– Kulttuurien välinen liikkuvuus oli suurta viikinkiajalla myös Suomessa, sanoo arkeologi ja seppä Mikko Moilanen. –Meiltä löytyneet yli 400 miekkaa kertovat, että Suomessa on jo tuolloin ollut poikkeuksellisen vaurasta väestöä.

Moilanen teki tohtorinväitöskirjansa Suomesta löytyneiden viikinkiaikaisten miekkojen säilämerkinnöistä. Väitöskirjan pohjalta häneltä on ilmestynyt myös kirja Viikinkimiekat Suomessa, ensimmäinen suomenkielinen aihetta kattavasti käsittelevä teos.

Moilanen on myös tehnyt vanhojen miekkojen ennallistuksia niin museoille kuin yksityisillekin.

Uudet miekkalöydöt haastavat käsityksen Suomesta viikinkiajan takapajulana. Meiltä on löytynyt enemmän viikinkiajan (800 jaa. - 1050 jaa.) miekkoja kuin esimerkiksi Tanskasta tai Islannista.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Suomessa on miekkalöytöjä niin Skandinaviasta, idästä kuin myös Manner-Euroopasta, silloisilta frankkilaisalueilta.

– Kauppaa on käyty puolin ja toisin, kommentoi Moilanen.

Mitä meiltä löydettyihin miekkoihin tulee, joukossa on laatutavaraa, mutta myös kopioita hyväksi tunnetuista tuotemerkeistä.

Piraattituotteet liikkuivat vilkkaasti jo yli tuhat vuotta sitten.

ULFBERHT, haluttu ja kadehdittu statustuote

Jos viikinkiaikaisen miekan säilässä luki ULFBERHT, oli se yleensä merkki hyvästä laadusta. Materiaalit ja valmistustekniikat olivat parempia, miekka sulavampi käsitellä kuin aikansa muut miekat.

Miekka ei ollut vain ase, se oli merkki vauraudesta ja arvovallasta. Ei siis ihme, että yhdelle jos toiselle tuli kiusaus pyytää omaa kyläseppäänsä valmistamaan säiläkirjoitusmiekan, johon upotettiin ja ahjohitsattiin hieman ylimääräistä hohtoa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

ULFBERHT-merkityt miekat ovatkin niitä yleisimpiä Suomen ja koko Euroopan mittakaavassa.

Kaikki eivät mitenkään voineet olla aitoja.

– Ongelmana on se, että kirjoitusmuoto näyttää vaihdelleen, Moilanen sanoo. – Joten mistä voimme varmuudella tietää, mikä on ihan se alkuperäinen?

Onko mitään arviota siitä, kuinka moni Suomesta löydetyistä miekoista on kopioita?

– Löydöt ovat usein sen verran huonossa kunnossa eivätkä kaikki säilämerkit ovat säilyneet, joten sitä on hyvin vaikea sanoa, pahoittelee Mikko Moilanen. –Mutta voidaan arvioida, että Suomesta on löytynyt ainakin kolme miekkaa, joiden teksti on jäljitelmä ULFBERHT-tekstistä.

Miekat löytyivät Vesilahdelta (+VLEHRAHLDH+) Yläneeltä (+VLEHRAHLDH+) ja Hämeenlinnasta. Hämeenlinnan miekansäilässä oli Amen-sanan lisäksi sekalaisia kirjaimia.

Asialla ovat luultavimmin olleet lukutaidottomat sepät.

Frankkien laatutuote

Uusimman tutkimuksen mukaan ULFBERHT-miekat ilmaantuivat markkinoille heti viikinkiajan alussa, 800 jaa. Tutkimuksissa on päädytty siihen, että niitä valmistettiin alun perin jossain frankkien valtakunnan alueella.

Kielitieteilijät ovat pyöritelleet nimeä ja tulleet siihen tulokseen, että miekat valmistettiin frankkien valtakunnan länsiosissa eli jossain nykyisten Ranskan, Espanjan ja Saksan alueilla.

Keskiaikaiset miekanvalmistuskeskukset sijaitsivat Reininjoen varrella Solingenissa ja Tonavan lähellä Passaussa.

Ehkä jossain niillä main valmistettiin myös viikinkiajan ykkösmiekat.

On myös arveltu, että alkuperäiset ULFBERHT-miekat olisi valmistettu idäntietä pitkin Eurooppaan kulkeutuneesta ns. upokasteräksestä, joka oli verratonta materiaalia miekkoihin.

– Teoria on saanut paljon julkisuutta, vaikka on mielestäni ainakin osin kiistanalainen, sanoo Moilanen.

Kuka oli Ulfberht?

Aluksi arveltiin, että Ulfberht olisi ollut yksittäinen, erityisen taitava aseseppä.

– Mutta kun nimellä merkittyjä miekkoja löytyi yli 200 vuoden ajalta, niin päädyttiin siihen että kyseessä on pakko olla jonkinlainen paja, sanoo Moilanen. – Se on jatkanut toimintaansa perustajansa nimellä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kuuluisan miekkasepän tai miekkapajan voisi olettaa eksyneen myös kirjallisiin lähteisiin. Näin ei kuitenkaan ole. Yhdessäkään tuon ajan lähteessä ei esiinny nimeä sellaisenaan.

– On myös ehdotettu, että nimeen liittyneiden ristikuvioiden vuoksi ULFBERHT olisi jollain tapaa liittynyt kirkolliseen organisaatioon.

Näin seppä tai paja olisi saanut kilpailuetua muihin aseseppiin verrattuna.

– Kyseessä ei ehkä ole ollut henkilön nimi vaan jotain muuta, Moilanen sanoo.

Kirjoitusmuodon ja variaatioiden hän epäilee kielivän, että ULFBERHT-sanalla tarkoitettiinkin tietynlaatuista miekanterää.

Suomesta löytynyt yllättävän monta ULFBERHT-miekkaa

Euroopasta tunnetaan noin 170 ULFBERHT-miekkaa, niistä 44 Norjasta. Toiseksi eniten näitä miekkoja tunnetaan Suomesta, 31.

Eli tulemme kakkosena heti viikinkimaa Norjan jälkeen? Mitä ihmettä?

– Ehkä muiden maiden tutkimustilanne on miekkojen suhteen vielä toistaiseksi puutteellinen, sanoo Moilanen. Ja Suomella on ollut vilkkaita kontakteja joka suuntaan.

Suomalaiset, karjalaiset ja ahvenanmaalaiset osallistuivat viikinkien idänkauppaan myymällä turkiksia. Kotimaahan tuotiin muun muassa aseita ja hopeaa.

Ja ellei aina aitoja merkkimiekkoja, niin ainakin tietoa niistä. Kyläseppä valjastettiin töihin ja kohta kädessä komeili ULFBERHT-miekka. Tai +VLFBERTHT+. Tai +VLFBER+T.

Tai jotain sinne päin.

Joku saattoi tehdä kopion vielä kopiostakin. Usein säilätekstin upotti täysin lukutaidoton seppä. Miekoissa saattoi lukea pelkkää siansaksaa.

Yksikään Suomesta toistaiseksi löydetyistä ULFBERHT-säilistä ei ole identtinen toisen kanssa. Eniten niitä on löydetty Pirkanmaalta, enemmän kuin vaikka Varsinais-Suomesta tai Satakunnasta.

Ajallisesti suurin osa Suomen ULFBERHT-miekoista on 900-luvulta.

Samaan aikaan syntyi ykkösmiekoille nuorempi kilpailija.

INGELRII ilmestyy miekkamarkkinoille

ULFBERHTin tavoin INGELRII on tulkittu sepän tai pajan nimeksi. Tätäkin nimeä on pidetty frankkilaisena, mutta lähimmät vastaavuudet löytyvät itse asiassa Englannista, kuningas Ethelredin (978 jaa. -1016 jaa.) ajoilta.

– Hänen aikanaan rahojen valmistukseen liittyi nimi Ingelri, sanoo Moilanen. Myöhemmästä ajankohdasta kertoo myös se, että joskus miekansäilään kirjoitettiin nimen yhteyteen ME FECIT eli ”teki minut.”

Myös INGELRII-miekat olivat niin hyviä, että niitä kopioitiin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Suomen löydöt ajoittuvat 900-luvun puolivälistä 1000-luvun puoliväliin. Meiltä on löydetty viisi INGELRII-säilää. Pudasjärven löytöä lukuun ottamatta kaikki ovat Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilta.

– Pudasjärven löytö on poikkeuksellinen pohjoisuutensa takia.

ULFBERHTin ja INGELRIIn lisäksi miekkojen teriin kirjailtiin symbolisia kuvioita. Viikinkiajan jälkeen ristiretkiajalla miekkoihin ilmaantui kristinuskoon liittyviä lausahduksia ja uusien miekantekijöiden nimiä.

Suomesta niitä on – tulkinnoista riippuen – löydetty muutamia kymmeniä. In nomine domini -lausahdus on yleisin ja siitä on lukuisia versioita varmaankin tekijän lukutaidosta riippuen.

Ristiretkiajan jälkeen säiläkirjoitukset alkoivat menettää merkitystään.

– Suomesta on löydetty runsaasti miekanteriä, joiden merkit eivät merkitse mitään, sanoo Moilanen. Eivät kirjaimia eivätkä mitään tunnettuja symboleja tai geometrisia ornamentteja. Nämä miekat on saatettu valmistaa frankkilaisalueiden ulkopuolella, esimerkiksi Skandinaviassa. Ja kuka tietää, ehkä myös Suomessa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kansallismuseossa järjestetään Miekkojen päivä lauantaina 16.2. klo 12-17.

Päivän aikana kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja niin miekkojen valmistamisesta kuin niiden käytöstä viikinkiajan Suomessa. Tapahtuma tarjoaa myös harvinaisen tilaisuuden tutustua Suomen maaperästä löytyneisiin miekkoihin Kansallismuseon kokoelmien kätköistä.

Jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, eli toteutuu niin sanottu kova brexit, niin suomalainenkin maidon- ja lihantuotanto tuntee sen nahoissaan.

Vaikutus tulee epäsuorasti EU:n sisämarkkinoiden raaka-aine- ja tavaravirtojen sekoittumisen takia. Sisämarkkinoille tulee lisää kilpailua ja Suomenkin elintarvikevienti joutuu entistä tiukempaan kilpailutilanteeseen. Suomen elintarvikeviennistä noin 60 prosenttia menee EU:n alueelle.

Maataloustuottajien etujärjestön MTK:n kansainvälisten asioiden johtaja Juha Ruippo puhuu brittipoliitikkojen julmasta päättämättömyydestä ja ihmettelee sitä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– Jos britit eivät osaa itse päättää, niin nykyisten päätösten mukaan he ajautuvat kovaan brexitiin, ja se tulee ainakin hetkellisesti sekoittamaan markkinatilannetta hyvin paljon, Ruippo aprikoi.

Suomelle maitotaloustuotteet ja juustot ovat tärkein elintarvikkeiden vientierä, ja niiden markkinat menevät ainakin joksikin aikaa sekaisin. Sama koskee naudanlihan tuotantoa. Irlannin jääminen EU:n sisämarkkinoille, kun Pohjois-Irlanti ja Britannia jäisivät ulkopuolelle, saisi aikaan uusia raaka-aine- ja elintarvikevirtoja.

– Jos irlantilaisten nykyisestä nauhanlihan viennistä puolet on mennyt britteihin ja maitojauheen viennistä neljäsosa, niin onhan se selvää, että jotakin muita markkinoita etsitään joko EU:n sisältä tai EU:n ulkopuolelta.

Juustolle kovat tullit

Jos esimerkiksi Irlannin cheddarjuustolle tulisi sopimuksettoman lähdön myötä 1,40–2,20 euron tuontitulli kilolta Pohjois-Irlantiin ja Britanniaan, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että irlantilaiset etsisivät näille juustoilleen ostajia muualta EU-alueelta tai kolmansista maista.

Kovassa brexitissä tullit määräytyisivät eri elintarvikkeille Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimusten mukaan, ja ne vaihtelevat paljon elintarvikkeiden välillä. Maitotuotteiden tulli on Valion edunvalvontajohtajan Riitta Brandtin mukaan 40–80 prosenttia.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Jos britit eivät jatka sisämarkkinoilla ja tulliliitossa, on tärkeä päättää EU:n tuonti- ja vientikiintiöiden kohtalosta.

Maatalousmaat hakevat uusia markkina-alueita myös Euroopan ulkopuolelta. Aasian markkinat ovat olleet ratkaisevassa asemassa. Suomellakin on jo hyviä kokemuksia esimerkiksi Valion saatua maitojauheelleen myyntiluvan Kiinaan.

Lihatalot Atria ja HKScan ovat jo saaneet sianlihan vientiluvat Kiinan markkinoille, mikä on yritysten ja viranomaisten vuosikausien yhteistyön tulos.

Uusista sopimuksista äskettäin on tullut voimaan EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus, ja vuosi sitten alettiin soveltaa EU:n ja Kanadan välistä laaja-alaista kauppasopimusta Cetaa. Näiden avulla yritetään löytää tasapaino markkinoilla tarjonnan ja kysynnän välisissä heilahteluissa.

Suomen elintarvikevienti oli suurissa vaikeuksissa, kun Venäjä kielsi eläinperäisten tuotteiden tuonnin EU:sta vuonna 2014. Tässä MTK:n Ruippo näkee esimerkin siitä, kuinka virkamieskunnan ja yritysten yhteisten ponnistusten seurauksena viimein löydettiin uusia markkinoita.

Ilman Etelä-Korean kanssa tehtyä kauppasopimusta Venäjän tuontikiellosta toipuminen olisi ollut huomattavasti hitaampaa. Kuluttajat saivat puolestaan edullisesti Venäjälle tarkoitettua Valion oltermannijuustoa kauppojen hyllyiltä.

Brittihyllyt tyhjenevät, kuljetusreittejä uusiksi

Sopimuksettomassa EU-erossa markkinahäiriö olisi tietysti suurin brittimarkkinoilla, kun hyllyt tyhjenisivät tuontituotteiden jumiutuessa rajoille. Monet yritykset ovat jo lisänneet varastojaan saarelle tai suunnitelleet kuljetusreittejä vähemmän käytetyille tuontireiteille.

Brittivienti taas olisi ongelmissa rajoilla, koska vientiin tarvitaan lisää dokumentteja, jos Britannia on kolmannen maan asemassa. Esimerkiksi tanskalaiset ovat isoina sianlihanviejinä palkkaamassa satoja eläinlääkäreitä kirjoittamaan vientitodistuksia.

Kuljetusliikkeet varautuvat jo rekkajonoihin ja laskevat tuhansien henkilötyövuosien lisäkustannuksia erosta. Myös Suomen tullille aiheutuu lisäkustannuksia ja tarvetta lisähenkilöstöstä.

Brittien kautta läpikulkuliikenne yritetään minimoida uusilla reittiyhteyksillä Manner-Eurooppaan. Irlanti on jo nyt vähentämässä usein brittisatamien kautta meneviä kuljetuksiaan mantereelle.

Irlanti puskee maitoa markkinoille

Maitotilallisten omistamalle Valiolle kova brexit olisi haastava. Edunvalvontajohtaja Riitta Brandt kertoo, että Irlanti on koko ajan lisännyt omaa maidontuotantoaan varautuen Britannian lähtöön EU:sta.

– Koko tämän ajan, kun on ollut tiedossa, että Britannia eroaa, heillä on maidontuotanto lisääntynyt aika voimakkaasti.

Juustoja EU vie Britanniaan 490 miljoonaa kiloa ja Britannia Eurooppaan 140 miljoonaa kiloa. Tämä aiheuttaa brittimarkkinoilla 350 miljoonan kilon juustoaukon. Brandt odottaa, että tämä vaikuttaa jollain tavoin tuontitulleihin.

– Eihän Britannian hallitus voi estää ihmisiä ostamasta juustoa tai aiheuttaa tilannetta, että juuston hinta nousee 50 prosenttia.

Irlannin maitojauhe ja juustot, erityisesti cheddarjuusto, hakevat muita markkinoita ja haastavat muita maitotalousviejiä, vaikka ihan samoilla juustoilla suomalaisten kanssa ei kilpaillakaan.

– Emme vie ihan samoja juustolajeja, mutta kyllä muutoksia tapahtuu, että valmistetaanko juustoa ja mitä juustoa valmistetaan, Brandt sanoo.

Valio:"Maitojauheen kysyntä kohtuullisella tasolla"

Brandt kertoo, että Ranskan leipomoteollisuuden mielestä suomalainen teollisuusvoi sopii paremmin taikinoihin kuin irlantilainen pehmeämpi voi. Irlantilaisilla on puolestaan kuluttajapuolella tunnettuja voimerkkejä vähittäiskaupassa. Voin viennissä kuluttajien mieltymyksillä on iso merkitys.

Valio toimittaa maitojauhetta noin 30 maahan ympäri maailmaa. Lastenruokavienti Venäjälle alkoi vuonna 2016 ja Kiinassa lastenruokabisnes on yksi painopisteistä.

Yhtiössä maitojauheen kilpailutilannetta ei nähdä kovin huolestuttavana, vaikka EU ei enää jatka tukiostojaan.

– Nyt näyttäisi, että kysyntä maailmalla on kohtuullisella tasolla. Kiinan vienti on lisääntynyt ihan terveesti, Brandt sanoo.

Valion vienti Suomesta oli vuonna 2017 yhteensä 378 miljoonaa euroa. Tuotteita myydään yli 50 maahan maailmalla: tuoretuotteita kuten jogurttia Ruotsiin, voita Ranskaan, maitojauhetta Kiinaan ja juustoja Yhdysvaltoihin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Jossain vaiheessa muutokset tuntuvat kuluttajan kukkarossa

Elintarviketeollisuudessa arvioidaan, että kovan brexitin tapahtuessa markkinoilla tapahtuisi reagointia raaka-aineiden hinnoissa. Se puolestaan vaikuttaisi esimerkiksi voin, lihan ja maitojauheen kansainvälisiin hintoihin. Nousisivatko siis myös kuluttajahinnat?

– Ennen pitkää vaikutukset näkyvät kuluttajahinnoissa, mutta sitä on vaikea ennakoida, koska se on kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvä tekijä, sanoo johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta.

Joissakin tuotteissa sisämarkkinoille voi tulla enemmän tarjontaa, jolloin ne halpenisivat. Ne tuotteet puolestaan kallistuisivat, joissa tarjontaa olisi vähemmän.

– Sama tapahtui Venäjän pakotteiden aikaan. Silloin tiettyjen eläinperäisten tuotteiden markkinat reagoivat siihen, että tarjontaa markkinoille tuli paljon enemmän, ja se vaikutti kuluttajahintoihin laskevasti.

Tammivuoren mukaan esimerkiksi Suomelle tärkeän maitojauheen maailmanmarkkinahinta voi laskea ja sitä myötä myös viennin arvo laskisi.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Myös hän painottaa vapaakauppasopimusten merkitystä ja kolmansien maiden markkinoiden avautumista Suomelle. Tästä on esimerkki juuri voimaan tullut EU:n ja Japanin vapaakauppasopimus.

– Se laajentaa asiakaskuntaa ja kysyntäpohjaa suomalaisille puhtaille elintarvikkeille, Tammivuori sanoo.

Hän pitää myös tärkeänä suomalaisen elintarvikeviennin kilpailukyvyn parantamista mahdollisessa markkinamyllerryksessä.

– Se tulee hyvin pitkälle siitä, että kotimarkkinakysyntä toimii moitteettomasti ja siellä kilpailu toimii. Ja että sääntely-ympäristö on sellainen, ettei se lisää kustannuksia. Osaaminen ja koulutus ovat tärkeitä. Ja myös se, että meillä on riittävästi työvoimaa alalla ja esimerkiksi vientiosaajia.

Elintarvikeviennin ongelma on elintarvikkeiden alhainen jalostusaste, mikä osaltaan johtui Tammivuoren mukaan Venäjän pakotteista. Hän painottaakin sitä, että pystytaan kehittämään kilpailukykyisesti kuluttajabrändättyjä ja kysyntää lisääviä tuotteita, jolloin myös hinta pystytään määrittelemään itse. Siten ei olla riippuvaisia maailmanmarkkinahinnoista.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Elintarvikkeita vietiin Suomesta toissa vuonna 1,6 miljardin euron arvosta. Viennissä on 12 kuukauden aikana tapahtunut muutaman prosenttiyksikön lasku, kertoo Elintarviketeollisuusliitto. Pääosin se johtuu maailmanmarkkinahintojen laskusta. Suomen elintarvikevienti on vahvasti alijäämäinen, eli Suomi tuo elintarvikkeita huomattavasti enemmän kuin vie.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

MTK luottaa järjen voittoon

MTK:n Ruippo luottaa, että järki voittaa viimein sumujen saarilla.

– Eiväthän poliitikot yleensäkään ennen viimeistä päivämäärää suostu tekemään mitään päätöksiä. Tässä on hyvin sama tunnelma, että odotetaan ja odotetaan ja katsotaan, että lähdetäänkö lykkäämään takarajaa vai millä tavalla löydetään se ratkaisu. Pakkohan tuossa on jossakin vaiheessa järjen voittaa.

Järjen voittaminen tarkoittaa MTK:n mielestä riittävää neuvotteluaikaa tulevaan Britannian ja EU:n kauppasopimukseen, joka mahdollistaisi nykyisen laajuisen kaupankäynnin.

Käytännössä briteillä on kolme vaihtoehtoa: sopimukseton ero 29. maaliskuuta, EU-tuomioistuimen linjauksen mukainen eroilmoituksen peruminen tai lisäajan hakeminen neuvotteluille 27 muun jäsenmaan kanssa. Tähän mennessä omasta asemastaan kamppaileva pääministeri Theresa May ei ole saanut lisämyönnytyksiä EU:lta. EU on ilmoittanut tiukkasanaisesti, ettei pitkään neuvoteltua erosopimusta avata uudelleen.

MTK: Tarvitaan maatalouden kriisirahasto

Brittien kovalla brexitillä olisi merkittävä vaikutus EU-budjettiin, jossa myös päätetään maatalouden rahoittamisesta muulta kuin kansalliselta osalta.

Kovan brexitin vaihtoehdossa britit jättäisivät ehkä laskunsa muiden EU-maiden maksettavaksi. Suomen laskelmien mukaan se tarkoittaisi noin 10–12 miljardin eli 7,6 prosentin keskimääräistä leikkaustarvetta EU-budjettiin. Muut EU-maat eivät ole saamassa korvausta brittien sitoumuksista.

EU-budjetista on tietoisesti syöty kaikki liikkumavarat pois, arvioi MTK. Venäjän tuontikiellon jälkeen tehtiin kaksi 500 miljoonan euron kriisipakettia. Näihin ei nyt käytännössä ole mahdollisuuksia, mutta tällainen markkinoista riippumaton maatalouden kriisirahasto olisi MTK:n mukaan tarpeellinen.

MTK:n mielestä Suomen heinäkuussa alkava EU-puheenjohtajuus osuu kreivin aikaan. Suomen puheenjohtajuuden aikaan budjettikeskustelut ovat Ruipon mukaan kuumimmillaan ja sen jälkeen, vuodenvaihteen tienoilla, pitäisi jo alkaa olla valmista tulevasta budjettiraamista vuosille 2021–2027.

– Jos joskus voi sanoa, että puheenjohtajuuskausi osuu erinomaisen hyvään käännekohtaan, niin nyt on ainakin Suomella hyvä vaikuttamisen mahdollisuus, Ruippo sanoo.

Tapana kuitenkin on, ettei EU-puheenjohtaja aja näkyvästi itselleen tärkeitä asioita, joten se kaventaa Suomen liikkumavaraa.

Suomen linja EU:n budjetin kasvattamiseen on ollut tiukka, sillä se pienentäisi Suomen saamaa vastinetta jäsenmaksuille ja saattaisi vaarantaa yhteisen maatalouspolitiikan jatkoa EU:ssa.

Terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestön Tehyn mukaan Attendo on ryhtynyt kyseenalaisiin keinoihin puhdistaakseen mainettaan hoivakoteihin kohdistuneen kohun keskellä.

Tehy arvostelee Attendoa hoivakodin johtajan työsopimuksen purkamisesta, johon terveysjätti päätyi sen jälkeen, kun Aluehallintovirasto oli tehnyt tarkastuksen hoivakotiin 5. helmikuuta. Tarkastuksessa ilmeni puutteita, joista Attendo syyttää hoivakodin johtajaa.

Tehyn mukaan terveysjätti syyttää johtajaa muun muassa potilasturvallisuuden vaarantamisesta ja Attendon maineen mustamaalaamisesta.

"Johtaja ei ole saanut lupaa palkata henkilökuntaa"

Tehyn mukaan hoivakodin johtaja oli esittänyt koulutetun hoitajan hankkimista rekrytointifirmasta. Tämä olisi ollut kuitenkin ylemmän tason ohjeistuksen mukaan kiellettyä, koska se on kallista.

– Johtaja ei ole saanut lupaa palkata henkilökuntaa, vaikka on tätä nimenomaisesti pyytänyt, kertoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen järjestön julkaisemassa tiedotteessa.

– Mediamylläkkää yritetään nyt hallita sillä, että hoivakodin johtajien päät lyödään pölkylle asioista, joihin he eivät ole yrityksestä huolimatta saaneet vaikuttaa, Rytkönen jatkaa.

Rytkönen ilmoitti maanantaina Twitterissä, että Tehy aikoo riitauttaa johtajan työsopimuksen purun.

Aiheesta lisää:

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen: Poliisi ja syyttäjät ovat valmiina, jos vanhusskandaali paisuu

Attendolta kuntayhtymälle siirretyn hoivakodin toiminta on turvattu Alavudella – henkilökuntaa rekrytoitu pikavauhtia

Vastaava johtaja: Teemme jatkossa tarkastuksia aiempaa enemmän Helsingissä – "Esperi Yhteiselon kohdalla vuoropuhelu ei toiminut riittävän hyvin"

Joukko vaikutusvaltaisissa asemissa työskennelleitä miehiä perusti 2000-luvun lopulla Facebook-ryhmän, jota käytettiin etenkin nuorten naistoimittajien järjestelmälliseen häirintään. Keinoina oli muokattuja pornokuvia, pilkkaa ja uhkauksia.

Kymmenen vuotta sitten perustetun Facebook-ryhmän nimi oli ”Ligue du LOL” eli LOL-ryhmä.

Suljettuun ryhmään kuului kymmeniä miehiä, jotka työskentelivät Ranskan vasemmistolaisissa sanomalehdissä, arvostetuissa kulttuurialan julkaisuissa sekä pariisilaisissa mainostoimistoissa.

Ryhmän toiminta nousi Ranskassa viikonloppuna julkisuuteen, kun verkkohäirinnän uhreiksi joutuneet naiset ryhtyivät kertomaan kokemuksistaan sosiaalisessa mediassa.

Naiset kuvasivat, kuinka heidän ulkonäköään, ammattitaitoaan ja yksityiselämäänsä oli pilkattu Facebookissa ja Twitterissä vuosien ajan alatyylisesti. Naisille oli myös lähetetty seksuaalisvärittyneitä viestejä, kuvia ja uhkauksia.

– Monet nuoret naiset pelkäsivät heitä [ryhmän jäseniä] eivätkä uskaltaneet kertoa kokemastaan. Minusta kirjoitettiin jatkuvasti loukkauksia ja julkaistiin esimerkiksi pornokuvia, joihin oli liitetty kasvoni, kuvaa toimittaja Nora Bouazzouni Le Monde-lehdessä.

Liian ruma kirjoittamaan kosmetiikasta

Kiusaamisen kohteeksi valittiin etenkin uraansa aloittelevia naistoimittajia ja -bloggaajia, mutta myös eri vähemmistöryhmien edustajia ja muutamia feministeiksi tunnustautuneita miehiä. Verkkohäirintä tapahtui nimimerkkien suojista, mutta sitä koordinoitiin Ligue du LOL-ryhmässä.

– Minua uhkailtiin ja haukuttiin liian rumaksi kirjoittamaan kosmetiikasta. Häirintä oli päivittäistä ja se ajoi minut lopulta masennukseen ja itseinhoon, kertoi entinen kauneusbloggaaja Capucine Piot Ranskan radion haastattelussa.

Piot kertoi poistaneensa häirinnän takia kaikki sosiaalisen median tilinsä ja päättäneensä vaihtaa alaa. Näin tekivät myös monet muut kiusaamisen uhrit.

Verkkohäirinnästä nyt syytetyt miehet etenivät puolestaan arvostetuiksi toimittajiksi ja päällikkötehtäviin.

Useat ranskalaiset mediatalot ovat käynnistäneet paljastusten seurauksena selvityksiä häirikkörinkiin kuuluneiden miesten toimista.

Viisi verkkohäirinnästä syytettyä toimittajaa siirrettiin maanantaina tehtävistään sivuun, heidän joukossaan muun muassa vasemmistolaisen Libération-sanomalehden vastaava tuottaja Alexandre Hervaud ja Les Inrockuptibles -kulttuurilehden toinen päätoimittaja David Doucet.

"En tajunnut, kuinka inhottavalta toimintamme tuntui"

Miksi ihmeessä nämä pariisilaista kulttuurieliittiä edustaneet miehet syyllistyivät vuosia kestäneeseen kiusaamiseen?

Suurin osa heistä työskenteli sitä paitsi Téléraman ja Libérationin kaltaisissa arvostetuissa vasemmistolaisissa lehdissä, joissa naisten ja vähemmistöjen oikeuksia on pyritty pitämään esillä.

LOL-ryhmän jäsenet ovat kertoneet, että kyse oli huonosta huumorista, joka muuttui vähitellen yhä rumemmaksi.

– En tajunnut, kuinka inhottavalta meidän toimintamme tuntui, David Doucet sanoi.

Osa ryhmän jäsenistä on julkaissut viime päivinä anteeksipyyntöjä. Moni on myös pyrkinyt vähättelemään toimintaansa ja poistanut kiireesti vanhoja tviittejään.

Vallakkaat yhä vallakkaimmiksi

Ligue du LOL-ryhmän tapaus on joka tapauksessa aiheuttanut Ranskassa kiivaan keskustelun verkkohäirinnästä sekä naisiin ja vähemmistöryhmiin kohdistuvasta syrjinnästä.

Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Marlène Schiappa tviittasi tukensa kiusaamisen uhreille ja lupasi selvittää verkkohäirintää koskevien rangaistusten tiukentamista.

Mediavaikuttajien vuosien ajan harjoittama raju kiusaaminen kertoo samalla karua kieltään ranskalaisen yhteiskunnan valtarakenteista. Vallakkaat miehet ovat mitätöineet heikommassa asemassa olevia – ja päätyneet sen seurauksena entistä vallakkaampiin asemiin.

– Ligue du LOL on eräänlainen poikakerho. Ajattelin, että oli parempi olla sen sisä- kuin ulkopuolella. (…) Kyse oli miehisestä vallasta, jonka vahvistamiseen ryhmää käytettiin, totesi Télérama-lehden toimittaja Olivier Tesquet, entinen ryhmän jäsen.

Ryhmän jäsenet olivat ihailtuja nuoria miehiä, pariisilaisia kulttuurivaikuttajia, joilla oli paljon seuraajia. Moni ihaili mustaksi huumoriksi verhottua kiusaamista ja häiriköintiä ja halusi olla menestyjien puolella. Samalla häirinnän uhrit sysättiin tehokkaasti marginaaliin.

Naisia arvioidaan yhä eri tavalla

Metoo-liike herätti ranskalaiset viime vuonna keskustelemaan seksuaalisesta häirinnästä, joka on Ranskassa valitettavan yleistä. Ligue du LOL -ryhmän tapaus vahvistaa, kuinka sisäänrakennettua ja hyväksyttyä tämä syrjintä ja häirintä usein on.

Ranskalaisia naisia arvioidaan yhä eri tavalla kuin miehiä – ja siksi heitä halventavia puhetapoja on niin helppo levittää.

Lähteet: Libération, Le Monde, France Info, Twitter, Reddit

Lue myös:

Ranskalaisnaiset eivät romahda kirjailijamiehen kommenteista – heillä ei ole aikaa, sillä heidän on kamppailtava asemastaan työelämässä

Suositun Yö-yhtyeen laulaja Olli Lindholm on kuollut 54-vuotiaana. Asian vahvistaa Ylelle Propromotion Oy:n toimitusjohtaja Taija Holm.

Lindholm kuoli Holmin mukaan sairauskohtaukseen viime yönä.

– Olen niin järkyttynyt, etten voi kommentoida muuta. Toivotan voimia omaisille, Taija Holm sanoo.

Asiasta kertoi ensin Ilta-Sanomat. Asiasta kertoi myös Yö-yhtye virallisella Facebook-tilillä.

– Olli oli meille paljon enemmän kuin bändikaveri. Hän oli meille sydänystävä, joka oli aina omiensa puolella. Hän jätti meille lukuisia muistoja sekä laulut, jotka elävät aina. Omaisille haluamme esittää osanottomme. Toivomme heille voimia surutyöhön.

Kuolema tuli täytenä yllätyksenä. Bändin jäsenet ovat niin järkyttyneitä, etteivät pysty kommentoimaan asiaa.

Olli Lindholm syntyi vuonna 1964 Porissa. Lindholm oli mukana perustamassa Yötä 1981, ja heti yhtyeen debyyttialbumi Varietee myi yli 80 000 kappaletta eli heittämällä yli kultalevyn rajan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Yhtyeen suurin hittilevy on vuoden 2003 Rakkaus on lumivalkoinen. Olli Lindholm voitti Iskelmä-Finlandian vuonna 2008.

The Voice of Finlandin jatkosta päätetään tänään

Jo 1980-luvulla kansansuosioon nousseen Yön solisti on viime vuosina tuomaroinut suuria katsojamääriä kerännyttä Nelosen laulukilpailua The Voice of Finlandia.

– Suru-uutinen tavoitti meidät hetki sitten. Olemme järkyttyneitä ja otamme osaa suruun, Nelonen Median televisiojohtaja Ville Toivonen sanoo.

The Voice of Finlandia uusinta tuotantokautta näytetään kanavalla torstaisin ja perjantaisin. Jo nauhotettuja jaksoja oli suunniteltu esitettäväksi maaliskuun loppuun saakka.

– Tämän päivän aikana selvitellään, että mitä tehdään, Toivonen kertoo.

Huhtikuussa on alkuperäisten suunnitelmien mukaan vuorossa neljä Turun Logomossa kuvattavaa livejaksoa. Niiden kohtalosta päätetään Toivosen mukaan myöhemmin.

Toivonen on jo ollut yhteydessä tuotantoyhtiöön eli The Voice of Finlandia tekevään henkilökuntaan.

– Siellä on oltu järkyttyneitä ja hyvin surullisissa tunnelmissa.

Useita hittejä

Kaksi vuotta sitten Lindholm osallistui myös maan suurimpia musiikin alan tähtiä yhteen kokoavaan Vain elämää -televisio-ohjelmaan.

Yö-yhtyeen oli määrä aloittaa useita paikkakuntia kattava akustinen kiertue Valkeakoskelta perjantaina. Tiketti-lippupalvelussa lukee, että keikka on peruttu.

Yön hittikappaleisiin eri vuosikymmeniltä lukeutuvat tunnetuimpina Joutsenlaulu, Rakkaus on lumivalkoinen ja Pettävällä jäällä. Yhtyeen 21 studioalbumin lisäksi Olli Lindholmilla on neljä soololevyä. Iskelmä-Finlandian hän voitti vuonna 2008.

Olli Lindholm asui Tampereella. Hänellä on kaksi aikuista lasta.

Näin Lindholm kuvasi itseään viime lokakuussa Yle Areenan haastattelussa.

– Minusta on niin moneksi. Yhtä lailla on se Voicen kyynelehtivä Olli, tilanteen vaatima kova Olli ja kotona tyttären kanssa hassu Olli. Ihmisten olisi hyvä tietää, että jos he luovat jotain kuvaa minusta, niin he miettisivät, että millainen mä oikeesti oon. Kuuntelis vaikka sitä musiikkia.

Porin kaupunki suruliputtaa

Porin kaupunki järjestää tänään 12. helmikuuta suruliputuksen Olli Lindholmin muistolle. Lindholm oli syntyjään porilainen ja suruliputus järjestetään keskeisissä keskustan alueen kiinteistöissä ja niissä oppilaitoksissa, joissa Lindholm opiskeli.

Tieto Lindholmin poismenosta otettiin kaupungilla surullisena vastaan.

– Haluamme välittää lämpimän osanoton Lindholmin omaisille. Kaupungilla ja Lindholmilla oli yhteisiä suunnitelmia, mutta valitettavasti koskaan ei voi olla varma, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Olli oli aina porilainen, sanoo Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen.

Lue lisää:

Dingon Neumann: "Olli Lindholm nukkui pois kohtuuttoman nuorena"

Ässät kunnioittaa Olli Lindholmin muistoa: Hiljainen hetki huomisessa ottelussa

Pomarkku juhlii "kotikylän pojan" kanssa – Olli Lindholm hakee edelleen mielenrauhaa mummulan pihamaalta

Yön Olli joululauluista: "Kyllä minä varpusta kuuntelen ennemmin kuin sikaa"

Elävä arkisto: Olli Lindholmin oppivuodet

Jutun kommentointi on avoinna 12.2.2018 kello 22:00 asti.

Pitkään jatkuneeseen työpaikkakiusaamiseen on saatu oikeuden ratkaisu Kouvolassa. Rikokset tapahtuivat vuonna 2015, jolloin autotarvikkeita myyvän liikkeen toimitusjohtaja kohteli kaltoin erästä liikkeessä tukkumyyjänä työskennellyttä miestä.

Kiusaaminen jatkui kahdeksan kuukautta. Toimitusjohtaja muun muassa uhkaili työntekijää, vähätteli tämän työsuorituksia, muutti työtehtäviä ja lopulta lopetti palkanmaksun.

Puheet ampumisesta kärjistivät tilanteen

Tapahtumat alkoivat kärjistyä keväällä 2015, jolloin myyjä oli mukana edustamassa yritystä messuilla. Toinen työntekijä tuli kertomaan myyjälle, miten toimitusjohtaja oli sanonut, että myyjä pitää ampua. Oikeudessa toimitusjohtaja kuvaili, miten myyjän virheen takia messuosaston kasaaminen oli mennyt "persiilleen" ja siksi hän oli kritisoinut myyjää. Kun myyjä kysyi asiasta, oli toimitusjohtaja vain huutanut tälle.

Myyjä lähetti myöhemmin toimitusjohtajalle sähköpostia asiaan liittyen. Vastausviestissään toimitusjohtaja kuvaili myyjää sairaaksi ja uhkasi laittaa hänet sairauslomalle. Myyjä lähetettiin työkykyarviointiin, mutta lääkärin mukaan hän oli työkykyinen. Toimitusjohtaja kyseenalaisti myöhemmin myös lääkärin arvion.

Tämän jälkeen myyjä siirrettiin työskentelemään erilleen muista liikkeen työntekijöistä. Hänellä ei ollut enää omaa työpistettä vaan joutui istumaan neuvottelupöydän ääressä. Samalla myyjän työtehtäviä muutettiin merkittävästi, minkä vuoksi hänen palkkansa pieneni.

Hän ei myöskään saanut enää käyttää vanhaa työsähköpostiosoitettaan. Perusteluna oli se, että hän olisi lähettänyt epäasiallisia viestejä.

Johtamistapana "uhkailu, pottuilu ja kiristys"

Oikeudessa myyjä kuvaili toimitusjohtajan johtamistapaa luonnehdinnalla ”uhkailu, pottuilu ja kiristys”. Myyjän mukaan yrityksessä joku joutui aina silmätikuksi ja tällä kertaa se oli hän.

Vuodesta 2007 lähtien liikeessä työskennellyt myyjä kertoi, että heidän välinsä eivät alunperinkään olleet erityisen hyvät ja että toimitusjohtajalla oli tapana nimitellä häntä esimerkiksi idiootiksi.

Toimitusjohtaja oli suuttunut myös siitä, että myyjä oli ollut yhteydessä ammattiliittoon palkkausasioissa ja aluehallintovirastoon epäasiallisesta kohtelusta.

Tilanne jatkui tulehtuneena kesän 2015, jolloin myyjä alkoi myös oireilla. Henkinen kuormitus ilmeni esimerkiksi ahdistuksena, unihäiriöinä ja paniikkioireina. Mies määrättiin elokuussa sairauslomalle, joka pientä taukoa lukuunottamatta jatkui aina marraskuun loppuun saakka. Tuolloin mies irtisanoutui, sillä oli kyvytön jatkamaan työssä.

Toimitusjohtaja ei luottanut lääkärin arvioon myyjän työkyvystä ja päätti lopettaa hänen palkanmaksunsa elokuussa 2015.

Toimitusjohtaja kiisti syytteet

59-vuotias toimitusjohtaja kiisti oikeudessa kaikki syytteet. Hän esimerkiksi kiisti puhuneensa myyjän ampumisesta. Hän kertoi kritisoineensa myyjää, koska tämä oli jollain tavalla epäonnistunut messuosaston kasaamisessa.

Hän kertoi myös myyjän itse syyllistyneen huonoon käytökseen ja kiusanneen muita työntekijöitä sosiaalisessa mediassa. Toimitusjohtajan mukaan asiakkaat olivat myös valittaneet myyjästä, ja että hän olisi ilman lupaa avannut tilin rahalaitoksessa yhtiön nimissä.

Todistajina kuullut muut työntekijät kertoivat, että he eivät olleet havainneet myyjän käyttäytymisessä huomautettavaa. Työntekijöiden kertomuksissa korostui myös työnantajan ehdoton määräysvalta, mikä tarkoitti toimitusjohtajan vallankäyttöä työpaikalla työntekijöihin nähden. Esiin nostettiin myös toimitusjohtajan värikäs ja särmikäs esiintymistyyli, joka on voitu koka loukkaavana.

Tuomio kolmesta rikoksesta

Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi toimitusjohtajan työsyrjinnästä, työturvallisuusrikoksesta ja pahoinpitelystä. Mies tuomittiin maksamaan 60 päiväsakkoa, josta koituu maksettavaa lähes 4 000 euroa. Itä-Suomen hovioikeus piti tuomion voimassa.

Lisäksi tuomittu ja hänen edustamansa yritys tuomittiin yhteisvastuullisesti maksamaan uhrille yhteensä 4 000 euroa kärsimyksestä ja psyykkisestä henkilövahingosta. Oikeudenkäyntikuluista kertyy maksettavaa runsaat 10 000 euroa.

Valtaosalla suomalaisista on jonkinlainen matkavakuutus aina reissuun lähtiessään. Vakuutus ei kuitenkaan korvaa kaikkea. Ennen matkaa kannattaakin perehtyä siihen, mitä oma matkavakuutus korvaa ja mitä ei.

Moni ajattelee, että eihän vakuutusehtoja kukaan lue, kun ne ovat niin monimutkaisiakin. Tästä voi aiheutua yllätyksiä, kun jotain ikävää tapahtuu.

– Vakuutusehtoihin on hyvä tutustua etukäteen, että olisi realistinen käsitys niistä tilanteista, joissa matkavakuutuksesta on apua. Ei olisi vääriä odotuksia, mitä vakuutus korvaa, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen vakuutusasiantuntija Hanna Salo sanoo.

Vakuutus korvaa matkalla alkaneet sairaudet sekä tapaturmat

Matkavakuutuksella voit ostaa taloudellista turvaa siltä varalta, että sairastut matkan aikana äkillisesti tai sinulle tapahtuu tapaturma. Vakuutus korvaa näissä tilanteissa hoitokuluja vakuutusehtojen mukaisesti sairauden osalta enintään 90–120 päivää ja tapaturmasta kolme vuotta.

Jos sinulla ei ole matkavakuutusta, joudut maksamaan näistä tilanteista aiheutuvan kalliin sairaalahoidon itse.

Matkavakuutus korvaa yleensä myös matkan peruuntumisen, keskeytymisen tai kotiinkuljetuksen oman tai matkakumppanin vakavan sairastumisen tai tapaturman takia. Tämäkin on syytä varmistaa vakuutusehdoista tai suoraan vakuutusyhtiöstä.

Esimerkiksi jotkut luottokorttiin sisältyvät matkavakuutukset eivät korvaa lainkaan henkilövahinkojen hoitokuluja, vaan tarjoavat lähinnä lisäturvaa myöhästymisiin, peruutuksiin tai matkatavaroiden katoamisiin.

Matkavakuutus korvaa jatkolennolta myöhästymisen, jos ensimmäinen lento on esimerkiksi sään tai teknisen vian takia myöhässä. Jos lennolta myöhästyminen on omaa syytäsi, niin sitä ei korvata.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ennen matkaa todetuista sairauksista korvataan enintään ensiapuhoito

Korvaus hoitokuluista voi jäädä saamatta, jos sairastuminen liittyy jo olemassa olevaan vammaan tai sairauteen. Tällaisia perussairauksia ovat esimerkiksi sydänsairaudet, diabetes, epilepsia, astma, keuhkoahtaumatauti, selkäsairaudet sekä muut tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

– Kroonisesti sairaiden on hyvä tiedostaa, että he matkustavat viime kädessä omalla vastuulla. Tämä on hyvä muistaa, jos on näitä perussairauksia tai jonkin sairauden tutkimukset ja hoito ovat kesken ennen matkalle lähtöä, Hanna Salo muistuttaa.

Kroonisen sairauden tyypillisten oireiden hoitoa matkavakuutus ei korvaa. Mutta jos perussairautta potevan matkailijan tila äkillisesti tai odottamatta pahenee, vakuutus voi korvata ensiapuhoidon matkakohteessa korkeintaan 7 tai 10 päivän ajalta.

Esimerkiksi potilaspaikkaa reittilennolla tai kymmeniä tuhansia maksavaa ambulanssikuljetusta Suomeen ei yleensä korvata. Korvauksia menetetyistä lomapäivistä ei myöskään makseta.

Jos perussairaus matkalla oireilee eikä vakuutus korvaa hoitokuluja, niin on hyvä olla mukana Kelan myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti. Sen avulla saa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä hoitoa julkisella puolella.

Ota lisävakuutus, jos aiot harrastaa vaarallista lajia

Normaalilaajuinen matkavakuutus ei yleensä korvaa tapaturmia, jotka ovat tapahtuneet vaarallisiksi katsotuissa urheilulajeissa. Tällaisiksi lajeiksi katsotaan esimerkiksi laitesukellus, laskettelu merkittyjen rinteiden ulkopuolella, laskuvarjohyppy ja vuorikiipeily.

Jos aiot harrastaa riskialtista lajia lomamatkallasi, selvitä kuuluuko se vakuutuksesi piiriin. Jos se ei kuulu, niin joudut ostamaan lisäturvaa laajemmalla vakuutuksella.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Varastettu matkatavara korvataan, mutta itse kadotettua ei

Varmista ennen matkaa, että saat jostain vakuutuksesta korvauksen matkakohteessa rikkoutuneista tai varastetuista matkatavaroista. Tarkista myös, että korvauksen yläraja kattaa kaikki matkatavarasi kuten puhelimen tai käsilaukun sisällön, ja omavastuusumma sopii sinun budjettiisi.

Matkatavaravakuutus saattaa sisältyä automaattisesti joidenkin yhtiöiden matkavakuutuspaketteihin, mutta ei kaikkiin. Esimerkiksi ammattiliittojen jäsenyyden kautta tuleva matkavakuutus saattaa koskea vain henkilövahinkoja. Tällöin matkatavaroille on otettava oma erillinen vakuutus.

Myös kotivakuutus saattaa korvata esimerkiksi kameran tai silmälasien rikkoutumisen. Omavastuu voi kuitenkin olla isompi kuin matkatavaravakuutuksessa

Finen vakuutusasiantuntija Hanna Salon mukaan matkatavaravakuutuksissa kiistaa vakuutusyhtiön kanssa syntyy eniten siitä, varastettiinko tavara vai kadottiko vakuutettu sen itse.

– Varkaus pitäisi pystyä todistamaan, jotta saisi korvauksen matkavakuutuksesta. Tämän takia siitä pitää tehdä rikosilmoitus poliisille, ja kertoa vahingon tapahtumaolosuhteet vakuutusyhtiölle mahdollisimman tarkasti, Hanna Salo Finestä kertoo.

Matkatavaravakuutus korvaa myös lentoyhtiön kadottamien matkatavaroiden etsimisestä aiheuvat kustannukset, samoin kuin välttämättömien vaatteiden ja hygieniatarvikkeiden ostamisen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Tarvitseeko lapsi oman vakuutuksen?

Jos suunnitelmissa on perheen yhteinen lomamatka, varmista, että kaikilla perheenjäsenillä on voimassa oleva matkavakuutus. Joissakin vakuutussopimuksissa vakuutetun mukana matkustavat omat lapset ja lapsenlapset on myös vakuutettu, mutta aina näin ei ole.

Jos perheeseen kuuluu teinejä, niin varmista, minkä ikäiset lapset vakuutuksesi kattaa. Yleensä mukana matkustavat lapset kuuluvat vanhemman vakuutukseen vain tiettyyn ikään asti, esimerkiksi 12 - 20-vuotiaiksi.

Matkaseurueen aikuiset tarvitsevat kukin oman henkilövahinkoja korvaavan matkustajavakuutuksen.

Yksi matkatavaravakuutus sen sijaan yleensä riittää vakuuttamaan koko perheen tavarat, mutta tämäkin vaihtelee yhtiöittäin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Ota vakuutus vähintään kolme vuorokautta ennen lähtöä

Jos teet useamman kuin yhden ulkomaan matkan vuodessa, niin jatkuvasti voimassa oleva vakuutus tulee yleensä halvemmaksi. Finanssiala ry:n viimeisimmän vakuutustutkimuksen mukaan reilulla puolella suomalaisista on jatkuva matkavakuutus.

Jos otat matkakohtaisen vakuutuksen, niin se kannattaa tehdä hyvissä ajoin. Peruuntumisturva on voimassa vain, jos olet maksanut vakuutuksen kolme vuorokautta ennen matkan alkamista.

Jos suuntaat hiihtolomalla vaikka Lappiin, varmista, että matkavakuutuksesi on voimassa myös täällä kotimaassa. Tällöin korvauspiirin ulkopuolelle on kuitenkin rajattu oma vapaa-ajanasunto. Vakuutus on yleensä voimassa matkoilla, jotka tehdään yli 50 - 150 kilometrin etäisyydelle kotoa tai mökiltä.

Tallenna ennen matkaa vakuutusyhtiösi hätäpalvelun yhteystiedot esimerkiksi puhelimeesi.

Matkavakuutusten ehdot ja korvauskäytännöt vaihtelevat yhtiöittäin. Tarkista ne omasta vakuutusyhtiöstäsi. Apua voi kysyä myös vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finestä, joka on koonnut aiheesta oppaat Perustietoa matkavakuutuksista sekä Matkatapaturmat, matkasairaudet ja niiden erityistilanteet – mitä korvataan, mitä ei? _Finen vakuutuslautakunta antaa myös ratkaisusuosituksia matkavakuutusehtojen tulkintaa ja soveltamista koskevissa erimielisyyksissä._

Länsiafrikkalainen Nigeria valitsee lauantaina presidentin, jonka suurin haaste tulee olemaan maan pohjoisosien turvattomuus.

Viime päivinä useita nigerialaisia sotilaita on kuollut Isisin länsiafrikkalaisen siiven iskuissa, kertoo terroriverkostoja ja -iskuja seuraava SITE-sivusto.

Valtakunnan tila -puheessaan viime viikolla Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi, että islamilaiseksi valtioksi julistautunut Isis-järjestö on lähes nujerrettu. Lopulliseen kukistamiseen menisi enää korkeintaan viikko. Mutta vaikka Isis olisi menettänyt lähes kaikki maa-alueensa Syyriassa, se ei tarkoita, että sen ääri-islamilainen ideologia olisi kadonnut.

Isis julisti perustaneensa kalifaatin Irakin ja Syyrian alueelle vuonna 2014.

Viimeisen puolen vuoden aikana Länsi-Afrikan Isis on hyökännyt kiivaasti Pohjois-Nigeriassa.

Islamic State West Africa Province eli ISWAP on hyökännyt yli 40 kertaa Nigerian armeijan tiukasti valvottuihin tukikohtiin ja vallannut yli tusinan niistä. YK:n mukaan järjestö on onnistunut varastamaan “massiivisen määrän” aseita.

25-vuotiaan nigerialaisen johtama järjestö ratsastaa Isisin tavaramerkillä ja propagandalla.

ISWAP irtosi Boko Haramista 2016

Nigeriassa tunnetuin terrorijärjestö on Boko Haram, joka nousi maailmankartalle 2014, kun se sieppasi lähes 280 tyttöä koulusta Chibokista. Heistä 112 on vielä kateissa.

Vuonna 2015 Boko Haram vannoi radikaalin johtajansa Abubakar Shekaun aloitteesta uskollisuutta Isisille.

Mutta vuonna 2016 järjestö jakautui.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Boko Haramin perustajan, vuonna 2009 kuolleen Mohammed Yusufin poika Abu Musab al-Barnawi irrottautui Boko Haramista ja perusti Länsi-Afrikan Isisin.

Pari vuotta järjestö eli hiljaiseloa, mutta viime vuonna se nousi 25-vuotiaan al-Barnawin johdolla suureksi uhaksi Pohjois-Nigeriassa.

ISWAP ja emojärjestö Isis ovat sitä mieltä, että Shekaun johtama Boko Haram on jopa liian radikaali. Boko Haram sieppaa tyttöjä, käyttää lapsia itsemurhapommittajina ja tappaa siviilejä umpimähkään.

– ISWAP hyökkää lähinnä armeijan kohteisiin, kuten tukikohtiin ja sotilaisiin, sanoo tohtori Akinola Olojo, joka tutkii Nigerian terroristijärjestöjä Institute for Security Studies -instituutissa Etelä-Afrikassa.

Isisin johto on kehottanut ISWAP:ia olemaan hyökkäämättä markkinoille ja moskeijoihin, kuten Boko Haram.

ISWAP:lla on eri taktiikka kuin Boko Haramilla

Olojon mukaansa media kutsuu usein ISWAP:ia myös Boko Haramiksi, mutta on tärkeää erottaa nämä, etenkin koska järjestöjen taktiikat ja tavoitteet eroavat toisistaan.

ISWAP ei pyri Boko Haramin tai Syyrian Isisin tapaan valloittamaan alueita, vaan voittamaan ihmiset puolelleen ja heikentämään Nigerian valtion ja armeijan uskottavuutta tavallisten ihmisten silmissä.

Boko Haramin väkivallan seurauksena 20 000 ihmistä on kuollut ja jopa pari miljoonaa paennut kodeistaan. ISWAP:in toiminta on toisenlaista. Se pyrkii päästämään ihmisiä takaisin koteihinsa ja rohkaisemaan heitä jatkamaan maanviljelyä ja kalastusta.

Samalla järjestö kerää varoja sekä sieppauksilla että laittomilla veroilla.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

– He ottavat toki osansa kaloista ja sadosta, mutta niin kauan kuin ihmiset tottelevat heitä, he eivät yleensä tapa siviilejä. Mutta kukaan ei seuraa heitä, ellei olisi pakko, Olojo sanoo.

On vaikea sanoa, kuinka paljon tukea ISWAP saa emojärjestöltä Syyriassa esimerkiksi rahallisesti tai materiaalisesti. Mutta selvää on, että Isisin oma uutistoimisto Amaq auttaa ISWAP:ia propagandan levittämisessä, Olojo sanoo.

Huono turvallisuustilanne on vaaliteema

Nigeria valmistautuu lauantain presidentinvaaleihin, ja yksi suurimmista haasteista on Koillis-Nigerian turvallisuustilanne.

Istuva presidentti Muhammadu Buhari voitti viime vaalit lupaamalla, että hän kukistaisi Boko Haramin. Hän onkin useasti väittänyt, että järjestö on "teknisesti ottaen kukistettu".

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Akinola Olojo toivoo, että uusi johto tunnistaisi sekä Boko Haramin että ISWAP:n uhan. Armeija on alivarusteltu ja jotkut sotilaat eivät ole saaneet palkkaa moneen kuukauteen.

Motivaatio taistella ISWAP:n ylivoimaa vastaan on alhainen. Viime syksynä kymmeniä sotilaita joutui oikeuteen, koska eivät suostuneet menemään heille määrättyyn tukikohtaan alueella, jolla ISWAP on vahvoilla.

– Ilman uhan tunnustamista näitä järjestöjä ei voida strategisesti kukistaa. Uuden johdon täytyy myös miettiä dialogin mahdollisuutta. Tätä sotaa ei voiteta sotilailla, hän sanoo.

Länsiafrikkalaisella Isisillä on arviolta muutamia tuhansia taistelijoita, mutta määrää on vaikea todistaa, sanoo Olojo. Merkittävämpää järjestölle on, että se tällä hetkellä voittaa propagandasodan.ISWAP:n nopea nousu näyttää Isisin uuden suunnan. Olojon mukaan sekä media että länsimaiset johtajat keskittyvät liikaa terrori-järjestöjen väkivaltaan. Tärkeämpää olisi ymmärtää, millä tavalla he käyttävät historiaa voittaakseen ihmisiä puolelleen.

Järjestöt eivät ole ilmestyneet tyhjästä.

– Terrorijärjestöt ovat sinnikkäitä ja kärsivällisiä, ne odottavat jopa monta sukupolvea ja käyttävät historiaa saadakseen sanomansa läpi. Boko Haram käyttää esimerkiksi brittien kolonialismia hyväkseen, Olojo sanoo.

– Ne pystyvät rakentamaan omaa sanomaansa kertomalla, miten britit tuhosivat silloin Nigerian kalifaatit ja miten ne pitää nyt rakentaa uudelleen, tohtori Akinola Olojo sanoo.

Joulun jälkeen ISWAP valtasi strategisesti tärkeän tukikohdan Bagan kaupungissa. Kanavillaan sosiaalisessa mediassa se levitti järkyttäviä kuvia raa'asti tapetuista sotilaista. Isisin omassa lehdessä oli tammikuun numerossa otsikko:

“Islamilaisen valtion nousu Länsi-Afrikassa – ja Nigerian Armeijan tuho."

Kiina on tullut entistä aktiivisemmaksi arktisilla alueilla viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, ja se aikoo lisätä toimeliaisuuttaan jatkossa huomattavasti.

Valtioneuvostolle tehdyn tuoreen selvityksen mukaan Kiinan lisääntyvä toiminta pohjoisessa tuottaa Suomelle sekä huolenaiheita että suuria mahdollisuuksia. Selvityksen kirjoittajista puolet työskentelee Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa.

Lähdetään liikkeelle mahdollisuuksista.

Kiina päätti viime vuonna, että se lisää entisestään tutkimusta ja taloudellista toimintaansa arktisilla alueilla. Se on kiinnostunut erityisesti energiasta ja raaka-aineista sekä uusista merireiteistä, mutta myös esimerkiksi yhteistyöstä matkailun alalla.

Laajamittaista kiinalaista yritystoimintaa viritellään jo nyt esimerkiksi kahteen kaupunkiin Lapissa. Kemin biopolttoainelaitokselle ja Kemijärven biotuotetehtaalle kaavaillaan mittavaa kiinalaista rahoitusta.

Tulevaisuudessa saatetaan puhua jopa Kiinan mittakaavassa jättimäisistä hankkeista. Kiinassa on alustavia kaavailuja esimerkiksi kansainvälisistä liikenneväylien parannusurakoista, joiden kustannusarvioiden rinnalla miljardi euroa on jo pikkuraha.

Muiden maiden kannattaa olla varuillaan

Selvityksessä käydään läpi myös mahdollisia uhkia, joita voi aiheutua Kiinan laajamittaisesta levittäytymisestä pohjoiseen. Kiinan kasvavat investoinnit saattavat lisätä Kiinan poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaa muissa maissa.

Selvityksen mukaan Kiinan hallitus on ollut ainakin tähän asti huomattavan varovainen lisätessään pohjoisen painoarvoa ulkopolitiikassaan ja taloudessaan, jotta se ei ärsyttäisi alueen valtioita – erityisesti Venäjää.

Jotkut kansainvälisen politiikan tutkijat kuitenkin uskovat, että Kiina lisää sotilaallista läsnäoloaan arktisilla alueilla ennemmin tai viimeistään myöhemmin, ja se lisää taloudellisia, poliittisia ja sotilaallisia jännitteitä alueen valtioiden välillä.

Toisaalta selvityksen mukaan Suomessa pelätään sitä, että suuret kiinalaisinvestoinnit esimerkiksi biojalostamoihin jäävätkin lyhytaikaisiksi tai jopa kokonaan toteutumatta, tai että kiinalaiset yritykset ja työntekijät heikentävät työllisyyttä tai työoloja esimerkiksi Lapissa.

Lisäksi Kiinaa kritisoidaan siitä, että se ei ole täysin sitoutunut ilmansaasteiden vähennystavoitteisiin, esimerkiksi mustan hiilen polton ja metaanipäästöjen vähentämiseen, eikä se kunnioita alkuperäiskansojen oikeuksia omilla alueillaan.

Selvitys antaa myös ohjeita suomalaisille: Meidän tulee olla varovaisia silloin, jos Kiina yrittää vaikuttaa erityisen tärkeisiin liikenneinvestointeihin. Ja meidän tulee oppia ymmärtämään paremmin Kiinaa; sen kieltä, kulttuuria, taloutta ja yhteiskuntaa.

Vuonna 2009 Suomen metsäteollisuudessa elettiin syvimmän laman aikaa. Alan tuotanto ja vienti olivat romahtaneet. Stora Enso ilmoitti yli 140 ihmisen irtisanomisesta Imatran tehtailtaan.

Yksi irtisanotuista oli paperitehtaalla työskennellyt Heikki Orava. Hän oli ollut tehtaalla töissä yli 20 vuotta. Siitä huolimatta irtisanominen ei tullut Oravalle yllätyksenä.

– Tiesin, että se koituu minun kohtaloksi, Orava sanoo.

Itse asiassa hän oli jopa odottanut sopivaa tilaisuutta vaihtaa alaa. Hän oli jo 1990-luvulla harkinnut menoa hierojakouluun.

– Totta kai siinä tietty epävarmuus oli, mutta oli myös kova usko omaan tekemiseen ja siihen, että työllistyn, Heikki Orava kertoo.

Uusi koulutus

Entinen paperimies hankki hierojan ja osteopaatin koulutuksen. Koulutukseen lähtö vaati kuitenkin tarkan harkinnan, koska ikää oli Oravalle jo kertynyt.

– Olen yli 40 vuotta vanha, joten piti miettiä tarkasti, missä voi työllistyä. Siinä vaiheessa ei enää kannattanut lähteä hukkakoulutukseen. Orava kertoo.

Lopulta päätös alan vaihdosta oli kuitenkin helppo.

– Tein 24 vuotta vuorotyötä ensin Ensolla ja sitten Storalla Ensolla. Sen jälkeen halusin tehdä töitä ihmisten kanssa, en enää koneiden kanssa, Heikki Orava kertoo.

Uusi ura kännistyi

Alku yrittäjän uralla ei ollut helppo. Esimerkiksi opintotukea opintoihin ei herunut, koska koulutus oli yksityisen järjestämä. Entinen työnantaja maksoi puoli vuotta palkkaa potkujen jälkeenkin, mutta jossakin vaiheessa rahan tulo loppui kokonaan.

– Tulot olivat nolla ja kuluja oli vaikka kuinka paljon. Todellakin oli sellainen tunne hetkisen aikaa, että nyt lopetan tämän. Halutti heittää hanskat tiskiin, Orava kertoo.

Lopulta yrittäjän ura lähti kuitenkin käyntiin starttirahan ja läheisiltä saatujen lainojen avulla. Nykyään Oravalla on osteopaatin vastaanotto Imatralla ja vuosikymmenen takaiset potkut näyttävät jopa onnekkaalta käänteeltä.

– Voi sanoa, että ne olivat onnenpotkut minulle, Orava sanoo.

Moni työllistynyt

Työvoimaviranomaiset ovat seuranneet erityisesti vuonna 2013 Stora Ensolta irtisanottujen sijoittumista työmarkkinoilla. Irtisanottuja oli tuolloin 143. Moni heistä näyttää työllistyneen, sillä kortistossa heitä on enää vähän.

– Tilanne vaikuttaa siinä mielessä hyvältä, että silloin irtisanotuista on TE-toimiston asiakkaana alle kymmenen ja heistäkin osa on koulutuksessa., Kaakkois-Suomen TE-toimiston muutosturva-asiantuntija Leena-Maria Kyyhkynen sanoo.

Yksikään työttömänä nyt olevista ei ole myöskään ollut koko aikaa työttömän irtisanomisen jälkeen.

Leena-Maria Kyyhkysen mielestä irtisanottujen sijoittuminen työmarkkinoille onkin ollut yllättävän hyvää. Yksi syy oli se, että moni irtisanotuista oli valmis kokeilemaan uusia asioita työllistyäkseen.

– Siellä vallitsi myönteinen henki siihen, että jos aikaisemmin on tehty jotakin, niin nyt voidaan tehdä jotakin muuta.

Työllistymisen lisäksi monet irtisanotuista ovat myös jääneet eläkkeelle.

Stora Ensolla on jälleen käynnissä suuret yt-neuvottelut Imatralla, jossa yhtiö on ilmoittanut lopettavansa paperikoneen. Irtisanomisuhan alla on 80 työntekijää. Aikaisemmat suuret irtisnomiset Stora Enson Imatran tehtailta olivat vuosina 2013 ja 2009.

Nelonen median televisiojohtajan Ville Toivosen mukaan The Voice of Finlandin etukäteen nauhoitetut jaksot esitetään alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.

– Nauhoitettuja jaksoja on olemassa 29. maaliskuuta asti, ja seuraavat jaksot esitämme ensi torstaina ja perjantaina normaaliin tapaan. Jaksojen yhteyteen teemme myös kunnianosoituksen Olli Lindholmille.

Turun Logomossa kuvattavat The Voice of Finlandin live-lähetykset alkavat 5. huhtikuuta. Niitä ovat tuomaroimassa Toni Wirtanen, Redrama ja Anna Puu.

Ville Toivonen ei vielä tässä vaiheessa halua kommentoida, otetaanko Lindholmin tilalle uutta henkilöä.

– Emme lähde tuota asiaa tänään spekuloimaan, pohdimme sitä sitten myöhemmin ajan kanssa. Kerromme asiasta lisää heti kun tiedämme.

Sekä Toivonen että The Voice of Finlandin tekijäjoukko ovat olleet tänään murheellisissa tunnelmissa.

– Kuulimme tästä suru-uutisesta tänään ja järkyttyneinä otamme tähän suruun osaa, Ville Toivonen sanoo.

Voice of Finland on myös muistanut tähtivalmentajaansa koskettavalla Instagram-päivityksellä. Samoin teki omalla tilillään tuomariston Anna Puu. Toni Wirtanen muisti ystävää ja kollegaa puolestaan Twitterissä.

Päivitys 12.2. klo 16.55: Juttuun lisätty Instagram-päivitykset.

1940-luvulla syntynyt kihniöläinen mies on kuollut liikenneonnettomuudessa Virroilla. Asiasta kertoo keskiviikkona Sisä-Suomen poliisi.

Onnettomuus sattui tiistaina iltapäivällä Valtatie 23:lla Palolammintiellä. Kuljettaja oli yksin autossa. Auto oli poliisin mukaan poistettu liikennekäytöstä.

1950-luvulla syntynyt virtolainen nainen loukkaantui onnettomuudessa. Naisen vammat vaativat sairaalahoitoa, mutta eivät alkutietojen mukaan ole hengenvaaralliset. Nainen oli yksin kuljettamassaan autossa.

Kolarin syyksi epäillään poliisin mukaan liian suurta tilannenopeutta. Miehen kuljettama auto oli osunut vastaan tulleen ajoneuvon keulaan vasen kylki edellä. Jäisessä tiestä löydettiin myös ajoneuvon liukumajälkiä ennen törmäyspaikkaa.

Poliisi tutkii onnettomuutta liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Lue lisää:

Kahden auton kolari katkaisi liikenteen tiellä 23 Virroilla

Tiedätkö mitä matkavakuutuksesi korvaa ja mitä ei? Tutustu ennen talvilomareissua vakuutusehtoihin, ettei tule ikäviä yllätyksiä

Matkavakuutus korvaa matkalla sattuneen tapaturman ja sairastumisen hoitokulut sekä vakavissa tapauksissa myös kotiinkuljetuksen. Ennen matkaa todetuista perussairauksista korvataan enintään ensiapuluonteinen hoito matkakohteessa, jos oireet äkkiä ja odottamatta pahenevat matkan aikana.

Kuka väittikään Isisiä kukistetuksi? Järjestön Länsi-Afrikan siipi mellastaa Nigeriassa

Länsiafrikkalainen Nigeria valmistautuu lauantain vaaleihin. Vaalien tärkeimpiä teemoja on maan pohjoisosia riivaava terrorismi. Boko Haram sekä siitä vuonna 2016 irtautunut Länsi-Afrikan provinssin islamilainen valtio ISWAP terrorisoivat kansaa. Ääri-islamilaiseen Isisiin kuuluva ISWAP on hyökännyt yli 40 kertaa Nigerian armeijan tukikohtiin, ja varastanut niistä merkittävän määrän aseita.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Suomalaiset märehtivät yöllä töitä, ilmastonmuutosta ja jopa kukkien kastelua – "Miksi minusta tulee öisin ylidramaattinen marttyyri?"

Työikäisten unettomuusongelmat ovat yleistyneet, ja moni käyttää öisin valveilla ollessaan aikansa murehtimiseen. Uniasiantuntijoiden mukaan huolenaiheiden vatvominen yöaikaan on yleinen ilmiö, joka voi johtua esimerkiksi väsyneiden aivojen heikentyneestä tunteiden säätelystä. Lähes kolmetuhatta ihmistä kertoi Ylelle öisistä murheistaan verkkosivujemme kautta.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Poutaa ennen rajua lauhtumista

Keskiviikkona hajanainen lumisadealue on maan länsiosan yllä. Paikoin voi sataa jäätävää tihkua. Idässä ja pohjoisessa on päivällä poutaista ja idässä myös melko aurinkoista. Iltaa kohti sateet yltävät maan itäosaan ennen kaakkoon väistymistään.

Keskiviikon jälkeen päivälämpötila on osassa maata jopa useita asteita nollan yläpuolella, lounaassa jopa yli +5:n asteen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Valtaosa Suomen suurista järvistä jäätyi melko lailla normaalisti joulun alla. Vahvaa teräsjäätä kertyi eri puolilla maata vajaasta kymmenestä sentistä ylöspäin.

Vuoden vaihteessa tilanne muuttui. Teräsjään päälle nousi vesi ja sen päälle on satanut runsaasti lunta.

– Sohjo- ja lumikerros on tehokas eriste. Sen ovat jo eskimot tienneet igluja rakentaessaan. Teräsjää ei ole vahvistunut juuri ollenkaan, vaikka pakkasta oli välillä lähes 30 astetta, rantasalmelainen Jari Heiskanen sanoo.

Heiskanen on liikkunut pienestä lähtien Saimaan Haukivedellä. Yhtä huonoja jääkelejä mies ei muista nähneensä.

– Lähelle samanlainen oli joskus 1960-luvun lopulla. Silloin vedettiin isoisäni, kalastaja Eino Heiskasen kelkkaa sohjon seasta.

Heiskanen pitää kunnossa Rantasalmen Porosalmen ja Savonlinnan Oravin välistä retkiluistelureittiä, joka kerää tuhansia luistelijoita talvisin. Tänä talvena on tehty suuri työmäärä, eikä reittiä ole saatu kokonaan auki.

– On aurattu ja jäädytettykin useaan kertaan, mutta vasta muutama kilometri on saatu luistelukuntoon molemmissa päissä, Heiskanen kertoo.

Hoidetulla luistelureitillä on vankka 40-senttinen jääkerros, mutta heti uran vieressä teräsjään paksuus voi olla vain kymmenen senttiä.

– Ei sinne ole moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla mitään asiaa kuin uimahousut jalassa. Kelkkakin uppoaa sohjoon välittömästi, ellei pidä koko ajan vauhtia.

Luistelureitti halkoo Linnansaaren kansallispuiston maisemia. Heiskanen ja matkailuyrittäjä Jukka Laitinen Oravin puolelta pitävät reittiä kunnossa välillä luonnon voimia uhmaten. Kuin ihmeen kaupalla suurilta vahingoilta on vältytty.

– Kolme kertaa olen pudonnut jäihin mönkijän kanssa, kahdesti kelkalla ja kerran traktorilla. Mutta niin on käynyt vastarannallakin.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Puruvedellä jäätä historiallisen vähän

Savonlinnan kuuluisalla Puruvedellä jäätilanne on muun Saimaan tavoin harvinaisen huono. Puruvedestä on perinteisesti sahattu jääkuutioita Savonlinnan seudun jäätapahtumiin kuten jäänveistoskilpailuihin.

– Tänä vuonna oli hirveä työ saada riittävän paksua jäätä tehtyä. Aloimme jäädyttää rajattua aluetta heti kun se joulun alla kantoi jalkamiestä. Kovan työn jälkeen saimme puhdasta puolimetristä jäätä, mutta heti jäädytetyn alueen vieressä oli vain kymmenisen senttiä teräsjäätä ja sen päällä kohvaa, vettä ja lunta, Pro Puruvesi-liikkeen puheenjohtaja Reijo Jantunen kertoo.

Jantunen kertoo liikkuneensa Puruvedellä pilkillä reilut 60 vuotta, eikä yhtä heikko jäätilannetta ole helmikuun alkupuolella ollut.

Uria tampattu moottorikelkan avulla

Tämän talven erikoisen heikko jäätilanne koettelee myös harvojen ammattikalastajien kärsivällisyyttä ja kukkaroa. Raskaiden pyydysten kuljettaminen apajille vaatii konevoimaa. Kulkureittejä on tehty eri puolilla Saimaata ajamalla väyliä tyhjillä kelkoilla ja auraamalla.

– Teräsjäätä on kymmenen senttiä, sohjoa 15-20 senttiä ja lunta loput, miehensä Antti Laineen kanssa Sulkavan Lohilahden vesillä kalastava Tanja Raivio kertoo.

Savonlinnan Pihlajavedellä Pietolansaaressa asuva Esko Mielikäinen kertoo, että jäätilanne on heikoin miesmuistiin. Saaren kahdesta jäätiestä vain toinen on saatu ajokuntoon.

– Erittäin huono, en vastaavaa muista. Saukonsaareen suuntaan saatiin jäätie ajettavaan kuntoon, kun uraa tampattiin moottorikelkan avulla. Toista tietä Lohilahden suuntaan ei ole saatu auki. Teräsjäätä on paikoin vain seitsemän senttiä.

Mikkelin Haukivuoren Kyyveden rannalla asuva Leo Laukkanen kalastaa talviverkoilla, mutta on käynyt kokeilemassa myös pilkkimistä.

– Harmittaa ihan kalastajien puolesta. Ei siellä pysty liikkumaan millään välineellä. Teräsjäätä on 25-30 senttiä, kohvakerroksia 5-10 senttiä ja vettä 10-20 senttiä ja päällä runsaasti lunta, Laukkanen kertoo.

– Alkutalvesta Kyyvedellä ajettiin vielä autolla.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kohvajään seassa vesikerroksia

Suomen järvien jäätilannetta seurataan eri puolella Suomea. Suomen ympäristökeskuksella ja alueellisilla ELY-keskuksilla on kymmeniä havaintopisteitä eri järvillä.

– Myöhäisen jäätymisen takia jäät ovat valtaosassa maata ohuempia kuin helmikuussa tavallisesti. Mittaajilta on tullut erityisesti Itä- ja Keski-Suomesta paljon viestejä, että jäällä on vaikea kulkea sen päällä olevan veden ja sohjon takia. Kohvajään seassakin on monin paikoin ollut vesikerroksia.

– Myös Lapissa tilanne on samankaltainen, mutta jää on paksumpaa, johtava hydrologi Bertel Vehviläinen kertoo.

Sohjoinen jääpeite hankaloittaa myös vapaa-ajankalastajien liikkumista pilkkiapajille. Pilkkikilpailuiden järjestäjät ovat joutuneet perumaan ja siirtämään kilpailuja eri puolilla Suomea. Etelässä taustalla voi olla heikko jää, mutta pohjoisemmassakin sohjo tekee jäällä kulkemisen erittäin hankalaksi.

– Meillä Pohjois-Karjalassa on suurilla järvillä alueita, joissa vahvaa teräsjäätä voi olla vain kymmenkunta senttiä. Lunta on paljon ja vettä on noussut jäälle. Kelkkoja on jäänyt kiinni, Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön pilkkijaoston puheenjohtaja Raine Kortet kertoo.

– Yksittäisiä pilkkikilpailuja on peruttu tai siirretty, mutta meillä jäätä on riittävästi ja kilpailut on voitu järjestää. Kulkeminen on hankalaa, mutta kalaa tulee tänä talvena hyvin. Viime talvi oli saaliin kannalta huono, Kortet kertoo.

Kortet käy ahkerasti pilkkikisoja ja liikkuu jäällä paljon myös työnsä puolesta. Kortet toimii vesibiologian professorina Itä-Suomen yliopistossa.

Varkauden kaupunki on tehnyt rikosilmoituksen Joroisissa sijaitsevasta Attendon hoivakoti Jalavasta. Rikosilmoitusta alettiin valmistella eilen. Itä-Suomen poliisi vahvistaa saaneensa tutkintapyynnön.

Palvelualuepäällikkö Kirsi Laitinen Varkauden kaupungilta sanoo, että huumausaineeksi luokiteltavan lääkeliuoksen Oxynormin käytöstä ei ole Jalavassa pidetty kirjaa, kuten pitäisi tällaisen lääkkeen kohdalla.

– Siellä oli niin vakava tilanne, että tässä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä rikosilmoitus. Kyseessä oli myös suuri määrä tätä lääkettä. Näistä pitäisi aina olla asianmukainen selvitys, kenelle asiakkaalle ne on annettu ja miten, toteaa Laitinen.

Aluehallintoviraston tarkastuskäynnin kertomuksen mukaan kahdesta 120 ml Oxynorm-pullosta on otettu vajaat 10 ml, eikä lopun liuoksen kohtalosta ole tietoa.

Attendolta kerrottiin tiistai-iltana STT:lle, että kateissa ollut kipulääke on palautettu apteekkiin. Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalaisen mukaan epäselvyys kipulääkkeen sijainnista johtui siitä, ettei apteekilta ollut pyydetty kirjallista vahvistusta lääkkeen palautuksesta, eikä siitä ollut kirjausta Jalava-hoivakodin asiakirjoissa.

– Haluamme tietää, onko tässä syytä epäillä rikosta. Meillä on nyt vain Attendolta saatu kertomus, sanoo Varkauden ja Joroisten kotihoidon esimies Liisa Hynninen.

Hoivakodin toimintaa valvotaan

Aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnin hoivakotiin viime viikon tiistaina. Tarkastuksen taustalla oli Varkauden kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta tulleet ilmoitukset ja valvontakäyntien tarkastuskertomusten aiheuttama huoli esimerkiksi henkilömitoituksesta. Attendo on jo lisännyt hoitajia aluehallintoviraston suosituksen mukaisesti.

Varkauden kaupungin edustajat käyvät nyt päivittäin valvomassa hoitokodin toimintaa. Valvontaa tapahtuu myös öisin.

– Tämä teetättää useamman tunnin lisätöitä, mutta tällä hetkellä työtehtävissä tämä valvontatyö on priorisoitu. Hoivakodissa käydään pareittain, kertoo palvelualuepäällikkö Kirsi Laitinen Varkauden kaupungilta.

Alkuviikosta selvisi, että Oulun poliisilla on jälleen tutkinnassa uusi alaikäisiin kohdistunut seksuaalirikos, josta epäillään ulkomaalaistaustaista miestä.

Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Markus Kiiskinen kertoo, että uhrit tuntevat toisensa. Uhreja on yhteensä kaksi, toinen on alle 16-vuotias ja toinen alle 18-vuotias. Uhrien epäillään joutuneen raiskatuksi yksityisasunnossa viime viikonloppuna.

Tapaukseen liittyen on pidätetty yksi henkilö. Poliisi selvittää parhaillaan, liittyykö tapaukseen myös muita epäiltyjä.

Tekoja tutkitaan törkeänä raiskauksena ja nuoremman uhrin osalta myös törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä. Muita nimikkeitä ovat lisäksi pahoinpitely ja pakottaminen.

Kiiskisen mukaan sosiaalinen media ei liity tähän tapaukseen. Poliisilla on tällä hetkellä tutkinnassa yhteensä kymmenen alaikäisiin kohdistunutta seksuaalirikostapausta, joissa osassa uhreja on houkuteltu sosiaalisen median kautta.

Kaikissa poliisin tutkinnassa olevissa seksuaalirikostapauksissa uhrit ovat alaikäisiä tyttöjä ja epäillyt tekijät ulkomaalaistaustaisia miehiä. Ensimmäinen tapaus tuli ilmi viime vuoden joulukuussa ja viimeisimmät tällä viikolla.

Lihatalo Atria saattaa myydä koko Venäjän-liiketoimintonsa.

– Se on yksi vaihtoehto. Kaikki mahdollisuudet katsotaan, myydäänkö kokonaan vai myydäänkö osia, sanoo toimitusjohtaja Juha Gröhn.

Venäjän-liikevaihto on muodostanut Atriassa viime vuosina noin viiden prosentin osuuden koko liikevaihdosta. Yhtiö tavoittelee Venäjän-liiketoimintojensa nopeaa tervehdyttämistä.

Kun yhtiö lähti Venäjälle vuonna 2005, odotukset markkinasta olivat suuret.

– Se ei ole kehittynyt sillä tavalla kuin olisi toivottu, sanoo Gröhn.

Liharaaka-aineen hintataso on ollut niin kova ja pomppuinen. Juha Gröhn

Tietä idässä ovat mutkistaneet ruplan epäsuotuisa kurssi, kallis paikallinen liharaaka-aine sekä lihan tuontikielto Suomesta Venäjälle poliittisten pakotteiden takia. Suomesta eikä muualtakaan EU-alueelta saa edelleenkään viedä liharaaka-ainetta Venäjälle vuosikausia kestäneiden, Ukrainan sotatoimikonfliktista alkaneiden pakotteiden vuoksi.

– Liharaaka-aineen hintataso on ollut niin kova ja pomppuinen, kun on mennyt välillä rivakasti ylöspäin. Vuodesta 2017 vuoteen 2018 puhutaan 30 prosentin hintatason noususta.

Suomessakin lihan ja muiden raaka-aineiden hinnannousu näkyy kutistuneina voittoina keskiviikkona julkistetuissa tulostiedoissa.

Sekä viime kvartaalin että koko vuoden liikevoitto laskivat huomattavasti vuodentakaisesta. Liikevoitto oli loka-joulukuussa 6,7 miljoonaa euroa ja vuotta aiemmin 13,4 miljoonaa. Liikevaihto vuosineljänneksellä oli 377 miljoonaa euroa, samaa tasoa kuin edellisvuonna.

Uutta kasvua Atria toivoo huoltoasemanakkina tutusta Sibylla-liiketoiminnasta. Yhtiö irrottaa Sibyllan omaksi liiketoiminnakseen. Tuotetta on vastikään viety Etelä-Koreaan ja Englantiin.

– Siihen täytyy rakentaa kokonaisuus, jota voimme viedä räväkämmin eteenpäin.

Lue myös:

Atrian Nurmon sikaleikkamossa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut – syynä sianlihan laskenut kysyntä ja leikkaamon automatisointi

Kun 51-vuotias Sanna-Mari Kirjonen etsi taannoin itselleen kumppania netistä, hänellä oli kolme toivetta.

Hän ei haluaisi miestä, jolla olisi koira, koska hänellä itsellään oli kissoja. Hän ei haluaisi leskeä, koska kuollut vaimo olisi aina jotain, mihin hän ei pystyisi yltämään. Hän ei myöskään haluaisi miestä, jolla olisi lapsia tai lasten olisi ainakin oltava mielellään aikuisia ja kotoa pois muuttaneita.

Sitten Kirjonen tapasi nykyisen miehensä.

– Hän tosiaan on leski, hänellä on koira ja lapset, jotka olivat koko ajan siinä. Ihan liian vähän mietin sitä, mitä se oikeasti tarkoittaa ja millaista se sitten on.

Epävarmuutta ja mustasukkaisuutta

Miehen 9 ja 11-vuotiaat lapset ottivat Kirjosen hyvin vastaan, tosin nuorempi lapsista oli aluksi vielä hyvin kiinni isässään. Äidin kuolemasta oli kulunut noin vuoden verran ja nuorempi nukkui edelleen isänsä vieressä öisin.

Ensimmäiset kerrat, kun Kirjonen jäi yöksi miehen luokse, hän nukkui sohvalla edesmenneen vaimon kuvan vieressä.

Mies asui pienemmällä paikkakunnalla ja Kirjonen tunsi muiden katseet selässään.

– Mulla oli koko ajan kaupassa ja lasten harrastuksissa sellainen tunne, että olen aikamoisen suurennuslasin alla: tuommoinen nainen on tullut, miten se pärjää ja mikä siinä on vikana, kun sillä ei ole omia lapsia.

Miehen leskeys aiheutti alussa Kirjoselle voimakkaita mustasukkaisuuden tunteita.

– Tuntui tosi pahalta, että miehellä oli ollut suuri rakkaus, jonka hän oli menettänyt ja nyt hän joutui tyytymään minuun.

Vähitellen Kirjonen alkoi kuitenkin luottaa siihen, että hänestä välitetään ja parisuhde toimii.

Sitten alkoivat kipuilut elämän muuttumisen ja oman paikkansa löytämisen kanssa. Kirjonen ei itse halunnut lapsia, mutta joutui nyt elämään pitkälti lasten ehdoilla.

Äitipuolen rooli on uusperheen vaikein

Uusperheen muodostumisessa on aina omat haasteensa, mutta lapsettomille äitipuolille elämänmuutos on radikaalimpi kuin niille äitipuolille, joilla on jo omia lapsia aiemmasta suhteesta, sanoo psykoterapeutti ja uusperheneuvoja Laura Mannila.

Kun on ajatellut olevansa lapseton ja tuleekin uuden suhteen myötä sosiaaliseksi puolivanhemmaksi, voi tilanne johtaa identiteettikriisiin. Oma identiteetti on perustunut ihan muihin asioihin, esimerkiksi työhön ja uraan, ja yhtäkkiä onkin perheellinen äitipuoli.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Äitipuolen rooli voi olla kriisin paikka myös tahattomasti lapsettomille.

– Se voi olla suuri suru, että en voi itse kokea sitä äitiyttä, jota joudun tässä koko ajan todistamaan. Puoliso on saanut kokea toisen naisen kanssa jotain, minkä itse olisin halunnut, Mannila kuvailee.

Mannila on tehnyt lapsettomista äitipuolista uusperheneuvojakoulutukseen liittyvän kehittämistyön, jota varten hän perehtyi aiheeseen liittyviin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Mannila havaitsi, että tietoa oli Suomessa kovin vähän tarjolla. Hän haastatteli tutkielmaa varten seitsemää lapsetonta äitipuolta.

Mannilan mukaan äitipuolen rooli on uusperheen rooleista vaikein, sillä siihen kohdistuu kaikkein ristiriitaisimpia odotuksia. Naisiin kohdistuvat äitimyytit olettavat naisen olevan keskeisessä roolissa kodin ja lasten hoitamisessa, mutta äitipuolena asia ei ole niin yksinkertainen.

– Keskeistä roolia perheessä ei välttämättä anneta, eikä äitipuoli välttämättä halua sitä itse ottaa. Ja vaikka haluaisikin, biologinen äiti ei välttämättä ole ollenkaan tyytyväinen siihen.

Se, miten helposti oma paikka uudessa perheessä löytyy, riippuu monestakin tekijästä. Iso rooli on Mannilan mukaan lasten biologisella vanhemmalla: millaisen mandaatin hän antaa äitipuolelle esimerkiksi asettaa rajoja lapsille. Tutkimusten mukaan parhaiten toimii, jos biologinen vanhempi on ensisijainen rajojen asettaja ja äitipuoli enemmän tukijan roolissa, Mannila kertoo.

Paha äitipuoli ja itsekäs nainen

Mannilan mukaan lapsettomat äitipuolet kantavat kaksoisstigmaa, sillä he edustavat samanaikaisesti kahta naisryhmää, joihin kohdistuu erilaisia kielteisiä asenteita.

Ensinnäkin he ovat lapsettomia naisia, jotka joutuvat usein perustelemaan valintojaan. Heitä saatetaan pitää itsekkäinä ja urakeskeisinä ihmisinä.

"Äitipuolet kantavat voimakkaasti pahan äitipuolen tarunomaista myyttiä." Laura Mannila

Toisekseen he ovat äitipuolia.

– Äitipuolet kantavat niin voimakkaasti pahan äitipuolen tarunomaista myyttiä, että heillä on yleensä suuri tarve todistaa, että he ovat hyviä äitipuolia. Kun uusperhe-elämä ei ole helppoa ja konflikteja syntyy, tulee tunne, että nyt minä olen sittenkin se paha äitipuoli. Se on voimakkaasti riittämättömyyttä, syyllisyyttä ja häpeää herättävä kokemus, Mannila sanoo.

Sanna-Mari Kirjonen on kokenut usein riittämättömyyttä miettiessään miehensä ja lasten suurta menetystä. Hän kokee olonsa äitipuolen roolissa ajoittain myös epävarmaksi ja vajavaiseksi.

– Niitä tilanteita, joissa oma osuus on mennyt niin metsään kuin olla ja voi, on paljon. Olen ajatellut, että se on inhimillistä, saan joskus menettää hermoni. Mutta niitä on hirveän vaikea antaa itselleen anteeksi.

Kirjonen arvelee, että isäpuolet pääsevät paljon helpommalla, koska heihin kohdistuu vähemmän odotuksia ja he eivät pohdi liikaa sitä, kelpaavatko he.

– Kysyin kerran työkaveriltani, miten hän kokee isäpuolen roolin. Hän oli ihan hoo moilasena, että ei mitään ongelmaa. Siinä se tyttö on ja hän kasvattaa sitä.

Mannilan mukaan isäpuolet voivat helpommin jättäytyä vähän ulkopuolelle ja ottaa vähemmän vastuuta.

– Heitä pidetään tosi hyvinä isäpuolina, jos he jollakin tavalla ottavat paikkansa perheessä ja auttavat lasten kanssa, Mannila toteaa.

Ulkopuolisuus ja sananvallan puute

– Välillä tulee riitaa ja sellainen fiilis, että enkö olekaan osa tätä kuviota, miksi näkemykseni lytätään. Haluaisin, että minua kuitenkin kasvattajana ja hoitajana kuunneltaisiin yhtä lailla.

Näin kuvailee anonyymisti esiintyvä 35-vuotias nainen, jota kutsumme tässä jutussa Sirpaksi. Sirpa on vapaaehtoisesti lapseton ja äitipuoli kahdelle alakouluikäiselle lapselle. Lapset ovat Sirpan ja hänen miehensä luona joka toinen viikonloppu.

Sirpa kertoo tuntevansa itsensä ajoittain ulkopuoliseksi ja kokee, ettei hänellä aina ole sananvaltaa kasvatusasioihin. Kuulluksi tuleminen vaatii välillä Sirpan sanoin paljon vääntämistä. Oman paikan löytäminen uusperheessä on vienyt aikaa.

Kirjosellakaan ei aina ole yhteneväiset kasvatusnäkemykset miehensä kanssa. Kirjonen pitäisi itse tiukemmin säännöistä kiinni.

– Koko ajan on tietynlainen ulkopuolisuuden tunne ja tunne, että ei arvosteta. Ettekö te nyt näe, mitä kaikkea teen ja mistä kaikesta olen luopunut? Kirjonen kysyy ja toteaa samaan hengenvetoon, että ovathan mies ja lapsetkin toki luopuneet paljosta.

Ulkopuolisuuden tunne on Mannilan mukaan väistämätöntä. Lapseton äitipuoli tulee yksin isän ja lasten muodostamaan jo olemassa olevaan systeemiin. Monilla äitipuolilla on tunne siitä, että heillä on vain velvollisuuksia, mutta ei juurikaan oikeuksia.

On monta asiaa, jotka eivät ole äitipuolten käsissä.

– Äitipuolet kantavat usein paljon vastuuta lapsipuolistaan, mutta juridista asemaa heillä ei ole. Esimerkiksi päivähoitoon ja kouluun tarvitaan aina biologisten vanhempien allekirjoitukset. Äitipuolet eivät myöskään ole päässeet geneettisesti vaikuttamaan lapseen, eivätkä ole olleet lapsen varhaisissa vuosissa läsnä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kamala eksä

Lasten varhaisissa vuosissa läsnä ollut biologinen äiti haluaisi joskus olla läsnä myös äitipuolen perheessä.

41-vuotias lapseton äitipuoli, jota kutsumme tässä jutussa Jenniksi, kertoo anonyymissä haastattelussa miehensä entisestä puolisosta, joka puuttuu asioihin jatkuvasti. Biologinen äiti sotkee Jennin perheen suunnitelmia, mustamaalaa ja piinaa muun muassa tekemällä perättömiä lastensuojeluilmoituksia.

– Olemme olleet eron partaalla jo ihan sen takia, että mies ei jaksa sitä, että hermostun näistä asioista. Mies on oppinut olemaan reagoimatta, mutta minä en pysty siihen.

Esiteini-ikäiset lapset ovat Jennin ja hänen miehensä luona melkein puolet ajasta. Jenni on ollut mukana kuvioissa kahdeksan vuotta ja kokee rakastavansa lapsia aidosti. Lapset ovat Jennille tärkeitä ja hänellä on vahva rooli perheessä.

Silti välit lasten biologiseen äitiin vaikuttavat joskus siihen, miten Jenni suhtautuu lapsiin.

– Näen lapsissa paljon äidin käyttäytymistä. Saatan olla kiukkuinen jo päivää ennen kuin lapset tulevat. Mutta se ei ole lasten vika. Oireilut olisivat poissa jos äiti olisi terve ja toimisi, kuten aikuiset ihmiset, Jenni toteaa.

"Vaikeinta on ollut hyväksyä se, että mies näkee entistä puolisoaan säännöllisesti." Sirpa

Sirpan miehen entinen puoliso ei varsinaisesti puutu Sirpan ja hänen miehensä elämään. Silti Sirpaa ahdistaa se, että entinen puoliso on lasten takia hänenkin elämässään mukana.

– Yleensä parisuhteessa eksät eivät ole jatkuvasti siinä. Vaikeinta on ollut hyväksyä se, että mies näkee entistä puolisoaan säännöllisesti, kun hakee lapsia. Viestejä ja puheluita tulee ja joskus omat suunnitelmat siirtyvät eksän takia.

Pieniin lapsiin kiintyy helpommin

Sanna-Mari Kirjonen lukee välillä lehdistä tarinoita onnellisista uusperheistä. Julkisuuden henkilöt kertovat, miten heti kiintyivät ja rakastuivat puolisonsa lapsiin.

– Toisaalta tulee olo, että ole hiljaa, tuo ei ole totta ja toisaalta tunne, että mitä minusta puuttuu, kun en ole tuollainen ihminen.

Kirjonen sanoo, ettei ole kovin äidillinen ihminen, mutta välittää silti lapsipuolistaan ja haluaa heille hyvää. Kirjonen on pohtinut, olisiko perheytyminen ollut erilaista jos he olisivat miehensä kanssa tavanneet lasten ollessa ihan pieniä.

Mannila kertoo, että tutkimusten mukaan äitipuolesta tulee todennäköisemmin pysyvä vanhempihahmo perheeseen, jos lapset ovat alle kouluikäisiä äitipuolen tullessa kuvioihin. Toisaalta jos lapset ovat jo teini-iässä, kiintymisen muodostumiseen ei ole enää niin suurta tarvetta, kun lapset ovat jo muutenkin irrottautumassa vanhemmistaan.

Paljon on myös uusperheitä, joissa vahvaa tunnesidettä ei synny koskaan. Joka tapauksessa kiintymyksen ja rakkauden tunteet heräävät yleensä vähitellen.

– Toisen lapsia ei voi silmänräpäyksessä rakastaa, se on kohtuuton ja mahdoton odotus, Mannila sanoo.

Tunteiden ailahtelu on myös normaalia. Sirpa, joka ei itse alunperin halunnut lapsia, kokee välillä raskaaksi työn määrän, mikä lapsiin liittyy.

– Aina ei jaksa sitä lapsiarkea. Välillä tuntuu, että onko lasten pakko olla täällä. Saatan olla hyvin ärtynyt koko tilanteesta ja siitä, miksi olen tällaisessa suhteessa. Ja taas välillä, kun istutaan saunan jälkeen sohvalla ja jutellaan, tulee läheisyyden tunne ja fiilis, että vitsi miten kivaa.

Onnea kaikesta huolimatta

Puolentoista vuoden yhteiselon jälkeen Sanna-Mari Kirjonen pakkasi laukkunsa ja lähti. Hän soitti Suomen Uusperheiden Liittoon ja jutteli 45 minuuttia puhelimessa liiton työntekijän kanssa.

– Kuulin, että muutkin ovat tunteneet samalla tavalla, että se on ihan normaalia. Emme olisi enää yhdessä ilman heiltä saatua apua.

Kirjonen on ollut siitä asti aktiivisesti mukana liiton toiminnassa. Hän on perustanut Lapsettomat äitipuolet -facebookryhmän, jossa on muutama kymmenen jäsentä. Ryhmä on tarkoituksella pieni, jotta ihmiset uskaltavat jakaa kokemuksiaan avoimemmin.

Lapsettomat äitipuolet ovat uusperheiden vähemmistöä, joten vertaistuki on tärkeää.

– Ihmiset ovat saaneet ryhmästä apua. Päällimmäinen tunne on aina se, että et ole yksin, Kirjonen kiittelee.

"Jos mieheni on tuonut meidän suhteeseen lapsen, minä olen tuonut hevosen." Laura Mannila

Miksi sitten ylipäätään olla yhdessä ja uusperheessä, jos moni asia on niin vaikeaa? Mannilalla, joka itsekin on lapseton äitipuoli, on hyvä vastaus.

– Kun rakastutaan, toisen mukana tulee joka tapauksessa koko paketti. Voi tulla muutakin, kuin lapset, kuten hankalia anoppeja, appiukkoja ja sisaruksia. Jos mieheni on tuonut meidän suhteeseen lapsen, minä olen tuonut hevosen. Hän ei varmaan olisi valinnut perheeseensä hevosta, Mannila nauraa.

Mannilan mukaan voi mennä seitsemänkin vuotta ennen kuin uusperheessä alkaa rauhallisempi vaihe. Mannilan oma uusperhe on ollut yhdessä jo yli kymmenen vuotta ja hän kokee olevansa voiton puolella. Kahden kodin yhteistyö toimii harvinaisen hyvin.

– Minä ja mieheni, tytärpuoleni äiti ja hänen nykyinen puolisonsa vietämme kaikki joulut yhdessä. Se on hauskaa ja vilpittömästi ajattelen, että heistä on tullut suorastaan ystäviäni, vaikka kukin meistä on joutunut kohtaamaan hyvin hankaliakin tunteita.

Kirjosella on nyt takana kuusi vuotta uusperhe-elämää. Vaikeuksista huolimatta hän on pääosin tyytyväinen elämäänsä.

– Olen ihan onnellinen ihminen. Minulla on hyvä mies, kotikin tuntuu jo omalta kodilta ja lapset ovat todella fiksuja ja hyvin käyttäytyviä. Kyllä ne painit painitaan oman pään sisällä. Kun ottaa lusikan kauniiseen käteen, niin tajuaa, ettei minulla ole mitään valittamista.

Hankalasta biologisesta äidistä huolimatta Jennikin on pääsääntöisesti tyytyväinen. Hän sai miehensä myötä lapset, joita ei itse voi saada. Jenni nauttii siitä, että talossa on elämää.

– Lapset sanovat joka ilta puhelimessa, että he rakastavat minua. En tarvitse muuta.

Lue myös:

Paha, pahempi, äitipuoli – Uusperheen bonusäiti voi musertua vaatimusten alle

Suomen tapaan myös Ruotsissa on keskusteltu hävittäjien sopivasta määrästä, mutta aivan eri kymmenluvuilla. Ruotsin ilmavoimilla on tällä hetkellä 95 Gripen-hävittäjää kuudessa laivueessa.

Viime vuonna julkistetun puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnitelman mukaan laivueita pitäisi olla vuoteen 2035 mennessä kahdeksan ja koneita yhteensä 120.

– Meidän täytyy lisätä hävittäjien määrää, jotta voisimme ylläpitää valmiuden koko Ruotsin ilmatilan puolustamiseen, ilmavoimien komentaja Mats Helgesson sanoi viime viikolla Tukholmassa.

Hänen mukaansa kyseessä on paras mahdollinen ammattilaisarvio tarpeesta, joka on helposti kiistojen kohteena.

– Jos kysytään, onko hävittäjiä tarpeeksi, niin sota-aikana kenenkään mielestä ei ole. Jos taas ei olla sodassa, niin monen mielestä niitä on liikaa, Helgesson muotoilee.

Tavoite 120 koneesta edellyttäisi sitä, että Ruotsi lentäisi nykyisillä Gripenin C/D -versioilla 2030-luvulle saakka. Samaan aikaan ilmavoimat ottaisi käyttöön uusia Gripen E-hävittäjiä, joista ensimmäisen pitäisi olla valmis operatiivisin tehtäviin vuonna 2021.

Vuosi on sattumoisin sama, jolloin Suomi päättää uudesta hävittäjämallistaan, tavoitelukumääränä noin 64 konetta. Yksi ehdokkaista on Gripenin uusi malli.

Komentaja Helgessonin mieli hävittäjämäärästä tuntuu muutamassa vuodessa muuttuneen. Vielä keväällä 2016 hän oli Svenska Dagbladetin haastattelussa sitä mieltä, että Ruotsin ilmavoimien tilaamat 60 uutta Gripen E:tä riittävät korvaamaan liki sadan Gripen C/D:n suorituskyvyn.

Tukikohtiakin lisätään

Helgesson joutuu toistaiseksi odottamaan ruotsalaispoliitikoilta uusia linjauksia hävittäjien määrän lisäämiseksi - tai hupenemisen estämiseksi. Tällä hetkellä voimassa olevien päätösten mukaan Gripenien C/D -malli lentäisi vain ensi vuosikymmen puoliväliin saakka, kun kaikki uudet E-hävittäjät on otettu käyttöön.

Hävittäjää valmistavalla Saabilla tunnutaankin uskovan, vaikkei sitä suoraan sanota, että toinen tilauserä Ruotsista ensimmäisten 60:n koneen perään on vain ajan kysymys.

Helgesson puolestaan muistuttaa, että uusi E-malli on vasta koelentovaiheessa. Hän haluaa pitää huolen siitä, että valmistaja pitää sen mitä lupaa.

– En aio hyväksyä ilmavoimille mitään, mikä ei täytä vaatimuksiamme, kenraalimajuri Helgesson vakuuttaa.

Hävittäjien määrän lisäämisen ohella Ruotsissa ollaan ottamassa osittain takaisin käyttöön lakkautettuja tukikohtia. Resursseja hajauttamalla haetaan vahvuutta samaan tapaan kuin Suomessa, mutta aivan samaan ei olla menossa kuin kylmän sodan aikana.

– Silloinhan sitä saattoi laskeutua joka toiseen puskaan, Saabin Viggen-hävittäjää aiemmin lentänyt Helgesson naurahtaa.