Käsityölankoja valmistava Novita tavoittelee jalansijaa Aasian markkinoilla.
Keihäänkärjekseen lankavalmistaja lanseeraa uudet Muumi-langat. Suosittujen satuhahmojen uskotaan vauhdittavan kansainvälistä vientiä.
– Erityisesti Japanista on tullut meille alustavia tiedusteluja. Ajattelimme, että nyt on oikea hetki ja tuote lähteä tavoittelemaan uusia kuluttajia, toimitusjohtaja Daniela Yrjö-Koskinen sanoo.
Muumien suosio Japanissa on vahva. Muumeista tuli 90-luvulla maailmanlaajuisesti iso bisnes juuri Japanissa piirretyn tv-sarjan myötä. Maaliskuussa Tokion lähelle on valmistumassa Muumi-teemapuisto.
Ensimmäiset Muumi-villalangat
Novita on sopinut lankojen valmistamisesta muumituotteita ja -tekijänoikeuksia hallinnoivan Moomin Characters -yhtiön kanssa. Yhtiö myy muumin käyttöoikeuksia ja saa vastineeksi osan muumituotteiden tuotosta.
Yhtiön mukaan Novitan langat ovat ensimmäiset Muumi-villalangat markkinoilla. Muumivyötteen saa kolme erilaista lankaa.
Lankojen lisäksi Novita julkaisee neuleohjekirjat, joihin on viime vuoden ajan suunniteltu uusia Muumi-aiheisia neulemalleja.
Viime vuonna 90 vuotta täyttänyt Novita on valmistanut Muumi-aiheisia lankoja ennenkin.
– Juhlavuonna kävimme vanhoja arkistojamme läpi, ja löysimme vanhoja Muumimamman vauvalanka -vyötteitä. Novita valmisti lankaa 1970-luvulla. Ajatus uusista langoista lähti siitä, Yrjö-Koskinen sanoo.
Lankayhtiö piti sopimusta tärkeänä askeleena kansainvälistymisessään. Vastaanotto on ollut hyvä ja myynti on lähtenyt yhtiön mukaan vilkkaasti käyntiin. Vain brexitin aiheuttama epävarmuus hermostuttaa brittien kanssa kauppaa käyviä yrityksiä.
Novita vie lankoja myös Ruotsiin, Norjaan ja Viroon. Lisäksi isojen kansainvälisten verkkokauppojen kautta Novita tavoittaa myös yhdysvaltalaisia ja eurooppalaisia kuluttajia.
– Panostamme vientiin. Tavoitteemme on kolminkertaistaa se seuraavien kolmen vuoden aikana. Vientimme on ollut vielä hirveän pientä, noin miljoonan euron luokkaa, Yrjö-Koskinen sanoo.
Novitan koko liikevaihto on ollut noin 23 miljoonaa euroa. Suomessa Novitan markkinaosuus on yli 90 prosenttia.
Yhtiöllä ei vielä ole sopimuksia lankojen jälleenmyynnistä Aasiassa. Tämän vuoden aikana Novita etsii Aasiasta sopivaa yhteistyökumppania.
Novitan tehdas sijaitsee Korialla, Kouvolassa.Pyry Sarkiola / Yle
Virkattuja muumihahmoja
Novita luottaa siihen, että neulomisen suosio jatkuu, ja on vahvaa myös ulkomailla.
– Neulebuumi on jatkunut jo pitkään. En usko, että se on ohimenevä trendi. Ihmiset arvostavat itsetehtyä ja luonnon raaka-aineita. Näiden arvojen tueksi neulominen sopii erinomaisesti. Toivottavasti nämä arvot pysyvät pitkään, Yrjö-Koskinen sanoo.
Yhtiötä avittaa myös pohjoismaisen muotoilun trendikkyys ulkomailla.
Lisäksi Japanissa on omat villityksensä. Yrjö-Koskisen mukaan maassa virkataan amirgurumeja, jotka ovat pieniä virkattuja tai neulottuja pehmohahmoja.
– Toivottavasti tulevaisuudessa langoistamme virkataan pieniä muumihahmoja, Yrjö-Koskinen sanoo.
Kiinteistöverotus on määrä toimittaa uusien verotusperusteiden mukaisesti vuonna 2022. Omakotiliitossa uskotaan, että verosta tulee riesa taantuvien paikkakuntien talonomistajille.
Liiton mielestä suunnitteilla oleva verouudistus ei ota huomioonsyrjäseuduilla sijaitsevien talojen heikkoa hintakehitystä. Myös kerrostaloille kaavailtu pienempi kiinteistövero kismittää talonomistajien edunvalvojaa.
Nykyinen kiinteistövero on melko kohtuullinen. Keminmaalainen EJ Posti asuu yksin 160 neliön talossa ja kellarista löytyy saman verran tilaa. Lisäksi talossa on ullakko. Posti halusi nimenomaan ison talon.
– On kiva, kun on tilaa. Voi kutsua ystäviä kylään ja majoittaa heitäkin. Se on minulle hyvin tärkeä asia.
Kiinteistövero määräytyy neliöiden mukaan. Jos Postin omistama talo olisi uusi, siitä pitäisi maksaa veroa yli 700 euroa vuodessa, mutta vuonna 1960 rakennetun talon kiinteistövero jää ikäalennusten vuoksi reiluun 200 euroon.
– Se on ihan siedettävä summa, jostakinhan niitä veroja pitää kerätä, Posti sanoo.
Sama neliöhinta koko maahan
Suunnitelmissa on ottaa sama 1400 euron neliöhinta verotuksen pohjaksi kaikkialla Suomessa.
Omakotiliitossa pelätään, että samaan aikaan, kun rakennusten arvot ovat laskemassa taantuvilla paikkakunnilla, on verotus menossa päinvastaiseen suuntaan. Liiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen on pitänyt asiaa esillä.
– Jos rakentaa vaikka 200 000 eurolla talon pienelle paikkakunnalle, saako siitä sen hinnan, jos sitä yrittää myydä? Tuskin. Sille ei välttämättä löydy edes ostajaa. Sen verotusarvo ja myyntihinta olisivat ihan täysin pielessä haja-asutusalueella.
– Onko se oikeudenmukaista ja kohtuullista, että sitä pientaloa verotetaan rakennuskustannusten mukaan, Savolainen kysyy.
Valtionvarainministeriön lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen vastaa Omakotiliiton väitteeseen.
– Tälläkin hetkellä kiinteistöveron määrä riippuu rakennuskustannuksista. Nykyisin verotusarvot perustuvat 70-luvun rakentamiskustannuksiin, ja niitä on korotettu kaavamaisesti rakennuskustannusindeksin perusteella.
Kunnat määräävät lopullisen tason
Vanhanen uumoilee Omakotiliiton näkemyksen perustuvan siihen oletukseen, että kunnat eivät alentaisi veroprosenttejaan. Hänen mielestään tällainen oletus on epärealistinen.
– Kunnilla olisi nykyisinkin mahdollisuus merkittävästi lisätä verotulojaan korottamalla mm. asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttejaan. Niillä on kuitenkin selvästi ollut syynsä pitää verotuksen taso maltillisena. Nämä syyt eivät poistu uudistuksen myötä, Vanhanen sanoo.
Vanhasen mielestä taantuvilla alueilla rakennusten verotusarvot nousisivat päinvastoin vähemmän kuin kasvukeskuksissa, koska kaavailujen mukaan verotusarvoihin vaikuttaisivat vastaisuudessa myös alueelliset rakentamiskustannukset. Ne otettaisiin huomioon niin kutsutulla sijaintikertoimella.
Omakotitaloille ja kerrostaloille kaavaillaan kiinteistöverotukseen erisuuruista neliöhintaa.Ville Toijonen / Yle
Halvemman ja kalliimman alueiden rakennuskustannusten ero on noin 20 prosenttia.
– Nykyisin rakennusten osalta sovelletaan aivan samoja veroperusteita niin Kainuussa kuin Westendissäkin.
Omakotiliiton Savolaisen mielestä uudistus etenee vaivihkaa. Hän peräänkuuluttaa kunnon keskustelua kiinteistöverouudistuksesta.
– Totta kai palvelusta pitää maksaa, mutta pitää käydä laaja keskustelu, jotta se on oikeudenmukaista kaikille.
Pientalot ja kerrostalot eri kastiin
Pientalot eli omakotitalot, rivitalot ja paritalot ollaan erottamassa kiinteistöverotuksessa kerrostaloista, joiden neliöhinnaksi on tulossa 1060 euroa neliöltä. Se on 340 euroa vähemmän kuin pientaloissa. Omakotiliitossa tätä pidetään vääryytenä.
– Tässä suositaan kerrostaloasumista. Omakotiasujien kohtelu ei ole sitä luokkaa, mitä sen pitäisi olla. Tässä on kysymys epätasa-arvosta, sanoo Omakotiliitto liittohallituksen jäsen Sirkka-Liisa Mällinen.
Valtionvarainministeriössä kielletään, että tavoitteena olisi laittaa pientalonomistajia huonompaa asemaan. Ero johtuu erilaisista rakennuskustannuksista.
– Tilastokeskuksen kesäkuulta olevat alustavat hinta-arviot viittaavat siihen, että pientalojen keskimääräiset rakentamiskustannukset neliömetriä kohden ovat suuruusluokaltaan 30 prosenttia korkeammat kuin kerrostalon vastaavat rakentamiskustannukset. Jatkotyössä numerot tarkentuvat, Vanhanen kertoo.
Hymy on herkässä Toholammilla Aalto Haitekin tuotantotiloissa. Puuseppä Tapani Honkalan kehittämä aaltopuuteknologia on patentoitu maailmanlaajuisesti ja veljenpoika Janne Honkalan mukaan myös rahoittajien kiinnostus on herännyt.
– Olemme saaneet taustalle suomalaisia ja ulkomaalaisia osaajia. Esimerkiksi entinen Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo on lähdössä toimintaamme mukaan, Janne Honkala kertoo.
Honkaloiden kehittelemässä aaltopuuteknologiassa talot, sillat, huonekalut ja kaikki puurakentaminen tehdään ilman muovia, liimoja ja muita kemiallisia aineita.
Puuhun jyrsitään aallon muotoisia uria, jotka laudoissa tai palikoissa napsahtavat lomittain toisiinsa tiukasti kiinni. Kappaleita ladotaan yhteen haluttu määrä ja ne pultataan tiukaksi kierretangoilla, jotka työnnetään lautoihin tai palikoihin valmiiksi porattujen reikien läpi.
Mika Honkalan käsissä syntyy kaksikerroksisen rivitalon seinäelementtiä Helsinkiin.Ville Viitamäki / Yle
Tuotekehittelyssä on päädytty aaltomuotoon, koska Honkaloiden testeissä juuri aallolla on saatu huomattavasti parempi kantavuus kuin muilla rakenteilla. Miehet uskovat vakaasti rakenteen kestävän jopa maanjäristyksen.
Puun eläminen ja halkeileminen estetään aaltopainekuivauksella. Honkalat kertovat testanneensa kuivauskeksintöään parikymmentä vuotta.
– Nyt toimii. Puu saadaan kuoletettua niin, että se pysyy stabiilina ja kosteuden kestävänä, Janne Honkala kertoo.
Tapani Honkala on ollut puun kanssa tekemisissä jo viisi vuosikymmentä.Ville Viitamäki / Yle
Aaltopuuteknologian kehittämisen alkusysäys lähti kirjahyllyjen teosta. Aaltouritetut peltikappaleet hyllylevyjen välissä sai hyllyt kestämään vääntymättä painavat kirjakuormat.
– Aaltopuuteknologialla voi rakentaa seinät, lattiat ja katot. Voi tehdä niin korkeaa kuin haluaa, ja niin paksua rakennetta kuin haluaa, kertoo Janne Honkala.
Toholammilta lähtee Suomeen ja maailmalle sekä pitempää että lyhyempää tavaraa. Miesten mukaan nostureita ei tarvita, ja talonsa voi kuljetella rakennuspaikalle vaikkapa peräkärrykuormina. Talot ja sillat voi kasata paikoilleen, ja halutessaan myös purkaa, siirtää ja koota uudelleen.
– Lyhyemmät uritetut palikat ovat kuin eräänlaisia puisia tiiliä, jotka liitetään yhteen samalla tavalla kuin pidemmästä tavarasta valmistuva seinä, selittää Tapani Honkala.
Mies sai idean palikoihinsa, kun poltti joulun jälkeen saunan pesässä legojen pahvipakkauksia.
– Rupesin miettimään, että miksi ei voisi olla kuin puisia legoja tai tavallaan puisia tiiliä, jotka ladotaan yhteen.
Janne Honkala testaa rakenteen kestävyyttä.Ville Viitamäki / Yle
Perheyrityksellä on vakaa aikomus ponnistaa ekologisilla tuotteillaan maailmalle. Kymmenkunta työntekijää työllistävä Aalto Haitek ei pysty nykyisellä tuotannollaan vastaamaan kiinnostukseen. Nyt mietitään rahoittajien kanssa jatkoa.
Vuoden Toholammilla toiminut yhtiö osti paikkakunnalta äskettäin entisen Valion juustolan. Yli 10 000 neliöä ei kuitenkaan riitä, vaan tiloja joudutaan vielä laajentamaan.
Aalto Haitekin tuotteita esiteltiin taannoin Tokiossa messuilla. Vierailun seurauksena satakunta aasialaisyritystä haluaisi tulla tutustumaan paikan päälle Toholammille. Honkalat uskovat, että vienti alkaa vetää vauhdilla, kun tuotanto saadaan kunnolla käyntiin. Esimerkiksi Japanissa aaltopuuteknologiaa haluttaisiin kokeilla pilvenpiirtäjään.
– Työpaikkoja tulee varmasti tänne ja miksei muuallekin Suomeen, jos esimerkiksi hajautamme toimintaa eri puolelle maata pieniin puusepänyrityksiin.
Varmaa on, että Honkalat pysyvät puun kanssa tekemisissä. Suvulla on pitkä hirsirakentamisen perinne, nytkin työskennellään kolmessa polvessa.
Norjan poliisi on havainnut signaaleja kahdesta lumivyörylähettimestä Blåbærfjelletin lumivyöryalueelta. Samalla toivo kadonneiden löytymisestä elossa on hiipunut. Poliisi kertoi etsintätilanteesta tiedotustilaisuudessa perjantaina iltapäivällä.
Lumivyörystä on kulunut 38 tuntia, ja koska signaalit paikallistettiin lumivyöryalueelle, poliisi olettaa, että lumen alle hautautuneet ovat kuolleet. Lääketieteellisesti arvioiden ei ole mahdollista, että he olisivat vielä elossa.
Tromssan poliisin pelastusoperaatio muuttuu kuolleiksi oletettujen etsintäoperaatioksi. Lumivyöryyn hautautuneet yritetään kaivaa esille, ja samalla yrityksiä paikallistaa kaksi muuta lumivyörylähetintä kantajineen jatketaan.
Lumivyörylähettimien signaalit havaittiin helikoptereista, ja alueelle on lähetetty pelastushenkilökuntaa, lumivyörykoiria ja kaivuuvarusteita. NRK:n mukaan pelastajat ovat nyt tunturissa.
Yle Uutisgrafiikka
Kolme suomalaista miestä ja ruotsalainen nainen katosivat keskiviikkona iltapäivällä, kun he olivat matkalla Blåbärfjelletin 1 440 metrin korkeudella olevalle huipulle.
Tromssan poliisi kertoi tiedotustilaisuudessaan etsintöjen etenemisestä. Tiedotustilaisuus lähetettiin Yle Areenassa.
Puolustus on pyytänyt Helsingin Arabianrannan henkirikoksesta epäillyn miehen mielentilan tutkimista esitutkinta-aikana, tiedottaa Helsingin poliisi.
Asian käsittelypäivä oikeudessa ei ole toistaiseksi tiedossa.
Poliisi tutkii tapausta murhana. Poliisi on aiemmin kertonut epäilevänsä 36-vuotiasta miestä seitsemänvuotiaan pojan murhasta Arabianrannassa jouluaattona. Epäilty on uhrin eno.
Hänet vangittiin viikko sitten perjantaina Helsingin käräjäoikeuden päätöksellä. Miestä esitettiin vangittavaksi todennäköisin syin.
Poliisin mukaan epäilty on Suomessa asuva ulkomaan kansalainen.
– En näe perusteltua syytä kommentoida kansalaisuutta sen tarkemmin. Kansalaisuus ei ole esitutkinnan kannalta olennainen tieto, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kirsi Kanth poliisin tiedotteessa.
Epäilty on poliisin mukaan myöntänyt henkirikoksen. Kuulustelussa hän on kertonut harhoista, jotka hänen mukaansa myötävaikuttivat tekoon, poliisi toteaa.
Epäillyllä on aiempaa rikostaustaa. Yle on kertonut taustoista aiemmin tässä jutussa.
Poliisin mukaan esitutkinnassa ei ole ilmennyt, että epäilty olisi käyttäytynyt aiemmin uhkaavasti tai väkivaltaisesti uhria kohtaan. Tämänhetkisten tietojen mukaan epäillyllä ei ollut mukana teossa käytettyä teräasetta, kun hän tuli uhrin perheen asunnolle.
Poliisi kertoo odottavansa vastauksia muun muassa epäillylle tehdyistä kokeista, joissa selvitetään, oliko hän tekohetkellä päihtynyt.
Vihreiden entinen puheenjohtaja Touko Aalto kertoo Twitterissä palaavansa töihin ensi viikolla. Hän sanoo kannustavien viestien auttaneen hänet takaisin työhuoneelle.
Aalto on ollut sairauslomalla uupumuksen vuoksi syyskuusta lähtien. Hän kertoi sairastuneensa masennukseen vuosi sitten.
Aalto kertoi aiemmin yrittävänsä palata eduskuntaan tammikuussa. Aalto jätti vihreiden puheenjohtajan tehtävät lokakuussa.
– Terveisiä työhuoneelta. Lämmin kiitos kaikille kaikista ystävällisistä ja kannustavista viesteistä. Ne ovat auttaneet takaisin työhuoneelle. Ensi viikolla tositoimiin, hän kirjoittaa.
Hän on kertonut töihinpaluustaan myös Facebookissa.
– Olen käynyt läpi ensi viikon täysistuntolistaa sekä tehnyt luku- ja kirjoitustöitä. Tuntuu todella hyvältä istua asioiden äärellä työhuoneessa, se on minusta oleellista, hän kirjoittaa.
Epäily tehtiin Enköpingin sairaalassa. Potilasta hoidetaan Uppsalan yliopiston sairaalassa.
Enköpingin akuuttivastaanotto on toistaiseksi eristetty. Henkilökunta tarkastetaan tartuntojen varalta.
Potilaan sairauden laatua selvitetään testeillä, joiden tuloksia odotetaan tänä iltana.
Expressen-lehden tietojen mukaan potilas oli tullut Ruotsiin kolme viikkoa sitten Burundista. Hän oli saanut oireita, jotka olivat yhteensopivia ebola-tartunnan kanssa.
Uppsalan sairaalan johtava lääkäri Mikael Köhler kertoo Expressenille, että potilaalla oli verisiä oksennuksia ja ulosteita. Samoja oireita on tosin muillakin sairauksilla, joten ebola-tartunta ei ole suinkaan ainoa diagnoosivaihtoehto.
Köhlerin mukaan tartunnan saamisesta voi kestää useita viikkoja ennen kuin potilas saa taudin oireita. Silti ebolan todennäköisyys ei ole suuri.
– Riski on melko pieni, koska hän ei ole ollut alueella, missä tautia on esiintynyt, mutta oireet ovat samankaltaiset. Siksi meidän on käsiteltävä tapaus huolellisesti, hän sanoo.
Ebola on vaarallinen verenvuototauti, jota on tavattu etenkin Kongon demokraattisessa tasavallassa, joka on Burundin naapurimaa. Taudin kuolleisuus on suuri.
Ihan ensimmäisten KUFin revyiden nimet ymmärtää kouluruotsin pohjalta. Upp med humöret (1948) ja Aftonunder-hållning (1950) tuotiin Kokkolaan Ruotsista, missä perinne oli voimissaan.
Mutta pian homma lähti ikään kuin lapasesta. Karleby Ungdomsförening eli Kokkolan ruotsinkielinen nuorisoseura teki revyistä murreleikkiä, eikä enemmistö alueen asukkaista ole vuosikymmeniin ymmärtänyt kertalukemalta, mitä esityksen nimi tarkoittaa.
Sitititii. Navafoll. Hedjitagaa. Einanperssase. Såvatå. Nimet ovat grundspråtsia, Kokkolan murretta. *
– Grundspråtsihan on maailman peruskieli, veistelee KUFin konkari Anders Fredriksson.
Hän asuu nykyään Alavetelissä, alle 20 kilometrin päässä Kokkolasta. Siellä murre on melko lähellä Kokkola-ruotsia. Ja Trondheimin ympäristössä Norjassa sitä ymmärretään Fredrikssonin mukaan paremmin kuin virallista ruotsia.
Sen sijaan esimerkiksi alle 15 kilometrin päästä Kruunupyystä esitykseen tuleva voi huomata, ettei ymmärrä ihan kaikkea. Joskus tekijät etsivät tarkoituksella vanhempia murresanoja, jotka uhkaavat jäädä unholaan ja nostavat niitä esille.
* Sititii (Sätt dig dit) = Istu tuohon. Navafoll = kourallinen. Hedjitagaa (Det måste gå) = Sen on vain pakko käydä. Einanperssase = Yhtä taistelua. Såvatå = Entäs sitten? / Nukkukaa sitten / Niin märkä. Riippuu asiayhteydestä ja siitä, miten sanan jakaa.
Moni pohjalainen on myös hyvin ylpeä omasta murteestaan, ja sitä taas moni uusmaalainen ihailee. Erityisasiantuntija Caroline Sandström
Suomenruotsin juuret ovat muinaisruotsissa, joka levisi Suomeen 1100-luvulta alkaen (Kotus). Ruotsin murteita puhutaan Suomessa Pohjanmaalla, Uudellamaalla, Turunmaalla ja Ahvenanmaalla. Niiden sisällä taas on omia murrealueitaan; karkeasti laskettuna alueita on kymmenkunta.
Suomenkielinen voi kuvitella kaikkien suomenruotsalaisten ymmärtävän toisiaan, mutta näin ei välttämättä ole. Erityisasiantuntija Caroline Sandström Kotuksesta sanoo, että jollei ole liikkunut eri puolilla maata, voi vaikkapa porvoolaisen olla vaikea ymmärtää pietarsaarelaisen puhetta.
Suomenruotsi onkin säilyttänyt juuri Pohjanmaalla paljon vahvemmin murreluonnettaan niin ääntämyksessä, sanastossa kuin taivutuksessa. Helsingissä ja muissa Uudenmaan kunnissa murteet ovat tasoittuneet ja piirteet antaneet tilaa yleiskielelle.
– Moni pohjalainen on myös hyvin ylpeä omasta murteestaan, ja sitä taas moni uusmaalainen ihailee, sanoo Sandström.
Eroja on muun muassa siinä, mitä sanoja käytetään ja miten niitä taivutetaan. Sandström ottaa esimerkiksi Kokkolan ja Alavetelin ruotsin, jossa substantiivien suvuista on luovuttu niin, että kaikki sanat ovat en-muotoisia (ein häst, ein bord ja niin edelleen) ja niihin viitataan pronominilla det (murteessa he).
Nuo murteet ovat saaneet vaikutteita suomenkielisiltä naapureilta ja eroavat siksikin jopa aivan lähellä olevien Kruunupyyn ja Teerijärven murteesta. Suomenruotsin murteissa voi olla suurta vaihtelua pitäjien ja jopa kylien välillä, ja se on osin tietoinen valinta, muistuttaa Caroline Sandström Kotuksesta.
– Kyse on myös identiteetistä, ja murteiden eroilla on tärkeä sosiaalinen funktio. Kielillisillä samankaltaisuuksilla sekä vahvistetaan me-henkeä että rakennetaan eroa "heihin".
KUFin tämänvuotinen revyy on nimeltään Termenjemt eli Sillä sipuli.Sari Vähäsarja / Yle
Murre ei silti ole estänyt suomenkielisiäkään lähtemästä katsomaan KUFin revyitä.
– Yksikin mies sanoi, ettei ymmärtänyt yhtään mitä ne sanoivat, mutta kyllä oli hauskaa! nauraa Fredriksson. Murre koetaan muhkeaksi ja hauskuus syntyy jo kuuntelemisesta.
Överiksi murretta ei voi kuitenkaan vetää tai yleisö ei ymmärrä ollenkaan.
Olen sanonut monesti, että jos kaikki tietäisivät, miten hauskaa näyttämöllä on, kaikki olisivat siellä! Anders Fredriksson
KUFin tämänkertainen revyy on järjestyksessään jo 64. Anders Fredriksson arvelee, ettei Suomessa ole kovin paljon muita yhdistyksiä, jotka ovat yltäneet samaan.
Lavalla on 35 henkeä, taustajoukkoineen porukka kasvaa tietysti vielä rutkasti. Asuja vilahtaa peräti 1700.
Revyyn ainekset ovat tuttuja: yhteiskunnallista satiiria, päätöksentekijöiden kustannuksella veistelyä, mutta myös tavallisen elämän ilmiöille nauramista.
– Poliitikot ja vastaavat eivät aina näe asioita muuten kuin omasta vinkkelistään. Käännetään sitä muutama kierros, niin hauska puoli tulee esille, sanoo Fredriksson.
Anders Fredriksson on tullut viettäneeksi KUFin "kodissa", Jungsborgilla, päivän jos toisenkin.Sari Vähäsarja / Yle
Kaikki esiin nostettava ei ole hauskaa, mutta tilaa on oltava sillekin, että saadaan ihmiset ajattelemaan.
– Se on yksi tehtävämme: panna valot osoittamaan siihen suuntaan.
Paljon on muuttunutkin. Tempo oli pitkään toisenlainen: sketsin jälkeen suljettiin esirippu, vaihdettiin lavasteet ja aloitettiin seuraava. Nyt kaikki tapahtuu saumattomasti: kun yksi sketsi loppuu näyttämön laidassa, toinen alkaa toisessa päässä.
Hyvä uudenvuoden revyy on sellainen, josta katsoja tuntee saaneensa jotain kotiin lähtiessään. Ei pelkästään naurua, mutta sitäkin.
Silti näyttämöllä on aina hauskempaa kuin yleisössä, väittää Anders Fredriksson.
– Olen sanonut monesti, että jos kaikki tietäisivät, miten hauskaa näyttämöllä on, kaikki olisivat siellä.
Hänen luulisi tietävän, mistä puhuu. Loppiaisena ensi-iltansa saava Termenjemt on jo 50. revyy, jossa Fredriksson on mukana. Putkeen.
Anders kävi katsomassa ensimmäisen revyynsä vuonna 1958. 60-luvulle sattuneet välivuodet saivat joukon nuoria ajattelemaan, että perinne pitää saada elpymään. Revyy syntyi, ja Fredriksson oli heti touhussa kuin kotonaan.
– Se oli alusta asti mieluisaa puuhaa. Siinä tapasi paljon miellyttäviä ihmisiä, joilla kaikilla oli jotain annettavaa.
Kahvion tiskiin teipattuihin papereihin näyttelijät merkitsivät, kuka pääsee mihinkin aikaan harjoituksiin.Sari Vähäsarja / Yle
Mikään 49 revyystä ei nouse miehen mielessä yli muiden. Ne ovat hetken lapsia: hyviä aikanaan, mutta eksyksissä, jos ne tuotaisiin uudelleen näyttämölle.
Revyyt ovat myös nuorisotyötä, uusia tekijöitä tulee mukaan joka vuosi. Konkareista Fredriksson on ollut mukana pisimpään.
– Sanotaan nyt suoraan, että kaikki muuthan ovat minua nuorempia! Mutta ihmiset voivat olla eri-ikäisiä samanikäisiä. Pitää antaa arvoa sille, mitä ihminen on. Hyvyyttä löytää kaikista, kun oppii sen näkemään, sanoo Anders Fredriksson.
Revyyt työllistävät tekijöitään viikkojen, osaa jopa kuukausien ajan. Kovin suhina ajoittuu joulun ja uudenvuoden tienoille. Kyllä Fredriksson muistaa silti käyneensä katsomassa kaupungin perinteistä ilotulitustakin torilla, joskus 40 vuotta sitten.
– Tämä on hauskaa! Ei kai täällä muuten viettäisi kaikkia jouluja ja uusiavuosia. Yhteisö ja ystävyys, näin uuttavuotta meillä vietetään.
Fredrikssonilla ei ole aikomustakaan heittäytyä harrastuksesta eläkkeelle.
– Ota lisää kahvia! mies kuittaa ja nauraa.
Että eteenpäin. Varttå!? kysyi KUF vuonna 2009. Aika näyttää.
Uudellamaalla selvä enemmistö kunnista on korottanut lastentarhanopettajien palkkoja vuodenvaihteessa, ilmenee Ylen selvityksestä.
Kaikkiaan palkkaa korottavia uusmaalaisia kuntia on 17. Kunnista 16 nosti palkkaa jo tammikuun alusta, Mäntsälä korottaa helmikuun alusta.
Lisäksi kahdeksan kuntaa harkitsee vielä korotusta tai sen suuruutta.
Palkkoja on korotettu Espoossa, Helsingissä, Inkoossa, Järvenpäässä, Kauniaisissa, Keravalla, Kirkkonummella, Lapinjärvellä, Lohjalla, Myrskylässä, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Raaseporissa, Sipoossa, Siuntiossa, Vantaalla ja Vihdissä.
Korotusta harkitsevia kuntia ovat Askola, Hanko, Karkkila, Loviisa, Pornainen, Porvoo, Pukkila sekä Tuusula. Enemmistö näistä kunnista ilmoittaa neuvottelujen olevan vielä kesken.
Yle Uutisgrafiikka
Ylen selvityksessä vain Hyvinkää ilmoitti, ettei nosta varhaiskasvatuksen opettajien palkkoja: se on korottanut niitä viime elokuussa 26–62 euroa kuukaudessa.
– Tietääkseni muualla Suomessa ei ole juurikaan tehty korotuksia. Toki joissain yksittäisissä kunnissa on saattanut tulla, mutta kyllä ne näyttäisivät selkeästi keskittyvän Uudenmaan alueelle, sanoo varhaiskasvatusalalle parempia palkkoja ajavaan Ei leikkirahaa -ryhmään kuuluva tutkija Paula Koskinen Sandberg.
Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n työmarkkina-asiamiehen Timo Mäen mukaan kokonaiskuva on vielä sen verran avoin, että hän ei ota vertailevaa kantaa Uudenmaan ja koko maan tilanteeseen.
Suurinta palkkaa maksaa nyt Kauniainen
Euroissa suurin korottaja Uudellamaalla on Kauniainen, 225 euroa kuukaudessa, ja pienin Inkoo, 10 euroa kuukaudessa.
Inkoon lähtöpalkka oli viime vuonna maakunnan suurimpia: tehtäväkohtainen lähtöpalkka oli 2 540 euroa ja tämän vuoden alusta 2 550 euroa.
Inkoossa keskiarvopalkka lisineen oli viime vuonna 2 699 euroa. Kauniainen kiiri nyt sen ohi, sillä vuoden alusta tehtäväkohtaista palkkaa maksetaan 2 634 euroa kuukaudessa ja päälle tulevat lisät.
Lisiin kuuluvat alalla muun muassa henkilökohtaiset lisät ja työaikalisät.
Tilastokeskuksen mukaan kunta-alan lastentarhanopettajien peruspalkan keskiarvo oli koko maassa vuonna 2017 miehillä 2 356 euroa kuussa ja naisilla 2 362 euroa. Vastaavasti kokonaisansion keskiarvo, eli palkka lisineen, oli miehillä 2 599 ja naisilla 2 603 euroa.
Muita euromääräisiä suuria korottajia ovat Espoo, Helsinki ja Lapinjärvi (175 euroa kuussa), Kirkkonummi (172 euroa), Vantaa (145 euroa) ja Vihti (143 euroa).
Korotusten jälkeen kuntakohtainen lastentarhanopettajien lähtöpalkka ilman lisiä vaihtelee Uudellamaalla 2 431 eurosta 2 634 euroon.
Korotusten tarve on ollut pitkään tiedossa
OAJ:n Timo Mäen mukaan varhaiskasvatuksen opettajat ja esimiehet ovat kokeneet palkat mataliksi tehtävän vaativuuteen ja vastuullisuuteen verrattuna jo pitkän aikaa.
OAJ on myös pitänyt asiaa esillä ja pyrkinyt ratkaisemaan ongelmaa jokaisella työehtosopimuskierroksella, hän sanoo.
– Kunnan palkkausjärjestelmä uusittiin 2000-luvun alkupuolella, ja sen tavoitteena oli uudistaa palkkausta ja järjestelmää siten, että tehtävien vaativuus ja vastuullisuus tulisi otettua huomioon tehtäväkohtaisissa palkoissa entistä paremmin. Palkkausjärjestelmä ei tässä mielessä ole toiminut oikein näiden vuosien aikana.
OAJ selvitti asiaa ja totesi, että kunnista löytyy vanhoja palkkausjärjestelmiä, vaikka sopimus edellyttää niiden olevan ajan tasalla ja niiden toimivuutta on arvioitava säännöllisesti.
Mäen mukaan vanhoilla palkkausjärjestelmillä ei pystytä arvioimaan nykypäivän tilannetta varhaiskasvatuksen opettajien ja esimiesten tehtävien vaativuuden ja vastuullisuuden osalta oikein.
Ei leikkirahaa -ryhmä on pitänyt epäkohtaa esillä julkisuudessa. Alan ammattilaisten lisäksi mukaan on saatu paljon muita.
– Vaikea sanoa, mikä yksittäinen keino olisi ollut toimivin, mutta varmaan se, että kansalaiset ovat lähteneet aika laajamittaisesti liikkeelle, Koskinen Sandberg sanoo.
– Kyse ei ole siitä, että varhaiskasvatusala olisi kampanjoinut tämän puolesta, vaan muusta laajamittaisesta toiminnasta. Lasten vanhemmat ja ihan tavalliset ihmiset, kuten minä tutkijana, ovat lähteneet mukaan. Tämä on kiinnostanut tosi laajasti.
Osa kunnista on ryhtynyt korjaamaan tilannetta ja käyttänyt siihen kunnallisalan virka- ja työehtosopimuksen mukaista järjestelyerää ja lisäksi kunnan omaa talousarviorahaa.
– Näillä keinoilla nämä kunnat ovat pystyneet tekemään tähän mennessä korkeimmat palkankorjaukset, OAJ:n Mäki arvioi.
Helsingin seudulla on edelleen kova pula tekijöistä
Palkankorotuksista huolimatta Espoon, Helsingin ja Vantaan työvoimapula jatkuu edelleen.
Kussakin kaupungissa on avoimia työpaikkoja. Kaupunkien mukaan tällä hetkellä on avoimena kymmeniä paikkoja sekä vakituisiksi että määräaikaisiksi lastentarhanopettajiksi. Vantaalla paikkoja on auki 51, Helsingissä 48 ja Espoossa 33.
Käytännössä paikkoja avautuu koko ajan lisää, sillä varhaiskasvatuksen opettajien viroissa on ihmisiä, joilla ei ole lastentarhanopettajan koulutusta.
Espoossa noin joka viidennellä varhaiskasvatuksen opettajalla ei ole lastentarhanopettajan tutkintoa. Helsingissä luku on samaa luokkaa, jopa asteen korkeampi. Vantaalla tilanne on Helsingin kanssa samansuuntainen.
– Varhaiskasvatuksen opettajan vakansseja on Helsingissä yhteensä noin 1 930. Suomenkielisen ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen nykyinen varhaiskasvatuksen opettajien vaje on yhteensä 23 prosenttia. Näitä tehtäviä hoidetaan määräaikaisilla sijaisuuksilla, keikkatyöntekijöillä ja omilla varahenkilöillä. Seuraamme rekrytointitilannetta aktiivisesti ja pyrimme löytämään ratkaisuja, sanoo Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Satu Järvenkallas.
Lastentarhanopettaja: Olen pohtinut alanvaihtoa
Keravalainen lastentarhanopettaja Karoliina Veikkonen kiittelee kuntien tekemiä palkankorotuksia.
– Keravalla palkkoja korotettiin hiljattain maltillisesti, niillä vastattiin Vantaan korotuksiin. Tuusulassa palkka on ollut jo pidempään parempi, ja tämä näkyy siinä, että Tuusulassa löydetään avoimiin paikkoihin helpommin tekijät, hän sanoo.
Veikkonen on laskenut, että asuminen nielee pääkaupunkiseudun hintatasolla yli puolet kuukauden nettotuloista.
– Jokaisen euron saa laskea tarkkaan, Veikkonen toteaa.
Hän myöntää pohtineensa myös alanvaihtoa.
– Varhaiskasvatuksen opettajien palkkatilanne on koulutuksen kestoon ja työn vaativuuteen nähden suorastaan häpeällinen. Olen harkinnut myös muuttoa sekä alanvaihtoa palkan vuoksi. Sosiaalisen tukiverkoston vuoksi se ei vain ole realistista.
Palkankorotukset eivät riitä aktiiveille
Paula Koskinen Sandbergin mukaan Ei leikkirahaa -ryhmä aikoo olla tänäkin vuonna aktiivinen.
Tavoitteena on vaikuttaa palkkojen korottamiseen Uudellamaalla ja koko maassa toimimalla eduskuntavaalien alla ja tes-kierroksen yhteydessä.
– Olemme iloisia Uudenmaan kuntien tekemistä korotuksista, mutta muualla maassa niitä on tullut niukemmin, ja varhaiskasvatusalan palkkataso on ollut niin matala, että tietysti nämä korotukset ovat melko vaatimattomia vielä. Lisää tarvittaisiin, Koskinen Sandberg summaa.
Jutun karttaan on korjattu kello 9.20 Tuusulan ja Järvenpään kunnat oikein.
Vuoden alussa moni aloittaa kuntokuurin ja tsemppaa itseään treenaamaan musiikin avulla.
Maailman suosituin musiikin suoratoistopalvelu Spotify on tehnyt listan, josta käyvät ilmi eniten liikkumaan motivoivat kappaleet ja missä treenimusiikkia kulutetaan eniten. Listausta varten Spotify kävi läpi treeniaiheisia soittolistoja, joita palvelusta löytyy yli 43 miljoonaa.
Listan perusteella suomalaiset todella ovat urheiluhullua kansaa, sillä täällä kuunnellaan treenimusiikkia eniten maailmassa.
Eniten treenimusiikkia kuuntelevat maat:
1. Suomi
2. Ruotsi
3. Irlanti
4. Britannia
5. Uusi-Seelanti
Vaikka länsinaapurimme tulee listalla kakkosena, siellä kuunnellaan eniten joogaan sopivia soittolistoja.
Eniten jooga-soittolistoja kuuntelevat maat:
1. Ruotsi
2. Sveitsi
3. Islanti
4. Tšekki
5. Espanja
Amerikkalaisräppäri Eminemin kappaleiden tahtiin treenataan eniten maailmassa.AOP
Romahdukseen saakka
Spotifyn listaus kertoo, että etenkin rankka rap-musiikki saa ihmiset venymään parhaaseen urheilusuoritukseen ja viimeiseen pisaraan asti. Palvelun kuunnelluin treenikappale on Eminemin Till I Collapse, jonka voi suomentaa Kunnes romahdan.
Kuunnelluimmat treenikappaleet:
1. Eminem: Till I Collapse
2. Eminem: Lose Yourself
3. Kanye West: Stronger
4. Kanye West: Power
5. Macklemore & Ryan Lewis: Can't Hold Us
Kuunnelluimmat treenikappaleet kuitenkin vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan. Kun miehet kuuntelevat urheillessaan mieluiten Eminemiä, naisten suosikki on Mark Ronsonin ja Bruno Marsin Uptown Funk.
Alle 35-vuotiaat suosivat myös Eminemiä. Seuraavassa ikärymässä eli 35–55-vuotiaissa huhkitaan mieluiten Survivor-yhtyeen Eye of the Tiger -kappaleen tahtiin. Yli 55-vuotiaiden suosikki on sen sijaan Meghan Trainorin All About That Bass.
Spotify listaa vuosittain treenimusiikkisuosikkeja soittolistojen perusteella. Viime vuoden nouseva trendi oli huippukylmähoitoon ja jääkylpyihin liittyvät listat. Niissä suosituin kappale oli Vanilla Icen Ice Ice Baby.
Spotifylla on maailmanlaajuisesti 200 miljoonaa käyttäjää, joista 87 miljoonaa on maksavia asiakkaita. Suoratoistopalvelua voi käyttää ilmaiseksi, jos kuuntelee väliin mainoksia.
Hämeenlinnalainen näyttelijä, tuottaja Miikka J. Anttila on jo aikapäiviä sitten hylännyt uuden vuoden lupaukset.
– En ole tehnyt uuden vuoden lupausta tänäkään vuonna. Tein niitä joskus ja totesin, kuinka helppo se on unohtaa ja lipsua siitä.
Sen sijaan hän on jo useiden vuosien ajan tehnyt kullekin vuodelle itselleen oman, yhden sanan teeman.
– Jos vuoden aikana tulee hetki, jolloin koen olevani jotenkin hukassa, niin muistutan itseäni, että ai niin, tämä oli vuoden teema. Aiemmin se oli rohkeus: mietin, mitä se tarkoittaa minulle juuri tänä vuonna ja miten se voisi ilmetä arjessa ja teoissa.
Tänä vuonna Anttilan vuoden teema on rehellisyys.
– Olla rehellinen itselleen kaikessa tekemisessä ja olemisessa, ja sitä kautta myös muille.
Aiemmin Anttila toteutti perinnettä kirjoittaa itselleen kirje vuoden viimeisenä päivänä. Kirjeen sai avata seuraavan vuoden viimeisenä päivänä.
– Siinä huomasi muutoksen, mitä on ajattelutavassa vuoden aikana tapahtunut. Rustasin kirjeisiin toiveita ja tavoitteita ja ehkä lupauksiakin. Sitten tuli pettymyksiäkin, ettei käynytkään näin, hän naurahtaa.
Ole lempeämpi itsellesi
Lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri, psykoterapeuttiopiskelija Riikka Riihonen pitää Anttilan teemavuosiajatusta hyvänä ja hauskana ideana.
– Kun se lähtee sisäisestä motivaatiosta ja halusta kehittyä, niin se yksi sana ei liikaa rajoita vapautta tai tuo paineita arkeen. Liian ankarat lupaukset tai tarkat säännöt voivat olla myös ahdistavia tai rajoittavia, ne eivät tuota tulosta vaan niihin väsyy.
Riihonen suosittelee teemavaihtoehdoiksi vaikkapa lempeyttä ja hyvinvointia, myös eräänlaista itseen syventymistä. Jollekin tärkeää voisi olla oman puolen pitäminen, rakastaminen tai ystävyys. Toiselle se voi olla jotain konkreettisempaa, kuten ympäristöystävälliset valinnat.
– Ihmiset ovat aika kuormittuneita ja joskus toivoisi, että lupaukset voisivat olla lempeämpiä itseä kohtaan.
Pelkkä saavutusten, mitattavien kilojen tai liikuntaminuuttien etsiminen voi turhauttaa. Sen sijaan kannattaisi käydä läpi, mistä asioista on tullut hyvä olo, millaiset asiat ovat vieneet eteenpäin ja mitkä eivät.
Hyväksy epävarmuus
Vuodenvaihde voi olla ihmiselle siirtymäriitti tai rituaali, jossa suuntaudutaan uutta kohti. Samalla käydään läpi vanhaa, jo elettyä elämää. Joissain ikävaiheissa välitilinpäätöksen tekeminen on voimakkaampaa: sanotaan, että nelikymppisenä ihminen uudistuu.
Omien arvojen löytämisen kautta vahvistuu, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä. Riihosen mielestä kannattaa tehdä enemmän sellaisia asioita, jotka vievät näitä itselle tärkeitä asioita ja arvoja kohti – löytyivät ne sitten ihmissuhteista, perheestä, työstä, opinnoista tai harrastuksista. Tee siis vuonna 2019 lisää sitä, mistä sinulle tulee parempi mieli.
Elämme harhassa, että ihmisyys ja ihmisenä oleminen on jotenkin hallittavissa ja kaikki ennustettavissa. Riikka Riihonen
Riihosen mielestä nyt vallalla oleva mittaamisen ja hallitsemisen kulttuuri on poikkeuksellinen. Melkein kaikkea voidaan mitata: hengitystiheyttä, sykettä, palautumista, unta.
– Elämme harhassa, että ihmisyys ja ihmisenä oleminen on jotenkin hallittavissa ja kaikki ennustettavissa. Tarve mitata kaikkea ja luvata itsellemme, mitä olemme ensi vuonna, ei kerro hyvinvoinnista vaan ahdistuksesta.
Asiat eivät ehkä mene suunnitelmien mukaan, mutta usein yllätykset, ne ikävätkin, johtavat kasvuun. Niistä voi alkaa myönteinen kehitys, kun tiedostaa tarkemmin omat arvonsa.
– Epävarmuuden ja ei-ennustettavuuden hyväksyminen todennäköisesti tekisi ihmisistä tyytyväisempiä siihen, mitä heillä tällä hetkellä on tai millaista elämä on.
Varkauden kaupunki syyllistyi vakavaan laiminlyöntiin, kun se jätti koulukotiin sijoitetun lapsen ilman lain edellyttämää valvontaa.
Tapaus liittyy muhoslaisessa Pohjolakodissa viime vuonna paljastuneisiin väärinkäytöksiin. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan sijoitettuja lapsia kohdeltiin koulukodissa epäasiallisesti, nöyryyttävästi ja alistavasti. Tarkastuksen jälkeen apulaisoikeusasiamies pyysi selvitystä 15 kunnalta ja kuntayhtymältä, jotka olivat sijoittaneet lapsia Pohjolakotiin.
Lain mukaan kunnan on valvottava paikkoja, joihin ne ovat sijoittaneet huostaanotettuja lapsia. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan valvonnassa on kuitenkin puutteita. Erityiset moitteet sai Varkauden kaupunki, jossa valvonta oli jätetty tekemättä tietoisesti.
Varkauden lastensuojelu sijoitti yhden lapsen Pohjolakotiin muutamaksi kuukaudeksi keväällä 2018. Kaupungin lastensuojelu ei kuitenkaan käynyt koulukodissa tai muutenkaan tutustunut sen kasvatusmenetelmiin ennen lapsen sijoittamista. Lasta ei myöskään käyty tapaamassa koulukodissa, mutta hänelle oli soitettu kuukausittain.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Varkauden sosiaalityöntekijä oli saanut esimiehiltään määräyksen jättää valvontakäynnit väliin. Tätä apulaisoikeusasiamies piti erittäin vakavana.
– Annettiin työnjohdollinen määräys, joka on ollut lainvastainen, sanoo esittelijäneuvos Tapio Räty oikeusasiamiehen kansliasta.
"Tietenkin olemme tietoisia, että se ei ole riittävä perustelu"
Lastensuojelulain mukaan lapsen sijoittaneen kunnan on valvottava, että lapsen sijoitus perhehoitoon tai laitoshuoltoon toteutuu lain mukaisesti. Käytännössä lasta on käytävä tapaamassa henkilökohtaisesti. Lisäksi sijaishuoltopaikkaa valvovat sijoituskunta ja aluehallintovirasto.
Apulaisoikeusasiamiehen selvityksen mukaan valvonnan laiminlyönti Varkaudessa johtui sosiaalityöntekijän työmäärästä. Sosiaalityöntekijällä oli asiakkaana tuolloin peräti 76 perhettä.
– Työntekijällä ei ole käytännössä ollut mahdollisuutta käydä tapaamassa sijoitettuja asiakkaita, Räty sanoo.
Palvelualuepäällikkö Riitta Mentula-Hyvärinen Varkauden kaupungilta kertoo, että taustalla olivat rekrytointivaikeudet. Kaupungilla oli keväällä 2018 auki useita sosiaalityöntekijän paikkoja, joihin ei saatu palkattua ihmisiä. Tämän vuoksi kaupungin ainoa sijaishuollosta vastaava sosiaalityöntekijä joutui ottamaan hoidettavakseen myös kymmeniä avohuollon asiakasperheitä.
Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies epäilee, että Varkauden päätös jättää valvontakäynnit tekemättä on mahdollisesti koskenut myös muita sijaishuollossa olevia lapsia. Mentula-Hyvärinen kuitenkin sanoo, että näin ei ole, vaan laiminlyönti koski yhtä asiakasta.
Hänen käsityksensä mukaan ratkaisuun saattoi vaikuttaa sekin, että asiakas oli sijoitettu kauas, yli 300 kilometrin päähän Varkaudesta.
– Tietenkin olemme tietoisia siitä, että se ei ole riittävä perustelu jättää tapaamatta lasta henkilökohtaisesti.
11 kunnalta ja kuntayhtymältä odotetaan lisäselvitystä
Tällä hetkellä sijaishuoltoa hoitavalla sosiaalityöntekijällä on Varkaudessa 46 asiakasta. Asiakasmäärää ei ole määritelty laissa, mutta esimerkiksi Espoossa on otettu tavoitteeksi, että asiakasperheitä olisi enintään 30 yhtä työntekijää kohden.
Apulaisoikeusasiamies odottaa Varkauden perusturvalautakunnalta helmikuun loppuun mennessä selvitystä siitä, mihin toimiin se on päätöksen johdosta ryhtynyt.
Samansuuntaiset selvityspyynnöt saivat myös Vantaa, Hämeenlinna, Turku, Raisio, Oulu, Raasepori, Kemi, Hyvinkää, Kirkkonummi sekä Etelä-Savon Essote-kuntayhtymä. Näiden lisäksi arvioitavana olivat Liminka, Espoo ja Oulunkaaren ja Ylä-Savon kuntayhtymät.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi ratkaisunsa kuntien ja kuntayhtymien toiminnasta 28.12.2018. Varkauden kaupungin saamasta huomautuksesta kertoi ensin Kaleva.
Oriveden kultakaivoksessa olevaa luvatonta kaatopaikkaa ei ehkä koskaan saada kokonaan puhtaaksi.
– Se jää nähtäväksi vielä, Pirkanmaan Ely-keskuksen ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Tuija Sievi-Korte sanoo Ylelle.
Ely-keskuksen mukaan kaivos puhdistetaan turvallisuus huomioiden.
Orivedellä sijaitsevasta kaivoksesta löytyi syksyllä 66 metrin syvyydestä jätteitä. Kaivostunnelissa on ollut kuvausten mukaan öljytynnyreitä, räjähdelaatikoita, muovia ja metallia. Jätteitä voi olla myös syvemmällä.
Pirkanmaan Ely-keskus kehotti Dragon Miningin tekemään siivoussuunnitelman lokakuun lopussa. Louhos pitää tyhjentää 66 ja 85 metrin tasoista.
Oriveden kaivoksen vieressä olevan järven kalakanta kärsi kaivostoiminnasta, mutta on Dragon Miningin mukaan elpymässä. Elina Nieminen / Yle
Yhtiön vastauksesta Ely-keskukselle selviää, että 66 metrin syvyydessä on arviolta 30–50 kuutiota jätettä. Tämän siivoamisessa kuluu yhtiön mukaan muutama viikko, jos sortumariskiä saadaan vähennettyä.
Kaivosyhtiö Dragon Mining jatkaa kullan kaivamista ja malminetsintää Orivedellä, vaikka sen uusi lupahakemus hylättiin. Kaivos toimii vanhalla luvalla.
"Epävarmaa ja riskialtista"
66 metriä syvemmällä oleva jäte on Dragon Miningin mukaan hankalasti poistettavissa. 85 metrin taso on osin täyttynyt liejusta ja vedestä, eikä sinne ole pääsyä. Puhdistaminen on yhtiön mukaan vaarallista.
Yhtiön mukaan kokemuksia näin vanhojen louhosten tyhjentämisestä ei ole.
Voi olla, että siivotessa pitäisi tehdä räjäytyksiä, jotka voivat johtaa sortumiin. Jos taas kauko-ohjattava lastauskone tekisi lastauksen ja louhos sortuisi, kone öljyineen ja polttoaineineen jäisi louhokseen.
– Toiminnanharjoittaja esittää ensisijaisena vaihtoehtona, että louhoksesta lastataan pois vain tasolla -66 m oleva näkyvä jäte, sillä töiden onnistuminen kokonaisuudessaaan on hyvin epävarmaa ja riskialtista, Dragon Mining kertoo siivoussuunnitelmassa.
Dragon Mining vetoaa myös siihen, että 85 metrin syvyydessä olevia jätteitä on sijoitettu jo ennen Dragon Miningia. Sen mukaan jätteiden käsittelylle on löydettävissä turvallisuuden ja ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin tuoda niitä maanpinnalle.
Pirkanmaan Ely-keskus on hyväksynyt yhtiön siivoussuunnitelman. Päällikkö Tuija Sievi-Korte sanoo, että siivous tehdään osissa.
– Valvomme, mihin kuntoon kaivos jätetään, Sievi-Korte sanoo.
– Vielä ei ole lopullisesti voitu ratkaista, miten paljon muuta siivotaan kuin tasoa 66. Työn edetessä siivouksen toteuttamisen edellytykset ja aikataulu tarkentuvat. Siivoukseen liittyvistä asioista päätetään yhteistyössä kaivoksen turvallisuutta valvovan viranomaisen Tukesin kanssa, jolle kaivoslain mukaiset valvontatehtävät kuuluvat, Sievi-Korte lisää.
Sievi-Kortteen mukaan vaikka kaivos suljettaisiin, sitä valvotaan tarkastuksilla.
Kultakaivos sijaitsee Orivedellä. Antti Eintola / Yle
Koska jätteiden laittaminen on aloitettu Ely-keskuksen mukaan jo 1990-luvulla, ei tiedetä tarkkaan, mitä kaivoksesta vielä löytyy.
Jätteiden laiton varastointi kaivostunneliin on poliisin arvion mukaan alkanut jo kaivoksen edellisen omistajan, Outokumpu Oy:n aikana.
Outokumpu Oy toimi Orivedellä vuoteen 2003 saakka. Australialaisomistuksessa oleva Dragon Mining aloitti kullan louhinnan Oriveden kaivoksella vuonna 2007.
Poliisin mukaan kaivoksen nykyinen johto on lopettanut väärän käytännön vuonna 2016.
Kultakaivosta vastustetaan Valkeakoskella
Oriveden kaatopaikan siivoaminen alkoi Ely-keskuksen asiakirjojen mukaan vuoden loppupuolella.
Kunnostamisen ensimmäisessä vaiheessa uusitaan sähköt, jotta 66 metrin taso saadaan tuuletettua. Siivousta ennen sortumariskiä pitää vähentää esimerkiksi rappauksella.
Oriveden kultakaivoksen omistaja Dragon Mining on ollut otsikoissa viime aikoina myös Valkeakoskella. Siellä mielenosoittajat vastustivat kultakaivoksen aloittamista tällä viikolla. Valkeakosken kohutusta kultakaivoksesta on tehty myös kirjallinen kysymys.
Korjaus klo 12.39 Kuvatekstissä luki virheellisesti, että järven rapukanta olisi kärsinyt kaivoksesta. Dragon Miningin mukaan järvessä ei ole ollut rapukantaa.
Joulun jälkeen konkurssistaan ilmoittanut lelujätti Top-Toy on avannut uudestaan osan liikkeistään. Top-Toyn omistuksessa ovat pohjoismaiset leluliikeketjut BR-Lelut ja Toys'R'Us.
Suomessa avoinna on kymmenen myymälää eri puolilla maata. Top-Toy listaa avoinna olevat liikkeet nettisivuillaan. BR-lelujen liikkeet ovat avoinna Helsingissä Kampin ja Itiksen kauppakeskuksissa. Toys'R'Usin avoin myymälä puolestaan löytyy Vantaalta, Espoosta, Turusta, Raisiosta, Lempäälästä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Oulusta. Avoinna olevat myymälät noudattavat tavanomaisia aukioloaikojaan.
Marraskuun lopun jälkeen ostetut tuotteet voi palauttaa tai vaihtaa toisiin tuotteisiin avoinna olevissa liikkeissä, yhtiö kertoo tiedotteessa. Lisäksi marraskuun lopun jälkeen ostettuja lahjakortteja voi käyttää.
Konkurssin vuoksi osassa myymälöistä ei kuitenkaan esimerkiksi käsitellä vaihtorahaa.
Heikko joulumyynti sinetöi konkurssin
Tanskalainen Top-Toy ehti sulkea pohjoismaiden ketjuliikkeidensä ovet jo kertaalleen lopullisesti vuodenvaihteessa.
Yhtiön mukaan konkurssi juontuu heikosta joulumyynnistä, minkä vuoksi yrityssaneerauksen jatkaminen ei ollut enää mahdollista. Top-Toy hakeutui marraskuun lopussa velkasaneeraukseen, ja saneeraussuunnitelma hyväksyttiin 21. joulukuuta.
Uudelleen avaaminen liittyy yrityksen mukaan tammikuussa alkavaan loppuunmyyntiin. Liikkeitä avattiin Suomen lisäksi Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa. Yhteensä BR-lelukauppoja on Suomessa ollut 25 ja Toys'R'Us-myymälöitä kahdeksan.
Jo aiemmin yhtiö on kertonut, ettei ennen marraskuun 30. päivää ostettujen lahjakorttien hyvittäminen ole konkurssipesän mukaan todennäköistä, ja niitä koskevat vaatimukset käsitellään vasta myöhemmin.
Tällä viikolla suomalaiset ovat saaneet kokea paitsi talvimyrskyn riepottelua myös harvinaisen luonnonilmiön eli auringon näyttäytymistä.
Yle Tampereen mediatoimittaja Antti Eintola kuvasi torstaina Näsijärven rannassa miten uskomattoman hienolta jäätyminen näyttää luonnossa.
– Kauneinta mitä olen luonnossa nähnyt pitkään aikaan, hän kertoo käynnistä Näsijärven Koukkuniemessä.
Antti Eintola / YleAntti Eintola / Yle
Ahtojäätä rannassa
Ahtojäätä esiintyy Ilmatieteen laitoksen mukaan yleensä eniten merialueiden reunoilla siellä, minne tuuli tyypillisimmin puhaltaa.
Myrskytuulet toivat ahtojäätä myös Näsijärven rantaan.
Antti Eintola / YleAntti Eintola / Yle
Järvet jäätyivät tavallista myöhemmin
Järvet ovat jäätyneet tänä vuonna tavallista myöhemmin. Ympäristöhallinnon mukaan Lapissa järvet jäätyivät pääosin marraskuun aikana ja suuri osa maan etelä- ja keskiosan järvistä jäätyi joulukuun puoliväliin mennessä.
Pohjoisessa järvet jäätyivät 2–3 viikkoa keskimääräistä myöhemmin, maan keskiosassa 1–2 viikkoa tavanomaista myöhemmin. Osa maan etelä- ja keskiosan suurimmista järvistä on vielä sulana tai jäät erittäin heikkoja.
Antti Eintola / YleAntti Eintola / YleAntti Eintola / Yle
Kuinka paksuja jäät ovat nyt?
Ympäristöhallinnon mukaan jäät ovat nyt keskimääräistä ohuempia. Tämän takia jäillä liikkujien pitää olla erittäin varovaisia.
Esimerkiksi Lapissa järvien jäät ovat olleet rannan läheisyydessä 20–40 senttiä paksuja. Edellisen kerran tätä ohuempia jäitä on Lapissa mitattu joulukuun lopussa vuonna 2011.
Maan keskiosassa ja Kainuussa jäätä on yleisesti alle 25 senttiä. Maan eteläosassa jäätä on puolestaan yleensä alle 20 senttiä.
Antti Eintola / YleAntti Eintola / Yle
Jääpuikot
Antti Eintola kuvasi Koukkuniemessä upeita jääpuikkoja. Jääpuikko syntyy, kun sula vesi virtaa kohti maata niin, että vesi jäätyy juuri ennen kuin se irtoaa reunasta.
Antti Eintola / YleAntti Eintola / YleAntti Eintola / YleAntti Eintola / YleAntti Eintola / Yle
Hoitohenkilöstön uupuminen ja huoli potilasturvallisuudesta Pohjois-Kymen sairaalassa Kouvolassa on poikinut kantelun Etelä-Suomen aluehallintovirastoon.
Kantelun on tehnyt sairaalan päivystyksessä työskentelevä Paula Werning, joka on myös ammattiliitto Tehyn luottamusmies ja SDP:n Kouvolan kaupunginvaltuutettu.
Kantelun mukaan henkilökuntaa on aivan liian vähän, ylitöitä tehdään paljon ja henkilöstö on uupumuksen partaalla. Se on Werningin mukaan jo riski työ- ja potilasturvallisuudelle.
Luottamusmies: Vajaita vuoroja jatkuvasti
Henkilöstövaje päivytyksessä on Werningin mukaan noin 5-6 hoitajan suuruinen. Kolmen viikon jaksossa on tyypillisesti ollut noin 70-100 työvuoroa, jossa on ollut liian vähän työntekijöitä.
Sairaalassa on ollut viime vuosina muutenkin paljon muutoksia. Perusterveydenhuollon päivystys siirtyi vuosi sitten Kouvolan kaupungilta sairaanhoitopiiri Carealle. Samalla Kouvolasta loppui erikoissairaanhoidon päivystys ja leikkaukset.
Muutosten arvioitiin vähentävän päivystyksen potilasmääriä, mutta näin ei ole luottamusmies Werningin mukaan tapahtunut.
– Potilaita on yhtä paljon kuin ennenkin ja he ovat vielä raskaammin hoidettavia perusterveydenhuollon potilaita. Yhdellä hoitajalla saattaa olla jopa 10 petipotilasta ja työkuorma on aivan älytön. Ihmiset ovat uupuneita ja joka vuorossa mennään äärirajoilla, Werning kertoo.
Myös uuden, vuodenvaihteessa aloittaneen sote-kuntayhtymän eli Kymsoten valmistelu on syönyt Werningin mukaan henkilökunnan voimia. Hän kritisoi myös sitä, että uuteen tieto- ja potilasjärjestelmään perehdyttäminen on ollut puutteellista.
Ylilääkäri: Potilasturvallisuudesta ei tingitä
Päivystyksen ylilääkäri Kimmo Salmio myöntää, että päivystyksen henkilöstö on ollut ajoittain tiukoilla niin Pohjois-Kymen sairaalassa kuin keskussairaalassakin.
Pahoja ruuhkia syntyi Salmion mukaan paljon varsinkin vuosi sitten, kun influenssa toi paljon potilaita päivystykseen.
– Ruuhkia on ollut ajoittain, mutta on ollut myös rauhallisempia päiviä. Se päivystyksen luonne. Mutta ei lisähenkilöstöstä olisi haittaakaan, sanoo Salmio.
Salmio ei allekirjoita Werningin näkemystä, että henkilöstövajaus olisi jo riski työ- ja potilasturvallisuudelle.
– En näkisi tilannetta ihan näin synkkänä. Ilman muuta potilaat ovat etusijalla eikä olla liikuttu millään riskirajoilla.
Entisen yhdysvaltalaissotilaan pidätys Moskovassa uhkaa kiristää Venäjän välejä Yhdysvaltoihin ja Britanniaan. Venäjä kertoo epäilevänsä miestä vakoilusta.
Pidätetty mies on Yhdysvaltain, Britannian, Irlannin sekä mediatietojen mukaan myös Kanadan kansalainen. Yhdysvaltain ja Britannian ulkoministerit ovat ilmaisseet huolensa pidätyksestä.
– Yksittäisiä ihmisiä ei pidä käyttää diplomaattisen painostuksen pelinappulana, Britannian ulkoministeri Jeremy Hunt sanoi yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa.
Huntin mukaan Britannia selvittää, onko pidätykselle perusteita. Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kertoi puolestaan vaativansa miehen välitöntä vapauttamista, mikäli pidätyksen syy osoittautuu asiattomaksi.
Pidätetty on itse kiistänyt syyllisyytensä ja on pyytänyt konsuliapua ainakin Yhdysvalloilta, Britannialta ja Irlannilta. Jos hänet todetaan syylliseksi, häntä uhkaa 10–20 vuoden tuomio.
"Ei ollut kiinnostunut kauniista venäläistytöistä"
Venäjän turvallisuuspalvelu FSB pidätti Paul Whelanin Moskovassa viime viikon perjantaina vakoilusta epäiltynä. FSB ei ole kertonut tarkemmin, mitä se epäilee Whelanin tehneen.
Venäläisen tietotoimisto Rosbaltin turvallisuuspalvelulähteen mukaan Whelan olisi otettu kiinni itse teossa. Lähteen mukaan Whelan sai Metropol-hotellissa vain hetkeä ennen pidätystä venäläiseltä henkilöltä muistitikun, joka sisälsi turvallisuuspalvelun työntekijöiden henkilötietoja.
Lähteen mukaan Whelan olisi jo vuosia yrittänyt olla yhteydessä Yhdysvaltain tiedustelua kiinnostaviin venäläisiin sosiaalisessa mediassa. FSB alkoi lähteen mukaan epäillä häntä vakoojaksi, koska hän "ei ollut kiinnostunut kauniista venäläistytöistä vaan joi mieluummin netissä tapaamiensa miesten kanssa."
Tietotoimiston väitteiden todenperäisyyttä ei ole vahvistettu muista lähteistä.
Ei osaa venäjää, pitää vodkasta
Kanadassa brittivanhempien lapsille syntynyt Paul Whelan on 48-vuotias entinen Yhdysvaltain merijalkaväen sotilas. Hän työskentelee ajoneuvojen osia valmistavan BorgWarner-yhtiön turvallisuuspäällikkönä.
Whelanin perhe on kiistänyt, että hän olisi vakooja. Perheen mukaan hän oli matkustanut Venäjälle osallistuakseen entisen palvelustoverinsa ja venäläisen naisen häihin. Sulhanen oli toivonut Venäjää tuntevalta Whelanilta apua, Whelanin veli kertoi BBC:lle.
Whelan oli käynyt Venäjällä useasti, ja hänellä on kymmeniä venäläisiä kontakteja Facebookia vastaavassa Vkontakte-palvelussa. Osa kontakteista työskentelee IT-alalla tai heillä on yhteyksiä puolustus- ja turvallisuusaloille.
Sanomalehti Financial Timesin toimittajan haastattelemat kontaktit kertoivat, etteivät he olleet nähneet Whelania vuosiin eikä tämä puhunut venäjää. Erään kontaktin mukaan Whelan pitää venäläisestä vodkasta, Muksis-lastenkirjahahmosta sekä karvahatuista.
Sanomalehti New York Timesille puhuneet tiedustelupalvelu CIA:n entiset työntekijät eivät usko, että Whelan olisi vakooja. Heidän mukaansa CIA:n työntekijät esiintyvät yleensä Venäjällä diplomaatteina, jotta heitä ei voi vangita pitkiksi ajoiksi diplomaattisen koskemattomuuden takia.
Heidän mukaansa Venäjällä on myös tapana väärentää todistusaineistoa etenkin vakoilutapauksissa.
Suunnitelmissa vankien vaihto?
Whelanin pidätys vaikeuttaa entisestään Venäjän hankalia suhteita Yhdysvaltoihin ja Britanniaan. Yhdysvallat syyttää Venäjää sekaantumisesta vuoden 2016 presidentinvaaleihin.
Britannia taas uskoo, että Venäjän sotilasturvallisuuspalvelu GRU yritti myrkyttää entisen vakoojan Sergei Skripalin ja tämän tyttären viime vuoden maaliskuussa Salisburyssä. Venäjän on kiistänyt molemmat syytökset.
Jotkut asiantuntijat ovat epäilleet, että Venäjä haluaa vaihtaa Whelanin Yhdysvalloissa vangittuun Maria Butinaan. Butina on myöntänyt syyllistyneensä laittomaan poliittiseen vaikuttamiseen Venäjän puolesta.
Butina oli luonut suhteita republikaanipuoluetta lähellä oleviin tahoihin, kuten kansalliseen kivääriyhdistykseen.
Pääjohtaja Jerome Powell sanoo olevansa valmis tapaamaan presidentti Donald Trumpin, mutta tällaista tapaamista ei ole valmisteltu. Kysymykseen, eroaisiko hän, jos presidentti käskisi, Powell vastasi lyhyesti yhdellä sanalla:
– En.
Paneelikeskustelussa Atlantassa Powell selvensi keskuspankin ja Valkoisen talon suhdetta.
– Yhdysvaltain keskuspankki on vahva, poliittisesta ohjailusta vapaa yksikkö, joka ei ota ohjeita vastaan Valkoisesta talosta.
Ennen joulua Yhdysvalloissa alkoivat liikkua huhut, joiden mukaan presidentti Trump valmistelisi Powellin erottamista, koska Trump ei kannata FED:in ratkaisuja korottaa Yhdysvaltain korkotasoa talouden kuumenemisen estämiseksi.
Keskuspankki nosti korkotasoa neljä kertaa vuonna 2018. Alkaneelle vuodelle koronnostoja on suunniteltu kaksi.
Trump itse nimitti Powellin
Presidentti Trump on purkanut kiukkuaan pääjohtaja Powelliin, vaikka presidentti itse nimitti hänet keskuspankin johtoon runsas vuosi sitten marraskuussa 2017.
Trumpin mielestä rahan hinnan ja saatavuuden rajoittaminen on vastoin Yhdysvaltain talouden etua. Ohjauskorko on nyt 2,25 - 2,50 prosentin vaihteluvälissä.
Yhdysvalloissa työministeriö julkaisu tänään perjantaina uudet kasvuluvut, joiden mukaan markkinoille syntyi joulukuussa yli 312 000 uutta työpaikkaa, paljon odotettua enemmän.
Potilas oli tullut Ruotsiin muutama viikko sitten Burundista. Hän oli saanut oireita, jotka olivat yhteensopivia ebolatartunnan kanssa. Potilaan tila on parantunut perjantain aikana.
Ebola on vaarallinen verenvuototauti, jota on tavattu viime kuukausina etenkin Kongon demokraattisessa tasavallassa, joka on Burundin naapurimaa. Taudin kuolleisuus on suuri.
Iran lähettää keväällä sotalaivoja läntiselle Atlantille, kertoo maan valtiollinen uutistoimisto IRNA.
Laivojen operaatio kestää viisi kuukautta ja se alkaa iranilaisen uudenvuoden jälkeen maaliskuussa, kertoi laivaston vara-amiraali Touraj Hassani uutistoimistolle.
Hassani kertoi joulukuussa, että matkaan lähtee kaksi tai kolme alusta ja ne käyvät muun muassa Venezuelassa.
Yksi aluksista on laivaston uudenaikainen hävittäjä Sahand. Se on varustettu helikopterikannella ja sillä on sekä tykki- että ohjusaseistus. Alus kykenee myös elektroniseen sodankäyntiin.
Iran on jo kauan ollut ärsyyntynyt Yhdysvaltain lentotukialusten jatkuvasta läsnäolosta Persianlahdella. Iran on hakenut keinoja vastata Yhdysvaltain siihen kohdistamaan uhkaan, kertoo uutistoimisto Reuters.
Joulukuussa korkea-arvoinen iranilainen laivastoupseeri totesi, että koska Yhdysvaltain alukset saavat liikkua Iranin lähellä, voivat Iranin alukset seilata myös Yhdysvaltain lähivesille.
