Kahdesta taposta ja kolmesta tapon yrityksestä tuomitun sarjahukuttajan, kontiolahtelaisen Pekka Seppäsen maapaikat myydään pakkohuutokaupalla velkojen maksamiseksi. Henkirikoksista saatua yli 14 vuoden vankeustuomiota parhaillaan suorittava Seppänen omistaa kiinteistöt sekä Kontiolahdessa että Tohmajärvellä.
Pohjois-Karjalan ulosottovirasto on järjestänyt viralliset keskustelut Seppäsen velkojien kanssa joulukuussa.
Ulosottoviraston mukaan rikosten uhreilla, omaisilla ja muilla tahoilla on saatavia Seppäseltä yhteensä noin 130 000 euroa. Pelkästään rikosasioihin liittyviä vahingonkorvaussaatavia on muun muassa Seppäsen uhreilla tai omaisilla lähes 60 000 euroa.
Ulosotossa monenlaisia maksuja
Muitakin tuomioistuimen määräämiä maksettavia on ulosottorekisterissä yhteensä yli 50 000 euron edestä. Isohkoja saatavia on myös Maaseutuvirastolla.
Velkojen joukossa on lisäksi pienempiä saatavia, kuten maksamattomia hammashoitomaksuja ja jätehuoltomaksuja.
Useista henkirikoksista tuomitun miehen molemmat kiinteistöt myy Pohjois-Karjalan ulosottovirasto nettihuutokaupassa. Huutokaupan ajankohta ei ole vielä tiedossa.
Mikäli kiinteistöt eivät käy kaupaksi tai niistä saadaan pienempi hinta kuin on velkojen yhteismäärä, eri tahot saavat rahaa velkasumman suuruuden mukaisesti. Ensin huutokauppahinnasta kuitenkin vähennetään ulosmittauksen täytäntöönpanokulut.
Norjan poliisi on keskeyttänyt kolmen suomalaismiehen ja ruotsalaisen naisen etsinnät Blåbärfjelletin tunturin rinteellä. Poliisin mukaan syynä on huono sää.
Tilannetta arvioidaan uudelleen maanantaina, Tromssan poliisi kertoi Twitterissä.
Hiihtäjänelikko katosi keskiviikkona iltapäivällä lumivyöryn yhteydessä Pohjois-Norjassa. He olivat matkalla Blåbärfjelletin 1 440 metrin korkeudella olevalle huipulle. Poliisin mukaan ei ole mahdollista, että hiihtäjät olisivat enää elossa.
Poliisi kertoi aiemmin havainneensa signaaleja kahdesta lumivyörylähettimestä. Lähettimien signaalit paikantuivat lumivyöryalueelle. Lumivyörylähetin on vaatteiden alle puettava laite, jonka radiosignaalin avulla on mahdollista löytää lumivyöryn uhri lumen alta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Yle Uutisgrafiikka
Keskustelu suljettu klo 19.05 - emme yleensä avaa keskustelua onnettomuusuutisissa.
Petodinosaurukset olivat suurimmillaan ja Tyrannosaurus rex niiden kuningas, kun dinosaurusten sukupuutto iski 66 miljoonaa vuotta sitten. Pohjoisitalialaisesta kaivoksesta löydetty dinosaurus olisi ollut seitsentonnisen T. rexin rinnalla pieni, mutta omana elinaikanaan lähes 200 miljoonaa vuotta sitten se oli valtava.
Saltriovenator zanellai osoittautui maailman vanhimmaksi tunnetuksi ceratosaurukseksi. Ne olivat varhaisia therapodeja. Myös T. rex oli therapodi, ja tämän päivän sukulaisia näkee hyppimässä lintulaudalla.
Saltriovenator zanellailla oli pituutta yli 7,5 metriä ja painoa ainakin tonni. Näillä mitoilla se aikaistaa yli 25 miljoonalla vuodella käsitystä siitä, milloin maapallolle ilmestyi yli tonnin painoisia petosauruksia.
Evoluution asevarustelukilpa kohti yhä jykevämpiä petosauruksia ja jättiläismäisempiä kasvinsyöjäsauruksia oli siis alkanut jo tuolloin, sanoo tutkimukseen osallistunut Milanon luonnonhistoriallisen museon paleontologi Simone Maganuco.
Image may be NSFW. Clik here to view.Yksinkertaistettu aikajana esittelee petodinosaurusten kehityksen triaskauden ja jurakauden taitteesta liitukaudelle. Andrea Cau
Saltriovenator zanellai eli nykyisessä Lombardiassa 198 miljoonaa vuotta sitten. Rannikkoalueen luonto muistutti tämän päivän Karibiaa.
Otuksen elämä jäi kesken. Kuollessaan 24-vuotiaana se ei ollut edes täysikasvuinen, mikä tekee sen suuresta koosta erityisen huomionarvoisen. Kallo oli ehtinyt kasvaa 80-senttiseksi.
Koska luissa on merkkejä haiden, merisiilien ja merimatojen aterioinnista, tutkijat arvelevat sauruksen pudonneen jokeen, kulkeutuneen sitä pitkin mereen ja lojuneen pohjassa pitkään ennen fossiloitumista. Matka yläilmoihin alkoi 30 miljoonaa vuotta sitten Alppien ryhtyessä kohoamaan.
Aiemmissa dinosauruslöydöissä on jonkin verran merkkejä siitä, että toinen dinosaurus tai jokin muu maaeläin on kalvanut luita. Satunnaisesti on jälkiä myös hyönteisistä, mutta merieläinten merkit ovat hyvin harvinaisia.
Saltriovenator zanellain kivettyneet jäänteet löytyivät vuonna 1996 marmorikaivoksesta Saltriosta, Alppien juurelta, läheltä Sveitsin rajaa. Fossiili on Italian vanhin dinosauruslöytö.
Nimen alkuosa tarkoittaa "Saltrion metsästäjää" ja loppu on kunnianosoitus löytäjälle, fossiilien etsinnästä innostuneelle harrastajalle Angelo Zanellalle.
Tutkijoilta vei yli kaksi vuosikymmentä irrottaa kappaleet kovasta kivestä ja selvittää niiden paikka muinaisen jätin ruumiissa. Palapelistä teki erityisen vaikean se, että fossiilia oli hajottanut vuosimiljoonien lisäksi myös kaivoksessa käytetty dynamiitti.
Lopulta työpöydälle saatiin 130 fossiilin kappaletta Saltriovenator zanellain leuasta, rinnasta, kyljistä ja raajoista. Pedon terävistä, sahalaitaisista hampaista löytyi vain yksi.
Image may be NSFW. Clik here to view.Bindellini / Del Sasso / Zilioli / Auditore
Vaikka Saltriovenator zanellaista on säilynyt vain sirpaleita, niissä on tutkijoidensa mukaan nähtävissä sekä merkkejä esivanhemmilta periytyneistä piirteistä että vihjeitä kehittyneemmästä anatomiasta, kuten neljännen sormen katoamisesta.
Saltriovenator zanellailla sormia oli vielä neljä. Vain kolmessa oli kynsi. Vielä varhaisemmilla dinosauruslajeilla sormia oli viisi. Kolmisormisina raajoista kehittyivät lopulta linnuille siivet.
Tutkimus on ilmestynyt Peer J -tiedejulkaisussa. Uutistoimisto Ansa on julkaissut videon, jolla Milanon luonnonhistoriallisen museon paleontologian professori Christiano Dal Sasso esittelee johtamansa työn tuloksia.
Halpalentoyhtiö Ryanair ilmoitti tänään perjantaina, että se avaa huhtikuun alussa suorat lennot Berliinin ja Lappeenrannan välillä.
Lennot jatkuvat lokakuun lopulle, mutta Lappeenrannan lentoasema käy neuvotteluja reitin saamisesta ympärivuotiseksi.
– Reitti palvelee koko eteläistä Saimaata, ja suorilla lennoilla tulee matkustajia Lappeenrannan lisäksi Imatran, Mikkelin ja Savonlinnan seuduille, sanoo lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro.
Image may be NSFW. Clik here to view.Turisteja soutelemassa Lappeenrannan satamassa.Kari Kosonen/Yle
Ensimmäisenä kautena tavoitteena on tuoda Berliinistä suorilla lennoilla Saimaalle lomalle hieman yli 3 000 saksalaisturistia.
– Omatoimimatkailijoiden lisäksi matkanjärjestäjät ovat kiinnostuneita tuomaan pieniä turistiryhmiä Saimaalle, sanoo matkailun markkinointiyhtiön GoSaimaan johtaja Juha Sorjonen.
Keski-Euroopasta pakoon paahtavaa hellettä
Lentoyhtiöt etsivät uusia kohteita kuumista kesistä kärsiville keskieurooppalaisille, ja kiinnostus Saimaata kohtaan on kasvussa.
Ryanair lentää Lappeenrantaan kesällä 2019 Saksasta, Italiasta ja Kreikasta. Myynnissä on lähes 68 000 lentopaikkaa.
– Viime kesänä Italiasta, Kreikasta ja Espanjasta tulevien lomailijoiden määrä lisääntyi Saimaalla. Syynä oli kotimaan helle, jota pakoon monet lähtivät Saimaalle, sanoo johtaja Juha Sorjonen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Matkustajia nousemassa Milanon Bergamoon lähtevään koneeseen. Tommi Parkkinen / Yle
Lennot myyneet hyvin
Käytännössä Ryanairin lennot Milanon Bergamosta Lappeenrantaan olivat koko viime kesän lähes loppuunmyytyjä.
Vajaa kolmannes reitin matkustajista oli Saimaalle saapuvia turisteja. Ateenan lennoilla kreikkalaisten matkailijoiden osuus oli pienempi.
Tähän asti pienten matkanjärjestäjien on ollut käytännössä mahdotonta tuoda ryhmiä Saksasta Saimaalle, koska asiakasmäärät eivät riitä kokonaisen charter-lennon vuokraamiseen saati kesäkauden kestävään lentosarjaan.
– Ehdottomasti suorat yhteydet ovat suuri etu ja parantavat saavutettavuutta. Nyt matkanjärjestäjät voivat varata koneista kiintiöitä, jatkaa Sorjonen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Matkailija nauttii laivamatkasta Saimaalla. Tommi Parkkinen / Yle
Pieniä ryhmiä Saimaalle
Saimaasta ei ole tarkoitus tehdä Lapin kaltaista massaturismin kohdetta, vaan matkanjärjestäjien kanssa neuvotellaan pienistä 5–15 hengen ryhmistä.
– Ne voivat olla esimerkiksi työ- tai kaveriporukoita, jotka tulevat katsomaan vaikkapa Imatranajoja tai vuokraavat pariksi viikoksi mökin jostain päin Saimaata.
Pienille ryhmille räätälöitävät valmismatkat ovat nouseva trendi Keski-Euroopassa. Saksassa toimii matkanjärjestäjiä, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi erä- tai kalastusmatkailuun. Myös slow tourism eli ns. hidas matkailu lisää suosiotaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.M/S Carelia Saimaan kanavassa matkalla Viipuriin.Pasi Tapanainen/ Yle
Eteläisen Saimaan alueen matkailuyhtiöt GoSaimaa ja Visit Saimaa ovat markkinoineet yhdessä Visit Finlandin kanssa Saimaan aluetta lähinnä saksankielisessä Keski-Euroopassa. Nyt markkinointia keskitetään uuden reitin myötä Berliinin alueelle.
Matkailun markkinointiyhtiöiden lisäksi matkailuyrittäjät neuvottelevat suoraan matkanjärjestäjien kanssa.
– Teemme yhteistyötä saksalaisten matkanjärjestäjien kanssa niin, että saisimme viisumivapaille Venäjän risteilyille enemmän risteilyturisteja, sanoo varustamo Saimaa Travelin toimitusjohtaja Kirsti Laine.
Saksalaisturistit korvaavat heikentyvän ruplan myötä vähentynyttä venäläisten laivamatkailua. Lisäksi ryhmiä on tarkoitus viedä Saimaalle, jossa Lappeenrannan ja Savonlinnan välisten risteilyjen määrä lisääntyy.
Image may be NSFW. Clik here to view.M/S Puijo Kerman kanavassa Heinävedellä.Saimaan Laivamatkat Oy
Lappeenrannasta eteläisen Suomen low cost -kenttä
Tänä vuonna Lappeenrannan lentoaseman kautta kulkee noin 70 000 matkustajaa, kun mukaan lasketaan matkanjärjestäjien tilauslennot.
Tämä tarkoittaa matkustajamäärän yli kaksinkertaistumista viime vuodesta, sillä vuonna 2018 matkustajia oli 33 489.
Vielä muutama vuosi sitten kentän toiminta oli käytännössä keskeytynyt, kun reittilentoja ei ollut lainkaan. Kenttä siirtyi Finavialta lopulta Lappeenrannan kaupungin omistukseen.
Liikematkustuksen sijaan kenttää kehitetään nyt matkailupainotteisena lentoasemana yhteistyössä matkailuyrittäjien kanssa. Toimintatavan muutoksen myötä Ryanair keskittää Suomen-lentojaan Lappeenrantaan. Ryanairin avaus on tuomassa kentälle muitakin yhtiöitä.
– Lentoyhtiöille on edullisempaa lentää Lappeenrantaan, kuin muille eteläisen Suomen kentille, toteaa lentoaseman toimitusjohtaja Eija Joro.
Image may be NSFW. Clik here to view.Lappeenrannan lentoasemaJari Tanskanen / Yle
Berliinin ja Lappeenrannan välisen reitin avaamista vauhdittivat myös ennakkolaskelmat venäläisten kasvavasta matkustuksesta.
– Berliinissä asuu suuri venäläisyhteisö, ja Pietarista matkustetaan paljon Saksaan. Vaikka Pietarin Pulkovosta on suoria lentoja Berliiniin, kysyntää riittää myös Lappeenrannan kautta.
Lentoyhtiöt hyvittävät päästöjä
Kasvava lentomatkustus lisää lentoliikenteen päästöjä. Suomi on mukana kansainvälisen lentoliikenteen päästöjärjestelmässä Corsiassa, jolla pyritään vuodesta 2020 alkaen pysäyttämään lentoliikenteen päästöjen kasvu. Päästöjä verrataan vuosien 2019–2020 keskiarvoon. Tällöin lentoyhtiöiden pitää hyvittää kasvu ostamalla päästöyksiköitä hiilimarkkinoilta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Esko Jämsä / AOP
Päästöjen vähentämiseen pyritään myös biopolttoaineiden ja energiatehokkaan lentotoiminnan avulla.
– Lappeenrantaan tulevat lennot eivät käytännössä joudu lainkaan odottamaan laskeutumisvuoroa, vaan pääsevät laskuun suoraan. Koneiden rullausmatkat ovat myös lyhyet, ja nämä vähentävät olennaisesti päästöjä, sanoo Lappeenrannan Lentoasema oy:n toimitusjohtaja Eija Joro.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkaa julistaa kansallisen hätätilan, jotta Yhdysvaltain etelärajalle saadaan rakennettua muuri mahdollisimman nopeasti. Trumpin mukaan muuri voitaisiin rakentaa ilman kongressin hyväksyntää.
Trump vahvisti myös, että on valmis pitämään Yhdysvaltain hallinnon suljettuna kuukausien tai jopa vuosien ajan. Hänen mukaansa hallintoa ei avata ennen kuin kiista etelärajan turvallisuudesta on ratkaistu.
Trump puhui toimittajille Valkoisen talon pihalla käytyään neuvotteluja hallinnon rahoittamisesta kongressin edustajien kanssa. Yhdysvaltain liittovaltio on ollut rahoituskiistan takia osittain suljettuna jo lähes kaksi viikkoa.
Noin 800 000 liittovaltion työntekijää on jäänyt ilman palkkaa, ja esimerkiksi liittovaltion museoita ja kansallispuistoja on suljettu.
Rahoituskiistan taustalla on näkemyserot Trumpin vaatimasta rajamuurista. Demokraatit vastustavat muuria, mutta Trump ei hyväksy liittovaltion rahoitusta ilman muurin rakennukseen myönnettäviä rahoja.
Demokraateilla on enemmistö kongressin edustajainhuoneessa, kun taas republikaanit pitävät valtaa senaatissa. Liittovaltion rahoituspaketti vaati molempien kamarien hyväksynnän ja presidentin allekirjoituksen.
Osapuolet aikovat neuvotella hallinnon avaamisesta jälleen viikonloppuna.
Miltä tuntuisi toistaa nimesi useita kertoja, ennenkuin kuulija uskoo kuulleensa sen oikein?
Kajaanilainen Salla Hauska ja oululainen Justus Raivo törmäävät usein hämmästykseen esitellessään itseään. Molemmat ovat tyytyväisiä nimeensä, vaikka se ei kuvastakaan heidän persooniaan.
– Monet sanovat, että olen rauhallisin tyyppi, jonka he tuntevat. Mutta se on hyvä olla olemassa pienenä pelotteena, että minulle ei kannata urputtaa, kun sukunimi on Raivo, naurahtaa Justus Raivo.
– Mietin, että velvoittaako nimi minut johonkin: en ehkä välttämättä ole niin hauska, kuin nimi on, pohtii Salla Hauska.
Hämmennystä ja huvitusta
Salla Hauska on törmännyt nimensä kautta moniin erikoisiin tilanteisiin. Hän on muun muassa joutunut todistamaan nimensä passista, kun viranomainen ei uskonut nimeä oikeaksi. Kertoessaan nimensä uudelle tuttavalle Hauska on tottunut kuulemaan puujalkavitsejä.
– Ne on nämä perinteiset, “Onpa hyvä, että kerrankin on hauskaa”. Kerran soitin sähköyhtiölle ja siellä asiakaspalvelija puhelimen toisessa päässä repesi niin totaalisesti, että hänellä meni minuutti, että sai itsensä kerättyä, Hauska kertoo.
– Takapuoleni on tietenkin takaraivo, ja aina kun olen flunssassa se on raivotauti. Kyllä näitä juttuja on kuullut aika paljon, mutta odotan innolla, että ihmiset keksisivät vielä lisääkin, Raivo sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Ari Suomalaisen ja Justus Raivon postiluukku herättää monissa hilpeyttä. Justus Raivo
Hullunkurisia sattumuksia syntyy myös väärinkuullusta tai väärinkirjoitetusta nimestä.
– Aikoinaan sain Radiolinjalta sata käyntikorttia nimellä Salla Hanska. Olihan se kieltämättä aika hauskaa. Taisin jopa jakaakin ne, muistelee Salla Hauska.
Raivo puolestaan nauttii nimensä luomasta hämmennyksestä ja luo sitä mielellään itsekin.
– Kämppikseni nimi on Ari Suomalainen. Meidän postiluukussa lukee siis Suomalainen Raivo. Sitä postiluukkua tullaan ihan erikseen katsomaan, nauraa Raivo.
Nimen vaihtaminen ei houkuta
Salla Hauska ei aio vaihtaa sukunimeään edes avioituessaan. Uutta sukunimeä on kyllä harkittu, mutta hyvin lyhyesti.
– Minulle tulisi sellainen nimihirviö sukunimeksi, että sitä joutuisi selittämään vielä enemmän. Olisin Salla Hauska-Salli, vähän niin kuin Bond, James Bond, että ehkä pysyn vaan Hauskana.
– En ole miettinyt nimen vaihtamista, mutta olen avoin ehdotuksille. Ehkä jos tapaisin vaimoehdokkaan, jonka sukunimi olisi esimerkiksi Rauha, voisimme yhdistää nimet ja olla Rauha-Raivoja, pohtii Justus Raivo.
Minä tykkään nimestäni, en lähtisi sitä vaihtamaan. Minä haluan pysyä Hauskana. Salla Hauska
Suomen nimilautakunta käsittelee vuosittain satoja sukunimen vaihdoksia. Usein kyse on siitä, että halutaan palata aiemmin suvussa olleeseen nimeen tai yksinkertaistaa monimutkaista tai ulkomaalaistaustaista nimeä. Yleistymässä on myös tapa, jossa avioparin molemmat osapuolet vaihtavat nimensä yhteiseen, uuteen sukunimeen (IS).
– Uudisnimiä perustellaan usein tasa-arvokysymyksenä, eli halutaan valita yhdessä molemmille uusi sukunimi. Jotkut vaihtavat sukunimeään sen sisällön tai yleisyyden aiheuttaman haitan vuoksi, toiset hakevat nimenmuutoksella vahvistusta identiteetilleen, sanoo Kotimaisten kielten keskuksen nimistöntutkija Sirkka Paikkala.
Hauska ja Raivo kantavat erikoisia sukunimiään ylpeänä ja kannustavat muitakin ihmisiä olemaan ylpeitä nimistään.
– Kannattaa olla omasta nimestä ylpeä, oli se sitten mikä tahansa. Minä tykkään nimestäni, en lähtisi sitä vaihtamaan. Minä haluan pysyä Hauskana, sanoo Salla Hauska.
– Kannan ylpeydellä pienen sukumme ylvästä nimeä, toteaa puolestaan Justus Raivo.
Hauskat nimet suhteellisen yleisiä
Suomessa on kymmeniä sukunimiä, jotka ovat adjektiiveja tai substantiiveja. Väestörekisterikeskuksen Sukunimipalvelusta kuka tahansa voi käydä etsimässä olemassa olevia sukunimiä. Palvelusta löytyvät muun muassa Ilonen, Raasu, Vakava, Kätevä, Rikas, Lager, Hento, Horkka ja Mölö.
– Adjektiiveja on ensisijaisesti ruotsinkielisissä sotilasnimissä, mutta myös jossain määrin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella otetuissa suomalaistetuissa sukunimissä sekä uudissukunimissä, kertoo Kotimaisten kielten keskuksen nimistöntutkija Sirkka Paikkala.
Image may be NSFW. Clik here to view.Salla Hauska ei aio vaihtaa nimeään edes avioituessaan. Timo Sihvonen / Yle
Vaikka Hauskan sukunimi kuulostaa puhtaalta adjektiivilta, on se kuitenkin saanut alkunsa paikannimestä.
– Ukin serkku on tehnyt sukututkimusta, ja nimi on jäljitetty 1700-luvulle. Nimi on lähtöisin Etelä-Karjalasta Joutsenon alueelta. Siellä on ollut tila nimeltä Pienhauska, entinen Hauskala, tietää Salla Hauska.
– Olen kuullut sukututkimustarinan, jonka mukaan sisällissodan aikana oli kaksi hämäläistä veljestä, joista toinen otti nimen Raivo ja toinen Räyhänperä. Silloin oli kuulemma tapana, että otetaan ytimekäs nimi kun sota oli tulossa, kertoo Justus Raivo.
Kuka tahansa voi tutkia omaa sukunimeään, ja sen alkuperää tekemällä sukututkimusta. Nimien sisällön selvittämiseen ei ole mitään yksinkertaista kaavaa tai lähdettä. Paikkalan mukaan ensin olisi hyvä selvittää, milloin nimi on tullut sukunimenä käyttöön. Myös tieto siitä, mihin säätyyn henkilö on kuulunut, voi auttaa nimen alkuperän selvittämisessä.
– Jos henkilö on talonpoikaista juurta, hän on voinut Länsi-Suomessa saada sukunimekseen talon tai torpan nimen, jotka vakiintuivat sukunimiksi lähinnä 1800-luvulla, kertoo Kotimaisten kielten keskuksen nimistöntutkija Sirkka Paikkala.
Joulukaupan ja tammikuun alennusmyyntien aikaan kaupat kuhisevat ihmisiä. Väenpaljous houkuttelee liikkeelle myös kekseliäät myymälävarkaat.
– Joulukaupan ja tammikuun alennusmyyntien aikana tapahtuu enemmän näpistystapauksia kuin tavallisesti, kertoo kymenlaaksolaisen turvallisuuspalvelun Combat Security Servicesin toimitusjohtaja Tomi Hiltunen.
Suomessa kaupoille aiheutuu näpistelyistä vuodessa arviolta 450 miljoonan euron kustannukset. Lisäksi näpistelyjen varautumiseen kaupat käyttävät yhteensä jopa 100 miljoonaa euroa.
Tomi Hiltunen kertoo, että myymälävarkaat ovat liikkeellä erityisesti ennen joulua, mutta ammattivarkaalle käy periaatteessa mikä vuodenaika tahansa.
– Ammattivarkaat eivät tarvitse avukseen väkijoukkoa.
Hiltunen uskoo, ettei alennusmyyntiajan kasvaneiden näpistelyjen taustalla ole järjestelmällistä rikollistoimintaa.
Piilopihtejä, folioita ja putkikasseja
Combat Security Servicesin Tapio Lanki kertoo, että yleisin näpistyskeino on poistaa tuotteesta varashälytin myymälässä.
– Varkaalla on liikkeeseen mennessä mukanaan pihdit, jolla hälytin poistetaan tuotteesta. Pihdit voivat olla jo valmiina liikkeessä ennen paikalle saapumista, kertoo Lanki.
Hänen mukaansa tällaisissa tapauksissa näpistys huomataan vasta viikkosiivouksien yhteydessä, kun irti otetut hälyttimet paljastuvat tavarahyllyjen alta.
Kymen Vartiointipalvelun Kotkan vastaavahoitaja Pasi Aho kertoo, että myymälänäpistyksissä varkaat harhauttavat ovilla olevia hälytysjärjestelmiä laukulla, jonka sisäpinta on folioitu. Ahon mukaan kyseessä on hyvin vanha konsti.
– Siten kaupasta voi viedä isoja määriä kerralla.
Foliolaukkuvarkaudet ovat Ahon mukaan ammattinäpistelijöiden keino.
– Näpistelijä tietää, mitä liikkeestä haetaan ja varastetulle tuotteelle on jo ostaja tiedossa.
Aho kertoo, että myös putkikassien kanssa liikkeissä pyöriviin asiakkaisiin kiinnitetään erityistä huomioita.
Pelkkä epäilyttävä käytös ei riitä vartijan oikeudeksi tarkastaa asiakkaan laukkua. Suorittaakseen kiinnioton vartijalla tulee olla näköhavainto, että jotain on mennyt kassan ohitse maksamatta. Samassa yhteydessä vartijalla on oikeus tehdä kiinniotetulle turvallisuustarkastus.
Aho kertoo, että foliokassivarkaita jää esimerkiksi Kotkan alueella kiinni kuukausittain.
Usea näpistystapaus jää ilmoittamatta
Suomessa poliisin tietoon tulee vuodessa noin 60 000 näpistystapausta. Tilastokeskuksen viime vuonna julkaiseman tilaston mukaan luku on pienentynyt.
Turvallisuusasiantuntija Ilkka Nieminen kertoo, että näpistystapausten määrän tilastokehitys ei kerro koko totuutta. Hänen mukaansa usea näpistystapaus jää kaupalta ilmoittamatta poliisille. Hän pitää syynä poliisin resurssien puutetta.
Nieminen kertoo, että ilmoitustilanteessa kaupan henkilökunta sitoutuu pitkäksi aikaa valvomaan kiinni jäänyttä henkilöä, koska poliisilta kestää kauan saapua paikalle. Tämä syö kauppiaiden ja myyjien aikaa muulta työltä.
Kaliforniassa kolme ihmistä on kuollut on ampumavälikohtauksessa keilahallissa Torrancen kaupungissa. Poliisi on paikalla Gable House Bowl -keilahallissa tutkimassa tapausta.
Poliisin mukaan lisäksi neljä ihmistä on haavoittunut. Kaikki uhrit olivat miehiä.
Ero edellisten eduskuntavaalien tunnelmaan ja viranomaisten varautumistasoon näkyy sekä suomalaisissa puolueissa että vaaliorganisaatioissa.
Havahtuminen internetin trollien mahtiin tapahtui Suomessa Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen 2016, tai viimeistään Ranskan presidentinvaaleissa 2017, kun toinen ehdokkaista, nykyinen presidentti Emmanuel Macron, joutui massiivisen hakkerointikampanjan kohteeksi.
– Neljässä vuodessa on havaittu konkreettisesti, että sosiaalista mediaa pystytään käyttämään epäasialliseen vaalivaikuttamiseen, toteaa oikeusministeriön (OM) vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.
Tuore isku tehtiin perjantaina Saksassa, kun poliitikkojen hakkeroituja henkilötietoja levitettiin Twitterissä.
Pienpuolueetkin kutsuttu some-kurssille
Nyt tietoa somen uhkista ja mahdollisuuksista jaetaan OM:n vetovastuulla äänestäjille, vaaliviranomaisille ja puolueille monen ministeriön yhteistyöllä.
Esimerkiksi tulevana tiistaina oikeusministeriö järjestää aiheesta laajan seminaarin, ja parin viikon päästä jokaiselle 19 rekisteröityneelle puolueelle informaatiovaikuttamiseen ja turvallisuuteen keskittyvän kurssin.
Eduskuntapuolueilla on lisäksi erikseen mahdollisuus opastukseen kahdenvälisesti OM:n työryhmän asiantuntijoiden kanssa.
Tarkoituksena on opastaa tunnistamaan valeuutisia, masinoituja joukkoviestejä, ja estämään vihamielisiä vaikuttamisyrityksiä.
– Ehdokkaiden ja puolueiden pitää pitää kyberturvallisuusasiansa kunnossa. Kun viestejä välitetään mediassa ja somessa, (huolehditaan), että oma media pysyy omana, ettei sitä kaapata muiden haltuun, sanoo erikoistutkija Antti Sillanpää valtioneuvostoa avustavan Turvallisuuskomitean sihteeristöstä.
Perimmäinen iso teema varautumisessa on luottamus ja sen säilyttäminen.
– Demokratia on yhteiskuntamme perusta. Jotkut voivat alkaa heittää epäilyksen siemeniä siitä toimiiko järjestelmä, se tässä on se uhka, Sillanpää summaa.
Näin voisi käydä esimerkiksi tilanteessa, jossa ääntenlaskenta viivästyisi, ja yhtäkkiä somessa yritettäisin hyödyntää tilannetta huhujen lietsomiseen, tai koko vaalituloksen kyseenalaistamiseen.
Silloin pitäisi pitää pää kylmänä. Sillanpää muistuttaa, että vaikka somessa pyörisi digimyrsky, jokainen ääni lasketaan, käsin.
– Oikeusministeriö ja edeltäjänsä ovat luotettavasti hoidelleet vaaleja 110 vuotta. Haluamme varmistaa, että kansalaisten luottamus pysyy, vaikka digitaalinen toimintaympäristö sinkoilisi eripuraisuuksia.
Vihreät ja kokoomus lisäävät somevalmennusta
Useimmissa puolueissa somekohut ja ikävät vaikuttamisyritykset ovat tuttua tavaraa. Vuoden 2018 presidentinvaalien alla vihreiden ehdokas Pekka Haavisto sekä valitsijayhdistyksen ehdokas Sauli Niinistö kertoivat, että heidän kampanjoidensa some-tileille näytti ilmestyneen tuhansia anonyymeilta "boteilta" vaikuttavia seuraajia.
Informaatiovaikuttaminen on kokoomuksen ohjelmapäällikön Antti Vesalan mukaan eduskuntaehdokkaiden valmentamisessa entistä enemmän esillä.
– On selvää että sähköisen ympäristön ja sosiaalisen median merkitys on suurempi kuin aikaisemmin ja se täytyy ottaa kattavasti huomioon. Lähtökohta on, että omat järjestelmät ja laitteiston tietoturva ovat ajan tasalla, Vesala sanoo.
– Meidän alustoilla ei sallita keskustelua jossa panetellaan kansanryhmiä tai muuten käytetään hyökkäävää aggressiivista kieltä tai lainvastaisia ilmaisuja, sekin kuuluu normaaliin toimintaan tänä päivänä, Vesala sanoo.
Myös vihreissä etenkin uusien ehdokkaiden perehdytyksessä valeuutisten ja informaatiokampanjoinnin kohteeksi joutumisen riskit huomioidaan entistä enemmän, sanoo puoluesihteeri Lasse Miettinen.
– Ilman muuta siihen laitetaan enemmän paukkuja. Tällaiset ilmiöt ovat tulleet jäädäkseen.
Ykköskeino on Miettisen mukaan se, että varautuu reagoimaan välittömästi kaikkeen, mitä kampanjoinnista eteen tulee. Toinen on: Älä ruoki trollia.
– Lokakampanjat tähtäävät siihen, että niistä puhutaan, ja se kaikki ruokkii trollia.
– Keskeistä on että kun demokratiaa yritetään horjuttaa, me ei mennä siihen mukaan, Miettinen sanoo.
Haamuseuraajia ei kokoomuksen Vesalan tai vihreiden Miettisen mukaan ole ehdokastileillä näkynyt, ainakaan vielä.
– Tätä pidetään kuitenkin silmällä siltä varalta, että jotain tämäntyyppistä taas nousee, Vesala sanoo, ja lisää, että valeseuraajien määrää on saattanut karsia sekin, että Twitter yhtiönä on kiinnittänyt niiden seulomiseen huomiota.
Image may be NSFW. Clik here to view.Michael Candelori / AOP
Perussuomalaisten ehdokkaita suljettiin Facebookista
Twitterin lisäksi Facebook on ollut aktiivinen vaalivaikuttamisessa. Perussuomalaisten poliittisen suunnittelijan Riikka Purran mukaan itsenäisyyspäivän tienoilta alkaen puolueen jäseniä ja vaaliehdokkaita on "bännätty" Facebookista, eli tilien käyttöoikeus on jäädytetty vaihtelevaksi ajaksi.
– Meillä on hyvin erilainen lähestyminen siihen, minkälaiset tahot meidän kampanjaan pyrkivät vaikuttamaan: pääasiassa se on Facebook, Purra sanoo.
Tilejä hänen mukaansa suljettu yhteensä kymmeniä.
– Tätä on ollut jonkin verran aina, mutta nyt se on ehdottomasti kiihtynyt, ja se kohdistuu nimenomaan eduskuntavaaliehdokkaisiin.
Perussuomalaiset ovat myöntäneet käyttävänsä politikoidessaan kovaa kieltä, mutta näitä tapauksia yhdistää Purran mukaan se, ettei jäädyttämiselle löydy perustelua. Sellainen olisi esimerkiksi vihapuhe, rasismi tai muu palvelun käyttäjäsääntöjen rikkominen.
– Syyt ovat välillä aivan hullunkurisia, kyse ei ole vihapuheesta. Esimerkiksi puheenjohtajan (Jussi Halla-ahon) poustausten jakamisesta voi tulla bänniä, Purra ihmettelee tapauksia.
FB tapasi Suomen poliittisia puolueita
Facebookin aktiivisuudesta kertoo Purran mukaan sekin, että FB:n Tukholman toimiston yhteyshenkilö tapasi suomalaisia puolueita syksyllä Ruotsin eduskuntavaalien jälkeen.
Saman vahvistavat kokoomuksen Antti Vesala ja vihreiden Lasse Miettinen.
– Tapaamisen teemana juuri demokraattisen prosessin turvaaminen. Oli hyvä ja hyödyllinen tapaaminen, Miettinen sanoo.
Suomen pohjoisimmasta kylästä, Utsjoen Nuorgamista kotoisin oleva Lada Suomenrinne, 23, vaihtaa poronkarvakengät trendikkäisiin maihareihin palatessaan lomalta Saamenmaalta Berliiniin. Kuten tuhannet muut ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset, myös Suomenrinne on löytänyt tasapainon kahden kulttuurin välillä. Tilastokeskuksen mukaan noin 300 000 Suomen kansalaista asuu ulkomailla, ja heidän joukossaan on myös saamelaisia muuttajia.
Osa muuttaa pois töiden vuoksi, osa opiskelemaan ja osa vaihtaa maisemaa puhtaasti huvin vuoksi. Osa on lähtenyt vain käymään ulkomailla, ja löytänyt reissullaan töitä tai rakkauden.
Usein kauas kotoa muutto voi olla haasteellista – koti-ikävä voi olla suuri ja kulttuurishokki voi iskeä vaikkei lähtisikään kauas. Esimerkiksi saamelainen tapa puhua asioista suoraan voi tuntua tylyltä, jos ei tunne saamelaisia tapoja.
Suomenrinne on törmännyt kulttuurierojen synnyttämiin väärinkäsityksiin jokapäiväisessä elämässään. Hän saattaa puhua asioista hyvinkin suoraan – huomaamattaan.
– Ainahan pieniä väärinkäsityksiä tulee, mutta niille ei voi mitään, Lada Suomenrinne pohtii.
Image may be NSFW. Clik here to view.Lada Suomenrinne on löytäny uutta arvostusta kotikyläänsä Nuorgamia kohtaan muutettuaan Berliiniin.Lærke Lauesen.
Elämä ulkomailla voi laajentaa maailmankuvaa ja tuoda uusia elämyksiä
Lada Suomenrinne on asunut Berliinissä jo kaksi vuotta. Hän opiskelee valokuvausta University of Applied Sciences Europe -yliopistossa. Suomenrinne ei lähtenyt Saksaan pelkästään valokuvaamisen vuoksi, vaan hän halusi myös laajentaa maailmankuvaansa.
– Kun olin 16-vuotias, en halunnut olla Nuorgamissa ollenkaan, koska siellä ei tapahtunut mitään. Nyt haluan lisää kokemuksia. Aika oli sopiva lähtemiselle, hän kertoo.
Paljon matkustaneen Suomenrinteen mielestä ei ole paljon eroa siinä, muuttaako Helsinkiin vai Berliiniin – hän on kaukana kotoa joka tapauksessa.
– Ihmiset ovat Etelä-Suomessakin erilaisia kun Lapissa, enkä usko että olisin viihtynyt etelässä, hän pohtii.
Suomenrinne kokee, että Etelä-Suomessa saamelaisia kohtaan on enemmän ennakkoluuloja kuin esimerkiksi Berliinissä. Kaupungissa niin harva tietää saamelaisista, ettei stereotypioitakaan ole.
– Minä puhun Berliinissä paljon saamelaisista, mutta enhän minäkään kaikkea tiedä. Olisi parasta jos mukanani olisi viisi muuta saamelaista kertomassa, hän nauraa.
Yhteyden pitäminen kotiin on helppoa nykyaikana
Ulkomailla asumisen yksi haittapuolista voi olla kova koti-ikävä. Lada Suomenrinteen mielestä ikävöinti on kuitenkin hyvä asia, sillä se tarkoittaa, että on jokin rakas paikka, jota ikävöidä.
– Olen tavannut ihmisiä, jotka sanovat etteivät mene koskaan takaisin kotiin. Se on hirveän surullista.
– On hyvä, että minulla on paikka johon voin aina mennä takaisin, enkä minä ole lähtenyt sieltä mitään pakoon, hän jatkaa.
Saamelaisen kulttuurin ylläpitäminen ulkomailla on haasteellista, mutta onneksi nykyään voi olla helposti yhteydessä kotiin ja ystäviin. Saamen kieltä pääsee puhumaan esimerkiksi netin kautta helposti.
– Minulla on uutta arvostusta kotikylääni Nuorgamia kohtaan. Aikaisemmin sanoin vanhemmilleni, etten enää halua asua siellä, mutta nyt minä arvostan sitä luontoa ja rauhaa, ja olen iloinen kun pääsen takaisin, Suomenrinne sanoo.
Lada Suomenrinne aikoo muuttaa takaisin Saamenmaalle sitten, kun hänellä on siihen mahdollisuus. Sitä ennen hän haluaa kuitenkin nähdä vielä lisää maailmaa.
Isossa kaupungissa kaikki eivät korosta kulttuuritaustaansa – ihmisiä tulee niin monesta eri maailman kolkasta
Inarilainen Nilla Länsman, 33, muutti Iso-Britanniaan vuonna 2003 opiskelemaan London School of Economics -yliopistoon. Nyt hän työskentelee finanssialalla Lontoossa, joka on yksi maailman parhaista paikoista sijoittamisen ammattilaiselle.
Länsman on asunut kuudessa eri maassa, ja muuttaminen onkin hänelle hyvin helppoa.
– Minä vain mietin, että miksi ei.
– Veljeni asuu myös Lontoossa, mutta en muista oliko sillä osuutta päätökseeni silloin, hän jatkaa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Nilla Länsman työskentelee finanssialalla Lontoossa, ja on asunut yhteensä kuudessa eri maassa.Nilla Länsman.
Nilla Länsman on asunut aiemmin Ruotsissa, Suomessa, Ranskassa, Singaporessa, Saksassa ja nyt Iso-Britanniassa. Koti-ikävä hänelle tulee silloin tällöin, mutta siitäkään huolimatta hän ei uskoisi viihtyvänsä Suomessa pitempiä aikoja. Nyt hän käy kotonaan noin kuusi kertaa vuodessa tapaamassa sukulaisia ja ystäviä.
Länsmanista ei ole erityisen vaikeaa olla erossa saamelaisesta kulttuurista – Lontoossa kaikki ovat kotoisin jostain muualta, eikä kukaan tuo kulttuuritaustaansa ahkerasti esille.
– En minä tarvitse suurta turvaverkkoa ympärilleni, aina minä löydän kavereita vaikka olisin missä, Länsman kertoo.
Vaikka hän ei juuri nyt ole aikeissa muuttaa takaisin Lappiin, haluaa hän kuitenkin tukikohdan lähelle kotia – aikeissa on rakentaa mökki Inariin.
Toisille lähteminen on helpompaa kuin toisille. Monet haluavat kuitenkin palata synnyinseuduilleen ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen.
Koulu sekä rakkaus vievät saamelaisia ulkomaille
Inarilainen Sirpa Podrouzek (os. Portti), 54, on asunut jo kaksi vuosikymmentä Itävallan pääkaupungissa Wienissä.
Lukion jälkeen hän lähti ystävänsä kanssa au pairiksi, ja jäikin sille tielle löydettyään rakkauden Wienistä.
– Minun piti tulla kotiin heti sen vuoden jälkeen, mutta täällä minä vielä olen, hän nauraa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Hiihtäminen saa hymyn Sirpa Podrouzekin huulille. Hän haluaakin muuttaa takaisin Inariin itävaltalaisen aviomiehensä kanssa.Sirpa Podrouzek.
Sirpa Podrouzekin kaksi poikaa ovat kasvaneet Wienissä. Hän on opetellut sujuvan saksan kielen taidon sekä opiskellut sairaanhoitajaksi.
Mutta nyt hän olisi jo valmis muuttamaan takaisin Lappiin. Vaikka elämä Wienissä on ollut hyvää, jotkut asiat ovat jääneet harmittamaan. Esimerkiksi monet sukujuhlat ovat jääneet välistä.
– Pääsen joidenkin vuosien päästä eläkkeelle, ja odotan jo Suomeen muuttoa, hän kertoo.
Vaikka Sirpa Podrouzek asuu Alppien vuoriston jylhän luonnon läheisyydessä, haluaa hän muuttaa itävaltalaisen aviomiehensä kanssa Inariin nauttimaan rakkaasta pohjoisen luonnosta.
– Minä haluan asua siellä, missä on paljon lunta, kunnon talvi ja pääsee hiihtämään.
Podrouzekin nuorempi poika asuu nyt Inarissa ja vanhempikin on kiinnostunut Suomeen muutosta.
– Olen todella iloinen siitä, että pojillani on yhteys Lappiin ja Suomeen, ja että he ovat oppineet tuntemaan myös tämän toisen kulttuurin.
Ainoastaan terveysongelmat olisivat asia, joka saisi sairaanhoitaja Sirpa Podrouzekin jäämään. Hän luottaa itävaltalaisiin terveyspalveluihin, joissa muun muassa odotusajat ovat lyhyet.
– Mutta se on ainoa asia, mikä minut saisi jäämään, Podrouzek lopettaa hymyillen.
VHS-kotivideonauhurien myynti käynnistyi Suomessa lähes 40 vuotta sitten, helmikuussa 1979. Juhlavuoden kunniaksi Veli-Matti Heinisuo on koonnut Parkanoon kolmipäiväisen VHS-näyttelyn. Se on esillä ainoastaan loppiaisviikonlopun ajan.
Parkanolaisen marketin alakerta pursuaa VHS-nauhureita ja videokasetteja. Täpötäynnä olevien hyllyjen keskellä hyörii punaposkinen mies, joka on silmin nähden innostunut pitkän työn huipennuksesta.
– Olen syntynyt vuonna 1964, ja kallis VHS-nauhuri tuli ostettua heti ajokortti-ikäisenä, vaikka raha oli tiukassa. On surullista, kun vanhoja laitteita heitetään nyt vaivihkaa pois hienon tekniikan tieltä. Yritän omalta osaltani säilyttää niitä.
Veli-Matti Heinisuo kiersi puolitoista vuotta ympäri Suomen keräämässä näyttelyn materiaalia niin kodeista kuin kirjastoistakin. Näyttelyn kokoamisessa meni koko viime syksy. VHS-keräily on vienyt aikaa ja ajokilometrejä, mutta muuten on menty pääosin nollabudjetilla.
– Joidenkin tavaroiden kohdalla olen saattanut raottaa kukkaroa. Sellainen on esimerkiksi VHS-nauhuri, jossa on langallinen kaukosäädin. Kyse on kumminkin oikeastaan ongelmajätteen keräämisestä.
Videonauhuri oli 1980-luvun menestystuote
Parhaimmillaan Suomessa myytiin vuodessa viisi miljoonaa videokasettia. VHS oli 1980-luvun ja 1990-luvun menestystuote, kunnes DVD syrjäytti sen.
Parkanon VHS79-näyttelyssä on esillä yli sata VHS-laitetta ja noin tuhat VHS-kasettia. Ne ovat löytäneet tiensä miehen kokoelmiin muun muassa puskaradion avulla.
– Kuulin vinkin kautta, että Tikkurilan musiikkikirjaston alakerrassa Vantaalla on noin 350 VHS-kasettia. Kun ajoin Transitilla paikalle, kävi ilmi, että niitä olikin 500. Täällä on myös muun muassa Parkanon ja Kihniön kirjaston videokasetit, joista oltiin luopumassa.
Tavaroista luovutaan ilolla
Veli-Matti Heinisuo on kiertänyt lukemattomissa kodeissa ympäri maata keräämässä vanhoja laitteita ja kasetteja. Niitä on kannettu ”selkä märkänä” säkkikaupalla muun muassa ahtaiden rintamamiestalojen ullakoilta. Onpa joku innostunut virkkaamaan VHS-kasetin nauhoista kassinkin.
– Ihmiset ovat olleet ilmiselvästi mielissään, kun tavarat eivät ole menneet hävitykseen, vaan ne tulevat vielä johonkin hyötykäyttöön. Näyttelyn jälkeen niitä ei enää trokata minnekään eteenpäin, eikä esimerkiksi täällä olevia nauhoja näytetä kenellekään.
Intohimoiselle VHS-keräilijälle erityistä iloa tuottavat erityisesti ne tavarat, joita on vain yksi kappale. Esimerkiksi Kihniön kierrätyskeskuksesta löytyi Fischer-merkkinen edestä ladattava, mutta painonsa perusteella hyvinkin varhaisajan laite. Siisti kone lähti kaukosäätimineen saman tien miehen matkaan.
VHS79-näyttely on esillä Parkanon K-supermarketin alakerrassa loppiaisviikonlopun ajan, ja sinne on vapaa pääsy. Veli-Matti Heinisuo aikoo jatkaa senkin jälkeen aineiston keräämistä ja ottaa mielellään vinkkejä vastaan. Ulkopuolinen saattaa sivusta seuratessaan pohtia, onko yhden miehen urakka pähkähullua työtä.
– Olen itsekin toisinaan miettinyt sitä, kun olen milloin mistäkin narut suorina kantanut säkkikaupalla tavaraa ja välillä liukastellut. Mielekkyys tulee kuitenkin niistä hienoista hetkistä, kun on jonkin sellaisen laitteen kanssa tekemisissä, mitä ei ole koskaan nähnyt elämässään.
Vuosi 2018 tarjosi kylmää kyytiä kryptovaluuttoihin sijoittaneille, kun tunnetuimman kryptovaluutan bitcoinin hintakupla puhkesi.
Joulukuussa 2017 bitcoinin vaihtokurssi kävi lähes 20 000 dollarissa. Nyt yksi bitcoin maksaa alle 4 000 dollaria.
Muut kryptovaluutat luisuivat perässä. Tammikuun 2018 huipulla kaikkien kryptovaluuttojen yhteenlaskettu markkina-arvo oli noin 830 miljardia dollaria. Vuoden viimeisenä päivänä luku oli sulanut vajaaseen 130 miljardiin dollariin.
Kun vuosi sitten elettiin kryptohuumaa, niin nyt alalla puhutaan kryptotalvesta.
Yle kysyi joulukuun alussa teknologiatapahtuma Slushissa vierailleilta viideltä lohkoketjualan vaikuttajalta heidän näkemyksiään alan tilanteesta.
Hintalaskusta oli hyötyäkin
Monet pikavoittoja tavoitelleet piensijoittajat menettivät viime vuonna paljon rahaa. Alan vaikuttajat arvioivat silti, että huuman haihtuminen on ollut eduksi lohkoketjuteollisuudelle.
Virtuaalivaluuttojen lisäksi lohkoketjuteknologiaa voi hyödyntää esimerkiksi tietokonepeleissä, sosiaalisen median palveluissa, tuotteiden toimitusketjujen seurannassa ja äänestämisessä.
Projektihautomo ConsenSysin sijoitusjohtaja Kavita Gupta arvioi, että kryptojen hintaromahdus on poistanut turhia projekteja, joiden perustajat halusivat ainoastaan kerätä rahaa laskemalla liikkeelle uusia kryptorahakkeita.
– Tämä on antanut monille sijoittajille syyn vaatia lisää vastuunkantoa ja läpinäkyvyyttä yrityksiltä, Gupta sanoo.
ConsenSys itsekin on joutunut vaikeuksiin kryptotalven takia. Lohkoketjualaa seuraava Coindesk-sivusto kertoi joulukuun alussa, että ConsenSys aikoo irtisanoa 13 prosenttia henkilökunnastaan. Yhtiöllä on noin 1 200 työntekijää.
Image may be NSFW. Clik here to view.Ethereum-ekosysteemiin keskittyvän projektihautomo ConsenSysin sijoitusjohtaja Kavita Gupta.Mikko Leppänen / Yle
Verkkojen hitausongelmiin odotetaan ratkaisuja
Lohkoketjualalla odotetaan edelleen laajojen ihmisjoukkojen käyttämän läpimurtosovelluksen tuloa markkinoille. Alalla on tiedostettu, että yksi lohkoketjuteknologian pahimmista pullonkauloista on verkkojen hitaus.
Pääomasijoitusyhtiö Pantera Capitalin sijoitusjohtaja Joey Krug kertoo, että lohkoketjut voivat tällä hetkellä käsitellä vain 10–15 arvonsiirtoa sekunnissa. Esimerkiksi maksukorttiyhtiö Visa kykenee useisiin tuhansiin siirtoihin sekunnissa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Pantera Capitalin sijoitusjohtaja Joey Krug on yksi ennustemarkkina-alusta Augurin perustajista.Mikko Leppänen / Yle
Haasteena lohkoketjujen nopeuttamisessa on se, kuinka avointen hajautettujen tietokantojen turvallisuus voidaan taata, kun siirtojen lukumäärää kasvatetaan.
– Ensi vuoden loppuun mennessä tulevat teknologiset ratkaisut mahdollistavat siirtomäärien kasvattamisen satoihin kappaleisiin sekunnissa. Kun skaalautuvuusongelmat alkavat ratketa, niin näemme sovelluksia, joita ihmiset käyttävät päivittäin, Krug ennustaa.
Krug pitää mielenkiintoisena sovelluksena esimerkiksi Originia, joka on jakamistalouden mahdollistava protokolla.
– Sen avulla voit esimerkiksi vuokrata talosi vertaisverkossa Airbnb:n sijaan. Originin palvelumaksut ovat käyttäjille huomattavasti edullisemmat kuin Airbnb:llä.
Bitcoin-siirtojen nopeuttamiseksi kehitetään lohkoketjun päälle ohjelmoitua maksuprotokollaa Lightning Networkia eli salamaverkkoa, joka vauhdittaa bitcoin-siirtoja käyttäjien välisten maksukanavien avulla. Siirrot kirjataan bitcoin-lohkoketjuun vasta kun kanava suljetaan.
Salamaverkko on kasvanut tänä vuonna nopeaa tahtia. Vuoden alussa verkon muodostavia solmuja oli vain joitakin kymmeniä. 1ML -sivuston mukaan joulun alla solmuja oli jo yli 4 600. Verkon laajentumisen odotetaan jatkuvan ensi vuonna.
Käytettävyys paranee
Toinen este kryptovaluuttojen laajalle käyttöönotolle on ollut nykyisten käyttöliittymien kankeus.
Salamaverkkoa kehittävän Lightning Labsin toimitusjohtaja Elizabeth Stark kertoo, että yksi heidän tavoitteistaan on kehittää kännyköihin ja verkkoselaimiin käyttöliittymät, joiden avulla käyttäjät voivat tehdä bitcoin-siirtoja napin painalluksella.
– Jatkossa yhä useammat yritykset hyväksyvät maksuja salamaverkon kautta. Ihmiset kehittävät pelejä ja verkkosivuja, joissa voi tehdä arvonsiirtoja salamaverkon avulla, Stark sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Bitcoinin salamaverkkoa kehittävän Lightning Labsin toimitusjohtaja Elizabeth Stark (vasemmalla).Mikko Leppänen / Yle
Myös Pantera Capitalin Joey Krug katsoo, että kryptovaluuttojen lähettäminen toisille käyttäjille helpottuu huomattavasti. Tällä hetkellä siirroissa käytetään osoitteita, jotka koostuvat pitkistä numero- ja kirjainsarjoista.
– Jatkossa ihmiset voivat lähettää kryptoja esimerkiksi osoitteeseen joeykrug.eth pitkän osoitteen sijaan. Tämä olisi mahdollista jo nyt, Krug sanoo.
Vuonna 2011 perustetun kryptovaluutta litecoinin keksijä Charlie Lee arvioi, että kryptorahakkeiden säilytystä ja käyttöä helpottavat laitteet yleistyvät ensi vuonna.
Lee nostaa esimerkeiksi taiwanilaisen älypuhelinvalmistaja HTC:n uuden Exodus-puhelimen, jossa on eristetylle mikrosirulle sijoitettu kryptovaluuttalompakko sekä luottokortin muotoisen CoolWallet-kryptolompakon, jolla saa bluetooth-yhteyden kännykkään.
– Uskon, että tulevaisuudessa kaikki uudet kännykät sisältävät kryptolompakon aivan kuten ne nyt varustetaan kameroilla. Se tapahtunee muutaman vuoden päästä, Lee sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Litecoinin perustaja Charlie Lee (keskellä) ja matkapuhelinvalmistaja HTC:n hajautetun teknologian johtaja Phil Chen (oikealla) esittelivät HTC:n Exodus-älypuhelinta Slushissa. Puhelimessa on sisäänrakennettu kryptovaluuttalompakko.Mikko Leppänen / Yle
Raketoivatko hinnat jälleen ylös?
Virtuaalivaluuttojen voimakkaasti heiluvien vaihtokurssien kehitystä on mahdoton ennustaa.
Viime vuonna ei nähty ensimmäistä kertaa, että 10-vuotiaan bitcoinin arvo tulee rytinällä alas. Kryptovaluutan lyhyessä historiassa vaihtokurssin jyrkät nousut ja laskut ovat seuranneet toisiaan.
Siksi monet alan vaikuttajista ovat optimistisia hintakehityksen suhteen pitkällä aikavälillä.
– Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun näen karhumarkkinan eli hintojen laskun. Palautuminen kestää jonkin aikaa, ehkä vuosia. Tämä on normaalia kryptovaluutalle, Charlie Lee toteaa.
Sijoitusjohtajat Joey Krug ja Kavita Gupta arvioivat, että vaihtokurssit kääntynevät nousuun vuoden 2019 lopun ja vuoden 2020 puolivälin tienoilla.
Pantera Capitalin sijoitusjohtaja Joey Krugin mukaan syynä tähän ovat ensi vuonna avautuvat uudet kauppa- ja säilytyspalvelut. Niiden kautta institutionaaliset sijoittajat, kuten eläke- ja vakuutusyhtiöt, pankit ja sijoitusrahastot, pääsevät rahasäkkeineen kryptomarkkinoille.
– Tällä hetkellä esimerkiksi Yhdysvalloissa monet instituutiot eivät voi sijoittaa kryptoihin, koska sääntely vaatii niitä säilyttämään kryptovarojaan säännellyn varainhaltijan hallussa. Tällaisia riittävän tasokkaita palveluja ei ole vielä, Krug sanoo.
Esimerkiksi New Yorkin pörssiä operoiva Intercontinental Exchange on avaamassa kryptovaluuttojen kauppa- ja säilytyspaikan nimeltä Bakkt. Uusimman tiedon mukaan sen tammikuulle suunniteltua avausta on tosin lykätty, koska se ei ole saanut hyväksyntää Yhdysvaltain viranomaisilta.
Pantera Capital on yksi Bakktiin sijoittaneista tahoista. Krug muistuttaa, että kryptovaluuttoihin ei kannata sijoittaa kuin sen verran, minkä on valmis menettämään kokonaan.
Arvopaperitokeneista uusi kupla?
Yle kertoi marraskuussa, että sijoitusmarkkinoille on tulossa arvopaperitokeneita, jotka ovat uudenlaisia lohkoketjussa sijaitsevia digitaalisia arvopapereita.
Ne vastaavat teknisesti kryptovaluuttoja, mutta niiden arvo on sidoksissa johonkin konkreettiseen omaisuuteen tai kohteeseen. Arvopaperitokenit voivat edustaa esimerkiksi listaamattoman yrityksen osakkeita tai omistusosuuksia kiinteistöistä.
Kavita Gupta ja Joey Krug arvioivat, että tänä vuonna arvopaperitokeneista alkaa tulla iso juttu ja niiden liikkeeeseenlaskut valtavirtaistuvat vuonna 2020.
Älysopimuksia kehittävän Mattereumin toimitusjohtaja ja Ethereum-lohkoketjun julkaisussa mukana ollut Vinay Gupta arvioi, että startup-yritysten osakkeita vastaavista arvopaperitokeneista voi muodostua seuraava hintakupla lohkoketjualalle.
Image may be NSFW. Clik here to view.Mattereumin toimitusjohtaja Vinay Gupta.Mikko Leppänen / Yle
– Varhaisen vaiheen kasvuyrityksiin sijoittaminen on lähellä uhkapeliä. Riskialttiiden startup-yritysten osakkeiden tokenisointi on huono idea. Uskon, että tämä tulee selväksi 4–5 vuoden kuluessa, Vinay Gupta sanoo.
Vinay Guptan mukaan arvoltaan vakaisiin kohteisiin sidotut arvopaperitokenit puolestaan tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia sijoittajille.
– Voisit esimerkiksi sijoittaa osan omaisuudestasi tokenisoituun eteläamerikkalaiseen sademetsään, jonka haluat säilyttää koskemattomana. Luulen, että tästä voi tulla vallankumouksellinen trendi.
Vakavien vaaratilanteiden määrä suomalaisessa kaupallisessa ilmailussa on kasvanut droonien eli kauko-ohjattavien lennokkien takia. Tämä ilmenee Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) turvallisuuskatsauksesta.
Vakavia vaaratilanteita oli viime vuonna yhteensä 12 kappaletta, kun kymmenen vuoden keskiarvo on 7 vakavaa vaaratilannetta vuodessa.
Viraston mukaan määrän kasvu johtui droonitoiminnan aiheuttamista läheltä piti -tilanteista ilmassa. Tapauksissa lennokki on ollut niin lähellä lentokonetta, että yhteentörmäykseltä vältyttiin vain sattumalta. Vaaratilanteet sattuivat pääosin Helsinki-Vantaan lentokentän lähistöllä.
Droonien aiheuttamien läheltä piti -tilanteiden määrä lisääntyi huomattavasti toissa vuodesta, jolloin niitä oli kaksi. - Droonien aiheuttamat tilanteet olivatkin vuoden 2018 merkittävin ja huolestuttavin trendi, turvallisuuskatsauksessa todetaan. Viraston mukaan suuri osa ammattimaisista droonioperaattoreista toimii vastuullisesti.
– Onkin luultavaa, että läheltä piti -tilanteiden aiheuttajat ovat pääosin yksityisiä lennättäjiä, jotka joko eivät tiedä tai eivät välitä toimintaa koskevista määräyksistä, katsauksessa todetaan.
Kaupallinen ilmailu turvallista
Kaikkiaan suomalaisessa kaupallisessa ilmailussa vuosi oli turvallinen, koska yhtään onnettomuutta ei tapahtunut. Jos lasketaan mukaan ulkomaiset yhtiöt, Suomessa tapahtui yksi kuolemaan johtanut onnettomuus, kun Kittilässä liikesuihkukoneen ovi avautui suurella voimalla ja osui koneen kapteenia päähän tammikuussa. Kapteeni kuoli vammoihinsa.
Kaupallisella ilmakuljetuksella tarkoitetaan ilma-aluksen käyttämistä matkustajien, rahdin tai postin kuljetukseen korvausta vastaan. Siinä ei siis ole mukana esimerkiksi harrasteilmailua.
Pahemmat seuraukset kuin linnulla
Kuvauskopterin ja lentokoneen törmäyksen seurauksista ei ole viraston mukaan varmaa tietoa, koska törmäyksiltä on Suomessa toistaiseksi vältytty. Kansainvälisesti osumia on tapahtunut, mutta niissä on säästytty pahemmilta seurauksilta.
Britannian liikenneviranomaisten tutkimuksen mukaan droonin osuma ilma-alukseen aiheuttaisi pahemmat vauriot kuin esimerkiksi samanpainoisen linnun osuma. Tutkimuksen mukaan matkustajakoneen tuulilasi voisi vaurioitua vaarallisella tavalla törmäyksessä 4-kiloisen droonin osien kanssa.
Lisätutkimukset ovat Liikenne- ja viestintäviraston mukaan kuitenkin vielä tarpeen.
Helsinki-Vantaan läheisyydessä lennätettiin toukokuussa lennokkeja liian korkealla viraston luonnehdinnan mukaan epidemiaksi asti. Loppuvuodesta ilmoitukset ovat vähentyneet, mutta yksittäisistä tapauksista on raportoitu silti kuukausittain.
Maailmalla kuoli reittiliikenteessä 530 matkustajaa
Euroopan kaupallisessa matkustajareittiliikenteessä ei sattunut viime vuonna yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Maailmanlaajuisesti tällaisia onnettomuuksia oli 11, ja kuolleita yhteensä 530 ihmistä.
Liikenne- ja viestintäviraston turvallisuuskatsauksessa todetaankin, että ennätyksellisen turvallisen vuoden 2017 jälkeen vuosi 2018 oli huomattavasti heikompi.
– Siitä huolimatta viime vuosi oli kautta aikojen kolmanneksi turvallisin kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrällä arvioituna, katsauksessa todetaan.
Myös harrasteilmailun vuotta voi kutsua turvalliseksi. Onnettomuuksia sattui 7, mutta kukaan ei kuollut.
Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) haluaa helpottaa rikoksiin syyllistyneiden oleskeluluvan saajien poistamista Suomesta. Risikon mukaan lakeja tulisi kiristää. Risikko kertoi kannastaan TV1:n Ykkösaamun haastattelussa.
Risikon mukaan on itsestään selvää, että hädänalaisessa asemassa olevia autetaan.
– Mutta valitettavasti tämä järjestelmä, ja Suomi ei ole mikään poikkeus, antaa mahdollisuuden myös siihen, että järjestelmää myös käytetään väärin.
Risikon mielestä käytössä pitäisi olla kaikki keinot, jotta väärinkäytöksiä ei tulisi.
– Meillä pitää olla mahdollisuus myös purkaa esimerkiksi päätöksiä siitä, että on annettu oleskelulupa. Jopa pysyviä oleskelulupia pitää pystyä purkamaan.
"Lakiin lisättävä kansallinen uhka"
Risikon mukaan tämä vaatii nykyisen lainsäädännön vahvistamista.
– Sinne tulisi lisätä esimerkiksi kansallinen uhka, joka sieltä puuttuu. Jos ihminen on kansallinen uhka, niin hänen oleskelulupansa pitää pystyä purkamaan
Risikon mukaan lisäys tarvitaan koska nykyisin pysyvä oleskelulupa on hyvin vaikea purkaa.
– Tiedän, että tämä on hyvin vaikea aihe, mutta tämä Oulun tapaus on erittäin järkyttävä. Aina rikokset ovat järkyttäviä, mutta kun se kohdistuu lapsiin ja alaikäisiin, se on järkyttänyt koko Suomea.
Risikon mielestä tällaisia tekoja tulisi kyetä ennalta ehkäisemään, mutta kaikkea ei pystytä estämään.
– Mutta pitää muistaa, että näistä seuraa rangaistus. Se pitää olla tiedossa niille, jotka halajaa Suomeen.
– Näistä rikoksista rangaistaan ja tarvittaessa myös lähetetään takaisin kotimaahan. Nämä pitää ymmärtää, koska Suomessa pelataan Suomen lainsäädännön mukaisesti.
Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kirjoitti lyhytviestipalvelu Twitterissä olevansa samaa mieltä Risikon kanssa.
– Selkeästi kansalliseksi uhaksi muodostunut henkilö voitava karkottaa viipymättä. Selvitämme osana kevään lainvalmisteluohjelmaa.
Mykkänen myös mainitsi vuoden alussa voimaan tulleen ulkomaalaislain muutoksen. Se nopeuttaa rikollisten karkottamista Suomesta.
Tietyt yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät karkottamispäätökset voidaan panna täytäntöön 30 päivän kuluttua tiedoksiannosta.
Karkottamismenettelyä käytetään maasta poistamiseen silloin, kun henkilöllä on tai on ollut oleskelulupa Suomessa tai EU-kansalaisen oleskelu on rekisteröity.
Puhemies Paula Risikko oli lauantaina TV1:n Ykkösaamun kevätkauden ensimmäisen lähetyksen vieraana.
Juttua on täydennetty sisäministeri Kai Mykkäsen kannanotolla klo 16.01
Kierreportaiden teko ei hetkeen unohdu seinäjokisessa tehdashallissa. Siitä pitävät huolen portaiden luonnostelusta jääneet jäljet seinäjokisen hallin lattiassa. Kaaritaivutus Kumpulan pääsuunnittelija ja toinen omistaja, Ossi Kumpula kertoo projektin olleen suurin työ yrityksen historiassa.
– Yritys työllistää normaalisti viisi henkilöä. Parhaimmillaan meitä oli yhdeksän henkilöä portaikon kimpussa. Teimme kahta vuoroa ja pitkää päivää. Itse työstäminen kesti puoli vuotta, suunnittelu aloitettiin jo aikaisemmin.
Kierreportaat ovat yksi kiintopiste Oodi-kirjaston sisätiloissa. Kumpula kertoo niissä olevan terästä yhteensä noin 80 tonnia, minkä lisäksi painoa tulee betoniaskelmista, käsijohteista ja tasokaiteista. Isot palkit kannattelevat ja roikottavat koko portaikkoa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Helsingin keskustakirjasto Oodin portaat, joiden teräsrunko on seinäjokelaisyrityksen valmistama.Elina Niemistö / Yle
– Aika paljon jouduimme miettimään myös nostokapasiteettia. Meillä on 5000 kilon nosturit ja yksi portaikko painoi 8000-8500 kiloa riippuen porrasmallista. Piti miettiä, miten se saadaan nostettua jikistä pois ja maalaamolle.
Ossi Kumpula kertoo, etteivät he alun perin halunneet tehdä tarjousta työstä, koska he ajattelivat, etteivät pysty valmistamaan sitä.
– Annoimme sitten vinkkiä, mitä pitäisi muuttaa, ja päädyimme tilaajan kanssa siihen, ettei auta kuin kokeilla tekemistä.
Apuvoimien lisäksi myös laitteisiin investoitiin, kun Kaaritaivutus hankki uuden levymankelin.
– Saimme lisää tietoa ja kokemusta levyn käsittelystä ja taivutuksesta. Projektin myötä olemme oppineet paljon siitä, miten toimitaan ison työmäärän kanssa. On osattava ilmaista muille, mitä täytyy tapahtua, että asiat etenevät omassa päässä näkyvän vision suuntaan.
Taivutuskone oli rakennettava itse
Kaaritaivutus Kumpula Oy on yksi harvoista yrityksistä, joka valmistaa teräspalkkeja kylmätaivutuksella.
– Se tarkoittaa, että terästä taivutetaan huoneenlämmössä. Teräspalkki ajetaan kolmen rullan läpi, missä se muovataan kaarevaksi. Saman voi toteuttaa myös prässäämällä. Joka tapauksessa tarvitaan kolme tukipistettä, joiden ympäri palkkia taivutetaan. Kylmätaivuttaminen sopii hyvin loivien kaarien tekemiseen, se on tehokasta ja tarkkaa.
Kumpula kertoo, että myös taivutuskoneen valmistus on haastavaa.
– Yritykset, jotka pystyvät valmistamaan CNC-ohjatun taivutuskoneen, ovat vähissä tänäkin päivänä. Valmistus on haastavaa, koska muuttujia on niin paljon.
Image may be NSFW. Clik here to view.Ossi Kumpula CNC-ohjatun levymankelin vieressä Seinäjoen Kapernaumin hallissa.Kati Ala-Renko / Yle
Tämän epäkohdan näki myös yrityksen toinen omistaja, isä-Heikki parikymmentä vuotta sitten. Hän oli kyllästynyt näkemään huonolaatuisia kaarevia teräspalkkeja työmailla. Niinpä erilaisten vaiheiden kautta he päätyivät rakentamaan itse taivutuskoneen.
– Isä on aina ollut innokas kehittäjä ja vienyt ideoitaan käytäntöön asti, ja onnistunutkin siinä vielä. Järeään teräsrakenteeseen suuntautuessa komponentit ja laitteet ovat arvokkaita, vaikka ne tehtäisiin itse. Aina on riski, että mitä jos kaikki ei toimikaan niin kuin on ajateltu.
Arvostettu teräsrakennepalkinto
Oodi voitti teräsrakenteistaan Vuoden Teräsrakenne -palkinnon. Teräsrakennepalkinto jaetaan vuosittain alan kehitystä edistävälle ja kuvaavalle teräsrakenteelle ja on ammattilaisten keskuudessa arvostettu tunnustus.
– On omalla tapaa yllättänyt, miten paljon tämä on saanut huomiota, miten julkinen hanke on kyseessä. Toki epäilimmekin, että Oodi tulee voittamaan teräsrakennepalkintoja. Avajaisissa näin paljon muutakin teräsrakennetta kokonaisuudessa, kaiken kaikkiaan hieno kohde, kehuu Ossi Kumpula.
Kaikkea ei tarvitse tehdä itse
Ossi Kumpula kertoo projektin myötä huomanneensa, että yrityksellä on rahkeet pyörittää isompiakin töitä.
– Yrittäjyys on riskien puntaroimista, kannattaako lähteä mukaan. Sellaisiakin isoja töitä on kyselyssä, että loppupeleissä on pakko laajentaa toimintaa, jos haluaa olla mukana. Tarvittaessa pitää kasvattaa toimintaa, koska ei voi valita että on vain osassa mukana. Olen myös huomannut, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse, ja ei siinä kuin alkaa tekemään vain.
Tällä hetkellä Kumpulat valmistavat Kapernaumin hallissaan muun muassa Oma SP:lle kierreportaita ja holvikaaria Helsinkiin. Kumpula kertoo, että kaarevia muotoja käytetään Etelä-Suomessa enemmän.
– Olen huomannut, että kaarevan metallipalkin lisäksi oma suunnittelu on yhä vahvemmassa asemassa. Sitä puolta ehkä tarvitsee vielä tehostaa. Suunnittelua halutaan siirtää enemmän tekijälle, koska kyseessä on erikoisia muotoja. Toisaalta on hyväkin, ettei tarvitse kysellä mittoja, koska saa omalta koneelta poimia tarvitsemansa tiedot.
Portaikon on suunnitellut arkkitehtitoimisto ALA, ja rakennesuunnittelusta on vastannut Ramboll. Kaaritaivutus toimi urakassa alihankkijana Normek Oy:lle, joka vastasi kirjaston kokonaisvaltaisesta teräsurakasta.
Viisi teini-ikäistä tyttöä on saanut surmansa pakohuonepelissä sattuneessa tulipalossa Puolassa perjantai-iltana. Palossa loukkaantui lisäksi 25-vuotias mies, joka sai vakavia palovammoja.
Tulipalo syttyi pakohuoneessa Koszalinin kaupungissa Pohjois-Puolassa. Palon syttymissyystä ei vielä ole tietoa.
Puolan sisäministerin Joachim Brudzinskin mukaan kuolleet olivat 15-vuotiaita tyttöjä, jotka olivat juhlimassa syntymäpäivää. Brudzinski ohjeisti tarkastamaan kaikki Puolan yli tuhat pakohuonetta paloturvallisuuden osalta.
Koszalinin pormestari on julistanut kaupunkiin surupäivän sunnuntaiksi.
Pakohuoneet ovat suosittuja seikkailupelejä, joissa pelaajat pyrkivät tietyssä ajassa erilaisten tehtävien keinoin selvittämään tiensä ulos lukitusta tilasta.
Ranskassa nähtiin lauantaina jälleen mielenosoittajien ja poliisien yhteenottoja, kun keltaliivien mielenosoitukset palasivat kaduille vuodenvaihteen jälkeen.
Pääkaupungissa Pariisissa mielenosoitus alkoi rauhanomaisesti, mutta iltapäivällä mielenosoittajat ottivat yhteen Seinejoen ylittäviä siltoja tukkivien poliisien kanssa.
Poliisit ampuivat kyynelkaasua estääkseen mielenosoittajia ylittämästä Seineä ja pääsemästä Ranskan kansalliskokouksen rakennuksen luo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Iltapäivällä mielenosoitus yltyi Pariisissa taas mellakkapoliisien ja mielenosoittajien yhteenottoihin.Ian Langsdon / EPA
Laivaravintola Seinen varrella syttyi tuleen. Mielenosoittajat polttivat moottoripyöriä ja sytyttivät rakentamiaan barrikadeja tuleen äveriäällä Boulevard Saint-Germainilla.
Toisaalla Ruotsin suurlähettiläs joutui kutsumaan naapureitaan apuun sammuttamaan mielenosoituksen aikana sytytettyä tulipaloa.
– Missä ovat poliisit? suurlähettiläs Veronika Wand-Danielsson kysyi Twitter-tilillään.
Keltaliiviset mielenosoittajat yrittävät puhaltaa uutta henkeä liikehdintään, joka näytti laantuvan joulun ja vuodenvaihteen lomien aikana.
Liike saa nimensä autoilijoiden käyttämistä keltaisista huomioliiveistä (gillets jaunes). Se alkoi polttoaineveron noston aiheuttamasta suuttumuksesta mutta on laajentunut heijastelemaan yleistä tyytymättömyyttä presidentti Emmanuel Macronin talouspolitiikkaan.
Niinpä polttoaineveron korotuksesta luopuminen ei lopettanut protesteja.
Torstaina julkaistun mielipidemittauksen mukaan 55 prosenttia ranskalaisista kannattaa keltaliivien protesteja.
Väkeä oli lauantaina liikkeellä enemmän kuin viime viikolla, mutta edelleen merkittävästi vähemmän kuin marraskuussa.
Sisäministeri Christophe Castaner sanoi, että mielenosoituksiin osallistui lauantaina maanlaajuisesti noin 50 000 ihmistä.
Esimerkiksi marraskuun 17. päivän protesteihin osallistui noin 282 000 mielenosoittajaa.
Kolme suomenhevostammaa viettää talvipäivää kotitarhassaan Etelä-Karjalassa. Tänään niille tarjotaan välipalaksi joulukuusta.
– Hevoset syövät melkein koko kuusen. Jäljelle ei jää muuta kuin runko ja siitäkin kalutaan vielä kuoret, sanoo hevosten omistaja, yrittäjä Anna Mennola Onnenhevoset Oy:sta.
Mennola arvelee, että useimmilla hevostalleilla otetaan koristeista riisutut joulukuuset ilomielin vastaan. Toki kuusten tuomiseen tallille täytyy kysyä eläinten omistajan lupa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Hevosyrittäjä Anna Mennolan tammalaumaan kuuluvat 22-vuotias Nette sekä 6-vuotiaat Nopsa ja Taika.Antje Tolpo / Yle
Kuusten nakertelu on hevosille ajanvietettä. Samalla se vähentää niiden tarvetta pureskella aitauksen muita puuosia, kuten aidantolppia tai eläviä puita.
– Luonnossa ollessaan hevonen käyttäisi syömiseen noin kuusitoista tuntia vuorokaudessa, Mennola kertoo.
Hevonen söisi kanervaa, jäkälää, sammalta sekä mustikan ja puolukan varpuja.
Sama ei ole mahdollista tarhassa ulkoilevalle hevoselle, sillä suuri määrä rehuheinää yleensä lihottaa hevosta liikaa.
– Tällaisella muulla pureskeltavalla voi sen sijaan antaa hevosille mielekästä tekemistä, Mennola jatkaa.
Kuusella myös terveysvaikutuksia
Mennola syöttää hevosilleen havuja muulloinkin kuin joulukuusiaikaan. Pihapiirin harvennushakkuun jäljiltä hevosille on riittänyt kuusenrankoja pitkin syksyä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kuusten nakertelu tarjoaa lumisessa tarhassa ulkoileville hevosille hyvää ajanvietettä.Antje Tolpo / Yle
Hevosyrittäjä Anna Mennola on tehnyt työtä hevosten parissa yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Hän on kiinnostunut luonnonkasvien käytöstä osana hevosten ruokintaa.
– Kuusta on vanhastaan pidetty jopa hevosten matolääkkeenä. En nykypäivänä pelkästään kuusen varaan matolääkitystä jättäisi, mutta kyllä kuusella tiedetään olevan terveyttä edistäviä ominaisuuksia.
Mennolan mukaan kuusen syömisestä on hyötyä hevosten hengitysteille, luustolle ja nivelille.
Kesällä nokkonen on yksi tärkeistä ravintokasveista.
Hevosten luonnonmukaiseen ruokintaan Mennola on perehtynyt muun muassa keräämällä perimätietoa vuosien varrella tapaamiltaan vanhemmilta hevosihmisiltä.
– Nykypäivänä hevosen ruokinta on muuttunut kovin yksipuoliseksi. Pääosa ravinnosta on viljeltyä heinää, joka sisältää yleensä vain muutamaa kasvilajia. Lisärehu on usein teollisesti valmistettua.
Image may be NSFW. Clik here to view.Suomenhevostammat Nette ja Nopsa nahistelevat joulukuusen syöntivuoroista.Antje Tolpo / Yle
Luonnonoloissa elävän hevosen ruokavalio olisi monipuolisempi. Esimerkiksi metsälaitumilla ja luonnonniityillä laiduntaessaan hevosen suuhun päätyy monipuolisesti eri kasveja.
– Se söisi kanervaa, jäkälää, sammalta sekä mustikan ja puolukan varpuja niin pitkään, kuin niitä on saatavilla ennen lumen tuloa. Kesällä nokkonen on yksi tärkeistä ravintokasveista, Anna Mennola listaa.
Kaksi päivää ennen jouluaattoa Sam-vauva pakattiin eteläisellä Välimerellä avustuslaivan kannella kuljetuskoppaan. Helikopteri oli tulossa kiireellisesti noutamaan häntä ja hänen äitiään sairaalahoitoon.
Päivää aiemmin espanjalaisen Proactiva Open Arms -järjestön avustuslaiva oli poiminut kaksikon kyytiinsä Libyan rannikolta suuresta kumiveneestä. Burkina Fasosta lähtöisin olleen äidin mukaan pienokainen oli parin päivän ikäinen.
Vauvan ruumiinlämpö oli laskenut merellä Eurooppaa kohti pyrkineessä aluksessa lähelle 34 astetta, hypotermialukemiin. Hän ei ollut juurikaan pystynyt syömään ensimmäisten vuorokausiensa aikana.
Image may be NSFW. Clik here to view.Image may be NSFW. Clik here to view.Image may be NSFW. Clik here to view.Sam-vauva sai avustuslaivan lääkäreiltä äidinmaidonkorviketta. Sitä ennen hän ei ollut juurikaan pystynyt syömään ensimmäisinä elinpäivinään. Alla: Meripelastajat auttoivat Sam-vauvan nostamisessa pelastushelikopteriin. Olmo Calvo
– Ilman apuamme vauva tuskin olisi selvinnyt, Reig sanoo. Myöhemmin Reig sai kuulla, että vauvan tila oli saatu vakautettua. Hänellä ei ollut hengenvaaraa.
Yle julkaisee Open Arms -laivan mukana matkustaneen ja pelastusoperaatiota eteläisellä Välimerellä kaksi viikkoa seuranneen valokuvaajan Olmo Calvon kuvareportaasin.
Image may be NSFW. Clik here to view.Image may be NSFW. Clik here to view.Open Arms -aluksen meripelastajat jakoivat pelastusliivejä Eurooppaa kohti pyrkineille siirtolaisille ennen heidän siirtoaan avustuslaivaan 21. joulukuuta.Olmo Calvo
Kapteeni Reigille pelastusoperaatiot Välimerellä ovat tuttuja. Hän on kokenut myös niiden varjopuolia, ja nähnyt kuinka siirtolaisia auttavat järjestöt ovat joutuneet arvostelun kohteeksi ja niiden työtä on vaikeutettu.
Open Armsin ja sen 9-henkisen miehistön tavoitteena on etsiä ja auttaa pulaan joutuneita Eurooppaa kohti pyrkiviä siirtolaisaluksia. Siksi he suuntaavat Libyan rannikolle.
Libyasta Maltalle ja Italiaan, Välimeren yli, kulkeva reitti on tällä hetkellä maailman vaarallisin siirtolaisten reitti. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n mukaan vuonna 2018 Välimereä ylittäessä kuoli tai katosi 2 242 ihmistä.
Valtaosa heistä oli pyrkinyt Libyasta Italiaan ja Maltalle.
Image may be NSFW. Clik here to view.Image may be NSFW. Clik here to view.Kumiveneestä pelastettu nainen oli helpottunut turvaan pääsemisestä ja hän purskahti itkuun. Vuonna 1974 rakennettu Open Arms -laiva pelasti joulun alla vuorokauden aikana yli 300 ihmistä kolmesta suuresta kumiveneestä. Pelastetut olivat 19 eri valtion kansalaisia. Olmo Calvo
Kun Barcelonasta lähtenyt Open Arms saapui joulun alla Libyan meripelastusalueen tuntumaan, siirtolaisaluksia etsi myös ranskalaisjärjestön avustuslentokone Colibri. Se raportoi havainnoistaan avustuslaivan meripelastajille.
Pian auttajat saivat viestin.
Merellä, yli 80 kilometrin päässä Libyan Al-Khumsin kaupungista, näkyi kaksi täpötäyttä alusta. Tunteja myöhemmin löytyi vielä kolmas pysähtynyt alus, jota paikalla liikkunut Libyan rannikkovartiosto ei jostain syystä ollut auttanut.
Meripelastajat auttoivat matkustajat kyytiin, yhteensä 311 ihmistä. Heistä 139 oli lapsia. Alaikäisistä noin sata matkusti yksin, ilman huoltajaa.
Pelastettujen joukossa oli19 eri maan kansalaisia. Valtaosa oli Somaliasta, Sudanista, Norsunluurannikolta, Nigeriasta ja Malista, mutta joukossa oli myös syyrialaisia.
Kapteeni Reigin mukaan pelastetut olivat suhteellisen hyvässä kunnossa. Monet kärsivät syyhystä ja nestehukasta. Osaa oli pahoinpidelty, ja heillä oli haavoja.
Laivaan nousseet kertoivat etenkin Libyassa kokemastaan väkivallasta ja pahoinpitelyistä. Useat järjestöt ovat dokumentoineet siirtolaisten Libyassa kohtaamia vaarallisia oloja.
Joulukuussa YK kuvasi raportissaan siirtolaisten kidutusta, joukkoraiskauksia, orjuuttamista ja laittomia teloituksia. Väkivaltaisuuksia tapahtui muun muassa siirtolaisten pidätyskeskuksissa. Raportin mukaan Libyaa ei voi pitää turvallisena paikkana, jonne mereltä pelastettuja voitaisiin palauttaa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Image may be NSFW. Clik here to view.14-vuotias yksin matkustanut somalipoika Emran (yllä) evakuoitiin laivalta Italian Lampedusan saarelle tulehtuneen haavan vuoksi. Nuorukaisen mukaan hänet oli pahoinpidelty Libyassa. Alla: Mies rukoili laivan kannella aamunkoitossa aluksen edetessä kohti Espanjaa.Olmo Calvo
Open Armsille lasteineen ei tahtonut ensin löytyä maihinnoususatamaa. Useat EU-maat ovat rajoittaneet avustuslaivojen toimintaa. Malta ja Italia eivät halua päästää laivoja satamiinsa. Nyt Malta esti espanjalaisjärjestön mukaan myös ruokatäydennyskuljetuksen alukselle.
Italian maahanmuuttovastainen oikeistopopulistinen sisäministeri Matteo Salvini hyökkäsi sosiaalisessa mediassa laivaa vastaan.
Ranska ja Tunisia eivät vastanneet Open Armsin pyyntöihin.
Espanja toivotti lopulta laivan tervetulleeksi, mutta ohjasi sen kauas Algecirasin satamaan. Sataman läheltä löytyy runsaasti vastaanottopalveluita. Matka-aikaa sinne kertyi seitsemän vuorokautta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Image may be NSFW. Clik here to view.Image may be NSFW. Clik here to view.Yllä: Kapteeni Marc Reig hauskutti laivan lapsia puhaltelemalla saippuakuplia heidän kanssaan. Keskellä: 2-vuotias Diarrassouba Fatoumata Zarra ihmetteli katalonialaista jouluhalkoa. Alla: Laivan miehistö esitteli pienimmille matkustajille aluksen komentosiltaa. 10-vuotias Kuné (kesk.) on lähtöisin Norsunluurannikolta. Hän teki matkaa yksin ilman huoltajia.Olmo Calvo
Reig miehistöineen halusi tehdä pitkästä matkanteosta mahdollisimman miellyttävää uupuneille ihmisille.
Yhtenä päivänä miehistö viritteli laivalle kaiuttimen ja mikrofonin. Matkustajat kutsuttiin esittämään kotimaidensa musiikkia.
– Se toi meitä kaikkia lähemmäs ja matka sujui hauskemmin, Reig kuvaa.
Toisena päivänä miehistö jakoi Afrikan karttoja. Niihin matkalaiset saattoivat piirtää oman kulkureittinsä. Kukin sai myös kirjoittaa tai kertoa tarinansa ja halutessaan keventää mieltään.
Lapsista pidettiin erityishuolta. Jouluaattona miehistö kaivoi heille tonttulakkeja. Reig itse esitteli ja opetti katalonialaista jouluperinnettä, jossa lapset saavat laulaa ja koputtaa kepeillä Tío-jouluhalkoa. Lopuksi puunhalko "kakkaa" lahjoja.
Laivan pienimmät saivat lahjaksi värikyniä, kirjoja, pehmoleluja ja makeisia.
Parasta pelastusoperaatioissa on Reigin mukaan mahdollisuus auttaa toisia ja ihmisten kohtaaminen.
– Tämä valtava ja julma ongelma saa inhimilliset mittasuhteet, kun voi tutustua ihmisiin, hän tuumaa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Image may be NSFW. Clik here to view.Matkustajat nukkuivat ulkokannella. Kovassa merenkäynnissä aallot löivät välillä myös kannelle. Alla: 42-vuotias Saidou Kanu pakeni Sierra Leonesta häntä pahoinpidelleen vanhoillisen perheensä vuoksi. Olmo CalvoImage may be NSFW. Clik here to view.Yle Uutisgrafiikka
Viime keväänä Reigiä vastaan avattiin Italiassa esitutkinta luvattoman siirtolaisuuden avustamisesta. Open Arms oli tuolloin tuonut Sisiliaan yli 200 merestä rikkoutuneesta kumiveneestä pelastamaansa siirtolaista.
Laivan miehistö oli pyynnöistä huolimatta kieltäytynyt luovuttamasta siirtolaisia Libyan rannikkovartiostolle, koska se ei pitänyt oloja Libyassa turvallisina. Lisäksi pelastus tapahtui Reigin mukaan kansainvälisillä vesillä.
Italia ja EU tukevat Libyan rannikkovartiostoa siirtolaisuuden hillitsemiseksi.
– Meidän on noudatettava lakia ja tehtävä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Emme voi muutakaan. Riskinä on, ettemme ehkä voi jatkaa pelastuksia enää. Meidän on oltava varuillamme ja tarkkoina siitä, kuinka toimimme, Reig sanoo.
Järjestöjen työn estäminen kuitenkin suututtaa.
– Tämä ei ole yksittäisten pelastettujen eikä yksittäisten valtioiden ongelma, vaan ihmiskunnan yhteinen ongelma. Siihen on löydettävä yhdessä ratkaisut, hän sanoo.
Koska laivalla ei ole käytännössä pääsyä Maltalle eikä Italiaan, joutuu se toimimaan kauempaa, kotisatamanaan Barcelona.
– Se tarkoittaa, että emme pysty lähtemään pelastusoperaatioihin yhtä usein. On myös hankalampaa löytää vapaaehtoisia, jotka voivat sitoutua kuukaudeksi kahden viikon sijaan, hän kuvaa.
YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan kaikkiaan Välimeren yli Eurooppaan pyrki viime vuonna runsaat 119 000 ihmistä. Määrä on huomattavasti vähemmän kuin viime vuosina.
Image may be NSFW. Clik here to view.Image may be NSFW. Clik here to view.Image may be NSFW. Clik here to view.Yllä: Laivalla olijat hiljentyivät ja järkyttyivät, kun he näkivät matkallaan Espanjan rannikon ohi osin uponneen kumiveneen. "Pelastuivatkohan he", eräät kyselivät. Alla: Avustuslaiva Open Armsin merestä pelastamat siirtolaiset iloitsivat, kun pitkä matka oli päättymässä ja Crinavisin satama Algecirasin lähellä häämötti. Laiva saapui espanjalaissatamaan 28. joulukuuta.Olmo Calvo
Unkarin pääkaupungissa Budapestissa tuhannet ihmiset ovat osoittaneet mieltään työlainsäädäntöä vastaan.
Oppositioryhmät ovat viime viikkoina järjestäneet useita mielenilmauksia pääministeri Viktor Orbánin hallitusta vastaan. Hallituksen uusi työlaki on laukaissut suurimmat mielenosoitukset yli vuoteen.
Mielenilmauksen olivat järjestäneet oppositiopuolueet, ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt. Mielenosoittajat marssivat lumisateessa Sankarien aukiolta parlamenttirakennukselle. Uutistoimisto AP:n mukaan mielenosoittajia oli ainakin 10 000.
– Me vastustamme lähes kaikkea, mitä on tapahtunut tämän hallituksen noustua valtaan, korruptiosta valedemokratiaan, 50-vuotias Eva Demeter sanoi uutistoimisto Reutersille.
Uusi laki pidentää sallittua vuosittaista ylityön määrää 250:stä 400:aan tuntiin. Se myös pidentää aikaa, jonka kuluessa työnantajan on korvattava ylityöt, vuodesta kolmeen vuoteen. Parlamentti hyväksyi lain viime kuussa.
Kriitikot ovat nimenneet työntekijöiden asemaa heikentävän lain orjalaiksi, ja ammattiliitot aikovat järjestää yleislakon 19. tammikuuta.
Hallituksen tiedottaja István Hollik toisti syytöksen, että unkarilais-amerikkalainen liikemies George Soros rahoittaa mielenilmauksia. Hallitseva oikeistolainen Fidesz-puolue on aiemminkin käyttänyt Sorosia lyömäaseena.
