Tampereella on todettu yhteensä kolme aikuisen henkilön tuhkarokkotapausta.

Asiasta kertoo Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Kaksi tartunnan saanutta on rokotettu, eivätkä he tartuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin mukaan tautia eteenpäin. Heidän tartuntansa tulivat julki tällä viikolla.

Sairastuneet ovat hyväkuntoisia ja kotihoidossa.

Tartunnan lähde on ollut rokottamaton henkilö, joka on saanut tartunnan ulkomailta. Uusia tautitapauksia voi ilmetä vielä kuluvan viikon loppuun, todennäköisesti 16. joulukuuta mennessä.

Tartunnat katolisessa messussa

Sairaanhoitopiirin selvitysten perusteella tartunnat on saatu Pyhän Ristin seurakunnan messussa 25. marraskuuta. Messussa on ollut noin sata henkeä, joukossa myös lapsia.

Pyhän ristin seurakunta on katolinen seurakunta.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin infektiolääkärin Kirsi Valveen mukaan messussa on ollut mukana sairaana ollut henkilö, joka on tuonut tuhkarokon Puolasta.

Tuhkarokko tuli ilmi, kun kaksi sairastunutta rokotettua otti yhteyttä korkean kuumeen ja ihottuman takia. Tartunnan lähteellä on ollut rajumpi tauti kuin rokotetuilla. Tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi ilman tai kosketuksen välityksellä.

– Henkilöt ottivat yhteyttä terveydenhuollon palveluihin. Heillä oli korkea kuume ja ihottuma levisi nopeasti vartalolle.

Parhaillaan selvitetään, onko tartunnan lähde altistanut mahdollisesti muita ihmisiä.

– Eilen selvityksissä selvisi, että 25.11. Pyhän ristin seurakunnan messussa on ollut henkilö sairaana ja hän on mitä ilmeisemmin tartunnan lähde. Tiedämme, että hän on ollut ulkomailla, josta tartuntoja Suomeen tuodaan, Valve sanoo.

Kolmen tapauksen lisäksi sairaanhoitopiirillä ei ole vielä muita tapauksia tiedossa, mutta niitä voi vielä tulla.

– Aikaikkuna alkaa mennä umpeen. Tiedossa ei ole muita, mutta vielä on loppuviikko aikaa, että uusia tapauksia voi tulla. Messussa 25.11. on ollut noin satakunta ihmistä eri puolilta Pirkanmaata, se on iso joukko.

Rokotettu ei tartuta tuhkarokkoa eteenpäin, vaikka sairastuisi.

– Immuunivaste aiheuttaa sen, ettei tuhkarokkovirus pysty lisääntymään siinä määrin, että tauti olisi tartuttava, Valve selittää.

Tuhkarokosta on puhuttu tänä talvena paljon sen jälkeen, kun Pohjanmaalla lapsi sairastui.

Tuhkarokko on nykyään harvinainen tauti. Pirkanmaalla oli edellisen kerran tapauksia toissa kesänä, kun neljä rokotettua sairastui tuhkarokkoon. Silloin taudit tulivat Italiasta.

Pirkanmaalla tuhkarokkorokotuksen on saanut 93,8 prosenttia vuonna 2015 syntyneistä lapsista.

Ei tiennyt sairastavansa

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin epidemiologi Sirpa Räsänen kertoo, että todennäköinen tartunnan lähde ei itse messussa ollessaan tiennyt sairastavansa tuhkarokkoa. Räsäsen mukaan on mahdollista, että hän on ollut silloin vielä oireeton.

Henkilö sairastui messun jälkeen. Myöhemmin tartunnan lähde kävi lääkärissä, mutta siellä ei oltu epäilty tuhkarokkoa. Räsäsen mukaan tämäkin tapaus todettiin Tampereella.Tartunnan lähde on selvinnyt nyt taudista.

Seurakunta tiedottaa jäsenille

Pyhän ristin seurakunnan kappalainen Stanisaw Zawilowicz sanoo, että seurakunta sai kuulla torstaina tapahtuneesta lääkäriltä. Tiedossa kappalaisella ei ole kuin kaksi tartunnan saanutta rokotettua ja epäily tartunnan lähteestä.

Zawilowicz sanoo, että paniikkia ei ole, vain yksi seurakunnan jäsen on ehtinyt aamulla kysyä tapahtuneesta uutisen jälkeen.

Seurakunta aikoo tiedottaa jäsenille verkkosivuilla ja myös sunnuntain messussa, että ihmiset tarkistaisivat rokotteensa. Moni seurakunnan jäsen matkustaa paljon ulkomailla.

Kappalainen harmittelee sitä, että taudit tulivat juuri joulun alla.

Oireet tuhkarokossa

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri neuvoo messussa olleita ottamaan yhteyttä Acutaan tai lasten päivystykseen, jos tulee tuhkarokkoon viittaavia oireita ja jos henkilöllä ei ole MPR-rokotetta. Tarkemmat ohjeet toimimiseen löytyvät sairaanhoitopiirin sivuilta.

Mikäli messussa ollut on terve, eikä hänellä ole rokotetta tai sairastetun taudin antamaa suojaa, kehotetaan ottamaan yhteyttä omaan terveyskeskukseen rokotteen saamiseksi.

Tuhkarokkoon sairastuneella on ensin korkea kuume ja hengitystieoireita. Silmät ovat usein valonarat. Ihottuma alkaa 3–5 vuorokauden kuluttua ja kestää runsaan viikon. Ihottuma alkaa yleensä ensin korvien takaa, leviää kasvoihin ja vartalolle.

Rokottamaton tuhkarokkoon sairastunut tartuttaa neljä vuorokautta ennen ihottumaa ja neljä vuorokautta ihottuman puhkeamisen jälkeen.

Rokotetun henkilön tuhkarokkotartunnat eivät ole yleisiä, mutta vahvassa altistustilanteessa mahdollisia. Rokotetun oireet ovat lievempiä kuin rokottamattoman eivätkä he tartuta tautia eteenpäin. Rokotus myös suojaa vakavilta jälkitaudeilta.

– Millään rokotteella ei ole sadan prosentin suojaa. Aina on pieni mahdollisuus, että saa tartunnan ja taudin. Tauti on huomattavasti lievämpi kuin rokottamattoman, infektiolääkäri Kirsi Valve sanoo.

THL: Tuhkarokon sairastaneilla ja rokotetuilla ei syytä huoleen yleisötilaisuuksissa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tuhkarokkotartuntojen määrä on tänä vuonna toistaiseksi tavanomainen. Erityisasiantuntija Mia Kontio THL:stä kertoo, että varmistettuja tapauksia on toistaiseksi 11 eli saman verran kuin viime vuonna. Keskimäärin tapauksia on ollut 90-luvun puolivälin jälkeen vuosittain nollasta viiteen. Huippuvuonna 2011 tapauksia oli 27.

– Se oli suoraa heijastusta Euroopan tilanteesta. Nyt on ihan sama juttu. Meille heijastuu, että Euroopassa on paljon tapauksia sellaisissa paikoissa, joihin suomalaiset matkustaa.

Yleisötilaisuuksiin osallistumista ei tarvitse THL:n mukaan tartunnan pelossa välttää, jos on sairastanut tuhkarokon tai on rokotettu sitä vastaan.

– Riski on pieni, ja vaikka sellainen ihminen saisikin tartunnan, sairaus on lievä. Jos on epäilystä omasta suojasta, niin suosittelisin hakemaan rokotuksen, erityisasiantuntija Mia Kontio sanoo.

Korjaus 9.30 Otsikkoa muokattu. Myös tartunnan lähde sairastui eli tapauksia on yhteensä kolme. Kaksi tartunnan saanutta on rokotettu.

Uutista on päivitetty klo 14.48: Lisätty THL:n erityisasiantuntijan kommentit.

Lue lisää:

Uusien tuhkarokkotapausten riski pienenee päivä päivältä – Pohjanmaalla pidetään silti vielä korotettu valmius

Vanhat taudit eivät ole hävinneet - miten pärjätään, jos rutto tai lepra alkavat levitä?

Rokotusrekisterin mukaan alhaisia rokotekattavuuksia löytyy useista pohjalaiskunnista – THL myöntää, että tiedot eivät välttämättä ole ajan tasalla

Yle selvitti, mistä Pohjanmaan rokotevastaisuus kumpuaa – "Vahva henkilö on rokottamista vastaan ja se on levinnyt"

Keskustelu Helsingin ja Tallinnan välille suunnitellusta tunnelista on käynyt viime kuukaudet vilkkaana. Kansainvälisestikin poikkeuksellisen iso hanke kiinnostaa niin viranomaisia, yrityselämää kuin tavallisia kansalaisiakin.

Kysyimme yleisön mielipiteitä Helsingin ja Tallinnan yhdistävästä megahankkeesta. Keskusteluun tuli lähes 200 kommenttia.

Koostimme tähän juttuun vastauksia yleisön esittämiin kysymyksiin Tallinna-tunnelista.

1. Olisiko Helsingin ja Tallinnan välille suunnitellusta tunnelista oikeasti hyötyä?

Suomessa ja Virossa on korostettu maiden välille suunnitellun tunnelin hyötyjä.

Suomen liikenneministeriö on nostanut esille tunnelin tuomina etuina muun muassa mahdollisuuden edistää Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupunkiajattelua ja synnyttää tiiviimpää, yhteistä työmarkkina-aluetta Helsingin ja Tallinnan välille. Tunnelin tulisi kytkeytyä optimaalisesti muuhun liikennejärjestelmään, ja se olisi osana joukkoliikennettä sekä tavara- ja henkilöliikennettä.

Viro on korostanut, että maiden välinen kiinteä yhteys tukisi vahvasti esimerkiksi työvoiman, koulutuksen ja terveydenhuollon helpompaa liikkumista. Matka-aika Tallinnan ja Helsingin välillä typistyisi meren alittavan tunnelin ansiosta puoleen tuntiin.

2. Voisiko tunneli maksaa itsensä takaisin?

Asiaa selvitetään parhaillaan. Menossa on kaksi isoa selvitystä.

Viime aikoina paljon julkisuutta on saanut liikemies Peter Vesterbackan luotsaama ja yksityiseen rahoitukseen perustuva FinEst Bay Area Project. Vesterbackan vetämän hankkeen lisäksi on virkamieshanke FinEstLink. Sen perustajia ja toimeenpanijoita ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Suomen ja Viron liikenneministeriöt sekä Uudemaan ja Harjun maakunnat.

Uudenmaan liiton mukaan maakuntakaavaluonnoksessa on – ainakin toistaiseksi – molemmat tunnelivaihtoehdot. Pyrkimyksenä on, että keväällä valmistuvaan Uudenmaan maakuntakaavaehdotukseen saataisiin yksi yhtenäinen tunnelisuunnitelma.

Vesterbacka on tosin todennut, että vaikka suunnitelmia on useampia, niin projekteja on vain yksi.

3. Sijoittajat hakevat aina sijoittamilleen rahoille tuottoa. Paljonko tämä tunneli tuottaa?

Tämänhetkisten tietojen mukaan tunnelin käyttöä ei rahoitettaisi veroilla tai käyttömaksuilla. Tunnelin hoidosta ja ylläpidosta vastaisi yksityinen yritys, joka saisi tuloja matkalipuista, rahdista ja palveluista. Tuotto riippuisi siis pitkälti siitä, kuinka paljon tunnelilla olisi käyttäjiä ja mikä olisi lipun hinta.

FinEstLink-suunnitelmassa on arvioitu junalipun hinnaksi 18 euroa suuntaansa. Auton kuljettaminen maksaisi 70 euroa. Matkustajien määrän Helsingin ja Tallinnan välillä uskottaisiin lisääntyvän jopa 23 miljoonaan vuodessa, yhdessä lauttaliikenteen kanssa.

Liikemies Vesterbackan vetämässä FinEstBay-projektissa ennakoidaan vieläkin suurempaa liikenteen kasvua Helsingin ja Tallinnan välillä. Itse asiassa Veterbacka ei halua niinkään puhua kaupunkien välisestä junayhteydestä, vaan vertaa tulevaa liikennettä Helsingin ja Espoon välillä liikennöivään länsimetroon.

Liikenne olisi samankaltaista, mutta volyymit suurempia. Vesterbacka puhuu "supermetrosta". Lipun hinta olisi 50 euroa suuntaansa. Vuosilipun hinta olisi 1 000 euroa. Hinnat voisivat elää kysynnän mukaan.

4. Englannin kanaalin 50 kilometrin mittainen tunneli on porattu pehmeään hiekkakiveen. Helsinki–Tallinna-tunnelin, joka joudutaan kaivamaan osan matkasta kovaan graniittiin, pituus tulisi olemaan noin 80 kilometriä. Lisäksi matkan varrelle pitäisi rakentaa merelle yksi tai kaksi keinosaarta. Onko Vesterbackan esittämä 15 miljardin kokonaiskustannus realistinen?

Asiantuntija-arviot poikkeavat toisistaan ennen kaikkea hankkeen rahoituksen ja aikataulun suhteen.

Kovaan kallioperään on hyvä rakentaa tunneleita, koska kallioperän rakentamisen aikaiset lujitustarpeet ovat vähäisemmät verrattuna pehmeisiin ja huokoisiin sedimenttikiviin. Lisäksi kovan kallioperän vesivuodot ovat selvästi vähäisemmät, mikä vähentää tunnelin tiivistystarpeita ja laskee näin paljon kustannuksia.

Tunnelista tehtyjen selvitysten mukaan tunneli maksaisi arviolta 16 miljardia euroa. Hinta-arvion haarukka on 13,8 miljardista eurosta 20 miljardiin. Hintaan sisältyvät tunnelin suunnittelu ja rakentaminen sekä terminaalit, ratayhteydet ja varikot. Arvio ei sisällä junakalustoa.

5. Ajatus rautatietunnelista Tallinnaan on hyvä, mutta se vaatii suurnopeusradan Tallinnasta Puolaan. Sellaista ei nyt ole. Onko kukaan pohtinut tätä?

Rail Baltica on Baltian maiden, Puolan ja Suomen yhteinen liikennehanke, jossa rakennetaan Euroopan unionin tuella uusi noin 1 000 kilometrin pituinen ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan Varsovaan. Lisäksi hankkeeseen liittyy meritieyhteys tai rautatietunneli Tallinnasta Helsinkiin.

Liikenneministeriön mukaan Suomi aikoo liittyä osakkaaksi Rail Balticaa koordinoivaan yhteisyritykseen RB Rail AS, jotta hankkeen valmistuminen nopeutuisi.

6. Voisiko tunneli romahtaa?

Tunnelin rakentamisesta vastaisivat suomalaiset ja kansainväliset kokeneet maanalaisen rakentamisen asiantuntijat.

Suuri osa tunnelista verhoillaan paksuilla betonielementeillä, joiden avulla ehkäistään sortumisia. Suomi ei myöskään ole maanjäristysaluetta, mikä vähentää entisestään sortumisvaaraa.

Tosin tunnelit ovat niitä rakenteita, jotka säilyvät yleensä myös maanjäristyksissä.

7. Mitä jos vedet vuotavat tunneliin?

Tunnelia rakennettaessa tunnelin ja meren väliin jätetään paksu kalliokatto. Lisäksi tunnelit verhoillaan betonielementeillä.

Mahdolliset vesivuodot tapahtuvat kallioperän heikoissa vyöhykkeissä, jotka vahvistetaan ja tiivistetään tunnelin rakentamisen yhteydessä. Vuotovedet kerätään ja ohjataan hallitusti tunnelista pois.

8. Onko tunneli Helsingin ja Tallinnan välillä ekologisempi ratkaisu kuin laivaliikenne?

Tässä on otettava huomioon sekä tunnelin rakentaminen että sen käyttö.

Tunnelin rakentamisesta aiheutuviin ympäristöhaittoihin ei liene toistaiseksi ole vastausta, vaan tämä selvitetään ympäristövaikutusten arvioinnissa eli YVA-raportissa. Raportin valmistumisen aikataulusta on erilaisia arvioita. Vesterbacka arvelee, että YVA-raportti ja muut lupa-asiat saadaan kuntoon parin vuoden kuluessa. Liikenneministeriön mukaan tähän menisi viidestä kuuteen vuotta.

Jos taas tarkastellaan sitä aikaa, kun tunneli on valmis, niin asiaa voi pohtia hyvinkin monesta nakökulmasta. Lähtökohtaisesti voisi sanoa, että sähköllä toimivat junat ovat ekologisempia kuin polttoaineella liikkuvat laivat. Tässä oletuksena se, että sähkö on tuotettu mahdollisimman ekologisesti.

Jutussa käytetyt lähteet: Geologisen tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntija Mika Räisänen, Uudenmaan liiton aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva, liikemies Peter Vesterbacka, liikenne- ja viestintäministeriön tiedote.

Lisää aiheesta:

Peter Vesterbackan Tallinna-tunneli on saanut 100 miljoonan euron rahoituksen – dubailaisen perheyhtiön rahat käytetään suunnitteluun ja lupiin (3.12.2018)

Helsinki–Tallinna-tunnelin rahoitusneuvottelut jo pitkällä – "Tunneli maksaa itsensä 17 vuodessa", sanoo liikemies (2.10.2018)

Helsinki–Tallinna-tunnelin hintalappu: 16 miljardia euroa – Tallinnaan 18 eurolla puolessa tunnissa (7.2.2018)

Liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijatyöryhmän keskiviikkona julkaistussa raportissa esitetään liikennepäästöjen poistamiseen yhtenä keinona uusien bensa- ja dieselhenkilöautojen myynnin lopettamista vuonna 2035. Monissa eduskuntapuolueissa raportin tavoitteita pidetään kuitenkin liian kireinä.

Pääministeripuolue keskustan kansanedustaja ja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Markku Pakkanen kysyy, onko asiantuntijatyöryhmän asettama aikataulu realistinen.

– Erityisesti tämä siirtyminen kokonaisuudessaan päästöttömään liikenteeseen, niin se vaatii kyllä suuria tekoja meiltä, Pakkanen toteaa.

Kalliit sähköautot epäilyttävät

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n kansanedustaja ja liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Katja Taimela epäilee kunnianhimoisten tavoitteiden täyttymistä.

– Voin kuvitella, että aika moni kansalainen miettii tällä hetkellä, että minkälaiset mahdollisuudet heillä on tulevaisuudessa näihin kalliisiin sähköautoihin, Taimela pohtii.

Taimela arvioi, että tavoitteiden täyttäminen vaatisi sähköautojen määrän merkittävää pomppaamista jo vuoteen 2030 mennessä.

Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman vaatii liikennepäästöjen poistamisesitysten tueksi kunnollisia laskelmia ja vaikutusarvioita.

– Kun halutaan tehdä tehokasta ilmastopolitiikkaa, niin tarvitaan vaikuttavuusarviot ja kustannuslaskentaa, liikenne- ja viestintävaliokunnassa vaikuttava Vikman huomauttaa.

Polttomoottorit historiaan?

Oppositiosta vihreiden kansanedustaja ja liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Jyrki Kasvi sanoo, että päästöjen poistamisessa on jahkailtu liikaa.

– Jos olisimme havahtuneet ilmastonmuutokseen jo parikymmentä vuotta sitten ja aloittaneet määrätiertoiset toimet silloin, niin tämä siirtymä ei olisi nyt niin kipeä, Kasvi toteaa.

Kasvin mukaan joukkoliikenteen, raideliikenteen, osuutta on lisättävä ja polttomoottoreiden käyttöä on pystyttävä vähentämään tai polttomoottoreista on jopa kokonaan luovuttava.

Lisää aiheesta:

Ministeriön työryhmä ehdottaa: uusien bensa- ja dieselhenkilöautojen myynti pitäisi lopettaa vuonna 2035

Valtio niistää autoilijoilta miljardiverot, mutta liikenteen päästöt eivät laske – Tutkijat: Bensaveroihin pakko tehdä raju korotus, joiltakin autoilta autovero pois

Äidin kahvinjuonnin vaikutuksesta lapseen on saatu uutta tietoa. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on saatu ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta siitä, miten äidin kahvinjuonti vaikuttaa raskauteen ja syntyneisiin lapsiin.

Jo aiemmin on tiedetty, että odottavan äidin kahvinjuonti saattaa aiheuttaa terveyshaittoja vauvalle. Näyttö haitoista on kuitenkin perustunut raskausajan ravitsemuskyselyistä saatuihin tietoihin, jotka ovat usein epätarkkoja.

KYSissä tehdyn tutkimuksen mukaan lapsen kofeiinialtistus pystytään mittaamaan hiuksista. Vastasyntyneen hiusnäytteestä näkee sikiöaikaisen kofeiinikertymän viimeisten raskauskuukausien ajan.

Ensimmäisten hiusnäytteistä tehtyjen mittausten perusteella näyttää siltä, että vastasyntyneet saavat odottavan äidin kahvinjuonnin kautta enemmän kofeiinia kuin aikaisemmin on arvioitu.

Suomessa juodaan kahvia enemmän kuin muualla maailmassa, joten sikiön kofeiinialtistuksen arvellaan olevan erityisen suuri suomalaisilla odottajilla.

Parhaillaan KYSissä tutkitaan uusien tietojen pohjalta, millainen yhteys kofeiinipitoisuuksilla on lapsen myöhempään terveyskehitykseen. Jo aiemmin tutkittujen haittavaikutusten lisäksi tutkijat haluavat selvittää, miten altistus vaikuttaa lapsen varhaiseen käyttäytymiseen, kuten nukkumiseen ja levottomuuteen.

Kys arvioi mukaan runsaan kahvinjuonnin raskauden aikana aiheuttavan lapselle kasvavan riskin vakaviinkin kehityshäiriöihin, kuten ennenaikaiseen syntymään, pienipainoisuuteen ja jopa joihinkin harvinaisiin lapsuusiän syöpiin.

Vaikka kofeiini on yhdistetty monenlaiseen haittaan, raskaana olevien ei ole syytä olla huolissaan, sanoo tohtorikoulutettava Lauri Uusitalo.

– Näyttö haittojen ja kofeiinin yhteydestä on tähän saakka ollut hyvin hataraa, epäselvää ja ristiriitaistakin. Vaikka äidit käyttävät kofeiinia suosituksia enemmän, meille syntyy terveitä ja normaaleja lapsia. En olisi kovin huolissani.

Uudella menetelmällä voidaan mitata myös muun muassa lääkkeiden ja päihteiden päätymistä kohdussa kasvavaan lapseen.

Eurooppalainen suositusraja kofeiinin saannille raskausaikana on noin 2–3 kupillista suodatinkahvia päivässä. KYSin mukaan tätä suurempi kofeiinimäärä voi vaikuttaa haitallisesti syntyvän lapsen terveyskehitykseen.

KYSin KuBiCo-tutkimukseen osallistuneista äideistä jopa yli 40 prosenttia sai ravitsemuskyselyn perusteella kofeiinia raskausaikana yli suositusrajan.

Hiustutkimusten tuloksia julkaistaan laajemmin alkuvuonna. Tutkimukseen on osallistunut 2900 äitiä.

Kuopiolainen Marika Airila on yksi tutkimukseen osallistuneista äideistä. Tutkimuksen mukaan hän on tyypillinen ensisynnyttäjä, sillä hän juo kahvia huomattavasti vähemmän kuin uudelleen synnyttäjä.

– Juon ehkä yhden niin sanotun mummonkupillisen päivässä. Joskus ehkä kaksi tai kolme kupillista, Airila kuvailee.

Airila ei ole yllättynyt siitä, että raskaana ollessa kofeiinin suositusrajat voivat paukkua.

– Suomalaiset juovat muutenkin paljon kahvia ja väsyneenä äidillä voi kovasti tehdä mieli kahvia.

Airilan tyttäreltä, nyt vuoden ikäiseltä Martalta otettiin hiusnäyte syntymän jälkeen. Perhe ei kuitenkaan saanut tietää omia henkilökohtaisia tuloksia näytteistä.

– Minusta on tärkeää osallistua tällaisiin tutkimuksiin ja minusta on aina ollut mielenkiintoista lukea tiedeuutisia. Myöhemmin voi sanoa, että minä osallistuin tuohon tutkimukseen, Airila kertoo.

Äiti toteaa, että osallistuminen vaatii vähän sitkeyttä ja aikaa, sillä pitkiä tutkimuskyselyitä tulee siihen asti kunnes Martta on täysi-ikäinen.

Tutkimukseen osallistuneita seurataan seuraavien viiden vuoden ajan. Tohtorikoulutettavan Anni Lehtosen tarkoitus on selvittää kofeiinin vaikutuksia lapsen terveyteen ja selventää raskausajan ruokavalion suosituksia.

Tutkijat haluavat myös selvittää, voiko kofeiinilla olla vaikutuksia lapsen käyttäytymiseen kuten nukkumiseen ja levottomuuteen.

Juttua täydennetty kauttaaltaan 14.12.2018 klo 14:21.

OP:n nettipalvelut ovat palautuneet normaaleiksi, kertoo OP:n ulkoisen viestinnän johtaja Lotta Ala-Kulju.

Noin kaksi tuntia kestänyt häiriö haittasi nettipankin lisäksi maksamista kortilla sekä käteisen nostamista.

Ala-Kuljun mukaan kyse oli sisäisten taustajärjestelmien teknisestä viasta eikä järjestelmiä vastaan tehty mitään ulkoista hyökkäystä.

– Valitettavasti häiriö sattui pahaan aikaan asiakkaiden ollessa jouluostoksilla, ja pahoittelemme sitä, sanoo Ala-Kulju.

Helsinkiläisessä ruotsinkielisessä yläkoulussa töissä ollut opettaja on tuomittu vuoden ja kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen yhdeksästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Lisäksi opettaja tuomittiin maksamaan 1 500 euroa korvauksia kärsimyksestä yhdelle asianomistajalle ja neljälle muulle 1 200 euroa kullekin.

Oikeuden mukaan rikokset liittyvät tapahtumiin vuosina 2013–2017 .

43-vuotias miesopettaja kiisti syytteet oikeudessa. Hänen mukaansa oppilaiden koskettamisessa on ollut kyse hieronnasta tai muusta auttamisesta ilman seksuaalista tarkoitusta.

Opettaja oli oikeuden mukaan lähettänyt nuorille pojille homoseksuaalisia kuvia ja viestejä. Hän oli saanut kirjallisen varoituksen jo vuonna 2014, mutta oli siitä huolimatta viestitellyt oppilaiden kanssa sopimattomalla tavalla. Lisäksi hän oli kosketellut oppilaita luokassa.

Koulu teki rikosilmoituksen opettajasta vuoden 2017 alkupuolella.

Juttuun liittyen koulun rehtori on saanut syytteen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Rehtorin syytettä käsitellään oikeudessa vuoden 2019 puolella.

Svenska Ylen tietojen mukaan opettaja on ollut poissa opetustyöstä huhtikuusta 2017, jolloin poliisi alkoi tutkia rikosepäillyjä.

Lue lisää:

Virkarikossyytteen saanut helsinkiläisrehtori aloittaa syksyllä rehtorina Vantaalla

"Tämä on järkyttänyt perheitä" – Myös rehtorille virkasyyte helsinkiläisopettajan seksuaalirikosepäilyssä

Tio offer i fallet där Helsingforslärare misstänks för sexualbrott

HUSissa on meneillään sairaanhoitajien työn vaativuuden arviointi, jonka pohjalta arvioidaan myös näiden palkkausta.

Töölön tapaturma-aseman hoitajat ovat saaneet tiedon, että joidenkin hoitajien palkkaluokkaa alennetaan 16.12. alkaen.

Ylen haltuunsa saaman kokousmuistion mukaan hoitajat ovat tilanteesta ihmeissään, koska heidän tehtävänsä eivät ole muuttuneet.

Henkilökunta kokee tilanteen myös loukkaavana: heidän työtään ja kokemustaan aliarvostetaan. Palkkauksen kriteerit ovat hoitajille epäselviä, kuten myös se, ketkä HUSissa ovat päätöksen takana.

Kolmen viikon ylityökielto

Tällä viikolla hoitajat päättivät ryhtyä kolmen viikon ylityökieltoon.

Ylen näkemän sähköpostivaihdon mukaan osa hoitajista on huolissaan siitä, että potilasturvallisuus voi vaarantua ylityökiellon vuoksi.

Töölön tapaturma-aseman ylilääkäri Kaisa Virtanen kuitenkin vakuuttaa, että potilasturvallisuus ei vaarannu.

– Olemme tehneet erityisjärjestelyjä, joilla miehitysvajetta on saatu paikattua. Muista talon yksiköistä on saatu hoitajasiirtoja tapaturma-asemalle.

Jos sattuisi suuronnettomuus, hoitajilla olisi velvollisuus tulla töihin ylityökiellosta huolimatta.

Lääkäritkin ihmeissään palkanalennuksesta

Hoitajien palkanalennus hämmentää koko tapaturma-aseman henkilöstöä, koska tapaturma-asemalla annetaan huippuhoitoa kansainvälisellä tasolla.

Vaikka ylilääkäri Virtasen mukaan vuorot on saatu täytettyä, hän myöntää, että nykytilanne ei voi jatkua loputtomiin.

– Päätös ei tullut täältä meiltä, joten neuvottelut on aloitettu HUSin ylemmän tahon kanssa, että voisiko tätä palkkaepäselvyysasiaa saada jotenkin järjestettyä. Se on kestämätöntä mille tahansa yksikölle, jos hoitajien palkkaepäselvyyksien takia tulee tällaista.

Virtasen mukaan hoitajilla on lääkärien tuki palkkakiistassa.

– Koko sairaalan henkilökunta on hyvässä hengessä tässä mukana. Ylityökiellosta ei kanneta mitään kaunaa tai pahaa mieltä vaan yritetään mennä eteenpäin. Toivotaan, että ylemmällä tasolla saadaan nämä ongelmat ratkaistua suotuisaan suuntaan, ylilääkäri Kaisa Virtanen toteaa.

“Maailman merissä on pian enemmän muovia kuin kalaa.”

Kiertotalouteen erikoistuva Ellen MacArthurin vuonna 2016 julkaisema selvitys oli ja on edelleen karua luettavaa.

Maailman muovijäteongelmaan heräsivät myös suomalaiset. Osa alkoi karttaa muovia. Osittain hyvästä syystä, osittain turhaan.

Niin tein minäkin.

Jossain kohtaa operaatio alkoi muuttua jo niin vaikeaksi, että kaupassa alkoi lähinnä naurattaa.

– Jos jättää kaupassa sen muovipakkauksen ostamatta, niin ei se meren muovi sillä vähene, koska ei se minun muovipakkaus ikinä päädy sinne mereen, toteaa tapaamani Sitran kiertotalous-asiantuntija Riitta Silvennoinen.

Omat muovini eivät päätyneet mereen, mutta viskasin ne kyllä käytön jälkeen suloisesti sekajätteisiin. Turhan muovin välttelyn sijaan päätinkin tehdä tässä asiassa korjausliikkeen. Yllä olevasta videosta pääset katsomaan, miten noviisilta onnistui muovin kierrätys.

Lue myös:

Onko tekninen paita muoviroska, miksi pakasterasia ei kuulu kierrätykseen? 12 kysymystä ja vastausta muovin keräyksestä

Nainen vältteli kuukauden muovia ja kertoo nyt vinkkinsä arkeen

Onko tämä 19-vuotias ratkaissut valtamerten muoviongelman?

Vahvaan tunnistautumiseen perustuvat Trafin sähköiset asiointipalvelut avattiin uudelleen lauantaiaamuna. Kaikki viraston verkkopalvelut jouduttiin sulkemaan viime sunnuntaina, kun oli käynyt ilmi, että kuluttajatiedot-verkkopalvelu saattoi uhata ihmisten tietosuojaa.

Lauantaina käyttöön palautettiin vahvan tunnistautumisen takana olevat palvelut eli esimerkiksi ajokorttipalvelut, ajoneuvoverotuksen palvelut ja ajoneuvojen rekisteröintipalvelut.

Trafin ongelmat vaikeuttivat etenkin autokauppaa, ja lauantaina ihmiset käyttivätkin eniten juuri autojen rekisteröintiin liittyviä palveluja.

– Kävijöitä on itse asiassa ollut aika maltillisesti, eikä meille ole tullut ilmoituksia mistään ongelmista, Trafin viestintäjohtaja Marjo Jäppinen sanoo.

Kuluttajatietopalveluiden turvallisuutta selvitetään vielä

Kuluttajatietopalvelut, joista kohu Trafin ympärillä sai alkunsa, pysyvät kuitenkin yhä kiinni. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan vielä ei ole tietoa siitä, milloin ne avataan taas yleisölle.

Trafin pääjohtaja Mia Nykopp irtisanoutui jupakan vuoksi tehtävästään torstaina. Lisäksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies on ottanut asian käsittelyynsä.

Lue lisää:

Analyysi: Trafi-kohun suurin syy on se, että koko Suomi on toivottoman löperö

Australia tunnustaa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Pääministeri Scott Morrisonin mukaan maan hallitus tunnustaa Länsi-Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi, mutta Australia ei aio siirtää sinne lähetystöään ennen kuin on olemassa rauhansopimus.

– Australia tunnustaa Itä-Jerusalemin Palestiinan pääkaupungiksi vasta sen jälkeen, kun kahden valtion ratkaisu on tehty. Australian suurlähetystöä ei siirretä Tel Avivista ennen sitä, Morrison sanoi.

Maan hallitus perustaa puolustus- ja kauppatoimiston Jerusalemiin ja alkaa etsiä myös sopivaa paikkaa suurlähetystölle.

Ensimmäisenä vastaavan tunnustuksen on tehnyt Yhdysvallat, joka on jo avannut oman lähetystönsä Jerusalemissa. Presidentti Donald Trump sai päätöksestään voimakasta kritiikkiä sekä palestiinalaisilta että muilta valtioilta.

Guatemalan presidentti puolestaan ilmoitti viime vuoden jouluaattona maansa siirtävän suurlähetystönsä Jerusalemiin. Myös Brasilia on ilmoittanut haluavansa siirtää oman lähetystönsä Tel Avivista Jerusalemiin. Brasilia ilmoitti aikeestaan marraskuun alussa.

Lähetystöjen siirtämisaikeet ovat kuohuttaneet jo yli vuoden. Yhdysvaltain päätös sai laajaa vastustusta länsimailta, arabimailta ja palestiinalaisilta.

Sekä israelilaiset että palestiinalaiset pitävät Jerusalemia pääkaupunkinaan. Kaupungissa on sekä muslimien että juutalaisten pyhiä paikkoja.

Lue myös:

Miksi Jerusalem on niin tärkeä? Viisi kysymystä pyhänkaupungin asemasta ja sen merkityksestä

Israelissa juhlittiin USA:n Jerusalemin-lähetystön avajaisia– Gazan rajalla kymmenien mielenosoittajien kerrotaan kuolleen Israelintulituksessa

Brasilian presidentti haluaa siirtää maansa suurlähetystönTel Avivista Jerusalemiin

Australia harkitsee siirtävänsä lähetystönsä Tel AvivistaJerusalemiin

Arabimaat tuomitsevat Trumpin Jerusalem-tunnustuksen –vaativat muita maita tunnustamaan Palestiinan

Myös Guatemala siirtää lähetystönsä Jerusalemiin

Israelissa riemuittiin, arabimaat pöyristyivät – TrumpinJerusalem-päätös repi hajalle Lähi-idän rauhanprosessin

Hei Uutisvahdin käyttäjä! Näet animoidut kuvat, kun avaat jutun selaimeen oikean alakulman valikosta.

Rivit pomppivat silmissä. Lukeminen on hidasta.

Kun olet päässyt lauseen loppuun, on sen alku jo livennyt mielestä. Vieraat kielet tuntuvat mahdottomilta. Vaikka olet matematiikassa haka, mokaat kokeen, koska kaikki aika kuluu tehtävänantojen lukemiseen.

Muun muassa näin lukivaikeudet vaikeuttavat ihmisten arkea. Tutkijat arvioivat, että oppimisvaikeuksia on noin 5–10 prosentilla suomalaisista. Tarkkaa lukua ei ole, koska raja lukihäiriön ja heikon lukutaidon välillä on häilyvä.

Osaatko kuvitella, millaista lukeminen on lukivaikeuksien kanssa?

Näiden simulaatioiden avulla voit saada pienen tuntuman siihen, miten arki lukihäiriön kanssa sujuisi. Simulaatiot on kehitetty oppimishäiriöiden asiantuntijoiden avulla, ja ne edustavat yleisiä oppimisvaikeuksien ilmenemismuotoja.

Ne eivät kuitenkaan päde kaikkiin lukihäiriöisiin, sillä lukivaikeuksien kirjo on suuri. Jollekulle se tarkoittaa oikeinkirjoituksen pulmia, toiselle taas ääneen lukeminen on haastavaa.

Kokeile, selviätkö simulaatioista tuskastumatta.

Saitko äskeisestä selvää?

Lukivaikeus voi tehdä lukemisesta sekavaa ja hidasta. Tyypillisesti kaksoiskonsonanttien ja -vokaalien hahmottaminen on hankalaa. Lukijasta voi tuntua, että rivit pomppivat. Riimit ja sanaväännökset voivat tuntua käsittämättömiltä.

Seuraava haaste liittyy työmuistiin. Lue rauhassa alla oleva lause, ja lausu se sen jälkeen ääneen.

Onnistuiko pinnistelemättä?

Rajallinen työmuisti on yksi lukivaikeuteen liittyvä haaste. Se tarkoittaa sitä, että kun keskittyminen kohdistuu yksittäisiin kirjaimiin ja tavuihin, saattaa lauseen lopussa jo unohtua, mitä alussa luki. Niinpä luetun ymmärtäminen vaikeutuu. Henkilö, jolla on lukivaikeus, joutuu usein palaamaan tekstissä taaksepäin.

Kolmas haaste vaatii mielikuvitusta.

Alla näkyvät kuvat ovat järjettömiä, mutta kuvitellaan, että ne ovat tuttuja esineitä. Yritä sanoa mahdollisimman nopeasti, mitä näet kuvassa.

Jouduitko hakemaan sopivaa sanaa?

Se on tuttu tunne ihmiselle, jolla on lukivaikeus. Lukivaikeuteen voi liittyä nimeämisen vaikeus, joka näkyy erityisesti ääneen luettaessa. Vaikka ihminen lukee sujuvasti, voi nähdyn sanan hakeminen muistista ja nimeäminen ääneen tuottaa hankaluuksia.

Ei mitään tekemistä älyn kanssa

Harva enää kuvittelee, että oppimisen vaikeuksilla olisi jotain tekemistä älykkyyden kanssa. Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtorin Kenneth Eklundin mukaan ennen oli kuitenkin toisin, ja yleinen harhaluulo oli, että lukihäiriöinen on jollain tavalla tyhmä.

– Se ei selvästikään pidä paikkaansa. Tiedetään, että lukivaikeuteen liittyy normaali älykkyys. Kyse on erityisestä, spesifistä ongelmasta, joka ei liity älykkyyteen, painottaa Eklund.

Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia sekä hankaluuksia matematiikan taidoissa. Lukivaikeus on oppimisvaikeuksista yleisin ja se näyttäytyy eri ihmisillä eri tavoin (Erilaisten oppijoiden liitto).

Lukivaikeuksien syntysyyt tunnetaan yhä huonosti. Se tiedetään, että kyse on kokonaisuudesta, johon vaikuttavat geneettinen perimä, kognitiiviset taidot ja kasvuympäristö.

– Taustalla tiedetään olevan useita tekijöitä, jotka liittyvät äänteiden kuulemiseen, kirjainta vastaavien äänteiden oppimiseen sekä äänteiden ja sanojen muistista hakemiseen, sanoo Eklund.

Lukivaikeus on usein voimakkaasti perinnöllinen. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston seurantatutkimuksessa huomattiin, että jos suvussa on lukivaikeutta, on lapsella noin nelinkertainen riski saada vastaavia ongelmia muuhun väestöön verrattuna.

– Tällä hetkellä tunnetaan jo toistakymmentä geeniä, jotka on liitetty lukivaikeuteen. Sitä ei tiedetä, miten nämä geenit tarkalleen toimivat ja millä tavalla ne aktivoituvat lukivaikeuksina, Eklund toteaa.

Lukivaikeudet voivat johtua myös siitä, että kielelliset edustukset aivoissa ovat epätarkkoja. Esimerkiksi sanat "tuuli" ja "tulli" saattavat kuulostaa samalta. Epätarkkuus vaikuttaa lukemiseen ja etenkin luetun ymmärtämiseen.

Joskus tuntuu, että ihanko oikeasti, eikö teillä ole muuta tekemistä? Heli Turja

Oppimisvaikeus on sitkeä elämänkumppani, joka hankaloittaa monia asioita. Jyväskylässä toimivan oppimisvaikeuksien tutkimusyksikkö Niilo Mäki -instituutin ja Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan oppimisvaikeuksilla on selvä yhteys psyykkiseen hyvinvointiin ja menestykseen opinnoissa ja työelämässä.

Tutkimuksessa havaittiin, että lapsilla, joilla todettiin oppimisvaikeuksia, oli aikuisena enemmän psyykkisiä ongelmia ja hankaluuksia opinnoissa ja työelämässä kuin väestöstä poimitulla verrokkiryhmässä. Oppimisvaikeusryhmän ihmiset myös sairastivat enemmän.

Yliopistonlehtori Tuija Aron mukaan tulokset osoittavat, että lapset ja nuoret tarvitsevat henkistä tukea ja ohjausta opinnoissa ja ammatinvalinnassa.

"Mikään ei ärsytä niin paljoa kuin kirjoitusvirheet"

"Opettele kirjoittamaan ja tule sitten vasta pätemään. Argumentoinnilta häviää uskottavuus, kun sen tekee alkeellisten kirjoitusvirheiden kera."

"On oman äidinkielensä kunnioittamista kirjoittaa oikein. On häpeä, ettei edes aikuiset ihmiset osaa kirjoittaa enää."

"Korjasin tekstisi, koska et näköjään osaa kirjoittaa. Itse sisällössä ei ole järjenhiventäkään."

"Mikään ei ärsytä niin paljoa kuin kirjoitusvirheet."

"Opettele kirjoittamaan. Avioliittolaki on yhdyssana."

Jos oppimishäiriö tekee lukemisesta piinaavaa, voi sitä olla myös kirjoittaminen. Yllä olevat kommentit ovat aitoja poimintoja Facebook-keskusteluista. Näppäin-, pilkku- tai yhdyssanavirheen tekijä saa helposti kuraa niskaansa, ja varsinainen keskustelunaihe jää pilkallisen sanailun jalkoihin.

Kirjoitusvirheiden bongaaminen on joillekin jopa niin suurta hupia, että asian ympärille on muodostunut kokonaisia ryhmiä.

Toukokuussa ivan kohteeksi joutui kansanedustaja ja bisnesmies Harry Harkimo, joka kommentoi Twitterissä sote-asioita – kirjoitusvirheiden kera.

Seuraavassa twiitissään Harkimo kertoi rehellisesti lukivaikeudestaan. Se aiheutti raivoisan keskustelun, jossa poliitikkoa puolustettiin ja kirjoitusvirheiden merkitys kyseenalaistettiin voimakkaasti.

Kaikilla some-keskustelijoilla ei tietenkään ole lukihäiriötä, vaan osa kirjoittaa väärin huolimattomuuttaan tai laiskuuttaan. Ani harvoin toisilleen tuntemattoman keskustelijat kuitenkaan tietävät, millainen ihminen lyöntivirheiden takana on.

Ilmiön on huomannut myös Erilaisten oppijoiden liiton projektipäällikkö Heli Turja, jolla on itselläänkin lukihäiriö. Turja muistuttaa, että "luki-ihmiset" kyllä tietävät, että virheitä sattuu – siitä ei tarvitse muistuttaa.

– Joskus tuntuu, että ihanko oikeasti, eikö teillä ole muuta tekemistä? Ymmärrän, että tarkkoja ihmisiä ärsyttää, mutta kohtuus kaikessa. Niin kauan kuin viesti on ymmärrettävä, kaikki on hyvin.

Myös toimittajana työskennellyt Turja otti nuorempana kirjoitusvirheet raskaasti. Vaikka tekstiä oikoluettiin kuinka paljon, kirjoitusvirheiltä ei voinut aina välttyä.

– Ärsytti, jos joku jäi kikkailemaan muotoon ja lillukan varsiin, vaikka viesti olisi tärkeä, Turja harmittelee.

Kekseliäitä apukeinoja

Lukivaikeuksia ei voi parantaa, ja tutkijoiden yritykset löytää tehokkaita keinoja lukemisen sujuvoittamiseksi ovat olleet toistaiseksi laimeita. Kenneth Eklundin mukaan lukemisen sujuvuutta on pyritty parantamaan erilaisilla kokeiluilla.

Niissä lukeminen on nopeutunut tiettyjen tavujen kohdalla, mutta tökännyt taas vieraamman tavun kohdalla.

– Se ei ole helppo asia puuttua, sanoo Eklund.

Tutkija pitää tärkeimpänä lukivaikeuksien apukeinona sitä, että kiinnostus lukemiseen pysyisi yllä ja hidaskin lukija tarttuisi säännöllisesti kirjaan tai lehteen. Sillä voi edesauttaa lukutaidon kehittymistä ja sitä kautta lieventää lukivaikeuksia. Jos lukeminen tuntuu tukalalta, voi motivaatio olla kuitenkin alhaalla.

– Siksi on pyritty tukemaan lasten minäkäsitystä lukemisen suhteen. Siellä on havaittu pieniä hyötyjä.

Toivoisin, että meillä kaikilla olisi vapaus ilmaista itseään. Ei suotta tartuta pilkkuvirheisiin. Hanna Pöyliö

Jotta lukivaikeuksien kanssa elävät eivät jäisi altavastaajiksi opinnoissa ja työelämässä, on heidän keksittävä apukeinoja. Näin teki muun muassa iiläinen abiturientti, joka loi itselleen oman opiskelutekniikan.

Se kannatti, sillä Iida-Maria Huhta menestyi ylioppilaskirjoituksissa hienosti – lukivaikeudesta huolimatta.

Neuvoja ja apuvälineitä on tarjolla paljon. Esimerkiksi Erilaisten oppijoiden liitto on koonnut Apuvälinekeskus-sivuilleen muun muassa keskittymistä, lukemista ja kirjoittamista helpottavia apukeinoja. Moni hyödyntää esimerkiksi tietokoneen saneluohjelmia, automaattista oikolukua ja rivikalvoja.

Tärkeää olisi, että lukivaikeuksien kanssa elävä ihminen ei joutuisi pelkäämään asian vaikutusta arkielämään. Moni pärjää lukihäiriön kanssa hyvin, kunhan varaa hieman lisäaikaa lukemiseen ja kirjoittamiseen.

Jyväskylän Niilo Mäki -instituutin tutkija Hanna Pöyliö toivoisi, että sosiaalisessa mediassa keskustelijat olisivat armollisempia toisilleen.

– Toivoisin, että meillä kaikilla olisi vapaus ilmaista itseään. Ei suotta tartuta pilkkuvirheisiin, Pöyliö sanoo.

Autoliiton perinteinen tiepalvelutempaus Operaatio Lumihiutaleen yhteislähtö starttasi tänään Kemistä ja Helsingistä. Päivystystä on järjestetty vuodesta 1969. Jo 50. kertaa käynnistyvän tempauksen suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Vapaaehtoiset tiepalvelupäivystäjät ovat operaation aikana lähtövalmiudessa auttamaan tien päälle pulaan joutuneita. Tehostettu päivystys jatkuu 1. tammikuuta saakka.

Tyypillisiä avustustehtäviä joulunaikaan ovat ovien avaukset avainten jäätyä sisälle autoon, renkaan vaihdot ja polttoaineen viennit.

– Kyllä ne on iloisia juttuja, kun saa autoilijan jatkamaan matkaa ja pelastettua -30 asteen pakkasesta, ne lämmittää mieltä, neljättä vuosikymmentä vapaaehtoistyötä tekevä Tapio Ruokamo kertoo.

Pohjois-Suomessa toimintaa pyörittää pääosin pitkään mukana olleet vapaaehtoiset. Viime vuosina mukaan on onneksi tullut myös nuoria.

– Ukkoutuminen vielä uhkaa, että hyvä olisi saada vielä lisää nuoria mukaan. Meidän alueella on onneksi tullut muutamia nuoria mukaan, että saadaan tätä perinnettä jatkettua, Kempeleestä saapunut Marko Laine toteaa.

Autoliitto muistuttaa autoilijoita siitä, että etenkin pidemmälle matkalle lähtiessä auto olisi huollettu, nesteet tarkistettu, polttoainetta riittävästi tankissa ja kaiken varalta mukaan olisi syytä pakata ylimääräistä vaatetusta sekä termospulloon lämmintä juotavaa.

– Apua odottaessa ensimmäinen seuraan pyrkivä on kylmyys, Laine muistuttaa.

Jos kuitenkin ongelmia tien päällä tulee, Autoliiton Operaatio Lumihiutaleen palvelukeskukseen saa yhteyden numerosta 0200 8080 ( 1,95€/min + mpm tai pvm, jonotus on maksuton).

Kalifornian osavaltio Yhdysvalloissa on päättänyt, että osavaltion alueella saa vuodesta 2029 lähtien ottaa käyttöön vain päästöttömiä linja-autoja.

Kaikkien osavaltion linja-autojen on oltava päästöttömiä vuodesta 2040 alkaen. Osavaltion ilman laadusta vastaavan lautakunnan (California Air Resources Board, CARP) päätös oli yksimielinen.

Kalifornia on ottanut käyttöön muita osavaltioita tiukemmat ilmastomääräykset. Myös linja-autoja koskeva päätös on ensimmäinen Yhdysvalloissa.

Tässä vaiheessa osavaltiossa rekisteröidyistä 12 000 linja-autoista vain 153 on päästöttömiä.

Päästöttömät, eli käytännössä sähkö- tai polttokennokäyttöiset linja-autot ovat tässä vaiheessa maakaasu- tai diesel-busseja kalliimpia, mutta niiden polttoaine ja huolto ovat halvempia. Lautakunta toivoo, että luomalla kysyntää, autojen hinnat laskevat. Saman toivotaan auttavan myös päästöttömien kuorma-autojen halventumiseen.

Vain seitsemän prosenttia kaikista Kalifornian teillä liikkuvista ajoneuvoista kuuluu raskaaseen liikenteeseen, mutta niiden päästöt muodostavat 20 prosenttia kaikista liikenteen kasvihuonekaasujen päästöistä, kertoo San Francisco Chronicle -lehti.

Päästöttömyyden toivotaan tuovan helpotusta myös saasteongelmaan, joka on suurkaupungeissa suuri ongelma.

Kaikki sähkö uusiutuvilla 2045

Kalifornia aikoo myös tuottaa viimeistään vuonna 2045 kaiken sähkönsä uusiutuvilla tuotantotavoilla. Kuvernööri Jerry Brown allekirjoitti asiaa koskevan lain syyskuussa.

Kalifornian linja-autoyhtiöiden yhteisjärjestö Transit Association kannattaa ajoneuvojen päästöttömyyttä. Järjestö esittää huolensa siitä, riittääkö bussien suorituskyky. Järjestö kysyy myös, onko osavaltiolla varaa muutokseen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vastustaa Kalifornian muita tiukempia ympäristönormeja ja on halunnut lakkauttaa osavaltion erioikeuden niihin. Osavaltion lainsäätäjät ja ilmastolautakunta ovat puolustaneet sääntöjä ja ilmoittaneet autoyhtiöille, että niiden tulee noudattaa Kalifornian sääntöjä riippumatta liittovaltion kannanotoista.

Ahdistaako muovi? Kuulut suomalaisten enemmistöön – Kokosimme seitsemän ratkaisua maailman muoviongelmaan ja selvitimme, voivatko ne toimia

Kolme neljästä suomalaisesta sanoo uudessa kyselyssä olevansa huolissaan tai erittäin huolissaan muovin määrästä maailmassa. Lue jutusta, ratkeaako muoviongelma kierrättämällä, uusilla materiaaleilla, pakkaussuunnittelulla vai kierrätyslaitosten uudella teknologialla.

Nuori nainen häpesi työtään ja toivoi, ettei kukaan tuttu tule vastaan – Tutkija: Työltä odotetaan toisinaan liikaa

Miira Kuja-Panula hämmästyi omia häpeän tunteitaan työssä. Tutkijan mukaan se kertoo vääränlaisuuden kokemuksesta.

110 vuotta suodatinkahvia – kotirouva Melitta Bentz havaitsi, että kitkeryys katoaa kahvista, kun kahvinporot eivät lillu kupissa

Paljon onnea suodatinpussi! 110 vuotta sitten kotirouva Melitta Bentz havaitsi kitkeryyden katoavan kahvista, kun porot eivät lillu kupissa.

Dresdeniläisen perheenäidin ystävät kehuivat kahvia, jonka veden hän oli kaatanut poikansa kouluvihkon imuparin läpi. Kahvinsuodatin oli syntynyt.

Desibelimittari näytti yli satasen lukemaa uudessa IMAX-salissa – Kuuloliitto: "Vapaa-ajalla ei pitäisi joutua olemaan huolissaan siitä, että kuulo menee"

Yle pyysi asiantuntijaa mittaamaan IMAX-elokuvan desibelejä. Äänenpaineet eivät ylittäneet sosiaali- ja terveysministeriön asettamia kuulovaurion riskirajoja.

Yle selvitti: Tällaisia ovat Oulun seksuaalirikoksista epäillyt

Ylen A-studio selvitti Oulun seksuaalirikoksista epäiltyjen miesten taustoja. Osa heistä on ollut Suomessa pitkään.

Kaurajuoman hiilijalanjälki voi olla yhtä suuri kuin lehmänmaidon – jos näin on, miten se voi olla mahdollista ja onko sillä merkitystä?

Yhden meijerin mukaan kauramaidon hiilijalanjälki on vain viidennes lehmänmaidon aiheuttamista päästöistä. Toisen mukaan kauramaidon hiilijalanjälki on yhtä suuri kuin lehmänmaidon. Ketä kuluttajan pitäisi uskoa?

Kun teinit saavat valita taidenäyttelyn teokset, lopputulos voi olla todella monipuolinen. Näin kävi ainakin turkulaisessa Aboa Vetus & Ars Nova -museossa, jossa kahdeksasluokkalaiset valitsivat eli kuratoivat teokset uusimpaan näyttelyyn.

Yläkoululaisten käytössä oli taidemuseon kokoelma, johon kuuluu noin 650 teosta sekä ulkomaisilta että kotimaisilta taiteilijoilta. _Koululaiset kuraattorein_a -näyttelyyn valikoitui kolmisenkymmentä taideteosta. Museolehtori Janna Jokelan mukaan näyttely tuo uudenlaisen näkökulman museon taidekokoelmaan.

– Kahdeksasluokkalaiset ovat tehneet sellaisia valintoja, mitä ei ole aikaisemmin tehty. Täällä on esillä teoksia, jotka eivät ole olleet näytillä pitkiin aikoihin tai jopa koskaan, sanoo Janna Jokela.

Kaarinalaisen Vilma Halavan mielestä näyttelyn mielenkiintoisin taulu on Timur Novikovin Viimeinen puu.

– Tämä kuvaa sitä, miten tulevaisuuden maailmassa tulee käymään. Puita kaadetaan. Tässä on hienosti kuvattu tyhjyyttä ja yksinäisyyttä, sanoo Halava.

Taide ihastuttaa, ärsyttää ja kummastuttaa. Jokainen kokee sen omalla tavallaan. Tämä näkyy näyttelyssä, kun esillä on myös kasiluokkalaisten kommentteja taideteoksista.

Raisiolainen Ville Tapanainen seisoo Juhani Linnovaaran Valon vangitsija -taulun edessä.

– Tämä on hyvin ahdistava taulu. Hyvin mystinen. Siinä on selittämätön valonsäde, jolle ei löydy lähdettä, sanoo Tapanainen.

Näyttely on syntynyt valtakunnallisen Taidetestaajat-hankkeen myötä. Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto vievät hankkeessa kahdeksasluokkalaisia vierailulle taidelaitoksiin.

Esimerkiksi Aboa Vetus & Ars Nova -museossa on tämän ja viime vuoden aikana vieraillut yli 2 000 kahdeksasluokkalaista taidetestaajaa.

Taidetestaajat-hankkeen tavoitteena on tutustuttaa nuoret taiteeseen, tuoda nuorten ääni kuuluviin ja tarjota aikuisille mahdollisuus kurkistaa nuorten maailmaan.

– Osittain tarkoituksena on herättää kahdeksasluokkalaiset näkemään minkälaista kulttuuria meillä on tarjolla. Mutta tarkoituksena on myös herätellä kulttuuritoimijoita huomaamaan, mitä kasiluokkalaiset heiltä toivovat ja haluavat, sanoo museolehtori Janna Jokela.

Koululaiset kuraattoreina -näyttely Aboa Vetus & Ars Nova -museossa 14.12.2018−17.3.2019

– Ole hyvä, ota ensin lääke ja paina sitten nappia, sanoo metallinen ääni takavuosien videokasettinauhuria muistuttavasta metallilaatikosta.

Laatikon kyljessä aukeaa pieni luukku, jossa on esillä muovipikari, jonka sisällä on pari pilleriä. Raimo Kouvo ottaa pikarin ja tyhjentää sen sisuksen suuhunsa. Sitten hän painaa nappia luukun vieressä, jolloin luukku sulkeutuu.

Olemme Raimo Kouvon rintamamiestalossa Lappeenrannan Lauritsalassa. Kouvo on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin eli Eksoten kotihoitoasiakas. Viime kesänä hän otti osaa Eksoten pienimuoiseen kokeiluun, jossa testattiin lääkeautomaattien, eli älykkäiden dosettien, käyttöä kotihoidon asiakkaiden kotona.

Kouvon mukaan kokemus oli hyvä.

– Se muuutti tilannetta niin, että tiesi täsmälleen että nyt se tulee. Ja sitten vaan pillerit kurkkuun ja sillä siisti, Raimo Kouvo kuvailee.

Kouvon mukaan automaatti antoi arjen vapautta, koska pillereiden ottamiseen ei tarvinnut enää odottaa erikseen hoitajaa.

Kokeiluun osallistunut sairaanhoitaja Mella Kuosa kuvailee tilannetta samalla tavalla omalta kannaltaan: työn suunnittelun vapaus lisääntyi ja kiire vähentyi.

– Asiakas pystyi ottamaan lääkkeensä itse, joten hoitajan ei tarvinnut enää kiirehtiä sen takia asiakkaan luokse. Hän pystyi suunnittelemaan aikatauluaan vapaammin ja silti asiakkaat saivat lääkkeensä ajoissa, Eksoten sairaanhoitaja Mella Kuosa kertoo.

Lääkkeet ajallaan

Eksotella käytössä oleva lääkeautomaatti on suomalaisen Axitare-yhtiön kehittämä. Automaatti tarjoilee lääkkeet ajallaan ja muistuttaa asiakasta, jos lääkkeitä ei ole otettu. Laite on myös etäyhteydessä hoitajan kanssa niin, että hoitaja on koko ajan tilanteen tasalla siitä, onko asiakas ottanut lääkkeensä vai ei. Laitteeseen pystytään lataamaan asiakkaan lääkkeet noin parin viikon ajaksi.

Eksote aloittaa tammikuussa laajemman pilottihankkeen lääkeautomaateilla Etelä-Karjalassa, nyt mukana on 60 lääkeautomaattia. Ne jaetaan kotihoidon asiakkaina olevien vanhusten koteihin Lappeenrannassa, Imatralla ja Ruokolahdella.

Panokset uuteen teknologiaan

Lääkeautomaattikokeilu on osa Etelä-karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten aikomusta tuoda voimakkaasti uutta teknologiaa erityisesti vanhusten kotihoitoon. Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkosen mukaan tämä on käytännössä ainoa keino padota kohoavia sote-kustannuksia.

– Voimme rakentaa tulevaa toimintaa enää vain teknologian käytön lisäämisellä. Ei ole oikeastaan enää mitään muuta suuntaa jäljellä, Pentti Itkonen väittää.

Itkosen mielestä tutkimus- ja kehitysrahat eivät nykyään kuitenkaan kohdistu oikein. Rahaa suunnataan erikoissairaanhoidon kalliisiin teknologisiin järjestelmiin, vaikka paljon suuremmat tulokset uuden teknologian avulla olisi saatavissa perusterveydenhuollossa ja erityisesti vanhusten kotihoidon kehittämisessä.

– Yliopistosairaaloiden robottikirurgiaan, tekoälyyn, kasvonsiirtoihin ja muuhun satsataan erittäin paljon. Nekin ovat hyviä asioita, mutta kansakunnan kannalta suurimmat hyödyt saataisiin investoimalla uuteen teknologiaan kotiin annettavissa palveluissa, Itkonen sanoo.

Suuret säästömahdollisuudet

Itkosen näkemys saa tukea myös tutkijoilta.

– Kyllä se totta on, että tässä asiassa ollaan menty erikoissairaanhoito edellä, Jyväskylän yliopiston professori Pekka Neittaanmäki sanoo.

Neittaanmäen tutkimusryhmä julkisti kesäkuussa tutkimuksen sote-palveluiden tehostamisesta tekoälyn ja informaatioteknologian avulla. Tutkimus näkee suuret säästömahdollisuudet uuden teknologian käyttöönotolla sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sote-kustannuksia voitaisiin tutkimuksen mukaan hillitä 2,5–5,5 miljardia euroa vuosina 2019-2028.

Neittaanmäki korostaa erityisesti ennaltaehkäisevän sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä.

– Ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisellä voi olla paljon suurempi vaikutus, kuin jos samalla summalla kehitettäisiin erikoisterveydenhuoltoa, professori Pekka Neittaanmäki sanoo.

– Resursseja pitäisi suunnata tällä tavalla panos-tuotos-ajattelun kautta, professori Neittaanmäki sanoo.

Pikkujouluaika saa suomalaiset hyppäämään humalassa ratin taakse – ainakin poliisin mukaan rattijuopumuksia esiintyy viikonloppuisin eniten marras-joulukuussa.

Tällä kertaa vuorokauden mittaisessa poliisin tehovalvonnassa rattijuopumuksesta kärähti ympäri Suomea yhteensä 78 kuljettajaa. Näistä 25:ttä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. Tämä on vähemmän kuin kuukausi sitten, kerrotaan poliisihallituksesta.

– Positiivista oli, että rattijuoppoja jäi huomattavasti vähemmän kiinni kuin marraskuussa. Meillä oli kaksi tehoviikonloppua ja samalla puhallutusmäärällä jäi kiinni nyt vähemmän. Se on hyvä merkki. En tiedä, onko tiedotus toimitunut vai onko niin, etteivät ihmiset ole ajaneet päissään, sanoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Kallio.

Nyt järjestetty valvontamaraton on poliisin uusi kokeilu.

– Olemme keskittyneet yleensä ilta- ja yövalvontaan, ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun otimme maratonin eli 24 tuntia. Tämä analysoidaan tarkasti ja katsomme, mihin aikaan on otettu rattijuoppoja eniten kiinni ja milloin tehty eniten puhallutuksia, sanoo Kallio.

Helsingissä puhallutus sujui aamupäivällä rauhallisesti. Tehovalvontaa pitävät tärkeänä sekä poliisi että kuljettajat itse.

– Nämä ovat tosi tärkeitä, ja kun saamme tällaista julkisuutta mukaan, niin se on ennalta ehkäisevää toimintaa sekin, toteaa ylikonstaapeli Juha Karppila Helsingin poliisista.

Miten ihmiset ovat suhtautuneet?

– Tähän ratsiaan tosi hyvin. Ovat pääsääntöisesti hyvin kiitollisia siitä, että poliisi suorittaa rattijuopumusvalvontaa.

Yhdysvalloissa Texasissa liittovaltion tuomari Reed O'Connor katsoo, että Obamacare-nimellä tunnettu terveydenhuoltolaki on perustuslain vastainen, kertoo yhdysvaltalaismedia.

The Washington Postin mukaan tuomari pitää lakia perustuslain vastaisena liittovaltion tuoreen veromuutoksen takia. Tuomarin mukaan on perustuslain vastaista, että ihmisiä vaaditaan ostamaan sairausvakuutus, eikä laki voi olla voimassa ilman sitä, kertoo New York Times.

Oppositiossa olevat demokraatit aikovat valittaa tuomarin päätöksestä. Päätös tuli useamman republikaanin, muun muassa yhden kuvernöörin, nostamassa oikeusjutussa keskushallinnon terveydenhuoltosuunnitelmaa vastaan.

Konservatiiviset republikaanit ovat pitkään vastustaneet suunnitelmaa, jonka presidentti Barack Obama vahvisti 2010.

Juttu etenee todennäköisesti Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen, jossa viisi yhdeksästä istuvasta tuomarista äänesti Obamacaren puolesta erillisessä jutussa vuonna 2012.

Trump iloitsee päätöksestä Twitterissä

Presidentti Donald Trump ehti jo tviitata asiasta.

– Vau, mutta ei yllätä, että Obamacare todettiin juuri perustuslain vastaisesti korkeasti arvostetun tuomarin toimesta Texasissa. Loistouutisia Amerikalle, hän kirjoitti.

Trump kehotti edustajainhuoneen demokraattiryhmän johtajaa Nancy Pelosia ja senaatin demokraattien vähemmistöjohtajaa Chuck Schumeria säätämään "vahvan lain, joka tarjoaa loistavaa terveydenhuoltoa".

Pelosi vastasi, että päätös on hyökkäys sairauksista kärsiviä ihmisiä ja edullisen terveydenhuollon saatavuutta vastaan.

– Republikaanit ovat täysin vastuussa tästä julmasta päätöksestä, hän sanoi.

Schumer pitää päätöksen perusteluja virheellisinä ja toivoo, että se kumotaan. Jos päätös pysyy, se merkitsee Schumerin mukaan katastrofia kymmenille miljoonille yhdysvaltaisille perheille, erityisesti sairauksista kärsiville ihmisille.

Suomen kansallisbaletin entinen johtaja ja ensitanssija Doris Laine on kuollut. Laine kuoli tänään lauantaina 87-vuotiaana.

Hän oli syntynyt Helsingissä vuonna 1931.

Tiedon Laineen kuolemasta antoivat hänen omaisensa Suomen kansallisoopperalle ja -balettille.

Doris Laine työskenteli tanssijana Kansallisbaletissa eli silloisessa Suomalaisen Oopperan baletissa vuodesta 1947, ja tanssijan ura jatkui vuoteen 1976.

Kansallisbaletin taiteellisena johtajana hän toimi vuosina 1985-1992.

Lue lisää

Dokumentti Doris Laineesta: Omin jaloin, omin sanoin

Doris Laine - tahtonainen perusti Helsingin kansainvälisen balettikilpailun

Kantapöytä: Kantapöydän taiteilijatreffeillä Doris Laine ja Heidi Almi

Kangasniemeläisen sikalan käytävillä kuljeksii valtava, vähintään neljä kertaa muita asukkeja kookkaampi emakko, jonka karsinaan huonosti käyttäytyvät possut joutuvat rauhoittumaan.

Heikki Manninen avaa sikalan oven ja astelee ensimmäisenä sikalan nurkkakarsinan portille. Manninen ryskyttää rautaporttia ja huutelee ”Sissi”-kutsuja turhaan. Puolenkymmentä porsasta väistyy tieltä ja karsinan seinustalta paljastuu valtava, tuuheakarvainen otus.

– Sissi on syönyt mahansa täyteen, eikä hevin liikahda, Heikki Manninen aprikoi.

Manninen käy välillä kauempana ja palaa maanittelemaan lemmikkiään. Tämä ei edelleenkään suostu korvaansa lotkauttamaan.

Hetken päästä isäntä palaa jälleen Sissin karsinaan ja saa vihdoin leuan ja mahan alta rapsuttamalla emakon nousemaan täyteen mittaansa. Emakko on kooltaan ylivertainen vertaistensa joukossa.

Eläinlääkärin käynti ratkaisi uran

Sissi kävelee lähes majesteetin askelin pois karsinastaan ja astelee tottuneesti käytävillä isäntäänsä ja vieraita väistellen. 400-kiloinen ruho keinuu askelten tahdissa.

– Sissi olisi vielä paljon isompi, jos se olisi porsinut. Mutta silloin sen maha roikkuisi. Nythän se on suorastaan urheilullisen näköinen.

Emakon uravalinta tapahtui hieman sattumalta joulun alla neljä vuotta sitten. Tuolloin vielä alle 100-kiloinen köriläs seurasi eläinlääkärin tarkastuskäyntiä harvinaisen uteliaana.

– Sissi kulki eläinlääkärin perässä ja näytti selvästi pohtivan, että ymmärtääkö se eläinlääkäri meistä sioista yhtään mitään.

Sissi alkoi myöhemmin kuljeksia isäntänsä perässä aina kun tämä oli sikalatöissä. Työt kutsuvat kun uusista tulokkaista paljastuu porsaita, jotka käyttäytyvät karsinatovereitaan kohti häiritsevästi.

– Pari päivää Sissin karsinassa riittää. Kun se näyttää kulmahampaitaan, häntien pureminen unohtuu.

Sissin rooli muistuttaa hieman jääkiekkoilun kirjoittamattomia sääntöjä: poliisin tehtävänä.

Tilojen määrä putoaa nopeasti

Sissi on yksi Mannisen Kangasniemellä sijaitsevan sikatilan ilopillereitä. Sikataloudella menee Suomessa huonosti.

Sikayrittäjät ry:n mukaan tänä vuonna useampi kuin joka kymmenes tila lopettaa. Taustalla on useimmiten heikko kannattavuus.

- Itse veikkaisin, että saattaa lähemmäs 20 prosenttia lopettaa, Heikki Manninen arvioi.

Sikatilojen määrä on pudonnut vuoden 2015 luvuista (1337) nopeaa tahtia. Tuhannen tilan raja rikkoutuu vuoden 2018 lopun tienoilla.

–Tilanne on kannattavuuden suhteen niin olematon viime kesän ja toissa kesän jäljiltä, ettei kenelläkään riitä perinnöt eikä perämetsät pitämään tätä touhua yllä, Manninen puhisee.

Suomen sikatiloilla kaksi edelliskesää olivat poikkeuksellisen hankalia. Kesällä 2017 peltoja vaivasi kosteus, viime kesänä kuivuus. Monet sikatilatkin ovat joutuneet turvautumaan ostorehuun.

– Monilla sikatiloilla tuotanto perustuu omaan viljaan. Nyt saatiin tarvittavasta rehusta vain 10-20 prosenttia. Viljan vähyys teki sen, että ostorehun hinta pomppasi 125 eurosta jopa 200 euroon tonnilta.

Sukupolvenvaihdos piti laittaa jäihin

Mannisen tilalla kannattavuutta on saatu kohennettua kolmen sikatilan yhteisen porsitussikalan yhteistyöllä sekä jalostamalla ja myymällä omat porsaat suoraan kuluttajille. Silti tulevaisuus on vaakalaudalla.

– Kannattavuus romahti Krimin valtauksen jälkeen kun vienti loppui ja markkinoille tuli paljon sianlihaa. Meillä on sukupolvenvaihdos jo pitkälle suunniteltu, mutta se laitettiin jäihin. Ei niin mukavia ihmisiä kuin tytär ja vävy ovat, viitsi tällaiseen liriin laittaa, Manninen pohdiskelee.

Viime kesä raapaisee melkoisen siivun myös kangasniemeläisen tilan katteesta, vaikka rehua saatiin talteen kohtuullinen määrä.

– Meidän huushollissa menee miljoona kiloa jyviä vuodessa. Rehukustannus nousi lähes 70 000 euroa vuodessa. Siinä ei paljon neuvotella, se on maksa tai lopeta -asetelma.

Mutta palataanpa lopuksi vielä Sissin edeltäjään. Veli Pontevaksi ristitty emakko kasvoi kahdeksanvuotisen elämänsä aikana lähes 500-kiloiseksi.

– Veli Ponteva oli ensimmäinen poliisimme. Se on haudattu tuonne rakennuksen taakse ja väitän, että sen haudalla on itketty enemmän kuin monen sukulaisen haudalla, Manninen veistelee.