Uudenvuoden juhlijoiden kannattaa varautua aattoiltana lumimyräkkään ja voimakkaaseen tuuleen.
Tämänhetkisten ennusteiden mukaan maanantaina ja tiistaina Suomen yli pyyhkäisee lumisadealue. Myös tuulen ennustetaan voimistuvan.
Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan uudenvuodenaattona päivällä koko maassa on vielä poutaista. Etelässäkin pakkasta voi olla jopa yli 10 astetta, Koskela ennustaa.
Illaksi Länsi-Suomesta vyöryy maan yli lumisadealue, joka levittäytyy yöhön mennessä myös lähes koko maahan. Vain Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa voi olla poutaista. Samalla tuuli voimistuu.
Yle
Koskelan mukaan valtaosa sateista tulee lumena. Länsi- ja lounaisrannikolla sade voi tulla räntänä.
Koskela kuitenkin huomauttaa, että matalapaineen reitissä on vielä epävarmuutta, minkä takia sateiden tarkka ajoitus eri puolilla maata on vielä epävarmaa.
– Juhlijoiden kannattaa seurata sääennusteita, Koskela kehottaa.
Ilmatieteen laitoksen mukaan voimakas tuuli voi haitata rakettien lähettämistä etenkin maan etelä- ja keskiosissa. Tuuli myös lisää kylmän tuntua.
Lämpötila on vuoden vaihtuessa etelässä ja lännessä nollan ja -5 asteen välillä ja idässä ja pohjoisessa -5 ja -10 asteen välillä.
Uudenvuodenpäivänä myös ajokeli voi olla runsaan lumentulon vuoksi huono maan etelä- ja keskiosissa.
Seuraavana päivänä eli uudenvuodenpäivänä lumisade jatkuu pitkälle päivään ja tuuli voimistuu entisestään.
Kun kokkolalainen Pekka Kuusansalo aikanaan meni yhteen vaimonsa kanssa, hän muutti samalla perinteikkääseen, jatkosodan aikana valmistuneeseen kerrostaloon, jonka parkkihalli ei miestä miellyttänyt.
– Kaikki oli harmaata betonia. Minä tykkään väristä, niin vaatteissa kuin elämässä muutenkin!
Matkalla Brysselissä Kuusansalo ihasteli rakennuksia, joiden seinissä Hergen Tintti-hahmo on saanut lähes kansallissankarin roolin. Siitä lähti idea: parkkihalli saisi täyttyä Kuusansalon lapsuuden ja nuoruuden sankarien kuvista.
Mies ei jäänyt aikailemaan: hän kysyi taloyhtiön hallitukselta luvan ja ammattiopiston rehtorilta pohjamaalien jämiä. Ne saatuaan hän alkoi vedellä harmaata betonia piiloon. Kaikkiaan urakka vei vuosia, mutta tuloksena on ainutlaatuinen parkkihalli.
Nykyään seinien kaunistaminen eri tavoin on arkipäiväistynyt Suomessa. Siinä missä ennen seiniä koristivat lähinnä luvattomat graffitit, viime vuosina isotkin muraalit eli seinämaalaukset ovat yleistyneet. Katutaiteesta on tullut tavallista ja graffitityöpajoista osa nuorisotyötä. Samalla siitä on toisaalta monen mielestä kadonnut särmä ja kapina.
Kyllähän sitä mukavammin töihin lähtee, kun tutut kaverit toivottavat hyvää huomenta!
Ensimmäisenä työnä syntyi tietysti Tintti. Niitä tarvittiin ensin kaksi, näyttämään rappukäytävien sisäänkäynnit. Nyt töyhtöhiuksisia lehtimiehiä on seinillä neljä.
– Kun Tintit olivat valmiit, homma lähti lapasesta.
Tintit näyttävät rappukäytävien sisäänkäynnit.Sari Vähäsarja / Yle
Kuusansalon aloittaessa oli vuosi 2001. Viimeisen hahmoista hän maalasi vuonna 2008. Kuvia on kuutisenkymmentä.
– Ota makuupussi mukaan ja nuku siellä samalla vaivalla, tokaisi vaimo jossain vaiheessa, kun mies vietti parkkihallissa pitkiä iltoja.
Pekka Kuusansalo on joutunut nuoremmille asukkaille esittelemään pinaattia syövän Kippari-Kallen.Sari Vähäsarja / Yle
Seinäkuvia varten Kuusansalo kävi läpi monia kuvia haluamistaan hahmoista ja etsi sellaisia, jotka toimivat röpelöisellä betonipinnalla. Osasta hän teki mallit ja hahmotteli ääriviivat sapluunan avulla. Osa taas syntyi vapaalla kädellä. Välillä käytössä oli projektori, jolla hän heijasti kalvolle tekemänsä hahmotelmat.
Aina lopputulos ei miellyttänyt, vaan mies teki saman kuvan monta kertaa.
Yksityisessä, suljetussa tilassa työt ovat pysyneet suojassa ilkivallalta. Joitakin Kuusansalo on joutunut korjailemaan yhtiössä tehtyjen putkihommien tai seinää pitkin lorisseiden vesivahinkojen takia.
Taloyhtiössä tehtiin putkitöitä, eikä Pekka Kuusansalo ehtinyt hätiin ennen kuin Rin-Tin-Tin ja Obelix saivat pientä näköestettä eteensä.Sari Vähäsarja / Yle
Batman, Aku ja Mikki, Asterix ja Obelix. Dupondin veljekset omalla twistillä: Kuusansalo lisäsi joukkoon kolmannen.
– Ja Mustanaamio oli must!
Marlon Brando, Joan Crawford, Marilyn, Chaplin, Hitchcock, Marxin veljekset.
– Se aito Bond eli Sean Connery ja maailman kaunein nainen, Sophia Loren.
Elvis, Bill Haley, Frank Sinatra. Ja oma tulkinta Mona Lisasta.
Kuusansalon isä ajoi aikanaan 50-luvun Chevroletilla ja italialaisetkin autot ovat olleet Kuusansalon mieleen. Autokuvia on muutamia, mutta eipä ole yksityinen parkkihallikaan iso: 32 asunnon talossa on autopaikkoja 13.
Humphrey Bogart.Sari Vähäsarja / Yle
Kaikkia Kuusansalon lapsuuden ja nuoruuden sankareista talon nuoremman polven asukkaat eivät ole tunnistaneetkaan: John Wayne on ollut osalle outo, ja Kippari-Kallekin on pitänyt joillekin esitellä.
Seinillä on yhä tilaa, mutta lisää kuvia Kuusansalo ei aio tehdä. Ei muidenkaan parkkihalleihin, vaikka sitäkin on kysytty. Ja vaikka oman kotihallin galleriassa on yksi harmittava puute: Buster Keaton olisi pitänyt maalata.
Eikä töihin kyllästy, vaikka niitä on tullut nähtyä nyt jo pitkään.
– Kyllähän sitä mukavammin töihin lähtee, kun tutut kaverit toivottavat hyvää huomenta!
Parkkihallin seiniin on maalattu muun muassa elokuvamaailman legendoja.Sari Vähäsarja / Yle
Ikonisen Kaknäsin tv-tornin sulkemisen tärkein syy on lisääntynyt vieraan vallan uhka Ruotsin turvallisuudelle.
SVT:n mukaan pelkona on, että vieras valta pyrkisi ottamaan hallintaansa yhteiskunnan kannalta tärkeitä viestintäyhteyksiä ja -järjestelmiä.
Vielä keskiviikkona Dagens Nyheter kertoi, että Kaknäsin torni suljetaan yleisöltä kokonaan, koska sen auki pitäminen vaatisi liikaa investointeja. Torni oli kesällä suljettuna muutaman viikon hissien toimintahäiriöiden vuoksi. Syyskuun lopussa se suljettiin, koska tornin sammutusjärjestelmä piti korjata.
Ruotsin turvallisuuspoliisin vuoden 2017 raportissa todetaan, että vieraan vallan tiedusteluyritykset ovat lisääntyneet maassa. Raportissa suurimmaksi uhaksi on nimetty Venäjä.
Tornin toiminnasta vastaava Teracomin turvallisuusjohtaja Johan Petersson ei suostu nimeämään SVT:n haastattelussa merkittävimmäksi uhaksi mitään tiettyä valtiota.
SVT:n mukaan turvallispoliisin raportti on kuitenkin vaikuttanut Teracomin päätökseen sulkea torni yleisöltä.
– Meidän on tehtävä tämä suojellaksemme turvallisuuttamme, sanoo Petersson.
Tornin rakentaminen aloitettiin vuonna 1963, ja se valmistui 1967. Torni sijaitsee Djurgårdenin kaupunginosassa, laajan ulkoilualueen keskellä. Se on Tukholman läänin korkein rakennus.
Radio- ja tv-tornin huipulla on ollut ravintola, kahvila ja kauppa. Varsinainen vetonaula on kuitenkin ollut 155-metrisestä tornista avautuva näköala.
1980-luvulla Valitse oma seikkailusi -kirjat nousivat ilmiöksi fantasia- ja scifi-kirjallisuuden ystävien keskuudessa. Niissä lukija sai annetuista vaihtoehdoista valita, miten tarina jatkuu: "Jos käyt taisteluun lohikäärmettä vastaan, käännä sivulle 83. Jos pakenet, käännä sivulle 42."
Nyt Netflix kokeilee samaa elokuvalla. Suoratoistopalveluun ilmestyi tänään ensimmäinen aikuisille suunnattu interaktiivinen elokuva, Bandersnatch. Elokuva on osa teknologian mahdollistamia dystooppisia tulevaisuuksia kuvailevaa Black Mirror -sarjaa.
Vuoteen 1984 sijoittuva Bandersnatch kertoo Stefan-nimisestä teinipojasta, joka alkaa kehittää Valitse oma seikkailusi -tyylisestä kirjasta videopeliä. Synkän fantasiatarinan muuttaminen peliksi osoittautuu vaikeaksi tehtäväksi, joka saa lopulta Stefanin kyseenalaistamaan todellisuuden.
Sarjalle tuttuun tapaan lopputulos on sekoitus järkkynyttä mieltä, scifiä ja kauhua Liisa ihmemaassa -kuvastolla ryyditettynä (Bandersnatch on hahmo Lewis CarollinLiisan seikkailut peilimaailmassa -kirjasta).
Netflix on jo aiemmin kokeillut interaktiivista kerrontaa lasten sarjoissa. Hyvin tuloksin.
Netflixin tuotantopäällikkö Todd Yellin toteaa Wiredin haastattelussa, että jos interaktiivisuus ei olisi toiminut lasten kanssa, ei se olisi toiminut aikuisillekaan.
– Lapset eivät tiedä, miten jonkin asian pitäisi olla, he vain tietävät miten se on, Yellin sanoo haastattelussa.
Eläytymisen sijaan aikuiset katsojat siis enemminkin ajattelevat, mikä vaihtoehto on oikea. Tästä syystä interaktiivisuuden kokeileminen Black Mirror -sarjan kanssa onkin nerokasta. Sarjaa seuranneet katsojat tietävät, ettei oikeita vaihtoehtoja ole.
Black Mirror -sarjan luoja Charlie Brooker ja tuottaja Annabel Jones kertovat Wiredille, etteivät he olleet aluksi innostuneita interaktiivisen elokuvan tekemisestä, mutta kun lähtöidea Bandersnatchiin syntyi, ei muuta toteutustapaa edes harkittu.
Viisi eri loppua, biljoona eri läpivientiä
Bandersnatch-elokuvaa tehtiin puolitoista vuotta, mikä on pitkä aika Black Mirror -jaksolle. Vaihtoehtoisia tarinankulkuja varten täytyi luoda työkalu, joka teki haarautuvan tarinan käsikirjoittamisesta selkeämpää.
Nopeimmillaan elokuvan voi katsoa läpi 40 minuutissa. Elokuvan keskimääräinen katsomisaika on noin 90 minuuttia.
Kaikki katsojan päätökset eivät aiheuta suuria muutoksia tarinankulkuun. Esimerkiksi ensimmäinen katsojalle esitetty kysymys on, minkälaisia muroja päähenkilö syö aamupalaksi. Päätös ei vaikuta itse tarinaan, mutta myöhemmin elokuvassa taustalla oleva televisio näyttää valitun murobrändin mainoksen.
Näiden pienten muutosten ansiosta Bandersnatch-elokuvan voi teknisesti ottaen katsoa läpi yli biljoonalla eri tavalla. Todellisuudessa reittejä loppuun on vähemmän. Bandersnatch sisältää viisi mahdollista loppua, joissa kaikissa on useita vaihtuvia osia.
Netflix antaa elokuvan loputtua katsojalle mahdollisuuden palata merkittäviin solmukohtiin tarinassa, ja katsoa mitä toisenlaisesta päätöksestä olisi seurannut.
Koska Bandersnatch vaatii sulavaa toistoa varten sovellusta lataamaan kaksi eri sisältöä muistiin, elokuva ei ole katsottavissa kaikilla laitteilla. Vanhemmat älytelevisiot eivät välttämättä pysty toistamaan elokuvaa, eikä sitä voi katsoa Chromecastin tai AppleTV:n kaltaisten sovellusten kautta.
Vuodenvaihde tuo muutoksia itärajalle. Jatkossa Suomesta saa viedä Venäjälle omaan käyttöön entistä vähemmän elintarvikkeita tai tavaroita ilman tullimaksuja. Niiralan tullin päällikkö Erkki Multamäki kertoo, että Suomen puolella säädöksiin ei ole tulossa muutoksia.
– Venäjän puolella matkustajavienti muuttuu siten, että sallittu yläraja on jatkossa 25 kiloa, kun ennen se oli 50 kiloa. Rahallisen arvon yläraja putoaa 1500 eurosta 500 euroon.
Jos tavaraa haluaa viedä Venäjälle yli näiden määrien tai arvojen, joutuu maksamaan tullimaksun. Multamäki ei osaa sanoa varmasti, miksi Venäjä on päättänyt toimia näin.
– Varmaankin Venäjän valtio haluaisi, että ihmiset käyttävät rahansa kotimaassaan.
Uusien rajoitusten vaikutuksia rajanylitysten määrään Multamäki ei osaa vielä arvioida.
– Helmi–maaliskuulla näemme paremmin mihin tilanne kehittyy.
Niiralan tullin päällikkö Erkki Multamäki.Yle / Ari Haimakainen
Rajoitukset voivat rajoittaa kauppaa
Uudet rajoitukset voivat vähentää erityisesti kalliin elektroniikan ja painavien esineiden ostoja Suomesta. Esimerkiksi painavat veneiden perämoottorit tai kalliit älypuhelimet ovat tällaisia tavaroita.
Painorajoja on kierretty aiemmin siten, että tavarat on purettu osiin ja tuotu usean henkilön mukana yli rajan. Tämä vaikeutuu muutosten myötä, ja erityisesti esineet, joita ei voi purkaa, ovat ongelmallisia.
Vähittäiskaupan puolella ei odoteta suuria muutoksia Venäjältä tulevaan kysyntään, kertoo Pohjois-Karjalan Osuuskaupan vähittäiskaupan toimialajohtaja Henrik Härkönen.
- Rajoitusten tulo on tiedossa, ja kaupan näkökulmasta ne eivät ole toivottavia. En kuitenkaan usko, että ne merkittävästi tai nopeasti muuttavat meidän tax-free-kauppaa.
Härkönen perustelee kantaansa sillä, että suurin osa Venäjältä tulevista asiakkaista ostaa päivittäistavaratuotteita.
- Heidän ostoksensa jäävät usein pienemmäksi kuin nämä kaavaillut rajat.
Härkösen mukaan kysyntään vaikuttavat enemmän venäläisten kotitalouksien käytettävissä olevat varat ja ruplan kurssi.
Niiralan raja-aseman varapäällikkö luutantti Pentti Jeskanen toivoo rajanylittäjiltä malttia.Yle / Ari Haimakainen
Ruuhkaa rajalla
Ostosreissulla olevien venäläisten määrä on rajalla kasvanut ennen rajoituksen voimaantuloa. Matkustajien määrää kasvattaa myös venäläisten loma-aika, joka ajoittuu uuden vuoden ympärille.
Niiralan raja-aseman varapäällikkö luutantti Pentti Jeskanen kertoo, että Niiralan raja-asemalla suurin osa matkustajista on tulossa Joensuuhun tai lähiympäristöön ostoksille.
- Tuleva viikonloppu saattaa olla vielä vilkkaampaa. Venäläisillä alkavat vapaat 30.12. ja ne kestävät 8.1.2019 asti.
Ruuhkiin kannattaa siis varautua. Jeskasella on neuvo suomalaisille rajanylittäjille.
Helsingin käräjäoikeus on vanginnut alakouluikäisen pojan murhasta epäillyn miehen. Poliisin pyynnöstä asia käsiteltiin salaisena.
Oikeudenkäynnin oli määrä alkaa iltapäivällä kello 14, mutta se pääsi alkamaan vasta puoli kolmen jälkeen. Saliin ei päästetty yleisöä eikä kuvaajia.
Henkirikos tapahtui jouluaattona Helsingin Arabianrannassa sijaitsevassa yksityisasunnossa. Epäilty on vuonna 1982 syntynyt mies, joka otettiin kiinni tapahtumapaikalta. Hän on myöntänyt henkirikoksen.
Poliisin mukaan uhri oli seitsemänvuotias poika. Epäilty mies on uhrin eno.
Mies oli ollut vieraana uhrin perheen asunnossa Arabianrannassa. Teon alkaessa paikalla oli kaksi perheen aikuista ja uhrin lisäksi toinen alaikäinen lapsi. Epäilty ei kohdistanut väkivaltaa muihin.
Poliisi: Epäilty on kertonut harhoista
Poliisin mukaan tapahtumat ovat saaneet alkunsa yllättäen.
– Tilanne on edennyt niin nopeasti, ettei siihen ole ehditty väliin. Epäiltyä on päästy kuulemaan esitutkinnassa kerran ja hän on kertonut harhoistaan, jotka ovat toimineet vaikuttimena tekoon ryhtymisessä. Teossa on käytetty teräasetta, ja tappamisen tarkoitus on ollut ilmeinen, toteaa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Kanth Helsingin poliisilaitokselta.
Teko oli keskeytynyt kertaalleen, ja uhrille oli yritetty hankkia apua. Tutkinnanjohtajan mukaan asiasta oli tullut ilmoitus hätäkeskukseen ja paikalle oli tilattu ambulanssi.
Epäilty oli kuitenkin saanut uhrin uudelleen haltuunsa ja lukkiutunut tämän kanssa kahdestaan asuntoon.
Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, että epäilty olisi ollut päihteiden vaikutuksen alaisena. Myöskään teon motiivista poliisi ei ole sanonut vielä mitään.
Uhrin perheelle on järjestetty kriisiapua. Heidän kuulemisensa on yhä kesken.
Poliisi kertoi torstaina, että epäilty rikosnimike on nimenomaan murha ja miestä esitetään vangittavaksi todennäköisin syin.
– Rikosnimikkeen perusteena on erityisen raaka ja julma tekotapa ja se, että rikoksen kohteena on ollut puolustuskyvytön lapsi, Kanth kommentoi tiedotteessa tuolloin.
Maistraatin mukaan miehellä ei ole omia lapsia
Maistraatista kerrottiin perjantaina päivällä, että väestötietojärjestelmässä ei ole tietoa murhasta epäillyn miehen omista lapsista.
Hän ei myöskään asu osoitteessa, jossa henkirikos tapahtui, vaan hänellä on osoite Espoossa. Nämä selviävät Väestörekisterikeskuksen tiedoista.
Miehellä on aiempaa rikostaustaa. Helsingin käräjäoikeudessa mies on tuomittu yhteensä neljästä pahoinpitelystä, järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta, näpistyksestä, rattijuopumuksista ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Ensimmäinen käräjätuomio on vuodelta 2001. Tuolloin 19-vuotias mies tuomittiin päiväsakkoihin kätkemisrikkomuksesta. Tuomio tuli siitä, että mies oli ottanut anastetun matkapuhelimen haltuunsa. Toinen omaisuusrikos on vuodelta 2006, jolloin mies näpisti MP3-soittimen tavaratalosta.
Vuonna 2003 mies syyllistyi kahteen pahoinpitelyyn Helsingissä. Lisäksi hänet tuomittiin pahoinpitelystä vuosina 2005 ja 2007, jolloin mies tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Lisäksi Espoon käräjäoikeus on tuominnut miehen neljästi törkeästä rattijuopumuksesta. Viimeisin tuomio on vuodelta 2015.
Varustamoyhtiö Viking Line on tyrmistynyt Mariella-laivalla paljastuneesta rasistisesta käytöksestä.
Ravintolan tarjoilija oli hyppyyttänyt tummaihoista perhettä. Perhe oli aluksi mennyt suoraan ravintolan pöytään, mutta tarjoilija ohjasi heidät jonottamaan, ja vasta sitten samaan pöytään, johon he olivat alun perin istuneet.
Tarjoilija myös kuiskasi perheestä ala-arvoiseen sävyyn työkaverilleen. Hän sanoi: "Voitko sä hoitaa sen neekeriperheen tossa". Kuiskauksen kuuli lähellä istunut matkustaja. Perhe ei ilmeisesti kuullut lausetta, vaan jatkoi ruokailuaan ravintolassa.
Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström on tyrmistynyt. Kyseinen käytös ei sovi yrityksen arvomaailmaan.
– Tämä ei ole missään nimessä hyväksyttävää käytöstä. Otimme asian heti esille laivalla ja ryhdyimme toimenpiteisiin. Koulutamme henkilökuntaa palvelupuolella koko ajan eli käymme läpi, miten käyttäydytään asiakkaita kohtaan. Panostamme paljon hyvään palveluun. Tämä ei vastaa lainkaan meidän arvomaailmaamme, kertoo Boijer-Svahnström.
Tiedotusjohtaja painottaa, että yhtiön laivoilla matkustaa ihmisiä jopa sadoista eri kansallisuuksista. Rasistinen käytös on harvinaista ja vakava asia.
Tiedotusjohtajan mukaan epäasiallisesti käyttäytynyt työntekijä on sijainen eli hän ei ole Viking Linen palkkaama. Hän ei tule jatkossa työskentelemään yhtiön palveluksessa.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa sulkea Meksikon-rajan kokonaan, ellei hän saa rahoitusta tavoittelemalleen rajamuurille.
Yhdysvaltain liittovaltion hallinto on ollut sulussa jo seitsemättä päivää muurin rahoitusta koskevan kiistan vuoksi.
Trump laskee, että rajan ylittävän kaupan katkaisemisesta ei olisi haittaa taloudelle, koska presidentin mukaan Yhdysvallat menettää joka tapauksessa jo kymmeniä miljardeja dollareita Meksikon-kaupassaan Nafta-sopimuksen vuoksi.
Väite on sinänsä erikoinen, sillä Nafta-sopimus korvattiin jo marraskuussa USMCA-sopimuksella, jonka Yhdysvallat, Meksiko ja Kanada allekirjoittivat G20-kokouksessa Buenos Airesissa.
Tuolloin Trump kehaisi allekirjoittaneensa tärkeimmän ja suurimman kauppasopimuksen Yhdysvaltojen ja maailman historiassa.
Trump on vaatinut rajamuurille viiden miljardin dollarin rahoitusta valtionbudjetista. Muuria vastustavat demokraatit ovat esittäneet, että rajavalvontaa tehostetaan teknisin apuvälinein, kuten valvontalennokein. Trumpin mukaan rajaa ei voida valvoa vain lennokeilla, vaan siihen tarvitaan muuri.
Keskushallinnon osittainen sulku jatkuu näillä näkymin ensi vuoden puolelle.
Käytetyn Audin antaminen vaihdossa käytetyn Volkswagenin ostoon tuli kalliiksi itäsuomalaisessa autoliikkeessä kaupat tehneelle miehelle. Audista löytyi tyyppivika sen jälkeen, kun se oli myyty liikkeestä uudelle omistajalle.
Moottori söi öljyä enemmän kuin olisi pitänyt, vaikka Audin vaihdossa antanut mies oli vakuuttanut öljynkulutuksen olevan normaalia.
Auton moottoriremontti ja jakoketjun vaihto maksoivat 8 400 euroa. Suuren osan kuluista korvasi maahantuoja, mutta vaihtoauton vastaanottanut liike joutui maksamaan korjauksesta 2 400 euroa.
Lautakunta katsoo, että miehen vaihdossa luovuttama auto oli ollut olennaisesti huonommassa kunnossa kuin autoliike olisi voinut kaupantekovaiheessa odottaa.
Jos on iso piilevä vika, josta kumpikaan osapuoli ei tiedä, voi korvausvastuu syntyä kuluttajalle. Pauli Ståhlberg
– Jos vaihtoauto on olennaisesti huonompi, jos siinä on joku iso piilevä vika, josta kumpikaan osapuoli ei tiedä, niin tällöinkin voi korvausvastuu syntyä kuluttajalle, perustelee kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg lautakunnan yksimielistä päätöstä.
Ståhlbergin mukaan tämänkaltaisten vikojen ilmeneminen on harvinaista. Hän korostaa, että kuluttajan pitää kertoa kaikki merkittävät asiat, jotka hän autostaan tietää.
– Jos kuluttaja vastoin omaa parempaa tietoaan vakuuttaa jonkun seikan olevan kunnossa autossa, niin hän voi vastata tästä tiedosta. Näin siitä riippumatta, tietääkö hän tiedon olevan väärä.
Autoliikkeellä on puolestaan velvollisuus tarkastaa vaihtoauto riittävän huolellisesti. Jotkut liikkeet katsastuttavat auton tai tekevät vastaavan tasoisen tarkastuksen itse. Ståhlbergin mielestä tämä on virhevastuun kannalta yleensä riittävää.
Jos kuluttaja tahallaan antaa väärän tiedon tai salaa jonkin merkittävän vian, autoliike voi vedota siihen, vaikka ei olisi vaihtoautoa tarkastanutkaan.
Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg arvioi, että etenkin isot liikkeet tarkastavat autot huolellisesti.Mikko Koski / Yle
Autoalan Keskusliitto haluaa avoimuutta vaihtoautokauppaan ja suosittaa, että autoliikkeet ottaisivat käyttöön tarkastuslomakkeita, joihin kirjattaisiin tiedot vaihtoautoista.
Niitä ovat ottaneet käyttöön ainakin isot autoliikkeet. Omistaja vahvistaa tiedot oikeiksi allekirjoituksellaan.
– On hyvä, että tällaisella lomakkeella saadaan kerättyä tietoa autosta. Mutta pitää olla jossain määrin varovainen, ettei kuluttaja kaupantekotilanteessa tule kertoneeksi autosta jotakin, mitä hän ei tiedä varmuudella, korostaa Ståhlberg.
Jos on vikoja, asiakkaan velvollisuus on kertoa meille, mitä ne ovat. Mikko Koivunen
Vehon pääkaupunkiseudun aluejohtaja Mikko Koivunen sanoo, että käytössä olevalla ostotarkastuslomakkeella on iso merkitys kaupassa, sillä se tuo varmuutta molemmin puolin.
– Jos on vikoja, asiakkaan velvollisuus on kertoa meille, mitä ne ovat.
Koivusen mukaan autonsa vaihdossa liikkeeseen luovuttavilla ei useinkaan ole tietoa heille kuuluvasta vastuusta ennen lomakkeen allekirjoittamista.
– Hyvin harva sen tietää. Arviointihetkellä käydään läpi, mitä tarkoittaa, kun hän siihen nimensä laittaa. Hän on todellakin silloin vastuussa autostaan.
Vehon aluejohtaja Mikko Koivunen kertoo, että Veholla on tekniset arviomiehet kaikissa toimipisteissä. Mikko Koski / Yle
Koivunen ei ole kuullut kenenkään kieltäytyneen lomakkeen täyttämisestä. Tosin tuontiautojen kohdalla vaikeuksia tuottaa esimerkiksi se, että omistaja ei useinkaan tiedä, miten autoa on aiemmin huollettu.
Koivunen sanoo, että piileviä vikoja on joskus autoista löytynyt huolellisesta teknisestä tarkastuksesta huolimatta. Jos piilevä vika havaittu vasta silloin, kun vaihtoauto on jo myyty edelleen uudelle omistajalle, on korjauskuluista vastannut liike.
Jossakin vaiheessa viat ja puutteet tulevat ilmi ja niistä aiheutuu erimielisyyksiä ja riitoja. Pauli Ståhlberg
Pauli Ståhlberg pitää avoimuutta vaihtoautojen kaupassa tärkeänä.
– On erittäin hyvä, että tietoja autosta vaihdetaan mahdollisimman avoimesti, koska jossakin vaiheessa viat ja puutteet tulevat ilmi, ja niistä aiheutuu erimielisyyksiä ja riitoja.
Ståhlberg arvioi, että varsinkin isommat autoliikkeet ovat alkaneet kerätä tietoa ja ne myös tarkastavat autot huolellisesti.
– Sen sijaan tuntuu, että ehkä pienemmät yrittäjät aika nopeasti ottavat auton vastaan ja laittavat sen kiertoon ilman, että autoa riittävästi tarkastetaan ja riittävästi selvitetään kuluttajalta, mitä autossa mahdollisesti on.
Moni auton ostaja etsii auton netistä ja tulee katsomaan sitä liikkeeseen. Liikkeissä kierrellään entistä harvemmin. Mikko Koski / Yle
Vantaalaisessa autoliikkeessä kauppoja hierova Jukka Pulliainen on kertonut etukäteen, että vaihdossa liikkeelle tulevassa autossa on vikaa.
– Myyjälle kerroin viasta, ja hän on sen itse todennut. Sen mukaan sitten vaihtohintaa sovitellaan.
Pulliainen sanoo, että hän pyrkii olemaan kaupanteossa rehellinen.
Todennäköisesti monet yrittävät peitellä vikoja. Jukka Pulliainen
– Uskoisin, että vastuu on molemminpuolinen. Jos tässä autossa, jonka minä olen mahdollisesti ostamassa, on jotain vikaa niin uskoisin, että myyjällä on siihen vastuu. Ja jos minä vaihtoauton tuojana jätän kertomatta jotakin, niin vastaanhan se asia tulee.
– Mutta todennäköisesti monet yrittävät peitellä vikoja.
Pulliaisen tavoin moni muukin päätyy hankkimaan käytetyn auton autoliikkeestä. Käytettyjä autoja myydään Suomessa vuosittain noin 600 000. Niistä puolet myydään autoliikkeissä.
Seitsemänvuotiaan pojan murhasta epäilty mies vangittiin tänään perjantaina Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä. Henkirikos tapahtui Helsingin Arabianrannassa jouluaattona.
Kokosimme yhteen, mitä tapauksesta tiedetään tällä hetkellä.
Näin ilta Arabianrannassa eteni
Murhasta epäillään 36-vuotiasta miestä, joka on uhrin eno. Hän oli vieraana uhrin perheen luona Arabianrannassa. Epäillyn oma osoite on Väestörekisterikeskuksen mukaan Espoossa.
Tutkinnanjohtaja Kirsi Kanthin mukaan aattoilta oli alkanut rauhallisesti. Asunnossa oli ollut kaksi perheen aikuista ja uhrin lisäksi toinen alaikäinen lapsi.
Henkirikokseen johtaneet tapahtumat olivat saaneet alkunsa yllättäen.
Teko oli keskeytynyt kertaalleen, ja uhrille oli yritetty hankkia apua. Asiasta oli tullut ilmoitus hätäkeskukseen, ja paikalle oli tilattu ambulanssi.
Tutkinnanjohtaja Kirsi Kanth Helsingin poliisilaitokselta.Henrietta Hassinen / Yle
Epäilty oli kuitenkin saanut uhrin uudelleen haltuunsa ja lukkiutunut tämän kanssa kahdestaan asuntoon. Tässä vaiheessa muut olivat jääneet oven ulkopuolelle. Poliisi ei ole vahvistanut, oliko paikalla esimerkiksi uhrin vanhempia.
Epäilty ei kohdistanut väkivaltaa muihin paikalla olleisiin.
Kanthin mukaan epäilty oli käyttänyt teräasetta ja "tappamisen tarkoitus on ollut ilmeinen".
Poliisi on kertonut tutkivansa tekoa murhana tekotavan takia.
– Rikosnimikkeen perusteena on erityisen raaka ja julma tekotapa ja se, että rikoksen kohteena on ollut puolustuskyvytön lapsi, tutkinnanjohtaja perusteli aiemmin tällä viikolla.
Motiivi?
Poliisi ei ole kommentoinut teon mahdollista motiivia eikä esimerkiksi tutkinnanjohtaja Kanth ottanut asiaan kantaa perjantaina Helsingin käräjäoikeudessa.
Epäilty oli kuitenkin kuulustelussa vedonnut "harhoihin".
– Epäiltyä on päästy kuulemaan esitutkinnassa kerran ja hän on kertonut harhoistaan, jotka ovat toimineet vaikuttimena tekoon ryhtymisessä, Kanth kertoi.
Epäillyn rikostausta: 4 pahoinpitelyä, näpistelyä ja rattijuopumuksia
Murhasta epäillyllä miehellä on rikostaustaa. Ensimmäinen tuomio on tullut vuonna 2001, jolloin mies on ollut 19-vuotias. Tämän jälkeen mies on saanut useita tuomioita niin Helsingin kuin Espoon käräjäoikeudesta.
Vuonna 2001 mies tuomittiin kätkemisrikkomuksesta. Tuomio tuli siitä, että mies oli ottanut anastetun matkapuhelimen haltuunsa. Toinen omaisuusrikos on vuodelta 2006. Tuolloin mies sai päiväsakkoja näpistettyään MP3-soittimen tavaratalosta.
Vuonna 2003 mies syyllistyi kahteen pahoinpitelyyn Helsingissä. Tilanteessa kahden seurueen välille oli syntynyt sanaharkkaa.
Lopulta mies tuomittiin pahoinpitelyistä, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja rattijuopumuksesta. Mies sai ehdollisen vankeusrangaistuksen, minkä lisäksi hän joutui maksamaan korvauksia pahoinpitelyn uhrille.
Seuraavan kerran mies tuomittiin päiväsakkoihin pahoinpitelystä ja järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta kaksi vuotta myöhemmin. Kolmen miehen joukko oli kaatanut pahoinpideltävän maahan ja potkinut tätä, kunnes vartijat olivat tulleet tilanteeseen väliin.
Murhasta epäilty mies vangittiin perjantaina Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä. Miehellä on aiempia tuomioita muun muassa pahoinpitelyistä ja rattijuopumuksista.Henrietta Hassinen / Yle
Seuraava pahoinpitelytuomio on vuodelta 2007. Tuolloin tilanne alkoi sanaharkasta baari-illan jälkeen. Mies tuomittiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Lisäksi Espoon käräjäoikeus on tuominnut miehen neljästä törkeästä rattijuopumuksesta. Tuomioista viimeisin on vuodelta 2015.
Mitä seuraavaksi?
Vangitsemisoikeudenkäynti järjestettiin perjantaina Helsingin käräjäoikeudessa. Poliisin pyynnöstä asia käsiteltiin salaisena. Tutkinnanjohtaja Kirsi Kanth perusteli ratkaisua esitutkinnan ja uhrin perheen henkilöllisyyden turvaamisella.
Poliisin mukaan perheen kuuleminen on yhä kesken. Asianomaisten kuulemisen lisäksi esitutkinta jatkuu teknisellä tutkinnalla.
Kanth kertoi perjantaina, että epäilty on myöntänyt henkirikoksen.
Syytteen nostamisesta päätetään 6. maaliskuuta mennessä.
Uhrin perheelle on järjestetty kriisiapua. Poliisi kertoo, että perheeseen kuuluvien lasten kouluihin ollaan yhteydessä, jotta kouluissa voidaan tukea lapsia ja antaa kriisiapua niin ikään.
Tapaus on järkyttänyt Arabianrannan asukkaita, ja jo joulupäivänä kaupunginosassa järjestettiin hiljainen hetki.
Arabianrannassa sytytettiin pojan muistoksi useita kynttilöitä joulupäivänä.Jouni Immonen / Yle
Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava neuvoo vanhempia käsittelemään järkytyksen ja ahdistuksen tunteet muiden aikuisten kanssa. Lapsille niitä ei olisi syytä näyttää.
– Aikuinen voi sanoa lapselle olevansa järkyttynyt ja surullinen, mutta vanhemman on tärkeää pysyä rauhallisena, Rautava sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Hänen mukaansa on tärkeää, että lapsi tuntee olevansa turvassa. Lapselle kannattaakin korostaa, että tapaus on erittäin harvinainen.
Vaalimaan rajanylityspaikan tuntumassa sijaitseva Zsar Outlet Village jäljittelee pientä kaupunkia, jossa on kansainvälisten merkkiliikkeiden tehtaanmyymälöitä.
Tämä on Suomen ensimmäinen outlet-ostoskylä. Se on nyt ollut avoinna kuukauden.
Markkinointijohtaja Pekka Lehtosen mukaan Zsarissa on tähän mennessä käynyt keskimäärin 2000–5000 asiakasta päivittäin. Heistä suurin osa on ollut suomalaisia lähimaakunnista ja pääkaupunkiseudulta. Viikonloput ja joulunaluspäivät ovat olleet arkipäiviä vilkkaampia.
Zsar-yhtiöstä arvioidaan, että muista poikkeava valikoima tuotemerkkejä, alhaisempi hintataso ja miljöö houkuttelevat asiakkaita.
– Ihmisiä on käynyt hyvin. On myös syntynyt sellainen vaikutelma, että ihmiset ovat kokeneet täällä vau-efektin, markkinointijohtaja Pekka Lehtonen sanoo.
Zsarin kävijämääriä on vielä vaikea verrata muihin. Esimerkiksi Kotkan keskustassa sijaitsevassa Pasaati-kauppakeskuksessa kävi viime vuonna 3,7 miljoonaa kävijää. Tilastotietoa kauppakeskuksista kokoaa kauppakeskusyhdistys.
Kaupunkien keskustoissa sijaitsevissa kauppakeskuksissa liikutaan myös ohikulkumatkalla. Sen sijaan Zsariin on sijainnin vuoksi aina lähdettävä varta vasten pidemmän ajomatkan päästä. Kotkasta Vaalimaalle on matkaa liki 70 kilometriä.
Venäläisiä houkutellaan
Uudenvuoden tietämillä ostoksille odotetaan etenkin venäläisiä asiakkaita.
Vilkkaimmillaan liikenne Venäjältä Suomen suuntaan on tammikuun ensimmäisellä viikolla, jolloin venäläiset viettävät uudenvuoden vapaitaan. Viikkoa myöhemmin tammikuun toisella viikolla venäläiset puolestaan palaavat Suomesta takaisin Venäjälle.
– Odotamme, että tästä Vaalimaan kautta, mutta myös Nuijamaalta ja Imatralta tulevat matkustajat pysähtyvät meillä, Lehtonen sanoo.
Markkinointitoimenpiteinä Zsariin on kutsuttu ensi viikolla venäläistä mediaa. Sähköisen ja sosiaalisen median markkinoinnin lisäksi rajalle saapuviin autoihin jaetaan mainoslehtisiä.
Viime vuodenvaihteen vilkkaimpana vuorokautena Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla oli yhteensä lähes 38 000 rajanylitystä. Tänä vuonna odotetaan samansuuruisia lukuja.
Zsarissa on tällä hetkellä reilut parikymmentä liikettä. Tilaa on kuudellekymmenelle. Aivan kaikki alunperin julksitetut brändit eivät ehtineet saada liikkeitään valmiiksi avajaisiin mennessä.
Lehtosen mukaan lähipäivinä avautuu naisten muotia myyvä Liu Jo ja ravintoloita. Aikaisemmin julkistetuista brändeistä Osprey London ja Sketchers avautuvat Lehtosen mukaan parin, kolmen viikon sisällä.
Toistaiseksi tontilla ei ole tapahtunut juuri mitään. Vanhoja varastorakennuksia on purettu, mutta varsinaisesta rakentamisesta ei näy merkkiäkään.
Kotka Old Portin ensimmäisen vaiheen on ollut määrä avautua syksyllä 2019. Vilkaisu tyhjyyttään ammottavaan alueeseen kertoo, että tavoite ei tule toteutumaan. Tämän myöntää myös amerikkalainen hankekehittäjä Cameron Sawyer.
– Rakentaminen alkaa ensi vuonna ja outlet avataan vuonna 2020, kirjoitti Sawyer sähköpostitse joulukuun alkupuolella.
Hankkeelle on etsitty rahoittajia, ja Kotka Old Portin verkkosivujen viimeisin uutinen kesäkuun puolivälistä kertoo venäläisten liikemiesten vierailusta Kantasatamassa. Kysymykseen uusista rahoittajista Sawyer vastaa vain, että heitä on löytynyt. Tämän enempää hän ei asiaa avaa.
Kotkan Kantasatamaan kaavaillun outlet-keskuksen rakentamisen on määrä alkaa ensi vuonna.Valtteri Kykkänen / Yle
Kotka Old Portin on tarkoitus nojata varsinkin italialaisiin muotimerkkeihin. Kantasatamaan jo lupautuneita vuokralaisia ovat muun muassa Baldinini, Missoni ja John Ashfield.
Vaateliikkeiden lisäksi alueelle on kaavailtu myös hotellia, tapahtumakeskusta ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun uutta kampusta. Tapahtumakeskus on Kotkan kaupungin hanke, ja se nojaa vahvasti hotellin toteutumiseen.
Sawyerin mukaan hotellioperaattorin löytäminen on juuri tästä syystä tällä hetkellä tärkein asia. Siitä odotetaan tietoa alkuvuodesta 2019.
Helsinki Outlet rakenteilla moottoritien varteen
Kun Kotkassa outlet-keskus etenee hitaasti, ollaan Vantaalla jo pidemmällä. Kehä III:n ja Lahden moottoritien risteykseen on rakenteilla Helsinki Outlet -kylä, jonka pitäisi valmistua ensi syksyksi.
Vuokrasopimuksia on jo solmittu useiden tunnettujen muoti- ja lifestyle-merkkien kuten Hugo Bossin, Tiger of Swedenin ja Guessin kanssa. Muotiliikkeiden lisäksi keskittymään on tulossa urheilu- ja sisustusbrändejä, lasten seikkailupuisto sekä ravintoloita.
28.12. kello 21.03: Korjattu Zsar Outlet Villagen virheellinen asiakasmäärä. Jutussa väitettiin, että ostoskylässä on käynyt päivittäin keskimäärin 1000 asiakasta. Oikea määrä on markkinointijohtajan mukaan 2000–5000 asiakasta päivittäin.
Lappeenrannan kaupungille on kertynyt huimat 125 tarpeetonta rakennusta, joista se pyrkii eroon aiempaa pontevammin.
Osa kiinteistöistä on ollut myyntilistalla jo vuosia, osa on jäänyt tarpeettomaksi vasta viimeaikaisten koulu- ja päiväkotiuudistusten jälkeen.
Kaupungin johdon mukaan tarpeettomien kiinteistöjen myynnissä ei tähän mennessä ole onnistuttu toivotulla tavalla. Nyt olisi tarkoitus onnistua.
– Kaikkia 125 rakennusta ei sentään tarvitse realisoida yksitellen, vaan osa niistä kuuluu isompaan yhtenäiseen kokonaisuuteen, sanoo elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Pasi Leimi.
Leimi johtaa vastaperustettua ryhmää, jota kaupungin sisäisellä slangilla kutsutaan realisointityöryhmäksi. Työryhmän tehtävä on kiteytetty yksinkertaiseen lauseeseen: "Realisointityössä on onnistuttava."
– Kyllä se tarkoittaa sitä, että meidän täytyy kauppoja saada aikaiseksi, Leimi sanoo.
Leimin mukaan tarpeettomien kiinteistöjen ylläpito vie kaupungin kassasta 400 000 euroa vuodessa.
Kanavansuun päiväkodin käytöstä poistuneet rakennukset tehtiin alunperin Oy Kaukas Ab:n työntekijöiden kodeiksi. Talot rakennettiin vuosina 1938-39.Kare Lehtonen / Yle
Huutokaupat aukeavat alkuvuonna
Ensimmäisenä kaupunki laittaa myyntiin heti vuodenvaihteen jälkeen kohteita, joissa kaava sallii rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamisen muun muassa asunnoiksi.
Kohteet myydään netin huutokauppasivustolla. Rakennuksille ei aseteta huutokaupassa lähtöhintaa mutta kaupunki arvioi kaupan sulkeuduttua, hyväksyykö se voittaneen tarjouksen vai ei.
Mustolan koulun vanhin rakennus valmistui 1896. Kuistin pieniruutuiset ikkunat edustavat jugend-tyyliä.Kare Lehtonen / Yle
Hankalammin myytäviä ovat paikat, joissa kaava ei sellaisenaan salli rakennuksen asumiskäyttöä. Tällainen on esimerkiksi keväällä 2017 koulukäytöstä poistunut Kanavansuun koulu.
Kaavan muuttaminen kestää nopeimmillaan puolesta vuodesta vuoteen.
Kaikkein vaikeimpina myyntikohteina toimialajohtaja Pasi Leimi pitää sijainniltaan syrjäisiä rakennuksia.
– Syrjäiset, homeisiksi tiedetyt koulut on todella vaikeita realisoitaviksi. Niiden kohdalla myynti ei ole ainoa vaihtoehto vaan toivottomat tapaukset tullaan jättämään kylmilleen ja myöhemmin ne puretaan, Leimi kertoo.
Käytöstä poistunut Kanavansuun koulu ei ole vuoden alussa myytävien joukossa. Pihan rakennuksia ei voi muuttaa esimerkiksi asuinkäyttöön ilman kaavamuutosta.Kare Lehtonen / Yle
Pohjoismaiset BR ja Toys 'R' Us -leluliikkeet omistava tanskalainen Top-Toy-yhtiö on tänään asetettu konkurssiin. Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että konkurssi on seurausta heikosta joulumyynnistä.
Top-Toy oli käynnistänyt aiemmin marraskuussa yrityssaneerauksen, joka nyt keskeytyy konkurssin myötä. Yhtiö kertoo, että heikon joulumyynnin takia yrityssaneerauksen jatkaminen ei ole mahdollista.
Konkurssimenettely tarkoittaa, että Top-Toy:n johdon tilalle on tänään siirtynyt pesänhoitaja ja yhtiö käynnistää keskustelut velkojien kanssa konkurssipesän hallinnasta.
Yhtiö kertoo tiedotteessaan, että asiakkaat voivat vaihtaa tuotteita vuoden loppuun saakka, eli vain muutaman päivän ajan.
Top-Toy:n mukaan sen liiketulos oli viime tilivuonna 149 miljoonaa tanskan kruunua tappiolla, ja saneerauksen seurauksena yhtiön liikearvolle oli tehtävä alaskirjaus. Tämä johti 2,031 miljardin kruunun negatiiviseen tulokseen.
Leluyhtiö Top-Toy:n ahdinko ei tullut täysin yllätyksenä. Yhdysvaltalainen Toys 'R' Us ajautui konkurssiin alkuvuodesta. Tuolloin yhdysvaltalaisyhtiö ilmoitti 885 liikkeen sulkemisesta ja noin 33 000 työntekijän työnsä menetyksestä.
Toys 'R' Us -liikkeitä on Suomessa kahdeksan ja BR-lelukauppoja 25. Niitä pyörittää lisenssillä tanskalainen lelujätti Top-Toy.
Top-Toylla on 71 Toys 'R' Us -liikettä Pohjoismaissa. Lisäksi se pyörittää 228 BR-lelukauppaa Pohjoismaissa ja Saksassa.
Vielä alkuvuodesta yhtiö arvioi, ettei amerikkalaisen Toys 'R' Us'n konkurssi vaikuta samannimisten liikkeiden toimintaan Pohjoismaissa, "sillä Top-Toy on vain ostanut oikeuden käyttää Toys 'R' Us -brändiä". Toisin kuitenkin kävi.
Suomalaiset katsovat ensi vuoteen positiivisin mielin. 37 prosenttia suomalaisista uskoo, että vuosi 2019 on heille henkilökohtaisesti parempi kuin tämä vuosi on ollut. Vain 14 prosenttia uskoo, että oma elämä menee ensi vuonna huonompaan suuntaan.
Tieto selviää Taloustutkimuksen tekemästä kyselystä. Suomalaisten mietteitä selvitettiin osana kansainvälistä tutkimusta, jossa oli mukana yhteensä 50 maata eri puolilta maailmaa.
– Meillä tämä optimismi on suurempaa kuin esimerkiksi EU:ssa keskimäärin, toteaa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Yle Uutisgrafiikka
Kaikkein positiivisimmin tulevaisuutensa näkevät tutkimuksen mukaan 25–34-vuotiaat. Pessimistisimpiä taas ovat keskimäärin yli 60-vuotiaat suomalaiset.
– Nämä 25–34-vuotiaat ovat juuri ne, jotka aktiivisimmin rakentavat elämäänsä ja tekevät suuria elämään vaikuttavia päätöksiä. On sikäli hieno asia, että juuri tässä ryhmässä tulevaisuuden odotukset ovat kaikkein positiivisimmat, Rahkonen pohtii.
Vastaajan ikä näyttää muutenkin vaikuttavan tuloksiin enemmän kuin esimerkiksi pelkkä tulotaso.
– Täytyy muistaa, että pienituloisissa on myös paljon nuoria, joilla on elämässä vahva eteenpäin menemisen meininki. Se, että on pienet tulot, ei vielä tarkoita, ettei suhtautuisi optimistisesti tulevaan vuoteen.
Alueellisesti Rahkonen nostaa esiin Länsi-Suomen, jossa ihmisten kuva tulevaisuudesta on erityisen valoisa.
– Tähän vaikuttaa varmaankin talouskasvu, eli Länsi-Suomessa on telakka- ja autoteollisuutta ja muita tunnettuja talouskasvun vetureita, Rahkonen arvelee.
Toiveikkaimpia ollaan kehittyvissä maissa
Suomalaiset ovat EU-mittapuulla optimisteja. Keskimäärin EU-alueella odotukset tulevasta vuodesta ovat laimeita: 28 prosenttia vastaajista uskoi vuoden 2019 olevan tätä vuotta parempi, 29 prosenttia huonompi ja 35 prosenttia, että oma tilanne pysyy samana kuin nyt.
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen. Jari Kovalainen / Yle
Kansainvälisesti vertailtuna EU:n alueella ollaan melko negatiivisia suhteessa tulevaan. Toiveikkuus sen sijaan on suurta monissa Aasian maissa kuten Intiassa, eri puolilla Afrikkaa, sekä Yhdysvalloissa.
– Ehkä EU-maiden kansalaiset ajattelevat, että maailma on ikään kuin valmis ja on suuri pelko siitä, että EU menettää asemaansa. Tai ettei elintaso ainakaan nouse, Rahkonen pohtii.
Monet niistä maista, joissa tulevaisuudenusko on kaikkein vahvinta, ovatkin kehittyviä talouksia.
– Yhdysvallat on sikäli kiinnostava poikkeus, että se on jo valmiiksi erittäin rikas maa, mutta silti kansalaiset ovat optimistisia ja haluavat ikään kuin vielä parempaa.
Omaan menestykseen uskotaan, mutta maailman tilanne huolestuttaa
Suomalaisten positiivinen asenne näyttäisi koskevan ennen kaikkea ajatusta omasta menestyksestä.
Samassa tutkimuksessa selvitettiin myös, uskovatko ihmiset ensi vuodesta tulevan maailmassa tätä vuotta rauhallisempi vai rauhattomampi. Tässä kysymyksessä suomalaisten vastaukset maalasivat synkän kuvan.
Peräti 65 prosenttia suomalaisista uskoi, että ensi vuodesta tulee maailmassa tätä vuotta rauhattomampi.
Yle Uutisgrafiikka
– Suomalaiset ovat kaikkien kansojen joukossa pessimistisimpiin kuuluvia, kun kysytään mikä on maailman tilanne. Suomalaisilla on siis keskimääräistä negatiivisempi kuva maailmanrauhan kehityksestä, Taloustutkimuksen Juho Rahkonen kertoo.
Kansainvälisesti keskimäärin 35 prosenttia vastaajista uskoi rauhattomuuden lisääntyvän maailmassa. Vastaajista 27 prosenttia taas uskoi sotimisen ja levottomuuksien vähenevän ja 32 prosenttia tilanteen pysyvän samana.
– On mielenkiintoista, miksi Suomessa ollaan näin pessimistisiä maailmanrauhan suhteen, Rahkonen pohtii.
– Saattaa olla, että ajatellaan, että Suomi on rauhallinen, liberaali, ihmisoikeuksien, sananvapauden ja turvallisuuden saareke rauhattomassa maailmassa.
Samansuuntaisia tuloksia tuotti marraskuun lopulla julkaistu tutkimus suomalaisten maanpuolustustahdosta. Siinä noin puolet suomalaisista uskoi elävänsä lähivuodet entistä turvattomammassa maailmassa. Yleinen turvattomuuden tunne oli tuon tutkimuksen mukaan kuitenkin laskussa.
”Henkilönnimi on tärkeä ja salaperäinen osa ihmistä. Se ilmentää ja edustaa sen kantajaa (...) Kun nimi on kantajansa lähin ja elinikäinen kilpi, on vanhempien syytä antaa lapsilleen etunimi harkiten.”
Näin opastivat Hannes Teppo ja Kustaa Vilkuna toimittamassaan Etunimikirjassa vuonna 1947, jolloin Suomi oli vastikään saanut ensimmäisen etunimilakinsa.
Tepon ja Vilkunan sanoissa on ikiaikaisia kaikuja ihmisen nimen merkityksestä. Kansanuskomuksissa perintönimellä kunnioitettiin menneitä sukupolvia mutta sillä oli myös vastasyntynyttä suojaavaa merkitystä, kertoo nimenantokäytäntöjä tutkinut perhehistorian dosentti Sofia Kotilainen Jyväskylän yliopistosta.
– Menestyneen esivanhemman kaimanimen on voitu ajatella edesauttavan myös jälkeläisen elämänkulkua. Myöhemmässäkin perintönimien antamisessa on jossain määrin kyse samanlaisesta ajattelutavasta.
Suomalaisten nimien juurille ja historiaan palataan myöhemmin tässä jutussa.
Uusi laki, neljä etunimeä
Nimivalinnan ja identiteetin yhteys oli etenkin entisaikaan tiivis, koska virallista etunimeä ei ollut mahdollista vaihtaa yhtä helposti kuin nykyisin, sanoo Sofia Kotilainen.
Nykyään etunimensä voi vaihtaa ilman perusteluja. Ei tarvitse edes kotoa lähteä, muutoksen voi tehdä verkossa ja uusi Kela-kortti kolahtaa postiluukusta.
Nimenantoon tulee jälleen lisää joustavuutta, kun uusi nimilaki tulee voimaan ensi vuoden alussa. Lapsen nimeä pohtiville vanhemmille suurin muutos on se, että vastedes nimiä voi olla neljä nykyisten kolmen sijasta. Omaakin nimeään aikuinen voi pidentää.
Se kertoo uusista ajoista: yhä useampi suomalainen on kotoisin maasta, jossa ihmisillä on enemmän kuin kolme nimeä. Toisaalta palataan askel kohti aikaa ennen ensimmäistä etunimilakia, jolloin joillakulla saattoi olla monenmonta nimeä.
Sopimaton saattaa nimi olla, jos se on omiansa tulemaan nimen saajalle kiusalliseksi taikka jos se uskonnollisen tunteen, yleisen järjestyksen, hyvän tavan tai säädyllisyyden vastaisena voi herättää pahennusta. Ensimmäisen nimilain perusteita
Lainlaatijan kanta on yhä, ettei nimi saa olla kielen vastainen eikä omiaan aiheuttamaan pahennusta tai kantajalleen haittaa.
Tallella on myös kielto, jonka vanhan lain laatijat kirjasivat aivan ensimmäiseksi: pojalle ei saa antaa tytön nimeä eikä tytölle pojan. Pykälään on kuitenkin lisätty lievennyksiä.
Suomen kieleen nimen pitää sopia, mutta "perinteistä kotimaista nimikäytäntöä" ei enää edellytetä, kunhan Suomessa jo on vähintään viisi kaimaa, jotka ovat samaa sukupuolta kuin uusin tulokas. Espanjankielisen perheen poika saa olla Maria.
Myös sukunimiä koskevia pykäliä on uudessa nimilaissa muutettu. Avioliitossa molemmat puolisot voivat ottaa yhdistelmänimen. Myös lapsen sukunimi saa olla yhdistelmä.
Joissakin maissa etunimeä koskevia rajoituksia on paljon enemmän kuin Suomessa, toisaalla taas vähemmän, Englannissa hädin tuskin mitään. Sukupuolipykälää ei ole. Aika harva sielläkään tosin poikkeaa vakiintuneista käytännöistä.
Tällaisen yksilönvapauden vastapainona Britannia on edelleen vahvasti luokkayhteiskunta. Tutkijat ovat pyrkineet selvittämään, millainen merkitys nimellä on luokkapelissä.
Yhdysvalloissa on tehty vastaavia tutkimuksia siitä, mitä mielikuvia etunimi antaa ihonväristä ja varallisuudesta ja miten mielikuvat vaikuttavat.
Onko nimi siis todellakin enne, kuten sanonta väittää – ja onko se sitä myös Suomessa? Siitäkin myöhemmin lisää tässä jutussa.
Voisiko suomalaisesta lapsesta tehdä Disney-prinsessan kaiman? Väestörekisterikeskuksen etunimitilaston perusteella Lumikki käy (heitä on tilastoitu 1800-luvulta tähän päivään noin 450), mutta Tuhkimo tai Ruusunen eivät.Jennifer Murray
Usko, toivo, rakkaus
Nimet ovat symboleja. Sukupuoli niillä on vain, jos niin päätetään. Armas on Suomessa sovittu ja vakiintunut miehen nimeksi, Lempi naisen. Kun Lempi-nimi keksittiin etunimistön suomalaistamisaallossa 1850-luvulla, sitä kaavailtiin miehille.
Yhtä lailla rakkautta tai rakasta merkitsevät japanilainen Ai ja anglosaksinen Amy ovat naisia. Uskon ja Toivon englantilaiset vastinparit Faith ja Hope ovat naisia. Janne on Virossa tytön nimi, samoin Kai muun muassa Norjassa.
Suomen oikeusministeriö halusi ensimmäisen etunimilain tueksi yksiselitteisen luettelon nimien sukupuolesta. Listaa pyydettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta.
Kun luettelo Aabelista Äijöön, Aadasta Ylikkiin oli valmis, enää ei sopinut nimetä tyttöä Armaaksi tai poikaa Armiksi, kuten aiemmin oli toisinaan tapahtunut.
Aina joku on tosin lakia uhmannutkin ja onnistunut saamaan sille viranomaisten hyväksynnän. Väestörekisterikeskuksen etunimitilastossa tämän vuosikymmenen vajaasta kolmesta tuhannesta Armas-vauvasta ainakin yksi on ollut tyttö.
Yksityisyyden suojaamiseksi Väestörekisterikeskus ei kerro nimettyjen määrää, jos heitä on ollut vuosikymmenen aikana alle viisi.Kuvakaappaus Väestöreikisterikeskuksen sivulta.
Lain mahtisanalla ei muutoinkaan tullut aivan täyttä selvyyttä, vaan muutamat nimet jäivät sukupuolineutraaleiksi. Kaino on SKS:n 1940-luvun luettelossa mies, mutta nimi on sen jälkeenkin ollut vain himpun yleisempi miehillä kuin naisilla.
Tämän vuosikymmenen hitti se ei ole: pikku-Kainoja on nimetty vain 57.
Tuli ja Utu kelpaavat, Sweethoneybeebambi ei
Etunimien kirjo on laajentunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Joukkoon on tullut paljon myös sukupuolineutraaleja nimiä, joista ei ykskantaan selviä ihmisen sukupuoli. Suuri osa viittaa luonnonilmiöihin. Tuli-, Kuura-, Utu- tai Viima-nimi on muutamilla kymmenillä.
Viranomaisten oikeudeksi jää silti edelleen päättää, ovatko vanhemmat antaneet mielikuvituksensa lentää liikaa. Viime vuonna maistraattien ja oikeusministeriön nimilautakunnan haaviin jäivät pojille ehdotetut Alcapone, Enikko, Monck, Weicca ja Topelius.
Syyt ovat nimilain perusteella ilmeisiä. Laki ei salli sukunimiä etunimiksi, pelkästään yhdelle sukupuolelle vakiintunutta nimeä ei saa antaa toiselle, nimen on noudatettava suomen kielen kirjoitustapaa, eikä nimi saa olla liian helppo ase kiusaajille.
Tyttöjen nimistä torpattiin Poon, Wolf , Fafnir, Marj-Linn, Paulii ja Tuhka. Nimilautakunnan roskakoriin ovat tällä vuosikymmenellä päätyneet myös muun muassa Sälli, Eversti ja Lucifero sekä Pansarkitty, Sweethoneybeebambi ja Xstina.
Jos vanhemmat ovat kovin vakuuttuneita nimivalinnastaan, he voivat viedä kiistan hallinto-oikeuteen ja jopa korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Oikeusistuimet eivät viime vuonna lämmenneet pojan Fosforos- ja tytön Ammu-nimelle.
Yli 40 prosenttia saa hyvin tavallisen nimen
Tuhansin verroin tavallisempaa kuin erikoisuuden tavoittelu on toinen ääripää eli erittäin yleisen nimen valitseminen.
Suomalaisten käytössä on miltei 40 000 eri etunimeä. Silti viimekin vuonna useampi kuin neljä lasta kymmenestä sai jonkin sadasta yleisimmästä etunimestä.
Ylen nimikoneella voit katsoa, mitkä olivat yleisimmät nimet omana syntymävuonnasi.
Yle
Ilmiö ei ole uusi. Aiemmilla vuosisadoilla valtaosalla lapsista oli jokin vain muutamasta nimestä. Näin tylysti kommentoi Kustaa Vilkuna Etunimikirjassa:
"Uuden uppo-oudon nimen antaminen lapselleen oli entisenä aikana melkoista henkistä voimaa ja itsenäistä luonnetta vaativa tapaus. Yksinkertainen kansa kauhisteli nimeä, joka ei ollut painetussa almanakassa eikä virsikirjan kalenterissa.”
Allakkaan ja virsikirjan kalenteriin nimet olivat päätyneet katolisen kirkon pyhimyskalentereista. Esimerkiksi Turun Räntämäessä vuonna 1393 päivätyssä kauppakirjassa 12 todistajasta oli "toinen puoli Mikkeleitä", arkkienkeli Mikaelin kaimoja.
Onneksi ajat olivat sentään jo toiset, Vilkuna iloitsi 1940-luvulla. "Ei ole syytä eikä suotavaa ehkäistä sitä joustavaa luomistyötä, joka etunimien alallakin on suomen kielessä käynnissä", hän kirjoitti.
Arkkienkeli Mikael (Someron kirkko, 1500-luvun alkupuoli), Pyhä Olavi (Raision kirkko, 1400-luvun alkupuoli) ja Eerik Pyhä (Vesilahden kirkko, noin vuosi 1500).Museovirasto / Musketti
Vanhempien tekemä nimivalinta vaikuttaa lapsen identiteettiin ja hänen rooliinsa ryhmässä, ja kummallakin nimeämistavalla on puolensa, sanoo dosentti Sofia Kotilainen.
– Ikäluokalle tyypillinen muotinimi voi auttaa sulautumaan joukkoon, mutta se vaatii usein myös kutsumanimen, joka erottaa lukuisat kaimat toisistaan. Arjessa voi olla hankalaa, jos nimet ja nimikoidut reput tai pelivarusteet menevät sekaisin ja tuntee hukkuvansa samannimisten massaan.
Harvinainen nimi voi auttaa erottumaan muista, mutta sen takia saattaa joutua kiusatuksi, Kotilainen tuumii. Aina ei siis mene nappiin, vaikka vanhemmat olisivat yrittäneet parhaansa.
– Kummassakin tapauksessa lapsi voi kokea nimen joko etuna tai haittana. Kasvavan lapsen tai aikuistuvan nuoren kokemukset ja tuntemukset voivat olla aivan jotain muuta kuin mihin vanhemmat ovat nimeä valitessaan pyrkineet, Kotilainen sanoo.
Eleanor on Oxford-ainesta, Jade ei
Käsitys vanhempien sosiaalisen aseman heijastumisesta nimissä, joita he valitsevat lapsilleen, ei ole vain näppituntumaa. Siitä on tehty ulkomailla lukuisia tutkimuksia.
Yhdessä tarkasteltiin brittiläisen Oxfordin yliopiston opiskelijoiden etunimiä. The Guardian -lehden selvityksen mukaan 80 prosenttia Oxfordin opiskelijoista on kahdesta ylimmästä yhteiskuntaluokasta.
Kalifornian yliopiston taloushistorioitsija Gregory Clark tutki joitakin vuosia sitten, heijastavatko opiskelijoiden etunimet tuota perhetaustaa. Aineistona olivat opintonsa Oxfordissa vuosina 2008–2013 aloittaneet lähes 15 500 nuorta ja heidän kaikki ikätoverinsa.
Vertailu osoitti, että Oxford on erityisesti Eleanorien, Peterien, Simonien ja Annojen opinahjo. Eleanor opiskelee Oxfordissa sata kertaa todennäköisemmin kuin esimerkiksi Jade. Jadeja on opiskelijoista alle kolme prosenttia määrästä, jota heidän osuutensa ikäluokasta edellyttäisi.
Muutaman vuosikymmenen päästä voi kuitenkin olla toisin, sillä useissa maissa tehtyjen tutkimusten mukaan nimillä on ollut kautta vuosisatain taipumus valua yhteiskunnassa ylhäältä alas. Lopulta ne eivät välttämättä kelpaa enää kenellekään ja jopa hiipuvat pois.
Muiden käsitykset sinusta vaikkapa vain etunimesi perusteella voivat alkaa vaikuttaa myös siihen, mitä itse ajattelet itsestäsi, kyvyistäsi ja mahdollisuuksistasi. Sitä kutsutaan peilivaikutukseksi.Zaid Abu Taha / CC0
Greg kiinnostaa työnantajia, Jamal ei
Yhdysvalloissa etunimi kertoo hyvin herkästi ihmisen ihonvärin. Harvardin yliopiston tutkimuksessa tämän vuosikymmenen alussa todettiin, että 40 prosentilla Kalifornian mustaihoisista tytöistä oli nimi, jota ei ollut ainoallakaan valkoisella.
Harvardista on myös yksi monista runsaan vuosikymmenen aikana tehdyistä tutkimuksista, joissa on selvitetty, miten etunimi vaikuttaa työmarkkinoilla.
Tutkijat laativat kuvitteellisia vastauksia aitoihin työpaikkailmoituksiin. Sukunimillä ei annettu vinkkiä, mutta etunimiksi valittiin etnisten ryhmien suosikkeja.
Emily ja Greg saivat hakemuksiinsa samalla koulutuksella ja kokemuksella puolet enemmän vastauksia kuin Lakisha ja Jamal.
Nimi leimaa jo koulussa
Northwestern-yliopiston tutkimuksessa puolestaan analysoitiin noin 55 000 floridalaisen lapsen koulumenestystä. Ihonväriin viittaavan nimen lisäksi vertailussa oli mukana nimiä, jotka heijastelevat perheiden taloudellista asemaa. Väestötasolla mustat ja vähävaraiset ovat pitkälti sama ryhmä.
Tutkimus osoitti, että mitä alempana sosiaalisen arvostuksen asteikossa nimi oli väriltään ja varoiltaan, sitä huonompia arvosanoja lapsi sai. Ero näkyi myös saman perheen lasten välillä, jopa kaksosilla, jos toisella oli "köyhä musta" ja toisella "rikas valkoinen" nimi.
Tutkimusta johtanut professori David Figlio päätteli, että taustalla olivat opettajien ennakkokäsitykset. Päätelmää vahvistaa se, että erot olivat pienempiä, jos koulussa oli tavallista enemmän mustia opettajia.
Anglosaksiset maat eivät ole ainoita, joissa etunimen ja ihmisen yhteiskunnallisen arvostuksen yhteys on havaittu tutkimuksissa. Aivan vastaavaa on todettu muun muassa Ranskassa ja Saksassa.
Jakolinjoja myös Ruotsissa
Emilia Aldrin tuli väitöskirjatutkimuksessaan Uppsalan yliopistossa tämän vuosikymmenen alussa siihen tulokseen, että sosiaaliset tekijät vaikuttavat lasten nimeämiseen myös Ruotsissa. Hän löysi jakolinjoja, jotka noudattivat äitien ikää ja koulutustaustaa.
Yli 30-vuotiailla korkeasti koulutetuila äideillä on taipumus valita nimiä, joita on ennestään suvussa. He suosivat toisaalta myös kansainvälisiä nimiä enemmän kuin nuoret ja niukasti koulutetut äidit.
Näiden lapsilla puolestaan on useammin nimiä, jotka on keksitty itse, eikä kansainvälisyyden tavoittelua näy, Aldrin kertoi.
Ajan muoti ohjasi ennenkin
Kuinka on Suomessa? Näkyykö meidänkin etunimissämme luokkajako?
Dosentti Sofia Kotilainen sanoo, että hänen käyttämiensä tutkimusaineistojen perusteella sellaista johtopäätöstä ei voi tehdä.
– Etunimen valinta ei ole ollut aiempina vuosisatoina erityisen suuresti sidoksissa niinkään perheen sosioekonomiseen asemaan, vaan enemmänkin suvun perinteisiin ja paikallisyhteisön tapakulttuuriin.
Toki joitakin käytäntöjä, kuten tapa antaa yhden sijasta kaksi tai kolme etunimeä, omaksuttiin säätyläisiltä maata viljelleisiin perheisiin, Kotilainen kertoo.
– Maaseudulla erityisesti kirkkoherrojen ja kappalaispappien perheet toimivat esikuvana nimenannolle.
.
Porilaisen kunnallisneuvos Mikko Latvan ja hänen puolisonsa Olgan perhe vuonna 1914. Lapsilla on hyvin ajanmukaiset nimet: Aino Maria, Mikko Toivo Ilmari, Kerttu Elisabet Josefiina, Olga Annikki ja Lyyli Johanna.Kustaa Emil Klint / Satakunnan museo
Kotilainen on tutkinut, miten suomalainen maaseutuväestö nimesi lapsiaan.
– Oli hyvin tavallista, että suvun perinteiden kunnioittamisen lisäksi jäljiteltiin kunkin ajan nimimuotia, jota ylemmät säädyt olivat aktiivisesti luomassa. Mutta myös maata viljellyt väestönosa saattoi olla paikallisesti edelläkävijä joidenkin nimimuotien osalta.
Muotinimien antaminen oli jo 1700- ja 1800-luvuilla alemmille säädyille ja sosiaaliryhmille edullinen tapa ylittää säätyrajat, Kotilainen kertoo.
– Ylempien säätyjen elämäntyyliä ja heidän piirissään alkunsa saaneita kulttuuri-ilmiöitä tavoiteltiin jäljittelemällä heidän etunimistöään. Muodikkaan etunimen valinta lapselle ei maksanut mitään.
Sukunimi on ollut selvempi leima
Sofia Kotilaisen mukaan nyky-Suomessakaan ei voi vastasyntyneen saaman etunimen perusteella päätellä mitään varmaa perheen taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta.
Perinnöllinen sukunimi on historiallisessa mielessä ollut leimaavampi tekijä siinä, mihin yhteiskuntaryhmään ihmisen on voitu katsoa kuuluneen pelkästään nimen perusteella.
– Saamelaisten tai romanien henkilönnimikulttuuri on ollut omanlaisensa ja on sitä edelleen. Lisäksi viime vuosien maahanmuuttajanimistö on vieraskielisenä leimallisesti perinteisestä nimistöstämme erottuvaa.
Kuvaava esimerkki pelkän nimen vaikutuksesta asenteisiin ja mielikuviin on Diakonia-ammattikorkeakoulun hiljattain käynnistämä Työnimi-kampanja ja sen uutisointi, Kotilanen sanoo.
Tällä korealla ristiäiskonvehdilla juhlittiin Arvo-vauvaa, joka sai nimen Helsingissä kesäkuussa 1886. Vieraille muistoksi annatuista juhlakonvehdeista oli tullut porvariperheissä yleisiä vuosisadan puolivälissä.Helsingin kaupunginmuseo
Nousia, Äiniö, Toivottu
Viime vuoden suosituimmat etunimet olivat Aino ja Leo. Olisi hienoa pystyä kertomaan vastaava nimikaksikko puolentoista tuhannen vuoden takaa, kun suomen kieli alkoi olla olemassa.
Ilman kirjoitettua kieltä nimistä ei ole säästynyt varmaa tietoa. Sellaista alkaa olla vasta 1300-luvulta lähtien. Päätelmiä kuitenkin voidaan tehdä paikan- ja sukunimistä ja muiden itämerensuomalaisten kansojen nimistä.
Tässä maisteltavaksi joitakin muinaissuomalaisia miesten nimiä: Nousia, Äiniö, Toivottu, Lyylikki, Ihanus, Mieho, Neuvo, Tietävä, Toivas.
Viljo on ikiaikainen suosikki
Luontonimistä Repo on tällä vuosituhannella palannut pitkän tauon jälkeen muutaman suomalaisen nimeksi. Joitakin Susia on syntynyt kaikilla vuosikymmenillä. Hukka-nimeä nimilautakunta ei ole nykypäivään kelpuuttanut, eikä tilastosta lyödy yhtään Hirveäkään.
Myös edelleen tuttuja nimiä on päätelty olleen käytössä jo kaukaisessa esihistoriassa. Kare, Päiviö ja Nyyrikki ovat melko harvinaisia, mutta Viljo on ponkaissut tällä vuosikymmenellä suoranaiseksi suosikiksi.
Muinaissuomalaisia naisten nimiä on kyetty päättelemään paljon huonommin kuin miesten. Kansan suussa kulkeneet runot kuitenkin osoittavat, etteivät tytötkään kulkeneet kotinsa tanhuvilla nimeä vailla.
Iso kutsui kuunvaloksi, emo päivän nousennaksi, vellon ve’en kalaksi, siskoni sinikeräksi.
Väestörekisterikeskuksen tilastosta löytyy pari Kuunvaloa. Liekö kukaan kokeillut, kelpaisiko Sinikerä viranomaisille?
Pyhimys sen olla pitää
Kristinuskon leviäminen pyyhkäisi pakanallisina pidetyt etunimet varsin tehokkaasti käytöstä. Nimet alettiin valita katolisen kirkon pyhimysten mukaan.
Kunkin hiippakunnan pyhimyskalenteriin mahtui noin 200 pyhimystä, mutta lapsen kaimaksi ja kaitsijaksi haluttiin mieluiten joku suurimmista. Niinpä kaikilla oli paljon kaimoja ja lisänimille tuli käyttöä.
Nimet toisaalta vääntyivät kansan suuhun sopiviksi. Nicolauksesta tuli Nikki, Gregoriuksesta Reko.
Hyvin suosittuja olivat Johannes ja Pietari, mutta Norjan kuninkaasta pyhimykseksi kohonneen Olavin kaimat päihittivät määrällään heidätkin. Usein oli Hämeen käräjillä puolet lautakunnasta Olaveja, joskus seitsemänkin kahdestatoista, kertoo Tepon ja Vilkunan Etunimikirja.
Taivaallisen siunauksen lisäksi lienee toivottu silkkaa vaurautta, kun lapsia nimettiin myös Hansa-porvareiden mukaan, mikä toi Suomenkin nimistöön saksalaisia Kondradeja ja Hartmanneja.
Ratsastava Pyhä Yrjänä ja Pyhä Margareta lampaineen, Hattulan kirkko, 1500-luvun alku.Museovirasto / Musketti
Yleisimpiä naisten nimiä olivat alkukristillisiltä marttyreilta omaksutut Katariina ja Margareta eli kotikäytössä Katri, Marketta ja Kreeta.
Monet muutkin viralliset nimet olivat vain pyhäkäytössä: kasteella, ripillä, kinkereillä, vihittäessä ja hautajaisissa. Kotona Dorotheasta tuli Toratei, Scolasticasta Lastikka.
Kansallistunne synnytti suomalaisia nimiä
Helsingin yliopistolla oli tsaarin määräyksestä yksinoikeus almanakkojen tekemiseen. Yliopistolla päätettiin 1860-luvulla, että jokaisena päivänä tulisi olla jonkun nimipäivä.
Pyhimyksiä ei riittänyt vuoden kaikille päiville. Tarvittiin lähes 200 uutta nimeä. Ne otettiin edelleen uskonnollisista lähteistä, Raamatusta ja kirkkohistoriasta. Kirjoitusasu oli yleensä yhä ruotsalainen.
Jotakin oli tehtävä suomen kielen puolesta, päätti nuori virkamies Isak Edvard Sjöman. Asia oli tulenarka, uhmasihan hän yliopiston yksinoikeutta eli suorastaan tsaaria, joten Siveä. Kauno-annakka 1865 -kirjanen oli julkaistava salanimellä.
”Koskei tawalliset ristinimemme, jotka annakoissa tawataan, ole muuta kuin sanoja oudoista, erittäin Heprean, Kreikan, Latinan ja Saksan kielistä, ja jotka Suomen kielen murteilla usiastikin owat aiwan kankeat, niin olemme tähän esitelleet samaan tarkotukseen käytettäviksi oman maan kielisiä sanoja," Sjöman perusteli.
Kaikki Sjömanin nimiehdotukset eivät ottaneet tulta, ja osa muistakin on jäänyt sittemmin käytöstä. Kauno-annakassa saivat kuitenkin ensi kertaa suomalaisen muodon muun muassa Riitta, Leena ja Kaisa sekä Antti, Juho ja Matti.Severin Falkman (1880) / Museovirasto, Musketti / Yle
Reaktiot olivat kahtalaisia, mutta Sjöman ei lannistunut: "Voi näyttää pilalta, mutta eiköhän löydy niitäkin, jotka mielisuosiolla valitsevat näistä lapselleen nimen, ja kuuluu mar niitten korwissamme siihen aiwan mukawaltakin sopiwan".
Sjömanin hankkeessa näkyy kansallismielisyyden nousu, joka 1800-luvun puolella synnytti paljon ehdotuksia suomalaisiksi nimiksi. Moni on tuttu tämän päivän koulusta ja päiväkodista: Oiva, Toivo, Väinö, Helmi, Usko. Näitä ehdotettiin pojille, myös Helmiä.
Viralliseen almanakkaan niitä ei kelpuutettu. Yksi tyttö kuitenkin livahti Kansanvalistusseuran kalenteriin jo vuonna 1881. Hän oli Aino.
Vanhimmasta pojasta tehtiin kotiukon eli isänisän kaima, toisesta kirkkoukon eli äidinisän, kolmannesta isän ja sitä nuoremmista setien ja enojen kaimoja. Tytöt saivat nimensä koti- ja kirkkomummolta, äidiltä ja tädeiltä. Parikkalan perinnäistapa 1880-luvulle asti
1900-luvun alussa suomalaiset nimet vihdoin valtasivat ja vakiinnuttivat myös virallisen paikkansa. Tärkeimpänä on pidetty vuoden 1929 uudistusta, joka toi almanakkaan yli 200 uutta nimeä.
1990-luvulta alkaen nimipäiväkalenteria on uudistettu viiden vuoden välein. Seuraava kerta on vuonna 2020. Silloin kalenteriin pääsevät ne uudet nimet, jotka olivat vähintään 500 suomenkielisellä ensimmäisenä nimenä viime maaliskuussa.
Nimipäivää pääsevät viettämään muun muassa Adele, Cecilia ja Daniela sekä Andreas, Elia ja Felix. Isak Edvard Sjömania lista voisi masentaa, sillä mukana ei ole yhtään nimeä, joka olisi täysin Suomessa syntynyt. Voit katsoa koko listan Helsingin yliopiston almanakkatoimiston sivulta.
Yle
Nimiin talletetaan myös tarinoita
Kun lapselle nykyisin aletaan miettiä nimeä, kenttä on varsin vapaa. Pelitila lisääntyy entisestään, kun uudistettu nimilaki sallii neljä etunimeä.
Suvun perintönimet, kummin kaimuus, mediasta tutut nimet, lähiyhteisön esimerkki, ajan henkeen sopivat kulttuurisesti ja poliittisesti inspiraationsa saaneet nimivalinnat, julkisuuden henkilöt, nimeen liitetyt muut mielikuvat, joita nimen antaja pitää positiivisina, luettelee dosentti Sofia Kotilainen vastaukseksi kysymykseen, mistä nimet kumpuavat.
Pieni kyselykierros osoitti, että moni tallettaa nimeen myös erityisen muiston lapsen syntymähetkestä tai odotusajasta.
Auringonnousun aikaan syntynyt pikkutyttö sai toiseksi nimekseen Auroora, myrsky-yönä maailmaan tullut nimettiin Tuulikiksi. Perheensä "iltatähtien iltatähti", yllätyspoika, sai odotusaikana kutsumanimen Sattuman Santtu, kuten laulussa lauletaan, ja Santerista tuli myös yksi hänen virallisista nimistään.
Yksi nimi syntyi kauan ennen lasta. 12-vuotias tyttö käveli rannalla toivuttuaan vastoin lääkärien odotuksia sairaudesta, joka oli vienyt häneltä vuosiksi kaiken liikuntakyvyn. Meri oli heittänyt rantahiekkaan pienen nahkakukkaron, johon oli poltettu naisen etunimi.
Nimi oli vieras, eikä sitä tuohon aikaan ollutkaan kuin muutamalla kymmenellä suomalaisella. Tytön mielestä nimi oli kaunis, kuten koko ihana maailma. Hän ei unohtanut tuota hetkeä. Kun hänelle kaksi vuosikymmentä myöhemmin syntyi tytär, lapsi sai kukkaron tuntemattoman omistajan nimen. Hänestä tuli Iina.
26.12. kello 20:00 Keskustelu suljettu toistuvan kommentointiohjeen rikkomisen vuoksi.
Psykiatrisen hoidon eristyshuoneet remontoidaan ensi vuonna Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
Korjaukset tehdään, koska oikeusasiamiehen kanslian yli vuosi sitten tekemässä tarkastuksessa havaittiin epäkohtia. Syksyllä 2017 toteutetun tarkastuksen mukaan tilat olivat karut. Ne muistuttivat enemmän poliisin putkaa kuin psykiatrisen potilaan eristämistilaa.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on myös vastikään käsitellyt cp-vammaisen potilaan tekemän kantelun. Apulaisoikeusasiamiehen marraskuussa antaman ratkaisun mukaan potilaan ihmisarvoa loukattiin sairaalan psykiatrisella osastolla.
Sekavasti käyttäytyneelle potilaalle oli puettu vaipat yli vuorokauden kestäneen eristyksen ajaksi. Hänellä oli käytössään wc vain erikseen pyytämällä. Ruokailu tapahtui lattialla ohuella patjalla. Käytössä oli vain potilaalle sopimattomia ruokailuastioita ja -välineitä. Häneltä myös evättiin silmälasien ja pyörätuolin käyttö. Tämän hoitoratkaisun perusteet eivät käyneet ilmi potilasasiakirjoista.
Hyvityksiä potilaalle?
Apulaisoikeusasiamies esittää, että yhtymä hyvittää kantelijalle perus- ja ihmisoikeuksien loukkaukset. Asiamies kehottaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää ottamaan yhteyttä kantelijaan ja pyytää ilmoittamaan tehdyistä toimenpiteistä maanantaihin 31. joulukuuta mennessä.
– Asian käsittely on meillä vielä kesken, mutta vastaamme kyllä apulaisoikeusasiamiehelle määräpäivään mennessä, kertoo perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialajohtaja Mika Forsberg.
Arvioimme hoitoprosessit, jotta ne olisivat riittävän laadukkaat. Mika Forsberg
Virallisesti ilmaistuna huomautus tuli yhtymälle lainvastaisista menettelyistä ja laiminlyönneistä cp-vammaisen henkilön hoidossa. Huomautuksesta ovat aiemmin kirjoittaneet muun muassa Etelä-Suomen Sanomat, Helsingin Sanomat ja Iltalehti.
– Huomautuksessa mainitut hoidon ongelmat ovat tapahtuneet vuotta 2017 aiemmin eli ennen hyvinvointikuntayhtymän aloittamista, sanoo Forsberg.
Nyt keskussairaalan psykiatrisilla osastoilla uusitaan viisi eristyshuonetta. Jokaiseen huoneeseen rakennetaan wc-tilat. Kustannukset ovat noin 100 000 euroa. Vuonna 2019 toteuttavan remontin tarkasta aikataulusta ei ole Forsbergillä tietoa.
– Samalla arvioimme hoitoprosessit, jotta ne olisivat riittävän laadukkaat.
Kansalaisaloite ilotulitusten kuluttajakäytön kieltämiseksi on saanut kasaan vaadittavat 50 000 nimeä ja se etenee näin ollen eduskuntaan.
Eduskuntakäsittelyyn vaadittavat allekirjoitukset tulivat täyteen tänään lauantaina aamulla.
Kansalaisaloitteen takana on useita eläin-, terveys-, potilas- ja vammaisjärjestöjä. 14 eri järjestöä pani aloitteen alulle joulukuun alussa. Mukana on muun muassa Kuuloliitto, Lääkäriliitto, Helsingin eläinsuojeluyhdistys ja Kennelliitto.
Vireillepanijat haluavat aloitteella vähentää ilotulituksista aiheutuvia haittoja kuten silmä- ja muita vammoja sekä tulipaloja. Aloitetta perustellaan myös eläinten ilotulitteista johtuvan stressin lievittämisellä sekä ympäristön säästämisellä.
Aloite kieltäisi F2- ja F3- luokkien ilotulitusvälineiden käytön kuluttajilta. Näihin luokkiin kuuluvat muun muassa padat, raketit, paukkupommit, ilmapommit ja miinat. Aloitteen mukaan esimerkiksi tähtisädetikkuja, pieniä paukkupommeja ja kipinäsuihkuja voisi edelleen myydä kuluttajille.
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun ilotulitteiden käyttöä vain ammattilaisille on ajettu kansalaisaloitteella. Tämän vuoden alussa vireillepantu, ilotulitteiden käytön vain ammattilaisilla salliva aloite keräsi vajaat 16 000 kannatusilmoitusta.
Ilotulitteiden käyttö on nykylainsäädännön mukaan sallittu uudenvuodenaaton kello 18 ja uudenvuodenpäivän aamuyön kello 2 välisenä aikana.
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat vaatineet Venäjää vapauttamaan ukrainalaiset merimiehet, jotka vangittiin yli kuukausi sitten.
Merkel ja Macron lupasivat myös yhteisessä lausunnossaan perjantaina pitävänsä yllä painostusta, jotta vuoden 2015 Minskin rauhansopimus saadaan voimaan Itä-Ukrainassa.
Kreml kommentoi lauantaina, että Venäjä hoitaa ukrainalaisten merimiesten tapauksen Venäjän lakien mukaisesti.
Venäjä otti marraskuussa haltuunsa kolme Ukrainan laivaston alusta Kertšinsalmessa Krimin niemimaan lähellä ja sulki liikenteen salmessa. Kertšinsalmi on Ukrainalle tärkeä merireitti.
Venäjän valtaamalla Krimin niemimaalla toimiva tuomioistuin määräsi marraskuussa 12 Ukrainan laivaston merimiestä vangittavaksi kahdeksi kuukaudeksi.
Egyptissä poliisi on tappanut 40 terroristiksi epäiltyä useissa eri iskuissa, maan sisäministeriö kertoo. Iskut tehtiin varhain lauantaina.
30 epäiltyä tapettiin kahdessa iskussa Gizan alueeella, ja loput 10 Siinain niemimaalla.
Maan sisäministeriön mukaan iskut tehtiin, koska epäiltyjen uskottiin valmistelevan hyökkäyksiä turistikohteisiin, kirkkoihin ja valtion virastoihin.
Poliisin kerrotaan myös löytäneen epäiltyjen jäljiltä runsaasti aseita, ammuksia ja pommintekotarvikkeita.
Ainakin neljä ihmistä kuoli ja 11 haavoittui maantiepommin räjähdettyä perjantaina turistibussin läheisyydessä pyramidialueella Gizan kaupungissa lähellä Kairoa.
Toistaiseksi mikään taho ei ole ilmoittautunut pommi-iskun tekijäksi.
