Viranomaiset ovat puuttuneet viime vuosina jatkuvasti Esperi Caren hoivakotien vakaviin ongelmiin eri puolilla Suomea.

Ylen laajassa selvityksessä paljastui 14 kaupunkia ja 16 hoivakotia, joissa hoivakoteja valvova viranomainen eli aluehallintovirasto (avi) on edellyttänyt Esperiltä havaitsemiensa epäkohtien korjaamista. Katso lista hoivakodeista jutun lopusta.

Avi on antanut Esperille niin sanottua hallinnollista ohjausta suurimmassa osassa hoivakoteja, joita se on tarkastanut viime vuosina.

Useimmin seurauksena on ollut huomautus tai huomion kiinnittäminen, jotka eivät välttämättä termeinä kuulosta niin vakavilta kuin ovat. Ne tarkoittavat, että jos toimintaa ei paranneta, viranomainen voi käyttää järeämpiä keinoja.

Sellaisia ovat määräys, jota avi voi tehostaa uhkasakolla, tai jopa hoivakodin toiminnan keskeyttäminen. Määräys voi tulla kyseeseen, jos hoivakodissa havaitaan lainvastaisia menettelyjä tai asiakasturvallisuus vaarantuu.

Avi antoi Esperille määräyksen viime vuoden loppupuolella Muuramessa Keski-Suomessa sijaitsevan hoivakoti Paatelan pitkään jatkuneen työntekijöiden riittämättömyyden vuoksi. Päätöstä tehostettiin 70 000 euron uhkasakolla.

Yle uutisoi Paatelan ongelmista laajemmin lauantaina.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira sen sijaan turvautui äskettäin jyrkimpään keinoon, kun se keskeytti väliaikaisesti Esperin Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivakoti Ulrikan toiminnan lukuisten epäkohtien vuoksi.

Valvira voi ottaa hoivakodin epäkohdat tutkittavakseen vakavissa tilanteissa.

Ylen tiedot Esperin hoivakotien ongelmista perustuvat avien tekemiin vuosien 2016–2018 valvontapäätöksiin eri puolilta Suomea.

Esperillä on yrityksen kotisivujen yksikkölistauksen mukaan Suomessa noin 130 vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon keskittyvää hoivakotia.

Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli noin 270 miljoonaa euroa. Suomen emoyhtiö on Esperi Care Holding, joka ei ole maksanut viime vuosina veroja Suomeen. Lue lisää Esperin talousasioista tästä jutusta.

Esperi lupaa nautittavaa arkea, todellisuus joskus ihan muuta

Esperi mainostaa kotisivuillaan ikäihmisten palvelujaan näin: "Esperi hoivakodit ja palvelutalot tarjoavat turvallisen kodin, jossa elämästä kelpaa nauttia ja jossa arki sujuu. Meillä asukas saa juuri niin paljon apua kuin tarvitsee tai haluaa."

Ylen selvityksen perusteella Esperin asiakaslupausten ja todellisuuden välillä on toisinaan ammottava kuilu.

Lähes kaikissa Esperin hoivakodeissa, joiden toimintaan viranomainen on puuttunut, on ollut liian vähän työntekijöitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön minimisuositus hoivakoteihin on 0,5 hoitajaa asukasta kohden.

Puutteita on ollut myös muun muassa lääkkeiden käsittelyssä ja säilytyksessä, johtamistyössä ja lääkehoitoa tekevien työntekijöiden luvissa.

Kymenlaaksossa Haminassa hoivakoti Vehkahovissa koko yksikkö on jopa välillä ollut täysin ilman hoitajaa.

Haminan kaupungin vuonna 2017 Vehkahoviin tekemän seurantakäynnin papereista selvisi, että yksikössä työskenteli paljon sijaisia kuuden tunnin vuoroissa. Monia työntekijöitä irtisanoutui, ja uusien sijaisten jatkuva perehdyttäminen vaikeutti työntekoa.

Aamuvuoron hoitaja lähti yhdeltä ja iltavuoron hoitaja saapui paikalle kahdelta. Hoivakodissa ei siis ollut tuntiin yhtään hoitajaa.

Työvuorolistoja suunniteltiin “haamuhoitajilla”, minkä vuoksi työvuoroja hoidettiin alimitoituksella. Haamuhoitajalla viitataan henkilöön, joka on työvuorolistassa mutta ei todellisuudessa ole saapumassa töihin tai ei edes työskentele kyseisessä paikassa.

Vehkahovissa vakituiset työntekijät olivat voineet yliviivata itselleen sopimattomat vuorot pois työvuorolistasta, eikä näihin vuoroihin välttämättä otettu sijaisia tilalle.

Hoivakodista katosi vahvoja kipulääkkeitä

Haminan kaupungin tarkastuskäynnillä selvisi muitakin vakavia epäkohtia. Vehkahovista oli esimerkiksi kadonnut opioideihin kuuluvia voimakkaita kipulääkkeitä.

Lisäksi hoivakodin seinälle tulostetussa paperissa hoitajia ohjeistettiin niin, että jos asukas putoaa sängystä yöaikaan viiden ja seitsemän välillä, yöpartiota ei soiteta apuun, vaan asukas peitellään lattialle.

Asukas joutuisi odottamaan lattialla aamuvuoroon tulevan hoitajan saapumista.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki keväällä 2018 ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin Vehkahoviin.

Hoivakodin päällikkö oli tällä välin vaihtunut. Uusi vastuuhenkilö kertoi, että vanhusten lattialle jättämisestä oli keskusteltu hoivakodissa ja käytäntö oli lopetettu. Yövuoroon oli lisätty toinen hoitaja.

Esperin mukaan ohjeistus vanhusten jättämisestä lattialle oli tullut Vehkahovin aiemmalta esimieheltä, joka ei enää työskennellyt yksikössä.

– Tällainen käytäntö on yksiselitteisesti kielletty, sanoo Sanna Niskanen, joka työskenteli tuolloin Haminan kaupungin vanhuspalvelujohtajana.

Haminan hoivakotien valvonnasta on vastannut 2019 alusta lähtien Kymenlaakson vanhustenhuoltoa hoitava sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote.

Niskasen mukaan Vehkakodin ongelmat kestivät pari vuotta. Kaupunki otti hoivakodin jatkuvaan tarkkailuun. Vehkahovin piti raportoida Haminalle viikoittain tekemisistään.

Sittemmin tilanne on Vehkahovissa parantunut. Hamina ei kuitenkaan enää itse sijoita sinne vanhuksia, koska Esperi menetti asemansa Haminan vanhushoidossa, kun se hävisi kaupungin järjestämän kilpailutuksen 2016.

Kuuma sisäilma vaaransi asukkaiden terveyden

Yle uutisoi jo lauantaina siitä, että asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperin yksiköissä.

Monet kaupungit ovat jopa keskeyttäneet vanhusten sijoittamisen yhtiön hoivakoteihin väliaikaisesti jatkuvien vakavien ongelmien vuoksi.

Ylen lukemat aluehallintovirastojen valvontapäätökset kertovat karuja esimerkkejä joidenkin Esperin hoivakotien käytännöistä.

Saarijärvellä Keski-Suomessa hoivakoti Paavossa oli huomattavan vähän työntekijöitä. Asukkaiden aamutoimia ei aina saatu valmiiksi aamun aikana. Kesällä asukkaiden terveys oli vaarantunut liian kuuman sisäilman vuoksi, ja osa oli joutunut sairaalaan.

Uudellamaalla Porvoossa hoivakoti Vuokossa oli monenlaisia ongelmia: lääkehoitoon osallistuneilla henkilöillä ei ollut asianmukaisia lupia, osaa työntekijöistä ei ollut terveydenhuollon ammattirekisterissä, hoivakodissa oli likaista ja asukkaita oli kohdeltu kaltoin. Heitä oli jätetty istumaan ruokapöytään ruokailun päätyttyä ja viety sänkyyn makaamaan ilman perusteltua syytä.

Yhdelle asukkaalle oli tehty muistitesti ruotsiksi, vaikka asukkaan äidinkieli on suomi.

Pirkanmaalla Sastamalassa hoivakoti Liekolankodissa lääkekaappien ovia oli jätetty auki, eikä tarkastuksella ollut saatavilla henkilökunnalta vaadittuja lääkelupia.

Sastamalan Hyrkinpuiston hoivakodissa asui puolestaan vammaisia toimiluvan vastaisesti.

Helsingissä Tilkan Hoivapalvelukeskuksessa on havaittu niin ikään lukuisia ongelmia viime vuosien aikana. Voit lukea niistä lisää täältä.

Esperi: Seuraamme hoidon laatua, työvoiman saatavuudessa vaikeuksia

Esperi Care ei maanantaina vastannut Ylen haastattelupyyntöön lukuisista yhteydenotoista huolimatta.

Ylen A-studio on yrittänyt viime viikosta lähtien saada Esperin toimitusjohtajalta Marja Aarnio-Isohannilta haastattelua liittyen yhtiön hoivakotien ongelmiin.

Toistaiseksi hän on kommentoinut asiaa vain sähköpostilla viime viikolla Esperin viestintäpäällikön Tero Valtasen välityksellä.

Aarnio-Isohannin mukaan työvoiman saatavuus on paikoin vaikeaa, mutta Esperi työskentelee sen eteen, että sille työskentelee osaavaa henkilöstöä.

– Valvomme ja seuraamme yksiköidemme hoidon laatua jatkuvasti. Esperissä on erillinen laaturyhmä, joka valvoo toiminnan laatua. Lisäksi toimintamme laatua seuraa ulkopuolinen riippumaton auditoija ja Esperillä on ISO9001:2015 laatusertifikaatti. Palvelu- ja hoivakotien toimintaa ohjaavat toimiluvat, viranomaismääräykset ja tilaajan sopimusehdot. Asiakastyytyväisyyttä seuraamme muun muassa asiakastyytyväisyyskyselyin, Aarnio-Isohanni kirjoitti.

Fakta: Näissä Esperin hoivakodeissa viranomainen havaitsi ongelmia

Hoivapalvelukeskus Tilkka, Helsinki
Hoivakoti Vuokko, Porvoo
Hoivakoti Teerimäki, Hämeenlinna
Hoitokoti Niittykukka, Koski
Hoivakoti Kuninkaanlaakso, Turku
Saga Kaskenniitty ja Kaskenpuisto, Turku
Hoivakoti Edit, Pietarsaari
Hoivakoti Gustav, Vaasa
Liekolakoti, Sastamala
Hoivakoti Paavo, Saarijärvi
Hyrkinpuisto, Sastamala
Hoivakoti Paatela, Muurame
Hoivakoti Teppola, Oulu
Hoivakoti Vehkahovi, Hamina
Vanhan kutomon hoivakoti Pumpuli, Forssa
Hoivakoti Aapo, Nurmijärvi

Täydennetty 18.14. Esperi Caren viestintäpäällikön Ylelle lähettämässä sähköpostissa oli toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohannin kommentit, ei viestintäpäällikön omia kommentteja, kuten sähköpostista olisi saattanut päätellä.

Lue lisää:

Esperi Caren suuren Helsingin hoivakodin ongelmien piti olla selätetty – tuoreet asiakirjat paljastavat, että turvallisuus on hiljattain vaarantunut

Asiakasturvallisuus on vaarantunut useissa Esperi Caren hoivakodeissa – monet kaupungit keskeyttäneet asukkaiden sijoittamisen vakavien ongelmien vuoksi

Hoivaskandaalin keskellä oleva Esperi kasvaa kovaa ja tekee tappiota – Suomeen ei ole maksettu veroja viime vuosina

Kanadan arktisilla alueilla vetäytyvät jäätiköt paljastavat maisemia, joita kukaan ei ole nähnyt 40 000 vuoteen.

Yhdysvaltalaisen Coloradon yliopiston tutkijat ovat keränneet näytteitä jäätikön sulamisen paljastamista kasveista 30 paikassa Baffininsaarella Grönlannin länsipuolella. Tutkimus on julkaistu Nature-tiedejulkaisussa.

Baffininsaaren kesälämpötilat ovat viime vuosikymmeninä kohonneet merkittävästi.

– Arktinen alue lämpenee kahdesta kolmeen kertaa nopeammin kuin muut alueet maapallolla. Niinpä jäätiköt reagoivat lämpenemiseen nopeammin, sanoo yksi tutkimusryhmän johtajista Simon Pendleton.

Vastaavanlaista tutkimusta on tehty samanaikaisesti esimerkiksi Grönlannissa.

Coloradon yliopiston ryhmä keräsi elokuussa 48 jään säilömää kasvinäytettä ja määritteli löytämiensä kasvien iän radiohiiliajoitukseksi kutsutulla menetelmällä. Jää oli toiminut luonnonmukaisena pakastimena kasveille. Sammalet ja jäkälät olivat pysyneet vuosituhansien ajan alkuperäisillä kasvupaikoillaan.

Laboratoriotutkimukset paljastivat, että kerätyt kasvinäytteet olivat olleet yhtäjaksoisesti jään peittämiä 40 000 vuoden ajan.

– Luonto on kolmen miljardin vuoden ajan sopeutunut ilmaston muutoksiin. Jäätiköillä ei tällaista selviytymisstrategiaa ole, kuvailee tutkija Gifford Miller.

Jäätikkö on lämpötilamuutosten luotettava mittari

Jäätiköt reagoivat välittömästi kesälämpötiloihin. Kun kesät lämpenevät, jäätiköt vetäytyvät. Ja päinvastoin – kun kesät kylmenevät, jäätiköt etenevät.

– Jäätiköt ovat yksi luotettavimmista mittareista kesälämpötolojen muutosten selvittämisessä, Miller sanoo.

Tutkijat vertaisivat löydöksiään Baffininsaaren ja Grönlannin ikijäästä kerättyyn lämpötiladataan. Tutkimus päättelee, että viimeksi kulunut vuosisata on alueella ollut lämpimin 115 000 vuoteen.

– Lämpenemisen valtavuus on niin suuri, että kaikki sulaa nyt kaikkialla, sanoo Simon Pendleton.

Tutkijat päättelevät, että Baffininsaari vapautuu jäästä kokonaan lähivuosisatojen aikana.

Lue myös:

Meteorologi Kerttu kotakorpi on huolissaan sään ääri-ilmiöistä: "Ilmastonmuutos ei ole mielipideasia"

Neljä edellistä vuotta ovat olleet mittaushistorian kuumimmat

Pohjoissavolaisen Siilinjärven keskustassa sijaitseva liikerakennus on aiheuttanut runsaasti harmia omistajilleen lyhyessä ajassa. Vuonna 2013 valmistuneessa rakennuksessa on jo ensimmäinen putkiremontti takana. Käyttövesiputkien materiaali vaihtui kuparista komposiittiin (Uutis-Jousi).

– Ensimmäinen vesivuoto kiertovesiputkessa ilmeni noin neljä vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen. Pistesyöpymä korjattiin, mutta muutaman kuukauden jälkeen tuli uusi vuoto, kertoo Jorma Laakso, joka on yksi rakennuksen omistajista.

Rakennuksessa toimii kuntosali ja yksityinen terveysasema. Kolmannen vuototapauksen jälkeen omistajien piti alkaa miettiä, missä on vika.

– Kyllä se rupesi herättämään ihmetystä, että miten se on mahdollista. On ihan käsittämätöntä, että noin lyhyessä ajassa tulee vuoto uuteen rakennukseen, Laakso sanoo.

Tampereella putkikiista menee oikeuteen

Laakso ei ole ihmetyksensä kanssa yksin. Kuparisten käyttövesiputkien ennenaikaisia syöpymisiä 2000-luvulla rakennetuissa taloissa on ilmennyt eri puolilla Suomea.

MTV uutisoi kupariputkien syöpymisistä Keski-Uudellamaalla jo vuonna 2008.

Suomen Vesilaitosyhdistyksen mukaan tapauksia on viime vuosina ollut muun muassa Ruskossa, Äänekoskella ja Alajärvellä.

Lohjalla rakennusvalvonta ei suosittele kupariputkien käyttöä vedessä olevien ominaisuuksien takia.

Tampereella on puolestaan keväällä oikeuskäsittely, jonka lopputulos kiinnostaa varmasti monia putkiongelmista kärsineitä. Neljä asunto-osakeyhtiötä vaatii vesilaitokselta korvauksia yhteensä 1,7 miljoonaa euroa.

Taloyhtiöiden mielestä putkien syöpyminen johtuu vedestä. Yhtiöt vetoavat asiantuntijalausuntoihin.

Osa asukkaista juo pullovettä, koska usko hanaveteen on mennyt.

Tampereen Vesi kiistää olevansa vastuussa putkivuodoista. Vesilaitoksen mukaan sen toimittama vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset.

Vuokratalosäätiö odottaa oikeudenkäynnin tulosta

Tampereen Haapalinnassa syöpymisiä on ollut yhteensä yli kymmenessä talossa. Talot on pääosin rakennettu 2000-luvun alkuvuosina, ja vuodot alkoivat muutama vuosi rakentamisen jälkeen.

Yhdessä taloyhtiössä on voinut olla kymmeniä vuotoja. Talot sijaitsevat aivan Hyhkyn pohjavesilaitoksen naapurissa. Rakennukset ovat eri rakennusyhtiöiden rakentamia, ja niissä on useamman kuin yhden valmistajan putkia.

Haapalinnassa yhtiöt ovat vaihtaneet kuparisia käyttövesiputkia komposiittiputkiin. Näin tekee parhaillaan esimerkiksi Tampereen kaupungin omistama vuokratalosäätiö VTS-kodit. Säätiö ei ole mukana oikeusjutussa, mutta aikoo arvioida tilannetta sen jälkeen. Sekä VTS-kodit että Tampereen Vesi liikelaitos kuuluvat Tampereen kaupunkikonserniin.

Tampereen rakennusvalvonta ei ole antanut putkimateriaaleja koskevia suosituksia Haapalinnan syöpymistapausten vuoksi.

Nurmijärvellä korvausvaatimuksia rakennusyhtiölle

Nurmijärven Klaukkalassa sijaitsevan asunto-osakeyhtiön tarina toistaa samaa kaavaa. Yhtiön kolmen talon kuparisista käyttövesiputkista on tullut emmentaalia noin kymmenessä vuodessa (Nurmijärven Uutiset).

Yhtiö on reklamoinut vuodoista rakennusyhtiölle, joka on kuitenkin kieltäytynyt korvaamasta putkiremonttia.

Ylen tietojen mukaan asunto-osakeyhtiö on viemässä kiistaa oikeuteen. Asukkaat kääntyivät korvausvaatimuksineen rakennusyhtiön puoleen, koska veden laatu täytti asetuksen vaatimukset.

Tapauksia yhdistää pohjavedessä esiintyvä pii

Aukotonta selitystä kupariputkien ennenaikaiselle syöpymiselle ei ole. Asiantuntijoiden mukaan ilmiötä on tutkittu liian vähän. Asiantuntijat korostavat, että veden syövyttävyys on monen tekijän summa.

Tapausselvitysten perusteella äkkisyöpymisillä on kuitenkin yhteinen nimittäjä: pohjavedessä esiintyvä pii.

Eurofins Expert Services Oy:n eli entisen VTT Expert Services Oy:n erityisasiantuntija Tapio Klasila kertoo, että heiltä on viime vuosina tilattu selvityksiä sadoista kupariputkista kymmeniltä eri asuinalueilta. Ennätysvuonna yksittäisiä putkia on tutkittu noin 200.

Klasilan mukaan lähes poikkeuksetta kyse on samasta ilmiöstä.

– Näissä tapauksissa juurisyy on kuparin oksidikerroksen puutteellisuus. Tilalle on muodostunut piipitoinen kerros, joka ei hauraana kestä esimerkiksi kuparin lämpölaajenemisia tai partikkelien liikkeitä putkessa. Piipitoisen kerroksen vaurioituminen paljastaa puhdasta kuparia, joka alkaa syöpyä paikallisesti hyvin nopeasti, Klasila sanoo.

Piipitoisen kerroksen on oletettu olevan silikaattia, joka on piitä sisältävä kemiallinen yhdiste. Suurin mysteeri on se, miksi piipitoinen kerros syrjäyttää kuparin oksidikerroksen pääosin 2000-luvulla rakennetuissa taloissa. Piitä on yleisesti Suomen pohjavesissä.

– Se tiedetään, että pii tulee vedestä, mutta ei sitä, miksi se ei ole aikaisemmin ollut ongelma, Klasila sanoo.

Klasilan mielestä ilmiön perinpohjainen selvittäminen vaatisi nykyistä laajempia tutkimuksia.

Klasila katsoo, että määräyksiä olisi syytä täsmentää, koska ongelmia ilmenee, vaikka putkimateriaalit vastaavat standardeja ja vesi on asetuksen mukaista.

– Perustutkimusta tarvittaisiin myös määräysten muuttamisen tueksi, Klasila sanoo.

Asetuksessa ei suositusta piin pitoisuudelle

Talousvesiasetuksessa ei ole lainkaan mainintaa piistä toisin kuin esimerkiksi kloridista, vaikka tehtyjen selvitysten perusteella piin tiedetään olevan yhteydessä pistesyöpymiin.

Asetuksen mukaan vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi veden kloridipitoisuuden pitäisi olla alle 25 mg/l.

Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan esimerkiksi Tampereen Hyhkyn vedenottamon kloridipitoisuudet ovat viime vuosina olleet 21–26 mg/l.

Piidioksidin määrä Hyhkyssä on ollut 18–20 mg/l. Lukema on sama kuin esimerkiksi Tampereen itäosassa Messukylässä, josta ei ole tietoa samantyyppisistä kupariputkien syöpymisistä.

Ely-keskuksen mukaan Hyhkyn ja Messukylän vedenottamoiden kloridi- ja piidioksidipitoisuudet ovat normaaleja kaupunkialueilla oleville pohjavesialueille.

Vesilaitokset aloittavat yhteisen selvityksen

Lisätietoa ilmiöstä voi tuoda juuri alkamassa oleva Vesilaitosyhdistyksen projekti. Siinä on mukana useita vesihuoltolaitoksia.

Tarkoitus on kiinnittää huomiota muun muassa piipitoisten yhdisteiden eli silikaattien merkitykseen.

– Silikaatin merkityksestä kupariputkien syöpymisessä tai silikaatin esiintymisestä talousvesissä on vain vähän tietoa. Koska talousvedessä olevalla silikaatilla ei ole vaikutusta ihmisten terveyteen, sille ei ole asetettu pitoisuusrajaa talousvedessä, eikä sitä siksi ole tarpeen seurata, sanoo Vesilaitosyhdistyksen vesiasiain päällikkö Riina Liikanen.

Tuloksia on luvassa runsaan kahden vuoden kuluttua.

– Ilmiö on monitahoinen, eikä siihen todennäköisesti löydy yhtä yksittäistä selittäjää tässäkään tutkimuksessa, Liikanen sanoo.

Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä kertoo, että yhdistys ei ole paneutunut Tampereella edessä olevaan oikeudenkäyntiin eikä Tampereen Vesi ole varsinaisesti lähestynyt yhdistystä asialla.

Seppälä arvioi, että vesilaitosta on todennäköisesti vaikea osoittaa vastuulliseksi syöpymisistä, koska talousvesi on täyttänyt laatuvaatimukset ja suositukset.

– Toki tulevan oikeudenkäynnin lopputulos on kiinnostava myös muiden vesilaitosten näkökulmasta, joskin kaikki tapaukset voivat olla yksilöllisiä myös syntymekanismiltaan, Seppälä sanoo.

Siilinjärvellä eri käsityksiä ilmiön laajuudesta

Jorma Laakso ja muut siilinjärveläisen liikerakennuksen omistajat vaihtoivat kupariset kiertovesiputket komposiittiputkiin omalla kustannuksella.

He epäilivät mahdollisuuksiaan voittaa korvauskiistaa, koska putket olivat standardin mukaiset ja myös Siilinjärvellä vesi täyttää talousvesiasetuksen vaatimukset.

Siilinjärven rakennusvalvonnassa on kyseisen tapauksen lisäksi tieto parista muusta vastaavasta. Rakennusvalvonnan mukaan Siilinjärvellä ei ole perusteita antaa suositusta kupariputkien käytön lopettamiseksi.

Laakso on puolestaan kuullut muilta paikallisilta ammattilaisilta, että ongelma on Siilinjärvellä yleinen ja syöpymiä on paljon.

– Tämä tieto on tullut niin sanotusti puskaradion kautta, mutta sellaisilta henkilöiltä, jotka tekevät kiinteistöhuoltoa ja teknistä huoltoa. Heidän kanssaan olen jutellut, ja heiltä on tullut tällaisia kommentteja, Laakso sanoo.

Laakso haluaa kertoa asiasta julkisuudessa, jotta tuleville rakentajille ei tulisi samoja ongelmia.

Lue lisää:

Tampere tahtoo rakentaa himoittuja kerrostaloja järven päälle – jääkauden oikut uhkaavat estää suunnitelman Jatkuvat putkirikot veivät uskon hanaveteen Tampereen Haapalinnassa – ”Kannan juomavedet marketeista"

Hyvinvointivalmentaja Anni Sirviö, 40, kärsi vuosikausia vaikeista vatsavaivoista ja paino jojoili. Hän kertoo syöneensä ravintosuositusten mukaisesti ja testanneensa useita eri ruokavalioita tilanteen parantamiseksi. Kolme vuotta sitten Sirviö kokeili ketogeenistä ruokavaliota ja vannoo olevansa nyt elämänsä kunnossa.

– Vasta ketogeenisellä koin suolisto-oireideni pysyvästi parantuneen, painon kanssa jojoilu loppui, energia lisääntyi ja unenlaatu parani, sanoo Australiassa asuva Sirviö sähköpostitse haastattelussa.

Sirviö on yrittäjä ja hyvinvointivalmentaja. Hän vetää päätyönään Keto Kickstart-verkkovalmennusta, jossa syödään ketogeenisen ruokavalion mukaan. Hän on yrittäjänä järjestänyt ruokavalioon perustuvia verkkovalmennuksia jo yli vuoden ja osallistujia on noin 4 000.

Mikä ketogeeninen ruokavalio sitten on? Se on erittäin vähähiilihydraattinen, korkearasvainen ja maltillisesti proteiinia sisältävä ruokavalio, selittää Sirviö. Sen ideana on antaa keholle mahdollisuus käyttää rasvaa polttoaineena glukoosin sijaan. Tämän kaiken tarkoituksena on johtaa elimistö ketoosiin.

Ketoosissa rasvojen aineenvaihdunnan sivutuotteena muodustuu ketoaineita, joita aivot käyttävät energiana.

Ketogeeninen ruokavalio ei ole uusi ilmiö. Se aiheutti laajaa innostusta 2000-luvun alkupuolella Atkinsin dieetin rantauduttua Suomeen.Yhteisenä nimikkeenä vähän tai ei ollenkaan hiilihydraatteja sisältäville ruokavalioille on karppaus. Ketogeenista dieettiä voi siis pitää karppauksen yhtenä alalajina. Karppaus villitsi suomalaisia etenkin 2010-luvun alussa.

Vähähiilihydraattiset ruokavaliot vaikuttavat tekevän uutta tulemista hiljaiselon jälkeen, arvioi laillistettu ravitsemusterapeutti, Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Reija Männikkö.

Hänen mukaansa tietyt ruokatrendit ponnahtavat pintaan tasaisin väliajoin ja ikäänkuin kiertävät muodikkaina.

– Maidottomuus ja gluteenittomuus ovat teemoja, jotka näkyvät vastaanotollani. Myös lisäaineettomuus ja luonnonmukainen ruokavalio ovat suosittuja, ja ovat olleet sitä jo jonkin aikaa, sanoo Männikkö.

Sirviö puolestaan uskoo ketogeenisen ruokavalion nousevan tulevaisuudessa ruokavaliotrendien aallonharjalle.

– Ketogeeninen ruokavalio oli vuoden 2018 haetuin ruokavalio Googlesta ja talouslehti Forbes ennusti suosion vain kasvavan vuonna 2019, sanoo Anni Sirviö.

Moni luulee voivansa mässäillä kovaa rasvaa

Ketogeeniseen ruokavalioon kuuluvat kasvikset, vihannekset, täysirasvaiset maitotuotteet ja rasvaiset proteiinin lähteet, useimmat pähkinät ja siemenet. Esimerkiksi viljat, sokeri, hedelmät ja marjat ovat ruokavaliossa pannassa.

Helsingin yliopiston Lihavuustutkimusyksikön professorin Kirsi Pietiläisen mukaan ketogeeninen dieetti voi toimia lyhytaikaisesti esimerkiksi silloin kun ihminen haluaa laihtua. Hänen mukaansa moni sitä kokeileva luulee kuitenkin voivansa mässäillä kovaa rasvaa, vaikkapa voita ja pekonia, kuinka paljon tahansa.

– Sehän on tutkimusten perusteella ihan varmuudella sydänterveydelle haitallista, hän muistuttaa.

Ruokavalion ongelmana nähdään myös se, että se ei ole riittävän monipuolinen. Kuituja, vitamiineja ja kivennäisiä tulee liian vähän, sanoo Männikkö.

Sirviön mukaan ketogeeninen ei ole pelkkää lihansyöntiä, vaan monipuolinen ruokavalio.

– Jos sitä verrataan perinteiseen länsimaalaiseen ruokavalioon, niin moni jopa vähentää lihansyöntiä ketogeenisellä ruokavaliolla, koska se sisältää vain maltillisesti proteiinia. Itse painotan valmennuksessa vihannesten ja kasvisten tärkeyttä, monipuolisesti syömistä ja myös eettisesti tuotettujen eläinkunnan tuotteiden hankkimista, Sirviö sanoo.

Verensokeriarvot paranevat?

Tutkimuksissa ketogeenisessä ruokavaliossa on havaittu hyötyjä, mutta myös ongelmia. Pitkällä aikavälillä se ei ole laihduttajalle yhtään parempi vaihtoehto kuin muutkaan dieetit, sanoo ravitsemusterapeutti Reija Männikkö.

Professori Kirsi Pietiläisen tekemän tutkimuksen perusteella dieetti oli hyödyllinen ihmisille, joilla on rasvamaksa. Rasvan määrä väheni selvästi ja tuloksia näkyi muutamassa viikossa dieetin aloittamisen jälkeen.

– Tutkimus oli toteutettu niin, että rasva ja proteiinit olivat hyvälaatuisia, eli pähkinöitä, öljyjä oli valtava määrä, muistuttaa Pietiläinen.

Reija Männikön mukaan diabetesjärjestöissä on kansainvälisesti hieman myönnytty siihen suuntaan, että jonkinasteinen hiilihydraattien vähentäminen voi toimia 2-tyypin diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

– Tyypin 2 diabetesta sairastavan verensokeriarvot varmasti parantuvat, kun elimistö ei saa hiilihydraatteja mistään, sanoo Lihavuustutkimusyksikön professori Kirsi Pietiläinen.

Hänen mukaansa ketogeenistä ruokavaliota kokeilevan diabeetikon pitäisi tällaisessa tapauksessa olla erityisen tarkkana sen suhteen, että rasvan laatu on varmasti hyvää.

– Terve ihminen pystyy kehollaan leikkimään aika paljon, mutta jos on perussairaus niin pitää olla paljon varovaisempi, sanoo Kirsi Pietiläinen.

Hyvinvointivalmentaja Anni Sirviön mukaan parhaimmat hyödyt saa ruokavaliosta vasta, kun keho on kunnolla adaptoitunut ja se saattaa kestää henkilöstä riippuen 4-6 viikkoa tai jopa kuukausia.

– Monilla ei ketogeeniselle ryhtyessä ole päätavoitteena laihtuminen, vaan se tulee siinä ikäänkuin sivutuotteena kun keho pääsee tulehduksista eroon ja tasapainottuu.

Käypä hoito -suosituksen mukaan ketogeenistä ruokavaliota voi hyödyntää vaikean epilepsian hoidossa lapsilla.

Ruoka aiheuttaa suuria tunteita

Ruokaan suhtaudutaan vahvalla tunnelatauksella ja se näkyy esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käytävissä keskusteluissa.

Anni Sirviö sanoo, että ei pidä erilaisten ruokavalioiden välille asetetusta vastakkainasettelusta. Hänen mukaansa jokaisella on vapaus valita itse, mitä syö ja kokeilla eri vaihtoehtoja.

– Kun syöt sipsejä, karkkia, limua, energiajuomia, eineksiä, pizzaa ja ranskalaisia, kukaan ei reagoi ruokavalioosi tai valintoihisi millään tavalla. Kun alat syömään runsaasti kasviksia, hyviä sekä elimistölle tärkeitä rasvoja ja maltillisesti laadukkaita proteiinin lähteitä, niin monet sekoavat ja alkavat kritisoimaan valintojasi, hän sanoo.

Ravitsemusterapeutti Reija Männikkö ei suoralta kädeltä tyrmää ketogeenistä ruokavaliota, mutta muistuttaa myös muista vaihtoehdoista.

– Ruokaan on viime vuosina tullut tietynlainen ideologisuus mukaan. Väärän mielipiteen omaava ihminen saatetaan estää osallistumasta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun. Itse toivoisin avointa keskustelua.

Professori Pietiläinen puolestaan uskoo, että ruokavalioiden vetovoima on siinä, että ne kertovat ihmiselle tarkkaan, mitä saa syödä ja mitä ei.

– Jotenkin se tasapaksu, tavallinen ja terveellinen ravitsemus ei enää oikein kuulosta miltään, Kirsi Pietiläinen sanoo.

Lue myös:

Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista

Hiilihydraatit lihottavat, makeutusaineet ovat vaarallisia, illalla ei kannata syödä paljon: Asiantuntijat purkavat kahdeksan sitkeää terveysmyyttiä

Lääkärit suosittelivat karppausta 2-vuotiaalle – auttoi vaikeahoitoiseen epilepsiaan

Nuorison talvipukeutumiseen – tai oikeastaan talvipukeutumattomuuteen – liittyvät trendit ovat kauhistuttaneet keski-ikäistä ja vanhempaa väestöä vuosikymmenien ajan.

1970–1980-luvulla nuoriso käytti niin tiukkoja pillifarkkuja, että ne piti vetää kosteina jalkaan. Silloin ei ollut joustavia stretchfarkkuja vaan kangas oli jäykkää, minkä vuoksi oli yleistä vetää housut jalkaan sängyllä maaten.

Ensin farkut pestiin kuumassa vedessä, jotta ne kutistuivat sopivan pieniksi. Jotkut käyttivät vetoketjun kiinnivetoon hohtimia. Silloin sormiin ei sattunut niin paljon.

Poikia varoiteltiin kivesten jäätymisestä ja tyttöjä virtsatietulehduksista. Farkut saattoivatkin jäätyä talvella jalkaan, jos ne olivat ulos lähtiessä liian märät.

1980–90-luvuilla nuoret kulkivat kovissakin pakkasissa ilman pipoa. Vanhempi väki pelotteli, että aivot jäätyvät. Tämä trendi on jatkunut miedompana näihin päiviin asti, mutta toisaalta muodissa ovat olleet myös muhkeat pipot.

Mulla on melkein aina nilkat paljaana. Tänään ei ole, koska meillä on luistelua. Yläkoulua käyvä tyttö

Talvella 2019 viiden nuoren tytön porukka viettää välituntia Kotkan keskuskoulun pihalla. Pakkasta on 10 astetta. Osalla tytöistä päät ovat paljaat. Heitä palelee, mutta ulkonäkö on tärkeä.

– Pipon käyttäminen riippuu siitä, millainen se on. Lapaset otamme ottaa mukaan kouluun, jos äiti käskee. Saatamme silti laittaa ne reppuun piiloon, tytöt kertovat.

Tyttöjen mukaan vanhemmat ja opettajat sanovat usein, että pitää pukeutua lämpimästi. Ja ettei kylmä ei tee nilkoille hyvää. Nyt tytöillä on lämpimät sukat jalassa eikä nilkkoja näy. Se kuitenkin hämää.

– Mulla on melkein aina nilkat paljaana. Tänään ei ole, koska meillä on luistelua, yksi tytöistä sanoo.

Viime vuosina paljaat nilkat ovat olleet takuuvarma keski-ikäisten ja median kauhistelun kohde. Päätimme ottaa selvää, millaisia ja kuinka yleisiä puutteellisen pukeutumisen aiheuttamat terveyshaitat ovat.

Ilman pipoa – jäätyvätkö aivot?

Kun pää on paljas, ensimmäisenä paleltumisvaarassa ovat korvat, posket ja nenä.

– Korvalehdet ovat varmaankin ne arimmat osat. Paljas iho on iso riski varsinkin silloin, jos on vähän viimaa, sanoo pakkasen aiheuttamien haittojen hallintaan perehtynyt Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissanen.

Ilman pipoa liikkuessa kehosta myös haihtuu lämpöä pään kautta. Silloin elimistökin jäähtyy ja voi kylmettyä. Sormissa verisuonet supistuvat kylmän vaikutuksesta ja estävät näin lämmön luovutusta, mutta pää ei toimi niin.

– Pään verisuonet eivät supistu samalla tavalla. Kylmä olo on silloin kokonaisvaltaisempi kuin esimerkiksi sormien altistuessa kylmälle, kertoo Rissanen.

Aivojen jäätymistä ei silti tarvitse pelätä. Rissasen mukaan se ei ole kovillakaan pakkasilla mahdollista normaalisti ulkoillessa.

– Eivät ne kovin herkästi jäädy. Jäätymiseen vaaditaan hypotermia, jolloin elimistön lämpötilan on laskettava alle 35 asteen.

Keho ja aivot alkavat jäähtyä pakkasessa, jos lihakset eivät tee pitkään aikaan töitä. Sellainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi veden varaan joutuessa tai silloin, jos saa sairauskohtauksen ja joutuu olemaan pitkiä aikoja kylmässä. Tai vaikkapa sammuu hankeen.

Tiukoissa pillifarkuissa pakkasella – kuolevatko siittiöt?

Kerrospukeutumisen idea on vaatteiden väliin jäävä ilmakerros, joka lisää lämmöneristystä.

Pillifarkkujen ongelma pakkasella on, ettei niiden alle välttämättä mahdu muita vaatekerroksia. Silloin myös eristävä ilmakerros jää pois.

– Jos farkut ovat kovin tiukat, lämmittävä verikään ei pääse jalkoihin ja verenkierron heikentyminen voi aiheuttaa ongelmia, sanoo Rissanen.

Jos farkut vetää vielä jalkaan kosteina, koko keho voi alkaa jäähtyä. Jalat voivat Rissasen mukaan periaatteessa paleltua kauttaaltaan. Hän toivoo, ettei tällainen muoti palaa takaisin.

– Se on sama kuin hyppäisi avantoon ja lähtisi sen jälkeen liikkeelle märissä vaatteissa. Lihakset lämmittävät liikkuessa jonkun verran, mutta jonkinlaisia ongelmia on todennäköisesti odotettavissa.

Istuminen kylmällä penkillä voi altistaa naisen virtsatietulehdukselle, mutta miehillä kivekset eivät kovin helposti kylmää säikähdä. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Jan Appelberg sanoo, ettei ole koskaan kuullut siittiöiden kuolleen kivesten paleltumavamman vuoksi. Liiasta lämmöstä kivekset eivät sen sijaan tykkää.

– Kivekset roikkuvat kehon ulkopuolella, koska siittiöt eivät siedä 37 asteen lämpötilaa. Liian paksusti pukeutuneilla metsureilla on esiintynytkin siittiöiden tuotannon heikentymistä, Appelberg toteaa.

Jos veri ei pääse kiertämään, siittiötuotantoon voi tulla ongelmia. Jan Appelberg

Tiukat farkut ovat kivesten kauhu.

– Kivesten verisuonet kulkevat aika pinnassa. Jos veri ei pääse kiertämään, siittiötuotantoon voi tulla ongelmia, Appelberg toteaa.

Kylmälle altistuminen voi aiheuttaa myös eturauhastulehduksen. TTL:n erikoistutkijan Sirkka Rissasen mukaan myös sukuelinten kylmältä suojaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota etenkin urheillessa ulkona.

– Tuulenpitävät alusvaatteet ovat tärkeät silloin, kun päällysvaatteet ovat ohuet. Jos hiihtäjä tai juoksija pukeutuu väärin, viima voi jäähdyttää sukuelimiä, Rissanen toteaa.

Ilman hanskoja ja nilkat paljaana – kuinka moni oikeasti paleltuu?

Haastattelemiemme neljän kouluterveydenhoitajan mukaan oppilaat tulevat näyttämään paleltumavammoja vastaanotoille melko harvoin, pari-kolme kertaa vuodessa.

Terveydenhoitajat ovat havainneet, että etenkin tytöt kulkevat monesti kesälenkkareissa tai tennareissa ja lyhytvartisissa sukissa. Paleltumisiin tällainen pukeutumistyyli on terveydenhoitajien mukaan johtanut vain kovimmilla pakkasilla.

– En ole itse hoitanut yhtään paleltumavammaa, vaikka kouluun voidaan tulla melkein puolialasti. Tosin minulla asiakaskunta on enimmäkseen työhaalareihin ja turvakenkiin pukeutuneita poikia, sanoo terveydenhoitaja Tuula Levänen Kouvolan seudun ammattiopistosta.

Toisella tytöistä oli nilkka paleltunut, toisella farkuissa polvien kohdalla reiät ja polvissa paleltumat. Pakkasta oli 25 astetta. Mia Nyström

Kouluterveydenhoitaja Mia Nyström Naukion yhtenäiskoulusta Kouvolasta kertoo hoitaneensa tänä talvena kaksi paleltumavammaa teini-ikäisiltä. Hänen vastaanotollaan käy päivittäin 10-15 koululaista päivässä.

– Toisella tytöistä oli nilkka paleltunut, sen ympäri kiersi punainen rengas. Toisen tytön farkuissa oli polvien kohdalla reiät ja siinä kohtaa paleltumat. Molemmissa tapauksissa pakkasta oli 25 astetta, Nyström kertoo.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissanen sanoo, että sormien ja varpaiden paleltumisriski alkaa lisääntyä selvästi 15 pakkasasteessa. Ensimmäinen merkki on sormien tunnottomuus. Se alkaa, kun ihon lämpö laskee alle seitsemän asteen. Nilkkojen paljaana pitäminen puolestaan altistaa akillesjänteen tulehdukselle.

– Jos on märät sukat, kengät tai käsineet, voi tulla paleltumia. Kosteuden ja kylmän yhteisvaikutus lisää riskiä. Akillesjänne taas on kylmänarka, ja sen rasittaminen voi pahentaa tulehdusta.

Jos sormensa tai varpaansa palelluttaa pahoin, palautuminen voi Rissasen mukaan kestää jopa vuosia. Toipumisaika riippuu kudosvaurion syvyydestä. Farkkujen tapaan myös kenkiin olisi hyvä jäädä pakkasilla ilmatilaa.

– Kengät eivät saisi olla liian pienet tai puristavat. Pakkasen vaikutus korostuu, kun paino on jalkojen päällä ja kylmää tulee myös kengänpohjien kautta.

Minkä kehonosan altistuminen pakkaselle on haitallisinta terveydelle?

– Varmaankin se, jos lähtee ulos märissä vaatteissa. Toisiksi haitallisimpana pidän ilman pipoa liikkumista. Vaarattominta näistä on mielestäni nilkat paljaana ja ilman käsineitä kulkeminen, jos käsiä pitää välillä takintaskussa, sanoo TTL:n erikoistutkija Sirkka Rissanen.

Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni irtisanoutuu tehtävästään, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

– Tässä tilanteessa näen oikeaksi ratkaisuksi irtisanoutua. Pääpaino on työssäni ollut kasvussa ja kannattavuudessa, ja henkilöstöasiat ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Tästä kärsii nyt koko yritys ja kaikki sen työntekijät. Olen erittäin pahoillani siitä, ja kannan vastuuni tästä virheestäni, toteaa Aarnio-Isohanni tiedotteessa.

Isohanni sanoo olevansa myös surullinen henkilöstön puolesta, sillä hänen mielestään Esperi Carella on paljon työhönsä suurella sydämellä suhtautuvia työntekijöitä, joita kohtaan keskustelu huonosta hoivasta tuntuu ikävältä.

Esperi Caren hoivakodeissa paljastuneet epäkohdat ovat olleet mediassa runsaasti esillä viime päivinä. Perjantaina Valvira ilmoitti keskeyttävänsä yhtiön hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa, kun yhden asiakkaan epäiltiin kuolleen hoitovirheen takia.

Aarnio-Isohanni sanoo, että väitettyä kuolemantapausta on selvitetty perin pohjin, eikä yrityksen selvityksen pohjalta ole löytynyt raporttia tai pyydettyä selvitystä kuolemantapauksesta.

– Lähtöni yhteydessä haluan sanoa tämän, Aarnio-Isohanni sanoo.

Aarnio-Isohanni aloitti Esperi Caren toimitusjohtajana vuonna 2003.

Esperi Caren hallituksen puheenjohtaja Harri-Pekka Kaukonen sanoo tiedotteessa olevansa pahoillaan siitä, että henkilöstön viestejä Esperin ongelmista ei ole otettu tarpeeksi vakavasti. Kaukonen painottaa, että konsernissa on ryhdytty lukuisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Hän kertoo, että kaikki uutisissa olleet vakavat syytökset tullaan perinpohjaisesti selvittämään.

Lue lisää:

Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa

Vanhustenhoidossa paljastuneet puutteet aiheuttavat Kristiinankaupungissa hämmennystä ja pettymystä – "Meitä on kalvanut epäilys"

Hoivaskandaalin keskellä oleva Esperi kasvaa kovaa ja tekee tappiota – Suomeen ei ole maksettu veroja viime vuosina

Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Julkinen keskustelu vanhushoivan tilasta on viime päivinä keskittynyt Esperi Caren laiminlyönteihin. Ylen selvityksessä paljastuu, että Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa.

Pääsyynä ongelmiin on se, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän.

Aluehallintovirastojen (avi) tarkastuksissa on viime vuosina paljastunut epäkohtia ympäri maata. Vuosien 2016-2018 välisenä aikana Attendon hoivakodeista tehtiin yhteensä 16 aluehallintovirastojen valvontapäätöstä, joissa viranomaiset ovat vaatineet yhtiötä korjaamaan havaitsemiaan epäkohtia.

Osassa tapauksista ongelmat ovat jatkuneet vuosikausia. Päätöksiä on tehty kaikkiaan 11:ssä kaupungissa, ja 13:ssa hoivakodissa. Voit katsoa listan hoivakodeista tämän jutun lopusta.

Kahdessa tapauksessa avi on antanut määräyksen toiminnan muuttamisesta. Jos toiminnan keskeyttämistä tai lupien viemistä ei lasketa lukuun, määräys on raskain toimenpide avin arsenaalissa.

Espoolla riittää valvottavaa

Attendon toiminta on ollut viime vuosina suurennuslasin alla etenkin Espoossa. Kaupunki on joutunut sakottamaan Attendon hoivakoteja useaan otteeseen toistuvista sopimusrikkomuksista vuodesta 2015 lähtien.

Espoo on tottunut käyttämään yksityisiä hoivapalveluita. Kaupungin vanhusten palveluiden johtajan Matti Lyytikäisen mukaan peräti 75% kaupungin hoivasta ostetaan yksityisiltä. Kaupunki on myös Lyytikäisen mukaan trimmannut valvontakoneistonsa kuntoon vuosien varrella.

Tästä huolimatta ongelmia on riittänyt.

Kaupunki on rajoittanut vanhusten ohjausta kolmeen Attendon hoivakotiin: Harmaaniittyyn vuonna 2018, Mikevan Helmeen (nykyään Attendon Helmi) vuonna 2017 ja Laaksolahteen vuonna 2016.

Laaksolahden ja Harmaaniityn tapauksissa syynä oli hoitajapula. Mikevan Helmen tapauksessa syynä olivat asiakaspalautteet, huono hygienia sekä lääkehoidon ongelmat.

Lopulta kaupunki purki Mikevan Helmen sopimuksen marraskuussa 2017, kun hoivakodin asioita ei saatu järjestykseen. Attendo oli ilmoittanut ostavansa Mikevan hoivakodit aiemmin saman vuoden toukokuussa.

Ylen tietojen mukaan erilaisia epäkohtia on havaittu myös Attendo Vuoripirtissä ja Olarinpuistossa.

Pitkäaikaisimmat ongelmat on kuitenkin koettu Attendon Laaksolahden hoivakodissa.

Osa vanhuksista selkeästi aliravittuja

Kaupungin ja avin tekemät tarkastus- ja valvonta-asiakirjat kertovat omaa karua kieltään Attendo Laaksolahden ongelmista.

Hoivakotia on tarkkailtu tiiviisti vuodesta 2016 lähtien. Tuolloin avin tarkastuskäynnillä paljastui, että hoivakodin asukkaiden ravitsemusta ei ollut seurattu asianmukaisesti.

Hoivakodissa oli kaikkiaan 17 vanhusta, joiden painoindeksi oli niin alhainen, että ennenaikaisen kuoleman riski oli avin mukaan lisääntynyt.

Tällä hetkellä Attendo Laaksolahdessa on 65 asukaspaikkaa.

Henkilöstömitoituksia Laaksolahdessa on laiminlyöty toistuvasti. Espoo on sakottanut Attendoa kahdesti sen vuoksi. Yhteensä maksettavaa on kertynyt noin 55 000 euron edestä.

Reseptilääkkeitä ilman reseptiä

Vuonna 2018 annetussa valvontapäätöksessä avi määräsi Laaksolahtea poistamaan lainvastaisen lääkekaapin. Kaapissa säilytettiin asukkailta ylijääneitä, opioideja sisältäviä reseptilääkkeitä.

Huumaavat reseptilääkkeet olisi tullut hävittää lääkejätteenä, mutta niitä on avin mukaan jaettu hoivakodin muille asukkaille ilman lääkärin määräystä. Avin mukaan tilanne vaaransi hoivakodin asiakasturvallisuuden.

Attendo ja Espoo elävät tällä hetkellä vanhuspalvelujohtaja Lyytikäisen mukaan rauhallisempaa aikaa, eikä käynnissä ole normaalista poikkeavia valvontatoimenpiteitä.

Laaksolahdessa ongelmia on kuitenkin yhä.

Kaupungin vuonna 2018 tekemät valvonta-asiakirjat paljastavat, että hoivakodista tulee edelleen runsaasti negatiivista asiakaspalautetta. Palautetta tulee muun muassa mielekkään toiminnan vähäisyydestä ja tiedonkulun puutteista.

Avustavaa henkilökuntaa henkilöstöstä on pitkin vuotta puuttunut useampi henkilö. Koulutetusta henkilökunnasta on tarkastusasiakirjojen mukaan ollut “merkittävä vaje”.

Lisäksi kaupunki on ilmaissut huolensa muun muassa siitä, että henkilökunnan lääkeluvat eivät ole olleet ajan tasalla.

Kaksi kertaa ulos reilun vuoden aikana

Vuonna 2017 avi antoi huomautuksen forssalaiselle Attendo Retonkihoville. Hoivakodin henkilökuntaa oli liian vähän, vaikka palveluista vastaava kuntayhtymä oli toistuvasti pyytänyt Attendoa puuttumaan tilanteeseen.

Kun Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä teki Retonkihoviin tarkastuksen vuonna 2016, peräti kuusi kahdeksasta työvuorossa olleesta työntekijästä oli sijaisia. Sijaisilla ei ollut tunnuksia potilastietojärjestelmään, joten he eivät päässeet katsomaan asiakkaista tehtyjä kirjauksia tai tekemään niitä.

Avin valvontapäätöksestä käy ilmi, että vaippojen vaihtovälit olivat Retonkihovissa pitkiä, eikä alapesuja tehty edes iltaisin.

Avi tarkasti myös kahden hoivakodin asiakkaasta tehdyt virikemerkinnät. Toiselta asiakkaalta oli asiakirjojen mukaan kysytty vain kerran kahden kuukauden aikana, haluaako tämä ulkoilla. Toteutuneita merkintöjä ulkoilusta oli yksi. Omaistensa kanssa asiakas oli ulkoillut useampaan kertaan.

Toisen asiakkaan asiakirjoihin oli kirjattu kaksi ulkoilukäyntiä vapaaehtoisen kanssa vuoden ja neljän kuukauden aikana. Yksi merkintä oli tehty siitä, että asiakas oli itse pyrkinyt ulos.

Avin mukaan asiakirjoista ei voi todeta, että asiakkaiden osallistuminen ulkoilu- ja viriketoimintaan olisi ollut säännönmukaista.

Ongelmia myös Harjavallassa, Kouvolassa ja Raaseporissa

Espoon lisäksi avi on antanut suoran määräyksen toiminnan muuttamisesta Harjavallassa Attendo Jokikodolle.

Vuonna 2017 Lounais-Suomen aluehallintovirasto uhkasi Jokikotoa lupien menetyksellä, ellei se muuta toimintaansa. Avin valvontapäätöksen mukaan hoivakodissa hoidettiin päihde- ja mielenterveysongelmaisia, vaikka siihen ei ollut lupia.

Asia ei korjaantunut, vaikka avi toistuvasti kehotti puuttumaan epäkohtaan. Avin mukaan tilanne on saattanut vaarantaa asiakasturvallisuuden.

Kouvolan kaupunki puolestaan kertoo rajoittaneensa asiakkaiden ohjausta kahteen Attendon yksikköön vuonna 2018. Kyseessä ovat Attendon Kankaronmäen ja Kankaron hoivakodit. Kaupungin mukaan rajoitukset tehtiin liian vähäisen henkilöstömäärän vuoksi ja ne kestivät yhdestä kahteen kuukautta.

Attendon ongelmat Raaseporissa ovat olleet jo aiemmin julkisuudessa. Attendo on maksanut Raaseporin kaupungille sopimussakkoja liian vähäisestä henkilöstömitoituksesta Villa Pentybyssä ja Villa Stellassa. Sakkoja on kaupungin mukaan mennyt maksuun 330 000 euron edestä vuosina 2016–2017.

Raaseporin tilanteesta on uutisoinut laajasti Svenska Yle.

Attendo on ylivoimaisesti suurin hoivayhtiö

Attendo on suurin yhtiö Suomen hoivapalvelumarkkinoilla. Sillä on kaikkiaan noin 250 hoivakotia, jotka tarjoavat vanhusten ympärivuorokautista hoivaa. Esimerkiksi Esperi Carella tällaisia hoivakoteja on puolet tästä ja Mehiläisellä alle sata.

Yhtiö on laajentanut reviiriään viime vuosina kymmenillä yksiköillä ja sadoilla asiakaspaikoilla. Kasvua on tullut etenkin yrityskaupoilla.

Attendo investoi voimakkaasti rakennuttamalla uusia hoivakoteja. Niitä on noussut erityisesti kasvukeskusten ulkopuolelle. Yhtiö on ostanut kunnilta kiinteistöjä, joita se käyttää hoivakoteina tai purkaa ne ja rakentaa tilalle uusia yksiköitä.

Yhtiön hoivapalveluiden liikevaihto oli vuonna 2017 noin 300 miljoonaa euroa.

Ylen A-studio yritti jo viime viikolla saada Attendon johdolta haastattelua aiheesta. Attendo kieltäytyi haastattelusta.

Aihetta käsitellään tiistai-illan A-studiossa TV1:ssä kello 21 lähtien. Mukana keskustelemassa Attendon hoivapalveluiden johtaja Pertti Karjalainen.

Fakta: Näissä Attendon hoivakodeissa aluehallintovirasto havaitsi ongelmia

Attendo Laaksolahti (Espoo)

Attendo Olarinpuisto (Espoo)

Attendo Vuoripirtti (Espoo)

Attendo Joenranta (Sipoo)

Attendo Vanha Seppä (Vihti)

Attendo Retonkihovi (Forssa)

Attendo Lähde (Hanko)

Attendo Karhuvuorikoti (Kotka)

Attendo Kruunankulma (Kurikka)

Attendo Milka (Vaasa)

Attendo Villa Toukola (Alajärvi)

Attendo Jokikoto (Harjavalta)

Attendo Hellä (Uusikaupunki)

Katso myös Dokumenttiprojekti: Tasemummot – vanhukset pörssiyhtiöiden pelinappuloina

Juttua täydennetty 29.1.2019 klo 10:17: Lisätty tieto Kouvolan kaupungin rajoittamistoimista.

Toistakymmentä hoivakodin asukasta oli virheravittuja. Yksi letkuruokinnassa ollut asukas oli ilman ravintoa 18 tuntia. Hänen laitteensa pysähtyi ilman hälytystä, ja henkilökunta huomasi asian vasta aamulla.

Muun muassa tällaisia ongelmia selvisi, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) vieraili terveysjätti Mehiläisen hoivakodissa Kouvolassa.

Valvova viranomainen avi on puuttunut Mehiläisen hoivakotien ongelmiin monissa muissakin kaupungeissa viime vuosina.

Ylen selvityksessä paljastui kahdeksan Mehiläisen hoivakotia, joissa avi on edellyttänyt yritystä korjaamaan havaitsemansa epäkohdat.

Katso lista hoivakodeista jutun lopusta.

Ylen A-studio kävi selvityksessään läpi Mehiläisen hoivakoteihin tehdyt avien valvontapäätökset vuosilta 2016–2018.

Yle haastatteli tähän juttuun myös Mehiläisen entistä hoitajaa, joka kertoo karusta arjesta keskisuomalaisessa hoivakodissa.

Mehiläisellä vähemmän ongelmia kuin Esperillä ja Attendolla

Tämä artikkeli on jatkoa Ylen lauantaina, maanantaina ja aiemmin tänään uutisoimille jutuille yksityisten vanhusten hoivakotien laajoista ongelmista.

Aiemmat jutut ovat keskittyneet Esperi Careen ja viimeksi Attendoon. Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni jätti kohun keskellä tehtävänsä.

Myös Mehiläisen hoivakodeissa on ollut epäkohtia, mutta ne eivät ole olleet ainakaan avien valvontapäätösten perusteella niin laajoja kuin Esperillä ja Attendolla.

Viranomainen havaitsi korjattavaa kahdeksassa Mehiläisen hoivakodissa, kun Attendolle hallinnollista ohjausta annettiin 13 ja Esperille 16 hoivakodissa.

Mehiläisellä on huomattavasti vähemmän vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan keskittyviä hoivakoteja kuin Esperillä ja Attendolla.

Valvontakäyntejä Mehiläisen hoivakoteihin tehtiin kuitenkin lähes saman verran kuin kahden muun terveysjätin hoivakoteihin.

Kenties vakavimmat epäkohdat Mehiläisen hoivakodeista havaittiin Kouvolassa Kustaankodissa, jonne Etelä-Suomen avi teki arviointikäynnin alkuvuodesta 2017.

Mehiläinen myönsi ongelmat ruuan laadussa

Kouvolan kaupunki oli kilpailutuksessaan edellyttänyt, että Kustaankodissa on 0,6 työntekijää asukasta kohden. Valvonta paljasti, ettei tämä ollut toteutunut.

Mehiläinen selitti tapahtunutta sairauspoissaoloilla ja sillä, ettei tilalle ollut saatu rekrytoitua koulutettua henkilökuntaa.

Avi pyysi myös Mehiläiseltä selvityksen Kustaankodin asukkaiden ravitsemuksesta. Siitä selvisi, että enemmän kuin joka toisen asukkaan ravitsemuksessa oli ongelmia. 21 asukkaalla riski virheravitsemukseen oli kasvanut ja 12 asukkaalle oli jo ehtinyt kehittyä virheravitsemus. 30 asukkaan ravitsemus oli kunnossa.

Mehiläinen myönsi, että yksikössä oli ongelmia ruuan laadussa. Tilannetta yritettiin parantaa, ja keittiössä oli aloittanut uusi kokki avin käynnin jälkeen. Mehiläisen mukaan hoitajat kiinnittivät erityishuomiota siihen, että vanhusten saavat riittävästi energiaa ja nestettä.

Avi edellytti, että hoivakodin pitää seurata asukkaiden ravitsemusta kuukauden välein.

Aluehallintovirasto antoi Mehiläiselle huomautuksen. Avin mielestä Kustaankodin vastuuhenkilö oli laiminlyönyt velvollisuutensa turvata asukkaiden hyvä ja laadukas hoito.

Ongelmat ovat jatkuneet tämän jälkeenkin. Vuonna 2018 Kouvolan kaupunki rajoitti asiakkaiden ohjausta hoivakotiin, koska siellä oli liian vähän henkilökuntaa. Kaupungin mukaan rajoitus oli voimassa yhdestä kahteen kuukautta.

Hoivakodin työvuorot alimitoitettu jo suunnitteluvaiheessa

Mehiläisen muista hoivakodeista paljastui laaja kirjo erilaisia ongelmia. Ne ovat hyvin samanlaisia kuin Esperin ja Attendon yksiköissä.

Mehiläisen Villa Sulassa Oulussa oli paljon sairauspoissaoloja ja sovittuun henkilöstömitoitukseen nähden noin 1,5 työntekijän vaje.

Avin tarkastuskäynnillä saaman selvityksen mukaan Mehiläisessä on business controllereja, jotka määrittävät ja raamittavat viikoittaista työvuorosuunnittelua.

Controllerit muun muassa analysoivat liiketoiminnan kehitystä ja kantavat tulosvastuuta. Mehiläisen taannoisessa työpaikkailmoituksessa hoivan controllerin paikkaa kuvaillaan näin:

Tässä roolissa toimit liiketoimintajohdon aisaparina tuottamalla analyyseja ja raportteja sekä auttamalla jalkauttamaan muutoksia kädet savessa. Vastaat omien alueidesi tulosten analysoinnista sekä toiminnan kehittämisestä. Pääset osallistumaan hoivan laajennetun johtoryhmän työskentelyyn sekä yrityskohteiden arvonmääritykseen ja integrointiin.

Avi katsoi, että hoivakodin suunniteltu työntekijöiden määrä on ollut sen lupaan ja vanhusten tarpeeseen nähden perusteettoman alimitoitettu.

Hoivakodissa työskenteli peräti 30 sijaista. Pohjois-Suomen avi piti määrää poikkeuksellisen korkeana.

Ylen haastatteleman Mehiläisen entisen hoitajan korvaan sijaisten suuri määrä kuulostaa tutulta.

Hänen hoivakodissaan oli liian vähän työvoimaa ja sijaisia oli enemmän kuin vakituisia työntekijöitä.

Henkilökunnan vaihtuvuus oli suurta, eikä uusia tulijoita ehditty perehdyttää työhönsä, hoitaja kertoo.

– Yhtä koulutettua työntekijää kohden saattoi olla 20 muistisairasta, sanoo keskisuomalaisessa hoivakodissa työskennellyt hoitaja.

Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

Hoitajan mukaan aikaa ei riittänyt asukkaille luvattujen palveluiden toteuttamiseen, kuten ulkoiluun. Hoitajan mukaan yksikön esimies myös linjasi, että suihkussa saa käydä vain kerran viikossa.

– Hoivakodissa oli asukkaille sauna, mutta monet eivät päässeet sinne omin avuin eikä hoitajilla ollut aikaa auttaa, sanoo keskisuomalaisessa hoivakodissa työskennellyt hoitaja.

Hoitajan mukaan työntekijät kertoivat arjen ongelmista johdolle.

– He naureskelivat ja kiistivät kaiken. Ei nähty ongelmia.

“Omatuokioksi voi kirjata virren yhden säkeistön laulamisen”

Turussa Mehiläisen Villa Maariaan kuuluvassa ryhmäkoti Airistossa ongelmia oli asukkaiden ulkoilussa.

Hoivakodin mukaan ryhmäkodissa järjestettiin asukkaille 2018 maaliskuussa kaikkiaan 74 ja huhtikuussa 57 omatuokiota.

Omatuokiolla tarkoitetaan hoitajan ja asukkaan kahdenkeskistä aikaa, jolloin voidaan esimerkiksi rupatella, ulkoilla tai vaikkapa katsella valokuvia.

Hoivakodin antamat luvut olivat täysin ristiriidassa asiakasasiakirjojen kanssa. Niihin oli merkitty maaliskuun osalta neljä ja huhtikuun osalta kymmenen omatuokiota.

Joillekin asukkaille ei ollut kirjattu lainkaan omatuokioita.

Ylen haastatteleman Keski-Suomessa työskennelleen hoitajan mukaan hänen hoivakodissaan asukkaille piti järjestää vähintään 15 minuutin omatuokio kerran viikossa.

– Emme ehtineet järjestää omatuokioita ylemmän tahon ohjeistuksen mukaisesti,. Lopulta Mehiläinen sanoi, että omatuokioksi voi kirjata vaikka virren yhden säkeistön laulamisen, vaikka se olisi kestänyt vain kaksi minuuttia, jotta tilastot näyttäisivät hienoilta.

Yle pyysi Mehiläiseltä haastattelua tätä juttua varten. Mehiläinen kieltäytyi.

Fakta: Näissä Mehiläisen hoivakodeissa avi havaitsi ongelmia

Kustaankoti, Kouvola

Ykköskoti Hiidenpelto, Vihti

Villa Sulka, Oulu

Villa Maaria, Turku

Palvelukeskus Pihlajisto, Siikalatva

Mainiokoti Hermanni, Helsinki

Mainiokoti Kultakaari, Lahti

Mainiokoti Muurala, Espoo

Fakta: Näin teimme

– Ylen A-studio selvitti Esperin, Attendon ja Mehiläisen hoivakotien toimintaa, koska ne ovat suurimmat yksityiset toimijat hoivabisneksessä.

– Jutut pohjautuvat aluehallintovirastojen hoivakoteihin tehtyihin valvontapäätöksiin vuosilta 2016–2018.

– Yli puolet kaikkiaan 78 valvontapäätöksestä velvoitti korjaamaan jotakin epäkohtaa tai epäkohtia. Osuudet yhtiöittäin: Esperi 26 päätöstä / 17 korjattavaa, Attendo 29/16 ja Mehiläinen 23/8.

Nuorten jääkiekkoon MM-kisojen kultajoukkueesta tuttu puolustaja Urho Vaakanainen, 20, teki ison päätöksen ollessaan 14-vuotias. Hän muutti kotikaupungistaan Joensuusta Espooseen opiskelemaan Haukilahden lukion urheilulinjalle. Vuosi oli 2013.

Poikkeuksellisesti Vaakanaisen mukana seurasi myös isä Harri, joka laittoi vasta valmistuneen talonsa vuokralle ja vaihtoi työpaikkaa. Mukaan lähti myös Harrin vaimo. Muuttomatka oli runsaat 450 kilometriä.
– Ajatuksena oli, että muutamme Espooseen pariksi kolmeksi vuodeksi ja kasvatamme samalla poikaa. Niin siinä kävikin, Harri Vaakanainen kertoo.

Espoosta lähdettiin hakemaan Urholle mahdollisuutta kehittyä jääkiekkoilijana. Hän oli ikäluokassaan lahjakas ja isokokoinen pelaaja. Tämän takia Vaakanainen oli jo aiemmin kiekkoillut ikäistään vanhempien joukkueissa.

Muuttoa edeltäneen kauden hän pelasi Joensuun Jokipoikien B-junioreissa eli 18-vuotiaiden ja sitä nuorempien joukkueessa. Seuraavalla kaudella osoite olisi ollut jo A-junioreissa, eli 4–5 vuotta Urhoa vanhempien joukkueessa.

Muutto kannatti. Urho Vaakanainen on saavuttanut nuorten MM-kullan lisäksi muun muassa NHL-varauksen. Boston Bruinsin riveissä pelattuja otteluita on jo kaksi takana kuluvalta kaudelta. Hän pitää muuttamista Joensuusta Espooseen yhtenä elämänsä parhaista päätöksistä.

– Kokemus oli hieno, pääsin urallani eteenpäin ja sain uusia ystäviä, joihin olen tänäkin päivänä yhteydessä, Vaakanainen sanoo.

Espoossa asiat oli hoidettu koulun sekä muun elämän suhteen valmiiksi, ja Vaakanainen pääsi pelaamaan kovatasoista juniorijääkiekkoa.

Lukio-opintojen ja urheilun yhdistäminen on täysipäiväistä työtä, sillä nuoren jääkiekkoilijan viikkoon kuuluu 2–3 aamuharjoitusta, iltaharjoitukset ja vielä pari peliä päälle. Samaan aikaan on hoidettava lukiotunnit ja läksyt.

Urho Vaakanainen pitääkin tärkeänä sitä, että hänellä oli huoltajia mukana muutossa.

– Olin vasta 14-vuotias, joten ruuanlaitto ja taloudesta huolehtiminen oli ihan hyvä jättää vielä muiden vastuulle.

Vaakanaisen mielestä urheilulukiolle kannattaa muidenkin urheilijoiden antaa mahdollisuus.

– Kotiin pääsee aina takaisin. Eikä siitä kannata stressata, jos asiat eivät mene juuri niin kuin haluaisi. On tietysti ihmisiä, jotka haluavat että ympäristö on se tuttu ja turvallinen, silloin varmasti kotipaikkakunnan vaihtoehdot ovat ne parhaimmat.

Yläkoulun jälkeen muutetaan eniten

Alle 17-vuotiaiden jääkiekkojuniorien maajoukkuevalmentaja Anssi Laine kertoo, että muuttoilmiö on tuttu. Suuntana on usein isompi ja menestyneempi seura. Erityisesti muuttaminen näkyy, kun nuoret urheilijat siirtyvät opinnoissaan toiselle asteelle yläkoulun jälkeen.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus on tilastoinut urheilulukioissa opiskelevien määrää. Määrät ovat kasvaneet tasaisesti runsaan kymmenen viime vuoden aikana.

Urheilulukioon kotikunnan ulkopuolelta tulevien määrä on myös kasvanut voimakkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoret ovat valmiita muuttamaan paikkakunnalta toiselle entistä hanakammin. Suosituimpia lajeja muuttajilla ovat joukkuelajit, kuten jalkapallo ja jääkiekko.

Nuorella on myös entistä enemmän valinnanavaraa, sillä Suomessa on jo 15 urheilulukiota. Ne eivät ole ainoa vaihtoehto, sillä Suomessa on myös 15 urheiluammattiopistoa.

”Pieni paikkaunta tai seura ei ole este maajoukkeeseen pääsylle"

Yhtä yleispätevää ohjetta on vaikea antaa muuttamista harkitseville nuorille, toteaa maajoukkuevalmentaja Laine. Olennaista Laineen mielestä on kuitenkin se, että koulussa pystyy yhdistämään aamu- ja iltaharjoitteluun. Lisäksi pelaamisen pitää olla oikean sarjatason kautta riittävän haastavaa.

Pelaajan ja hänen perheensä on tärkeää miettiä, minkälainen henkilö nuori on, Laine toteaa. Pelkästään muuttaminen jääkiekon perässä ei tee autuaaksi, vaan nuoren pitää pystyä huolehtimaan asumisesta, oikeasta ravinnosta ja levosta. Muuten kasvaneista harjoitusmääristä ei ole mitään hyötyä.

Harri Vaakanainen on samoilla linjoilla. Hänestä tuntuu, että osa nuorista lähtee muuttomatkalle liian herkästi.
– Urheilijan elämä ei ole vain nousukiitoa. Jääkiekossa sattuu loukkaantumisia kaikille enemmän ja vähemmän. Silloin tukiverkkojen on oltava kunnossa.

Vaakanainen painottaa myös peliajan merkitystä. Hyvä vaihtoehto voikin olla kotikaupungin joukkue, jos siellä pääsee pelaamaan isossa roolissa ja isolla peliajalla.

Maajoukkuevalmentaja Laine kertoo, että pienellä paikkakunnalla asuminen ja pelaaminen eivät ole este maajoukkueeseen pääsylle.

– Meillä on pelaajia, jotka ovat vaihtaneet paikkakuntaa isompiin seuroihin ja pelaajia, jotka asuvat pienemmillä paikkakunnilla sekä pelaavat pienemmissä seuroissa.

Juttua muokattu 30.1. klo 8:45: Korjattu oikeaksi Urho Vaakanaisen käymän lukion nimi.

Lue myös:

Kaiken kaksikymppisten kanssa kokenut Vaakanainen: "Amerikkalaisille ja kanadalaisille voi pari kuittia heittää"

Hyvää joulua! Nuorten Leijonien puolustajatähti jakoi joulumieltä kanadalaisille faneille jäähyaitiosta, kun MM-kenraali oli vielä käynnissä

Kommentti: Suomalaispuolustajat rynnivät joukolla NHL:ään!

Bostoniin varattu Vaakanainen yllättyi: "Veli alkoi huutaa"

Viime päivinä on käynyt ilmi, että yksityiset hoiva-alan yritykset ovat syyllistyneet jatkuvasti vakaviin laiminlyönteihin vanhusten hoivapalvelujen järjestämisessä.

Monissa hoivapalvelun yksiköissä vanhuksia on pidetty nälässä ja päiväkausia likaisissa vaipoissa, koska yritykset ovat pyörittäneet toimintaa vajaalla henkilökunnalla.

Paljastusten vyöry käynnistyi Valviran keskeytettyä Esperi Care Oy:n hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa. Päätös oli ennen kokematon.

Oppositio hyökkää, hallitus kaivautuu poteroihin puolustukseen

Kohu vanhusten hoivasta saattaa muuttaa vaalikauden viimeisten viikkojen poliittisia asetelmia ratkaisevalla tavalla.

Oppositio on hakeutunut nopeasti uusiin hyökkäysasemiin. Sosialidemokraatit ovat valmistelemassa vanhustenhoidon tilasta välikysymystä. Siihen yhtynee useita oppositiopuolueita.

Oppositiolla on nyt entistä paremmat edellytykset kritisoida hallituksen sote-palveluihin rakentamaa “markkinamallia” ja todistaa, että hoitopalveluiden ulkoistaminen ulkomaisille jättiyrityksille voi rapauttaa suomalaisen hyvinvointivaltion perustukset.

Paljastusten vuoksi hallituspuolueet joutuvat kaivautumaan puolustuspoteroihin. Pääministeri Juha Sipilä on jo selittänyt, että toteutuessaan soteuudistus korjaisi kuntien ulkoistamista palveluista aiheutuvat ongelmat.

Tällaisilla tulevaisuutta koskevilla olettamuksilla on mahdotonta torjua sitä tuohtumusta, jonka puolustuskyvyttömien vanhusten hoidon laiminlyönti nostattaa. Tuo tunne voi vaikuttaa ratkaisevasti monien kansalaisten äänestyspäätöksiin.

Kohu vanhustenhoidosta on rasite kaikille hallituspuolueille

Vaikka sosiaali- ja terveysasiat ovat hallituksessa keskustan ja sinisten hoidossa, vanhusten hoivaa koskeva kohu tahrannee myös kokoomusta. Se on ajanut valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluihin ja puolustanut palveluiden ulkoistuksia yksityisille yrityksille.

Monia kokoomusvaikuttajia on siirtynyt viime vuosina hoito- ja hoivapalveluja tarjoavien yritysten johtopaikoille. Luultavasti oppositiopuolueet muistuttavat tästä mielellään ja kysyvät, mikseivät nuo vaikuttajat ole korjanneet alan epäterveitä toimintamalleja.

Hoivapalveluiden laadun romahdukseen on monia syitä. Ongelmat eivät ole yksinomaan yritysten vika. Esimerkiksi palveluiden kilpailutuksen periaatteissa saattaa olla korjaamisen varaa.

Jos kunnat ratkaisevat kilpailutuksen lähinnä palvelun hinnan perusteella, se saattaa johtaa epäterveisiin käytäntöihin. Jollei kunnilla ole resursseja ja taitoa valvoa palveluiden toteuttajia, huonot käytännöt vakiintuvat.

Tiettävästi myös julkisen sektorin hoivapalveluissa on paljon ongelmia. Vaikka nekin nousisivat julkiseen keskusteluun, opposition on helppo vyöryttää hallituksen asemia toteamalla, ettei hallitus ole estänyt julkisten palveluiden rapautumista.

Sote-uudistuksen läpivieminen vaikeutuu entisestään

Hallituksen on ennenaikaista lupailla, että soteuudistus korjaa vanhusten hoivan ongelmat.

Soteuudistuksen läpimeno eduskunnassa on hiuskarvan varassa. Hallituksen esityksen takana on 100 kansanedustajaa ja 99 vastustaa sitä.

Asiantuntija-arviot sote-mallin valuvioista ruokkivat uudistuksen vastaista henkeä. Vanhusten hoivan kriisi voi lisätä ratkaisevasti sote-uudistuksen vastustusta. Se saattaa kääntää eduskunnan enemmistön hankkeen kaatamisen kannalle.

Jos sote-uudistus kaatuu, hallituspuolueet joutuvat käymään vaaleihin äärimmäisen hankalista asemista, suuren epäonnistumisen nostattamassa ristiaallokossa.

Kävi sote-uudistuksen niin tai näin, oppositio on saanut käyttöönsä lyömäaseen, jolla se voi hutkia hallitusta olan takaa vaaleihin asti. Keskustelu vanhusten hoivasta ei mene ohi hetkessä. Siitä oppositiopuolueet osaavat pitää huolen.

Sää jatkuu lähipäivinä talvisena. Tällä hetkellä lunta sataa lähes koko maassa. Päivän kuluessa sateet väistyvät Etelä- ja Länsi-Suomesta.

Iltapäivällä sataa lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Vähän voi rakoilla lännessä ja etelässä voi vielä esiintyä jotain lumikuuroja, mutta sateet ovat siirtymässä idemmäksi ja pohjoisemmaksi, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ari Mustala.

Ajokeli pysyy keskiviikkona huonona etelästä Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan Kainuuseen asti sekä Sodankylässä. Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ajokeli on erittäin huono. Ainoat alueet Suomessa, joille ei ole annettu minkäänlaista säävaroitusta, ovat Pohjanmaa ja Ahvenanmaa.

Useat VR:n kaukoliikenteen junista olivat aamulla aikataulusta myöhässä. Junaliikenteen ajantasaiset kulkutiedot löytyvät VR:n Liikennetilanne-nettisivulta. Itämerellä on laaja matalapaine, joka liikkuu hitaasti kohti Vienanmerta.

Sää paranee torstaiksi, jatkuu epävakaana

Alkuviikkoon verrattuna sää on tänään hieman selkeämpi, koska lumisateet ovat vähenemään päin.

Lämpötila nousee noin yhteen pakkasasteeseen maan eteläosissa. Etelä- ja Keski-Suomessa ja Etelä-Lapissa lämpötila pyörii 5 ja 10 pakkasasteen välillä, Lapissa 10 pakkasasteen tuntumassa. Käsivarressa on selkeästi kylmempää, yli 20 pakkasastetta.

Torstaiksi on luvattu enimmäkseen poutaista, mutta uusia lumisateita on luvassa perjantai-iltana ja lauantaiyönä etelässä ja lännessä. Seuraavat lumi- ja räntäsateet on odotettavissa sunnuntaina.

Venezuelan presidentti Nicolás Maduro sanoo olevansa valmis keskustelemaan opposition kanssa.

– Olen valmis istumaan neuvottelupöytään opposition kanssa, jotta voimme keskustella Venezuelan parhaaksi, sekä myös maailman ja sen tulevaisuuden, Maduro sanoi uutistoimisto Rialle.

Maduron mukaan keskusteluihin pitäisi osallistua kansainvälisiä välittäjiä ja päätös välittäjistä voitaisiin tehdä muutaman tunnin kuluessa. Hän sanoi myös tukevansa ennenaikaisia parlamenttivaaleja. Presidentinvaalit hän pitäisi vuonna 2025.

Samassa haastattelussa Maduro tuomitsi Yhdysvaltain asettamat pakotteet ja vakuutti, että Venezuelan asevoimat tukevat häntä.

Venäläiselle Sputnik-uutistoimistolle hän kertoi olevansa myös kiitollinen Venäjän presidentille Vladimir Putinille.

– Putin on tukenut meitä kaikilla tasoilla ja olemme ottaneet tuen vastaan tyytyväisinä, Maduro sanoi Sputnikille.

Venäjä on tukenut Maduroa monin tavoin. Reutersin lähteiden mukaan myös venäläisiä palkkasotilaita olisi lähetetty suojelemaan Maduroa.

Oppositiojohtaja ei saa lähteä maasta

Keskusteluhaluista huolimatta Maduro näyttää pitävän kiinni vallasta. Tiistaina Madurolle uskollinen korkein oikeus kielsi oppositiojohtaja Juan Guaidóa lähtemästä maasta ja jäädytti hänen pankkitilinsä häntä koskevan tutkinnan ajaksi.

Yhdysvallat ja monet latinalaisen Amerikan maat ovat tunnustaneet parlamentin puhemiehenä toimivan Guaidón Venezuelan presidentiksi. EU-maat vaativat uusia vaaleja.

Ainakin 40 ihmistä on kuollut ja satoja on pidätetty viime päivinä mielenosoitusten yhteydessä ja yöllisissä ratsioissa.

Lue myös:

Venezuelassa korkein oikeus kielsi oppositiojohtajan poistumisen maasta ja jäädytti tämän pankkitilit

Yle Venezuelassa: Caracasilaisessa slummissa asuva Luis uskoi ennen sosialismiin, nyt hän marssii opposition riveissä

Jyrkän linjan diplomaatti luotsaamaan Yhdysvaltain Venezuela-politiikkaa – Elliott Abrams vähätteli ihmisoikeusrikoksia ja valehteli kongressille

Kuinka kaksi itsevaltaista johtajaa saivat öljymahdin 20 vuodessa polvilleen – Mistä Venezuelan kaaos kumpuaa?

Virkarikosoikeudenkäynti Kittilän virasta pidätettyjä kuntapäättäjiä vastaan jatkuu keskiviikkona Lapin käräjäoikeudessa loppulausunnoilla.

Syytettynä on kaikkiaan 27 kuntapäättäjää ja yksi valiokunnan sihteeri, joiden tekemisiä vuosina 2013 - 2015 keskusrikospoliisi tutki kaikkiaan neljän vuoden ajan.

Asianomistajia on vain yksi, Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä, jonka irtisanomisen hallinto-oikeus on jo aikaisemmin tuominnut laittomaksi. Kittilän kuntaa on johtanut viime vuodet vaihtuvat viransijaiset.

Todistajia käräjäoikeuskäsittelyssä on ollut lähes kaksikymmentä.

Merkittävä ennakkotapaus

Syyttäjä vaatii lähes kaikille syytetyille ehdollista vankeutta törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Rikoslain mukaan törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen voi syyllistyä vain silloin, jos syytetty tavoittelee huomattavaa etua itselleen tai haittaa jollekin toiselle, tai jos teko on kokonaisuutena törkeä.

Syytteet koskevat viime valtuustokautta ja liittyvät siihen, miten kunnanjohtaja Anna Mäkelän irtisanomisesta päätettiin ja miten päätöstä valmisteltiin.

Ainutlaatuiseksi oikeudenkäynnin tekee sekä jutun laajuus että se, että kuntapäättäjät ovat syytettynä rikoslain, ei hallintolain perusteella. Yleisimmin kuntapäättäjien vastuuta perätään hallinto-oikeudessa ja mahdollinen laiton päätös kumotaan ilman sen suurempia seurauksia päättäjille. Rikossyytteessä syytetyt vastaavat syytteisiin henkilökohtaisesti ja mahdollinen rangaistus on niin ikään henkilökohtainen.

Kittilän oikeudenkäynnin on arvioitu päätyvän aikanaan korkeimpaan oikeuteen asti. Silloin siitä tulisi merkittävä kuntien luottamushenkilöiden rikosvastuuta koskeva ennakkotapaus.

"Käräjätuomarin vastaanottokyky on rajallinen"

Loppulausuntoihin on alustavasti varattu kahdeksan päivää aikaa ja istuntopaikka on siirretty Lapin aluehallintoviraston juhlasalista arkisempaan Lapin käräjäoikeuden saliin, jonne kaikki asianosaiset eivät sovi. Loppulausuntojen seuraaminen on tästä syystä mahdollistettu Skypen välityksellä.

Ensimmäisenä kuullaan syyttäjän loppulausunto keskiviikkona ja seuraavana päivänä torstaina on Anna Mäkelän vuoro. Tätä seuraavat kuusi päivää on varattu vastaajien kuulemiseen.

Käräjäoikeustuomari Vilho Niiranen toivoo julkisessa tiedotteessaan lyhyitä loppulausuntoja,"koska ihmisen ja erityisesti käräjäoikeustuomarin vastaanottokyky on rajallinen".

Vaikka kukalla ei ole korvia, joita höristellä, se "kuulee" ääniaallot ja reagoi niihin, joista sille on hyötyä, kertoo tuore israelilainen tutkimus.

Tel Avivin yliopiston populaatiogeneetikko Lilach Hadany pohti, olisiko eläinlajien evoluution kannalta niin tärkeä ominaisuus kuin kuulo voinut jäädä kasveilta kokonaan hyödyntämättä.

Näistä mietteistään professori Hadany sai aiheen johtamaansa tutkimukseen, jonka koekasviksi otettiin iltahelokkilaji Oenothera drummondii.

Helokeille soitettiin koeääniä ja mitattiin, vaikuttivatko ne meden sokeripitoisuuteen.

Täyden hiljaisuuden lisäksi soitettiin mehiläisen pörinää sekä tietokoneella tuotettuja kolmea ääntä, joiden taajuus vaihteli matalasta korkeaan. Äänen lähde oli kymmenen sentin päässä kukasta.

Laser rekisteröi kukan värinän

Hiljaisuus ja suuri- ja keskitaajuiset äänet eivät vaikuttaneet mitenkään. Mehiläisen lentoääni ja sitä vastannut matalataajuinen humina sen sijaan saivat kukan valpastumaan. Sen meden sokeripitoisuus nousi vajaassa kolmessa minuutissa 12–20 prosenttia.

Kukka siis "kuuli", että lähistöllä lenteli mehiläinen, ja reagoi siihen makeuttamalla mettään juuri oikeaan aikaan, Hadany päättelee.

Varmistaakseen reaktion johtuvan juuri ääniaalloista eikä jostakin muusta, tutkijat panivat kukat värähtelymittalaitteeseen, jossa laser rekisteröi kukkien pienenpienet liikkeet.

Koe toistettiin, ja tulos oli sama: vain mehiläisen surina ja vastaava matalataajuinen ääni sai helokin värisemään. Kun kukkien päälle pantiin lasipurkki, pois jäivät sekä värinä että meden makeutuminen.

Varmemmaksi vakuudeksi koetta toistettiin niin ulkona kuin sisällä sekä eri vuodenaikoina. Tulos oli aina sama.

Makeimman meden tuottaminen vaatii kasvilta erityisen paljon kalliita energiavaroja. Niitä ei kannata tuhlata muille kuin sellaisille hyönteisille, jotka maksavat medestä kuljettamalla kasvin siitepölyä toiseen kasviin.

Jos mesi taas jää suotta odottelemaan, mikrobit voivat tuhota sen, ja taas menee arvokasta sokeria hukkaan. Tutkimuksen kenttähavaintojen perusteella niin ei kuitenkaan yleensä käy.

Tarkkailu nimittäin osoitti, että jonkin pölyttäjähyönteisen lentely kukan lähellä yhdeksänkertaistaa sen todennäköisyyden, että kuuden minuutin sisällä paikalle pörrää toinenkin pölyttäjä.

Hadany ja hänen tutkijaryhmänsä haluaisivat seuraavaksi selvittää, pätevätkö tulokset muihinkin kasveihin kuin helokkeihin. Heitä kiinnostaa myös, millainen on kasvien mahdollinen reaktio mehiläisten lisäksi muiden eläinten tai kenties jopa sään ääniin.

Puhuvatko kukat?

Tutkimus ei ole vielä ilmestynyt tiedeyhteisön vertaisarvioimana, mutta se on luettavissa ennakkoon pdf-muodossa bioRxiv-sivustolta.

Siellä on myös saman ryhmän toinen samanaikainen tutkimus, jossa osoitettiin, että joillakin kasveilla on myös ääni, vaikka se ei kuulukaan ihmiskorvalla.

Tutkijat kertovat mitanneensa peruna- ja tupakkakasvin vaimeaa ultraääntä kymmenen sentin päästä. He uskovat joidenkin eläinten kuulevan äänet metrienkin päähän.

Äänestä oli tutkijoiden mukaan pääteltävissä, oliko kasvi kuivunut, vahingoittunut vai terve. Huonokuntoiset kasvit ääntelivät enemmän kuin terveet.

Tutkijoiden mukaan tietokone pystyi erottamaan ääntelyn perusteella sairaat kasvit terveistä 70 prosentin varmuudella.

Kasveilla on kemiallisia viestejä

The Atlantic-lehti pyysi alan muita tutkijoita arvioimaan israelilaistutkimusten tuloksia. Kasvien kuuntelukyvystä kollegat vakuuttuivat, tarkoituksellisesta ääntelystä eivät.

Kasvien kommunikoinnista on tiedeyhteisössä monenlaisia käsityksiä. Jokseenkin yksimielistä ollaan ennestään ainakin siitä, että kasvit päästävät ilmoille kemiallisia signaaleja varoittaakseen toisiaan kasvinsyöjäeläimistä.

Puiden on havaittu viestittelevän myös juuristojaan yhdistävien sienien avulla. Siihen on leikillisesti viitattu metsän internetinä.

Vaikka tutkimuksia kommentoivat kollegat eivät kyseenalaistakaan ultraäänimittauksien tuloksia, niiden tulkintaan he suhtautuvat epäillen.

He jäivät kaipaamaan selitystä sille, mitä hyötyä katkonaisesta, vaimeasta ääntelystä on kasville itselleen tai mikä on viestin sisältö sen kuulevalle eläimelle.

Lue myös:
Tunnistatko kuvasta naamioitumisen mestarin? Kasveilla on odottamattomia konsteja vihollisten välttelyyn

Ei laturaivosta tietoakaan. Helsinkiläisessä Paloheinän hiihtokeskuksessa on aamuyhdeksältä tilaa. Ympärillä lykkii vain kourallinen kuntohiihtäjiä. Mutta eipä aikaakaan.

Kun aamu etenee, puiden kätköissä sivakoi yhä useampi koululainen ja lastentarhan kasvatti. Pian on parkkipaikkakin täynnä. Moni keski-iän ohittanut mies kaivaa autosta suksia. Kymmeneltä alkaa jo näyttää siltä, että hiihto on Suomen kansallisharrastus.

Onko se? Runsas kolmannes suomalaisista kävi viime talvikaudella hiihtämässä. Asia selviää kyselystä, jonka Taloustutkimus teki Suomen ladun pyynnöstä maaliskuussa 2018. 500 ihmiseltä tiedusteltiin, kuinka moni oli pyörähtänyt ladulla kaudella 2017–2018. Vastanneista 34 prosenttia kertoi käyneensä.

Näiden lukujen valossa hiihdon suosio näyttäisi kuitenkin olevan laskussa. Kahdeksan vuotta sitten 42 prosenttia suomalaisista kertoi käyneensä hiihtämässä, kun Suomen luonnonvarakeskus selvitti asiaa vapaa-aikakyselyssään.

Lapset tykkäävät lopulta

Liikunnnanopettaja Veli-Pekka Dufva vetää Paloheinässä “Aleksis Kivi -harjoitusta”. Yhdellä suksella hiihdetään ja nojataan samalla poskeen. Treenaa tasapainoa. Helsingin normaalilyseon oppilaat ovat latinanluokalta ja lähdössä hiihtolenkille.

– Ennen kuin tulemme tänne, he saattavat ajatella, että tämä on tylsää hommaa, mutta kun hiihdetään rennosti ja käydään mehulla, jää hyvä fiilis. Loppupeleissä lapset tykkäävät hiihtämisestä, Dufva sanoo.

Dufvan oppilaat ovat 7. luokalla ja kuuluvat juuri siihen ryhmään, jonka hiihtoharrastuneisuutta on selvitetty Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksissa. Vuonna 2013 hiihtoa harrasti seitsemän prosenttia 7–29-vuotiaista. Vuonna 2016 enää kaksi prosenttia samanikäisistä.

Seiskaluokkalaiset Hertta Miettinen, Pyry Pallaskorpi ja Pyry Jäppinen ovat lähdössä Normaalilyseon luokan kanssa ladulle. Mitä he ajattelevat hiihdosta?

– Hiihtäminen on ihan kiva talviurheilulaji, mutta enemmän tykkään laskettelusta, Miettinen sanoo.

Jäppinen kertoo käyvänsä joskus Kaivopuistossa hiihtämässä, jos on hyvä talvi.

– Jos pääsee Lappiin talvella, siellä hiihtää paljon, Jäppinen sanoo.

Pallaskorpi puolestaan kertoo harrastavansa hiihtoa joskus mökillä.

– Suurin ongelma on, että asun kaupungissa ihan keskustassa, eikä siellä ole hiihtopaikkoja. Minulla on sen verran vähän aikaa, etten ehdi lähteä puolen tunnin matkan päähän hiihtämään.

Kansallinen liikuntatutkimus tehtiin edellisen ja viimeisen kerran lähes 10 vuotta sitten. Siitä selvisi, että 19–65-vuotiaiden harrastajamäärät olivat tippuneet neljässä vuodessa 84 000:lla. Samansuuntaista laskua oli havaittavissa myös 3–18-vuotiaiden kohdalla. Pudotusta tuli 43 000:lla.

Osasyyllisiä: sää ja suuret ikäluokat

Harrastajamäärien lasku on huomattu myös ulkoilu- ja liikuntajärjestö Suomen ladussa. Järjestön viestintä- ja markkinointipäällikkö Panu Könönen löytää useita selittäviä tekijöitä. Vanhemmat – ja suuremmat – ikäluokat ovat perinteisesti hiihtäneet enemmän. Kun ne lopettavat, harrastajamäärät laskevat.

Myös ilmastolla on vaikutusta. Leutoina talvina ei hiihdetä.

– 30–40-vuotiaat ovat ilmastonmuutoksen uhreja siinä mielessä, että 1990- ja 2000-luvuilla on ollut todella paljon huonoja talvia. Jos ei ole hiihtänyt nuorena ja lapsena, kynnys lähteä ladulle on korkea, Könönen sanoo.

Tämä näkyy Könösen mukaan myös Suomen ladun hiihtokouluissa, joissa oli viime kaudella paljon juuri 30–40-vuotiaita naisia.

– Aika monella se tarina on, että on koulussa hiihdetty muutaman kerran. Siitä on jäänyt trauma: on ollut ikävää, ei ole ollut oikeanlaisia vehkeitä, ei ole kerrottu, miten pitäisi hiihtää.

Arvaamattomat talvet vaikuttavat myös toisella tapaa. Vanhempien motivaatio ostaa kasvaville lapsille joka vuosi uudet monot, sukset ja sauvat laskee, jos ei ole varmuutta siitä, onko niille juuri tänä talvena käyttöä.

– Kieltämättä tämä on myös sosio-ekonominen kysymys. Hiihtoharrastuksella niin kuin kaikella kestävyysliikunnalla alkaa olla keskiluokkaisuuden leima, Könönen toteaa.

Millä hiihto nousuun?

Mitä sitten pitäisi tehdä, että ihmiset saataisiin laduille? Könösen mukaan nyt on meneillään huipputalvi ja sellaisia tarvitaan lisää. Lunta riittää.

– Sitten tarvitaan sitä, että innostetaan koululaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä hiihtämään. Siitä se lähtee.

Veli-Pekka Dufvan oppilaat käyvät hiihtämässä pari kertaa kaudessa. Koulu on kaupungin keskustassa ja matkoihin uppoaa opettajan mukaan 40 minuuttia suuntaansa.

– Jos latu olisi vieressä, hiihtäisimme varmasti vaikka joka päivä. Siihen me pyrimme, että tuomme lapsia tänne ja saamme iskettyä heihin hiihtokipinän, Dufva sanoo.

Dufvan mielestä lapsia pitäisi innostaa ladulle silloin, kun aurinko paistaa. Rentoa tunnelmaa voi luoda käymällä vaikka mehulla. Jos ensimmäinen kerta on positiivinen kokemus, tulee lähdettyä toistekin.

– Hiihtämään oppii hiihtämällä, mutta lenkki pitäisi tehdä omaan tahtiin. Ei räkää poskella, vaan hyvää fiilistä ja samalla opetellaan tekniikkaa. Siitä se into nousee.

Nuorissa on tulevaisuus. Myös hiihdon. Ainakin seitsemäsluokkalainen Pyry Pallaskorpi pitää lajista.

– Jotenkin tämä on vain hauskaa. Saa mennä kovaa ja tykkään suomalaisista maisemista.

Hiihto häviää lisensseissä jalkapallolle ja jääkiekolle

Asiaa voi tarkastella myös tutkailemalla lajin lisenssejä. Hiihtoliiton tilastoista selviää, että maastohiihdon lisenssimäärät nousivat jyrkästi vajaasta kuudesta tuhannesta noin yhdeksään tuhanteen kausien 1998–1999 ja 2008–2009 välillä.

– Nousu selittyy ainakin osittain sillä, että vuonna 2000 tuli uusi tuote, Skipassi, joka vaadittiin piirikunnallisiin kisoihin, sanoo Suomen hiihtoliiton seurapalvelupäällikkö Larissa Erola.

Lisenssit ovat kuitenkin kääntyneet taas laskuun. Viime kaudella 2017–2018 niitä hankittiin enää vajaat 6 500 kappaletta.

– Lasku johtunee paljolti sääolosuhteista ja miksei muidenkin lajien vetovoimasta, Erola pohtii.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtava asiantuntija Jari Lämsä pitää hiihtoa edelleen suosittuna harrastuksena, mutta massojen kilpaurheilulajina se ei hänen mielestään enää ole iso tekijä Suomessa.

– Sen huomaa vertaamalla muihin lajeihin. Jalkapallossa on 140 000, jääkiekossa on yli 70 000 ja yleisurheilussa noin 30 000 lisenssiä, Lämsä sanoo.

Tilapäinen sääilmiö vai hiipuva harrastus?

Mitä tästä pitäisi päätellä? Monet hiihtoharrastuksen suosiota mittaavista tutkimuksista ovat melko vanhoja ja sirpaleisia. Tilastokeskus selvitti vapaa-aikatutkimuksessaan yli 10-vuotiaiden säännöllisesti hiihtoa harrastaneiden määriä edellisen kerran vuonna 2002. Määrät olivat tuolloin pudonneet vuodesta 1991 (20 prosenttia) vuoteen 2002 (14 prosenttia).

Uusia lukuja on kuitenkin luvassa pian lisää. Tilastokeskus on laskenut suomalaisten vapaa-ajankäyttöä vuonna 2017 ja julkaisee tulokset ennen kesää. Helmikuun lopussa paljastetaan myös uusi Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus.

Myös Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus julkaisee aiheesta kevään aikana lisää. Ennen kesälajeja saataneen siis selville, onko hiihdon notkahdus ollut vain tilapäinen sääilmiö vai onko kansallislajin harrastus hiipumassa.

Kahdesta taposta ja kolmesta tapon yrityksestä tuomitun sarjahukuttajan, kontiolahtelaisen Pekka Seppäsen kotitila on tullut myyntiin nettihuutokauppaan.

Kotimäkenä tunnettu vajaan 12 hehtaarin tila sijaitsee Kontiolahden Jaamankankaalla. Huuhtokaupassa tilalle ei ole määritetty pohjahintaa.

Tilalla on puutalo, navetta, ulkosauna ja pieni ulkovarasto. Kaikki rakennukset ovat huonokuntoisia. Tilalla ei myöskään ole vesi- tai viemäriliittymää, vaan navetan yhteydessä on ulkovessa.

Peltoa kauppaan kuuluu runsaat 6 hehtaaria ja metsää vajaat 5,5 hehtaaria. Metsä on pääosin hoitamatonta, minkä takia metsämaan arvon on katsottu jäävän 2 300 euroon. Tilatukioikeuksia kauppaan kuuluu peltoalaa vastaava määrä.

Kontiolahden Kotimäen lisäksi Seppänen omistaa kiinteistön Tohmajärvellä. Myös se myydään pakkohuutokaupalla Seppäsen velkojen maksamiseksi.

Ulosottoviraston mukaan rikosten uhreilla, omaisilla ja muilla tahoilla on saatavia Seppäseltä yhteensä noin 130 000 euroa.

Mikäli kiinteistöt eivät käy kaupaksi tai niistä saadaan pienempi hinta kuin on velkojen yhteismäärä, eri tahot saavat rahaa velkasumman suuruuden mukaisesti. Ensin huutokauppahinnasta kuitenkin vähennetään ulosmittauksen täytäntöönpanokulut.

Kotimäessä kuoli kolme ihmistä vuosina 2004–2008. Tilan huutokauppa sulkeutuu 20. helmikuuta.

Hampurilaisravintolaketju Hesburger haluaa viranomaisten selvittävän, kuinka ateriaan oli päätynyt neuloja Lahdessa. Iltalehdelle haastattelun nimettömänä antanut perheenäiti kertoo, että neuloja olisi löytynyt ranskalaisista.

Hesburger on tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisille ja terveysviranomaiselle. Hämeen poliisista vahvistetaan yhteydenotto. Hesburgerin toiveena on, että poliisi selvittää, mitä lahtelaisessa hampurilaisravintolassa on tapahtunut maanantaina iltapäivällä. Esimerkiksi mitään tutkinnallista rikosnimikettä ei ole vielä asetettu.

Hesburgerista kerrotaan, että asiakas oli reklamoinut asiasta maanantaina.

– Varmistamme tuotteidemme laadun ja turvallisuuden monella eri tavalla. Kaikki myymämme ranskalaiset perunat muun muassa kulkevat tehtaalla metallinpaljastimen läpi. Selvitystemme perusteella näyttää vahvasti siltä, että neulat ovat päätyneet tuotteeseen vasta myyntitapahtuman jälkeen, kertoo viestintäpäällikkö Heini Santos sähköpostivastauksessaan.

Muita tapauksia ei tiedossa

Viestintäpäällikkö Heini Santoksen mukaan kyseessä on "erittäin vakava ja valitettava tapaus".

– Olemme olleet yhteydessä reklamaation tehneeseen asiakkaaseen lisätietojen saamiseksi. Onneksi kukaan ei ole vahingoittunut. Muita tapauksia ei ole tiedossamme.

Santoksen mukaan asian tutkinta on nyt viranomaisilla, ja Hesburger tekee heidän kanssaan yhteistyötä.

Britannia ei ole vieläkään pääsemässä pois Brexit-umpikujasta. Maan parlamentti antoi eilen illalla tukensa sille, että neuvottelut erosopimuksesta avataan uudelleen. Kansanedustajien enemmistö toivoo, että Irlannin rajaa koskeva hätäjärjestely poistetaan ja korvataan "vaihtoehtoisilla järjestelyillä". EU on suhtautunut torjuvasti sopimuksen avaamiseen.

Vetypommi räjähtää paratiisirannalla – viemme sinut sinne virtuaalisesti

Maailman ensimmäinen vetypommi Ivy Mike räjäytettiin keskellä Tyyntämerta vuonna 1952. Nyt pääset kokemaan tämän ydinkokeen syrjäisellä Enewetakin atollilla virtuaalitodellisuuden avulla. Ylen toimittaja Mika Mäkeläinen ja kuvaaja Jani Saikko kävivät Enewetakilla viime kesänä, ja Ivy Mike -pommi on mallinnettu heidän ottamiensa kuvien avulla aitoon ympäristöönsä. VR-kokemuksen lisäksi yle.fi/paratiisi-sivulla julkaistaan Mäkeläisen ja Saikon matkalta useita juttuja, joissa kerrotaan elämästä Marshallinsaarilla.

Yle pääsi maailman unohtamalle ydinjätehaudalle

Enewetakin atollille on kuopattu läjäpäin Yhdysvaltain ydinkokeista jäänyttä roinaa. Radioaktiivinen plutonium ei kuitenkaan ole ihmisten suurin ongelma. Ydinkokeet räjäyttivät saarten kulttuurin, ja nyt apuriippuvaisia saarelaisia uhkaavat ilmastonmuutos ja Yhdysvaltain tuen tyrehtyminen.

Hiihdon suosio on laskussa – syynä leudot talvet ja karmeat kokemukset kouluhiihdosta

Suomalaiset ovat perinteisesti hiihtokansaa, mutta perinteet heiluvat. Viime talvikaudella vain kolmannes suomalaisista kävi hiihtämässä. Kahdeksan vuotta sitten lukema oli vielä 42 prosenttia. Asiantuntijoiden mukaan lukemaa painavat alas leudot talvet ja suurten ikäluokkien poistuminen harrastuksen piiristä. Myös nykyisten aikuisten kokemukset koulun hiihtopäivistä kummittelevat taustalla.

Moni nuori urheilija joutuu lähtemään kotoa jo varhain

Jääkiekkoilija Urho Vaakanainen teki jo 14-vuotiaana uransa suhteen merkittävän päätöksen. Vaakanainen muutti Joensuusta Espooseen parempien pelimahdollisuuksien perässä. Isä muutti mukana petaamaan poikansa uraa. Erityisesti joukkuelajeja harrastavat nuoret muuttavat entistä useammin pois kotoa jo yläkoulun jälkeen jatkaakseen urheilua ja koulunkäyntiä toisella paikkakunnalla.

Lumisateet siirtyvät pohjoiseen ja itään

Lumisateet jatkuvat edelleen tänään koko maassa, kertoo Ylen meteorologi Anssi Vähämäki. Runsaimmat lumisateet ovat kuitenkin väistymässä maan keskiosien yli pohjoiseen ja itään. Etelässä lumisade voi olla aamulla sakeaakin. Huonosta tai erittäin huonosta ajokelistä varoitetaan koko maassa. Erittäin huonon ajokelin varoitusalue kattaa eteläisen ja itäisen Suomen ja myös Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Keski-Suomen sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Naama kuurassa, pipo kypärän alla, huomioliivit yllä, pitkävartiset ajokengät – siltähän se polkupyöräilijä talvella näyttää.

Ilkka Niskanen on juuri ajanut yhdeksän kilometrin työmatkan Kaukajärveltä Tampereen keskustaan, pakkasessa höyryävän Tammerkosken rannalle. Matkaan meni puolisen tuntia.

– Saahan siinä polkea. Talvella pyörä etenee kuin veturi vaikka olisi vähän huonomminkin aurattu tie, vakuuttaa Ilkka Niskanen.

Sähköpyörä tuntuu menevän kuin itsestään, mutta kyllä siinä liikuntaakin saa jos säätää moottorin tehot pienemmälle. Eikä pyörä täydelläkään teholla polkematta liiku.

– Tänään ei tullut hiki, mutta kyllä sekin onnistuu. Sinähän voit itse säädellä miten kovaa ajat. Tai sitten voit laittaa avustuksen pois päältä niin kyllä näillä keleillä tulee hiki, sanoo Niskanen.

Mitään ongelmia ei sähköpyöräilyssä Niskasella ole ollut vaikka on talvi. Vaatteet ja muut varusteet pitää vaan olla kunnossa.

Ainut heikko kohta on akut.

– Aina kun mittari näyttää, että virtaa on alle puolet, niin otan akun lataukseen, koska pakkasella se voi hyytyä niin nopeasti. Minulla on vain yksi akku. Sitä lataan kaksi kertaa useammin kuin kesällä eli näillä keleillä kaksi kertaa viikossa.

– Tietysti toivon, että akkujen kapasiteetti paranisi.

Sähköpyöriin erikoistunut pyöräyrittäjä Jari-Matti Auttila Kangasalta vahvistaa, ettei akku toimi talvella samalla tavalla kuin kesällä.

– Akun kapasiteetti laskee noin kolmanneksella. Hyvin silti jaksoi pidemmänkin lenkin taannoin -27 asteen pakkasessa, Auttila naurahtaa.

Yhdellä akulla pärjää

Sähköpyörissä käytettävä tekniikka on muutamassa vuodessa kehittynyt huimasti. Se on huomattu huollossakin.

– Siihen tehdään ihan samat huollot kuin tavalliseenkin pyörään, vaihdetaan kuluvia osia, mutta ei muuta.

– Akkujen kehitys on huima, niillä voi ajaa sadan kilometrin matkoja, ne kestävät noin 500 latausta jolloin päästään viiden vuoden kestoon, sanoo pyörähuoltoyrittäjä Jorma Ylikoski Tampereen Tesomalta.

– Akku tykkää kun sitä käytetään paljon. On hyvä idea käyttää yhtä akkua, sanoo Ylikoski.

Sähköpyöräilijä eroaa tavallisesta pyöräilijästä määrätietoisempana polkijana. Kun hän on pyörän hankkinut, hän myös satsaa muuhunkin varustukseen.

– Kun hän huomaa, että tämä on minun juttuni, niin sen jälkeen pyörä hankitaan vaikka se on huomattavasti sähkötöntä kalliimpi, arvoi Ylikoski.

– He kyllä satsaavat hyvään varustukseen asuihin, valoihin kypärään. He eivät lähde huonolla varustuksella liikenteeseen, on Ylikoski huomannut.

Kehitystä ja iloa

Hyvän sähköpyörän saa 2 000–3 000 eurolla. Pyöräyrittäjä Jari-Matti Auttila huomauttaa, ettei alle 2000 euron sähköpyörää kannata edes ostaa.

– Se on käytännön nyrkkisääntö. Halvemmissa komponenttisarjat ovat heikkoja tai sähköt ovat merkitöntä mallia, Auttila sanoo.

Ilkka Niskasen kulkuväline on kolme vuotta vanha ja se maksoi pari tonnia. Sillä hinnalla saisi Tampereella bussilipun noin viideksi vuodeksi.

– Onhan nämä siinäkin ajassa kehittyneet, arvioi Niskanen.

– Kustannuksia tulee lähinnä pyörän hankinnasta ja sitten siihen tietysti huollot.

Ilkka Niskasella on iloinen ilme, sitä ei kuura suupielissä peitä.

– Onhan se ilo ja hyöty että poljet ja olet ulkona. Tulee hyvä fiilis. Välillä voi ajaa rauhallisestikin ja katsella maisemia, hän kehuu.

– Autoilijat joskus yllättyvät, että pyörä etenee suhteellisen nopeasti. Autoilijan kanssa pyöräilijän on oltava aina varovainen, muistuttaa Niskanen.

Aktiivipyöräilijät toivovat ostotukea

Tampereen polkupyöräilijöitten yhdistyksessä on noin 300 jäsentä. Erikseen ei sähköpyöräilijöitten määrää ole rekisteröity.

Yhdistyksellä on lukuisia parannusehdotuksia sähköpyöräilyn edistämiseksi.

– Pyöräväylien laadun merkitys korostuu kun sähkö otetaan käyttöön. Nopeudet kasvavat, sähköpyörillä kuka tahansa voi ajaa 25km/h.

– Selkeyden ja turvallisuuden takia oikeanpuoleista liikennettä olisi suosittava myös pyöräväylillä. Tämänhän jo lakikin vaatii, huomauttaa yhdistyksen puheenjohtaja Minna Takala.

TaPon arvion mukaan sähköpyörien määrä liikenteessä lisääntyy nopeasti, jos hinta laskee.

– Tuhannen euron hinta voisi olla niin sanottu kipuraja, jonka alle mentäessä sähköpyörien myynti voisi kiihtyä. Maastopyöräilypiireissä sähköpyöräily on jo lisääntynyt.

– Yksi merkittävä teko olisi työsuhdepyörien hankinnan helpottaminen. Esimerkiksi niin, että työntekijän osalta pyörän täyttä arvoa ei verottaisi vaan vain osa – kuten työsuhdematkalipun kohdalla tehdään, arvioi Takala.

Myös valtion rahoitusta voitaisiin yhdistyksen mielestä ohjata entistä enemmän kevyen liikenteen tueksi. Reittejä voisi kehittää ja samoin kuin rautatieasemien pyöräpysäköintiä. Viime vuonna esille tullut sähköpyörän hankintatuki tulisi ottaa käyttöön.

Suomi on sähköpyöräilyssä vielä kehitysasteella verrattuna Saksaa, Ranskaan ja Hollantiin. Siellä myynti on kasvanut noin parinkymmenen prosentin vuosivauhtia. Saksassa myydyistä sähköpyörien osuus on ollut yli 30 prosenttia kun se meillä on ollut vain kolmisen prosenttia.

Suomeen tuotiin ulkomailta alle 250 watin sähkömoottorilla varustettuja pyöriä viime vuonna runsaat 8000, mikä on hieman yli kolme prosenttia tavallisten poljettavien määrästä. Kotimainen Helkama on nostanut viime vuosina vuosittain sähköpyörien tuotantomääriään. Viime vuonna Helkama valmisti jo 3500 sähköpyörää, kun vuonna 2016 määrä oli tuhat pyörää.

Lue myös:

Ruotsin sähköpyörätuesta tuli menestys – tavoitteena on lisätä ympäristöystävällistä liikkumista kaikin tavoin

Onko sähköpyöräilyllä oikeasti terveysvaikutuksia? Tutkija: "Kokonaiskulutus nousee helposti suuremmaksi kuin lyhyempiä matkoja tavallisella pyörällä kulkevalla"