Ajattelen koko ajan isää, ja pelkään, etten saa nähdä häntä enää koskaan.

Nemat Khalilin ääni murtuu.

– Ajattelen koko ajan sitäkin, etten voinut tehdä mitään kun äitini kuoli munuaissairauteen viime vuoden elokuussa. Enkä enää saanut nähdä häntä. Mitä jos isälle käy samoin?

Nemat vastaa puhelimeen sujuvalla suomen kielellä kotoaan Seinäjoella, jossa hän opiskelee koulunkäynnin ohjaajaksi ryhmänsä ainoana, jonka äidinkieli ei ole suomi.

Perheen tilanne on patissa: isä ei pääse Suomeen, tytär perheineen ei voi mennä Syyriaan eikä tapaaminen naapurimaissa Libanonissa tai Turkissa onnistu, niin kauan kun Khalilin perheellä on passien sijaan pakolaisen matkustusasiakirjat, joilla ei saa vaadittavaa viisumia.

– Siksi haaveilemme, että saisimme Suomen kansalaisuuden mahdollisimman pian ja voisimme matkustaa tapaamaan perhettämme, Nemat kertoo.

Kaipausta on nyt jatkunut yli kolme vuotta.

Kävellen ja kumiveneellä

Syyrialainen opettaja Nemat Khalil, 28, saapui Suomeen turvapaikanhakijana syksyllä 2015 miehensä Muhammed Khalilin, 35 ja poikansa, nyt viisivuotiaan Ghaith Khalilin kanssa.

Mieheni siepattiin kahdesti ja perhettämme uhkailtiin. Tilanne oli todella vaarallinen. Päätimme lähteä. Nemat Khalil

Sinä vuonna Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa.

Matka Turkin rajalla sijaitsevasta Al Qamishlin kaupungista, koillis-Syyriasta Suomeen kesti 22 päivää. Sitä taitettiin junalla, bussilla, autolla, kävellen ja kumiveneellä, ensin Turkin kautta Kreikkaan, sitten Euroopan halki Ruotsiin ja lopulta Suomeen Kauhavan vastaanottokeskukseen.

– Mieheni työskenteli meteorologina lentoasemalla, ja hänet siepattiin kahdesti, jotta hän antaisi tietoja työpaikastaan, Nemat kertoo.

– Kun mieheni ei suostunut antamaan tietoja, perhettä alettiin uhkailla ja päätimme lähteä.Tilanne oli todella vaarallinen, hän sanoo.

Määränpäänä ensin Ruotsi

Nemat Khalil näki vanhempansa viimeisen kerran yli kolme vuotta sitten. Perhe kannusti tytärtään matkaan - kukaan ei nähnyt muutakaan vaihtoehtoa.

– Kaikki itkivät, kun me lähdimme.

Alun perin määränpää oli Ruotsi, josta Nematin serkku oli kertonut paljon hyvää. Matkaa taittaessaan Khalilit kuulivat ihmisten puhuvan paljon hyvää Suomesta. He alkoivat itsekin ottaa selvää ja googlata tietoa tästä kaukaisesta maasta.

– Hyvä, että tulimme tänne. Täällä on oikeasti turvallista ja rauhallista, voimme elää vapaasti, meillä on hyvä koulutusjärjestelmä ja voimme opiskella mitä tahansa. Ennen kaikkea halusimme hyvän elämän lapsillemme, Nemat hehkuttaa.

Toistaiseksi lapsia on vain yksi, viisivuotias päiväkotipoika Ghaith. Nemat haaveilee yhdestä lapsesta lisää, joku päivä.

Vielä ei ole kiire.

– Ghaith on todella vilkas, vastaa kymmentä lasta, Nemat nauraa.

Voisiko isän saada Suomeen?

Kun Ghaith syntyi Syyriassa, sukulaiset olivat lähellä ja kaikki auttoivat nuorta perhettä.

– Suomessa olen yksin. Kun on ilman perhettä kaikki on vaikeampaa, vaikka ystäviä onkin ympärillä, Nemat sanoo.

Hänellä on seitsemän siskoa ja kolme veljeä. Kolme heistä asuu Turkissa ja yksi Libanonissa. Yksi sisko asuu Saksassa. Nuorin sisko asui isän kanssa Syyriassa, mutta hänen mentyään naimisiin noin 70-vuotias isä asuu yksin.

Nemat pitää päivittäin yhteyttä perheeseensä sosiaalisessa mediassa, muttei usko, että saisi isäänsä mitenkään Suomeen.

– Alaikäinen voi tuoda tänne isän tai äidin, mutta minä olen 28-vuotias.

Oleskelulupaa anotaan ulkomailla

Koska syyrialaisten on usein käytännössä mahdotonta päästä tekemään perheenyhdistämishakemus Suomen Turkin-suurlähetystöön, Nematin isän pitäisi itse matkustaa ulkomaille tekemään hakemus.

Ulkoministeriö ja Maahanmuuttoviraston virkailijat tekevät matkoja Libanoniin, jotta siellä laillisesti oleskelevat syyrialaiset voisivat jättää oleskelulupahakemuksen Suomeen. Näiden matkojen aikana hakijat myös haastatellaan.

Tällaisia matkoja on tehty neljä, ensimmäinen tammikuussa 2017. Viidettä matkaa suunnitellaan alkuvuodeksi 2019.

Hakemuksen voi jättää myös muissa maissa, joissa oleskelee laillisesti.

Se ei silti takaa oleskelulupaa.

Ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen korostaa, että ministeriön rooli on mahdollistaa hakemusten vastaanotto.

– Asiassa on myös moraalinen ulottuvuus – kannattaako maksaa oleskelulupahakemuksesta yli 400 euron käsittelymaksu, kun varmuutta oleskeluluvan saamisesta ei kuitenkaan ole, Tuominen toteaa.

Perhesiteet eivät takaa lupaa

Viestintäasiantuntija Kaisa Härkisaari Maahanmuuttovirastosta sanoo, että aikuisen lapsen iäkäs vanhempi saa harvoin oleskeluluvan perhesiteen perusteella. Se edellyttää yleensä, että vanhempi on täysin riippuvainen Suomessa oleskelevista sukulaisistaan.

Härkisaari muistuttaa, ettei myöskään kansalaisuus tule automaattisesti.

– Sitä pitää hakea erikseen ja hakijan tulee täyttää tietyt edellytykset, hän sanoo.

Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä ovat mm. riittävä kielitaito ja asumisaika, nuhteettomuus, toimeentulo ja maksuvelvoitteiden suorittaminen.

– Onneksi minulla on suomen kielen testi suoritettuna ja valmistun nyt koulunkäynnin ohjaajaksi. Ja onneksi miehelläni on vartijan ammattitodistus, Nemat pohtii toiveikkaana.

Toivottavasti voin jatkaa opiskelua. Toivomme hyviä työpaikkoja ja normaalia, turvallista elämää. Nemat Khalil

Maahanmuuttoviraston sivuilla kerrotaan, että viimeisen 12 kuukauden aikana Suomen kansalaisuutta anoi 12 208 ihmistä, joista 10 249 sai myönteisen päätöksen. Oleskelulupa myönnettiin 58 644:lle ihmiselle ja kiellettiin 6030:lta hakijalta. Maasta poistettiin karkottamalla tai käännyttämällä noin 2500 henkilöä.

Maahanmuuttajastipendi marraskuussa

Khalileille on sanottu, että he voivat anoa kansalaisuutta, kun oleskeluluvan myöntämisestä on kulunut neljä vuotta.

Vielä pitäisi odottaa vuosi.

Nemat Khalil sai marraskuussa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen AMKE:n maahanmuuttajastipendin, joka luovutetaan esimerkilliselle maahanmuuttajaopiskelijalle. Valinnassa painotetaan mm. menestystä kotoutumisen koulutuksessa ja ammattilaisessa koulutuksessa.

Hänellä on opettajan korkeakoulututkinto Syyriasta, mutta Suomessa opettajana toimiminen vaatii täydentävää koulutusta.

– Toivottavasti voin jatkaa opiskeluja vielä opettajaksi. Toivomme molemmat hyvää työpaikkaa ja normaalia, rauhallista ja turvallista elämää sekä hyvää tulevaisuutta lapsille, Nemat haaveilee.

Perjantai: Kuka saa jäädä Suomeen? Kielteinen turvapaikkapäätös murskaa unelmat. Eduskuntaryhmän pj. Simon Elo, kansanedustaja Olli-Poika Parviainen, opiskelijat Nemat Khalil ja Hasan Khademi sekä opettaja Juha Heinonen. Yle TV1 perjantaina klo 21.10, uusinnat sunnuntaina klo 15.05 ja tiistaina klo 23.05. Ohjelma on nähtävissä myös Yle Areenassa.

Lue lisää:

Käännytys Afganistaniin uhkaa Hasanin haaveita – Miksi kielen oppinut, lukiota käyvä, töitä tekevä pakolaisnuori ei saa jäädä Suomeen?

Vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston pohdinta mahdollisesta hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa on saanut puolueen väeltä täystyrmäyksen.

Useat vihreiden kansanedustajat ja aktiivit ovat sanoutuneet irti Haaviston puheista Twitterissä perjantaina aamupäivällä.

Kansanedustaja, vihreiden puheenjohtajana vuosina 2011–2017 toiminut Ville Niinistö totesi, että vihreät eivät voisi sopia hallitusohjelmasta perussuomalaisten kanssa muun muassa liian erilaisten ihmisarvokäsityksen takia.

Myös kansanedustaja Emma Kari totesi, että vihreiden ja perussuomalaisten yhteistyölle ei ole perusteita. Hänen mukaansa puolueiden käsitykset muun muassa ihmisten yhdenvertaisuudesta ovat liian kaukana toisistaan.

Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Olli-Poika Parviaisen mukaan "on päivänselvää", että vihreät ja perussuomalaiset eivät mahdu samaan hallitukseen.

Myös kansanedustaja Outi Alanko Kahiluoto sanoi, että puolueiden hallitusyhteistyö ei ole mahdollista liian erilaisten ihmisoikeuskäsitysten takia.

Vihreiden puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtaja, rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu Miikka Keränen totesi jopa, että vihreät ja perussuomalaiset eivät mahdu edes samaan neuvottelupöytään hallituksen muodostamisesta, saati sitten samaan hallitukseen.

Haavisto sanoi perjantaina julkaistussa Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa, ettei sulje pois hallitusyhteistyötä Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa.

Haavisto muistutti, että eduskuntavaaleihin on vielä aikaa, ja puolueiden linjaukset saattavat muuttua. Haaviston mukaan hallitusyhteistyön ratkaisevat asiat, eivätkä puolueiden nimet.

Haavisto tarkensi puheitaan perjantaina Twitterissä ja Facebookissa. Haavisto kirjoitti, että vihreät tekevät hallitusyhteistyötä vain sellaisten puolueiden kanssa, jotka ovat valmiita sitoutumaan puolueen arvoihin eli ympäristönsuojeluun, ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon.

Hänen mukaansa nykyisessä eduskuntatyössä perussuomalaiset ovat olleet vihreiden tavoitteiden suurimpia vastustajia, ja sen vuoksi hän ajattelee, että perussuomalaisten nykyinen linja ei anna mahdollisuutta vihreille olla samassa hallituksessa.

Britannia aikoo kieltää ensi kesäkuusta alkaen mainokset, jotka sisältävät sukupuoliin liittyviä loukkaavia stereotyyppejä.

Jatkossa kiellettyä ovat esimerkiksi mainokset, joissa nainen ei osaa pysäköidä autoa tai miehellä on ongelmia vaihtaa vauvan vaippa.

Kielto koskee ainakin mainoksia, joita esitetään televisiossa, radiossa, sanomalehdissä ja sosiaalisessa mediassa.

Marraskuussa kauppaketju Marks & Spencer joutui arvostelun kohteeksi Britanniassa, kun se asetti näyteikkunassa rinnakkain pukuihin puettuja miesnukkeja ja alusvaatteisiin puettuja naisnukkeja.

Mainosalaa valvova The Advertising Standards Authority kertoo, että sen tekemän selvityksen mukaan jotkin kaavamaiset tavat esittää sukupuolia ovat haitallisia.

Mainostuskäytöntökomitea CAP:in projektipäällikkö Ella Smilien mukaan haitalliset sukupuoliin liittyvät stereotyypit mainoksissa vaikuttavat siihen, miten ihmiset näkevät itsensä.

– Ne voivat estää joitakin ihmisiä käyttämästä piileviä kykyjään tai hakeutumasta tiettyihin ammatteihin, mikä haittaa yksilöitä ja taloutta, Smilie sanoi uutistoimisto Reutersille.

Naisten oikeuksia ajavat järjestöt ovat kiitelleet päätöstä kieltää seksistiset mainokset.

Vuoden 2019 Runeberg-palkintoehdokkaiden enemmistö on romaaneja. Kahdeksan ehdokkaan joukkoon pääsi yksi essee- ja kaksi runokokoelmaa. Ehdokkaat julkistettiin Runebergin kotimuseossa Porvoossa.

Koska Runeberg-palkinnosta voivat kilpailla kaikki kirjallisuuden muodot rinta rinnan, oli esiraadin luku-urakka melkoinen: 245 kirjaa. Niistä noin 150 oli romaaneja. Vaikka hyviä ehdokkaita olisi raadin mukaan ollut paljon enemmän kuin kahdeksan, oli lopullisten valintojen tekeminen kuitenkin yllättävän helppoa.

Kolmihenkinen raati kertoi arvostaneensa etenkin tyylillistä taituruutta. Raatiin kuuluvat kirjailija Marjo Heiskanen, kirjallisuudentutkija Veli-Matti Pynttäri ja kriitikko Siskotuulikki Toijonen huomasivat ehdokaskirjoja lukiessaan, miten kirjallisuuden lajirajat ovat väljentyneet. Siksi he pitävät Runeberg-palkintoa tärkeänä, sillä siinä eri lajityypit ovat rinnakkain.

Tässä ovat ehdokkaat:

Vera Antsalo: Imago (Teos)

Imago on Antsalon kolmas runokokoelma. Raatiin teki vaikutuksen, miten teos vie lukijan kuvailun ulkopuolelle. "Veera Antsalo onnistuu virittämään runoelmaan äänimaailman, josta syntyy niin houkutteleva ja viekoittelevan vino tila–aika-avaruus, että kuvien vilistäessä lukija halukkaasti lähtee matkaan kauas kuvailun tuolle puolen."

Tua Forsström: Anteckningar (Merkintöjä, suom. Jyrki Kiiskinen) (Förlaget/Siltala)

Lukemattomia palkintoja saanut Tua Forsström aloitti kirjallisen uransa jo 1970-luvun alkupuolella. Hänet on palkittu muun muassa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnolla. Runokokoelma ihastutti raadin valoisuudellaan. "Anteckningar avautuu laajalle ja toimii kuin tervehdyttävä yhteisötaide: se sulkee sisäänsä, ottaa mukaan."

Olli Jalonen: Taivaanpallo (Otava)

Pitkästä aikaa ehdolle pääsee samana vuonna Finlandia-palkinnon voittanut kirjailija. Pitkän uran tehnyt Olli Jalonen on edesmenneen Bo Carpelanin ohella ainut kirjailija, joka on voittanut Finlandia-palkinnon kahdesti. Runeberg-raadin hurmasi kirjan päähenkilö, joka lähtee kaukaiselta Saint Helenan saarelta päästäkseen Lontooseen tähtitieteilijä Edmond Halleyn oppiin. "Angus-poika on ihastuttava minäkertoja, jonka tarkkanäköinen ja lähes harras jutustelu lumoaa lukijan.

Heikki Kännö: Sömnö (Sammakko)

Heikki Kännö on taidemaalariksi valmistunut vapaa taiteilija ja Sömnö on hänen toinen romaaninsa. Omintakeisella tyylillä kirjoittava Kännö sai jopa Runeberg-raadin villiintymään tähän tyyliin: "Herkullisesti härnätty lukija voi vain nauraa niin kuin vuoristoradan siinä silmukassa, jossa roikutaan pää alaspäin."

Fredrik Lång: Basim, min kära (Förlaget)

Fredrik Lång on pitkän uran tehnyt monipuolinen kirjailija. Hän on kirjoittanut runoja,romaaneja ja tieteellisiä tekstejä. Basim, min kära on kirjeromaani. Siinä nuori englantilainen Sally lähettää kirjeitä palestiinalaiselle rakkaalleen Basimille. Vastauskirjeitä ei kuulu. Raati kiittää, että teos nostaa esiin tärkeän yhteiskunnallisen aiheen. "Antaessaan äänensä näille kirjeille Fredrik Lång muistuttaa lukijoitaan hillityllä, mutta painavalla tavalla Lähi-idässä jatkuvasta inhimillisestä katastrofista."

Antti Nylén: Häviö (Kosmos)

Antti Nylén tunnetaan terävänäköisenä esseistinä. Lisäksi hän on suomentanut lukuisia teoksia. Häviö on monologimuotoon puettu esseekokoelma. Siinä ruoditaan säälimättä suomalaista kulttuurielämää. Raadin mukaan Nylénin monologi on vimmaista ja vihaista, mutta toivoo silti "että jokainen kirjallisuudesta välittävä henkilö tässä maassa lukisi mitä hänellä on sanottavana."

Henriikka Tavi: Tellervo (Teos)

Henriikka Tavi tunnetaan runoilijana ja Tellervo on hänen ensimmäinen romaaninsa. Nimihenkilöllä on kolme tutkintoa, mutta hän on töissä kioskissa. Ystäviä on vain yksi ja parisuhdekin puuttuu. Niinpä Tellervo päättää hankkia miehen elämäntapaoppaan avulla. Raatia Tavin parodia miellytti: "Ilkikurisen hymyn rinnalla romaani kuitenkin nostaa lukijan nähtäville kohtuuttomat ja joskus traagisetkin vaatimukset, joita kulttuurimme tuntuu asettavan onnelliselle elämälle."

Eeva Turunen: Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa (Siltala)

Eeva Turunen on ehtinyt jo voittaa esikoisteoksellaan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon tänä syksynä. Arkkitehtinä työskentelevän Turusen esikoiskirja on kokeileva ja arvoituksellinen. Turusen omaääninen kerronta teki vaikutuksen myös Runeberg-raatiin. "Muodollisesti, tyylillisesti ja sanastollisestikin kekseliäät ja uutta luovat tekstit vievät lukijan helposti mennessään."

Runeberg-palkintoa on jaettu vuodesta 1987 lähtien. Se on Finlandia-palkintojen jälkeen arvostetuin kirjallisuuspalkinto, vaikka rahallinen arvo on vain 10 000 euroa. Lopullisen valinnan tekee kolmehenkinen raati, johon kuuluvat tänä vuonna kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kriitikko Maija Jelkänen ja kirjallisuustutkija Mikko Carlson.

Viime vuonna palkinnon sai Marjo Niemi romaanillaan Kaikkien menetysten äiti.

Matkailijoiden kuljettamiseen suunniteltu avaruusalus on onnistunut käymään avaruudessa miehitetyllä koelennolla.

Virgin Galactic -yhtiön koelento varmisti, että avaruusmatkailun tulevaisuus saattaa olla askeleen lähempänä.

– Tämä on tärkeä päivä. En voisi olla ylpeämpi tiimeistämme, jotka yhdessä ovat avanneet uuden luvun avaruuden tutkimusmatkoissa, yhtiön omistaja, brittimiljardööri Richard Branson iloitsi.

Yhdysvalloissa useat yhtiöt havittelevat kaupallisia avaruuslentoja.

Mojave Aerospace Ventures -yhtiön pienehkö alus kävi jo 14 vuotta sitten yhden lentäjän lentämällä lennollaan yli sadan kilometrin korkeudessa. Myöhemmin yhtiö myi SpaceShipOne-aluksensa teknologialisenssin Virgin Galacticille.

Sen jälkeen matkailijoita kuljettavien avaruusalusten kehittämisessä on kuitenkin ollut suuria vaikeuksia ja takaiskuja.

Eräät muut siviiliavaruuslentoja suunnittelevat yhtiöt ovat käyneet Virgin Galacticia korkeammalla, joskin ilman matkustajia.

Emoalus kuljetti 14 kilometrin korkeuteen

Virgin Galacticin 6-paikkainen SpaceShipTwo-alus lähti matkaan Kalifornian Mojaven autiomaasta emoaluksen kuljettamana torstaina.

Kaksirunkoinen emoalus kuljetti SpaceShipTwon miehistöineen ensin 14 kilometrin korkeuteen. Emoaluksen irtauduttua SpaceShipTwo laukaisi sekunteja myöhemmin rakettimoottorinsa ja syöksyi korkeuksiin.

Aluksen rakettimoottori kävi minuutin ajan. Kahdessa minuutissa alus saavutti huippunopeutensa. Se eteni lähes kolme kertaa äänen nopeutta nopeammin, 3 500 kilometrin tuntinopeudella.

Kone kipusi Yhdysvaltain ilmailuhallinnon avaruuden rajana pitämän 80 kilometrin yli. Kansainvälisesti avaruuden rajana on pidetty 100 kilometriä.

Kone viipyi avaruudessa minuutin, ja aloitti sen jälkeen paluuliitonsa takaisin Maan kamaralle. Kaikkiaan lento kesti runsaan tunnin.

Koneessa oli kaksi lentäjää, yksi lentomatkustajaa esittävä mallinukke ja Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tutkimuslaitteistoa. Alus laskeutui turvallisesti.

– Tämä oli upea lento. Maltan tuskin odottaa pääseväni taas uudelleen, sanoi lentäjä Frederick Sturckow. Hän on entinen Nasan lentäjä, joka on ollut mukana neljällä avaruussukkulalennolla.

Ensimmäinen miehitetty avaruuslento sitten USA:n sukkulaohjelman päättymisen

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa ja ilmailuhallinto FAA onnittelivat Virgin Galacticia.

– Amerikka on askeleen lähempänä unelmaa kaupallisista miehitetyistä avaruuslennoista, FAA kirjoitti.

Kyseessä oli ensimmäinen Yhdysvalloista laukaistu miehitetty avaruuslento sen jälkeen kun Yhdysvallat lopetti avaruussukkulaohjelmansa vuonna 2011.

Sen jälkeen Venäjän Sojuz-avaruusalukset ovat vastanneet astronauttien kuljetuksista kansainväliselle avaruusasemalle.

Useat yhtiöt lupaavat avaruuslentoja matkailijoille

Kilvassa siviilimatkailijoita avaruuteen kuljettavista lennoista on mukana useita yhtiöitä.

Jo aiemmin yksityishenkilöitä on päässyt käymään kansainvälisellä avaruusasemalla ISS:llä Venäjän Sojuz-alusten kuljettamina.

Kaupallisten avaruuslentojen kehittelyssä sen sijaan on koettu toistuvia vastoinkäymisiä.

Turisteille suunnattuja lentoja avaruuteen ovat suunnitelleet myös muun muassa sähköautovalmistaja Teslan Elon Muskin SpaceX-hanke sekä verkkokauppa Amazonin perustajan Jeff Bezosin Blue Origin -yhtiö.

Virgin Galactic on kehitellyt kaupallista avaruusmatkailua toistakymmentä vuotta.

Torstaina lentäneen SpaceShipTwo-aluksen ensimmäinen versio tuhoutui neljä vuotta sitten epäonnistuneella koelennolla. Toinen koneen lentäjistä sai turmassa surmansa.

Bransonin mukaan yhtiö pyrkii järjestämään ensimmäisen kaupallisen avaruuslennon jo ensi maaliskuussa. Tähän asti yhtiö on joutunut toistuvasti lykkäämään antamiaan aikatauluennusteita.

Yli 600 jonossa avaruuslennoille

Bransonin mukaan koelentoja jatketaan, ja seuraava on määrä järjestää parin kuukauden kuluessa.

Jos kaikki sujuu hyvin, Branson itse aikoo lähteä ensimmäiselle lennolle ennen muita matkustajia. Hän pitää mahdollisena, että matkailijat pääsevät avaruuteen ensi vuoden loppupuolella.

Virgin Galacticin puolentoista tunnin lennolle on tähän mennessä varannut paikan jo 600 ihmistä. Joukossa on myös suomalaisia. Lennon hinta on noin 220 000 euroa.

Muskin SpaceX pyrkii saamaan miehitettyjä lentoja avaruuteen alkuvuodesta. Myös Blue Origin uskoo pystyvänsä lähettämään matkustajia avaruuteen ensi vuoden aikana.

Musk ilmoitti hiljattain myös, että japanilainen miljardööriyrittäjä Yusaku Maezawa on SpaceX:n ensimmäinen asiakas yhtiön suunnittelemilla lennoilla Kuun ympäri. Matkan on tarkoitus toteutua aikaisintaan vuonna 2023.

Lue myös:

Kisa avaruusturismista kiristyy – myös Nasa harkitsee nyt lähtöä mukaan

Kolumbialainen laulaja, lauluntekijä ja tuottaja Shakira on vuodesta 2011 elänyt espanjalaisen jalkapalloilijan Gerard Piquén kanssa. Pariskunnalla on kaksi poikaa.

Espanjalaisien syyttäjien mukaan Shakira on jättänyt maksamatta veroja yli 14,5 miljoonaa vuosina 2012-2014, jolloin Shakira oli ilmoittanut viralliseksi asuinpaikakseen Bahaman, mutta syyttäjän mukaan asui perheensä kanssa Kataloniassa.

Shakira muutti virallisesti Espanjaan vuonna 2015. Laulajan edustajien mukaan heillä ei ole vielä välittömästi kommenttia asiaan.

Talouslehti Forbes arvioi Shakiran ansainneen esimerkiksi vuonna 2012 noin 18 miljoonaa euroa.

Vastaavia verotutkimuksia on aiemmin kohdistunut muun maussa Lionel Messiä ja Cristiano Ronaldoa – kuuluisia jalkapallotähtiä – vastaan.

– Hengitys jo paljastaa, että vähän ongelmia täällä on, kertoo koirien hampaita hoitava Koirat Hoitoon edustaja Tarja Malmström tutkiessaan valkoinenpaimenkoira Freyan suuta Vaasassa.

Tarkastuksessa huomataan, että ienrajat ovat hieman tulehtuneet. Lisäksi hampaissa on hammaskiveä. Malmström laittaa ultraäänihammastahnaa hammasharjaa muistuttavalle ultraääniharjalle ja aloittaa puhdistuksen 0,2 watin teholla. Laitteen harjaspäät liuottavat hammaskiven ja plakin hampaan pinnalta ilman liikettä, tärinää tai ääntä

Vaikka Freya ei ole tullut hammashoitoon ensimmäistä kertaa, on koira aluksi hieman hämillään. Pian koira kuitenkin rauhoittuu Malmströmin varmoissa otteissa.

Hitaasti lämpeävää porukkaa

Koirat Hoitoon on kiertänyt reilun kolmen vuoden ajan ympäri Suomea hoitamassa koirien ja kissojen hampaita ultraäänen avulla. Malmström on käynyt myös Euroopassa kouluttamassa. Siinä missä esimerkiksi Baltian maissa ja Saksassa koirien hammashoito ilman nukutusta ultraäänen avulla on suosittu hoitomuoto myös eläinlääkäriasemilla, Suomessa hoitomuoto on harvinaisempi.

– Suomalaiset ovat vähän hitaasti lämpeävää porukkaa. Osa porukasta pitää todella hyvää huolta koirien hampaista ja on tietoisia hampaiden hoitamisesta, mutta monille se on uusi asia, Malmström kertoo.

Ultraäänen tarkoituksena on poistaa hammaskiveä ja plakkia. Se myös poistaa tehokkaasti suussa olevia bakteereja ja toimii näin ennaltaehkäisevänä hoitona. Pahalta haiseva hengitys on yksi esimerkki, joka voi kieliä suussa olevista ongelmista.

– Ja ei se kiva ole, jos joutuu nukkumaan sellainen kainalossa, jonka suu tuoksahtaa epämiellyttävälle. On se kiva, että se suu on puhdas, Malmström naurahtaa..

Ientulehduksia ja hammaskiveä

Eläinten hammashoitoihin ja suukirurgiaan erikoistunut eläinlääkäri Eva Sarkiala Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta ja Evidensia Tammistosta kertoo koirien kärsivän ihmisten tavoin ientulehduksesta ja parodontiitista, eli hampaan tukikudoksen tulehduksista.

– Karies-reiät, joita ihmisillä esiintyy, ovat aika harvinaisia, Sarkiala kertoo.

Koiranpennulle maitohampaat puhkeavat noin kolmen viikon iässä. Maitohampaat korvautuvat pysyvillä hampailla yleensä noin seitsemän kuukauden ikään mennessä, jolloin pysyviä hampaita on yhteensä 42.

Yleisin eläinlääkärillä tehtävä koiran hammashoito-operaatio on nukutuksessa tehtävä suun ja hampaiden tutkimus sekä hammaskiven ja plakin poisto.

Pystyykö hampaita hoitamaan ilman nukutusta turvallisesti?

Erityisesti ultraäänellä tehtävä hammashoito jakaa mielipiteitä. Suurin ultraäänellä tehtävän hammashoidon etu on Malmströmin mukaan se, että lemmikkiä ei tarvitse nukuttaa toimenpiteen ajaksi.

– Sydänsairaalle ja vanhemmalle koiralle nukuttaminen voi olla kohtalokasta. Etenkin, jos hammashoitoja joudutaan tekemään useamman kerran vuodessa, Malmström kertoo.

Sarkialan mukaan eläinten hammashoidot vaativat aina nukutuksen, jotta suu pystytään hoitamaan kunnolla.

– Aina kun nukutetaan potilas, niin se on tehtävä turvallisesti ja nukutusta pitää monitoroida. Kun puhutaan keski-ikäisistä ja vanhemmista koirista, niin usein verinäytteen tutkiminen on aiheellista anestesiaturvallisuuden takia, Sarkiala kertoo.

– Itse en pystyisi suuta perusteellisesti tarkastamaan, en röntgenkuvaamaan tai poistamaan hammaskiveä joka pinnalta ja varsinkaan en ikenien alta ientaskuista ilman nukutusta.

Perusteelliseen hammashoitoon kuuluu Sarkialan mukaan instrumenteilla tapahtuva tutkimus, jossa tutkitaan ientaskujen syvyydet ja tarkastetaan, onko esimerkiksi murtumia. Tarkastus tehdään hammas hampaalta, niin sisä- kuin ulkopinnalta..

Hammaskiven poistossa käytettävät instrumentit ovat teräviä. Mikäli eläin on hereillä, niin se luo pienen riskin koiran lisäksi myös hoitavalle ihmiselle.

– Se on ihan mahdotonta, jos eläin on hereillä. Suurin osa koiranomistajista jo sanoo, että on vaikeuksia harjata koiran hampaita, niin siksi on vaikea ymmärtää, että saataisiin se hammaskivi poistettua hampaista ilman nukutusta.

Malmströmin mukaan hoito täytyy toteuttaa aina koirien ehdoilla. Hän on saanut kokemusta koirien käsittelyyn kouluttaessaan ongelmakoiria kymmenen vuoden ajan.
Hereillä tehtävissä operaatioissa tarvitaankin hyviä koirankäsittelytaitoja.

– Rotuymmärrys on erittäin tärkeää, koska itselläkin käy kaikkien rotujen edustajia. Täytyy ymmärtää jokainen koira yksilönä.

Katse ruokavalioon – vai onko sillä väliä?

Malmströmin potilaina käy pienten koti- ja näyttelykoirien lisäksi paljon laumanvartijoita ja taistelukoiria. Myös metsästyskoiria, mutta niiden hampaat ovat yleisesti hyvässä kunnossa.

– Metsästyskoirat syövät yleensä paljon luita ja niiden ravintopuoli on yleisesti kunnossa, Malmström kertoo.

Malmströmin mukaan ruokavaliolla on suuri merkitys hampaiden kuntoon. Koiran hampaat on tarkoitettu raateluun ja lihansyöntiin.

– Niiden täytyy saada pureskella luita. Hampaiden käyttö kotikoirillekin on todella tärkeää.

Malmströmin mukaan omistajien kannattaa lemmikeillään pyrkiä mahdollisimman lisäaineettomaan ruokavalioon. Erityisesti ruuissa oleva sokeri on haitallista hampaille.

–Asiakkaita kehotan katsomaan ruokakaupassa ruokapussin sisällysluetteloa, lukeeko siellä lisäaineita. Jos siellä lukee ja niitä ei ole eritelty mitenkään, niin parempi jättää hyllyyn. Nyt on niin paljon lisäaineettomia ruokia tarjolla, joten tarjontaa on, Malmström kertoo.

Sarkiala on toista mieltä ruokavalion merkityksestä. Hänen mukaansa koirien ruokavaliolla ei ole kovinkaan suurta merkitystä esimerkiksi hammaskiven kertymisen kannalta. Muutamat koiranruokavalmistajat ovat kuitenkin kehittäneet erikoisruokia, joiden nappularuuat saavat koirat työstämään hampaitaan ja täten vähentävät hammaskiveä.

–Tavallisilla purkki- tai kuivaruualla ei ole niin väliä. Ehkä vähän vähemmän tulee hammaskiveä kovan pureskelulla, mutta suurta eroa ei ole, Sarkiala toteaa.

Sarkialan mukaan kovatöisemmän ruuan, kuten luiden syömisellä on kääntöpuolensa.

– Isojen luiden pureskelu voi pahimmillaan aiheuttaa hammasmurtuman. Me ei esimerkiksi suositella isojen ydinluiden antamista koirille, koska joku isoista puruhampaista voi murtua ja joudutaan mahdollisesti poistamaan.

Enemmän yhteistyötä

Malströmin arvioiden mukaan Suomessa ultraäänihoitoja tarjoaa muutama kiertävä hoitaja. Helsingissä lemmikkihoitolaa pitävän Malmströmin pohjoisin vierailukohde sijaitsee Oulussa. Facebookin kautta ilmoitettavat kaupunkivierailut täyttyvät nopeasti ja asiakkaita piisaa muutaman kuukauden välein tapahtuville vierailuille. Eläinklinikoita halvempi hinta on yksi syy suosiolle.

Hammashoidosta voi koitua helposti eläinlääkärissä useiden satojen eurojen lasku. Vuosi sitten esimerkiksi Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen pohti blogissaan, onko lemmikkien omistamisesta tullut vain hyvin toimeentulevien oikeus.

Malmström toivoisi, että hän voisi tehdä enemmän yhteistyötä klinikoiden kanssa.

Malmström tekee vain hammaskiven ja plakin poistoa ultraäänen avulla. Mikäli hän huomaa hoidon yhteydessä koiralla suussa suurempia ongelmia, hän ohjaa itse omistajan viemään koiran hammaslääkärille.

– Nyt on ollut positiivista, että joillakin paikkakunnilla eläinlääkärit ovat lähettäneet minulle koiria. Nämä ovat olleet sairaita koiria, joilla on esimerkiksi sydänvika, ja joita ei voi enää yksinkertaisesti nukuttaa. Tiedän, että lääke- ja nukutusaineet kehittyvät, mutta koiria ei voi nukuttaa monta kertaa vuodessa. Se ei ole hyväksi, Malmström kertoo.

Kotihoito tärkeää

Vaikka Malmström ja Sarkiala ovat eri mieltä hoitojen tehokkuudesta ja turvallisuudesta, sekä ruokavalion merkityksestä, ovat he yhtä mieltä kotihoidon tärkeydestä ja siitä, että hampaat kannattaa tarkastaa säännöllisesti.

Malmström, kuten myös Sarkiala suosittelevat, että hampaat tarkastettaisiin ammattilaisten avustuksella pari kertaa vuodessa.

– Ja aina kun käy eläinlääkärissä esimerkiksi rokotuksia hakemassa, niin kehoitan pyytämään, että eläinlääkäri vilkaisisi suuhun, Malmström kertoo.

– Ja aina kun käy eläinlääkärissä esimerkiksi rokotuksia hakemassa, niin kehoitan pyytämään, että eläinlääkäri vilkaisisi suuhun, Malmström kertoo.

Malmström ja Sarkiala kummatkin vannovat kotihoidon nimeen. Koirien hampaita täytyisi harjata päivittäin pehmeän hammasharjan ja koirille tarkoitetun hammastahnan avulla.

– Hammasharja on halpa eläinlääkäri, Malmström toteaa.

– Se on tietenkin välillä helpommin sanottu kuin tehty. Mutta aina koirien omistajia kehotetaan tekemään niin ja kokeilemaan, josko se onnistuisi. Erityisesti poskenpuoleiset hampaiden pinnat ovat sellaiset, joihin hammaskiveä kertyy. Näitä alueita pääsee hyvin harjaamaan lähes suuta avaamattakin, Sarkiala kertoo.

Tampereen keskeisen kunnallispoliitikon Atanas Aleksovskin syytteen käsittely alkoi oikeudessa. Yle kertoi lokakuussa, että Aleksovski saa syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä.

Syyttäjän mukaan Aleksovski on väärinkäyttänyt luottamusasemaansa Tampereen Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana jättämällä tehtävänsä osaksi suorittamatta ja siten aiheuttanut vahinkoa ja vahingon vaaraa säätiölle.

Luottamusaseman väärinkäytöstä voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Syyttäjä vaatii Aleksovskin tuomitsemista yli seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Tapauksen suullinen valmisteluistunto alkoi Pirkanmaan käräjäoikeudessa tänään perjantaina. Oikeus myös kuulee yhtä todistajaa perjantaina. Varsinainen pääkäsittely alkaa 18. joulukuuta.

Atanas Aleksovski on tunnettu tamperelainen poliitikko. Hän on ollut muun muassa sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen jäsen ja kolmas varapuheenjohtaja kaupunginhallituksessa. Hän vetäytyi Tampereen kaupunginhallituksen ja konsernijaoston luottamustehtävistä oikeusprosessin ajaksi.

Rikostutkinnan taustalla ovat Tampereen Kotilinnasäätiön tonttikauppajärjestelyt, Aleksovski on säätiön toiminnanjohtaja.

Poliisin mukaan esitutkinta koski Muotialantien tonttia, jonka Tampereen kaupunki vuokrasi Kotilinnasäätiölle. Säätiö myi 1,15 miljoonalla eurolla vuokraoikeuden eteenpäin rakennusyhtiö Lehto Groupiin kuuluvalle Rakennusyhtiö Rakennuskartio Oy:lle ilman kaupungin lupaa.

Syyttäjän mukaan Aleksovski on tehnyt päätösehdotukset, vaikka hänen tiedossaan on ollut, ettei kaupunki ole antanut vuokraoikeuden siirrolle suostumusta. Syyttäjän mukaan Aleksovski on kertonut säätiön hallitukselle tai antanut muuten ymmärtää, että tällainen suostumus olisi.

Kiistää epäilyt

Tampereen kaupunki pyysi Kotilinnasäätiötä maksamaan alun perin 1,8 miljoonaa euroa sopimuksen rikkomisesta. Summasta neuvoteltiin pitkään ja asiaa soviteltiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Lopulta sovittiin, että Kotilinnasäätiö maksaa kaupungille 775 000 euroa korvausta.

Menettelyllään Aleksovski on syyttäjän mukaan aiheuttanut säätiölle 775 000 euron sovintosuoritusta vastaavan vahingon ja vahingon vaaran aina 1,8 miljoonaan euroon asti.

Aleksovski on kiistänyt esitutkinnassa kaikki rikosepäilyt.

– Edelleen kiistän jyrkästi syytteen. Julkisuudessa on esiintynyt niin paljon paikkansa pitämättömiä väitteitä. Siksi koen, että hyvä, että asia selvitetään näin. Uskon oikeusvaltioon ja olen siksi rauhallisella mielellä, Aleksovski kertoi Ylelle lokakuussa.

Hallitusta ei syytetä

Hallituksen syyttämättäjättämispapereista selvisi, että Kotilinnasäätiön hallituksen jäsenet ovat kertoneet tehneensä päätökset toiminnanjohtajan päätösesitysten pohjalta.

Esimerkiksi Kotilinnasäätiön hallituksen puheenjohtajana toiminut Timo P. Nieminen kertoi näin esitutkinnassa:

– Toiminnanjohtaja esitti asian siten, että kaupunki on tietoinen ja hyväksyy asian näin ja käsitykseni mukaan mitään kieltoa ei kaupungin puolelta oltu ilmaistu todistettavasti.

Syyttäjän mukaan toiminnanjohtaja Aleksovski pyysi marraskuussa 2016, että kaupunki antaa luvan siirtää vuokrasopimuksen. Ensimmäinen pyyntö tuli syyttäjän mukaan samana päivänä päivätyllä kirjeellä, kun säätiö ja kaupunki allekirjoittivat maanvuokrasopimuksen.

Osapuolet neuvottelivat asiasta tammikuun alussa 2017. Tässä neuvottelussa on syyttäjän mukaan ilmoitettu, ettei kaupunki anna suostumusta säätiön pyytämälle vuokraoikeuden siirrolle.

Myöhemmin samassa kuussa Aleksovski teki päätösehdotuksen säätiön hallitukselle, kertoo syyttäjä.

Kotilinnasäätiöön liittyen on ollut juttu vireillä myös hallinto-oikeudessa. Patentti- ja rekisterihallitus moitti Kotilinnasäätiön toimintaa Muotialan tonttikaupan käsittelyssä.

Tampereen Kotilinnasäätiö valitti Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Asian käsittely on vielä kesken.

Lue lisää:

Tampereen tunnetulle poliitikolle Atanas Aleksovskille syyte luottamusaseman väärinkäytöstä

Demaripoliitikon rikossyyte kuohuttaa Tampereella – Atanas Aleksovski jää syrjään valtuustoryhmän puheenjohtajan paikalta

Patentti- ja rekisterihallitus puuttui Kotilinnasäätiön lainvastaiseen tonttikauppaanPatentti- ja rekisterihallitus puuttui Kotilinnasäätiön lainvastaiseen tonttikauppaan

Kotilinnasäätiön tonttijuttu menee syyteharkintaan

Atanas Aleksovski luopuu luottamustehtävistä oikeusprosessin ajaksi

Kotilinnasäätiön hallitus: Muotialantien tontin vuokraoikeuden siirrossa ei tapahtunut rikosta

Poliisi vahvistaa: Atanas Aleksovskia kuultiin rikoksesta epäiltynä jo ennen kuin hänet valittiin Finnparkin hallituksen puheenjohtajaksi

Yksikään muu oppositiopuolue ei lähde mukaan perussuomalaisten valmistelemaan välikysymykseen. Perussuomalaiset tiedotti asiasta perjantaina.

Yhteistyöstä kieltäytyminen tarkoittaa sitä, että välikysymystä ei synny eikä se siten päädy eduskunnan keskusteluun ja äänestykseen. Välikysymyksellä mitataan hallituksen luottamus eduskunnassa.

Perussuomalaiset kutsui viime viikolla muut oppositiopuolueet valmistelemaan välikysymystä Suomen turvallisuustilanteesta.

Perussuomalaiset tarvitsi välikysymykseen muiden oppositiopuolueiden tukea, koska välikysymyksen tekemiseen tarvitaan vähintään 20 kansanedustajaa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmässä on 17 kansanedustajaa.

Perussuomalaisten lisäksi oppositiossa istuvat SDP, vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja RKP.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri sanoo olevansa tyrmistynyt puolueiden päätöksestä.

– Ilmeisesti muiden mielestä kaikki on hyvin. Esimerkiksi tuhannet ja taas tuhannet laittomasti maassa olevat eivät muiden mielestä aiheuta turvallisuusuhkaa saati muut raiskausrikosten kärjessä keikkuvat haittamaahanmuuton kautta Suomeen tulleet, Meri toteaa tiedotteessa.

Perussuomalaiset on arvostellut hallitusta huonosta turvapaikkapolitiikan hoitamisesta, jossa on puolueen mukaan vaarannettu yhteiskuntarauha.

Perussuomalaisten mukaan esimerkiksi Turun terrorismitapauksen jälkeen hallitus lupasi tiukentaa turvapaikanhakijoiden säilöönottoa ja turvata kansalaisia, mutta mitään konkreettista ei ole tehty.

Välikysymyskutsun pontimena olivat myös hiljattain Oulussa paljastuneet epäillyt raiskaus- ja hyväksikäyttötapaukset.

Lue myös:

Perussuomalaiset kutsuu opposition tekemään välikysymystä turvallisuustilanteesta

Uhrin läheiset auttoivat nappaamaan Oulun Tuiran seksuaalirikoksista epäillyn – myös sosiaalista mediaa hyödynnettiin

Yle selvitti: Tällaisia ovat Oulun seksuaalirikoksista epäillyt

Trafin ajokorttipalvelut avataan viikon katkon jälkeen jälleen lauantaina. Liikenneministeriö, Viestintävirasto ja Trafi kuitenkin jatkavat sen selvittämistä, mitä tietoja Trafin nettipalveluista pystyi onkimaan ja miten palvelun ongelmat syntyivät.

Eilen liikenneministeri Anne Berner (kesk.) kommentoi tilannetta Ylelle ja vastasi opposition kysymyksiin eduskunnassa. Tänään puolestaan liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen kommentoi asiaa Ylelle.

Ministerin ja ministeriön korkeimman virkamiehen kertomukset siitä, miten tapahtumat etenivät, eroavat toisistaan.

Tiedot olivat saatavilla kenelle tahansa

Trafin kesällä avatuista sähköisistä palveluista sai esimerkiksi ajokorttitietoja etsiessään myös tietoa, jotka eivät suoraan liity henkilön ajo-oikeuteen. Esimerkkejä saatavilla olevasta tiedosta on tietosuojavaltuutetun Trafille lähettämässä selvityspyynnössä, jonka Yle sai haltuunsa.

Pyynnön mukaan kuka tahansa onnistui saamaan Trafin sähköisistä palveluista esimerkiksi ihmisten osoitteita, tiedot ajoneuvoveron maksusta, syntymävuoden ja joissakin tilanteissa henkilötunnuksen.

Ministeriöstä ei tänään ollut saatavissa tarkkaa tietoa siitä, mitä henkilöihin ja ajoneuvoihin liittyviä tietoja palveluista sai.

Ongelmat purkautuivat julkisuuteen sunnuntaina eri medioiden kautta. Trafi joutui sulkemaan nettipalvelunsa ja onnistui sulkemisessa muutaman epäonnisen yrityksen jälkeen.

Ministeriö kuuli asiasta Viestintävirastolta

Sunnuntaina asia valkeni ministerille, Berner kertoi eilen Ylen haastattelussa.

– Me kuulimme näistä ongelmista sunnuntaina, kun näihin kiinnitettiin huomiota ja pyysimme myös Trafia ottamaan asiasta selvää ja ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin.

Liikenneministeriön kansliapäällikkö Pursiainen sanoo ministeriön kuulleen asiasta jo syksyllä.

– Lokakuussa tulosohjauskierroksella tuli ilmi näitä. Viestintävirasto kiinnitti huomiota, että kaikki ei ole kunnossa. Silloin rupesimme tähän kiinnittämään huomiota meidän tulosohjausprosessissa.

Pursiaisen mukaan Viestintävirasto teki yleisen huomion, että nettipalveluissa on selvittämisen paikkoja. Liikenneministeriö sanoo käyneensä tulosohjauskeskustelua Trafin kanssa jatkuvasti.

Sen sijaan tietosuojavaltuutetun elokuussa Trafiin lähettämästä selvityspyynnöstä ministeriö kuuli vasta nyt.

Nykoppia kehotettiin miettimään asemaansa

Eilen torstaina Trafin pääjohtaja Mia Nykopp erosi tehtävästään.

Ministeri Berner sanoi eilen kunnioittavansa Trafin pääjohtajan Mia Nykoppin päätöstä.

– En ole henkilökohtaisesti käynyt keskustelua. Mutta olen ymmärtänyt, että hän on halunnut antaa työrauhan selvityksille ja jotta voidaan tehdä muutoksia.

Yle kysyi, antoiko ministeri tai ministeriö Nykoppin ymmärtää, että hänen pitäisi irtisanoutua. Berner kiisti, että näin olisi tapahtunut.

– Kyllä tämä oli hänen oma johtopäätöksensä.

Tänään perjantaina myös ministeriön kansliapäällikkö kertoi Ylelle, miten tapahtumat etenivät. Hän kävi Nykoppin kanssa keskustelun torstaina aamupäivällä.

– Kaksi päivää aikaisemmin, tiistaiko se nyt oli, soitin Nykoppille ja kutsuin hänet luokseni. Sanoin, että puhutaan tästä ja että miettii, mikä hänen asemansa tässä kokonaisuudessa on. Keskustelun aikana hän sitten päätti irtisanoutua.

Pursiaisen mukaan Nykopp teki ratkaisunsa itse.

– Virkamieshän päättää aina itse. Mutta ei häntä mitenkään painostettu.

Yle kysyi, kehottiko Pursiainen kuitenkin tätä miettimään omaa asemaansa.

– No kyllä tietysti, semmosessa tilanteessa. Sanoin, että siitä keskustellaan ja keskustelimme.

Selvitykset vielä kesken

Ministeri Berner oli tentattavana asiasta eilen eduskunnan kyselytunnilla. Hän kommentoi selvityksiä, joita Trafin tilanteesta on tekeillä.

– Nämäkään auditonnit eivät viittaa siihen, että kyse olisi lainsäädännön ongelmasta vaan siitä, miten lakia on toimeenpantu.

Pursiainen odottelee, että loput selvitykset valmistuvat.

– Katsotaan ensin, mitä on tapahtunut. En minä nyt syyllistä julkista, ennen kuin asia on tutkittu, Pursiainen sanoo.

Trafiin liittyvät selvitykset jatkuvat. Niissä ovat mukana sekä ministeriö, viestintävirasto että Trafi.

Selvityksistä ja Trafin nettipalveluiden ongelmiin liittyvistä tapahtumista viestiminen on siirretty kokonaan liikenneministeriölle, ministeriön päätöksellä.

Trafin entinen pääjohtaja ja Viestintäviraston nykyinen pääjohtaja eivät tänään vastanneet Ylen soittopyyntöihin vaan ohjasivat kysymykset liikenneministeriöön.

Lue myös:

Kohun silmässä ollut Trafi avaa osan asiointipalveluistaan lauantaina

Trafin pääjohtaja väistyy – Berner: En vaikuttanut johtajan lähtöön

Trafin ongelmat ovat vaikeuttaneet autokauppaa – kaikkia autoja ei ole voitu luovuttaa asiakkaille

Analyysi: Trafi-kohun suurin syy on se, että koko Suomi on toivottoman löperö

Maanantaiaamuna 26. marraskuuta poliisipartiot lähtivät eri kohteisiin Oulussa. Osa suuntasi yksityisiin kotiosoitteisiin.

Haukiputaalla ammattiopiston opiskelijoiden työ keskeytyi, kun poliisit marssivat työsaliin.

Yksi Haukiputaan opiskelijoista, Afganistanista kotoisin oleva mies, pyydettiin poliisin matkaan. Opettaja yritti tiedustella poliiseilta, mistä on kyse. Poliisi ei voinut kertoa.

Samaan aikaan eri puolilla Oulua tapahtui kuusi samankaltaista kiinniottoa. Useita, ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä otettiin kiinni. Useimmat otettiin kiinni kotoaan tai sen läheisyydestä.

Ylen A-studio selvitti Oulussa kiinniotettujen miesten taustoja. Ylen tietojen mukaan seksuaalirikosvyyhdissä on mukana henkilöitä Irakista, Afganistanista ja Eritreasta. Kaikki epäillyt ovat tulleet maahan turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Poliisi työskenteli kaikessa hiljaisuudessa vielä useita päiviä. Miehet vangittiin Oulun käräjäoikeudessa. Rikosnimikkeet olivat vakavia: törkeä raiskaus, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Kaikki vangittiin raskaimmalla perusteella – todennäköisin syin epäiltynä.

Vasta lauantaina poliisi tiedotti tutkivansa törkeää lapseen kohdistuvaa seksuaalirikosta, jossa on epäiltynä seitsemän ulkomaalaistaustaista miestä.

Yksityiskohdat alkoivat paljastua; uhri oli 10–15-vuotias. Hyväksikäyttöä oli kestänyt lähes viisi kuukautta, kesäkuun alusta lokakuun loppuun.

Myöhemmin poliisi paljasti etsivänsä myös kahdeksatta miestä rikoksesta. Myös tätä oli yritetty ottaa kiinni maanantaina ja poliisi oli etsinyt häntä sen jälkeen tuloksetta. Mies jäi lopulta kiinni Saksasta.

Kaksi muuta tutkintaa

Samaan aikaan kävi ilmi, että poliisi tutkii myös kahta Oulun Tuiran kaupunginosassa tapahtunutta seksuaalirikosta, joissa epäiltynä on ulkomaalainen mies. Uhri on molemmissa tapauksissa alle 15-vuotias tyttö.

Toisesta Tuiran seksuaalirikoksesta vangittu mies on Ylen tietojen mukaan kotoisin Syyriasta. Poliisi ei ole vahvistanut Ylen tietoja, mutta on kertonut, että rikosepäilyissä on Suomen lisäksi neljä eri kansalaisuutta. Osalle epäillyistä on myönnetty Suomen kansalaisuus.

Yle selvitti epäiltyjen taustoja julkisista lähteistä saatavilla tiedoilla, kuten viranomaisten asiakirjoista, sosiaalisen median profiileista ja haastattelemalla heitä tuntevia ihmisiä. Tietojen saatavuus vaihteli suuresti – osasta löytyi hyvin niukasti tietoja.

Ainakin kolmelta epäillyltä löytyi yhteys Oulun Vallinkorvan vastaanottokeskukseen, joka on sittemmin lakkautettu.

Ylen tietojen mukaan yhdelläkään epäillyllä ei ole aiempia rikostuomioita. Saksassa kiinniotettua miestä vastaan on nostettu syyte näpistyksestä, jota on tarkoitus puida Oulun käräjäoikeudessa ensi viikolla.

Oulun seksuaalirikosvyyhti on Suomessa monella tavalla poikkeuksellinen – tekijöitä on useita ja tekoaika on pitkä.

Kaikkiaan kahdeksan miehen epäillään törkeästi hyväksikäyttäneen alle 15-vuotiasta lasta useiden kuukausien ajan. Neljää heistä epäillään myös törkeästä raiskauksesta. Kahta epäillään näiden nimikkeiden lisäksi vielä tytön pahoinpitelystä.

Moitteeton oppilas

Kun syy poliisin ammattioppilaitoksessa tekemälle kiinniotolle selvisi, hämmennys levisi Haukiputaalla. Kyseinen mies opiskeli Haukiputaan ammattiopistossa. Hän suoritti opintojaan suomeksi ja hänellä oli ystäviä.

– Hän oli kohtelias nuori mies. Hänen opintonsa sujuivat moitteettomasti, kertoo Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikönjohtaja Alpo Kaisto.

Myös aiemmin miestä opettanut henkilö kuvailee häntä aktiiviseksi oppilaaksi, josta ei ole mitään kielteistä sanottavaa.

Afganistanista kotoisin oleva mies oli saapunut Suomeen vuodenvaihteessa 2015–2016. Hänet sijoitettiin aluksi Oulun Vallinkorvan vastaanottokeskukseen.

Mies on ollut Suomessa ollessaan aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Hänellä on useita profiileja muun muassa Facebookissa ja Instagramissa. Usein päivitykset olivat selfieitä tai kuvia luonnosta.

Päivityksistä käy ilmi, että miehen mielialat vaihtelivat. Syyskuussa 2016 mies kertoi olevansa väsynyt ja pohtivansa paluuta Afganistaniin.

Välillä hän puolestaan kertoi olevansa iloinen ja odottavansa tulevaisuutta innolla. Hän latasi kuvia Suomen lipusta ja suomalaisesta koulusta. Hän harrasti biljardin pelaamista ja riemuitsi ensimmäisestä lomastaan.

Lähes päivälleen vuotta ennen hänen vangitsemistaan, marraskuussa 2017, mies avautui yksinäisyydestään.

– Kaikki päättyy aikanaan, eikä mikään kestä. Minä olen asunut Suomessa noin kaksi vuotta. Ei ole minulla ketään täällä. Ei perhettä tai sukulaisia. Olen yksin kylmässä… Suomessa. Mietin, kuka auttoi minua? Mitä minulla on vielä edessä? Mihin minä lopetan?

Vuotta myöhemmin hänet vangittiin epäiltynä nuoren tytön törkeästä raiskauksesta. MTV:n tietojen mukaan uhri on hieman yli kymmenvuotias tyttö.

Yhteyksiä samaan vastaanottokeskukseen

Oulun pitkäkestoisesta hyväksikäyttötapauksesta epäillään yhteensä kahdeksaa miestä. Heidät kaikki on vangittu.

Viimeisin epäilty, 25-vuotias irakilaismies, vangittiin keskiviikkona poissaolevana Oulun käräjäoikeudessa. Poliisi joutui etsintäkuuluttamaan miehen ja tämä otettiin kiinni Saksasta tiistaina.

Vangitsemisen perusteita tarkastellessa selviää, että eniten rikosnimikkeitä on Haukiputaalta kiinniotetulla afganistanilaisella ja Saksasta kiinniotetulla 25-vuotiaalla irakilaismiehellä.

Heitä syytetään törkeän raiskauksen ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi myös pahoinpitelystä. Myös pahoinpitelyn tekoajaksi on merkitty sama kuin muissa teoissa, lähes viisi kuukautta. Kyse on fyysisestä pahoinpitelystä.

Oulun poliisin rikosylikomisario Markus Kiiskinen ei halua kommentoida, onko tapauksessa ollut niin kutsuttua johtohahmoa tai päätekijää. Hän ei myöskään avaa sitä, kuka tai ketkä ovat solmineet mahdollisen ensikontaktin uhriin.

– Näistä nimikkeistä voin sanoa sen verran, että ne tulevat todennäköisesti tutkinnan aikana täsmentymään. Tässä ollaan edelleen alkuvaiheessa tutkinnassa, Kiiskinen toteaa.

Ylen tietojen mukaan Haukiputaalta kiinniotettu afganistanilainen ja 25-vuotias irakilaismies ovat olleet yhtä aikaa Vallinkorvan vastaanottokeskuksessa keväällä 2016. Molemmat miehet ovat myös Suomessa ollessaan olleet aktiivisia sosiaalisessa mediassa.

Myös irakilaismiehen kuvat ovat usein selfieitä luonnossa. Eräässä kuvassa hän poseeraa sisällä kodissa, jonka seinällä roikkuu useita mustavalkoisia ylioppilaskuvia.

Heinäkuussa 2017 hän kävi Helsingissä ja latasi useita kuvia tutuista turistikohteista sosiaaliseen mediaan.

Kahden miehen välinen ystävyys näkyy myös sosiaalisessa mediassa – afganistanilainen on kommentoinut monia irakilaisen kuvia.

Rikosylikomisario Kiiskinen kertoo, että myös irakilainen mies yritettiin ottaa kiinni samaan aikaan muiden kanssa. Häntä ei kuitenkaan tavoitettu.

Poliisi antoi miehestä etsintäkuulutuksen ja jatkoi etsintöjä 11. joulukuuta saakka, kunnes kuva miehestä julkaistiin. Samana iltapäivänä mies otettiin kiinni Saksasta.

Toistaiseksi ei ole tarkkoja tietoja, missä vaiheessa mies on lähtenyt ulkomaille tai edes siitä, että missä olosuhteissa hänet on siellä otettu kiinni.

– Tietysti helposti voi näin ajatella, että hänelle on kantautunut tieto, että tuttavia on otettu kiinni tällaiseen kokonaisuuteen liittyen. Ja jos hän on kokenut olevansa osallinen tällaiseen, niin on mahdollista, että hän on ottanut jalat alleen ja paennut maasta, Kiiskinen luonnehtii.

Facebookissa mies on tykännyt muun muassa Saksassa sijaitsevan Münchenin kaupungin sivusta.

Vallinkorvaan kytkeytyy myös kolmas vangituista. Hän on 28-vuotias ja kertoo sosiaalisessa mediassa olevansa kotoisin Afganistanista. Hän on kuvannut videon Youtubeen Vallinkorvan vastaanottokeskukselta.

Mies on ladannut Youtubeen useita muitakin videoita Suomesta. Yksi viime keväänä julkaistu video on kuvattu kauppakeskus Valkeassa.

28-vuotiasta epäillään törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä mutta ei muista vyyhdissä esillä olleista rikosnimikkeistä.

Maahanmuuttovirasto ei kommentoi, missä vastaanottokeskuksissa epäillyt ovat mahdollisesti asuneet. Poliisi on kuitenkin vahvistanut, että kaikki epäillyt ovat saapuneet Suomeen joko turvapaikanhakijoina tai kiintiöpakolaisina.

Vallinkorvan vastaanottokeskus suljettiin elokuussa 2017.

Alaikäisenä kiintiöpakolaisena Suomeen

Pitkäkestoisen vyyhdin kahdeksasta epäillystä yhteensä neljää epäillään törkeästä raiskauksesta. Yllämainittujen afganistanilaisen ja irakilaisen lisäksi myös 25-vuotiasta miestä ja 38-vuotiasta miestä epäillään sekä törkeästä raiskauksesta että törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

25-vuotias asuu Oulun keskustan eteläpuolisella asuinalueella.

38-vuotiaalla on puolestaan voimassa oleva osoite Vantaalla. Häneltä löytyy myös muutamia riita-asioita Vantaan käräjäoikeudesta. Niissä häneltä on yritetty karhuta joidenkin satojen eurojen velkoja, mutta lopulta kanteet on jätetty sikseen. Mies on ollut pitempään Suomessa, sillä vanhin kanteista on vuodelta 2010.

Loput kolme miestä on vangittu epäiltynä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Kaksi heistä, 33-vuotias ja 23-vuotias, asuvat saman tien varressa oululaisella asuinalueella. Tosin Oulun käräjäoikeudessa vaaditaan parhaillaan 23-vuotiaan vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä sekä takaisinmaksua häneltä erääntyneistä vuokrista.

Julkiset asiakirjat paljastavat, että 23-vuotias mies on kotoisin Eritreasta. Hän saapui Suomeen alaikäisenä kiintiöpakolaisena vuonna 2013.

“En tiedä miksi hän teki näin”

Viimeinen epäillyistä on 20-vuotias afganistanilainen ja hän asuu Oulun keskustan pohjoispuolella sijaitsevalla asuinalueella.

Vuonna 2017 hän asui toisella paikkakunnalla Pohjois-Pohjanmaalla. Tuolloin häneen tutustunut nuori mies kertoo Ylelle, että epäilty oli aktiivinen ja sosiaalinen.

– Hän oli kiltti ja kunnollinen. Hän ei polttanut tupakkaa, ei juonut alkoholia, mies luonnehtii.

Tuttavan mukaan mies muutti Ouluun koulun takia. Hän kertoo puhuneensa edellisen kerran miehen kanssa puhelimessa kesällä 2018 muuton jälkeen.

– Hän oli yksinäinen ja surullinen ja kertoi, ettei tunne ketään. Hän harmitteli, että miksi muutti pois, hänellä oli siellä (entisellä paikkakunnalla) paljon ystäviä ja tekemistä.

Nuori mies oli aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Julkisten profiilien perusteella selviää, että hän kommentoi joskus myös nuorten naisten kuvia. Hän saattoi kehua naista nätiksi tai kommentoida rivin sydämiä.

Tuttava on surullinen ja hämmentynyt kuultuaan poliisitutkinnasta. Hän on itsekin maahanmuuttaja ja kertoo uutisoinnin herättäneen vihaa kaikkia maahanmuuttajia kohtaan.

Tuttava toivoo, että esimerkiksi vastaanottokeskuksissa koulutettaisiin yhä enemmän suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista sekä annettaisiin seksuaalikasvatusta.

– On vaikea uskoa, että hän on tehnyt tällaista. En tiedä miksi hän teki näin. Olen niin vihainen hänelle ja surullinen sen pikkutytön takia.

Yhdistys kumoaa huhut

Poliisin mukaan kaikki kahdeksan epäiltyä tunsivat toisensa entuudestaan. Yle ei ole onnistunut selvittämään mahdollisia yhteyksiä kaikkien epäiltyjen välillä.

Rikosylikomisario Kiiskisen mukaan tutkinnassa on “tekotapaankin liittyen” käynyt ilmi, että epäillyt tuntevat toisensa.

– Tarkalleen en tiedä, mikä se tapa kunkin välillä on ollut. Perinteisestä järjestäytyneestä rikollisuudesta ei ole viitteitä. Siitä on viitteitä, että he tuntevat toisensa. Oletan, että ulkomaalaistaustaiset henkilöt viettävät vapaa-aikaansa samoissa paikoissa ja sitä kautta tuntevat toisensa.

Oulussa toimivan Vuolle Setlementin toiminnanjohtajan Jussi Kemppaisen mukaan Vuolle-opiston opiskelijoissa on kaksi samannimistä henkilöä kuin vangittujen joukossa.

Vuolle Setlementti tarjoaa laajamittaisesti opintoja ja palveluita maahanmuuttajille. Toiminnanjohtajan mukaan henkilökunta ja nuoret ovat olleet järkyttyneitä uutisista. Myös vihamielinen palaute on lisääntynyt.

– Kyllä se näkyy tunnelmissa. Oulussa monet ihmiset ovat järkyttyneitä tapahtumista ja myös huolissaan ja peloissaan.

Uutisoinnin jälkeen keskustelupalstoilla on levitetty huhuja, että seksuaalirikosvyyhdissä epäillyt henkilöt olisivat osallistuneet Vuolle Setlementin järjestämille koulu- tai päiväkotivierailuille.

Kemppainen kiistää väitteet ja paheksuu, että tämänkaltaisia väitteitä nostetaan esiin, kun puhutaan tällä hetkellä tutkinnassa olevista seksuaalirikoksista.

– Toivon, että poliisi saa ripeästi asiat selvitettyä, mutta että tässä ei lähdettäisi syyllistämään maahanmuuttajaväestöä eikä tietysti missään tilanteessa heidän kanssaan työskenteleviä, Kemppainen toteaa.

Kuohuntaa on lisännyt se, että isomman rikosvyyhdin yhteydessä poliisi tiedotti kahdesta Oulun Tuiran kaupunginosassa tapahtuneesta seksuaalirikoksesta, joissa myös on uhrina alle 15-vuotias tyttö. Molemmissa Tuiran tapauksissa on epäiltynä ulkomaalaistaustainen mies.

Lisäksi poliisi varoitti vielä erillisessä tiedotteessa ulkomaalaisten miesten houkuttelevan lapsia netissä kontaktiin kanssaan.

– Kyllä se on herättänyt keskustelua ja se oli tarkoituskin. Se on herättänyt keskustelua somessa, mutta pääpointti oli, että se herättäisi keskustelua kodeissa lasten ja vanhempien kesken ja myös kouluissa, Kiiskinen toteaa.

Tapaukset ovat järkyttäneet koko Suomea, mutta erityisesti tunteet ovat nousseet pintaan Oulussa.

10. joulukuuta Oulun perussuomalaiset järjesti kaupungintalon edustalla mielenilmauksen, johon osallistui noin sata henkeä.

“Mikrofoni vapaa” -keskustelun yhteydessä puhujaksi nousi ulkomaalaistaustainen mies, mikä kuumensi tunteita yleisössä. Eräs yleisössä ollut paikallinen mies yritti käydä puhujan kimppuun. Poliisit veivät miehen putkaan rauhoittumaan.

– Ilmapiiri on kireä ja jännittynyt. Sen asian tiimoilta ollaan hereillä ja toimitaan etupainotteisesti, ettei pääse tulemaan mitään levottomuuksia tai vahingontekoja, Kiiskinen kertoo.

Kiiskinen painottaa toivovansa malttia julkisiin keskusteluihin.

– Toivon, ettei ulkomaalaistaustainen, joka ei millään tavalla liity tähän, saa osakseen perusteetonta syrjintää tai halveksuntaa.

Poikkeuksellinen vyyhti kesti kuukausia

Monet pohtivat sitä, miten näin karmea rikos on päässyt tapahtumaan ja miksi sitä on jatkunut useita kuukausia.

– Kertoisin jos voisin, Kiiskinen toteaa.

Poliisi sai tiedon tapauksesta “yhteistyöviranomaiselta”, jota se ei toistaiseksi suostu tarkemmin yksilöimään.

– Tämä tieto tuli meille jo aikaisemmin, keskellä syksyä. Syy miksi siitä tiedotettiin vasta nyt, on että kiinniottoja edelsi huomattavan paljon tiedonhankintaa ja kuulusteluja.

Poliisin tutkinta on vielä niin alkumetreillä, ettei tekojen motiivia ole päästy selvittämään. Poliisi selvittää esimerkiksi sitä, liittyykö tapaukseen lapsipornoa. Poissuljettua ei ole myöskään se, että teot voisivat ylittyä Suomen rajojen ulkopuolelle.

Rikosylikomisario Kiiskinen puhuu itsekin siitä, kuinka poikkeuksellista rikosvyyhtiä poliisi parhaillaan tutkii.

– Kyllä tämä poliisinkin tunteisiin vaikuttaa, vaikka ei tunteita saa siihen työhön liittää. Tämä käsillä oleva tapaus tuntuu kyllä meistä kaikista järjettömän törkeältä rikosepäilyltä, ja siksikin teemme täydellä teholla töitä asian ympärillä.

Lisää aiheesta A-studio: Talkissa TV1:ssä klo 21:10. Vieraina afganistanilaistaustainen opettaja Jami Homa, psykologi Nina Nurminen, poliisitarkastaja Mia Poutanen ja erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen.

Suomen katse on jo muutaman viikon ollut kääntyneenä Ouluun. Pohjois-Pohjanmaalla on käynnissä poikkeuksellinen seksuaalirikostutkinta, jonka lukuisat epäillyt ovat tulleet maahan joko turvapaikanhakijoina tai pakolaisina.

Järkytys, hämmennys, suru ja viha. Kaikkia noista on Oulussa tunnettu viimeisten viikkojen aikana.

Tapahtumat ovat myös politisoituneet.

Lensin alkuviikosta Ouluun tarkoituksenani ottaa selvää, mitä kaupungissa ajatellaan alkushokin haihduttua.

Tapasin lukuisia ihmisiä. Kerron tässä ainoastaan kolmesta.

He ovat ulkoisesti täysin erilaisia, mutta heissä on myös jotain samaa.

Ollin kohtasin kaurismäkeläisen lähiöpubin baaritiskillä. Mies liikkui rollaattorilla, kasvot olivat uurteiset.

– Yleistäminen on vahingollista, Olli sanoi.

Kello oli hiukan yli puolen päivän maanantaina. Olli kertoi olevansa paikan vakiokasvo.

Hän oli huolissaan siitä, että kauheasta rikostapauksesta saisivat kärsiä nekin, joilla ei ole tapahtumiin osaa eikä arpaa.

Mies ajatteli ja punnitsi sanojaan. Katse oli kirkas ja lämmin.

Saman tiskin toisessa päässä istui Jone. Hänellä oli edessään tuoppi. Seksuaalirikosepäillyille hän kertoi toivovansa väkivaltaista kuolemaa.

Jone ei oikeasti halua päästää ketään päiviltä. Kovan puheen ja kiukun takana on pelko. Hän on suurperheen isä.

– Minulla on neljä lasta. Haluan tietynlaista turvallisuutta.

Kun samana iltana seurasin perussuomalaisten järjestämää mielenosoitusta Oulun kaupungintalon edessä, vastaani tuli Mariwan. Hän kertoi tulleensa Suomeen kahdeksan vuotta sitten Irakista.

Hän on nuori, hoikka ja huoliteltu. Täydellinen maalitaulu Oulun rikosepäilyn synnyttämälle epäluulolle.

Mariwanin kauluspaidan ylimmät napit olivat auki. Rinnalla oli leijonariipus. Hän kertoi sietävänsä ja jopa ymmärtävänsä rasisteja. Raiskaajia hän sanoi vihaavansa.

Olli, Jone ja Mariwan ovat enemmän kuin ulkokuorensa. Kun pintaa raaputtaa, heistä paljastuu kerroksia ja ristiriitoja.

He ovat yksilöitä, joilla on oma historiansa.

Ihminen yksinkertaistaa ja lokeroi. Se on pakollista, sillä maailma on muuten liian monimutkainen käsiteltäväksi. Pakollisella on myös varjopuolensa. Se tekee yksilöistä massaa, muutaman ominaisuuden karikatyyrejä.

Niputtamisen kohteeksi joutuminen ei tunnu mukavalta. Se sattuu, olit sitten Oulun kaupungintalon edustalla mieltä osoittava kantasuomalainen mies tai julkisia paikkoja välttelevä muslimi.

Oulussa kytee. Ei anneta liekeille happea.

Lue myös: Yle selvitti: Tällaisia ovat Oulun seksuaalirikoksista epäillyt

21-vuotiaalle Hasan Khademille Suomi on kuin luvattu maa, jossa nuoren miehen kaikki haaveet voisivat toteutua. Hasan unelmoi turvapaikasta, jota kutsua kodiksi, jossa voisi opiskella ja tehdä työtä ilman pelkoa.

Hasan on yksi niistä yli 32 000 ihmisestä, jotka saapuivat Suomeen hakemaan turvapaikkaa vuonna 2015.

– Kun tulin Suomeen, haaveilin, että minulla olisi mahdollisuus elämään. Tuntui, että nyt olen turvassa, että nyt alkaa uusi elämä, Hasan muistaa.

Maahanmuuttoviraston mukaan vuonna 2015 maahan saapuneista turvapaikanhakijoista noin 5000:n oleskelulupahakemukset ovat yhä jollain tavalla kesken ja käsittelyssä.

Moni on uusinut turvapaikkahakemuksensa saatuaan kielteisen päätöksen. Myös Hasan odotti pitkään valituslupaa toiseen kielteiseen päätökseensä. Tämän vuoden joulukuussa selvisi, ettei korkein hallinto-oikeus myöntänyt hänelle valituslupaa.

Seuraavana Hasanilla on vuorossa Migrin kuuleminen.

Peruskoulu puolessa vuodessa

Hasan Khademi pakeni Suomeen Euroopan halki kotimaastaan Afganistanista salakuljettajan avulla. Hän ei osannut sanaakaan englantia tai suomea.

Hasan opiskeli Suomeen tullessaan puolitoista vuotta suomen kieltä ja kulttuuria, minkä jälkeen hän aloitti peruskoulun vuoden 2017 alussa. Hän suoritti peruskoulun puolessa vuodessa, vaikka maahanmuuttajien aikuisperuskoulu kestää tavallisesti kaksi vuotta. Sen jälkeen Hasan haki ja pääsi lukioon Tampereelle.

Tamperelaisen Kalevan lukion opettajat ovat hämmästelleet toistuvasti nuorukaisen kykyä omaksua jopa abstrakeja käsitteitä uudella, vieraalla kielellä. Kalevan lukion todistuksessa esimerkiksi matematiikka on yhdeksän, elämänkatsomustieto kymppi.

Kotimaassaan Hasan oli käynyt koulua vain muutaman vuoden.

Opiskelulla kaksi vuotta Suomessa

Hasanin mukaan häntä uhkaa kotimaassaan kuolemanvaara, eikä Afganistaniin ole paluuta. Kalevan lukion opettajat ovat koettaneet auttaa Hasania parhaansa mukaan, jotta tämä viimein saisi luvan jäädä Suomeen.

Opettajat soittivat marraskuussa Hasanin kanssa eri juristeille ja kysyivät, voisiko Hasan turvapaikan sijaan saada opiskeluperusteisen oleskeluluvan.

Vastaus oli, että lukio ei riitä, mutta esimerkiksi ammattikouluopinnot kävisivät.

Miksi lukio-opiskelu ei riitä opiskeluperusteiseen oleskelulupaan, Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Leena Turku?

– Kyllä se riittää. Kuvaamasi tilanne on hyvin poikkeuksellinen, sillä yleensä ulkomaalaiset lukiolaiset ovat alaikäisiä ja saapuvat Suomeen vain vaihto-opiskelijoiksi. Opiskeluperusteisen oleskeluluvan yhtenä vaatimuksena on tutkintoon valmistava koulutus, ja lukiosta valmistutaan ylioppilaaksi, eli saadaan tutkinto.

– Maahanmuuttovirasto ei voi kommentoida yksittäistapauksia, vaan kertoo oleskeluluvista vain yleisellä tasolla, Turku täsmentää.

Jotta ihminen saisi opiskelujen perusteella oleskeluluvan, hänen täytyy osoittaa tulevansa taloudellisesti toimeen Suomessa. Oleskelulupa myönnetään vuodeksi tai enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Suomen lain mukaan hakijalla tulee olla tilillään 6 720 euroa vuoden opiskelulupaa varten ja kahden vuoden lupaa varten 13 440 euroa.

Täytäntöönpanokelpoisen käännyttämispäätöksen perusteella hänet voitaisiin poistaa maasta. Leena Turku

Hasan tekee töitä ravintolassa muutamia vuoroja viikossa opiskelujen ohessa. Tulosalueen johtaja Leena Turku kertoo, että työnantajan todistuslausunto töiden jatkumisesta ja TESin mukaisesta palkasta voisivat täyttää vaatimuksen toimeentulosta.

Syyskuusta alkaen turvapaikanhakijat eivät kuitenkaan ole enää saaneet hakea opiskeluperusteista oleskelulupaa. Hasan voisi siis hakea sitä vasta, kun turvapaikkapäätös on käsitelty ja lainvoimainen. Lainvoimaisuus tarkoittaa, että viimeisimmän turvapaikkahakemuksen päätöksestä ei ole valitettu 30 päivän aikana. Opiskeluperusteisen oleskeluluvan saamiseksi Hasanin pitäisi siis luopua turvapaikanhakijastatuksestaan ja hänestä tulisi lainsuojaton, ilman oikeutta olla maassa.

Voitaisiinko Hasan tällöin poistaa maasta?

– Tämä maastapoistaminen on poliisin asia, mutta periaatteessa kyllä. Täytäntöönpanokelpoisen käännyttämispäätöksen perusteella hänet voitaisiin poistaa maasta, Maahanmuuttoviraston Leena Turku vastaa.

Ajatellaan, että ihminen pakenee Suomeen, saa töitä, opettelee suomen kielen ja opiskelee lukiossa hyvin arvosanoin. Painaako oma-aloitteisuus turvapaikan tai opiskelu- tai työperusteisen oleskeluluvan saamisessa?

– Ei.

Pelkkä työpaikka ei riitä

Viime vuonna silloinen sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kehotti kielteisen turvapaikkapäätöksen saavia hakemaan töitä jo turvapaikkaprosessin aikana, jotta mahdollisen kielteisen päätöksen tullessa oleskelulupaa voisi hakea työpaikan perusteella.

Käytännössä oleskeluluvan saaminen työn perusteella on etenkin EU:n ulkopuolelta tulevalle erittäin hankalaa.

Ensinnäkin hakijalla pitäisi olla oman maan myöntämä passi. Jos passia ei ole, sitä pitää hakea oman maan suurlähetystöstä. Kaikilla mailla ei ole suurlähetystöä Suomessa, eivätkä kaikki suurlähetystöt myönnä passeja. Näissä tapauksissa passianomus pitäisi jättää henkilökohtaisesti Suomen ulkopuolella - mutta ilman passia ulkomaille matkustaminen on mahdotonta.

Toisekseen, Suomessa EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevaan kohdistuu niin sanottu saatavuusharkinta. Saatavuusharkinnassa TE-toimisto miettii, voisiko EU:n ja ETA-alueen sisäpuolelta löytyä samaan työhön työntekijä. Ei siis riitä, että työnantaja tarvitsee työntekijän ja on palkannut hakijan.

Silläkään ei ole merkitystä, että työperusteisen oleskeluluvan hakija olisi ahkera ja hyvä työntekijä ja voisi elättää itsensä Suomessa.

Joskus joulunaikaan, kun kaikki muut lähtevät sukunsa luo, mietin, että olisipa minullakin perhe. Hasan Khademi

Uudenmaan TE-toimiston työlupapalveluiden palveluesimies Sallamari Salonen kertoo, että saatavuusharkinta ei koske asiantuntijatehtäviä, jossa palkka on yli 3 000 euroa kuussa tai vaatii korkeakoulututkinnon. Saatavuusharkintaa sovelletaan esimerkiksi kokkeihin, siivoojiin, autonkuljettajiin ja rakennustyöntekijöihin. Se siis pureutuu matalapalkkaisiin töihin, joita etenkin maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat voisivat tarvita.

Jos työntekijä on suorittanut tutkinnon Suomessa, häneen ei kohdistu saatavuusharkintaa. Hasan voisi siis hakea työperusteista oleskelulupaa valmistuttuaan Suomessa ylioppilaaksi ilman, että hänen kohdallaan harkintaa suoritettaisiin.

Oleskelulupa voitaisiin kuitenkin kieltää sillä perusteella, että TE-toimisto pitää työstä ansaittua palkkaa liian pienenä Suomessa elämiseen.

– Palkan pitää olla työehtosopimusten mukainen. Näin varmistetaan, että myös ulkomaalaistaustaisilla on oikea palkkataso. Työn pitää myös olla kokopäiväistä ja jatkuvaa, jos ELYn alueellisessa työlupalinjauksessa niin linjataan, TE-toimiston Sallamari Salonen sanoo.

Myös työperusteisen oleskeluluvan hakemisen aikana kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut ihminen voidaan käännyttää maasta.

Esimerkiksi viime vuonna noin 60 prosenttia turvapaikkaa ensin hakeneista sai kielteisen päätöksen haettuaan oleskelulupaa työn perusteella.

Lopullinen ratkaisu

Hasan Khademin päällimmäinen tunne on edelleen epävarmuus. Hän haluaisi viimein saada pysyvän päätöksen, eikä vain pelätä, koska joutuu lähtemään. Kolme vuotta on kulunut odotellessa, ilman varmuutta siitä, kuinka kauan elämä jatkuu Suomessa.

Edes työ- ja opiskeluperusteiset oleskeluluvat eivät ole takuita, joilla Suomeen voisi pysyvästi jäädä.

Ensimmäinen työperusteinen oleskelulupa on kerrallaan voimassa vuoden. Sen jälkeen voi hakea jatkolupaa, joka myönnetään neljäksi vuodeksi. Jos hakija joutuu oleskelulupien välissä työttömäksi, hakemus voidaan hylätä. Oleskelulupa pakolaisuuden tai toissijaisen suojelun perusteella myönnetään aluksi neljäksi vuodeksi.

Hasan haluaisi löytää loppuelämän mittaisen ratkaisun. Hän tahtoisi suorittaa Suomessa lukion ja hakea sitten yliopistoon. Erityisesti humanistiset alat kiehtovat Hasania.

– Joskus puhutaan, että Suomesta saa inhimillisestä syystä oleskeluluvan. Mutta en tiedä, mitkä ovat Migrin mielestä inhimilliset syyt. On totta, että Afganistan on minun maani ja olen sieltä kotoisin, mutta mitä minulla on siellä? Minulla ei ole kotia, ei perhettä siellä. Mutta mitä minulla on Suomessa? Suomessa minulla on ainakin turvaa ja mahdollisuus päästä yliopistoon, todella isoja asioita, Hasan miettii.

Katso Perjantai-dokkari Miksi en kelpaa Suomelle Yle Areenasta.

Yle Perjantai: Kuka saa jäädä Suomeen? TV1 perjantaina 14.12. klo 21.05.

Lue lisää:

Työtunteja 60 viikossa, palkka 30 euroa päivässä – näin Suomessa riistetään paperitonta työvoimaa

Docstop: Baher of Finland – Miten todistaa seksuaalisuudestaan, jonka on pelon vuoksi salannut?

Sisäministeri Mykkänen: Maahanmuuttoviraston toiminnasta tehdään riippumaton selvitys – "Koskaan ei saada järjestelmää, jossa 45 000 turvapaikkapäätöstä saataisiin täsmälleen kohdalleen"

Yhdysvaltalaismedioiden mukaan presidentti Donald Trump olisi ollut ”kolmas henkilö huoneessa”, jossa sovittiin hyssyttelyrahojen maksamisesta Trumpin kanssa suhteessa olleille naisille.

Liittovaltion syyttäjien tällä viikolla julkaisemien tietojen mukaan vuonna 2015 käytiin neuvottelu, jossa sovittiin, kuinka välttää negatiivisia Trump-uutisia presidentinvaalikampanjan aikana. Tapaamiseen osallistuivat The National Enquirer -lehden johtaja David Pecker, Trumpin silloinen asianajaja Michael Cohenin sekä ”kolmas mies”.

Raportti ei nimeä "kolmatta miestä", mutta uutiskanava NBC:n mukaan kyseessä olisi Trump itse. Myös The Wall Street Journal -lehti on aikaisemmin kirjoittanut, että Trump olisi ollut läsnä tapaamisessa, jossa vaitiolomaksuista sovittiin.

Paljastukset sijoittavat Trumpin siihen huoneeseen, jossa suunniteltiin rikollisia toimia, jotka vaikuttivat käynnissä olevaan presidentinvaalikampanjaan.

Trumpin entinen asianajaja on juuri tuomittu vankilaan kolmeksi vuodeksi muun muassa vaitiolorahan järjestämisestä. Cohen myönsi maksaneensa hiljaiseksi aikuisviihdetähdet Stormy Danielsin ja Karen McDougalin, jotteivät naiset kertoisi julkisuuteen seksisuhteistaan Trumpin kanssa.

Cohen sanoi perjantaina ABC Newsin aamuohjelman Good Morning American haastattelussa, että Trump tiesi maksujen olevan väärin.

– Hän opasti minua suorittamaan maksut. Hän opasti minua osallistumaan näihin asioihin, Cohen sanoi ABC:lle.

Torstaina Trump twiittasi monisanaisesti, ettei hän koskaan ohjeistanut Cohenia rikkomaan lakia. Valkoisesta talosta on jo aiemmin tiedotettu, ettei Trump ole tehnyt mitään väärää vaalikampanjaansa liittyen. Lisäksi Trump on sanonut saaneensa tietää vaitiolomaksuista vasta jälkikäteen.

Lue lisää:

Newsweek: Trump named third person in hush payment meeting with Enquirer, Cohen

Fox Newsin asiantuntija: USA:n oikeusministeriö saanut todisteet, jotka osoittavat Trumpin määränneen asianajajansa tekemään rikoksia

Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen myönsi valehdelleensa kongressille –Trump: Cohen valehtelee valehtelustaan

Analyysi: Ex-asianajajan tunnustus rikoksesta syöksi Trumpin tähänastisen presidenttiuran kiperimpään paikkaan, mutta Trump voi selvitä tästäkin

Analyysi: Kuka valehtelee, entinen luottomies vai presidentti itse? – Hurja talouskasvu pelastaa Trumpin kujanjuoksulta

VR:n entisenä pääkonttorina tunnettu hallintorakennus muuttuu 500 huoneen hotelliksi. Exilion Asemahotellit Ky osti rakennuksen joulukuussa 5.12. Kaupan arvo on 55 miljoonaa euroa.

VR:n entinen pääkonttori peruskorjataan ja muutetaan hotellikäyttöön soveltuvaksi. Lisäksi tontin pohjoisosaan Kaisaniemen puiston puolelle rakennetaan uudisrakennus.

Rakennukseen tulevaa hotellia ryhtyy pyörittämään Scandic Hotels Oy.

Hotellihankkeen kokonaisarvo on noin 130 miljoonaan euroa, ja rakennusaikana se työllistää alihankkijat mukaan lukien 3 000 ihmistä.

Rakennustyöt käynnistyvät jo joulukuun aikana. Rakennusyhtiönä toimii NCC Suomi Oy.

Taksiasema poistuu ja osa bussipysäkeistä vaihtaa paikkaa

Rakennustyöt muuttavat kulkuväyliä Rautatientorilla ja Kaisakujalla uudenvuoden jälkeen, kun työmaa-alue aidataan. Työmaa ei kuitenkaan vaikuta rautatieaseman yleiseen toimintaan eli junaliikenne ja liikkeet toimivat normaalisti.

Rakennustyöt vaikuttavat julkiseen liikenteeseen muun muassa siten, että Rautatieaseman taksiasema poistuu käytöstä. Lähimmät taksiasemat löytyvät Elielinaukiolta ja Mikonkadulta. Myös osa bussipysäkeistä vaihtaa paikkaansa.

Historiallinen arvo huomioidaan

Tilojen suunnittelusta vastaa kaksi arkkitehtitoimistoa eli Arkkitehdit Soini & Horto Oy ja Futudesign Oy. Kohteen historiallisen arvon vuoksi töitä tehdään läheisessä yhteistyössä museoviraston kanssa.

Hankkeen arvioitu valmistumisaika on vuosien 2020–2021 vaihteessa. Exilion on kehittämässä myös Pasilan Triplaan hotellia. Hotelleihin tulee yhteensä noin 900 huonetta.

Exilion Asemahotellit Ky:n omistavat Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, Valtion Eläkerahasto sekä Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas.

Jäämeren ratahankkeen jatkotoimenpiteitä selvittäneen työryhmän toimikausi päättyy perjantaina 14.12. Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että työryhmän raportin julkaisu kuitenkin viivästyy. Ensin on odotettava saamenkielisten käännösten valmistumista.

Raportti tullaan julkaisemaan liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivulla. Sinne on koottu myös selvitystyöryhmän muita asiapapereita.

Jäämeren ratahankkeen jatkosta ei tällä hetkellä ole vielä tietoa. Selvitystyöryhmän työn valmistuttua ratahankkeen jatkosuunnitelmat jäävät päättäjien haltuun.

Työryhmä on selvittänyt ratalinjauksen keskeisimpiä kysymyksiä

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti keväällä 2018 Suomen ja Norjan välisen työryhmän jatkoselvittämään Jäämeren ratalinjausvaihtoehtoa Rovaniemeltä Kirkkoniemeen. Toimikausi alkoi 9.5.2018.

Tavoitteena oli tehdä selvitys ratalinjauksen yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä mahdollisista aikatauluista ja etenemisvaiheista. Selvityksen on määrä kattaa sekä alueelliset, kansalliset, eurooppalaiset että globaalit vaikutukset.

Työryhmän tuli myös selvittää ratalinjauksen keskeisiä kysymyksiä muun muassa ympäristöön, lupamenettelyihin, kustannuksiin ja rahoitukseen liittyen.

Työryhmää on johtanut liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Sabina Lindström. Ministeriön lisäksi työryhmässä on ollut edustus liikennevirastosta, ympäristöministeriöstä, Lapin liitosta, Lapin ELY-keskuksesta, Ylä-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymästä, Saamelaiskäräjiltä, Kolttien kyläkokouksesta ja saamelaispaliskunnista.

Selvitystyöryhmä perusti kolme alatyöryhmää: yhden selvittämään rahoitusmahdollisuuksia ja ratalinjauksen positiivisia vaikutuksia aluetasolla, toisen vaikutuksia luontoon ja alkuperäiskansaan ja kolmannen vaadittavia lupia ja suunnitteluvaatimuksia.

Saamelaiskäräjät vaatii uusia neuvotteluja

Sekä pääselvitystyöryhmässä että luonto- ja alkuperäiskansavaikutusten alatyöryhmässä istunut Saamelaiskäräjien edustaja Heikki Paltto kertoo, että työryhmä ei toiminut odotusten mukaisesti. Englanninkielisestä työryhmästä puuttui aluksi tulkkaus eivätkä kokousasiakirjojen käännökset tulleet ajoissa.

Työryhmä ei ollut vielä lokakuuhun mennessä selvittänyt ratahankkeen konkreettisia vaikutuksia esimerkiksi saamelaiskulttuuriin. Silloin luonto- ja alkuperäiskansavaikutusten alatyöryhmän puheenjohtaja Timo Jokelainen Lapin ELY-keskuksesta kertoi työryhmän käsittelevän asiaa lähtökohtaisesti lainsäädännöllisten menettelyjen kautta.

Työryhmä keskittyi siis pohtimaan, miten radan vaikutuksia luontoon ja alkuperäiskansaan voidaan arvioida, ja mitkä asiat vaativat lisäselvityksiä.

Heikki Palton mukaan saamelaisedustajien näkemyksiä ei ole kirjattu työryhmän raporttiin heidän esittämällään tavalla. Siksi Saamelaiskäräjät onkin pyytänyt ministeriöltä saamelaiskäräjälain 9. pykälän mukaisia neuvotteluja. Neuvottelupäiväksi on sovittu 21. joulukuuta.

– Haluamme, että näkemyksemme tulee selvästi esille. Meille on sanottu, että selvitys ei ole lopullinen, mutta raportista voi saada sellaisen kuvan, että asia on jo selvä, sanoo Paltto.

Ministerin mukaan saamelaiset on otettu prosessiin mukaan

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan selvitystyöryhmän työnä on arvioida, millaisia selvityksiä tarvitaan, mikäli ratahanketta päätetään edistää. Berner painottaa, että Saamelaiskäräjät ja muut saamelaisedustajat ovat olleet työssä mukana, voineet osallistua prosessiin ja tulleet kuulluiksi.

– Sekä Suomen että Norjan hallitukset ovat sitoutuneita siihen, että alkuperäiskansan merkitystä kunnioitetaan ja säilytetään. Se on yksi keskeinen asia, joka on otettava huomioon siinä kohtaa, jos katsotaan, että hanketta halutaan ensi vuonna edelleen edistää. Sen lisäksi tarvitaan myös monia muita näkökulmia, jotka vaikuttavat siihen, tullaanko Jäämeren rataa tässä vaiheessa edistämään, sanoo Berner.

Saamelaisalueella on tuotu esille huoli ja pelko Jäämeren ratalinjauksen vaikutuksista porotalouteen ja sitä kautta saamen kieleen ja kulttuuriin. Berner sanoo ymmärtävänsä saamelaisten huolen, mutta toivoo kuitenkin, että asiasta voisi keskustella.

– Totta kai ymmärrän, mutta toivon myös, että yhteiskunnassa saa olla vuorovaikutusta. Dialogia on tarjottu ja silloin siihen on myös ollut mahdollisuus osallistua, ja ymmärtääkseni siihen on myös osallistuttu.

"Saamelaiset sivuutetaan joka vaiheessa"

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan saamelaiset ovat kuitenkin jääneet jalkoihin Jäämeren ratahanketta koskevassa prosessissa. Saamelaiskäräjät sai kesällä 2017 median kautta tietoonsa, että hanketta aiotaan lähteä edistämään.

Sanila-Aikio kertoo, että viimeisen puolentoista vuoden aikana saamelaisten esille nostamat kysymykset heitä koskevista oikeuksista, elinkeinoista ja asemasta alkuperäiskansana on sivuutettu kerta toisensa jälkeen.

– Ne sivuutetaan ja sanotaan, että näitä kysymyksiä katsotaan sitten myöhemmässä vaiheessa tai pyydetään tuottamaan erilaisia materiaaleja. Samaan aikaan palkataan konsultteja tekemään rataselvityksiä. Sitten kun vaadimme yhdellä suulla laajoja vaikutusten arviointeja, niin se ohitetaan ja sanotaan, että tämä tulee sitten jossain muussa vaiheessa, sanoo Sanila-Aikio.

Mikäli Jäämeren rata toteutetaan, on sen määrä valmistua vuonna 2030. Rautatien hinnaksi on arvioitu kolme miljardia euroa.

Aiempien selvitysten mukaan rataa pitkin kuljetettaisiin pääasiassa mineraaleja, kalatuotteita, raakapuuta ja metsäteollisuuden jalostustuotteita. Potentiaalisia kuljetuksia ovat myös Barentsin alueen luonnonvarat sekä tulevaisuudessa muut Koillisväylän kautta kulkevat tuotteet. Matkustajaliikenne olisi pääasiassa matkailuliikennettä.