Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen ei aio erota tehtävästään Esperi Caren toimitusjohtajan Marja Aarnio-Isohannin tavoin nyt vellovan hoivakotiskandaalin takia.
Päinvastoin, tiukka paikka antaa hänelle pikemminkin "tarmoa", kuten hän kertoi tiistaina Ylen TV-uutisissa juuri ennen alkavaa A-studiota.
– Eroaminen olisi väärä ratkaisu tässä tilanteessa. Päinvastoin, saan lisää tarmoa tämmöisestä ja ponnekkaasti me tartumme näihin asioihin, Karjalainen sanoi.
Ylen selvityksen mukaan Attendo on painiskellut vuosia samankaltaisten laiminlyöntiongelmien kanssa kuin Esperi Care. Pääsyynä ongelmiin on se, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän.
Hoitajia vähän saatavilla
Selitykseksi havaittuihin puutteisiin Karjalainen sanoi tiistai-illan A-Studiossa henkilöstön huonon saatavuuden.
– Riittämättömyyden tunne ja tietynlainen kiire. Se on varmaan se, johon tämä eskaloituu tällä hetkellä, Karjalainen sanoi.
Hän myönsi jakavansa hoitohenkilökunnan tunteen kiireestä, joka tuli ilmi tiistaina Tehyn julkaisemasta kyselystä Attendon tehyläisille hoitajille. Siinä yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, ettei heillä ole aikaa vastata potilaan tarpeisiin. Hoitajat valittavat, että heidän aikansa kuluu muuhun työhön, kuten siivoamiseen.
Karjalainen kuitenkin väisti kysymyksen henkilöstön riittämättömydestä vetoamalla THL:n viime keväänä tekemään tutkimukseen, jonka mukaan Attendon hoitajien keskimääräinen mitoitus asiakasta kohden oli 0,57 eli saman verran kuin muillakin.
Karjalainen sanoi, että kaikki palaute pitää heidän nöyrästi ottaa vastaa ja käydä läpi. Hän korosti sitä, että tärkeintä on, että korjaavia toimia tehdään. Näin on hänen mukaansa myös tehty.
Aliravitsemus voinut syntyä jo kotona
Ohjelmassa kerrottiin muun muassa Attendo Laaksolahden ongelmista. Hoivakodissa olleista vanhuksista oli aluehallintoviraston (avi) tarkastuksen mukaan 17 aliravittuja. Heidän painoindeksinsä oli niin alhainen, että ennenaikaisen kuoleman riski oli avin mukaan lisääntynyt.
Karjalainen kertoo tutustuneensa Laaksolahden tapaukseen syvällisesti. Hän viittasi ongelmien syntyneen jo mahdollisesti vanhusten kotona, jossa ruoan saaminen on jo heikentynyt – ja paljastuneen vasta heidän oltuaan hoidossa. Karjalainen sanoi painoindeksin mukaan aliravituiksi osoittatuneita olleen seitsemän.
– Kun kuulimme asian, käynnistimme keittiön ja ravitsemuksemme kanssa prosessin, jossa asia saatettiin kuntoon ja aloitettiin lisäravinteiden käyttäminen niille asukkaille, joilla oli vaikeuksia syömisen kanssa.
Tehtävänä antaa resurssit
Karjalainen on taustaltaan lääkäri. Kun häneltä kysyttiin, kuinka hänen oma lääkärin etiikkansa vastaa nykytilanteeseen, Karjalainen vastasi pyrkivänsä tekemään parhaansa.
– Minun pitää tehdä oma parhaani organisaatiossa ja yrittää antaa sellaiset resurssit ja puitteet tälle toiminnalle, että voimme siihen tehdä korjauksia. Se on se, mitä minä voin parantaa, Karjalainen sanoi.
Kun Karjalaiselta tivattiin, eikö vaikka siivojia voisi palkata, jotta hoitajat voisivat keskittyä hoitamiseen eikä siivoamiseen, hän vetosi siihen, että eivät hoitajat pelkästään siivoa.
Tehyn kyselyn mukaan hoitajat kuitenkin kokevat, että juuri muut työt, kuten siivoaminen ja ruoan lämittäminen, vievät heiltä ajan varsinaisesta hoitotyöstä.
Mahatma Gandhi sanoi kerran: ”Muistele näkemäsi köyhimmän ja heikoimman ihmisen kasvoja ja kysy itseltäsi onko harkitsemastasi askeleesta mitään hyötyä hänelle.” Opetuksen voi ymmärtää vertauskuvana sille, että meidän pitäisi rakentaa yhteiskuntaa pitäen silmällä heikoimmassa asemassa olevia. Tämä edellyttää syvällistä ja ajankohtaista tietoa huono-osaisuudesta.
Viime viikkoina Suomessa on keskusteltu kiiteltävän paljon köyhyydestä ja niukkuudessa elämisestä. Samalla on kuitenkin jäänyt varjoon uraauurtava kotimainen tutkimus, joka tuottaa täysin uutta tietoa pitkään sorretun vähemmistön tilanteesta. Kyse on romaneista.
Romanien elinolosuhteet olivat vielä 1950-luvulla surkeat. Tuolloin esimerkiksi koulunkäynti oli romanien elämäntavalle merkityksetöntä. Myös poliittisten oikeuksiensa toteutuminen oli kyseenalaista kuten Sarita Friman-Korpela osoitti 2014 ilmestyneessä väitöskirjassaan. Vaalirajoitteiden ja irtolaislainsäädännön yhteisvaikutus saattoi johtaa äänioikeuden epäämiseen suurelta osalta romaniväestöä.
Vasta 1970-luvulla romanilasten koulunkäynti tuli vakinaisten asuntojen ansiosta mahdolliseksi, mutta poissaoloja ja syrjintää oli vielä paljon.
Ennen 1970-lukua Suomen romanit asuivat asuntovaunuissa ja huonokuntoisissa vanhoissa taloissa. Romanien olot olivat niin heikot, että useat perheet muuttivat Ruotsiin. Ruotsi vaati voimakkaasti Suomea hoitamaan oman maan kansalaistensa asiat kuntoon. Vasta 1970-luvulla romanilasten koulunkäynti tuli vakinaisten asuntojen ansiosta mahdolliseksi, mutta poissaoloja ja syrjintää oli vielä paljon. Kun 1950-luvulla koulua käyneistä romaneista päättötodistuksen sai 25 prosenttia, 1970-luvulla osuus nousi noin 65 prosenttia.
Varsinainen koulutuksellinen integraatio romaneilla alkoi vasta 1990-luvulla. Koulu monimuotoistui kulttuurisesti muun muassa maahanmuuttajaoppilaiden ansiosta.
Sosiaalihallitus keräsi vuoden 1970 väestölaskennassa tietoja romanien elinkeinoista, ammateista, ruokakuntien koosta ja asumisoloista. Tämän jälkeen etnisyystiedon kerääminen tilastoista ei ole ollut mahdollista. Romanit ovat toisen maailman sodan katkerien kokemusten vuoksi suhtautuneet varauksellisesti myös sellaiseen tutkimukseen, joka perustuu itseidentifikaatioon. Romanien syrjitty asema on yleinen fakta, mutta yksityiskohtaiset tiedot ovat puuttuneet.
Rakennettuaan luottamusta romaneihin monen vuoden ajan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos onnistui toteuttamaan vuosina 2017 ja 2018 romanien hyvinvointitutkimuksen Roosan, jonka perustulokset julkaistiin joulun alla.
Monet romanit suhtautuivat tutkimukseen kriittisesti. Sen pelättiin leimaavan koko yhteisöä kielteisesti ja pahentavan romaneiden kokemaa syrjintää.
Tietoja kerättiin niin, että romanien tuloksia on – tietyin varauksin – mahdollista verrata muuhun väestöön. Tutkimukseen osallistui 365 vapaaehtoista itsensä Suomen romaniksi kokevaa täysi-ikäistä henkilöä.
Tutkimusprosessikin on pieni jännitystarina. Esitutkimuksen aikana kävi ilmi, että monet romanit suhtautuivat tutkimukseen kriittisesti. Sen pelättiin leimaavan koko yhteisöä kielteisesti ja pahentavan romaneiden kokemaa syrjintää. Tutkimuksen toteuttamiseksi THL palkkasi seitsemän romanimiestä – ja naista aluekoordinaattoreiksi. Aluekoordinaattorit kävivät kertomassa tutkimuksesta romaniyhdistysten ja -järjestöjen tilaisuuksissa sekä yksityisissä kodeissa ja sosiaalisessa mediassa. Romanit osallistuivat tutkimuksen suunnitteluun, toteutukseen, raportointiin ja tulosten tulkintaan.
Tutkimuksen tulokset kertovat romanien muuta väestöä alhaisemmasta koulutuksesta ja yleisemmästä työttömyydestä. Erityisen huolestuttavaa on se, että alle peräti kolme neljästä työvoimaan kuuluvasta alle 30-vuotiaasta (eli työllisistä ja työttömästä) oli työttömänä. Romaneiden kokemuksen mukaan nuorten on vaikea saada syrjinnän vuoksi harjoittelupaikkoja ja työllistyä valmistumisen jälkeen.
Niukkuuden kokemuksesta kertoo se, että 40 prosenttia romanimiehistä ja puolet naisista oli pelännyt ruuan loppumista, kun koko väestössä vastaavat luvut olivat 13 ja 18 prosenttia. Romaneiden koettu terveys ja työkyky olivat selvästi heikompi kuin muiden suomalaisten. Hälyttävää tietoa oli myös se, että romanimiehistä 44 prosenttia ja -naisista 41 prosenttia tupakoi päivittäin. Koko väestön luvut ovat 16 ja 11 prosenttia.
Kaikki tulokset eivät olleet kielteisiä. Esimerkiksi Roosa-tutkimukseen osallistuneet miehet olivat koko väestön miehiä aktiivisempia kerho- tai yhdistystoiminnassa, kävivät useammin teatterissa, harrastivat useammin käsitöitä, musisointia tai muuta vastaavaa harrastusta sekä osallistuivat erilaisiin hengellisiin tapahtumiin.
Roosa-tutkimus kertoo siitä, miten pitkäjänteistä, systemaattista ja vuorovaikutteista työtä tarvitaan haavoittuvan ryhmän tavoittamiseksi. Tämä tutkimus antaa pohjaa rakentaa vastaavaa tiedonkeruuta myös muiden vähemmistöryhmien hyvinvoinnin kartoittamiseksi. Joka tapauksessa tutkimuksen tietojen avulla voidaan arvioida sitä, miten hyvinvointipolitiikan päätökset vaikuttavat romaneihin.
Heikki Hiilamo
Kirjoittaja toimii Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina. Aikaisemmin hän on työskennellyt mm. toimittajana Yleisradiossa 1994–1997.
Arktisilta alueilta saapunut kylmä ilmamassa laskee lämpötilat ennätysalas Dakotasta Maineen. Kylmä rintama ulottuu niinkin etelään kuin Alabamaan ja Georgiaan saakka.
Satoja kouluja on suljettu ja tuhatkunta lentoa on jouduttu perumaan – esimerkiksi Atlantaan, missä vain muutaman päivän kuluttua on tarkoitus pelata huippusuosittu Super Bowl.
Chicagoon ja Pohjois-Illinoisiin on ennustettu –46 asteen pakkasia. Koulu on huomisen osalta peruttu Chicagossa arviolta 360 000 oppilaalta.
Viranomaiset ovat varoittaneet vetämästä syvään henkeä ulkona ja välttämään puhumista. Chicagossa ilmaa on kuvailtu jopa kylmemmäksi kuin pohjoisnavalla.
Pakkaslukemat ovat kovia melkein missä tahansa, mutta eri toten alueilla, joissa sellaisiin ei ole osattu varautua eli varsinkin etelämpänä.
Kylmän sään mukana on tullut myös runsaita lumisateita ja jäätävää tihkua. Esimerkiksi Wisconsinissa lunta on ennusteiden mukaan tulossa jopa 60 cm.
Jäätävä säärintama kiertää tavallisesti pohjoisnavan ympärillä, mutta jostain syystä se on löytänyt tiensä nyt Amerikan mantereelle.
Tiedemiehet ovat selittäneet, että äärimmäiset sääilmiöt johtuvat ilmastonmuutoksesta.
Voimalaitteita toimittava Wärtsilä kertoo aloittavansa kilpailukykyä parantavan ohjelman ja tavoittelee 100 miljoonan euron vuosisäästöjä. Ohjelma johtaa 1 200 työpaikan katoamiseen maailmanlaajuisesti.
Suomessa arvio väenvähennyksestä on enintään 150 työntekijää. Wärtsilän mukaan vaikutus on tuntuvin Vaasaan, missä yhtiö on kaupungin suurin yksityinen työllistäjä. Vaasassa on suurin osa Wärtsilän Suomen-henkilöstöstä.
Suomalaisella pörssiyhtiöllä Wärtsilällä on 80 maassa noin 19 300 työntekijää. Viidennes sen henkilöstöstä on Suomessa.
– Eli Suomen osuus tästä vähennyksestä on pienempi kuin mitä henkilöstön painoarvo, sanoo viestintäjohtaja Atte Palomäki.
Säästöohjelma toteutuu asteittain vuoden 2019 jälkipuoliskolla ja on valmis vuoden 2020 loppuun mennessä.
– Kansainvälisen kaupan jännitteet, geopolittiinen epävarmuus sekä ailahtelevat markkinat aiheuttavat huolta, perustelee konsernijohtaja Jaakko Eskola tiedotteessa.
– Tämä on kivulias ratkaisu, mutta henkilöstövähennyksiä ei valitettavasti voida välttää.
Wärtsilä toimittaa voimalaitteita merenkulkuun ja energiamarkkinoille.
Yhtiö julkisti tänään tilinpäätöstietonsa viime vuodelta. Sen aikana kasvoivat sekä liiketulos, liikevaihto että tilauskertymä. Kuitenkin viimeisellä vuosineljänneksellä liiketulos laski 15 miljoonalla eurolla ja oli 226 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen tulos sisältää huomattavat varaukset kahteen ydinvoimalaan liittyvien hankkeiden kustannusylityksiin.
Wärtsilä kertoi viime kesänä, että se tekee Vaasaan jätti-investoinnin aloittamalla uuden tuotantokeskuksen rakentamisen mahdollisesti jo tänä vuonna.
Työntekijät pettyneitä
Vaasassa Wärtsilän työntekijät ottivat pettyneinä vastaan tiedon yt-neuvotteluiden alkamisesta ja väen vähentämisestä.
– Postiiivisia asioita on tapahtunut viime aikoina ja sen perusteella odotettiin parempaa, toteaa toimihenkilöiden pääluottamusmies Ralf Holmlund ja viittaa uuden tuotantokeskuksen rakentamiseen.
Holmlund sanoo, että täytenä yllätyksenä uutinen ei kuitenkaan tullut.
– Mutta tässä ollaan taas, aletaan neuvottelemaan ja vähentämään väkeä. Ensimmäinen neuvottelukutsu tulee ensi viikolle, toteaa Holmlund.
Artikkelia täydennetty klo 09:55 pääluottamusmiehen kommenteilla.
Euroopan unioni torjuu jälleen uudet neuvottelut Britannian kanssa EU-erosopimuksesta. Britannian parlamentin alahuone hyväksyi tiistai-iltana esityksen, joka kehottaa pääministeri Theresa Mayta neuvottelemaan EU:n kanssa muutoksista sopimukseen.
Hyväksytty Graham Bradyn esitys pyrkii saamaan aikaan muutoksia järjestelyyn, jonka tarkoitus on välttää rajatarkastusten palauttaminen Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalle.
Tämä ns. backstop-järjestely jättäisi koko Ison-Britannian tulliliittoon EU:n kanssa kunnes parempi pysyvä ratkaisu saadaan aikaan.
– Backstop on osa erosopimusta, eikä erosopimus ole avattavissa uusille neuvotteluille, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ilmoitti lausunnossaan vain minuutteja sen jälkeen kun parlamentin alahuone oli hyväksynyt Bradyn esityksen äänin 317–301.
Tuskin lausunto jättää auki mahdollisuuden neuvotella poliittisesta sitoumuksesta, joka määrittelee suuntaviivat EU:n ja Britannian tulevalle suhteelle.
Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa, sillä backstop-järjestelystä on sovittu nimenomaan laillisesti sitovassa 585-sivuisessa erosopimuksessa. Tuskin mukaan sopimuksen ratifiointi EU:n puolella jatkuu, mikä alleviivaa sitä että sopimusta ei haluta muuttaa.
Tuskin mukaan EU-maat ovat valmiita harkitsemaan myös Britanian eropäivän siirtämistä. Britannian ero astuu voimaan 29. maaliskuuta.
Myös Irlannin hallitus totesi, että äänestystulos ei muuta EU:n kantaa, josta päätettiin huippukokouksessa joulukuussa.
– [Backstop-järjestely] on välttämätön, eivätkä tämän päivän tapahtumat Westminsterissä muuta tätä mitenkään, Irlannin ulkoministeri Simon Coveney sanoi Twitterissä.
Ranskan presidentinpalatsi Elysée peräänkuulutti Britannialta "uskottavia" ehdotuksia.
Parlamentin alahuone hyväksyi äänestyksessään myös toisen ehdotuksen, joka kehottaa hallitusta välttämään sopimuksettoman eron. Tämä esitys ei tosin ole sitova.
Pääministerin Mayn odotetaan matkustavan Brysseliin jo lähipäivinä neuvottelemaan. Bradyn esityksen sanamuodon mukaan erosopimukseen kirjattu backstop tulisi korvata "vaihtoehtoisilla järjestelyillä".
Britannian ja EU:n välisissä neuvotteluissa on jo aiemmin selvitelty esimerkiksi rajatarkastusten korvaamista teknologisilla ratkaisuilla, mutta tämä on todettu mahdottomaksi.
– Bradyn esityksen ongelma on, että se ei määrittele, mitä ne vaihtoehtoiset ratkaisut ovat, sanoi EU-komission brexit-neuvottelija Sabine Weyand maanantaina Brysselissä.
Hän muistutti, että EU odotti jo sopimusneuvotteluiden aikana brittien esittävän vaihtoehtoja backstop-järjestelylle, mutta hallitus ei tuonut pöytään esityksiä. Järjestelyn ulottaminen koko Britannian alueelle pelkän Pohjois-Irlannin sijaan oli Britannian hallituksen idea.
Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun johtaja on eri mieltä presidentti Donald Trumpin kanssa keskeisistä ulkopoliittisista kysymyksistä.
Tiedustelujohtaja Dan Coats oli tiistaina senaatin tiedustelukomitean kuultavana. Hänen kantansa eroavat melkoisesti presidentin näkemyksistä koskien niin Pohjois-Koreaa, Irania kuin äärijärjestö Isistäkin.
Trump on muun muassa todennut, ettei Pohjois-Koreasta aiheudu enää ydinaseuhkaa Yhdysvalloille. Dan Coats kuitenkin ilmoitti kuulemistilaisuudessa, ettei Pohjois-Korea ole todennäköisesti luopumassa ydinaseistaan.
– Tämänhetkinen arviomme on, että Pohjois-Korea pyrkii säilyttämään joukkotuhoasekapasiteettinsa. On hyvin epätodennäköistä, että se luopuisi kokonaan ydinaseistaan ja niiden tuotantokapasiteetista, koska Pohjois-Korean johtajien perimmäinen näkemys on, että ydinaseet ovat ratkaisevan tärkeitä maan hallinnon selviytymisen kannalta, totesi Coats.
Trump puhkuu optimismia Pohjois-Korean suhteen
Trumpin on määrä tavata Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un helmikuun lopussa. Monet asiantuntijat suhtautuvat epäillen siihen, että johtajat saavuttaisivat edistystä neuvotteluissaan.
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasivat viime kesänä Singaporessa.Kevin Lim / EPA
Tapaamisensa jälkeen viime kesänä Singaporessa Trump ja Kim antoivat ympäripyöreän julkilausuman, josta puuttui asiantuntijoiden mukaan täysin konkreettiset tavoitteet Korean niemimaan ydinaseriisunnasta.
Trump kuitenkin puhkuu optimismia. Viime viikolla presidentti kertoi, että osapuolet ovat saavuttaneet merkittävää edistystä Korean niemimaan riisumisessa ydinaseista ja ettei ”tällaista edistystä ole nähty vielä koskaan Pohjois-Korean suhteen. ”
Viimeksi reilu viikko sitten yhdysvaltalainen CSIS-tutkimuslaitos kertoi raportissaan jälleen uudesta Pohjois-Korean salaamasta ohjustukikohdasta.
"Iran ei kehittele ydinasetta eikä Isisiä ole lyöty"
Tiedustelujohtaja Coatsin näkemykset Iranista eivät myöskään noudattele Trumpin hallinnon ulostuloja. Hallinnon mukaan Iran muodostaa merkittävän ydinaseuhan. Coats puolestaan totesi senaatin tiedustelukomitealle, ettei Iran tee tällä hetkellä mitään toimia ydinaseen valmistamiseksi.
Niin ikään kuulemisessa mukana ollut CIA:n johtaja Gina Haspel kertoi, että Iran on noudattanut maan ydinohjelmaa rajoittavaa JCPOA-sopimusta. Trump irrottautui sopimuksesta viime keväänä.
Toisaalta Coats korosti, että iranilaiset pohtivat ydinsopimusta uudelleen, mikäli maa kokee, ettei se saa hyötyä sopimuksesta.
Yhdysvaltain tiedustelun tilannekuva terroristijärjestö Isisistä on myös hyvin erilainen kuin miten presidentti Trump asian näkee. Viime vuoden lopussa Trump ilmoitti yllätyspäätöksestään vetää Yhdysvaltain joukot Syyriasta, koska presidentin mukaan ”Isis on lyöty”.
Coats puolestaan korosti, että järjestön riveissä on yhä tuhansia taistelijoita Syyriassa ja Irakissa. Tiedustelujohtaja pitää lisäksi hyvin todennäköisenä, että Isis jatkaa iskujaan läntisiä vihollisiaan, mukaan luettuna Yhdysvaltoja vastaan.
Valtioneuvoston juhlahuoneiston valtavia peilejä kuljetetaan Raimo Snellmanin työtilaan Helsingissä. Kaksi ja puoli metriä korkeat kehykset kaipaavat restaurointia, sillä kultaukset ovat osin pyyhkiytyneet siivouksen yhteydessä pois.
Peilit asetellaan varoen lattialle, jotta monivaiheinen työ voidaan aloittaa. Kultaajan tyyny, veitsi ja sivellin odottavat Snellmanin ja hänen kollegansa Mikko Snellmanin ammattitaitoisia käsiä.
Tilauksia Suomen tunnetuimmalle kultaajamestari Raimo Snellmanille saapuu valtion lisäksi kirkolta ja yksityishenkilöiltä. Viimeisimpiin suuriin tilaustöihin kuuluvat Mauno Koiviston muistomerkin kultaus ja Uspenskin katedraalin kupolien kultausreseptin työstäminen.
Yle/ Puoli seitsemän
Kultaustöitä alalla riittää. Snellmanin lisäksi Suomessa työskentelee viisi muuta alan ammattilaista. Tästä on kiittäminen Snellmania, joka innostui 40 vuotta sitten elvyttämään kuolevaa ammattikuntaa. Tuolloin maassamme oli vain yksi kultaajamestari eikä ammattiin voinut opiskella Suomessa.
Huutokaupoissa kiertäminen sai innostumaan kultauksista
1980-luvun alussa Snellmanin haaveena oli tulla englannin kielen opettajaksi ja hän lähti opiskelemaan Walesin yliopistoon. Opiskelu sujui omalla painollaan. Vapaa-aikoina Snellman viihdytti itseään kiertämällä huutokauppoja.
Kullatut huonekalut ja esineet saivat Snellmanin palaamaan tutuille huutokaupoille aina uudestaan.
– Innostuin niin paljon, että otin lopulta yhteyttä Suomen ainoaan kultaajamestariin Reino Savolaiseen. Halusin tietää, miten alalle pystyi kouluttautumaan. Sain kuulla, että oppia saa Venäjältä.
Snellman ei tästä lannistunut, vaan hän lähti tavoittelemaan entistä innokkaammin uutta haaveammattia. Opiskelu Isossa-Britanniassa sai päättyä.
Jos ei ole koulutusta, niin aloitetaan sellainen
Saavuttuaan Suomeen Snellman otti yhteyttä Opetushallintoon ja ehdotti kultaaja-ammattitutkinnon perustamista. Hän sai puhuttua asiansa niin hyvin, että ideasta innostuttiin. Näin Suomessa käynnistettiin perustutkinnon sisällön suunnittelu.
Oppiakseen kultaajaksi Snellman haki 80-luvun alussa apurahaa. Ilokseen hän sai kutsun Pietarin Venäläisestä museosta (Russki muzeista).
Opinnot Snellman aloitti tunnetun mestarin Victor Petrovits Slezin suojissa.
– Slezin opit olivat minulle pommi. Viimein tajusin, miten kultaus täytyy tehdä oikeaoppisesti.
Snellman pääsi tutustumaan apurahoilla Venäjän hallinnon keskuksen Kremlin ja taidemuseo Eremitaašin esineiden kultaustekniikoihin Slezin opissa. Tutuiksi tulivat erityisesti ikoni- ja rakennustaito-oppi.
Snellman opiskeli Venäjällä jaksoittain. Hän kävi kultaajamestarin opissa aina muutaman kuukauden ja palasi jälleen kotiin muutamaksi kuukaudeksi. Opiskelu jatkui näin neljä vuotta.
Samoihin aikoihin Opetushallituksessa päästiin yhteisymmärrykseen ammattitutkinnon sisällöstä. Kultauksesta ei tullut koulumuotoista, mutta ammattiin pystyi valmistumaan oppisopimuksella.
Ammattitutkinnon saa edelleen, kun esittää kykynsä monitasoisissa kokeissa.
Kun Snellmanista tuli 90-luvun puolessa välissä kultaajamestari, hän auttoi kouluttamaan oppisopimuksella uusia tekijöitä.
– Olen työn ohessa opettanut neljä suomalaista kultaajaksi. Heistä kaksi on suorittanut kultaajamestaritutkinnon. Toiveena on, että ammatti ei kuolisi Suomessa koskaan.
Sofia Torvalds
Venäjän opit Suomen pelastus
Suomessa olevat kultaustyöt liittyvät pääasiassa ortodoksikirkkojen sisätiloissa oleviin ikonostaaseihin, jotka erottavat alttarin ja kirkkoseinän. Kirkon ulkopuolella tehtävät kultaukset ovat lähinnä kupoleja ja ristejä.
Monet ortodoksikirkkojen töistä on valmistettu Venäjällä. Esimerkiksi Uspenskin katedraalin ikonostaasi on tehty Itärajan toisella puolella ja se on kuljetettu osina Suomeen.
Tämän vuoksi restaurointityöt pitää Snellmanin mukaan tehdä perinteisellä kultaustekniikalla.
– Venäjältä tuomani kultausopit ovat olleet tarpeen. Oppien ansiosta arvokkaat työt tulevat säilymään tulevillekin sukupolville ja tällä tavalla olen pelastanut tätä kullattua kulttuuria Suomessa.
Lisäksi kultaustöitä tehdään muun muassa antiikkihuonekaluihin ja kehyksiin. Esimerkiksi Smolnan peilien kehyksiä työstetään puolisen vuotta, jotta kultaukset loistaisivat kuten ennen.
Kultaukseen liittyvää välineistöäYle/Puoli seitsemän, Rinna Härkönen
Kultausreseptejä on lukematon määrä
Kultauksessa on tärkeintä tietää, miten pohjustus tehdään eri esineisiin. Esimerkiksi Smolnan peileissä pohjustusaineita käytetään jopa parikymmentä. Joissakin erilaisia maaleja ja lakkoja saattaa olla jopa kuusikymmentä.
Kerrosten päälle asetetaan lopuksi vedellä laimennettua vodkaa ja lehtikultaa. Kaikkia esineitä ei kullata täysin samalla reseptillä, vaan jokainen kultaus vaatii omanlaiset työvaiheet.
Snellman on hyödyntänyt kultaukseen liittyvää reseptitietoutta muun muassa Presidentinlinnan ulkopuolella tehtäviin kultauksiin.
Yksi näyttävimmistä kultausresepteistä toteutettiin Helsingin paraatipaikalla – Uspenskin katedraalissa.
Snellman kokeili erilaisia reseptejä kupoleihin, kunnes löysi kestävimmän vaihtoehdon. Ulkokultaus kiinnitettiin erikoiskäsitellyllä pellavaöljyllä, jolloin se kestää vettä.
– Valmistamani reseptin avulla saasteet valuvat kupolista pois ja kultaukset säilyvät 60 vuotta hyväkuntoisena.
Varsinaista katedraalin kupolien kultaustyötä teki laaja alan ammattijoukko.
Snellmania pyydetäänkin usein paikalle, kun tehdään restaurointikohteen arviointia ja kultauksen suunnittelua.
Kultaajamestari Raimo SnellmanYle/Puoli seitsemän, Rinna Härkönen
Märkä siivousrätti pyyhkii kultauksen
Konservoinnissa säästetään huonekalujen alkuperäistä kultausta niin paljon kuin mahdollista. Poikkeuksena ovat kulumat, joihin joudutaan rakentamaan kokonaan uudet kultaukset.
Joskus voi olla niin, että maalatun pinnan alta otetaan esiin alkuperäinen kultaus. Näin toimittiin monin paikoin esimerkiksi Helsingin Eteläesplanadilla sijaitsevassa valtioneuvoston juhlasalissa, joka tunnetaan Smolnana. Snellman on konservoinut siellä Presidentin esittelysalin kultaukset.
– Poistin kultausten päälle maalattua pronssimaalia. Lisäksi korjasin alkuperäisiä kultauksia, jotka olivat paikoitellen menneet erittäin huonoon kuntoon. Osa kultauksista oli lähtenyt pois innokkaiden siivoajien vuoksi ja ne piti tehdä uudelleen.
Yleisesti ottaen Smolnassa on kielletty kullattujen pintojen pyyhkiminen märällä rätillä. Tästä huolimatta jokunen siivooja, hyvää hyvyttään ja tahattomasti, pyyhkii likaa märällä siivousliinalla.
Aina, kun märkä liina osuu sisätiloissa olevaan kiiltokultaukseen, se pyyhkiytyy pois, kertoo Snellman
– Se johtuu siitä, että kultauksen alla oleva vodka-vesiseos saa liikkeelle koko pohjakerrosmassan. Seos jää rättiin. Kultausten tippumiseen on vaikuttanut myös siirtyminen kuivaan keskuslämmitysilmaan.
Vaikka kullattu pinta ei kestä kosteutta, niin kullattu se kestää yllättävänkin kovaa käsittelyä. Itse asiassa kultaus kiillotetaan akaattikiven avulla.
Myös Smolnaan palaavat, nyt restauroinnissa olevat peilit saavat viimeisen silauksen ja oikean kiillon kiven avulla. Ne pääsevät loistamaan täydessä komeudessaan Smolnaan parin vuoden päästä, kun peruskorjaus on valmis.
Kultaustöitä, kultaajamestari Raimo SnellmanYle/Puoli seitsemän, Rinna Härkönen
Kultaus symboloi korkeinta
Kultauksessa käytettävä lehtikulta on taottu ohuen ohueksi. 1 000 lehteä painaa 10–25 grammaa riippuen tilatun kullan paksuudesta.
Snellman haluaa vielä korostaa, kuinka herkän ja näyttävän metallin kanssa hän työskentelee.
– Lehtikulta on niin ohutta, että itse asiassa yhteen millimetrin pinoon mahtuu 10 000 kultalehteä.
Snellman muistuttaa, että Raamatussa kullan käytöstä puhutaan hyvin ylevästi ja tämä on jokaisen kultaajan on tärkeää ymmärtää.
– Raamatussa mainitaan kultaus yli 300 kertaa. Se ei ole mikään vähäpätöinen asia. Yleisesti kultaus tehdään korkeimman kunniaksi, olkoon kyse sitten Jumalasta tai Buddhasta.
Kaikkia uskontoja yhdistää kirkkorakennuksissa käytetty kulta. Snellman toteaa, että syyt kultauksen käyttöön liittyvät yleviin ajatuksiin.
– Kirkkorakennusten kulta auttaa ihmistä nousemaan ajatuksissaan arjen yläpuolelle ja uskomaan korkeampaan voimaan. Kulta on ihastus ja valo.
Olen vuosien saatossa tehnyt todella monia vanhoja ihmisiä käsitteleviä juttuja.
Olen seurannut kameran kanssa, mitä vanhainkodissa yöllä tapahtuu. Olen kertonut kotona asuvista vanhoista ihmisistä, joille ei järjestynyt kunnan kotiapua. Olen tavannut työlleen antautuneita omaishoitajia, joilta kunta on evännyt omaishoidon tuen, vaikka he täyttivät kriteerit.
Kymmenisen vuotta on niistä tapahtumista, joista tein parikin tv-juttua uuskaupunkilaiseen Esperi Caren hoivakotiin liittyen.
Sinne ei saanut viedä kameraa ja haastatteluja oli vaikea saada.
Yksikössä työskennellyt lähihoitaja Satu Lainio nosti esiin hoitopaikan huonon hoidon. Hän puhui asiasta esimiehilleen ja kuntaan. Ja joutui erotetuksi.
Oikeudenkäynnin jälkeen Satu Lainio sai maineen palautuksen ja useamman kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.
Yksikköä oli tarkastanut lääninhallitus ja paikasta tehtiin myös kantelu Valviraan. Muutoksia edellytettiin niin Esperiltä kuin Uudenkaupungin kaupungilta.
Vanhojen ihmisten hoitoa kauhistellaan – iso kuva ei muutu
Nyt Esperi on otsikoissa taas. Ja kunnat, jotka ostavat hoitoa mahdollisimman halvalla yrityksiltä, joiden tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Näistä ongelmista on puhuttu vuosia ja vuosia.
Keskustelu etenee suurin piirtein näin: Media kertoo ongelmista. Hallitus selittää ja oppositio syyttää hallitusta. Vuosien kuluessa puhujien roolit vaihtuvat. Syyttely vaihtuu selittelyksi ja selittely syyttelyksi riippuen siitä, kuka on hallituksessa ja kuka oppositiossa.
Ihmiset eivät voi asua kotona, jos ajantaju on kadonnut, kirjoitettuja ohjeita ei osaa lukea eikä ihminen tiedä missä hän on ja mitä pitää tehdä.
Kuitenkin niin kauan kuin vanhojen ihmisten hoito on marginaalinen asia, joka ei nouse politiikan “kovaksi aiheeksi”, ei isoa muutosta tapahdu.
Vanhojen hoito ei ole vaaliteema, miksei?
Vanhojen ihmisten hoito ei ollut vaaliteema vuonna 2011 tai vuonna 2015. Toistaiseksi ei ole ollut merkkejä näkyvissä, että se olisi sitä nytkään, jos tämä kohu ei muuta tilannetta.
Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi marraskuussa selvityksen, jonka mukaan joka toinen vastaajista arvioi vanhuspalvelut riittämättömiksi. Vanhusten huoltoon kohdistui myös enemmän tyytymättömyyttä kuin vuonna 2012, jolloin asiasta viimeksi kysyttiin.
Rahaa pitäisi antaa siihen, että meillä on riittävästi myös viranomaisvalvontaa.
Kun ihmisiltä kysyttiin huhtikuun eduskuntavaalien tärkeitä asioita, niitä olivat sairaiden hoito, nuorten syrjäytyminen ja vanhusten hoito. Tämä Kunnallisalan kehittämissäätiön selvitys julkaistiin vain vajaa kuukausi sitten.
Miksi ihmisten huoli ei yllä poliitikkojen korviin? Tai jos huoli vaalikentillä kuullaankin, se ei näytä korvissa pysyvän, kun vaalit ovat käyty.
Ja mitä sote-uudistukseen tulee, totta on, että jos vastuu siirtyy kunnilta 18 maakunnalle, se parantaa kilpailutus- ja osto-osaamista. Toisaalta toteutuessaan sote tuo mukanaan vielä pirstaleisemmat palvelumarkkinat, jossa vahdittavaa toimintaa on vielä enemmän. Valvojan tehtävät eivät ole helppoja.
Tietoa on, mutta käytäntöön siirtyminen on kovin hidasta
Edellisen hallituksen peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) nimitti vuonna 2014 asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli määrittää niitä tekijöitä, joita on otettava huomioon vanhuspalvelulain toimeenpanossa sekä ottaa kantaa ja vaikuttaa ikäystävällistä Suomea rakentaviin arvioihin ja asenteisiin.
Kahdeksan ihmisen työryhmä oli todellisten asiantuntijoiden joukko. Ryhmän teesit olivat selkeitä, järkeenkäyviä ja vastaansanomattomia. Esimerkkinä vaikkapa ensimmäinen teesi: “Ikääntyminen koskee koko yhteiskuntaa. Se on otettava huomioon kaikessa lainsäädännössä ja kaikissa politiikoissa.”
Miksi ihmisten huoli vanhojen hoivasta ei yllä poliitikkojen korviin? Tai jos huoli vaalikentillä kuullaankin, se ei näytä korvissa pysyvän, kun vaalit ovat käyty.
Kokeneet ja viisaat -työryhmä muistutti siitä, että palvelujärjestelmä on suunniteltava kokonaisuutena ja sen on joustettava yksilöllisten tarpeiden mukaan. He sanoivat, että kaikille on taattava myös yhdenvertainen oikeus riittävään hoitoon ja huolenpitoon.
Viime päivinä puhuttaneesta ympärivuorokautisesta hoidosta asiantuntijat sanoivat, että ympärivuorokautisen hoidon tulee vastata pidentyvän vanhuusiän ja muistisairauksien luomiin tarpeisiin.
Mutta miten tämä tai lukemattomat muut muistiot ja työryhmät ovat vaikuttaneet arjen tekemiseen?
Vuodesta toiseen ja vuoron perään kuka milloinkin todistaa näitä samoja asioita, ja millä tuloksin?
Luvut puhuvat karua kieltä
Yhteiskunnassamme vanhuus on pidentynyt ja hyvin vanhojen määrä kasvaa. Terve elämä pitenee, mutta raihnaisuusvaihe elämän lopussa ei lyhene.
Luvut kertovat.
Parinkymmenen vuoden päästä 85-vuotiaita ja sitä vanhempia on kaksinkertainen määrä vuoteen 2017 verrattuna.
Yhdeksänkymmentävuotiaita ja sitä vanhempia on melkein kolme kertaa niin paljon vuonna 2040 kuin vuonna 2017.
Tampereen yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan elämän loppuvaiheen raihnaisuuden ja avun tarpeen aika siirtyy korkeampaan ikään, mutta ei lyhene. Lisäksi 40–50 prosenttia yli 90-vuotiaaksi elävistä sairastaa dementiaa elämänsä loppuvaiheessa, mikä tarkoittaa sitä, että he tarvitsevat jossakin kohtaa ympärivuorokautista hoitoa.
Tiedon pitäisi ohjata päätöksentekoa
Päätösten pitäisi pohjautua tutkittuun tietoon ja siihen pitäisi löytyä myös rahoitus. Asiantuntijoita pitäisi kuulla. Eikä vain kuulla, vaan tiedon pitäisi muuttua teoiksi.
Samalla, kun kirjoitan näitä sanoja, tiedän kuulostavani lattealta ja itsestään selvältä. Tuon toistaminen on niin ”last season” sanoisi joku. Mutta kirjoitan silti: politiikan pitäisi pohjautua tietoon, kun ja jos sitä on käytettävissä.
Muutama päivä kohistaan ja kauhistellaan, ja sitten kaikki jatkuu enemmän ja vähemmän ennallaan - kunnes on seuraavan kohun aika.
Eikö nyt, vihdoinkin, pitäisi aivan erityisen huolella kuulla niitä ääniä, jotka varoittavat hoitopaikkojen vähyydestä.
Ihmiset eivät voi asua kotona, jos ajantaju on kadonnut, kirjoitettuja ohjeita ei osaa lukea eikä ihminen tiedä missä hän on ja mitä pitää tehdä.
“Jokainen haluaa asua kotona” -on hyvä toimintaperiaate, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Jo nyt monien omaisten jatkuva huoli on, miten äiti tai isoäiti kotona pärjää, kun ilmeinen tarve olisi jo ympärivuorokautiselle hoidolle.
Pitäisikö hoitopaikkojen riittävyyteen vihdoin suhtautua kuoleman vakavasti? Niin, että hoitopaikkoja olisi riittävästi.
Niin kauan kuin vanhojen ihmisten hoito on marginaalinen asia, joka ei nouse politiikan “kovaksi aiheeksi”, ei isoa muutosta tapahdu.
Me tarvitsemme erilaisia asumispaikkoja, esimerkiksi ryhmäkoteja, jossa on turvallista asua silloin, kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista. Laitoshoidon purku on terveyskeskusten vuodeosastojen kohdalla ollut järkevää: siellä ei kenenkään pitäisi asua. Siihen maailmaan ei kukaan kaipaa takaisin.
Eikä riittävä hoitajien ja hoitopaikkojen määrä saa sulkea pois sitä, että ihmisten pitäisi voida asua ihmisarvonsa säilyttäen myös kotona.
Ja sitten se valvonta. Voisivatko viime päivien tapahtumat olla viimeinen todiste myös sille, että hoivayksikön omavalvonta ei riitä, eikä välttämättä tilaajankaan valvonta. Rahaa pitäisi antaa siihen, että meillä on riittävästi myös viranomaisvalvontaa. Sillä on oma tärkeä roolinsa, vaikkei valvonta yksin ongelmaa ratkaise.
Korjausliikkeiden pitäisi toteutua paljon paljon aiemmin kuin vasta silloin, kun hoivakodin toiminta pitää keskeyttää.
Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger johtaa Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä. Hänen mukaansa Suomen vanhushuolto on elänyt pitkään selvän alirahoituksen järjestelmässä.
– Palveluille ei ole ollut tarjolla laadukkaan hoidon ja hoivan vaatimia resursseja, ja osittain sen tuloksia on nyt nähty, Kröger sanoo viitaten esiin tulleisiin puutteisiin hoivakotien toiminnassa. Ongelmia on ollut niin Esperi Carella kuin Attendolla.
Resurssit tarkoittavat rahaa. Jos ei ole rahaa, ei ole tekijöitä, ja jos ei ole tekijöitä, ei ole palveluja.
– Jos verrataan esimerkiksi bruttokansantuotteen perusteella tilannetta Ruotsiin ja Norjaan, Suomen koko vanhuspalveluissa voidaan puhua ainakin miljardin euron vajauksesta, sanoo Kröger.
Petri Aaltonen / Yle
Miljardi euroa vuodessa tarkoittaisi siis sitä, että palvelut olisivat Pohjoismaisella tasolla.
– Eikä sekään mikään ongelmaton taso ole.
Ostovoimakorjatussa tarkasteltussa Norja panostaa vanhusten palveluihin yli kaksi ja puoli kertaa enemmän jokaista 65-vuotta täyttänyttä kohden kuin Suomi. Ruotsin ja Tanskan panostukset ovat Suomeen verrattuna noin 1,7 kertaa suuremmat.
Suomessa on pitkään sanottu, että raha yksin ei ratkaise – eikä se ratkaisekaan, vaan tarvitaan myös ammattitaitoa, hyvää johtamista, motivaatiota ja inhimillisyytä.
– Loppujen lopuksi asia on kuitenkin niin, että ilman rahaa ei synny laadukasta hoivapalvelua, Kröger toteaa.
Puutteita on kaikkialla – eivätkä ne voi olla yllätys
Mutta mikä on ikäihmisten hoivan suurin ongelma? Mihin kipupisteeseen pitäisi puuttua?
– Valitettavasti vaikuttaa siltä, että puutteita on vähän joka puolella. Aiemmin näytti siltä, että ongelmia oli erityisesti tehostetussa palveluasumisessa, mutta nyt puutteita on myös kotihoidossa. Ja niitä on sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, sanoo Kröger.
Ikääntyneiden hoivan ongelmista on puhuttu kuin ne olisivat tulleet yllätyksenä. Krögerin mukaan yllätys on kuitenkin se, jos ongelmat ovat tulleet yllätyksenä.
– Resurssien puute on ollut tiedossa pitkään, ja vastaavia ongelmia on esiintynyt palveluasumisessa muun muassa Ruotsissa, hän sanoo.
Tavoittaako tutkittu tieto päättäjät?
Krögerin johtama Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö on tuottanut ja tuottaa jatkuvasti tietoa siitä, missä jamassa ikäihmisten hoiva Suomessa on. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten paljon tätä tietoa on hyödynnetty.
– Olemme tehneet töitä sen eteen, että tuottamamme tieto tavoittaisi päättäjät, mutta ei meitä juuri ole kutsuttu valiokuntiin tai toimikuntiin kertomaan tuloksistamme, Kröger toteaa.
Tilanne on sama myös sote-valmistelun suhteen.
– Käsittääkseni tuloksiamme on siellä hyödynnetty hyvin minimaalisesti. Meiltä on ollut yksi professori kerran kuultavana valmisteluprosessin aikana.
Britannian parlamentin toivottiin eilen löytävän keinot, joilla brexit-pattitilanne ratkeaisi. Parlamentaarikot kuitenkin kaatoivat kaksi odotetuinta muutosehdotustaTheresa Mayn EU-erosuunnitelmaan.
Konservatiivikansanedustaja Dominic Grieven ehdotus äänestysten sarjasta, joilla selvitettäisiin parlamentin tahto brexitistä, hävisi kahdenkymmenen äänen enemmistöllä.
Työväenpuolueen kansanedustaja Yvette Cooperin ehdotus siitä, että sopimukseton EU-ero estettäisiin lain avulla, kärsi niukan 23 äänen tappion.
May lähetetetään hukkareissulle
Jotain parlamentista kuitenkin saatiin selville, sillä kaksi muuta ehdotusta meni äänestyksissä läpi.
EU-eroa kannattavan Graham Bradyn ehdotuksen läpimeno osoittaa, että parlamentista voisi löytyä enemmistö Theresa Mayn erosopimuksen hyväksymiselle, jos Bryssel tekee myönnytyksiä Pohjois-Irlannin rajakysymyksen ratkaisemiseksi luotuun niin sanottuun backstop-vakuusjärjestelyyn.
Järjestelyssä Britannia pysyisi EU-eron jälkeen unionin tulliliitossa, jos vapaakauppasopimusta ei synny eikä muita ratkaisuja rajavalvonnan välttämiseen löydetä.
Tästä huolimatta pääministeri May vaati kansanedustajiaan äänestämään Bradyn muutosehdotuksen puolesta.
Pääministerin tavoitteena lienee tekohengittää hänen hylättyä erosopimustaan. Bradyn muutosesityksen hyväksyminen antaa Maylle saa syyn lähteä jälleen Brysseliin hakemaan sopimukseensa muutoksia.
Reissusta voi tulla lyhyt. Jos edes ovet avautuvat.
Vaikka EU suostuisi yllättäviinkin myönnytyksiin, se ei takaa, että konservatiivipuolueen EU-vihamielisimmät brexitin kannattajat asettuisivat lopulta Theresa Mayn erosopimuksen taakse.
Paine sopimuksetonta ero vastaan kasvoi
Parlamentin hyväksynnän sai myös konservatiivikansanedustaja Caroline Spelmanin muutosehdotus, joka osoittaa parlamentin enemmistön vastustavan sopimuksetonta EU-eroa. Spelmanin ja työväenpuoluelaisen Jack Dromeyn luomalla ehdotuksella ei kuitenkaan ole lainvoimaa, joten se ei sido Theresa Mayn käsiä.
May ei halua sulkea sopimuksetonta eroa pois, sillä sen uhka on hänen tärkein aseensa EU:n ja Britannian parlamentin kansanedustajien taivutteluun.
Se, että yksi muutosehdotus sopimuksetonta eroa vastaan hyväksyttiin ja toinen lainvoimainen versio hävisi vain muutamalla äänellä, lähetti kuitenkin Theresa Maylle selvän viestin. Jos hän itse ei sulje sopimuksetonta eroa pois, voidaan hänet pian pakottaa siihen.
Parlamenttidraamasta esitetään vielä toinen näytös
Britannia ei ole eilen nähdyn parlamentaarisen näytelmän jälkeen ole yhtään lähempänä uusia EU-ratkaisuja.
Näytelmästä järjestetään uusi näytös kahden viikon kuluttua. Silloin maaliskuun lopun EU-eropäivä on jälleen lähempänä, ja ehkä lainvoimainen muutosehdotus sopimuksettoman eron estämiseksi menee läpi.
Tällä ei kuitenkaan yksin olisi käänteentekevää merkitystä, sillä EU ei ole valmis lykkäämään Britannian eroa ilman kunnon perusteita. Sellaiseksi ei riitä se, että Britannian parlamentti ei halua sopimuksetonta eroa – kansanedustajien täytyisi löytää enemmistö eron toteuttamistavalle tai eropäätöksen harkitsemiselle uudelleen.
Theresa May vältti eilen hänen erosuunnitelmaansa vastaan suunnatut nuolet. Mutta samalla hänet tuomittiin epätoivoiselle Brysselin matkalle erosopimuksensa virvoittamiseksi.
Yksityisen hoivapalveluyhtiö Esperi Caren vt. toimitusjohtajaksi on nimitetty Heini Pirttijärvi, kertoo yhtiön hallitus. Pirttijärvi aloittaa tehtävässä välittömästi.
Pirttijärvi siirtyy Esperi Careen Saga Caren liiketoimintajohtajan tehtävästä. Saga Care on Esperi Caren tytäryhtiö.
– On selvää, että tulen vt. toimitusjohtajaksi tilanteeseen, joka on pahasti tulehtunut. Tämä on ollut tärkeä herätys meille kaikille. Lähdemme nyt takamatkalta rakentamaan luottamusta, asukkaidemme ja heidän omaistensa, henkilöstön ja kuntien kanssa. Tässä tilanteessa tärkein tehtäväni on varmistaa, että asukkaamme saavat turvallista hoivaa ja osaava henkilöstömme saa työrauhan, Pirttijärvi sanoo tiedotteessa.
Pirttijärvi on toiminut aiemmin myös Evidensia Lääkäripalveluiden toimitusjohtajana ja henkilöstöjohtajana Stockmann-konsernissa. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri.
Britannian parlamentti äänesti tiistaina muutoksista, joita kansanedustajat halusivat tehdä hallituksen EU-erosuunnitelmiin. Äänestykset eivät kuitenkaan tuottaneet selvää ratkaisua pattitilanteeseen.
Parlamentti ja pääministeri Theresa May haluavat muuttaa erosopimusta, mihin EU ei suostu.
Britannia on yhä eroamassa EU:sta 29. maaliskuuta riippumatta siitä, hyväksytäänkö sopimusta.
Mayn ja EU:n neuvottelema sopimus tyrmättiin parlamentissa kaksi viikkoa sitten. Nyt Britannian parlamentti hyväksyi kaksi muutosesitystä hallituksen suunnitelmiin.
Toinen hyväksytty esitys vaatii, että sopimuksessa muutetaan Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajajärjestelyjä koskevaa niin sanottua backstop-vakuusjärjestelyä.
Järjestelyn mukaan Britannia pysyy EU-eron jälkeen unionin tulliliitossa, jos vapaakauppasopimusta ei synny eikä muita ratkaisuja rajavalvonnan välttämiseen löydetä. Järjestely hiertää etenkin kovan linjan brexitin kannattajia.
Esityksen mukaan järjestely on korvattava muilla ratkaisuilla. May itse tuki tätä esitystä.
Toinen hyväksytty esitys vaatii, että maaliskuun EU-eropäivää on lykättävä, jos mitään sopimusta ei saada hyväksyttyä. Tämä esitys ei kuitenkaan ole laillisesti sitova.
Miten EU vastasi?
Pääministeri May aikoo nyt vaatia EU:lta ja muilta EU-mailta muutoksia vakuusjärjestelyyn. Hän toivoo, että parlamentti hyväksyisi erosopimuksen muutosten jälkeen.
Euroopan unioni tyrmäsi ajatuksen välittömästi. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ilmoitti vain minuutteja parlamentin äänestyksen jälkeen, ettei sopimusta enää avata.
Myös Irlanti ilmoitti, ettei EU:n kanta muutu. Vakuusjärjestely on tärkeä Irlannille, koska rajan auki pitäminen on tärkeää sen taloudelle ja keskeinen osa Pohjois-Irlannin rauhansopimusta.
EU saattaisi olla valmis tekemään muutoksia poliittiseen sitoumukseen, joka linjaa Britannian ja EU:n välisiä suhteita jatkossa. Näillä muutoksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta sopimuksen laillisesti sitovaan vakuusjärjestelyyn.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Mayn aikoo järjestää erosopimuksesta uuden äänestyksen parlamentissa 13. helmikuuta. Hänellä on siis noin kaksi viikkoa aikaa yrittää neuvotella muutoksia sopimukseen.
Jos nykyiset päätökset pysyvät voimassa, Britannia eroaa EU:sta 29. maaliskuuta, oli sopimusta tai ei. Sopimuksetonta eroa pidetään tuhoisana kaikkien osapuolten taloudelle.
Jos Britannia haluaa lykätä eroaan, sen on saatava hyväksyntä kaikilta muilta EU-mailta.
Sairaanhoitajana ja lähihoitajana vuosia työskennellyt Anne Kolehmainen huomasi jo ensimmäisessä työharjoittelussaan vuonna 2009, että ikäihmisten kanssa työskentely on hänen juttunsa.
– Arvostin ja ihmettelin heille kertynyttä elämänviisautta. Halusin antaa ihmisille hyvän loppuelämän, Kolehmainen kertoo.
Kymmenen vuotta myöhemmin hän ajattelee vanhuksista samoin, mutta hoivatyön laadun osalta ruusunpunaiset lasit ovat pudonneet silmiltä ja tallautuneet murskaksi.
Haminassa asuva Kolehmainen on työskennellyt useissa yksityisissä hoivakodeissa Etelä-Suomessa. Työnantajina olivat vuorotellen hoivajätit, joiden kaikkien toiminnassa paljastuneista epäkohdista Yle on kertonut laajasti viime päivinä: Esperi, Attendo ja Mehiläinen.
Kolehmainen sanoo allekirjoittavansa jokaisen viime päivinä julkaistun uutisen.
– Hoivayksiköt ovat pelkkiä säilöjä, joissa ihmiset on unohdettu. Hoidon taso on laskenut viime vuosina kuin lehmänhäntä. Yksikkökohtaisia eroja on, mutta yleisesti ottaen näin näiden kolmen kohdalla todella paljon jäätävää toimintaa, jossa ihmisarvolla ei juurikaan ole väliä. Raha ratkaisee.
Enää ei tarvitse olla hiljaa eikä kukaan uhkaile töiden loppumisella. Anne Kolehmainen
Kolehmainen kertoo yrittäneensä puuttua epäkohtiin. Hän ja muut hoitajat tekivät valituksia aluehallintovirastoille ja Valviraan ja kertoivat puutteista esimiehilleen. Ohjeistivat myös omaisia ilmoittamaan epäkohdista. Mikään ei muuttunut.
Viime vuonna Kolehmainen turhautui ja päätti vaihtaa alaa. Nyt hän haluaa kertoa omista kokemuksistaan julkisesti, koska haluaa asioiden muuttuvan.
– Enää ei tarvitse olla hiljaa. Kukaan ei uhkaile töiden loppumisella, jos uskaltaa oikeasti kertoa mitä mieltä asioista on.
Tarkastusten ajaksi "paplarit päähän"
Kun Kolehmaiselta kysyy, millaisia asioita hän hoitajan työssään näki, listalle ei tule loppua.
– Olen nähnyt väkivaltatilanteita. Asiakkaalla hoitajan aiheuttamia mustelmia. Lääkkeiden väärinkäyttöä ja osaamattomuutta lääkkeiden jaossa. Mielivaltaista esimiestyötä, sairaita työyhteisöjä.
Kolehmaisen pahin kokemus on peräisin Kotkassa sijaitsevan hoivakodin vaikeasti muistisairaiden osastolta, jonka 14 asukkaasta vain neljä käveli enää omin jaloin. Hoitajia oli työvuoron aikana kaksi.
– Se oli liukuhihnatyötä. Ruokailut oli hoidettava alle varttitunnissa, koska keittiöllä oli omat aikataulunsa. Asiakkaita laitettiin valmiiksi. Se on kamala ilmaisu.
Kolehmainen kertoo, että tarkastajan valvontakäynnin ajankohta oli hoivakodeilla tiedossa pari viikkoa ennakkoon.
– Henkilökunnalle tuli silloin ohjeistus, kuinka toimitaan. Paikat puunattiin, ikkunat pestiin ja asukkaille laitettiin paplarit päähän. Näille päiville lisättiin myös hoitajien määrää.
Aivopesua
Kolehmaisen mukaan työnantaja ohjeisti, miten tarkastajille puhutaan. Hän sanoo, että epäkohdista kertomista ei suoraan kielletty, mutta hoitajia muistutettiin vaitiolovelvollisuudesta ja sen rikkomisen vaikutuksista työsuhteeseen. Lisäksi kehotettiin korostamaan hyviä puolia.
Nuoret hoitajat aivopestiin Kolehmaisen mukaan kulttuuriin, jossa vaitiolovelvollisuus koskee myös valvontaviranomaisten tarkastuksia.
– Ihmiset pelotellaan hiljaisiksi ja sen jälkeen pannaan show päälle. Hymyillään, että kaikki on hyvin ja työpaikka on ihana, vanhukset saavat elää kuten haluavat. Samaan aikaan mietit päässäsi, että ei hitto.
Se oli kuin massahypnoosi. Anne Kolehmainen
Kerran tarkastus osui myös 14 vaikeahoitoisen muistisairaan yksikköön, jossa oli aivan liian vähän henkilökuntaa. Kolehmaista harmittaa, ettei hän saanut silloin suutaan auki.
– Hymyilin, että elämme asukkaan oman elämän mukaista arkea ja muuta tuubaa. Olin sokea, sillä työnantajaa vain oli tapana totella. Se oli kuin massahypnoosi. Minun olisi pitänyt sanoa, että se oli pelkkää feikkiä.
– Miksei tehdä pistokokeita? Tulisivat käymään silloin, kun siellä on se normaali kaaos päällä.
Kolehmainen sanoo, että esimerkiksi hygieniasta huolehtiminen on mahdotonta liian pienellä hoitajamäärällä. Samoilla käsillä syötetään ruuat, vaihdetaan vaipat ja annostellaan lääkkeet.
– Ensin voit olla kädet kyynärvarsia myöten paskassa ja lähdet siitä suoraan jakamaan puuroa tai ottamaan verinäytteitä. On jokaisen omasta ammattietiikasta ja moraalista kiinni, puunaako itsensä kunnolla siinä välissä vai ei. Pelkkä hanskojen tai käsidesin käyttö ei riitä. Itse olin tässä hyvin tarkka.
Yle kertoi aiemmin tiistaina Attendon hoitajille tehdystä kyselystä, jonka mukaan vanhukset jätetään henkilöstösäästöjen vuoksi kuolemaan yksin. Anne Kolehmainenkin on joutunut tekemään niin sekä yksityisellä että julkisella puolella.
– Kun ihmisen viimeiset hetket ovat olleet käsillä, olen kysynyt lupaa jäädä ylimääräisenä yöksi töihin. Yöhoitajilla ei ole siihen aikaa. Ei ole lupaa herunnut. Usein olen löytänyt ihmisen menehtyneenä yksin sänkyynsä.
Haudataanko ongelmat taas?
Hoivakotien ongelmia on tuotu viime päivinä esiin paljon, mutta samoista asioista on uutisoitu ennenkin. Yle Uutiset on kertonut esimerkiksi Esperin ongelmista jo kymmenen vuotta sitten.
Kolehmainen sanoo kuulleensa työnantajien taholta aina “saman laulun”.
– Sanotaan, ettei ole rahaa palkata lisää väkeä. En oikein ymmärrä tätä rahattomuuteen vetoamista, kun samaan aikaan hoivajättien johtajat nostavat miljoonaosinkoja ja asiakkaat maksavat hoivapaikasta tuhansia euroja.
Yle kertoi maanantaina, miten pääosa Esperi Caren omistuksista kulkee sijoittajille anteliaita veroetuja tarjoavan Luxemburgin kautta. Myös Attendoa on takavuosina arvosteltu veroparatiisikytkyistä, mutta Ylen selvityksen mukaan se maksaa nyt veroja Suomeen yli 10 miljoonaa euroa.
Pelkään, ettei tälläkään kertaa mikään muutu. Anne Kolehmainen
Anne Kolehmainen toivoo tiukempaa puuttumista hoivakotien epäkohtiin. Hän kuitenkin pelkää, että tälläkin kertaa ongelmat hautautuvat uusien uutisten alle.
– Puutteet ovat olleet päättäjillä tiedossa vuosikaudet, joten olen aika kyyninen. Pelkään, ettei tälläkään kertaa mikään muutu.
Kolehmainen sanoo nähneensä, kuinka jotkut vanhukset itkevät pahaa oloaan jopa päivittäin.
– Muistisairaalle riittää, jos hän on säikähtänyt jotain kovaa ääntä tai joku on vienyt hänet väkisin suihkuun. Muisti ei ehkä toimi, mutta siitä tunteesta jää pelkotila päälle. Samalla tavalla rauhallisen aamun tunnelma voi kantaa koko päivän läpi.
Helsingin uuden Lastensairaalan käyttöönotto on sairaalan johdon ja päätoteuttajana toimineen SRV Rakennus -yhtiön mukaan sujunut hyvin. Muutos- ja korjaustarpeita on ollut vähän ja ne ovat olleet pieniä.
Sairaala luovutettiin käyttöön kaksi kuukautta etuajassa viime toukokuussa. Viime kesänä tiloja vielä kalustettiin. Henkilökunta aloitti työt uudessa sairaalarakennuksessa syyskuussa 2018.
Ylen lastensairaalan työntekijöiltä saamien tietojen mukaan ongelmia on kuitenkin ollut. Osa on kokenut, että rakennuksen kanssa on ollut paljon erilaisia haasteita.
Rakennuksen kuudennessa kerroksessa on parhaillaan menossa kuivatus. Lisäksi kosteusvahinkoja on ollut myös sairaalan kolmannessa ja kahdeksannessa kerroksessa. Niiden laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa, sillä Yle ei saanut lupaa käydä tai kuvata tiloissa.
Kuva on otettu syyskuussa 2018, kun Lastensairaala avattiin.Kimmo Hiltunen / Yle
– Olen tietoinen, että meillä on ollut muutama pieni vesivahinko. Niitä on kuivattu ja yhdessä kohteessa kuivatus on vielä käynnissä. Rakentamisessa on tapahtunut joitakin pieniä virheitä, joiden seurauksena nämä ovat tapahtuneet, kommentoi Lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektipäällikkö, lastentautien dosentti Pekka Lahdenne.
Lahdenne painottaa, että vahinkojen suuruusluokka ei ole estänyt sairaalan toiminnan järjestämistä suunnitelmien mukaan.
– Rakennus on ollut käytössä erinomainen. Perheet ja henkilökunta ovat pitäneet tiloista, Lahdenne toteaa.
SRV Rakennuksen mukaan kuudennen kerroksen osalta kyseessä on pieni vahinko, joka on erillisen sivu-urakan yksittäinen rakennusvirhe.
– Siellä on syynä tällainen talotekniikan putkivuoto ja talotekniset työt on tuossa kohteessa tehty sivu-urakkana. Ne eivät ole kuuluneet meidän urakkasuoritukseen, sanoo Lastensairaalan projektipäällikkö Mirja Serenius SRV Rakennuksesta.
Työntekijät: huoltopyyntöjä listoiksi asti
Ylen lastensairaalan työntekijöiltä saamien tietojen mukaan uuden rakennuksen kanssa on ollut muitakin haasteita. Henkilökunta on esimerkiksi kirjannut keskimäärin satoja tiloihin liittyviä huoltopyyntöjä kuukaudessa. Korjaus-, huolto- ja asennustoiveita on ollut muun muassa ovien kiinni menemisestä sälekaihtimien toimimattomuuteen, viemäreiden tukoksista kattopaneelin putoamiseen ja esimerkiksi lääkehuonetta ei ole saanut lukkoon.
Työntekijät eivät rohkaistuneet kommentoimaan tilannetta omilla nimillään, mutta Yle on saanut tietoja ongelmista useilta henkilökunnan edustajilta.
Sairaalan johto painottaa, että muutos-, huolto- ja korjaustarpeet ovat olleet pieniä ja niihin on reagoitu välittömästi niiden tultua esille. Vioista on ilmoitettu välittömästi ja siksi listakin voi tuntua pitkältä.
Lahdenne mainitsee, että joku huone on voinut olla kylmä tai jonkun huoneen ilmanlaatu on ollut puutteellinen tai sähköpistokkeita on lisätty, mutta kokonaisuutena pieniä asioita.
– Pääsääntöisesti olemme hyvin tyytyväisiä rakentamisen laatuun. Vaikka kuinka hyvin suunniteltiin etukäteen, niin se todellinen elämä on paljastanut pieniä puutteita, mutta ei kuitenkaan mitään sellaisia isoja, ratkaisevia ongelmia, Lahdenne sanoo.
SRV:n Serenius on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa lastensairaalassa ei ole ollut mitään suurempia ongelmia tai ainakaan niitä ei ole tullut hänen tietoonsa. Sereniuksen mielestä kohteessa on ollut tavallista vähemmän mitään korjaus- tai muutostarpeita verrattuna vastaaviin muihin laboratorio- tai sairaalakohteisiin, joissa hän on ollut mukana. Hänestä koko projekti on sujunut hyvin sekä rakennusaikana että takuukorjausten osalta.
– Ei mitään tavanomaisesta poikkeavia tai merkittäviä korjaustarpeita. Muutokset, joita sinne on pyydetty tekemään joko rakentamisen loppuvaiheessa tai valmiissa rakennuksessa, ovat mielestäni olleet todella vähäisiä hankkeen kokoon nähden. Mitään urakkaan liittyviä takuuaikaisia korjauksia ei ole tullut meille tehtäväksi, Serenius sanoo.
Sereniuksen mukaan mahdolliset pienemmät pyynnöt ovat menneet suoraan rakennuttajakonserni Haahtela-rakennuttaminen Oy:lle.
"Tiukka aikataulu, mutta rakentamiselle oli riittävästi aikaa"
SRV Rakennuksen projektipäällikkö Serenius toteaa, että hanke oli tiukkaan puristettu, rakentaminen ja suunnittelu etenivät rinnakkain käsi kädessä. Suunnittelua tehtiin poikkeuksellisen paljon rakentamisen aikana, joten muutoksia loppuvaiheessa tai nyt valmistumisen jälkeen ei ole juurikaan ollut.
– Hankkeen kokonaiskesto on ollut lyhyt, suunnittelua ja rakentamista on limitetty, mutta rakentamiseen varattu aika oli kuitenkin riittävä. Tässä pyrittiin käyttämään kaikkien osapuolten ja erikoisasiantuntijoiden osaamista siihen, että muun muassa betonirakenteiden kuivumiselle varattiin riittävä kuivumisaika, hän perustelee.
Sereniuksen mukaan SRV ei ole joutunut kiirehtimään rakentamisvaiheessa eikä laatu ole voinut sen vuoksi vaarantua.
Kymijoessa Kouvolassa sijaitseva voimala on yksi UPM:n suurimpia. Voimalan kaikki kolme turbiinia uusitaan ja generaattoriyksiköitä modernisoidaan. Turbiinit uusitaan yksi kerrallaan, joten töiden ei uskota vaikuttavan normaaliin energiantuotantoon.
Lisäksi uusitaan automaatio- ja suojajärjestelmät sekä toinen voimalan päämuuntajista.
– Voimalan vanhimmat komponentit ovat 1950-luvun lopulta. Ne ovat tulleet elinkaarensa päähän, UPM Energyn energiatuotannonjohtaja Ari Henriksson sanoo yhtiön tiedotteessa.
Yhtiö ei kerro sitä, paljonko se käyttää rahaa uudistustöihin.
– Kyseessä on merkittävä investointi. Miljoonista puhutaan, Henriksson sanoo.
Enemmän energiantuotantoa
Yhtiö haluaa kasvattaa voimalan energiantuotantoa. Arvio on, että voimalan energiantuotanto kasvaisi nykyisestä 180 gigawattitunnista 195:een gigawattituntiin vuodessa.
– Paremman tehokkuuden lisäksi nykyaikainen vesivoimatekniikka on turvallisempaa ympäristön kannalta. Uusien turbiineiden vesivanat eivät sisällä öljyä, joten öljyvahingon riski pienenee, Henriksson sanoo.
Mittava peruskorjausurakka aloitetaan tänä vuonna ja se valmistuu noin neljän vuoden päästä, vuonna 2022. Käytännössä työt paikanpäällä Kouvolassa alkavat vasta vuoden 2020 toukokuussa.
Voimala on rakennettu 1940-luvun lopulla. Edellisen kerran voimalaa on kunnostettu 1990-luvun lopussa.
Peruskorjaus ei vaikuta voimalalle asetettuihin kalatalousvelvoitteisiin. Kuusankosken voimalasta maksettavat kalatalousmaksut kohdistuvat kalaston hoitoon Päijänteen ja sen alapuolisen alueen vesistöissä.
Ensi kesänä 40 000 hevaria kulkee Tuska-festivaalille uutta reittiä, sillä metallimusiikin tapahtuman pääportti muuttaa Kalasataman metroaseman läheisyyteen.
Festivaaliyleisö halutaan ohjata Suvilahden festivaalialueelle Kalasataman metroaseman kautta, koska saapuminen edelliselle pääportille Sörnäisen Rantatien puolella koettiin hankalaksi.
– Nyt olemme kääntäneet festivaalialueen ympäri niin, että Kalasataman metroasema on hyvinkin lähellä meidän uutta pääporttia, sanoo Tuska-festivaalin pääsuunnittelija Jenni Kääriäinen.
Kääriäisen mukaan Tuska-vieraat ovat aikaisemmin saapuneet festarialueelle pääosin Sörnäisen suunnasta, josta he ovat kulkeneet vilkkaan Sörnäisen Rantatien yli Parrukadulle, jonka tuntumassa pääsisäänkäynti on ollut. Sörnäisistä on alle kilometrin kävelymatka festivaalialueelle, mutta ongelmana on ollut vilkkaasti liikennöidyn Sörnäisten Rantatien ylittäminen.
Neuvonta ja rannekkeenvaihtopiste Redissä
Uutta on myös se, että Tuskan festivaaliyleisöä ohjataan ensi kesänä kulkemaan kauppakeskus Redin kautta. Kauppakeskukseen tulee Tuskan tapahtumakeskus: neuvonta, rannekkeenvaihtopiste, auto- ja pyöräparkit, taidegalleria sekä fanitavaran myyntipiste.
– Rediin voimme rakentaa palveluita, jotka toivottavasti nopeuttavat entisestään rannekkeiden vaihtoa ja muuta, sanoo Kääriäinen.
Hän visioi, että uusi pääsisäänkäynti Redin vieressä helpottaisi esimerkiksi lapsiperheiden saapumista Tuskaan, kun auton voi jättää parkkiin hyvin lähelle.
Aloite pääportin ja muiden palveluiden siirtämisestä Rediin tuli Tuska-festivaalilta. Syyskuussa avattu kauppakeskus Redi on kärsinyt alkutaipaleellaan asiakaskadosta. Markkinoinnin asiantuntija Janina Pohja Redistä uskookin, että järjestely hyödyttää sekä festivaalikävijöitä että kauppakeskusta.
– Viimeisiä vahvistuksia vielä mietitään ja suunnitelmia hiotaan, mutta ajatuksena on, että yksi parkkikerroksista varattaisiin pelkästään Tuskan kävijöille, Pohja kertoo.
– Me uskomme, että tämä tuo hyvän muutoksen festivaalikävijöille ja tietenkin me saamme meidän tonttia tutuksi, hän jatkaa.
Suvilahdessa järjestetään ensi kesänä muitakin suuria festivaaleja, kuten Flow elokuussa. Pohjan mukaan Redin suunnitelmiin kuuluu yhteistyö kauppakeskusta ympäröivien tapahtumien kanssa myös jatkossa.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) pitää tänään aamupäivällä puheen ja keskustelee Euroopan parlamentin täysistunnossa Brysselissä. Puheenvuoro on osa Euroopan tulevaisuus -sarjaa, jossa jokaisen jäsenmaan johtajat käyvät vuorollaan parlamentin tentattavina.
Miapetra Kumpula-Natri (sd) ja Nils Torvalds (r) edustavat kotimaan oppositiopuolueita, mutta Torvaldsin RKP on europarlamentissa samassa Alde-ryhmässä Sipilän johtaman keskustan kanssa. Henna Virkkusen kokoomus taas on kotimaassa Sipilän hallituskumppani.
1. Puhu ilmastosta
– Aloittaisin ilmastonmuutoksella, koska se on taas kaikkien huulilla, sanoo Torvalds.
Hän muistuttaa, että samana päivänä kun Sipilä puhuu, Belgian koululaiset pitävät viikoittaisen ilmastomarssinsa, joka keräsi viime viikolla 35 000 osallistujaa mielenosoitukseen Brysseliin.
– Heille pitää tavallaan vastata, että minä Suomen pääministerinä lupaan, että me kannamme eurooppalaista vastuuta tässä, Torvalds jatkaa.
Myös Kumpula-Natri ehdottaa ilmastokysymystä ykkösaiheeksi Sipilälle.
– Hän voisi tuoda sitoutumista tavoitteiden tiukentamiseen, Kumpula-Natri sanoo.
Esimerkiksi Alankomaiden pääministeri Mark Rutte ehdotti omassa täysistunnon linjapuheessaan, että EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteita pitäisi tiukentaa 40:stä 55:een prosenttiin.
2. Puhu rahasta
Kolmikko muistuttaa, että Sipilä puhuu parlamentissa EU:n tulevan puheenjohtajamaan pääministerinä. Puheenjohtajakauden tärkeimpiä asioita on unionin tulevien vuosien rahoituskehyksestä sopiminen.
– Suomi on ollut yksi niistä harvoista maista, jotka ovat pitäneet esillä sitä, että Euroopan pitää satsata enemmän (rahaa) tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tämä hänen täytyy tuoda esiin, Virkkunen sanoo.
Kumpula-Natri huomauttaa, että samalla kun Suomi ajaa lisäyksiä itselleen tärkeisiin asioihin, se haluaa pienentää budjettia muualta.
– Näistä alkaa tulla jo palautetta, että voiko samalla pienentää budjettia toisella kädellä ja toisella vaatia itselleen kovasti lisää, Kumpula-Natri sanoo.
– Parlamentti ei mieluusti leikkaisi mistään toiminnoista, Virkkunen muistuttaa.
Torvaldsin mielestä Sipilän kannattaisi ilmaista alttiutta jonkinlaiseen kompromissiin rahoituskysymyksen suhteen. Jäsenmaat päättävät asiasta yksimielisyysperiaatteella.
3. Muista suuret linjat
– Odottaisin, että hän puhuisi vahvan puheenvuoron EU:n yhtenäisyydestä ja isoista haasteista. Tässä tarvitaan vakaa ja vahva Eurooppa, Kumpula-Natri sanoo.
– Sipilän tehtävä on tulla saliin eurooppalaisella kokonaisnäkemyksellä. Että me otamme Romanian puheenjohtajakauden jälkeen vastuuta koko Euroopasta, sanoo Torvalds.
Pienten maiden johtajien puheet tosin kiinnostavat parlamentissa keskimäärin vähemmän kuin isojen. Niitä on käynyt kuuntelemassa suhteellisen pieni osa parlamentin 751 jäsenestä.
– Keskustelun laatuun vaikuttaa sekin, kuinka tottuneita päämiehet ovat debatoimaan, Virkkunen sanoo.
Britannian tiellä eroon Euroopan unionista on runsaasti mutkia. Parlamentti ja pääministeri Theresa May haluavat muuttaa erosopimusta, mihin EU ei suostu.
Brexit-spektaakkeli on saanut monet britit ja ulkomaalaisetkin vitsailemaan ja lausumaan ärhäköitä kommentteja aiheesta.
Brittiläis-australialainen näyttelijä Miriam Margoyles ei säästellyt sanojaan, kun hän oli maanantaina Australian yleisradioyhtiö ABC:n aamu-tv:n eli News Breakfastin vieraana.
Margoyles muun muassa sanoi, että brexit on perseestä ja Britannian entinen pääministeri David Cameron pitäisi keittää öljyssä. Cameron hyväksyi kansanäänestyksen siitä, pitäisikö Britannian erota EU:sta.
Voit katsoa Margoylesin kommentit tämän jutun pääkuvana olevasta videosta.
Monet ovat veistelleet viestipalvelu Twitterissä huumoria Britannian ja EU:n välisistä brexit-väännöstä ja muuhun teemaan liittyvästä. Kokosimme muutamia huvittavia tviittejä.
Näyttelijä ja ohjaaja David Schneider summaa brexit-neuvottelut: 23. kesäkuuta 2016 – 28. tammikuuta 2019 konservatiivipuolue neuvottelee itsensä kanssa. Olettaa, että EU hyväksyy heidän päätöksensä. 29. tammikuuta 2019 käyttöön tulee uusi taktiikka. Konservatiivipuolue neuvottelee itsensä kanssa. Olettaa, että EU hyväksyy heidän päätöksensä.
Äärikonservatiivisen Breitbart-uutissivuston Lontoon-toimiston varapäätoimittaja ja Britannian EU-erokampanjan apulaisviestintäpäällikkö Jack Montgomery kuittailee toiselle tviittaajalle, että hän ei olisi koskaan äänestänyt brexitin puolesta, jos hän olisi tiennyt, kuinka kaameita vaikeuksia EU-ero aiheuttaa unionissa pysymistä kannattavan ylemmän keskiluokan hiihtolomille Euroopassa. Lopuksi hän pyytää anteeksi Jumalalta.
Toimittaja ja tv-juontaja James O'Brien toteaa, että Britannian hallitukselta meni kaksi ja puoli vuotta erosopimuksesta neuvottelemiseen. Pääministeriltä ja kaikilta kolmelta brexit-ministeriltä kesti kaksi viikkoa päättää äänestää sopimusta vastaan.
Nimimerkki PK. vertaa muokatun videon avulla Britannian hallitusta komediasarja The Inbetweenersiin (Putoojat). Hän toteaa, että EU:n varmaan pyörittelee päätään.
Adrian Markey tviittasi videon, jossa lapsi koputtaa leikkimökin ovea ja saa sen nenilleen. Markey kirjoittaa, että video kuvaa tilannetta, jossa pääministeri May saapuu Brysseliin avaamaan erosopimusneuvottelut uudelleen.
James Causton vertaa brexitiä matkustaja-alus Titanicin ja jäävuoren törmäykseen.
Simon Stansfield toteaa, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Hän kirjoittaa, että emme ole koskaan nähneet valtion tuhoavan itseään näin kivuliaasti ja silti jotenkin säilytämme (hirtehisen) huumorintajun.
