Noin kolmasosalla 75-vuotiaista suomalaisista on vaikeuksia ymmärtää ja hyödyntää terveyteen liittyvää tietoa, kertoo Jyväskylän yliopistossa tehty tutkimus.
Tutkimuksen mukaan niillä ihmisillä, joilla niin sanottu terveyden lukutaito on hyvä, on myös parempi fyysinen toimintakyky ja vähemmän sairauksia.
Puutteellinen kyky ymmärtää ja hyödyntää terveyteen liittyvää tietoa voi puolestaan olla terveysriski.
Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan ihmisen kykyä löytää, ymmärtää ja hyödyntää terveyteen liittyvää tietoa, kuten ymmärtää terveydenhuollon ammattilaisten antamia ohjeita.
Ukrainalaissyyttäjät kertovat nostaneensa syytteet korkea-arvoista paikallisviranomaista vastaan tunnetun korruptionvastaisen aktivistin murhan järjestämisestä.
33-vuotias Kateryna Handzyuk menehtyi vammoihinsa viime marraskuussa kolme kuukautta sen jälkeen, kun hän joutui happoiskun kohteeksi Khersonissa, eteläisessä Ukrainassa.
Handzyukin murhan järjestämisestä syytetään Khersonin alueparlamentin puheenjohtajaa. Miehen asianajaja kertoo BBC:n mukaan, että syyttäjä ei ole esittänyt todisteita hänen asiakastaan vastaan.
Syytekirjelmän mukaan syytetty järjesti Handzyukin murhan, koska koki ”henkilökohtaista vihamielisyyttä” aktivistia vastaan. Tämä johtui Handzyukin julkisesta vastustuksesta Khersonin alueen laittomia hakkuita vastaan.
Handzyuk sairaalavuoteelta: Jatkakaa taistelua
Poliisi teki kotietsinnän syytetyn asuntoon maanantaina. Miehen vangitsemisoikeudenkäynti on määrä järjestää tiistaina pääkaupungissa Kiovassa. Mikäli mies todetaan syylliseksi murhan järjestämiseen, häntä saattaa odottaa elinkautinen vankeustuomio.
Syytetyn lisäksi kaikkiaan viisi henkilöä on vangittu epäiltynä osallisuudesta happo-iskuun. Heistä kolme on asetettu kotiarestiin.
Ihmisoikeusaktivistien mukaan viisi korruptionvastaista aktivistia murhattiin Ukrainassa viime vuonna. Kaikkiaan viitisenkymmentä aktivistia joutui hyökkäyksen kohteeksi. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan poliisi on ollut haluton tutkimaan aktivisteja vastaan tehtyjä iskuja.
Ennen kuolemaansa Handzyuk kehotti sairaalavuoteelta julkaisemallaan videolla ukrainalaisia jatkamaan taistelua maassa rehottavaa korruptiota vastaan.
– Tiedän, että näytän pahalta. Mutta ainakin olen saanut hoitoa. Ja tiedän ehdottomasti, että näytän paremmalta kuin miltä oikeudenmukaisuus näyttää Ukrainassa. Sitä ei hoida kukaan, Handzyuk totesi videolla
Helsingin Kalliossa Helsinginkadulla on pudonnut jäätä naisen päälle, kertoo poliisi.
Nainen on viety sairaalaan tarkistettavaksi. Poliisi ei kommentoi naisen vammoja, mutta kertoo naisen olleen tajuissaan, kun hänet vietiin sairaalaan.
Poliisin mukaan talon edusta on eristetty. Talon edessä oli alun perinkin eristyksiä, mutta ne eivät ilmeisesti olleet riittävät, sillä ihmiset kulkivat alueella.
Poliisi selvittää tapahtunutta.
Sörnäisten metroaseman sisäänkäynti Helsinginkadulla on tilapäisesti suljettu, kertoo HKL Facebook-sivullaan. Sisäänkäynti aiotaan avata, kun lumet on saatu viereisen kerrostalon katolta alas.
Kiinteistön turvallisuus on omistajan vastuulla
Kiinteistöliitto varoitti jo viime viikolla, että katolta putoava lumi ja jää uhkaavat jalankulkijoiden ja muiden kadulla liikkuvien turvallisuutta. Liiton mukaan lumenpudotusta ei ole hoidettu kaikissa kiinteistöissä riittävällä ripeydellä.
Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että kiinteistön turvallisuus on kiinteistön omistajan vastuulla.
– Vastuu siitä, että lumet tulevat turvallisesti pudotetuksi, on viime kädessä taloyhtiön hallituksella, sanoo Pynnönen.
Kiinteistön omistajan tulee järjestää lumenpudotus, jotta vaaratilanteita ei pääsisi syntymään. Lisäksi taloyhtiöiden tulee seurata tilannetta ja eristää talojen edustat puomeilla, jos on vaara, että esimerkiksi rakennuksen katolta tai parvekkeilta voi tippua lunta tai jäätä.
Myös poliisi muistuttaa, että ensisijainen vastuu lumen pudottamisesta on kiinteistöllä.
Lumenpudottajia on nyt poikkeuksellisen vaikea löytää
Kiinteistönomistajan tai -haltijan voidaan katsoa toimineen huolimattomasti, jos se ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin vaaratilanteiden estämiseksi.
Pynnönen toteaa, että kuluneena talvena on ollut poikkeuksellisen vaikea löytää lumenpudottajia.
– Vaikka taloyhtiö on yrittänyt kaikkensa, niin niitä lumenpudottajia ei ole vain saatu.
Hän myös muistuttaa, ettei jalankulkijoiden pidä siirtää jalkakäytäville ja talojen edustoille laitettuja puomeja.
– Se on tietysti kaikista pahinta, jos alue on eristetty, mutta puomia siirretty ja tästä syystä tapahtuu onnettomuus, Pynnönen toteaa.
Jäätä tippui jalankulkijan päälle myös Joensuussa
Myös muualla Suomessa suojasää on saanut katoilla olevat lumet liikkeelle.
Joensuussa jalankulkija loukkaantui iltapäivällä, kun jäätä putosi katolta hänen päällensä. Pelastuslaitos eristi alueen, ja lievästi loukkaantunut henkilö vietiin Pohjois-Karjalan keskussairaalaan.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos kertoo, että rakennuksen katolta on aloitettu lumen ja jään poisto.
Ilmatieteen laitos on avannut sivuillaan uuden jäätietopalvelun, jonka kautta voi seurata Itämeren kiintojään paksuutta ja levinneisyyttä. Palvelua voivat hyödyntää sekä viranomaiset että jäillä liikkuvat tavalliset ihmiset.
Uusi palvelu kertoo jäiden paksuuden Itämeren eri osissa Perämereltä Saaristomerelle ja Suomenlahdelle. Verkkopalvelun yksinkertaistettu kartta päivittyy viikoittain viimeistään tiistaiaamuna. Siinä ilmoitetaan jäällinen alue, tasaisen jään mitattuja paksuuksia ja meriveden pintalämpötila portaittain muuttuvalla asteikolla.
Balfi-palvelu tarjoaa tietoa Itämeren kiintojäästä muun muassa hiihtoa, luistelua, lumikelkkailua ja pilkkijöitä varten. Palvelua voidaan käyttää myös jääteiden suunnittelun apuna.
Itämeri on osittain jään peitossa joka talvi. Kiintojäätä esiintyy talvisin Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Viron rannikoilla sekä ankarina jäätalvina myös eteläisellä Itämerellä aina Tanskassa asti.
Valtioneuvosto vaatii Metsähallitukselta lisää tuloja. Valtioneuvosto on korottanut Metsähallituksen alkaneen vuoden tulostavoitetta lähes 40 miljoonalla eurolla yhteensä 148,9 miljoonaan euroon. Valtioneuvosto päätti asiasta viime torstaina.
Viime vuoden lopulla asetettu alustava tulostavoite oli 110,1 miljoonaa euroa.
Valtioneuvoston mukaan tulostavoite ei kuitenkaan tarkoita hakkuumäärien lisäämistä. Valtioneuvosto perustelee tulostavoitteen korottamista hyvällä puumarkkinatilanteella, mikä on parantanut Metsähallituksen Metsätalous Oy:n tulosta. Metsähallitus Kiinteistökehityksen osuus tulostavoitteen noususta on noin kaksi miljoonaa euroa.
Lopullisesti Metsähallituksen tuloutuksesta päätetään runsaan vuoden kuluttua, kun Metsähallituksen vuoden 2019 tilinpäätös vahvistetaan. Metsähallituksen tulot menevät valtion kassaan.
Valtioneuvosto muistuttaa, että vuotta 2019 koskevat tulos- ja tuloutustavoitteet ovat poikkeuksellisen korkeita ja seuraavina vuosina tavoitteet tulevat olemaan jälleen pienempiä.
Tuula Hirvikoski kaatui pian lonkkaproteesin saatuaan ollessaan viemässä joulupipareita tuliaisiksi. Hän varjeli piparipussia kädessään, kun jalat menivät alta. Tilanteen tullen ei ehdi miettiä asentojaan.
– Ei ollut ollenkaan mielessä, miten käy muuten, nauraa Hirvikoski. – Mutta ei siinä mitenkään käynyt.
Läheskään kaikille ei käy yhtä onnellisesti.
Kaatumiset ovat Suomessa yleisiä, erityisesti ikäihmisillä. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu kerran vuodessa. Yli 80-vuotiaista näin käy joka toiselle. Kaatumiset ovat ikäihmisten yleisin tapaturma (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).
Koska kaatumiset paitsi aiheuttavat ihmisille terveyshaittoja ja elämänlaadun heikkenemistä, myös maksavat, niiden ehkäisyyn on satsattu viime vuosina monella rintamalla.
Yksi näistä tahoista ovat judoseurat, jotka opettavat ihmisiä kaatumaan oikein. Kokkolassa halukkaita opetetaan kuukauden ajan, ja avainasemassa ovat toistot.
– Se vaatii satoja, jopa tuhansia toistoja, että asia pysyy lihasmuistissa ja refleksit toimivat. Kun saa perustan kuntoon, voi harjoitella vaikka pehmeällä matolla itse. Jos jättää homman sikseen kurssin jälkeen, seuraavilla liukkailla on taas, että hupsis! sanoo ohjaaja Jukka Aalto Kokkolan budoseuran judojaostosta.
Tilanteen tullen ihminen ei ehdi miettiä, vaan mätkähtää miten mätkähtää – jollei ole harjoitellut.
– Pitää jauhaa askel askeleelta, että menee selkäytimeen: jos lähtee jalat alta, miten osaa tulla alas kohtuu kivuttomasti, sanoo Aalto.
Antti Karhunen / Yle
Myös Taito Hirvikoskella on kokemusta kaatumisesta: hän meni nurin portaissa liukkauden takia pari viikkoa sitten, mutta selvisi luut ehjinä.
– Eihän sitä osaa ennakoida. Kurssista olisi ehkä ollut apua.
Kaatuminen saattaa pelottaa harjoiteltunakin. Siksi kurssilla aloitetaan tatamin pinnasta kylkiasentoa opettelemalla. Korkeutta lisätään hiljalleen niin, että lopuksi kaadutaan jo seisoma-asennosta.
Yleisin virhe, jonka ihminen automaattisesti tekee kaatuessaan, on ottaa vastaan kädellä. Silloin hinnan maksaa yleensä ranne, kyynärpää tai olkapää. Jos ei väliin ehdi kädellä, maahan kopsahtaa takaraivo, ja seuraukset voivat olla vielä pahemmat.
Oikea tapa kaatua on joustaa polvista, kääntyä kyljelleen, pistää kädet kiinni ylävartaloon ja leuan rintaan.
– Asento on pyöreä ja muistuttaa sikiöasentoa. Ettei kaaduta niin kuin puu pystymetsästä rysähtäen, sanoo Jukka Aalto.
Hänkin on saanut osansa kaatumisista, mutta onnistunut selviämään luita särkemättä, vaikka on mennyt nurin joskus roskaisestikin. Vaarallista on silloin, kun jää piilottelee lumen alla: jalat voivat lähteä alta nopeastikin, ja silloin myös selkäytimestä tulevan reaktion pitää olla nopea.
– Mustelmia ei voi aina välttää, mutta pahemmilta kolhuilta voi välttyä, kuvaa Aalto oikean kaatumisen hyötyjä.
Derrick Frilund / Yle
70-vuotiaat Tuula ja Taito Hirvikoski pitävät kaatumista yllättävän vaikeana, kun sitä harjoittelee. Kun kaatuu omia aikojaan, itse kaatuminen käy jouhevasti, mutta seuraukset voivat olla ikäviä.
Uusia konsteja molemmat löysivät jo ensimmäisellä kurssikerralla: toisen jalan käyttäminen hissinä auttaa siinä, ettei kaadu niin korkealta. Myös leuka rintaan ja kädet kiinni ylävartaloon olivat hyviä oppeja.
– Kun ikää tulee ja kömpelyys alkaa hiipiä pikku hiljaa, pitäisi oppia turvallinen kaatuminen, sanoo Tuula Hirvikoski.
Liikkumista hän ei aio iän karttuessakaan rajoittaa. Siinä auttavat myös sauvat ja nastakengät, joita hän suosittelee ehdottomasti kaikille.
Runsaat 800 vuotta sitten erään kauppalaivan matka Jaavanmerellä katkesi Sumatran ja Jaavan saarten välisille vesille. Tutkijat arvelevat, että aluksen kohtaloksi koitui myrsky.
Nyt he ovat päässeet aluksen lastin monipuolisuuden jäljille uudella tutkimusmenetelmällä. Tulokset todistavat globaalin kaupan merkityksestä, jossa Euroopalla ei ollut osaa, he sanovat.
Laiva oli noin 28 metrin pituinen ja kahdeksan metriä leveä. Se oli puututkimusten perusteella rakennettu Indonesiassa. Kesken jäänyt matka alkoi Kiinasta ja määränpääksi on arveltu Jaavan saarta. Kiinalaiset eivät tuohon aikaan juuri kuljettaneet kauppatavaroitaan omilla laivoilla.
Kalastajat löysivät 27 metrin syvyyteen uponneen aluksen ja sen lastin vahingossa 1980-luvulla.
Varkaat ehtivät apajille
Hylystä oli jäljellä vain satunnaisia puunkappaleita, sillä alus oli jäänyt makaamaan paljaana merenpohjaan. Sedimentteihin uponneena se olisi ollut suojassa meren eliöiltä.
Lasti sen sijaan osoittautui hyväkuntoiseksi. Keramiikka-astioita oli alkujaan ollut arviolta sata tuhatta ja paistinpannuja ja muuta rautaa miltei 200 tonnia.
Lisäksi aluksessa oli lasiesineitä, pieniä pronssipatsaita, norsunluuta ja suitsukkeeksi tarkoitettua pihkaa.
Valtaosa rahdista oli Kiinasta, mutta joukosta on tunnistettu myös Thaimaan ja Sumatran tuotteita. Osa tavaroista ehti kadota ryöstösukeltelijoiden mukaan ennen kuin tutkimusyritys ennätti nostamaan lastin.
Hylystä pelastettiin noin 12 000 ehjää tai lähes ehjää keramiikkaesinettä. Niistä yli puolet on Fieldin luonnonhistoriallisessa museossa Chicagossa ja loput Indonesiassa.
Pacific Sea Resources -yrityksen tuolloinen tutkimusraportti on luettavissa verkossa pdf-muodossa.
Lasti paljastaa salaisuuksiaan vähä vähältä
Tutkijat ovat ratkoneet hylyn ja sen lastin palapeliä nostamisesta asti. Viime keväänä alus sai satakunta vuotta lisää ikää Fieldin museon tutkimuksessa.
Aluksen oli oletettu uponneen 1300-luvun loppupuoliskolla, mutta kahdesta esineestä löytyneet kirjainmerkit kertoivat, että esineet oli valmistettu Kiinan Song-dynastian aikana eli viimeistään 1270-luvulla. Norsunluun ja pihkan radiohiiliajoitus tuki tulosta.
Fieldin museon ja Chicagon yliopiston uudessa tutkimuksessa otettiin avuksi röntgensäteet.
Niiden pommituksessa keramiikka paljasti alkuperänsä kemiallisia salaisuuksia, joita voitiin verrata todennäköisten tuotantoalueiden arkeologisiin löytöihin.
Savi kertoo valmistuspaikan
Journal of Archaeological Science -julkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa laboratoriopöydälle nostettiin 60 keraamista kulhoa ja kannellista rasiaa.
Niitä peittää qingbaiksi kutsuttu lasite. Hienoimmissa esineissä se on sinertävän läpikuultavaa, arkisimmissa kulhoissa harmaata tai vihreää.
Esineiden tyylistä oli pääteltävissä, että ne olivat peräisin Kaakkois-Kiinasta. Tyylistä ei kuitenkaan ollut yksinään kertomaan, missä ison alueen sadoista tuolloisista keramiikkauuneista ne tarkalleen olivat lasitteensa saaneet.
Niiden jäljille päästiin esineiden kemiallisten ominaisuuksien perusteella, sillä savi ja sen sekoitukset olivat kullekin valmistuspaikalle ominaisia.
Säteet saivat atomeihin vipinää
Selvittääkseen alkuperän tutkijat tarttuivat avaruusaseeseen – tai ainakin sen näköiseen röntgensäteitä ampuvaan laitteeseen. Sillä astioiden materiaali oli tutkittavissa ilman, että niitä tarvitsi rikkoa.
Esineeseen osuvat röntgensäteet saavat sen materiaalin atomit liikkeelle. Niistä takaisin sinkoutuvasta energiasta mitatut elementit ovat materiaalien ainutlaatuisia sormenjälkiä.
Niitä verrattiin keramiikkaesineisiin, joita on löytynyt Kaakkois-Kiinan arkeologisissa kaivauksissa. Samanlainen sormenjälki on vahva näyttö valmistuspaikasta, sanoo tutkimusta johtanut Chicagon yliopiston väitöskirjatutkija Wengpeng Xu.
Röntgenlaite selvittää alkuperän esinettä rikkomatta. Laite on arkeologiassa oivallinen myös edullisuutensa ja helpon kuljeteltavuutensa vuoksi. Kate Golembiewski / Field Museum
Muinaisen maailman verkostot saattavat yllättää
Tulosten perusteella lastin hienoimmat esineet tulivat laatuposliinistaan tunnetusta Jingdezhenin prefektuurista ja niitä oli vain muutama prosentti.
Valtaosa oli Fujianin maakunnasta, jossa tehtiin suuria määriä vientitavaraa Itä- ja Kaakkois-Aasiaan ja muualle Intianmeren alueelle.
Ennen painumistaan merenpohjaan esineet olivat taittaneet matkaa jo yli 3 200 kilometriä. Se kertoo, miten valtava 1200- ja 1300-lukujen kauppaverkosto oli, sanoo Fieldin yliopiston kuraattori Gary Feinman.
– Yleensähän opetetaan, että Eurooppa on ollut maailman laajojen kauppaverkkojen ytimessä. Tässä Aasian ja Afrikan välisessä verkossa eurooppalaisilla ei ollut mitään osaa, Feinman sanoo.
Globalisaatio ei ole vain tämän päivän kapitalismiin liittyvä ilmiö, eikä se ole yksin eurooppalaisten keksintö, vaan muinainen maailma oli paljon verkostuneempi kuin moni luuleekaan, Feinman summaa.
Hylyn lähistöltä on löytynyt muitakin havereissa tuhoutuneita vuosisatojen takaisia aluksia. Niiden perusteella laivaväylää on seilattu jo silloin, kuin kaukokauppa käynnistyi. Väylä on yhä vilkas.
Lähtösatama muuttui
Vanhoja hylkyjä kutsutaan usein aikakapseleiksi, mutta Jaavanmeren löytö on enemmän, sanoo Fieldin yliopiston antropologi Lisa Niziolek.
– Aikakapseliin tallentuu yksi hetki menneisyydestä. Nämä tulokset paljastavat laajan ja muuttuvan sosioekonomisen verkoston, Niziolek perustelee.
Tulokset myös kumosivat yhden tutkijaryhmän aiemmista käsityksistä. Aluksen luultiin lähteneen Kaakkois-Fujianista Quanzhousta, joka oli maailman suurimpia vientisatamia 1000-1300-luvuilla.
Koska valtaosa keramiikasta olikin Pohjois-Fujianista, lähtösatama olikin luultavasti sikäläinen Fuzhou. Quanzhoussa vain poikettiin täydentämään lastia, tutkijat päättelevät. Välisatamia näyttää lastin perusteella olleen muitakin.
Hylyn anti tieteelle ei pääty tähän. Röntgenasetta aiotaan käyttää myös muuhun lastiin, ja keramiikan tutkimusta jatketaan muilla menetelmillä. DNA-analyyseillä puolestaan aiotaan selvittää, miltä mantereelta hylystä löytynyt norsunluu on peräisin.
Terrorismirikoksista Turkissa tuomitulle turkkilaiselle kurdille olisi pitänyt myöntää turvapaikka, totesi korkein hallinto-oikeus (KHO) tiistaina. Aiemmin maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus olivat hylänneet turvapaikkahakemuksen.
Mies oli tuomittu Turkissa muun muassa siksi, että hän oli julkaissut Facebookissa Kurdistanin työväenpuoluetta (PKK) tukevia kuvia ja kommentteja.
PKK on taistellut vuosikymmeniä Kurdistanin itsenäisen valtion puolesta Turkin kaakkoisosissa. Turkin lisäksi muun muassa EU pitää PKK:ta terroristijärjestönä.
Miehelle langetettiin Turkissa kahden vuoden vankeustuomio terroristijärjestön propagandan levittämisestä ja terroristijärjestön jäsenyysrikoksesta.
KHO piti vankeusrangaistusta kohtuuttomana suhteessa tekoon ja päätteli, että rankaisemista oli pidettävä vainona.
Se kumosi Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset ja palautti asian Maahanmuuttovirastolle turvapaikan myöntämiseksi.
Yhdysvaltojen puolustusministeriön mukaan Venäjä ja Kiina pyrkivät haastamaan Yhdysvaltojen asemaa avaruudessa kehittämällä aseita, joilla voi häiritä ja tuhota Yhdysvaltojen satelliitteja. Maanantaina julkaistusta Pentagonin raportista uutisoi muun muassa CNN.
Yhdysvaltojen satelliiteilla on keskeinen rooli muun muassa navigoinnissa, aseiden ohjaamisessa ja tiedustelutiedon keräämisessä. Satelliitit keräävät myös tietoa vieraiden valtioiden ohjusten laukaisemisesta.
Presidentti Donald Trumpin hallinto on korostanut satelliittien turvaamista ja niiden kehittämistä maan puolustuspolitiikassa.
Pentagonin raportti selvittää Venäjän, Kiinan, Iranin ja Pohjois-Korean toimintaa avaruudessa.
– Etenkin Kiina ja Venäjä kehittävät useita tapoja hyödyntää Yhdysvaltojen oletettua riippuvuutta avaruuspohjaisista järjestelmistä ja haastavat Yhdysvaltojen asemaa avaruudessa, raportti kertoo.
Raportin mukaan Kiina ja Venäjä kehittävät todennäköisesti laseraseita, joilla voidaan häiritä tai vahingoittaa satelliitteja ja niiden sensoreita.
Koulubussi ajautui tänä aamuna ojaan ja kaatui kyljelleen Iitissä Kymenlaaksossa. Bussissa oli kuljettajan lisäksi 24 koululaista ja yksi muu matkustaja.
Onnettomuudesta ei koitunut vakavia henkilövahinkoja. Kaikki matkustajat olivat päässeet bussista ulos, kertoo Kymenlaakson pelastuslaitos.
Ensihoito tarkasti 13 koululaista paikan päällä. Heistä kaksi koululaista ja yksi muu kyydissä ollut matkustaja kävivät lisäksi terveyskeskuksessa tarkastuksessa.
Loput koululaisista olivat poistuneet paikalta muilla kyydeillä ennen viranomaisten saapumista paikalle.
Koulu järjestää kriisiapua
Koululaiset olivat Iitin kolmesta eri koulusta: alakoulusta, yläkoulusta ja lukiosta. Pelastuslaitoksen mukaan koululaisille on järjestetty koulussa kriisiapua.
Pelastuslaitos ja ensihoito saivat onnettomuudesta hälytyksen aamulla kello 8.05.
Onnettomuus sattui Kymentaantiellä noin kolme kilometriä Iitin kirkonkylältä Kymentaan suuntaan noin kilometri ennen Virransiltaa.
Pelastuslaitoksen mukaan tie oli onnettomuuspaikalla liukas.
Bussin nostotyö on käynnissä, ja pelastuslaitos ohjaa liikennettä. Nostotyön arvioidaan päättyvän kello 12.
– Hyvät matkustajat. Junan varsinainen henkilökunta on vasta tulossa. En oikein tiedä, milloin pääsemme lähtemään.
Toimittaja törmäsi junassa tällaiseen kuulutukseen tammikuun lopussa.
Vastaavia kokemuksia on myös muilla matkailijoilla. Joskus on odotettu esimerkiksi ravintolan henkilöstöä.
Tänään tiistaina aamulla yhdeksältä Tampereelta piti lähteä S44-juna Helsinkiin.
Juna ei päässyt kuitenkaan lähtemään, koska kuljettaja puuttui.
– Pendolino 44 Vaasasta Helsinkiin klo 06:48 on myöhässä n. 25 minuuttia viivästyneiden lähtövalmisteluiden vuoksi, VR tiedotti verkkosivuillaan.
Junamatkustajille tulleen kuulutuksen mukaan Vaasasta ajaneen kuljettajan vuoro loppui Tampereelle ja toinen veturinkuljettaja sairastui.
VR:n operaatiokeskuksen johtajan Ari Vanhasen mukaan vain alle 0,5 prosenttia junista myöhästyy henkilöstön puuttumisesta johtuvasta syystä.
– Ylläolevassa tapauksessa on ollut harmillinen ja harvinainen tiedonkulkukatkos ja veturinkuljettajan puuttuminen korvattiin varakuljettajalla nopeasti. Juna jäi noin 20 minuuttia aikatauluista, Vanhanen sanoo aamun junasta.
Ay-liitto: Vuorot laitettu tiukille
Rautatiealan Unionin puheenjohtaja Tero Palomäki arvioi, että vastaavat tilanteet ovat voineet lisääntyä tänä talvena. Hän perustelee tätä sillä, että tänä talvena on ollut poikkeuksellisen pitkiä myöhästymisiä.
Näyttö Helsingin Rautatieasemalla kertoo kaukojunien myöhästymisistä.Vesa Moilanen / Lehtikuva
Palomäen mukaan VR on laittanut kaluston kierrot ja työntekijöiden vuorot niin tiukille, ettei se kestä säästä johtuvia haasteita.
– Tänä talvena on näyttänyt siltä, ettei työvuoroissa ole ollut tarpeeksi pelivaraa. Se on näkynyt siinä, että junat ovat voineet odottaa henkilökuntaa.
Palomäen mukaan pelivara junasta toiseen siirtyessä vaihtelee.
– Pääsääntö on, että ne on optimoitu niin, että ne kestävät pienet myöhästymiset mutta ei sellaisia kuin tänä talvena. Työaikaa pyritään minimoimaan myös rautateillä.
Yksi kuljettaja per juna
Junissa on vain yksi veturinkuljettaja. Heidän vuoronsa vaihtelevat.
– Ideaali työvuoro, on että aloitetaan aamulla kotipaikkakunnalta vaikka Tampereelta, käydään Helsingissä, siellä on ruokatauko ja sitten ajetaan kotiin. Se on paras, mutta vuoroja on hyvin monenlaisia. Joskus ollaan yötä jossain, Palomäki sanoo.
Jos veturinkuljettaja sairastuu, tilalle yritetään löytää varakuljettaja.
– On varamiehiä, mutta jos tulee paljon sairastumisia tai myöhästymisiä, vaikea on löytää ketään. Viime kädessä junia perutaan, jos ei löydy ketään, Palomäki sanoo.
Kun veturinkuljettaja lähtee työvuoroon, hän ei koskaan tiedä, milloin pääsee kotiin. Työvuorojen perään on vaikea sopia mitään menoja tai lasten hakua päiväkodista. Tero Palomäki.
Välillä henkilöstö joutuu odottamaan muualta tulevaa kalustoa, esimerkiksi lisävaunuja. Myöhästymisiä on ollut myös tästä syystä.
– Viestiä on tullut liittoon, että on ollut raskas talvi. Kun veturinkuljettaja lähtee työvuoroon, hän ei koskaan tiedä, milloin pääsee kotiin. Työvuorojen perään on vaikea sopia mitään menoja tai lasten hakua päiväkodista.
VR:n operaatiokeskuksen johtajan Ari Vanhasen mukaan juna myöhästyy äärimmäisen harvoin henkilöstön sairastumisesta johtuvasta syystä. Kuljettaja ilmoittaa sairaustapauksesta operaatiokeskuksen henkilöstöohjaukseen, joka hoitaa tilalle varakuljettajan.
– Useimmiten myöhästymisen syynä on se, että edellinen junavuoro on myöhässä.
Onko työvuorot tehty liian tiukille ja millainen käytäntö on sairastapauksissa?
– Työvuorot pyritään suunnittelemaan tehokkaasti ja niissä on huomioitu siirtymisajat junavuorosta toiseen sekä työlaissa säädellyt ajo- ja elpymisajat. Junien myöhästymisiä ei pystytä ennakoimaan ja niissä tapauksissa otetaan käyttöön esimerkiksi varamiesjärjestelmät tai muut ratkaisut henkilöstökierrossa, Vanhanen sanoo.
"Henkilökunta aika voimaton"
Työn raskautta lisää, jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan. Välillä matkustajat voivat olla kiukkuisia junan henkilöstölle.
– Luulen, että pääsääntöisesti he ymmärtävät. Junassa työskentelevä henkilökunta on aika voimaton. Ongelmat ovat radan pidossa, siinä, ettei kalusto kestä, eikä tehdä lumitöitä tarpeeksi hyvin. Vaikea ihmisten on muuta kuin tehdä parhaansa junassa, Rautatiealan Unionin puheenjohtaja Tero Palomäki sanoo.
Junan kuulutukset ovat keränneet kiitosta. Junankuljettaja on saattanut vuosien valossa kertoa myöhästymisen johtuvan jopa nukkumisesta pommiin tai vatsavaivoista.
– Parikymmentä vuotta sitten kuulutukset olivat nuivia, mutta nyt on ironiaa. Ne ovat positiivinen piristysruiske hankalaan tilanteeseen, Palomäki sanoo.
Ihmiset jakavat herkästi sosiaalisessa mediassa tietoa onnettomuuksista. Taskussa olevalla älykännykällä on vaivatonta näpätä kuva ja jakaa se saman tien someen. Kuvaaja ei välttämättä tule ajatelleeksi, että hän voi samalla jakaa tietoja, joista uhrin pystyy tunnistamaan.
Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Ari Soppelan mukaan onnettomuuden uhrin henkilöllisyyden selvittäminen onnistuu nykymaailmassa helposti.
– Ei tarvitse olla kummonenkaan nörtti, että pystyy tietoja yhdistelemällä selvittämään, kuka autossa on. Näin on varsinkin, jos onnettomuus tapahtuu syrjäseudulla, missä ihmiset tuntevat toisensa, tietävät kuka asuu missäkin ja tuntevat toistensa ajoneuvot, Soppela sanoo.
Joudumme peittämään onnettomuusauton rekisterikilvet. Joskus pelastustöiden näkösuojaksi pitää laittaa pressua, jotta ohikulkijat eivät saa otettua kuvia. Ari Soppela
Onnettomuuspaikalle saavuttuaan pelastajat joutuvat usein ensimmäiseksi tekemään töitä uhrin henkilöllisyyden salaamiseksi.
– Joudumme peittämään onnettomuusauton rekisterikilvet ja eristämään aluetta. Joskus pelastustöiden näkösuojaksi pitää laittaa pressua, jotta ohikulkijat eivät saa otettua kuvia, Soppela kertoo.
Tiedon pitäisi tulla viranomaiselta
On tärkeää, että omaiset saavat tiedon viranomaiselta eivätkä epävirallisia reittejä pitkin, kuulopuheiden tai somen kautta. Soppelan mukaan Lapissa tiedotusvastuu kuolemantapauksista on pääasiassa poliisilla tai sairaalalla.
– On tilanteita, joissa tieto kuolemasta on mennyt jotakin muuta reittiä, tai liian nopeasti. Ei kukaan varmaan halua somesta lukea oman lähiomaisensa menehtymisestä tai vakavasta loukkaantumisesta.
Pelastusviranomaisen työ on julkista ja onnettomuuspaikkaa saa kuvata, kunhan muistaa noudattaa eettisiä periaatteita.
Ei kukaan varmaan halua somesta lukea oman lähiomaisensa menehtymisestä tai vakavasta loukkaantumisesta. Ari Soppela
Soppelan kokemus on, että ammattilaiset pääsääntöisesti noudattavat periaatteita, mutta tavallisilla ihmisillä ne pääsevät usein unohtumaan.
– On niitä, jotka saavat tiedon onnettomuudesta, pelmahtavat paikalle kuvaamaan ja jakavat kuvia sosiaalisessa mediassa. Eettiset periaatteet eivät näköjään sido näitä toimijoita, Soppela harmittelee.
Myös lisäonnettomuuksien vaara kasvaa
Ylimääräistä huolta pelastuslaitokselle aiheutuu lisäksi siitä, että paikalle tulevat sivulliset voivat aiheuttaa myös lisävahinkojen vaaran.
– Hiljennetään vauhtia tai yhtäkkiä pysähdytään ottamaan kuvaa, ja jopa kuljettajat videoivat ajaessaan. Kyllä siitä syntyy erittäin suuri työturvallisuusriski ja riski kaikenlaisille lisäonnettomuuksille, Lapin pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Ari Soppela sanoo.
Yhdysvalloissa republikaanit ja demokraatit ovat onnistuneet löytämään neuvotteluissaan alustavan sovun rajaturvallisuuden rahoittamisesta.
Mikäli osapuolet pääsevät yhteisymmäryykseen rajaturvallisuudesta, vältetään liittovaltion hallinnon ajaminen jälleen osittain alas.
Toimittajille puhunut republikaanien senaattori Richard Shelby ei kertonut heti yksityiskohtia sopimuksesta. Hän ei myöskään avannut sitä, saisiko presidentti Donald Trump sopimuksen myötä rahoitusta havittelemalleen muurille Yhdysvaltain Meksikon-vastaiselle rajalle.
Washington Post kuitenkin kertoo, että sopimus ohjaisi raja-aitoihin noin 1,4 miljardia dollaria, kun presidentti Trump on vaatinut muurin rakentamiseen 5,7 miljardin dollarin rahoitusta.
Sopu sisältää 55 mailia eli vajaat 89 kilometriä uutta aitaa Texasiin, Rio Granden laaksoon. Trump vaati joulukuussa 215 mailin eli noin 350 kilometrin muuria.
Lisäksi sopimukseen kuuluu alustavasti esimerkiksi kehittyneen teknologian tuomista rajanylityspisteille, lisää tullivirkailijoita ja humanitaarista apua. Asiaa valottivat nimettöminä pysytelleet avustajat uutistoimisto AP:lle.
Virallisia tietoja sopimuksesta odotetaan tiistaina.
Republikaaneja edustava senaattori Richard C. Shelby kertoi toimittajille rajaturvallisuuden rahoitusta koskevien neuvottelujen etenemisestä kongressitalolla Washingtonissa.Jim Lo Scallzo / EPA
Sopu edellyttää presidentin hyväksyntää. Shelby kertoi toivovansa, että Trump antaisi tukensa sopimukselle.
Uutiskanava BBC:n mukaan El Pasossa Texasissa tukijoilleen puhunut Trump ei heti kertonut, tukeeko hän sopimusta.
– Rakennamme muurin joka tapauksessa, presidentti sanoi.
Hän kertoi kannattajilleen, ettei ole ehtinyt vielä tutkia sopimusta mutta painotti, ettei "koskaan allekirjoittaisi sopimusta, joka pakottaa vapauttamaan laumoittain väkivaltaisia rikollisia".
Edellinen, joulun alla aloitettu hallinnon sulku kesti viisi viikkoa ja jätti noin 800 000 liittovaltion hallinnon työntekijää ilman palkkaa.
Kriisiä lievitettiin tammikuussa aikalisällä, kun Trump perääntyi hetkeksi muurivaatimuksestaan, jotta hallinnon rahoitus saatiin väliaikaisesti turvattua.
Runsas lumentulo on johtanut piittaamattomuuteen pelastusteistä. Joensuussa on tarkastuksissa löytynyt useita kerrostaloja, joissa pelastustiet on jätetty avaamatta. Pahimmillaan pelastustien tukkiminen voi vaarantaa ihmishenkiä.
Tänä talvena Joensuussa on tehty kerrostalokohteisiin satunnaisia tarkastuksia. Niissä on huomattu, että pelastusteitä jätetään auraamatta, aurataan vain kapea kulkuväylä tai pelastustien eteen kasataan lunta. Puutteellisia pelastusteitä löytyy niin uusista kuin vanhoistakin taloyhtiöistä.
Pelastustietä ei saa tukkia missään olosuhteissa tai käyttöön pitää ottaa vaihtoehtoinen pelastustie.
Tulipalo voi syttyä milloin vain tai kerrostalon yläkerroksissa olla muu vaaratilanne, jossa tarvitaan isoa ja ulottuvaa pelastusautoa.
Ihmisillä on taipumus kuvitella, ettei juuri nyt satu mitään.
– Joskus sammuttaminen tai pelastaminen voi olla minuuteista kiinni, muistuttaa palotarkastaja Timo Karjalainen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.
Ongelma jatkuu talvesta toiseen
Kaupungista löytyy kohteita, joissa asiasta on huomautettu jo edellisenä talvena. Mikäli puutteet ovat pieniä, asiasta vain huomautetaan. Ellei tilanne parane, kyseessä on lain rikkominen. Tarvittaessa pelastustoimi poistaa esteet tieltään voimatoimin, mikäli hälytys kohteessa sitä vaatii.
Kuvan pelastustie on tarkoitettu nostolava-autolle, jolla ylettyy takana olevan kerrostalon ylimpiin kerroksiin.Heikki Haapalainen / Yle
Pelastustiemääräykset ovat selkeitä. Mikäli kyseessä on yli kolmikerroksisen kerrostalon pelastustie, sen pitäisi olla nostolava-auton kuljettava eli vähintään 3,5 metriä leveä. Painava auto vaatii maapohjalta kantavuutta, joka pitää varmistaa suunnitteluvaiheessa.
Myös risteyksien pitäisi olla sellaisia, että auto mahtuu niistä. Jos talossa on yläkerrosten huoneistoja, jotka eivät ulotu läpi talon, pelastustie pitää olla molemmilla puolilla taloa. Pelastusteiden pitää myös olla merkittyjä.
Taloyhtiö vastaa turvallisuudesta
Tiivis rakentaminen aiheuttaa omat haasteensa pelastustoiminnalle. Tarvittaessa väärin pysäköity auto tai lumikasa lähtee paloauton tieltä voimalla, mutta kaikki esteet hidastavat pelastamista ja sammuttamista. Taloyhtiöiden velvollisuus on huolehtia asukkaidensa turvallisuudesta.
Isännöitsijä Pekka Uuranne saa palotarkastajalta kiitosta hoitamansa kerrostalon pelastustiestä. Se on pätkä talon autokatoksen takana, tie jolta pelastustilanteessa ulottuu nostolava-autolla viereisen kerrostalon ylimpään kerrokseen ja perimmäiselle parvekkeelle.
Uuranne kertoo, että uudehkon talon ensimmäisenä talvena sivuavan kadun kunnossapitäjät tukkivat pelastustien lumikasoilla. Nyt pelastustie pidetään asianmukaisesti kunnossa.
– Tämä hoidetaan yhteistyössä ja siten, että ihmisillä on turvallista. Sitä varten täällä ollaan.
Tätä lausahdusta pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on toistanut useaan otteeseen vaalikauden aikana. Hän on viitannut sanomisellaan paitsi hallituksen talous- ja työllisyystavoitteisiin, mutta myös sote-uudistuksen toteutumiseen.
Politiikan toimittajien yhdistyksen järjestämässä tentissä Sipilä kertoi, että sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen olisi hänelle "iso pettymys".
– Mutta ennen kaikkea petytään maakunnissa. Siellä valmistelut ovat jo pitkällä, hän sanoi.
Voit katsoa tentin kokonaisuudessaan pääkuvan kohdalla olevasta Areena-tallenteesta.
– En tiedä tarkkaan, mikä on perustuslakivaliokunnan käsittelytilanne. Päivä tai pari taitaa vielä mennä.
Politiikan toimittajat kysyivät, kenen syy on, että uudistus on lykkääntynyt näin pitkälle.
– Ei se ole kenenkään vika. Mutta se osoittaa sen, kuinka suuresta uudistuksesta on kyse.
"Ohjaavatko hoivayrityksiä arvot vai voitontavoittelu?"
Sipilä kertoi olevansa huolissaan vanhustenhoidon tilanteesta. Viime viikkoina otsikoissa on ollut useita tapauksia, jotka antavat hoivapalveluiden arjesta kylmäävän kuvan.
Pääministerin mielestä sote-uudistus toisi helpotusta nykyiseen tilanteeseen.
– Hyvä, että nämä asiat tulivat nyt julkiseen keskusteluun. Tätä varten sote-uudistustakin tehdään, jotta saadaan "leveämmät hartiat", Sipilä sanoi.
Hänen sivuamansa keskustelun ytimessä ovat olleet yksityiset palveluntuottajat, joilta kunnat ostavat hoivapalveluita. Sipilä pohti, ettei kaikilla yrityksillä ole ainoastaan hyvät aikeet.
– Tulee eittämättä mieleen, ohjaavatko arvot vai voitontavoittelu yritystä. Ovatkohan nämä yritykset oikealla toimialalla?
– Palvelun tilaajien tulee keskustella yrityksen omistajien kanssa toiminnan arvoista, ovatpa omistajat Suomesta tai ulkomailta, Sipilä sanoi.
Olisiko hoiva-alalla jokin muu yhtiömuoto kuin osakeyhtiö parempi?
– Esimerkiksi osuuskuntamuotoinen toiminta voisi sopia paremmin hoiva-alalle. En kuitenkaan usko, että tässä tarvitaan muutosta. Meillä on näyttöä siitä, että myös osakeyhtiöt pystyvät tekemään laadukasta palvelua.
Sipilältä kysyttiin, miksi hänen hallituksensa oli vielä pari vuotta sitten valmis laskemaan hoitajamitoituksen suositusta 0,5:stä 0,4:ään.
– En muista miksi sitä ehdotettiin, mutta hyvä ettei sitä toteutettu, hän vastasi.
Sipilä arvioi nyt, että hallituksen olisi pitänyt panostaa kotouttamiseen enemmän. Toisaalta hän huomautti, että kotouttamiseen ohjattiin lisäresursseja huomattavasti esimerkiksi vuosina 2015 ja 2016.
– Perussuomalaiset, jotka nyt arvostelevat asian hoitoa, olivat hallituksessa näinä vuosina. Siellä oli koko eduskuntaryhmä. Jälkiviisaus on aina parasta viisautta, hän sanoi.
– Jälkikäteen ajateltuna voisi sanoa, että yhteiskuntakelpoisuuden koe olisi ollut hyvä ajatus.
Sipilä kertoi, että hän on ollut huolissaan suomalaisten jakautumisessa kysymyksessä.
– Kyllä tämä vaatii avointa keskustelua asioista ja vaikeistakin kysymyksistä. Varmaan keskustelu jäi liian vähälle, hän arvioi.
Tuliko insinööristä "tavallinen poliitikko"?
Juha Sipilä totesi ennen pääministerikauttaan, että "häntä saa potkaista polvitaipeeseen", jos hän muuttuu tavanomaiseksi poliitikoksi.
Tänään Sipilä kertoi, että viittasi tällä ennen kaikkea siihen, miten politiikkaa mitataan.
– Haluan, että politiikan tekemistä, puolueita ja hallituksia mitataan aikaansaannoksilla.
Jättääkö Sipilä keskustan puheenjohtajuuden, jos vaaleissa tulee takkiin ja sote kaatuu?
– Ensin varmistetaan, että sote-uudistus menee läpi. Sitten mietitään muita asioita. Jos tekisin B-suunnitelmia tässä vaiheessa, se voisi viedä intoani vaalien suhteen, hän vastasi.
Sipilän mukaan hallitus on onnistunut taittamaan velkaantumisen ja kasvattamaan työllisyysastetta.
Sen sijaan Sipilän lupaukset ministerien ja avustajien määrän vähentämisestä eivät toteutuneet. Poliittiset virkanimityksetkään eivät ole loppuneet.
– Jotkut ministerit olivat liian kovan työpaineen alla. Jari Lindström (sin.) oli heistä toinen. Ympäristöministerin sekä maa- ja metsätalousministerin salkkujen hoitaminen samaan aikaan oli myös liian kovaa puuhaa.
Lindström hoiti pitkään sekä työ- että oikeusministerin tehtäviä.
Hei hei mitä kuuluu Sä kysyt ja kaikki on ok No hyvä sun on puhuu
Kun sä et tiedä miltä musta tuntuu
Toni Wirtasen säveltämä ja sanoittama kappale Mitä kuuluu? oli suuri hitti vuonna 1996. Hittibiisin myötä heinolalainen punkrock-yhtye Apulanta nousi koko Suomen tietoisuuteen, ja on yksi maamme suosituimpia bändejä edelleen.
Yhtyeen rumpalin Sipe Santapukin mukaan kysymys -mitä kuuluu? -on erittäin oleellinen myös tänä päivänä.
– Se on näinä kovina aikoja jopa se oleellisin kysymys. Moni synkkyyteen vaipunut ihminen saisi hyvin yksinkertaisilla asioilla apua elämään kun lähipiiri muistaisi kysyä kuulumisia, pyytää kahville tai muuten osoittaa olevansa kiinnostunut.
Onni ei tule tavoittelemalla
Santapukki kertoi Puoli seitsemän –ohjelman haastattelussa ajatuksiaan myös onnellisuudesta ja siitä, kuinka sen jahtaaminen saa ihmiset usein vain onnettomiksi.
– Mielestäni onnellisuus on haitallisesti brändätty. Ihmiset määrittelevät onnellisuutensa valitettavan usein toisten ihmisten tekemisten kautta. Onnellisuuteen ladataan valtavia odotuksia ja toiveita, mutta pyrkimys mielikuvien saavuttamiseksi on epärealistista. Sosiaalisen median vaikutus on tässä todella suuri.
Sipe Santapukki oli Puoli seitsemän- ohjelmassa Mikko Kekäläisen ja Susanna Laineen haastateltavana.Yle/ Minna Perovuo
Oman onnellisuutensa Santapukki on löytänyt arjesta.
– Jos jahtaat varjoasi, et saa sitä ikinä kiinni mutta jos lähdet poispäin, varjo seuraa perässä. Onnellisuuden kanssa on sama juttu. Kun keskittyy omaan arkeen ja pärjää itsensä kanssa, niin se on jo onnellisuutta.
Elämän tarkoitus on elämä itse
Santapukki elää tällä hetkellä lapsiperhearkea. Esikoispoika on juuri täyttänyt kaksi vuotta, ja lapsen läsnäolo arjessa on tuonut luonnollisesti syviä sävyjä elämään.
– Isyyden sanoittaminen on todella vaikeaa. Haluaisin päivittäin huutaa elämän ihmettä mutta tunteet latistuvat lauseissa. Olen äärimmäisen kiitollinen, että saan kokea tämän, eikä enää tarvitse miettiä mikä on elämän tarkoitus. Elämän tarkoitus on elämä itse.
Katso Sipe Santapukin haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa Yle Areenasta.
Raskaan sarjan sote-asiantuntija, julkisoikeuden professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta ei usko, että nykyinen eduskunta ehtii vielä käsitellä sote- ja maakuntauudistusta koskeva lakipaketin, jota perustuslakivaliokunta juuri viimeistelee.
– Oma kantani ja valistunut arvaukseni on, että tähän sisältyy lopulta niin isoja ja laajoja ongelmia, ja se on niin merkittäviltä osin vielä keskeneräinen, että ongelmia ei ehditä korjaamaan tämän vaalikauden aikana, Lavapuro kommentoi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa aamulla.
Tärkeä lausunto
Perustuslakivaliokunta jatkaa tänään sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista koskevan lausunnon laatimista. Sen odotettiin valmistuvan jo eilen, mutta näin ei lopulta käynyt.
Lausunnossa valiokunta linjaa, ovatko sote-esitykset sopusoinnussa perustuslain kanssa ja millaisia muutoksia mahdollisesti tarvitaan. Lausunnolla on suuri merkitys sille, ehtiikö hallituskauden mittavin uudistus valmistua ennen eduskuntavaaleja.
Lavapuro arvioi, että lakipaketti sisältää edelleen rutkasti ratkaisemattomia ongelmia.
– Ne alkavat jo siitä, että toteuttavatko uudistuksen tavoitteet oikeuden jokaiselle yhdenvertaisiin ja riittäviin sosaali- ja terveyspalveluihin. Siihen liittyy varsin suuria epäilyksiä.
– Sitten siellä on yksityiskohtia. Asiakassuunnitelmaa koskeva säätely on sekä tietosuojan että riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta ongelma. Valvontaa ja virkavastuuta pitää vielä käsitellä. Tietosuojakysymykset ovat vaikeita ratkaistavia, ne vaikuttavat myös rahoitukseen.
– Sitten on notifikaatioon liittyvät ongelmat. Jos notifikaatio-ilmoitusta ei tehdä EU:lle, se voi vaarantaa koko järjestelmän toiminnan jossain vaiheessa. Ongelmat ovat osin teknisiä, osin rakenteellisia ja todellakin hyvin hankalia ratkaista, Lavapuro kuvaa.
Hiljainen sote-uudistus
Lavapuron mukaan sote-uudistus olisikin ollut alunperinkin viisaampaa toteuttaa pienemmin askelin.
– Toisaalta jos tästä etsii nyt hyviä puolia, niin samaan aikaan on tapahtunut eräänlainen hiljainen soteuudistus, kun kunnat ovat siirtäneet sote-tehtäviä kuntayhtymiin ja niitä on alettu laajasti toteuttaa sairaanhoitopiirin suuruisissa kuntayhtymissä.
– Hiljainen soteuudistus on näyttänyt toteuttavan tavoitteita, joita soteuudistuksella on ollut ja oikeastaan aika hyvinkin, Lavapuro kiittelee.
12.2.2019 klo 12.40 muotoiltu otsikkoa ja alkulausetta.
Virossa pidetään maaliskuun alussa parlamenttivaalit, ja äärioikeistolaista EKRE-puoluetta odottaa niissä ennusteiden mukaan historiallisen suuri äänisaalis.
Edellisissä parlamenttivaaleissa vuonna 2015 puolue sai 8,1 prosenttia äänistä ja nousi ensimmäistä kertaa parlamenttiin eli Riigikoguun. Tuoreimmat mielipidemittaukset ennustavat puolueelle tulevissa vaaleissa jopa 17 prosentin kannatusta.
Tällainen vaalivoitto tekisi EKREstä Viron parlamentin kolmanneksi suurimman puolueen keskustapuolueen ja reformipuolueen jälkeen. Jäsenmäärässä mitattuna puolue on jo maan kolmanneksi suurin.
– Mikään puolue Virossa ei ole koskaan onnistunut kasvattamaan kannatustaan yhtä paljon yhtä nopeasti, sanoo politiikan tutkija Tõnis Saarts Tallinnan yliopistosta.
Hänen mukaansa vuonna 2012 perustetun EKREn menestys on poikkeuksellinen jopa koko Euroopan mittakaavassa.
– Uusia oikeistopopulistipuolueita on syntynyt viime vuosina eri puolilla Eurooppaa, mutta harva niistä on noussut tällä vauhdilla maansa suurimpien puolueiden joukkoon.
"EKRE muokkaa Viron keskustelukulttuuria ja asenneilmapiiriä", sanoo Tallinnan yliopiston apulaisprofessori Tõnis Saarts.Silja Massa / Yle
Puolue perusti osaston Suomeen
EKRE kampanjoi parhaillaan aktiivisesti paitsi Virossa myös Suomessa. Se on nimittäin ainoa Viron puolueista, joka on perustanut Suomeen oman osaston, Ekre Soome Osakondin.
Suomen-osaston perustaminen saattaa olla fiksu veto, sillä Suomessa asuu ja työskentelee eri arvioiden mukaan joko pysyvästi tai väliaikaisesti jopa satatuhatta virolaista.
EKREn Suomen-osasto päivittää aktiivisesti Facebook-sivuaan linkkaamalla sinne esimerkiksi puolueen oman, isänmaallisen Uued Uudised -uutissivuston artikkeleita.
Postaukset liittyvät enimmäkseen Viron politiikkaan, mutta myös Suomen media on edustettuna. Viime sunnuntaina Facebook-sivulle esimerkiksi linkattiin kuva Iltalehden vuoden 2017 lööpistä, jonka mukaan Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on suomalaisten 18–49-vuotiaiden pääministerisuosikki.
Kuvan jakoteksti kuului vapaasti käännettynä: "Hurraa! Siskomme ja veljemme ovat menossa oikeaan suuntaan. Auttakaa heitä! Tukekaa heitä!"
Tulevana sunnuntaina EKREn Suomen-osasto pitää Helsingissä oman vaalipäivän, jossa suomenvirolaiset voivat äänestää ennakkoon ja samalla Facebookin tapahtumakuvauksen mukaan "auttaa aidosti isänmaallinen puolue valtaan".
Viron vaaliviikonloppuna puolue aikoo kampanjoida ja vastailla ihmisten kysymyksiin Helsingin Länsiterminaalissa.
Olipa syynä EKREn aktiivinen kampanjointi Suomessa tai ei, suomenvirolaisten kiinnostus puoluetta kohtaan on Eesti Päevaleht-sanomalehden mukaan viime aikoina viisinkertaistunut.
Arvio perustuu EKREn Helsingissä järjestämien poliittisten tilaisuuksien osallistujamääriin. Kesällä EKREn pitämään keskustelutilaisuuteen Helsingissä osallistui vain kymmenen henkilöä. Joulukuussa vastaavan tilaisuuden osallistujamäärä oli yli viisikymmentä.
Mart Helme on EKREn puoluejohtaja. Puolueen johtohahmoihin kuuluu myös Mart Helmen poika Martin Helme.Siim Lovi / ERR
Populismilla kansan suosioon
Millainen Suomessa saakka vaikuttava virolaispuolue sitten oikein on?
Politiikantutkija Tõnis Saartsin mukaan EKRE ratsastaa monien muiden Euroopan oikeistopopulistipuolueiden tavoin maahanmuuttovastaisuudella, eurokriittisyydellä sekä perinteisillä perhearvoilla.
Itä-Euroopan maiden populistipuolueille ominaiseen tapaan yksi puolueen aatteista on myös Venäjä-vastaisuus.
EKRE perustettiin vuonna 2012 vanhan agraaripuolueen, Viron Kansanliiton, pohjalle. Perustamisajankohta oli Tõnis Saartsin mukaan otollinen.
– Vuonna 2007 alkanut talouskriisi oli nostanut konservatiiviset ja nationalistiset arvot pinnalle Virossa samoin kuin muuallakin maailmassa. Samaan aikaan tapahtunut sosiaalisen median läpimurto sai nämä aatteet leviämään nopeasti maasta toiseen, Saarts sanoo.
Puolueen suosiota lisäsi Saartsin mukaan virolaisten pettymys EU:hun.
– Virossa vallitsee tunne, ettei maata vieläkään pidetä täysivaltaisena Euroopan Unionin jäsenenä. Viro on ponnistellut täyttääkseen EU:n vaatimukset, mutta monista ihmisistä tuntuu, että vaatimuksia tulee jatkuvasti vain lisää ja lisää, Saarts sanoo.
Vuoden 2015 pakolaiskriisi lisäsi EKREn suosiota räjähdysmäisesti. Tuolloin puolue otti myös näkyvästi kantaa Suomen pakolaispolitiikkaan.
– Pakolaistulva romahduttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, puolueen keulahahmoihin kuuluva Martin Helme totesi tuolloin Tallinna24-lehden haastattelussa.
Helme ja muut EKREn poliitikot ovat maalailleet uhkakuvia Viroon saapuvista pakolaisvirroista ja varoittaneet, ettei Viron pidä tehdä pakolaispolitiikassa Suomen ja Ruotsin tekemiä virheitä.
Varoittelu tuntuu ylimitoitetulta, sillä Viro on ottanut vastaan vuoden 2015 jälkeen vain 206 kiintiöpakolaista, joista melkein puolet on jo muuttanut pois maasta.
Kahdenkymmenen viime vuoden aikana Viro on vastaanottanut kaikkiaan vain viitisensataa pakolaista.
EKRE tunnetaan myös avoimen rasistisista kommenteistaan. Martin Helmen lausahdus "Kui on must, näita ust" eli "Näytä mustalle ovea" nousi puolueen iskulauseeksi.
– Tuo tai muut puolueen jäsenten rasistiset kommentit eivät ole herättäneet Virossa juuri minkäänlaista julkista vastareaktiota. Poliitikkojen urat ovat saaneet jatkua, Tõnis Saarts sanoo.
– En usko, että yhtä avoimella rasismilla olisi mahdollista pärjätä politiikassa Länsi-Euroopassa, esimerkiksi Suomessa.
EKRE muokkaa poliittista puhetta
Viron parlamenttivaalien voittajaksi ennustetaan keskustapuoluetta, joka on tällä hetkellä Viron pääministeripuolue. Keskustapuolueen kannatus on kyselytutkimusten mukaan noin 33 prosenttia. Maan toiseksi suurimman puolueen eli reformipuolueen kannatus puolestaan on noin 25 prosenttia.
Tõnis Saarts ei usko EKREn koskaan kasvavan maan suurimmaksi puolueeksi.
Puolueen olemassaolo on hänen mukaansa kuitenkin jo muuttanut maan poliittista kenttää.
– EKRE taivuttaa politiikan perinteisiä sääntöjä normalisoimalla rasistista ja kärjistävää puhetta. Muut puolueet kokevat, että pystyäkseen kilpailemaan äänestäjistä EKREn kanssa niiden täytyy käyttää yhtä teräviä ilmauksia ja yhtä mustavalkoisia yleistyksiä.
Tällainen politiikan ja demokratian hiljainen muutos on Saartsin mielestä huolestuttavaa.
– En usko, että Virolle käy kuten Unkarille, jossa oikeistopopulistit ovat ottaneet vallan. Mutta on mahdollista, että maan yleinen keskustelu- ja asenneilmapiiri muuttuu entistä kovemmaksi.
Viron parlamenttivaalit järjestetään 3. maaliskuuta.
Helsingissä järjestetään tänään 12.2. Kello 17–19 keskustelu Viron vaaleista. Tapahtumassa ovat puhumassa kaikkien Viron suurimpien puolueiden edustajat. Tapahtuma tulkataan suomeksi ja sitä voi seurata suorana Tuglas-seuran verkkosivuilta.
Dingo-yhtyeen keulakuva Pertti "Nipa" Neumann suree Yö-yhtyeen laulajan Olli Lindholmin yllättävää kuolemaa.
– Olli nukkui pois aivan kohtuuttoman nuorena. Kauheaa!
Neumann sanoo, että hänellä on Lindholmista pelkästään myönteisiä muistoja. Molemmat olivat Pori-rockin nuoria ikoneita, joiden yhtyeet nousivat suomalaisen musiikkielämän huipulle ja nuorisoidoleiksi 1980-luvulla.
Olli Lindholm jättää ison aukon. Pertti Neumann
– Kohtasimme ensi kertaa yhteisellä treenikämpällä vuonna 1983. Tovi on niistäkin ajoista vierähtänyt. Meillä on aina ollut hyvät välit, Neumann sanoo.
Neumann arvioi, että Olli Lindholmilla oli erittäin iso merkitys suomalaiselle musiikkielämälle.
– Hän jättää ison aukon. Olli Lindholm oli omasta mielestäni näkyvä, kuuluva ja vaikuttava hahmo suomalaisessa populaarimusiikin kentässä. Hänen muistonsa elää.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) arvostelee valtioneuvoston kanslian Kansallisarkistolta tilaamaa selvitystä suomalaisten SS-vapaaehtoisten mahdollisista sotarikoksista.
Niinistö kirjoittaa tiistaina julkaisemassaan blogissa, että selvityksessä ei hänen käsityksensä mukaan esitetä yhtään uutta todistetta, että suomalaiset SS-miehet olisivat syyllistyneet sotarikoksiin taikka osallistuneet juutalaisvainoihin.
– Siksi pidän epäoikeudenmukaisena, että heidän päälleen heitetään epäilyksen varjo ilman todisteita, Niinistö kirjoittaa.
Niinistö muistuttaa, että oikeusjärjestelmässä noudatetaan periaatetta, että "syytetty on syytön kunnes toisin todistetaan". Hänen mielestään sama periaate sopii myös historiantutkimukseen.
Viime perjantaina julkaistun selvityksen mukaan Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941–1943 palvelleet suomalaissotilaat osallistuivat "hyvin todennäköisesti" osana saksalaista SS-sotilasjoukko-osastoa juutalaisten, muiden siviilien ja sotavankien surmaamiseen Saksan itärintamalla.
Kansallisarkiston mukaan käytössä ollut lähdeaineisto ei kuitenkaan antanut tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa suomalaisten osallisuudesta.
