Syntyvyyden lasku jatkui viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Joulukuun ennakkotilaston mukaan viime vuoden aikana syntyi yhteensä 47 307 lasta, mikä oli reilut 3 000 vähemmän kuin edellisvuonna.

Kuolleita oli 54 295, mikä oli 573 enemmän kuin edellisvuonna. Syntyneitä oli siten 6 988 vähemmän kuin kuolleita. Kokonaishedelmällisyysluku oli mittaushistorian alhaisin, 1,4. Luku kertoo, että Suomessa asuvat naiset saavat elinaikanaan keskimäärin 1,4 lasta.

Kokonaishedelmällisyysluku on ollut reippaassa laskussa viime vuosina. Edellisvuonna kokonaishedelmällisyysluku oli ollut 1,5.

Suomen väkiluku oli vuoden lopussa 5 521 773. Se kasvoi viime vuoden aikana reilulla 8 600 hengellä maahanmuuton kautta. Suomeen muuttaneita oli viime vuonna yli 15 600 ihmistä enemmän kuin poismuuttajia. Suomeen muutti viime vuonna 31 720 henkeä ja Suomesta ulkomaille 16 089 henkeä.

Maakunnittain laskien Suomen väkiluku kasvoi viime vuonna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Väestötappio oli sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suurin Etelä-Savossa, joka menetti lähes 2 600 asukasta.

Perhevapaauudistuksen toteuttaminen ensi hallituskaudella on monen puolueen toiveissa, mutta suuria työllisyysvaikutuksia tai ratkaisua syntyvyysongelmaan ei uudistukselta kannata odottaa, selviää Ylen saamista tiedoista. Erityisesti nykyistä kotihoidon tukea on pidetty naisia kotiin passivoivana.

Yle tutki: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Julkinen keskustelu vanhushoivan tilasta on viime päivinä keskittynyt Esperi Caren laiminlyönteihin. Ylen selvityksessä paljastuu, että Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa. Puutteita on ollut asiakkaiden ravitsemuksessa, hygieniassa ja ulkoilumahdollisuuksissa. Pääsyynä ongelmiin on se, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Valvontaviranomaisen asiakirjojen mukaan tietyissä hoivakodeissa ongelmat ovat jatkuneet vuosikausia.

Brexit-show jatkuu Britannian parlamentissa

Britannian parlamentti äänestää tänään pääministeri Theresa Mayn seuraavista askelmerkeistä. Mayn EU:n kanssa neuvottelema sopimusesitys kaatui toissa viikon äänestyksessä, ja nyt kansanedustajat ovat tehneet esitykseen lisäyksiä. Tosin EU:n mahdollinen vastaus mahdollisiin lisäyksiin on arvoitus. Britannia saattaa erota maaliskuun lopulla EU:sta myös ilman sopimusta. EU-kirjeenvaihtajamme analysoi, mitä sopimukseton ero merkitsisi EU-maille.

Tamperelaiset taloyhtiöt vaativat vesilaitokselta miljoonakorvauksia putkien syöpymisistä

Muutaman vuoden ikäisten talojen kupariputkia syövyttäneen ilmiön syy on yhä mysteeri. Tampereella neljän asunto-osakeyhtiön ja vesilaitoksen putkikiista on menossa oikeuteen toukokuussa. Nurmijärvellä taloyhtiö vaatii korvauksia rakennusyhtiöltä. Kuparisia käyttövesiputkia on syöpynyt muutamassa vuodessa ainakin kymmenillä asuinalueilla ympäri Suomea. Yhdistävä tekijä on pohjavedessä yleisesti esiintyvän piin käyttäytyminen putken sisällä. Asiantuntijat kaipaavat kuitenkin lisätutkimuksia.

Eero Milonoff palkittiin Ruotsissa

Suomalaisnäyttelijä Eero Milonoff sai maanantai-iltana parhaan miessivuosan Guldbagge-elokuvapalkinnon Ruotsissa elokuvasta Raja (Gräns). Raja kertoo ruotsalaisen Eva Melanderin esittämästä tullivirkailija Tinasta ja tämän kohtaamasta Eero Milonoffin esittämästä muukalaisesta Voresta, jolla on samanlaiset peikkomaiset kasvot kuin Tinalla. Guldbaggen myöntää Ruotsin elokuva-akatemia ja se on maan arvostetuimpia elokuva-alan palkintoja.

Runsaat lumisateet jatkuvat

Lunta sataa tänäänkin lähes koko maassa, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Lumisade voi tulla runsaampana etelässä iltapäivällä ja illalla. Lämpötila vaihtelee etelän muutamasta pakkasasteesta pohjoisen 15-20 asteeseen. Ajokeli on huono lumipyryn vuoksi. Erittäin huonon ajokelin varoitus on voimassa Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Huonon ajokelin varoitus on voimassa Rovaniemen ja Sallan korkeudelle asti.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Britannian parlamentin alahuone keskustelee tänään muutoksista maan suunnitelmiin EU-erosta. Parlamentti hylkäsi murskaluvuin pääministeri Theresa Mayn ehdottaman erosopimuksen pari viikkoa sitten.

Kansanedustajat ovat tehneet toistakymmentä eri muutosehdotusta. Niissä muun muassa kaavaillaan brexit-päivämäärän lykkäämistä, jos sopimusta ei ole syntynyt, tai erosopimuksessa olevan Pohjois-Irlannin rajaa koskevan hätäjärjestelyn muuttamista.

Ehdotuksista vain parilla arvellaan olevan realistisia mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi.

EU:n puolelta on toistuvasti todettu, ettei Britannian ja EU:n neuvottelemaan erosopimukseen olla valmiita tekemään muutoksia.

Esimerkiksi Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi eilen, että EU:lla ei ole syytä tehdä myönnytyksiä Britannialle. Britannian EU-eron lykkääminen vaatisi myös kaikkien muiden 27 EU-jäsenmaan hyväksynnän.

Äänestysten muutosehdotuksista on määrä alkaa parlamentissa noin kello 21 Suomen aikaa. The Guardian -lehti arvioi sunnuntaina, että äänestys päättynee noin kello 22.30 Suomen aikaa.

Alahuoneen puhemies John Bercow valitsee äänestykseen otettavat muutosehdotukset. Ehdotuksen tekijä voi myös viime hetkiin saakka vetää oman ehdotuksensa pois äänestyksestä.

Britannian on määrä erota EU:sta on 29. maaliskuuta. Päivämäärän lähestyminen on monien arvioiden mukaan lisännyt todennäköisyyttä, että ero voisi toteutua hallitsemattomasti ilman sopimusta.

Yhdysvallat on nostanut lukuisia rikossyytteitä kiinalaista teknologiajätti Huaweita ja sen tytäryhtiöitä vastaan.

Maan oikeusministeriö syyttää Huaweita muun muassa siitä, että kiinalaisyhtiö on yrittänyt varastaa liikesalaisuuksia Yhdysvaltain suurimpiin kuuluvalta T-Mobile-operaattorilta.

Lisäksi ministeriö syyttää Huaweita Iranin vastaisten pakotteiden rikkomisesta. Syytteiden mukaan Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou yritti piilotella Huawein yhteyksiä Skycom-yhtiöön, joka pyrki käymään kauppaa Iranin kanssa Yhdysvaltain asettamista talouspakotteista huolimatta.

Meng Wanzhou on ollut joulukuusta lähtien pidätettynä Kanadassa. Yhdysvaltain virkaa tekevä oikeusministeri Matthew G. Whitaker ilmoitti esittävänsä Kanadalle luovustuspyynnön Wanzhousta.

– Jo vuosien ajan kiinalaisyhtiöt ovat rikkoneet vientilakejamme ja horjuttaneet asettamiamme sanktioita käyttäen usein hyväkseen Yhdysvaltain finanssijärjestelmää laittomien toimiensa helpottamiseksi. Tälle tulee loppu nyt, jyrisi kauppaministeri Wilbur Ross.

Huaweita syytetään myös oikeuden estämisestä, sillä amerikkalaisviranomaisten mukaan yhtiö siirsi työntekijöitään pois Yhdysvalloista, jotta nämä eivät joutuisi todistajiksi suuren valamiehistön eteen Brooklynin tuomioistuimeen, kertoo New York Times. Lisäksi yhtiön syytetään tuhonneen todisteita vaikeuttaakseen amerikkalaisviranomaisten tutkintaa.

Huawei kiisti tiistaina kaikki Yhdysvaltojen syytteet väärinkäytöksistä.

Oikeusministeriön ilmoitus rikossyytteiden nostosta Huaweita vastaan tapahtuu diplomaattisesti herkkänä ajankohtana, sillä Kiinan hallinnon edustajien on määrä saapua tällä viikolla Washingtoniin hieromaan sopua Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan lopettamiseksi.

Presidentti Donald Trumpin hallinnon viranomaiset ovat toistuvasti korostaneet, ettei Mengin pidätys Kanadassa vaikuta millään tavoin osapuolten käymiin kauppaneuvotteluihin.

Ylen perjantaina julkaisema artikkeli köyhien perheiden joulunjälkeisestä ahdingosta herätti ihmiset tarjoamaan apuaan. Jutussa kaksi perheenäitiä kertoi kamppailustaan ja siitä, miten arvokasta tuntemattomilta saatu apu on ollut.

Jutussa mainittuun Autetaan kun voidaan -ryhmään on viikonvaihteen aikana vyörynyt viestejä auttamishaluisilta ihmisiltä. Nelisen vuotta Facebookissa toimineen ryhmän ylläpitäjät ovat saaneet urakoida jäsenpyyntöjen ja sähköpostiviestien kanssa.

– On oikeasti vähän positiivinen paniikkitilanne, ei osattu odottaa tällaista ollenkaan, kertoo oloaan häkeltyneeksi kuvaava viestintävastaava Päivi Kujanpää.

Jo muutamia tunteja artikkelin julkaisun jälkeen jäsenpyyntöjä oli tullut yli tuhat, ja maanantai-iltapäivään mennessä niitä oli kertynyt noin 2 500. Myös yhteisön hiljakkoin julkaisemilla nettisivuilla on ollut ajoittain ruuhkaa.

Lasten hätä koskettaa

Ihmisten vilpitön auttamishalu huokuu monista viesteistä. Päivi Kujanpään mukaan etenkin lasten hätä ja huoli lapsiperheiden tilanteesta on koskettanut monia.

– Siellä on ihania viestejä! Monet ovat kirjoittaneet pitkästi, kuinka haluaisivat auttaa. Jotkut haluaisivat auttaa säännöllisesti ottamalla niin sanotun kummiperheen.

Kun hätää tulee koko ajan lisää, tulee riittämättömyyden tunne, että pitäisi auttaa vielä enemmän. Päivi Kujanpää

Viesteistä ilmenee myös, että auttamishalua löytyy etenkin heiltä, joilla on itsellään kokemusta tukalasta tilanteesta.

– Moni, jolla on itsellään tosi tiukkaa, haluaa omasta vähästäänkin auttaa. Välillä tuntuu, että mitä huonommin jonkun asiat ovat, sitä enemmän löytyy halua auttaa.

Päivi Kujanpää huomauttaa, että ryhmän on tarkoitus myös ehkäistä ongelmia jo ennakolta. Esimerkiksi pikavippikierteen välttämiseen voi saada vinkkejä kurimuksen kokeneelta, takaisin jaloilleen selvinneeltä perheeltä.

Auttajankin jaksamisella on rajansa

Auttamisenhaluisten into ilahduttaa ryhmän ylläpitäjiä, mutta samalla on hyvä muistaa, että auttamistyöhön ei pidä uppoutua liian syvälle. Sitäkään ei voi tehdä kellon ympäri ilman että oma jaksaminen kärsii.

Päivi Kujanpää muistuttaa, että muita voi auttaa vain, kun on pitänyt itsestään huolta.

– Kun hätää tulee koko ajan lisää, tulee riittämättömyyden tunne, että pitäisi auttaa vielä enemmän. Siihen tulee vähän kuin työnarkomania, ja siihen alkaa pikkuhiljaa uupua. Omat voimat eivät riitäkään.

Ikävänä piirteenä Kujanpää pani merkille Ylen perjantaina julkaisemaan artikkeliin tulleet ilkeämieliset kommentit.

– Sinne on saatu liitettyä maahanmuuttopolitiikasta ja sote-uudistuksesta alkaen ihan kaikki mahdollinen maan ja taivaan väliltä. Mielestäni se kertoo ihmisten pahasta olosta. Jos ihmisen täytyy kirjoittaa rumasti, silloin hän itse voi huonosti, miettii Päivi Kujanpää.

Lue lisää:

“Olen jo monta kertaa joutunut sanomaan lapsille, että tänään ei ole ruokaa” – Vähävaraisissa perheissä eletään nyt vuoden tiukinta aikaa

Poliisi on joutunut lopettamaan törkeästä eläinsuojelurikoksesta epäillyn koirasusikasvattajan tilalta takavarikoidut koiraeläimet.

Helsingin poliisin mukaan Kanta-Hämeessä sijaitsevallla tilalla lopetettiin yli 30 koiraeläintä.

– Mitään muuta vaihtoehtoa ei ollut. Tämä on kaiken kaikkiaan erittäin surullinen tapaus. Poliisin tehtävä on kuitenkin poliisilain mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, kertoo Helsingin poliisilaitoksen apulaispäällikkö Heikki Kopperoinen tiedotteessa.

Tilalla oli 64 koiraeläintä tammikuun alussa tehdyssä kotietsinnässä. Viime perjantaina läänineläinlääkäri kävi tilalla ja tilalla oli silloin vielä 36 eläintä. Noin 30 eläintä oli saanut uuden kodin.

Läänineläinlääkäri yrittää löytää uudet kodit tilalla vielä olleille kaneille sekä kahdelle koiralle.

Poliisi tutkii törkeää eläinsuojelurikosta ja luonnonsuojelurikosta tapauksessa, jossa naisen epäillään hankkineen luonnonvaraisia susia koirasusien kasvattamistarkoituksessa.

Epäilty asuu Kanta-Hämeessä. Tapauksessa tehtiin kotietsintä kolmeen kohteeseen Etelä-Suomessa.

Poliisin tutkinnassa on selvinnyt, että koirasusikasvattajan tilalla on elänyt myös pääepäillyn 3-vuotias lapsi.

Lue lisää

Poikkeuksellinen kotietsintä: Naisen epäillään piilotelleen susia

Suomi, pohjoismaat ja muut vanhat liberaalit valtiot pitävät edelleen pintansa kansainvälisessä korruptiovertailussa. Korruptionvastaisen järjestön Transparency Internationalin vertailun kärkikolmikko ovat Tanska, Uusi-Seelanti ja Suomi. Kärkikymmenikköön mahtuvat myös Ruotsi ja Norja.

Yleisesti korruptio ei näytä kuitenkaan Transparencyn mukaan vähenevän. Järjestön mukaan korruption vastaiset ponnistelut ovat pysähtyneet monessa maassa, vaikka kansalaiset vaativat toimia.

Järjestön toimitusjohtajan Patricia Moreiran mukaan tämä liittyy demokratian kriisiin eri puolilla maailmaa.

– Ympäri maailmaa demokraattisia instituutioita uhkaavat usein autoritaarisuuteen tai populismiin taipuvaiset johtajat. Vallan rajoitteita ja kansalaisten oikeuksia on vahvistettava, Moreira sanoo järjestön tiedotteessa.

Esimerkeiksi tästä kehityksestä järjestö nostaa Unkarin ja Turkin, joiden kummankin pistemäärä vertailussa on pudonnut merkittävästi viiden viime vuoden aikana.

Erityistä huomiota järjestö kehottaa kohdistamaan Yhdysvaltoihin, joka putosi pitkästä aikaa korruptiovertailun 20 kärkimaan joukosta. Transparencyn mukaan Yhdysvalloissa "eettiset normit ovat rapautumassa vallan korkeimmalla tasolla".

Transparency Internationalin vertailussa on mukana 180 maata, ja se perustuu kyselytutkimuksiin ja asiantuntija-arvioihin. Tämän vuoden vertailussa vähiten korruptoituneeksi arvioitu Tanska saa 88 pistettä asteikolla 0–100 ja korruptoineimpana pidetty Somalia vain 10.

Järjestö on laskenut julkisen sektorin korruptoituneisuutta kuvaavaa indeksiä vuodesta 1995 lähtien.

Lisää aiheesta:

Vertailusta tarkemmin Transparency Internationalin verkkosivuilla

Ylen uutinen edellisvuoden vertailusta: "Uusi korruptiotutkimus vakava varoitus EU:lle" – Unkari alamäessä, myös Suomen pisteet laskeneet

Toimitukseen otti yhteyttä henkilö, jolle oli myyty puhelinliittymän jatkosopimusta ja häneltä oli kysytty henkilötunnusta puhelun aikana. Henkilö pohti, saako tällaista kysyä ja voiko tunnuksen antamisesta olla vaaraa.

Moni yritys kysyy suomalaisilta henkilötunnusta. Ilman sitä ei esimerkiksi pysty asioimaan kaikissa verkkokaupoissa.

Sähköiset lomakkeet eivät usein tunne sitä vaihtoehtoa, että jättää vaikka henkilötunnuksen loppuosan laittamatta.

Samaan aikaan julkisuudessa kerrotaan tietovuodoista ja varoitetaan antamasta henkilötunnusta kenellekään. Kansalainen hämmentyy pakostakin.

Onko normaalia, jos esimerkiksi puhelinmyyjä kysyy henkilötunnusta, tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio?

– Ainakaan puhelun alussa se ei ole ollenkaan normaalia tai tarpeellista.

Käsitteet sekaisin

Henkilötunnuksen kysymisestä tulee usein kysymyksiä tietosuojavaltuutetulle. Aarnion mukaan laki määrittelee, milloin yrityksellä on oikeus käyttää henkilötunnusta. Laissa ei määritellä erikseen, milloin sitä saa kysyä.

Milloin yritys voi käyttää henkilötunnusta?

– Se liittyy yleensä siihen, kun tehdään sopimus, johon liittyy luotonanto tai maksutapahtumia. Markkinointivaiheessa henkilötunnusta ei pitäisi käyttää, Aarnio sanoo.

Henkilötunnusta saa käsitellä esimerkiksi myös, jos rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöiminen on tärkeää laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi.

Aarnio ei ota kantaa yksittäistapaukseen. Hänen mukaan yksilöiminen ja tunnistaminen menevät aika usein sekaisin.

– Jos asiakasrekisterissä on 50 Virtasta, jotenkin ne erotellaan. Siihen henkilötunnukset on tarkoitettu, että eri Virtaset voidaan erottaa toisistaan. Tunnistaminen on sitä, että olen se, joka väitän olevani. Nämä menevät aika usein verkkotoiminnassa sekaisin: milloin kysymys on henkilön yksilöinnistä, eli milloin Virtanen voidaan erotella toisista Virtasista, ja milloin kyse on tunnistamisesta, joka voisi tapahtua eri tavalla kuin henkilötunnusta kysymällä.

Tunnistautumisen voisi Aarnion mukaan tehdä puhelinnumeroa, asiakasnumeroa tai jotakin täydentävää kysymystä kysymällä.

Nykyään monissa palveluissa pitää vahvistaa identiteetti esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla, mikä vähentää väärinkäytön mahdollisuuksia.

Koko verkkomaailma pitäisi Aarnion mukaan rakentaa niin, ettei kuluttaja joudu olemaan huolissaan.

– Valitettavasti kaksi kolmesta suomalaisesta on huolissaan. Tämä liittyy henkilötunnuksen käyttöön ja koko asiakaskokemukseen, Aarnio sanoo.

"Tietoisia riskejä"

Jos henkilötunnus joutuu vääriin käsiin, siitä voi olla paljon harmia. Identiteettivarkauden lisäksi monenlaiset väärinkäytökset ovat mahdollisia. Henkilö voi tilata verkkokaupoista toisen laskuun tai tehdä erilaisia viranomaisilmoituksia paperilomakkeilla.

Henkilötunnuksien antamisesta nousi kohu viime syksynä, kun Trafin palveluista sai ongittua suomalaisten henkilötietoja.

Lahtelainen Miikka halusi lokakuussa uusia rikki menneen ajokorttinsa. Hän surffasi Liikenteen turvallisuusviraston verkkosivuille ja keksi miten sen tietojärjestelmistä lypsetään suomalaisten henkilötietoja. Satunnaisella henkilötunnuksella sai ongittua henkilön nimen ja ajokorttitiedot. Tämä mahdollistaa identiteettivarkauden.

Yle kertoi vuonna 2017, kuinka kuopiolainen Jari joutui tietovuoden uhriksi. Joku oli julkaissut 16 000 suomalaisen henkilötunnukset netissä ja niillä tehtailtiin tuhansia rikoksia vuodessa. Hetudump.txt-nimisen tiedoston tiedot olivat muun muassa Itä-Suomen yliopiston ja Työtehoseuran järjestelmistä.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoo, että EU-lainsäädännön mukaan palveluntarjoajien pitää osoittaa, että ne ovat turvallisia.

– Totta kai pitää olla varovainen. Jos tuntuu siltä, että tunnusta kysytään tarpettomasti, kannattaa aina kysyä, miksi sitä pyydetään.

– Järjestelmä on rakennettu niin, että riskin pitäisi kantaa aina järjestelmän tuottaja, ei koskaan kuluttaja. Jos valitsee sellaisen kumppanin, joka ei noudata pykäliä, ottaa tietoisen riskin.

Lopulta kuluttaja itse valitsee, haluaako hän antaa henkilötunnuksen vai jättääkö mieluummin vaikka kaupat tekemättä.

Asia ei ole mustavalkoinen. Kysyä saa, mutta vastata ei ole pakko.

Milloin henkilötunnus kannattaa sanoa?

– Sellaiselle kannattaa sanoa, joka pystyy perustelemaan, miksi sitä kysytään. Se on paras nyrkkisääntö, Aarnio sanoo.

Henkilötunnukset uhkaavat loppua

Työryhmä miettii Suomessa koko henkilötunnuksen uudistamista. Työryhmä selvittää, millä tavoin henkilö tulisi yksilöidä viranomaisten tietojärjestelmissä. Työryhmän tavoitteena on tehdä esitys kansalliseksi toimintamalliksi tämän vuoden loppuun mennessä.

Nyt henkilötunnus annetaan automaattisesti väestötietojärjestelmästä, ja sen antamisesta vastaa Väestörekisterikeskus. Henkilötunnus voidaan antaa Suomen kansalaiselle, joka on syntynyt Suomessa tai ulkomailla ja asuu Suomessa tai ulkomailla. Henkilötunnuksen voivat saada myös ulkomaan kansalaiset, joilla on riittävä yhteys Suomeen.

Nykyisessä henkilötunnuksessa on nähty ainakin kolme ongelmaa. Ensinnäkin ne uhkaavat loppua kesken, koska henkilötunnuksia on päivä- ja sukupuolikohtaisesti käytössä ainoastaan rajallinen määrä.

On arvioitu, että viimeistään 2040-luvulla tulee vastaan riittävyysongelmia, kun tunnuksia joudutaan antamaan samasta sarjasta kuin suurille ikäluokille, eli 1940-luvulla syntyneille. Joistakin tunnuksista voi tulla pulaa jo 2020-luvulla.

Toiseksi henkilötunnuksesta ilmenee henkilön ikä ja sukupuoli. Kolmanneksi kaikille Suomeen muuttaville ulkomaalaisille ei ole mahdollisuutta myöntää henkilötunnusta, mikä vaikeuttaa heidän asioimistaan.

Kolme eri mallia

Työryhmä julkaisi vastikään väliraportin. Siinä on luotu kolme mallia, joista pyydetään nyt lausuntoja.

Minimimallissa nykyjärjestelmää muutetaan vain vähän, lähinnä sillä yritetään ratkoa ongelmia. Tässä mallissa luovuttaisiin esimerkiksi sukupuolta ilmaisevasta tiedosta sekä lisättäisiin vuosisatamerkkien määrää.

Keskitetyssä mallissa luotaisiin uusi neutraali henkilötunnus, josta ei voisi päätellä mitään tietoja. Tunnus olisi satunnainen merkkijono.

Hajautetussa mallissa henkilöön tiedot ilmenisivät eri tietovarannoissa, esimerkiksi passirekisteristä, opiskelijanumerosta ja veronumerosta ja tietoja voisi linkittää toisiinsa.

Lue lisää:

Joutuiko henkilötunnuksesi vääriin käsiin? – asiantuntija kertoo riskit

Identiteettivarkaus ei vaadi kuin yhden puhelinsoiton — laki laahaa kilometrin jäljessä

Kaikki muuttuu, jopa henkilötunnus – 8 kysymystä ja vastausta

Henkilötunnukset saattavat mennä uusiksi, jopa kaikilta

Suomalaisnäyttelijä Eero Milonoff sai maanantaina parhaan miessivuosan Guldbagge-elokuvapalkinnon Ruotsissa elokuvasta Raja (Gräns). Parhaan miessivuosan lisäksi elokuva oli ehdolla muun muassa parhaan elokuvan ja ohjauksen kategorioissa.

Ehdokkuuksia on enemmän kuin yhdelläkään muulla viime vuonna Ruotsissa julkaistulla elokuvalla.

Raja sai ensi-iltansa Cannesin elokuvafestivaalien Un certain regard -sarjassa, jossa se valittiin parhaaksi elokuvaksi.

Raja kertoo ruotsalaisnäyttelijä Eva Melanderin esittämästä tullivirkailija Tinasta ja tämän kohtaamasta Eero Milonoffin esittämästä muukalaisesta Voresta, jolla on samanlaiset peikkomaiset kasvot kuin Tinalla.

Raja on iranilaissyntyisen ruotsalaisohjaaja Ali Abbasin toinen pitkä elokuva.

Perhevapaauudistuksen toteuttaminen ensi hallituskaudella on monen puolueen toiveissa, mutta suuria työllisyysvaikutuksia tai ratkaisua syntyvyysongelmaan ei uudistukselta kannata odottaa.

Tämä käy ilmi Ylen haltuunsa saamista eduskuntaryhmille toimitetuista taustalaskelmista. Kelan ja valtiovarainministeriön tekemien laskelmien mukaan korvausten tason muutosten ja hoitovapaan pituuden työllisyysvaikutukset olisivat vähäisiä.

Perhevapaauudistuksella tavoitellaan työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvon lisäämistä siten, että isät käyttäisivät perhevapaita aiempaa enemmän. Tällä hetkellä naiset käyttävät 90 prosenttia vanhempainpäivärahoista.

Toinen poliitikkojen nostama tärkeä tavoite on ollut pienten lasten äitien työllisyysasteen nostaminen. Erityisesti nykyistä kotihoidon tukea on pidetty naisia kotiin passivoivana.

– Perhevapaakeskustelua on monen vuoden ajan käyty niin, että huomio on kiinnitetty nimenomaan äitien työllisyysasteeseen ja on oletettu, että kotihoidon tukea leikkaamalla tai lyhentämällä saataisiin tähän merkittäviä muutoksia. Työllisyysvaikutuksia on tässä keskustelussa yliarvioitu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Minna Salmi sanoo.

Salmi oli puhumassa aiheesta eduskuntaryhmille järjestetyssä tilaisuudessa. Hänen mukaansa uudistus olisi tehtävä, mutta perusteluna olisi työllisyyden kasvattamiseen sijaan sukupuolten tasa-arvon parantaminen, isien vanhemmuuden tukeminen ja lapsiperheiden toimeentulon kohentaminen.

Eduskuntaryhmät kokoontuivat perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) kutsusta käymään läpi tällä hallituskaudella kaatuneen perhevapaauudistuksen opetuksia ja virkamiesten tekemiä taustalaskelmia.

Useat puolueet ovat luvanneet toteuttaa uudistuksen ensi vaalikaudella. Kokoomus on nostanut sen jo hallitusneuvotteluiden kynnyskysymykseksi.

Isien osuutta halutaan kasvattaa kiintiöillä

Monissa puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen esittelemissä malleissa halutaan lisätä isille kiintiöityä osuutta ansiosidonnaisesta vanhempainpäivärahasta. Kiistaa on lähinnä siitä, mikä sen pituus olisi ja vähentäisikö se samalla äidin käyttämää hoitovapaata.

Isien itsenäinen kiintiö on lisännyt isäkuukautena aiemmin tunnetun pidemmän vapaan käyttöä selvästi. Vuonna 2013 tämän isyysvapaan käyttöaikaa pidennettiin siihen asti kunnes lapsi on kaksivuotias, ja jousto on vaikuttanut myönteisesti sen käyttöön.

Useissa malleissa esitetään myös muutoksia nykyiseen kotihoidon tukeen, joka antaa mahdollisuuden hoitaa lasta kotona kunnes tämä täyttää kolme vuotta.

Eduskuntaryhmille esiteltyjen valtiovarainministeriön ja Kelan esimerkkilaskelmien mukaan isyysrahakauden pidennys nykyisestä 54 päivästä äitiysrahakauden pituiseksi, eli 105 arkipäivään, kasvattaisi etuuskuluja noin 90 miljoonalla eurolla. Samalla isien työllisyys ja verokertymä vähenisivät.

Laskelmissa arvioidaan myös kotihoidon tuen leikkausten vaikutuksia. Työllisyysvaikutukset jäisivät laskelmien mukaan pieniksi. Hoitorahan leikkaaminen sadalla eurolla lisäisi virkamiesten arvion mukaan työllisyyttä noin 1 800 henkilöllä.

Esillä on ollut myös perhevapaamalleja, joissa kotihoidon tuki nousisi alkuvaiheessa nykyiseen verrattuna, mutta sen kesto olisi nykyistä lyhyempi. Tason puolittamalla keston voisi kuitenkin tuplata.

Esimerkkilaskelmassa etuus olisi 13 kuukauden ajan 700 euroa kuukaudessa. Malli kasvattaisi keskimääräistä kotihoidon tukea noin 100 eurolla kuukaudessa. Se heikentäisi työllisyyttä laskelman mukaan noin 1 800 henkilöllä ja kasvattaisi kotihoidon kuluja noin 60 miljoonalla eurolla, sillä lyhyillä tukijaksoilla tuen nousu houkuttelisi perheitä käyttämään kotihoidon tukea nykyistä enemmän.

Vanhempainpäivärahojen ja kotihoidon tuen muutokset vaikuttaisivat suoraan varhaiskasvatuksen kysyntään. Yhden lapsen päivähoitokustannukset ovat esimerkkilaskelmien mukaan noin 10 000–19 000 euroa vuodessa, joten näiden palveluiden lisäkulut kunnille on huomioitava uudistusta tehtäessä.

Useat eduskuntapuolueet ovat maininneet perhevapaauudistuksen yhdeksi ratkaisuksi Suomen alhaiseen syntyvyyteen. Eduskuntaryhmille jaetuissa taustamateriaaleissa kuitenkin todetaan, että tutkimusten mukaan syntyvyyteen vaikuttaminen etuuksilla on joko vaikeaa tai kallista.

Koulutus nostaisi naisten työllisyysastetta leikkauksia paremmin

THL:n mukaan kotihoidon tukeen tehtävien muutosten sijaan koulutus olisi avaintekijä työllisyysasteen nostossa, jos pienten lasten äitejä halutaan saada nykyistä enemmän ansiotyöhön.

Pitkään kotihoidon tukea käyttävien äitien koulutustaso on usein matala, ja tästä syystä heidän on vaikeampi työllistyä. Näistä äideistä noin puolet oli ilman työpaikkaa, johon he voisivat palata perhevapaiden jälkeen ja alle kolmanneksella ei ole koulutusta peruskoulun jälkeen. Koulutustaso taas on ratkaiseva tekijä naisten työllistymisessä. Mitä korkeampi koulutus, sitä suurempi osa yli kolmivuotiaiden lasten äideistä on työelämässä.

THL myös katsoo, että kotihoidon tuen leikkaus kohdentuisi epätasa-arvoisesti. Tuen pituuden tai tason leikkauksesta kärsisivät eniten heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat perheet, joiden äitien on vaikea löytää töitä. Köyhemmissä perheissä isät käyttävät isyysvapaita muita harvemmin, ja äidit hoitavat lapsiaan kotona pitkään muita useammin.

Äitien hoivaratkaisuihin eivät vaikuta vain koulutustaso tai asema työmarkkinoilla, vaan myös hoivaihanteet. Äidin ratkaisua hoitaa lasta pitkään kotihoidon tuella lisäävät THL:n mukaan epäilys päivähoidon laadusta, monilapsisuus ja se, että äidin mielestä pienten lasten äidin paikka on kotona.

THL toteaakin, etteivät tutkimustulokset tue johtopäätöksiä, että kotihoidon tuki kannustaa äitejä pois työelämästä tai että tukea lyhentämällä saataisiin merkittävästi enemmän äitejä ansiotyöhön.

Enemmän joustoja ja erilaiset perheet huomioon

Kolmas uudistuksen tavoitteista on ollut nykyistä joustavampi ja eri perhemuotoja paremmin palveleva perhe-etuusjärjestelmä.

Kelan tilastoista selviää, että kotihoidon tuella hoidettujen alle 3-vuotiaiden lasten osuus on pienentynyt jo pitkään. Samaan aikaan joustavien ratkaisujen eli osittaisen ja joustavan hoitorahan käyttö on kasvanut tasaisesti.

THL:n mukaan osa-aikavapaata käytetään kuitenkin vielä vähän: joustavan hoitorahan turvin hoidetaan vain seitsemän prosenttia alle 3-vuotiaista lapsista ja valtaosa hoitorahan saajista on naisia.

Käytön vähäisyyteen vaikuttaa oleellisesti osittaisen hoitovapaan työssäoloaikaehto. Työntekijän on oltava saman työnantajan palveluksessa vähintään kuusi kuukautta viimeisen vuoden aikana. Puolella parivuotiaiden lasten äideistä ei ole voimassaolevaa työsuhdetta, joten heidän työssäoloaikansa ei täyty.

Saadaanko uudistus ensi kaudella maaliin?

Tällä hallituskaudella valmisteltu perhevapaauudistus tyssäsi viime vuoden helmikuussa keskustan Saarikon pysäytettyä hankkeen. Uudistuksen reunaehdot olivat kireät ja tavoitteet osin keskenään ristiriitaisia.

Mahdottomaksi osoittautui esimerkiksi perhevapaauudistuksen toteuttaminen kustannusneutraalisti, eli ilman lisärahoitusta.

Hallituspuolueiden välejä kiristäneestä yrityksestä viisastuneena useat puolueet ovat lupailleet uudistuksen toteuttamista niin, että sille myös varataan tarvittava lisärahoitus.

Eri puolueiden perhevapaamalleihin tutustunut THL:n Minna Salmi sanoo, että puolueiden ratkaisut ovat keskenään jopa hämmästyttävän samankaltaisia. Esimerkiksi tällä hetkellä puoluekannatusmittauksissa suurimman puolueen paikasta kamppailevat SDP ja kokoomus haluavat molemmat pidentää isälle kiintiöityä vapaata kolmella viikolla.

Salmi toivoisi puolueilta kuitenkin enemmän kunnianhimoa.

– Puolueet ovat todenneet, että ne haluavat kunnianhimoisen uudistuksen. Kolmen viikon pidennys ei mielestäni ole kovin kunnianhimoinen. Tavoite isälle kiintiöityjen vapaiden pidentämisestä neljään kuukauteen olisi hyvä lähtökohta, Salmi sanoo.

Mikäli poliittiseen yhteisymmärrykseen päästään, on edessä vielä valtava savotta lain valmistelussa ja toimeenpanossa.

Tällä hallituskaudella kovilla olleet sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet esittivätkin puheenvuorossaan eduskuntaryhmille toiveen siitä, että urakkaan varataan riittävästi aikaa ja resursseja.

Lisää aiheesta:

Kesärannan keittiöstä se alkoi – Näin perhevapaaremontti eteni, kaatui ja iski särön keskustan ja kokoomuksen välille

Syntyneiden määrä Suomessa on historiallisen pieni – Yle selvitti, mitä asialle pitäisi puolueiden mielestä tehdä

Tuimasti illansuussa pyryttänyt pakkaslumi on aiheuttanut kosolti päänvaivaa junaliikenteelle Etelä-Suomessa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla. Ja se, mikä on päänvaivaa VR:lle, on suuria hankaluuksia matkustajille – useita junavuoroja on joko myöhästynyt tai jäänyt kokonaan ajamatta.

Tilanteen tukaluuden sai kokea Ylen toimittaja Varpu Helpinen, joka oli pohjoisesta tulleen kaukojunan kyydissä.

– Konduktööri ilmoitti ennen Tikkurilaa, että edessä on ruuhkaa radalla ja, että Tikkurilan ja Oulunkylän välillä on junia jonoksi asti, Helpinen kertoi illalla puhelimitse.

Hänen mukaansa kun juna pääsi vihdoin Pasilan asemalle, konduktööri kehotti matkustajia jäämään pois junasta, jos vain on mahdollista.

– Konduktööri tosin lisäsi, että ei ne lähijunatkaan kulje.

Aamun työmatkaliikenteen toivotaan starttaavan normaalisti

VR:n verkkosivujen tiedotteen mukaan lähi- ja kaukojunaliikenteelle Helsingin ja Pasilan välillä on odotettavissa merkittäviä viivästyksiä ratajärjestelmävian vuoksi. Näillä näkymin ongelmat jatkuvat pitkälle iltaan ja heijastuvat kaikille rataosuuksille.

VR:n viestintäpäällikön Mira Linnamaan mukaan vaikeat olosuhteet ja muutama muu onneton yhteensattuma ovat aiheuttaneet liikenteessä myöhästymisiä puolesta tunnista puoleentoista tuntiin.

– Ilta on ollut tosi haastava. Meillä on ollut ympäri Suomen vaihdevikoja. Rovaniemellä oli liikenteenohjaushäiriö ja se johti yhden kaukojunavuoron peruuntumiseen Rovaniemeltä Ouluun. Sitten on ollut kalustopulaa kaukoliikenteessä ja pääkaupunkiseudulla Oulunkylässä oli vielä Helenin sähköverkossa häiriöitä, joka johti siihen, että lähiliikenteen vuoroja jouduttiin jonkun verran perumaan. Ja lisäksi vielä yksi R-juna hajosi Oulunkylän lähelle, Linnamaa listaa päivän koettelemuksia.

– Kun tilanne vielä äityi haastavammaksi, niin päätettiin K-junista ajaa vain joka toinen illan aikana. Kun pyry pääkaupunkiseudulla vielä kesti odotettua pidempään, niin se on aiheuttanut myöhästymisiä ja yksittäisiä vuorojen perumisia.

Linnamaa kertoo, että kunnossapidon lisämiehitystä on jouduttu käyttämään moninkertainen määrä tavalliseen verrattuna. Kun tavallisesti vuorossa on kymmenkunta työntekijää, niin nyt lisähenkilökuntaa on ollut töissä 30.

Lumipyry on junaliikenteelle hankalin mahdollinen sää, sillä se kinostuu ja pakkautuu juuri vaihteisiin lamauttaen rataverkostoa. Se rikkoo myös kalustoa muun muassa siten, että junien ovet eivät aina sulkeudu kunnolla.

VR:ssä toivotaan, että kaukojunat saadaan yön aikana lähtöasemilleen ja aamun työmatkaliikenne pääsisi käyntiin tavalliseen tapaan.

Ajatasaiset tiedot VR:n liikennetilanteesta voi katsoa täältä ja pääkaupunkiseudun paikallisliikenteen tilanteen voi katsoa HSL:n sivuilta täältä.

Lue lisää

Lumipyry piinaa työmatkaliikennettä Uudellamaalla – Ylen meteorologi: ”Kevyttä pakkaslunta voi tulla kahdessa vuorokaudessa jopa 30 senttiä”

Sara Parikka on vasta 27-vuotias, mutta ehtinyt elämässään jo paljon. Hän on näytellyt Salatuissa elämissä 11 vuotta ja on yksi Suomen seuratuimmista some- ja blogitähdistä.

Sen lisäksi hänellä on 3- ja 4-vuotiaat tyttäret miehensä, näyttelijä Mikko Parikan kanssa.

Parikalta kysytäänkin usein, miten hän uskalsi perustaa perheen niin nuorena. Vastaus on, että "se tuntui vaan niin luonnolliselta ja ihanalta".

– Totta kai jännitti, mutta se ei liittynyt ikään. Ainoa mitä mietin oli se, että uskovatko ihmiset, että olemme tosissamme ja pystymme tähän. Onneksi olemme eläneet elämää juuri niin kuin me haluamme.

Parikka uskoo, että jos asiaa ryhtyy liikaa miettimään, koskaan ei ole oikea aika lapsille.

– En lähtisi liikaa pelkäämään lasten saamista nuorena. Olen itse saanut hirveästi lasten myötä myös uralla.

Väsymyksen korostaminen harmittaa

Sara Parikka kertoi Puoli seitsemän -haastattelussa nauttivansa lasten kanssa tavallisesta, mukavasta arjesta. Hän puhuu blogissaan ja somessa lapsiperhearjesta yleensä myönteisesti.

Se on tietoinen valinta ja vastaveto sille, että lapsiperhearkea kuvataan yleensä vain kielteisesti.

– Vanhemmilla on jäänyt päälle vähän sellainen yleinen läppä, että ”onpas kauheeta ja onpas väsynyt olo”. Vaikka sitten kaikki sanovat kuitenkin, että lapset on elämän tärkein asia.

Parikka jättää valittamisen siitä välistä pois ja hehkuttaa mielummin suoraan sitä, miten ihania lapset ovat.

Omakotitalon rakentaminen voi myös yhdistää

Parikoiden arjen harmoniaa uhkaa tänä vuonna alkava omakotitalon rakennusprojekti. Hirsitalo valmistuu pääosin ulkopuolisin voimin, mutta projekti tietää silti paljon työtä myös rakennuttajille.

Uhkakuvat rakentamisen raskaudesta eivät saa Sara Parikan positiivisuutta horjumaan.

– Olemme valmistautuneet projektiin tahdolla tehdä talo. Se riittää. Olemme mieheni kanssa aika samanluontoisia, joten uskon, että selviämme tästä. Rakentaminen ei ole välttämättä erottava tekijä, se voi olla myös yhdistävä asia, uskoo Parikka.

Katso Sara Parikan koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa:

Viranomaisten hampaisiin joutuneen hoiva- ja terveyspalvelyhtiö Esperi Caren pääomistaja on kansainvälinen sijoitusjätti ICG (Britanniassa pääkonttoria pitävä Intermediate Capital Group). Se pyörittää lähes 30 miljardin euron omistuksiaan kymmenien veroparatiisiyhtiöiden kautta.

Pohjoismainen sijoitusyhtiö CapMan myi osuutensa Esperi Caresta ICG:lle vuonna 2016. Kauppahintaa ei kerrottu tuolloin julkisuuteen, mutta Iltalehden mukaan brittiyhtiö maksoi Esperi Caresta 220 miljoonaa euroa.

Pääosa Esperi Caren omistuksista kulkee sijoittajille anteliaita veroetuja tarjoavan Luxemburgin kautta.

Pääomasijoittaja myöntänyt Esperille 40 miljoonan euron lainat

Esperi Care Holding on Suomen emoyhtiö, joka ei ole maksanut lainkaan yhteisöveroja Suomeen viime vuosina. Tähän on etenkin kaksi merkittävää syytä: konsernin sisäiset lainat sekä yhtiön kova kasvustrategia.

Pääomarahasto ICG on myöntänyt luxemburgilaisen holdingyhtiön kautta Esperin Suomen-yhtiölle yli 40 miljoonan euron lainat. Lainojen korot vaihtelevat 6 ja 15 prosentin välillä, mikä on huomattavan korkea taso nykyisessä alhaisten korkojen tilanteessa.

Vuonna 2017 Esperi Caren emoyhtiön tilikauden tulos oli yhdeksän miljoonaa euroa tappiollinen. Yhtiön tulosta painoivat osaltaan rahoituskulut, jotka olivat yli 16 miljoonaa euroa.

Esperi Caren kaikkien yhtiöiden liikevaihto oli vuonna 2017 yli 210 miljoonaa euroa.

Konsernilainojen avulla tehtävä verosuunnittelu on yleistä pääomasijottajien keskuudessa. Esperi Care on kuitenkin myös ostanut useita alan pienempiä toimijoita sekä keskittynyt kasvattamaan yhtiön toimintoja.

Erityisen paljon hankintoja on tehty vuonna 2017 ja joitakin ostoja viime vuonna.

Tämä on näkynyt yhtiön tuloksessa ja siten myös verotuksessa. Verohallinnon julkaisemien tietojen mukaan emoyhtiö Esperi Care Holding ei maksanut lainkaan yhteisöveroja Suomeen vuonna 2016 tai 2017.

Suuret rahoituskulut ja korkojen verovähennysoikeudet alentavat yhtiöiden maksamia veroja niiden varsinaisissa toimintamaissa kuten Suomessa. Menettelyä on pyritty hillitsemään vähentämällä korkojen vähennysoikeutta.

Yhtiön vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan yhtiön toimitusjohtajan, johtoryhmän ja hallitusten jäsenten palkat olivat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa.

Esperi Care odottaa sotesta kasvua

Pääomasijoittajat ostavat usein yhtiöitä, jotka ovat huonossa taloudellisessa tilanteessa ja saneeraavat yhtiöt kuntoon. Toinen malli on kasvattaa yhtiötä ostamalla saman alan pienempiä toimijoita tai muilla keinoin.

Yleensä pääomarahasto omistaa yhtiön 3–7 vuotta, minkä jälkeen se pyritään myymään voitolla.

Helsingin Sanomat uutisoi viime perjantaina, että viranomaiset määräsivät yhden Esperi Caren omistaman hoitokodin suljettavaksi välittömästi.

Sosiaali- ja terveysalaa valvovan Valviran mukaan Esperi Caren yksikössä Kristiinankaupungissa oli havaittu useita hoitoon liittyviä epäkohtia ja laiminlyöntejä. Yhden hoidettavan epäillään kuolleen hoitovirheen takia.

Emoyhtiön tilinpäätöksestä vuodelta 2017 käy ilmi, että yhtiö näkee sote-uudistuksen parantavan sen liiketoimintamahdollisuuksia. Siellä sanotaan sanasta sanaan seuraavasti: "Esperi näkee mahdolliset tulevat lainsäädännölliset muutokset liittyen valinnan vapauteen sekä järjestämisvastuuseen pääosin liiketoimintaan positiivisesti vaikuttavina."

Hoivayhtiössä myös kotimaista työeläkerahaa

Kansainvälinen pääomarahasto ICG omistaa Esperi Caresta yli 90 prosenttia. Merkittävä omistaja on myös työeläkeyhtiö Ilmarinen noin viiden prosentin osuudella. Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni on ollut Ilmarisen hallituksen jäsen, mutta hän jäi pois hallituksesta viime vuonna ja on nyt varajäsen.

Esperi Care on tuottanut Aarnio-Isohannille hyvin. Aarnio-Isohannin pääomatulot vuonna 2016, jolloin CapMan myi osuutensa Esperi Caresta ICG:lle, olivat 5,2 miljoonaa euroa. Ansio ja pääomatulot yhteenlaskettuna olivat 5,8 miljoonaa euroa.

Hän sanoo Helsingin Sanomille, että hänen omistusosuutensa yrityksestä on vaihdellut viime vuosina 6–11 prosentin välillä. Tällä hetkellä hän omistaa yhtiöstä suoraan ja yhtiönsä kautta 10,49 prosenttia.

Aarnio-Isohanni ei ole vastannut Ylen yhteydenottopyyntöihin.

Helsingin Sanomien mukaan työeläkeyhtiö Ilmarinen uhkaa luopua omistuksistaan, jos Esperi Care ei onnistu parantamaan toimintaansa.

– Jos korjaavia toimenpiteitä ei tehdä ja mitään ei tapahdu, niin sitten me mahdollisuuksien mukaan irrottaudumme sijoituksesta, sanoo sijoitusjohtaja Mikko Mursula Helsingin Sanomille.

Ilmarinen ei alun perin tehnyt sijoitusta Esperi Careen, vaan työeläkeyhtiö Etera. Ilmarinen ja Etera kuitenkin fuusioituvat viime vuonna. Uusi työeläkeyhtiö jatkaa Ilmarisen nimellä.

Yle kertoi vuonna 2016, että Etera oli tehnyt useita suuria liiketoimia Esperi Caren kanssa. Kaupat tehtiin samaan aikaan kuin Aarnio-Isohanni oli työeläkeyhtiön hallituksen jäsen. Etera myönsi Esperi Carelle esimerkiksi kahdeksan miljoonan euron sijoituslainan.

Esperi Care on laajentunut voimakkaasti

Asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperi Caren hoivakodeissa ja monet kaupungit ovat keskeyttäneet asukkaiden sijoittamisen vakavien ongelmien vuoksi.

Esperi on myöntänyt virheet hoivatoiminnassa ja sanonut palkkaavansa lisää henkilöstöä.

Valviran sulkeman Ulrikan hoivakodin omistavalla Esperi Carella on kymmeniä hoivakoteja eri puolilla Suomea. Hoivakoteja löytyy useita Turusta ja Espoosta. Muita hoivapaikkakuntia ovat muun muassa Hämeenlinna, Hyvinkää, Forssa, Helsinki, Kerava, Kouvola, Oulu Pieksamäki ja Savonlinna.

Esperi Care tarjoaa asumispalveluita ikäihmisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, kehitysvammaisille sekä vammaispalvelun asiakkaille.

Lue myös:

Pääministeri Sipilä hoivayhtiö Esperi Caressa paljastuneista ongelmista: Kuntien oltava äärimmäisen huolellisia ulkoistuksissa

Kriisiin joutuneen hoivakoti Ulrikan asukkaiden turvallisuus on nyt taattu, vakuuttaa kunnan edustaja

Yhdeksän kysymystä peruspalveluministeri Annika Saarikolle – ”Miksi Esperi Caren toimintaan ei puututtu aiemmin?” Asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperi Caren hoivakodeissa – monet kaupungit keskeyttäneet asukkaiden sijoittamisen vakavien ongelmien vuoksi

Esperi Care myöntää virheet hoivakotitoiminnassa, palkkaa lisää työntekijöitä – Tehy: Esperillä runsaasti ongelmia Esperi Care osti hoivakodit Pieksämäellä ja Savonlinnassa

Hoivayhtiö Esperi Care rakentaa kaksi uutta hoivakotia Etelä-Karjalaan

Lähes puolet Esperi Caren vanhusten hoivayksiköistä on nyt valvonnassa Lapissa

Esperi Care saanut avilta huomautuksen ja kehotuksia myös Varsinais-Suomessa

Espanjan poliisi on ottanut kiinni huumeiden salakuljetusliigan, joka käytti drooneja tarkkaillakseen poliisien liikkumista La Linea de la Concepcionin satamakaupungissa Gibraltarin rajalla.

Poliisin mukaan huumeliiga tarkkaili droonien avulla sitä, liikkuiko satamassa poliiseja, jotta mereltä lähestyvän veneen hasis-lasti oli mahdollista purkaa rannalla tai satamassa. Poliisi kertoo pidättäneensä 12 ihmistä epäiltynä salakuljetuksesta. Kaikki pidätetyt ovat Espanjan kansalaisia.

Poliisi kertoo, että pidätettyjen joukossa oli henkilöitä, jotka olivat erittäin taitavia droonien lennätyksessä. Liigalta takavarikoitiin yksi drooni, radiotaajuuksia häiritsevä lähetin sekä huipputason älypuhelimia.

Liigan arvellaan salakuljettaneen Marokosta Espanjaan yli kuusi tonnia hasista viime kuukausien aikana ja ansainneen näin noin viisi miljoonaa euroa.

La Linea de la Concepcionin satamakaupunki sijaitsee Cádizin maakunnassa. Cádizin rannat ja satamat ovat huumesalakuljettajien tärkeimpiä reittejä Espanjaan ja edelleen muualle Eurooppaan. Niiden kautta kulkevat niin Marokon kannabiksen kuin Etelä-Amerikan kokaiininkin kuljetusreitit.

Oululainen Timo Heikkinen osallistui Namibian itsenäistymistä ja vaaleja turvanneeseen UNTAG-rauhanturvaoperaatioon vuosina 1989-1990. Vaikka operaatio oli yksi Yhdistyneiden kansakuntien onnistuneimpia, se ei ollut sitä Heikkiselle.

Suomalaisten rauhanturvaajien piti siirtyä Namibiaan huhtikuun alussa 1989, mutta Lounais-Afrikan vapauttamiseen tähdänneen SWAPO-sissiliikkeen vallankaappausyritys viivytti lähtöä.

– Me odotimme Suomessa että, mitähän tästä oikein tulee, sillä sanomalehdet olivat täynnä raatoja ja muuta, Heikkinen, 64, muistaa.

Suomalaiset pääsivät Namibiaan tilanteen rauhoituttua noin viikkoa myöhemmin. Ensimmäisten paikan päällä hoidettavien asioiden joukossa oli saunan rakentaminen.

UNTAG-operaatio sujui aikataulun mukaisesti ja Namibia pääsi itsenäistymään rauhanomaisesti.

– Mitään suurempia hässäköitä siellä ei oikeastaan vuoden aikana tapahtunut.

– Meitä suomalaisia siellä oli noin 950. Kutsumme itseämme itsenäisen valtion tekijöiksi, komppanian vääpelinä toiminut Heikkinen jatkaa.

Onnettomuus loppumetreillä

Suomessa lomaillut Heikkinen palasi Namibiaan tammikuun lopussa 1990. Tarkoituksena oli palata vielä Suomeen muutaman viikon kuluttua, sillä lomapäiviä oli jäljellä.

– Tapasin päällikön Grootfonteinissa ja hän sanoi minulle, että lomasuunnitelmani muuttuvat, enkä pääsekään takaisin Suomeen, sillä pataljoonasta on tullut käsky aloittaa operaation purkaminen.

Ennen operaation purkua Heikkinen ehti kuitenkin käyttää lomapäivänsä naapurivaltio Etelä-Afrikassa. Siellä hän osallistui kohtalokkaaksi osoittautuneeseen pelastusharjoitukseen, jossa noudettiin kuviteltuja potilaita maasta helikoptereilla.

– Helikopterimme polttoainejärjestelmään tuli kaksi teknistä häiriötä yhtä aikaa. Viimeiset sanat, mitkä muistan pilotilta, olivat "nyt mennään". Sitten tultiin ketoon.

Häiriöiden ilmetessä helikopteri lensi muutaman kymmenen metrin korkeudella. Jos korkeutta olisi ollut enemmän, olisi niin sanottu autorotaatiolasku ollut mahdollinen, mutta nyt siihen ei jäänyt aikaa.

– Pilotti kuoli miltei välittömästi. Minä mietin turvavöissä, että kunhan helikopteri ei syttyisi tuleen.

Uudenlainen elämä

Helikopteri ei suomalaisen onneksi syttynyt. Heikkinen evakuoitiin onnettomuuspaikalta Etelä-Afrikan ilmavoimien komentajan henkilökohtaisella helikopterilla sairaalaan Pretoriaan, missä hän vietti seuraavat kuusi viikkoa.

– Sen jälkeen annettiin lupa siirtää minut Suomeen ja pääsin ambulanssikoneella Helsinkiin. Sitten alkoi uudenlainen elämä. Helmikuun 15. päivä tulee 29 vuotta vammautumisestani.

Heikkinen sai onnettomuudessa selkäydinvamman, jonka takia hänen alaraajansa halvautuivat. Elämä pyörätuolissa ei ollut aluksi helppoa. 1990-luvun alussa ei tunnettu esteettömyyttä samalla tavalla kuin nyt.

– Olin vielä kaksi kuukautta kotiintulon jälkeen panttivankina, kun kaupunki ei saanut tehtyä liuskaa kotiini.Lopulta sain auton ja elämä alkoi uudestaan, enkä ollut enää riippuvainen mistään.

Kävelyrobotti lievittää kipua

Vuonna 2012 Heikkinen oli kolmen vammautuneen kriisinhallintaveteraanin kanssa pilotoimassa Laitilan terveyskotia, minne oli hankittu uutena kuntoutuslaitteena kävelyrobotti.

– Suhtauduin varsin skeptisesti siihen, onko robotista minulle mitään hyötyä. Ensimmäisen kerran käveltyäni ajattelin, tämähän on aivan käsittämätön hyvä laite.

Heikkisen kivut johtuvat hermojuurien puristuksesta selkärangassa. Kävelyrobotissa mies istuu eräänlaisessa pussissa, joka venyttää selkää samalla kun robotti kävelyttää jalkoja.

– Se avaa puristusta ja helpottaa kipujani. Olen kävellyt 4,5 vuoden kuntoutushoitojen aikana noin 300 000 askelta. Matkana se tekee lähes 300 kilometriä.

Yksittäisten 40 minuutin kuntoutushoitojen aikana Heikkinen kävelee noin 1,6-1,8 kilometriä. Hänen kävelyvauhtinsa on rivakka, joskin laitteella ei hänen mukaansa pääse kunnollista marssinopeutta.

– Marssilaulusta tulee tässä vähän hidas, Heikkinen toteaa täräytettyään ilmoille muutaman tahdin Valalaulua.

Uusi robotti lähellä kotia

Heikkinen reissasi vuosia kävelyrobottikuntoutuksessa Raahessa. Viime lokakuussa matka lyheni huomattavasti, kun Verve Oulu Kuntotalolle hankittiin uusi kävelyrobotti.

– Meillä on tässä erikoisuutena lisäosa, joka mahdollistaa lantion kierron, painon kevennyksen ja ylävartalon käytön kävelyn aikana. Eli kävelystä tulee todella luonnollista, kertoo palvelupäällikkö Seija Hirsilä Verve Oulu Kuntotalolta.

Huipputeknologiaa hyödyntäviä kävelyrobotteja on Suomessa yhdeksän kappaletta, suurin osa yksityisissä hoitolaitoksissa ja osa keskussairaaloissa. Oulussa laitteesta on saatu henkilökunnan mukaan positiivisia asiakaskokemuksia. Suurin käyttäjäkunta ovat erilaisista aivotapahtumista, kuten aivoinfarkteista kuntoutuvat potilaat.

– Kuntoutus perustuu runsaisiin toistomääriin, joilla saadaan aivojen muovautuvuutta tehostettua. Niitä välittömiä hyötyjä on tietenkin hankala sanoa, mutta kun harjoitusta tehdään tarpeeksi pitkään, niin tiedetään sen tehostavan kuntoutumista ihan selvästi, fysiatri Pekka Minkkinen sanoo.

Timo Heikkinen suhtautuu kuntoutushoitoonsa realistisesti. Hänelle kävelyrobotti lievittää kipua, mutta ihmeitä se ei tee.

– Minähän en ikinä tule kävelemään. Jotkut sanovat, että kun tarpeeksi uskot, niin vielä kävelet. Paskat, kun selkäydin on poikki, niin se on poikki.

Rauhanturvaaminen sydämessä

Heikkinen on edelleen aktiivisesti mukana rauhanturvaajien toiminnassa. Hän toimii Loukkaantuneet kriisinhallintaveteraanit ry:n ja Oulun seudun rauhanturvaajat ry:n puheenjohtajana. Paikallisyhdistyksessä on hieman yli 300 jäsentä.

Yhdistyksen toimintaan kuuluu esimerkiksi rekry-tapahtumia, joissa opiskelijat pääsevät kyselemään Heikkiseltä rauhanturvaamisesta. Nuorten kiinnostus lämmittää vanhan vääpelin sydäntä.

– Pystymme kertomaan, mitä rauhanturvaaminen todellisuudessa on. Ihmisillä on hyvin pitkälle sellaisia ajatuksia, että nehän ovat kaikki jotain Rambo-jätkiä. Me olemme normaaleja ihmisiä, jotka ajattelevat asioista suurin piirtein samalla tavalla.

Terveyspalveluyritys Esperi Caresta on kirjoitettu paljon viime päivinä, eikä se ole ihme. Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira kertoi perjantaina, että se keskeyttää yrityksen toiminnan Kristiinankaupungissa.

Harvinaisen päätöksen taustalla ovat useat epäkohdat yksikön toiminnassa, eivätkä ongelmat koske pelkästään Kristiinankaupungin yksikköä. Julkisuuteen levisi myös tieto, että yhden henkilön epäillään kuolleen hoitovirheen takia.

Asian vastuuministeri on perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.), joka vastasi Ylen kysymyksiin aiheesta.

1) Esperi Carella on ollut vaikeuksia aiemmin täyttää velvoitteitaan ja yhden henkilön epäillään kuolleen hoitovirheen takia – Miksi ongelmiin ei ole puututtu aiemmin?

– Kristiinankaupungin tapauksen, joka nyt on tikunnokassa, valvontaviranomainen tutkii perusteellisesti. Heillä on paljon muutakin selvitettävää Esperi Caren kanssa.

– Valvonnan ketju on kolmiosainen. Ensiksi on omavalvonta sekä julkiselle että yksityiselle hoivakodille. Tällaiset tapaukset rapauttavat luottamusta siihen.

– Toinen taso on palveluiden tilaajan ja maksajan valvonta, eli tässä tapauksessa Kristiinankaupungin oma vastuu.

– Valvontaviranomainen, Valvira valtakunnallisesti ja avi (aluehallintovirasto) paikallisesti, on valvonnan järein muoto, joka on nyt käyttänyt valvojan terävintä asetta eli yksikön sulkemista. Tähän toimenpiteeseen on ryhdytty varmasti hyvistä syistä, mutta monen yrityksen jälkeen.

– Valvonnan ketju on moniportainen ja lähtee siitä perusluottamuksesta, että jokainen palvelutuottaja noudattaa lakia, mutta tämä tapaus osoittaa, että näin ei ole.

2) Kenellä on vastuu asiasta?

– Lähtökohtaisesti vastuu on Kristiinankaupungilla. Kunta on vastuussa asukkaidensa palveluista.

– Kukaan ei voi, totta kai, väistää vastuutaan. Valvontaviranomainen on vasta viimesijainen ratkaisu. Olemme ministeriönä vastanneet laatusuosituksista. Eduskunta on hyväksynyt vanhuspalvelulain. Totta kai reunaehdoista kantavat vastuun eduskunta ja maan hallitus, mutta yksittäisestä, Kristiinankaupungin hoivakodista kantaa vastuun kunta.

– Tämän vuoksi pidän erittäin tärkeänä, että maakuntapohjainen sote (sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus) kyettäisiin tekemään, koska se takaisi vahvemmat järjestäjät.

3) Pitäisikö yrityksille, joilla on vaikeuksia täyttää velvoitteitaan, ottaa kovemmat keinot käyttöön?

– Puolet palveluista hankitaan yksityisiltä yrityksiltä, ja minua harmittaa tämä kohu sellaisten yritysten puolesta, jotka tuottavat hyvää laatua. Pitää muistaa, että myös julkisella palveluilla on ollut ongelmia. Edellinen iso kohu valvontaviranomaisella liittyi Kupittaan sairaalaan. On epäreilua leimata koko yksityinen toimiala.

– Kovin mahdollinen keino on otettu Kristiinankaupungissa käyttöön, valvontaviranomainen on sulkenut yksikön. Ehkä kaikkein kovin on se, että kunta tekisi ratkaisun ettei enää hanki palveluita tällaiselta toimijalta, mutta Suomessa on vapaus yrittää.

4) Onko hoidon valvonnassa ongelmia?

(Kertaa kolmiportaisen ketjun.)

– Ei Suomi voi muuttua sellaiseksi maaksi, että ajattelemme kaikkien ongelmien ratkeavan valvojia lisäämällä.

5) Onko mahdollista, että vastaavia tapauksia on enemmän?

– Kaikki se mitä julkisuudessa nyt on, ei herätä minussa luottamusta, ja suututtaa varmasti monia suomalaisia, myös minua.

– Valvontaviranomainen kertoo, että heillä on paljon selvitettävää Esperi Caren kanssa, joten tästä voi päätellä... Missään nimessä emme voi ajatella, että Kristiinankaupunki on yksittäinen tapaus. Vastaus on kyllä, näitä voi olla enemmänkin.

6) Valvira on siis keskeyttänyt yrityksen yksikön toiminnan. Pitäisikö siihen olla matalampi kynnys?

– Luotan valvontaviranomaiseen. He tietävät, missä kohtaa näin pitää menetellä. Kannatan oikeusvaltiota, jossa julkiselle tai yksityiselle toimijalle annetaan ensin mahdollisuus korjata virheensä. Näin on tapahtunut monissa paikoin valvonnan seurauksena.

7) Kuinka vakavana pidät rikkomuksia, joita Esperi Caren toiminnassa on ollut? (Liian vähän henkilökuntaa, lääkehoitoon osallistuneilla ei ole ollut tarvittavia lupia, vanhuksia kohdeltu kaltoin ja hoitopaikoissa on ollut likaista)

– Valvontaviranomaisella on tutkinta kesken, mutta se kaikki mitä tiedän julkisuuden kautta pidän täysin hyväksymättömänä. Mennään ikäihmisten hoivan ytimiin, potilasturvallisuuteen ja ihmisarvoon.

– Erityisenä kipukohtana näen keskustelun haamuhoitajista, eli harhaanjohtavan raportoinnin siitä minkä verran henkilöstöä todellisuudessa on vanhusten kanssa. Uskon, että löydämme ratkaisun ilmiön pois kitkemiseen. Olen kutsunut perjantaiksi koolle kaikki keskeiset toimijat.

8) Esperi Care on kamppaillut kannattavuuden ja tuottovaatimusten kanssa – Ajatteletteko, että tässä on kyse laajemmasta rakenteellisesta ongelmasta, kun yritykset tulevat sosiaali- ja terveysalalle?

– Ovat jo tulleet, puolet vanhusten ympärivuorokautisesta hoivasta on yksityisten toteuttamaa.

– Vanhusten hoiva ei ole mitä tahansa bisnestä. Emme voi kieltää vastuullista voiton tavoittelua. Se kirittää parhaimmillaan laatua, kun muodostuu vertailukohtia.

– Mutta ahneutta en voi hyväksyä. Jos samalla on tehty merkittäviä voittoja sijoittajille sekä omistajille, poljettu hintoja ja toteutettu huonolaatuista hoivaa, yhtälö on täysin kestämätön.

9) Sote-uudistus lisää yritysten painoarvoa alalla. Pitäisikö uudistuksessa ottaa takapakkia?

– Uudistus pitää hyväksyä, jotta sisältökysymyksiä päästään vihdoin käymään läpi. Rakenteista on riidelty kymmenen vuotta.

– Kuten aiemmin sanoin, isommat vastuunkantajat, maakunnat vahvistavat valvontaa.

– Olisiko tällainen toiminta voinut jatkua Kristiinankaupungissa valinnanvapauden ollessa voimassa, vai olisivatko omaiset äänestäneet jaloillaan ja siirtäneet vanhuksensa omatoimisesti muualle?

Lumisade, pöllyävä lumi ja lauhtuva sää tekevät ajokelin vaikeaksi lähes koko maassa.

Ylen meteorologin Kerttu Kotakorven mukaan aamupäivän aikana on luvassa Etelä-Suomeen lisää lunta, joka heikentää ajokeliä entisestään.

– Sakeimmillaan lumisade on tänään iltapäivällä, jolloin näkyvyys heikkenee ja ajokeli on erittäin haasteellinen. Lisäksi sään lauhtuminen lisää liukkautta lumen pakkautuessa, sanoo Kotakorpi.

Eilen iltapäivällä alkanut lumisade on tuonut pääkaupunkiseudulle noin kymmenen senttimetriä lunta. Kotakorpi ennustaa, että tämän päivän aikana lunta tulee maan etelä- ja keskiosiin 5-10 senttimetriä lisää.

Illalla lumisateita on luvassa Itä-Suomessa, missä on syytä varautua puustovahinkoihin ja mahdollisesti myös sähkökatkoksiin.

Erittäin huonon ajokelin varoitus on voimassa Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Huonon ajokelin varoitus on voimassa Rovaniemen ja Sallan korkeudelle asti, normaalista ajokelistä saadaan siis nauttia vain Lapin pohjoisosassa.

Sää on vaikuttanut myös raideliikenteeseen, ja suurin osa kaukojunista myöhästelee.

Vanha hirsirakennus Kokkolan museokorttelissa syttyi tuleen tiistain vastaisena yöllä. Automaattihälytys asiasta tuli kello 3. Palossa tuhoutui pahoin Pitkänsillankadun ja Itäisen Kirkkokadun kulmauksessa oleva 300-neliöinen puurakennus.

Rakennuksessa oli muun muassa Armas Järvelän perhoskokoelma, jossa on 30 000 yksilöä sekä Kiepin varastotiloja. Varastossa on myös esimerkiksi Veikko Salkion arkistoja.

Kyseessä on noin 300-neliöinen hirsirunkoinen talo. Talon kattorakenteet ovat tuhoutuneet. Palo on saanut alkunsa sisätiloista, mutta sen syytä ei vielä tiedetä. Poliisi aloittaa palonsyyn tutkinnan, kun rakennukseen on turvallista mennä.

Ylimmän kerroksen purku on jo meneillään, sillä palopesäkkeisiin ei muuten päästäisi käsiksi. Rakennuksen hirsirunko pyritään säästämään.

Päivystävä palomestari Joni Kontio kuvailee paloa hitaaksi ja hankalaksi sammuttaa.

– Kyseessä on vanha rakennus, hirsipohjainen ja välipohjassa paljon tavaraa. Siitä löytyi esimerkiksi kaksi päällekkäistä kattoa: sammutustyö oli varsin hankalaa.

Kyseessä oli hidas kytöpalo, ei voimakas avopalo. Ihmishenkiä ei ollut uhattuna.

Päivystävä palopäällikkö Kari Paavola sanoo kuitenkin, että yleissyttyminen oli lähellä. Pelastusviranomaiset saivat avattua rakenteita viime tingassa niin, että liekit eivät leimahtaneet laajemmalle. Ne olisivat uhanneet Vohvelikahvilan rakennusta. Seuraavana museokorttelissa on pedagogio, joka on tiettävästi vanhin Suomessa kaupunkiympäristössä sijaitseva profaani puurakennus.

Sammutustöissä on ollut väkeä usealta palolaitokselta. Pakkanen on haitannut sammutustöitä.

Kieppi on kaupungin käyntikortteja

Museoassistentti Merja Passoja arvioi, että uudella puolella olevat kokoelmat ovat säästyneet. Siellä ovat Veikko Salkion luontokokoelma sekä Viljo Nissisen mineraalikokoelma. Myös palavasta rakennuksesta on saatu turvaan paljon esineitä.

– Paljon on saatu evakuoitua, mutta varmasti jotain vintiltä on mennyt. Pääosan arkistosta pitäisi olla turvassa. Ja perhoset on pelastettu, sanoo Passoja.

Myöhemmin selviää, mitä kaikkea lopulta tuhoutui. Lisäksi vesi- ja savuvahinkojen laajuus on vielä hahmottumatta. Uudessa osassa vesi velloo lattioilla, ja sekin joudutaan evakuoimaan.

– Lattiallahan siellä ei ole mitään, toivotaan että vitriinit ovat tiiviit. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Kulttuuritoimenjohtaja Sampo Purontaus luonnehtii Kieppiä kaupungille keskeiseksi käyntikortiksi. Se on palvellut kokkolalaisia ja kiinnostanut vieraita jo vuosikymmeniä.

– Se on yksi näyttävimpiä ja hienoimpi luonnontieteellisiä kokoelmia maassa, sanoo Purontaus.

Purontaus ja kaupunginjohtaja Stina Mattila olivat palopaikalla jo varhain tiistaiaamuna.

Sammutustyöt haittaavat keskustan liikennettä ja paljon kortteleita on suljettu.

Troolari Job Senior kiinnittyy laituriin Oostenden satamassa. Kapteeni Job Schot tarkkailee ohjaamosta kun kolme miehistön jäsentä avaa lastiluukut ja alkaa purkaa täysiä kalalaatikoita nosturilla laiturille.

Takana on neljän päivän reissu Englannin rannikolle ja ruumassa kuusi tonnia kalaa. Arvokkainta herkkua, Doverin merianturaa, on laatikoissa muutama sata kiloa.

– Saalis on vain keskinkertainen tähän aikaan vuodesta. Odotamme parempia aikoja, Job Schot sanoo.

Parempien aikojen sijaan tiedossa on suurta epävarmuutta. Britannian EU-ero on umpisolmussa. Tätä menoa maa eroaa kahden kuukauden kuluttua ilman erosopimusta, koska parlamentin alahuone ei hyväksy sitä, eikä EU taivu muutoksiin.

Job Seniorille sopimukseton ero heijastuisi kala-apajien menetyksenä. Jobin kalavedet ovat Britannian rannikolla. Ilman erosopimusta on hyvin hyvin todennäköistä, että EU-maiden kalastajat joutuvat poistumaan näiltä vesiltä.

– Joudumme 12 mailin alueen ulkopuolelle, mutta siellä on jo isompia kalastusaluksia ja muita laivoja. Meillä ei ole sinne mitään asiaa, Schot sanoo.

– Luulen, että se on meidän bisneksemme loppu. Jos brexit toteutuu, meille ei yksinkertaisesti ole tulevaisuutta.

Sama ongelma on muillakin Belgian kalastajilla. Heidän saaliistaan yli puolet tulee Britannian vesiltä. Belgian oma rannikko on vain noin 60 kilometriä pitkä.

Job näyttää karttaplotterista Belgian postimerkin kokoisen talousvyöhykkeen Pohjanmerellä. Kun Britannian rannikkovesiltä tulee häätö, kaikille ei enää riitä tilaa.

Miksette sitten lähde kauemmas kalaan?

– Tämäntyyppinen alus ei voi mennä merelle yli viikoksi. Jo nyt purjehdimme 10–12 tuntia ennen kuin pääsemme takaisin satamaan. Sekin on kykyjemme rajoilla, Schot sanoo.

Britanniassa kalastajat olivat äänekkäimpiä brexitin kannattajia, kun asiasta järjestettiin kansanäänestys 2016. Pääministeri Theresa May on toistamiseen muistuttanut, että eron myötä Britannia ottaa myös kalastuspolitiikan takaisin omiin käsiinsä.

Erosopimus toisi siirtymäajan, joka antaisi aikaa neuvotella uusista kalastusjärjestelyistä EU:n ja Britannian välillä. Mutta tällä hetkellä yhä todennäköisemmältä näyttää sopimukseton ero.

Siinä tapauksessa yhteiset kalastussäännöt lakkaisivat pätemästä 29. maaliskuuta. Tärkeä merialue 6-12 merimailin päässä Britannian rannikosta sulkeutuisi.

– Englannin vesillä on ollut belgialaisia kalastajia keskiajoilta saakka. Se on osa kulttuuriamme, sanoo johtaja Emiel Brouckaert kalastusalan etujärjestö Rederscentralesta.

Nyt katkolla olevan kalastussopimuksen historia yltää vuoteen 1666. Silloin Englannin kuningas Kaarle II myönsi belgialaisen Bruggen kaupungin kalastajille oikeuden kalastaa Britannian rannikkovesillä, kiitoksena bruggelaisten hänelle suomasta turvapaikasta.

Vuonna 1964 sama oikeus kirjattiin monenväliseen kalastussopimukseen. Pian brexit-kansanäänestyksen jälkeen Britannian hallitus ilmoitti, että se irtautuu sopimuksesta eron tullessa voimaan.

Belgian kalastajat ovat liittoutuneet kahdeksan muun rannikkovaltion kalastajien kanssa ajamaan asiaansa EU:ssa. Päällimmäinen tavoite olisi välttää sopimukseton ero.

– Yritämme päästä siihen, että sopimus siirtymäajasta saataisiin voimaan, jotta tilanne voisi jatkua sellaisena kuin se on, Brouckaert sanoo.

Oostenden kalasataman laiturilta Job Schotin pyytämät kalat viedään suoraan kylmävarastoon, jossa ne lajitellaan painon mukaan. Varhain aamulla ne huutokaupataan tukkukauppiaille. Troolarin saapumisesta kaupantekoon kuluu vajaat 12 tuntia.

Muutama laatikollinen merianturaa on löytänyt tiensä läheiseen Simons & Decrun kalatukkuun. Päältä ruskeat ja alta valkoiset kampelamaiset lätkät tuijottavat laatikoista.

– Kaikki pitävät näistä. Parhaita kaloja Pohjanmerellä. Helppo valmistaa, maistuu hyvälle, selittää tukkukaupan omistaja, veteraanikalakauppias Joël Vandenbroucke.

Englannin vesiltä ovat peräisin myös kauppiaan meribassit, mustekalat, merikrotit, ravut ja myrkkyeväiset louhikalat. Jatkossa hän saattaa joutua tuomaan samat kalat Englannista.

– Sitten pitäisi maksaa verot, tullit, tehdä paperityöt. Nyt kala on täällä 10-15 tunnissa. Sitten siinä menisi kolme päivää. Ei hyvä laadun eikä minkään muunkaan kannalta, Vandenbroucke latelee.

Viisikymppisellä Job Schotilla on pelissä muutakin kuin oma elinkeinonsa. Hän peri troolarin isältään, jonka nimi oli Job. Hänen poikansa, hänkin Job, on töissä isänsä troolarilla. Vasta yhdeksänvuotias pojanpoika, neljäs Job, on ollut kesäisin mukana troolaamassa.

– Haluan siirtää tämän bisneksen pojalleni ja pojanpojalleni. Pakko miettiä, että haluanko altistaa heidät sille, kippari-Job sanoo.

Eropäivän lähestyessä EU on kehitellyt suunnitelmia sopimuksettoman eron varalle. Kalastajille voi olla tarjolla rahallista korvausta, jos brexit estää heitä kalastamasta. Job Schot ei innostu.

– On kiva että tarjotaan rahaa. Mutta haluamme jatkaa kalastusta. Se on meidän työmme. Mitä muuta tekisin, Job sanoo.

Vuonna 2007 Sirkka-Liisa Anttila oli Suomen maatalousministeri. Se oli vuosi, jolloin Oikeutta Eläimille -järjestö julkisti salaa kuvaamansa materiaalin erään sikalan tiloista. Myöhemmin kävi ilmi, että kyseessä on ministeri Anttilan suvun tila, jota silloin pyöritti hänen tyttärensä. Kuvat järkyttivät, koska niissä näkyi eläinten pahoinvointia ja huonokuntoisuutta.

Näistä kuvista on kulunut yli kymmenen vuotta, ja sittemmin on nähty lisää todistusaineistoa niistä olosuhteista, joissa tuotantoeläimet Suomessa elävät. On hyvin hoidettuja tiloja ja huonommin hoidettuja, mutta toistaiseksi, mainosten lupaamia eläinten onneloita ei ole missään kuvissa näkynyt – paitsi mainoskuvissa.

Jotta voisimme ymmärtää ihmisten valintoja, meidän pitää ymmärtää konteksti, jossa valintoja tehdään. Millaisissa olosuhteissa me teemme päätöksiä, siitä mikä päättyy ruokakoriimme ja keittiöömme?

Syön itsekin lihaa vastoin parempaa tietoani, koska se on aina ollut helppoa. “Valintani” on usein ollut tiedostamaton. Tarjolla ollut ruoka on sisältänyt lihaa, mutta sitä ei tarvinnut ajatella. Kasvisruuan valintaan kuluu enemmän aikaa ja se valinta tapahtuu jokaisella kerralla, kun ohitan lihaa sisältävät ruuat etsiäkseni kasvisruokaa tai kysyessäni, saako jonkun annoksen lihan korvattua lihattomalla vaihtoehdolla. Lihasta kieltäytyminen on usein askel pois normista. Ja normista poikkeamista pitää usein pyydellä anteeksi. Liharuokaa ottaessa harvemmin tulee pahoiteltua kenellekään valintaansa. Tämä on konteksti, jossa elämme ja toimimme näennäisten valintojen äärellä. Muutos vaatii rakenteiden muuttamista ja se on vaikeampaa.

Ostamalla suomalaisen tuotteen, ostan kuluttajana myös mielenrauhan, koska luotan siihen, että tässä yhteiskunnassa toteutuu oikeudenmukaisuus.

Meillä on tapana suhtautua kaikkeen kotimaiseen tuotantoon niin, että se olisi moraalisesti ja eettisesti tuotettua. Ajattelemme, että ongelmat ja väärinkohtelut kuuluvat köyhempiin maihin; suomalainen ei voi olla eettisesti arveluttavaa. Ostamalla suomalaisen tuotteen, ostan kuluttajana myös mielenrauhan, koska luotan siihen, että tässä yhteiskunnassa toteutuu oikeudenmukaisuus. Tämä pitää varmasti usein paikkansa. Eläintuotannon kohdalla ei. Eläintuotanto hyötyy epäreilusti mielikuvista suomalaisen tuotannon eettisyydestä.

Oikea tarina on tämä: Hedelmöitämme, kasvatamme ja tapamme eläimiä ihmisen nautinnon vuoksi.

Tiedämme yhä enemmän lihantuotannon ja sen kulutuksen riskeistä ja haitoista niin ihmisen hyvinvoinnille kuin planeetallekin. Ihmisen terveyteen liittyvät perustelut sille, miksi lihankulutusta tulisi vähentää tai lopettaa, tuntuvat silti moraalisen vastuun välttelyltä.

Tietokirjailija Yuval Noah Hariri kirjoittaa Sapiens – ihmisen lyhyt historia -teoksessaan tuotantoeläimistä: ”Viime vuosina tietoisuus olosuhteista joissa eläimet elävät ja kuolevat sekä niiden kohtalo saattaa osoittautua ihmiskunnan historian suurimmaksi rikokseksi. Mikäli rikosta mitataan pelkästään olennoille aiheutetun kärsimyksen ja tuskan perusteella, väitettä ei ole vaikea uskoa”.

Kulutamme lihaa ja ylläpidämme tuotantolaitoksia ja kerromme tarinaa lihasta, vaikka oikea tarina on tämä: Hedelmöitämme, kasvatamme ja tapamme eläimiä ihmisen nautinnon vuoksi.

Kauhistelemme videoita Yulinista Kiinasta, jossa koiria kidutetaan ja teurastetaan ravinnoksi ihmisille. Tuomitsemme yhden eläimen väkivaltaisen murhaamisen ruoaksi, kun toisen tappaminen on meistä hyväksyttävää. Olemme sokeita tekopyhyydellemme.

Länsimaisen lihankulutuksen asema on uhattuna, oikeutetusti. Toivoisin, että se olisi nimenomaan moraalikäsityksemme, joka saisi meidät lopettamaan eläinten kasvatuksen tehostetusti tappamista varten. Toki terveyssyytkin kelpaavat – kunhan hulluus lopetetaan.

Eläinoikeusaktivistien salaa kuvaamat videot näyttävät meille todellisuuden, josta emme haluaisi tietää. Tästä kertoo sekin, että usein syytteiden kohteina ovat juuri kuvaajat, eivät tilojen pitäjät.

Maryan Abdulkarim

Kolumnisti on kulttuurin ja median sekatyöläinen, joka aina uudelleen hämmentyy kissanhiekkavalikoiman laajuudesta. Tamperelaistaustainen vapaa kirjoittaja asuu Helsingissä.