Raahen terästehtaan ruokalassa on pihvipäivä. Keittiössä paistetaan tänään yli tuhat sveitsinleikettä. Lisäksi leivotaan, pestään vihanneksia, paistetaan ahvenfileitä, valmistellaan huomisen uunimakkara-annoksia ja totta kai tiskataan.

Vaikka liha- ja makkara-annokset teettävätkin töitä, niin aiemmin niitä tehtiin vielä useammin, kertoo ruokalaosuuskunnan ravitsemuspäällikkö Pirjo Ollila yli 40 vuoden työkokemuksella.

– Nykyään menee enempi kala-, kasvis- ja broileriruokia. Ennen oli liha- ja makkararuokia erittäin paljon. Mutta yksi on ylitse muiden – hernekeitto ja lätyt torstaisin. Niitä ei voita mikään.

Työntekijöiden omistama henkilöstöravintola

Ollila jää eläkkeelle tänä keväänä. Hän aloitti Rautaruukilla kesäkuussa 1976, jolloin ruokala oli ehtinyt toimia noin vuoden ajan. Paljon on muuttunut vuosikymmenten varrella.

– Esimerkiksi tilat ovat menneet uusiksi, ja teknologia on helpottanut työtä niin keittiössä kuin toimistossakin, Ollila toteaa.

Ruokalaosuuskunnan omistavat työntekijöiden ammattiosastot. Ruokalassa on yli 30 työntekijää, jotka vastaavat parin tuhannen työntekijän työmaaruokailusta.

– Ruokala on erittäin tärkeä henkilöstön hyvinvoinnin kannalta ja uskon, että panoksemme näkyy tehtaan alueella, ravitsemuspäällikkö Ollila arvioi.

Ruokailu katkaisee työpäivän mukavasti. Jarkko Matkala

Terästehtaan työntekijämäärän väheneminen näkyy myös keittiössä. Rautaruukin aikaan tehtaalla oli enimmillään noin 4 000 työntekijää ja ruokalassa lähes 50 työntekijää.

Ruokala kokoaa metallimiehet saman pöydän ääreen

Tehdasalueella etäisyydet ovat pitkät. Töitä tehdään noin 500 hehtaarin alueella, mutta kun lähdetään syömään, suunnaksi otetaan ruokala. Tähän on totuttu yli 40 vuoden aikana.

Valsaamon laitosmiehet Pekka Eskola ja Arto Pyhtilä käyvät päivittäin henkilöstöravintola Helgessä eli tutummin ruokalassa.

– Kyllä tämä on tärkeää, sellainen sosiaalinen tapahtuma, kun näkee muitakin tuttuja kuin vain oman yksikön työkavereita, toteaa yli 30 vuotta tehtaalla työskennellyt Eskola.

Moni yritys on ulkoistanut keittiönsä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Timo Lappi

Pyhtilällä työhistoriaa on vielä muutama vuosi enemmän. Hänen mukaansa ruokalan tarjonta on monipuolistunut menneistä vuosikymmenistä.

– Ennen lisukkeina ei paljon muuta ollut kuin puolukkaa ja suolakurkkua, mutta nyt niitä on paljon enemmän ja hyvät salaattipöydät.

Pyhtilä tuumaa vielä, että kyllä työmies keitollakin pärjää.

Myös tehtaanjohtaja Jarkko Matkala nostaa esille ruokalan sosiaalisen tärkeyden.

– Tämä on hyvä paikka vaihtaa kuulumisia, ja ruokailu katkaisee työpäivän mukavasti. Myös tieto liikkuu, tämä varmaan onkin meidän tehokkaimpia tiedotuskanavia, hän naurahtaa.

Osuuskunta voitti kilpailutuksen

Yritysten tai työntekijöiden omistamat työmaaruokalat ovat vähentyneet Suomessa, mutta esimerkiksi useissa elintarvike- ja lihateollisuuden yrityksissä keittiö on vielä omissa käsissä.

Kaikkiaan suunta on kuitenkin ollut selkeä ulkopuolisen yrityksen ruokapalveluihin, kertoo valtakunnallisen Matkailu- ja ravintolapalvelut -yhdistyksen toimitusjohtaja Timo Lappi.

– Tiedän yksittäisiä yrityksiä, jotka vielä huolehtivat itse työmaaruokailusta, mutta kyllä se hyvin harvinaista nykyään on. Moni yritys on ulkoistanut keittiönsä viimeisen kymmenen vuoden aikana, Lappi kertoo.

Raahen terästehtaallakin ruokalaosuuskunta oli lähellä loppua 1990-luvulla, kertoo ravitsemuspäällikkö Pirjo Ollila.

– Pystyimme tuolloin kuitenkin osoittamaan kannattavuutemme ja kilpailukykymme tehtaalle ja verottajalle.

Henkilöstöravintolat eivät kilpaile vain keskenään. Timo Lappi

Viime vuosina vastaavia tilanteita ei ole enää ollut, eikä välttämättä ole tulossakaan.

– Kyllähän ketjut saattavat olla kiinnostuneita, mutta niin kauan kuin toiminta kehittyy ja meillä on yhteinen visio, ei ole mitään syytä muuttaa mallia, kertoo tehtaanjohtaja Jyrki Matkala.

ABB:n osuusruokala täyttää 80 vuotta

Raahen terästehtaan ruokala ei ole ainoa laatuaan, mutta se on suurimpia. Suomessa on vielä useita ruokalaosuuskuntia etenkin kone-, paperi- ja telakkateollisuudessa. Keittiöiden koko vaihtelee muutamasta työntekijästä pariinkymmeneen.

Pitäjänmäen osuusruokala vastaa ABB:n Helsingin työntekijöiden ruokahuollosta. Näin on ollut jo kohta 80 vuotta, sillä osuuskunta on perustettu lokakuussa 1939.

Nykyään osuuskunnan omistajia ovat yhtiön Helsingin yksiköiden yli 2 000 työntekijää, jotka ovat maksaneet kahden euron osuusmaksun.

–Tuolla maksulla työntekijät saavat liittymislahjana ruokakupongin eli voittoa tulee heti, naurahtaa osuuskunnan toimitusjohtaja Hanna Linnala.

Osuuskunnan jäsenyys tuo muitakin ruokailun hintaan ja sujuvuuteen liittyviä etuja. Tärkeää on myös ruokalan luoma yhteishenki, Linnala arvioi.

– Pyrimme sitouttamaan asiakkaamme ja moni, varsinkin pitkään töissä ollut, kokee tämän omaksi paikakseen, Linnala toteaa.

Miljardisneksestä käydään kovaa kilpailua

Matkailu- ja ravintola-alan arvion mukaan lounasruokailussa liikkuu vuosittain Suomessa yli 2 miljardia euroa. Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden osuus on noin neljännes eli yli 500 miljoonaa euroa.

Alan kilpailu on kovaa. "Kympin" lounaassa kustannusten pitää olla kurissa ja tuotteen kunnossa, arvioi Matkailu- ja ravintolapalvelujen toimitusjohtaja Timo Lappi.

– Kustannustason huomioiden suomalaiset saavat lounasaikaan erinomaista ja edullista ruokaa. Henkilöstöravintolat eivät kilpaile vain keskenään, vaan myös muiden lounasta tarjoavien ravintoloiden kanssa.

Suomen suurin henkilöstöravintolaketju on Fazer Food Services, jolla on Suomessa noin 600 ravintolaa ja yli 3 000 työntekijää. Yhtiön suurin yritysravintola toimii Uudenkaupungin autotehtaalla, jossa on yli 4 000 työntekijää.

Fazer Foodin asiakkuusjohtaja Jiri Luodon mukaan isot kohteet ovat kiinnostavia ja työläitä, mutta myös palkitsevia.

– Kun asiakasmäärä lisääntyy, panokset kasvavat. Pystymme tarjoamaan pelkän ravintolan lisäksi laajemman palvelupaketin. Henkilöstöllekin isot kohteet tarjoavat mielenkiintoisia urapolkuja esimerkiksi johtamiseen liittyen.

Seuraavaksi suurin ravintolayhtiö on Sodexo, jolla on noin 300 ravintolaa Suomessa. Kahden jätin takana tulevat Antell ja ISS Catering Services, joilla kummallakin on noin sata ravintolaa.

Viinereitä ja teräsrullia

Palataan vielä SSAB:n terästehtaalle Raaheen.

Sulaa metallia, isoja työkoneita, raskaita teräsrullia ja kahden kämmenen kokoisia viinereitä. Ihan heti ei tulisi mieleen, että tehdasalueelta löytyy oma leipomo.

Leipomossa on jo vuosikymmenten ajan tehty kaikki ruokalan leipä- ja leivonnaistuotteet lukuun ottamatta gluteenittomia valmisteita.

– Niiden tekeminen vaatisi oman tilansa ja aikansa, toteaa yli 25 vuotta ruokalan leipomossa työskennellyt Ulla Leinonen.

Aikaa kahden työntekijän leipomossa tarvitaan, sillä esimerkiksi joulun aikaan siellä leivottiin 17 000 joulutorttua.

Korkeiden leveysasteiden geologinen pöly vaikuttaa arktiseen ympäristöön suuremmin kuin on aiemmin ymmärretty, kertoo Ilmatieteen laitos tiedotteessaan.

Tiedotteen mukaan Islannin vulkaaninen pöly voi levitä sekä arktiselle alueelle että Britteinsaarille asti. Tutkijat esittelivät uuden laskentamallin torstaina Islannissa.

– Olemme jo aiemmin kansainvälisessä yhteistyössä selvittäneet kuinka Islannin musta vulkaaninen pöly muuttaa lumen heijastaman auringon säteilyn määrää ja sulattaa lunta ja jäätä samaan tapaan kuin musta hiili. Seuraava vaihe on todentaa eli verifioida nyt esitellyn mallin tuloksia arktisella alueella. Sitä varten suunnittelemme kansainvälistä mittauskampanjaa kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Outi Meinander tiedotteessa.

Islanti on merkittävin arktisen alueen pölyhiukkasten lähde. Saaren vulkaaninen pöly on peräisin sekä tulivuorenpurkauksista että tuulen nostattamasta vulkaanisesta maa-aineksesta. Vulkaaninen pöly voi Islannissa ja muualla arktisella alueella joko edistää tai hidastaa lumen ja jään sulamista riippuen hiukkaskerroksen paksuudesta.

Yli neljäkymmentä tutkijaa eri arktisista maista osallistui kansainvälisen arktisen tiedekomitean työpajaan, jossa analysoitiin korkeiden leveysasteiden pölylähteiden merkitystä terveyteen ja arktiseen ilmastonmuutokseen.

Kymmenen vuotta sitten Itohan Okundayella ei ollut vaihtoehtoja.

Nigerialainen nuori nainen joutui myymään itseään kadulla Italiassa, sillä "velka" häntä huijanneelle parittajalle piti saada maksettua.

Nyt Itohan Okundaye pelkää jälleen tulevaa. Reilu viikko sitten Okundayen tulevaisuudensuunnitelmat Suomessa romahtivat. Hän sai Suomen viranomaisilta käännytyspäätöksen.

Poliisi voi hakea äidin ja viisivuotiaan pojan minä päivänä tahansa ja laittaa lennolle Italiaan.

– Poikani oli jo suunnitellut, että haluaa huoneeseensa siniseksi maalatun oven, sinisen peiton ja sängyn. Hänen sydämensä särkyi, kun kerroin hänelle tästä, Okundaye kuvailee helsinkiläisen kirjaston aulassa.

"Suuri riski joutua ihmiskaupan uhreiksi"

Okundaye on yksi tuhansista nigerialaisista naisista, jotka on huijattu Benin Cityn alueelta Eurooppaan pakkoprostituutioon.

Viisi vuotta sitten Okundaye tuli Italiasta Suomeen hakemaan oleskelulupaa.

Viiden Suomessa vietetyn vuoden aikana poliisi on haastatellut Okundayen kerran kasvokkain. Tuore käännytyspäätös on tehty pelkän kirjallisen arvion perusteella.

Päätöksen perusteena on, etteivät kriteerit oleskeluluvan myöntämiseksi ihmiskaupan uhrina täyty.

Ihmiskaupan vastaista työtä tekevässä FinnWID – Naiset kehitystyössä ry:ssä on seurattu Okundayen tapausta tarkasti. Vapaaehtoispohjalta toimiva kansalaisjärjestö on tuonut Okundayen tarinan julkisuuteen tämän aloitteesta Toisenlaisia tarinoita -kampanjassa.

Järjestön puheenjohtaja Erna Alitalo sanoo olevansa järkyttynyt ja surullinen Okundayen käännytyspäätöksestä.

– Monet ihmiskauppaa seuraavat järjestöt ovat todenneet, että Italiaan palautettavilla on suuri riski joutua uudelleen ihmiskaupan uhreiksi, Alitalo sanoo.

Maahanmuuttoviraston asiantuntijat ja muut viranomaiset tekivät kaksi vuotta sitten tiedonhankintamatkan Italiaan. Silloin selvisi, että Italian järjestelmä ihmiskaupan uhrien auttamiseksi on pahasti ylikuormittunut. Ongelmia on ollut myös tiedonkulussa.

Virasto päätti, ettei ihmiskaupan uhreiksi joutuneita pienten lasten yksinhuoltajaäitejä käännytetä Italiaan. Muiden kuin pienten lasten äitien kohdalla Suomen viranomaisten pitää varmistaa, että uhri saa apua ja tukea.

Viisivuotiaan lapsen äiti Okundaye ollaan kuitenkin käännyttämässä Italiaan.

Suomi ei suojele uhreja riittävästi

Ihmiskaupan uhrien tilanne herättää huolta myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistossa, joka on ihmiskaupasta Suomessa raportoiva viranomainen.

– Kynnys on niin korkealla, että vain osa ihmiskaupan uhreista pystyy täyttämään edellytykset saada oleskelulupa. Siksi moni uhri palautetaan tai saa kielteisen oleskelulupapäätöksen, toteaa ylitarkastaja Venla Roth.

Ihmiskaupan uhreilla on ulkomaalaislain mukaan mahdollisuus hakea erityistä oleskelulupaa. Kriteerit oleskeluluvan myöntämiselle ovat kuitenkin tiukat.

Jotta oleskeluluvan voisi saada, epäillystä ihmiskaupasta pitäisi olla avattu esitutkinta Suomessa tai uhrin pitäisi olla "erityisen haavoittuvassa asemassa". Rothin mukaan tätä edellytystä on sovellettu osittain epäjohdonmukaisesti ja epäselvästi.

Suomi on kansainvälisissä sopimuksissa sitoutunut auttamaan kaikkia Suomessa oleskelevia ihmiskaupan uhreja. Suomi on myös luvannut ehkäistä sitä, että käännytettävät joutuisivat uudelleen uhreiksi käännytyksen jälkeen.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että näin ei käytännössä aina tapahdu, Roth sanoo.

Kun Suomen viranomaiset tekevät käännytyspäätöksiä, heidän pitäisi myös arvioida sitä, onko käännytettävillä riski joutua uudelleen ihmiskaupan uhreiksi. Arviossa pitäisi huomioida uhrin ja lasten tarpeet ja se, mitä apua uhrille on kohdemaassa tarjolla. Tämäkään ei yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan aina toteudu.

Ihmiskaupan uhreiksi joutuneet ovat Rothin mukaan usein yksinhuoltajaäitejä, joilla on pieniä lapsia. Hän kantaakin huolta lasten asemasta käännytystilanteissa.

– Millaisiin olosuhteisiin lapsi joutuu? Pääseekö hän terveydenhuoltoon, kouluun, onko asunto ja ruokaa? Roth kysyy.

Rothin mielestä eduskuntavaalien alla poliitikkojen olisi syytä pohtia, pitäisikö ulkomaalaislakia muuttaa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut eduskunnalle, että kynnystä myöntää ihmiskaupan uhrille oleskelulupa pitäisi madaltaa.

Toisaalta kansainväliset sopimuksetkaan eivät vaadi Suomea antamaan oleskelulupaa kaikille ihmiskaupan uhreille.

Maahanmuuttovirasto: "Olemme aloittaneet laillisuuden valvonnan"

Maahanmuuttovirastossa Itohan Okundayen tapaus on huomattu. Ylijohtaja Jaana Vuorio toteaa Ylelle, ettei hän voi ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen.

– Kun kriittistä palautetta tulee, otamme asian tarkasteluun ja katsomme, onko kaikki mennyt siinä säännöstömme ja sisäisten ohjeiden mukaan. Tämä on tällä hetkellä meillä käynnissä, Vuorio sanoo.

Vuorion mukaan Maahanmuuttovirasto valvoo päätöstensä laatua ja laillisuutta, jotta päätökset olisivat yhdenmukaisia. Tarkoituksena on, että jos virheitä on tapahtunut, niitä ei tulisi enää jatkossa.

Maahanmuuttovirastolla on ihmiskauppaan perehtyneitä asiantuntijoita, jotka pyrkivät varmistamaan päätösten yhdenmukaisuuden. Viime vuosina 34 nigerialaista on saanut ihmiskaupan uhreina oleskeluluvan Suomesta.

– Lapsen edun arvioimisessa on aina kehittämisen varaa. Yritämme parhaamme, mutta se ei ole yksinkertaista. Lastensuojelun ammattilaiselta ei ole aina helppoa saada lausuntoa, Vuorio sanoo.

"Viattomuuteni varastettiin minulta"

28-vuotias Okundaye on kotoisin ihmiskaupan lähtökaupunkina tunnetusta Benin Citystä. Kouluikäisenä Okundaye siivosi toria auttaakseen köyhää perhettään saamaan toimeentulon.

Okundayelle tarjoutui tilaisuus parempaan tulevaisuuteen, kun sukulainen tarjosi 15-vuotiaalle tytölle menolippua Eurooppaan ja työpaikkaa Italiassa. Salakuljettajat järjestivät hänelle väärennetyt paperit ja lentomatkat Norsunluurannikolta Tunisian kautta Espanjaan.

Espanjasta Okundayen matka jatkui Italiaan, jossa karu totuus alkoi vähitellen paljastua.

– Madame vei minut kadulle, jossa hän sanoi: "Sinun pitää kävellä täällä, tällaista työ on. Ja joudut maksamaan minulle 40 000 euroa", Okundaye kertoo.

Katso Ulkolinjan dokumentti:

Okundaye sanoo, ettei hänellä ollut muuta vaihtoehtoa kuin totella madamea eli parittajaa, joka pakotti hänet prostituutioon Napolin kaduilla. Muuten hänen perheensä olisi joutunut vaikeuksiin.

– Itkin usein kadulla niiden kertojen jälkeen, koska se tuntui niin pahalta. Viattomuuteni ja teini-ikäni varastettiin minulta, hän sanoo.

Okundaye sai viidessä vuodessa velkansa maksettua. Hän muutti pois Napolista ja yritti saada Italiasta apua ihmiskaupan uhrina, mutta tuloksetta.

Nuori nainen odotti samalla lasta. Hän halusi aloittaa elämänsä puhtaalta pöydältä ja opiskella itselleen ammatin.

Okundaye oli kuullut Suomen ilmaisesta koulutusjärjestelmästä ja päätti hakea Suomesta turvapaikkaa vuonna 2014.

Ensimmäinen käännytys epäonnistui

Okundaye yritettiin käännyttää Italiaan ensimmäisen kerran vuonna 2016. Tuolloin hän ja hänen kaksivuotias Suomessa syntynyt poikansa saivat ensimmäisen kielteisen oleskelulupapäätöksen.

– Kolme poliisia ilmestyi yllättäen ovelleni ja käski alkaa pakata. Se oli todella stressaava tilanne, etenkin pienen lapsen kanssa, Okundaye muistelee.

Perillä Italian poliisi kuitenkin laittoi Okundayen ja hänen poikansa samana päivänä paluukoneeseen Helsinkiin. Tieto käännytyksestä ei ollut kantautunut Italiaan asti.

Suomessa Okundaye haki turvapaikkaa uudestaan ja sai jälleen kielteisen päätöksen syksyllä 2017. Tämän jälkeen hän haki oleskelulupaa sillä perusteella, että hän on joutunut ihmiskaupan uhriksi. Tuorein päätös liittyy tähän hakemukseen ja perustuu vuoden 2016 kielteiseen päätökseen.

– En ole ollut viiteen vuoteen puhuttelussa. Miten päätöksen jonkun elämästä voi tehdä pelkän paperihakemuksen perusteella? Okundaye ihmettelee.

Okundaye ei tiedä, mitä hänelle ja lapselle tapahtuu, jos heidät käännytetään. Turvaverkkoja Italiassa ei viiden vuoden jälkeen ole.

– Pääseminen pois prostituutiosta on todella vaikeaa. Se vaatii Jumalan armoa. En halua enää koskaan palata siihen, Okundaye sanoo.

Lisää aiheesta:

Yle ihmiskaupan alkulähteillä Nigeriassa: Madame lupasi unelmatöitä Euroopasta ja Rejoice uskoi, mutta todellisuus oli seksityötä Italian kaduilla

Suomen käännyttämä Grace asuisi kadulla Afrikan ihmiskaupan keskuksessa ilman pohjalaisia hyväntekijöitään – "Pelkään kuollakseni entisiä parittajiani"

Suomi päätti käännyttää perheenäidin Nigeriaan – syynä passin vanheneminen

Katsottavissa Yle Areenassa: Ulkolinja: Naiskaupan ytimessä

Aiheesta muualla:

Long Play: Ihmiskauppaa Suomeen paenneita nigerialaisäitejä joutuu takaisin seksityöhön Italiaan

Maahanmuuttovirasto: Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Suomi on kierrättäjänä EU-maiden keskikastia. Ruotsikin on edellä. Tiukentuvat EU:n kierrätystavoitteet pakottavat suomalaiset kuitenkin kohentamaan rutkasti jätteiden kierrätystään.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tuoreen selvityksen mukaan kierrätystavoitteisiin yltäminen edellyttää merkittäviä muutoksia Suomen nykyiseen järjestelmään.

Selvityksen perusteella kierrätystä tulee lisätä erityisesti biojätteen, muovipakkausjätteen sekä kartongin kiinteistökohtaista erilliskeräystä lisäämällä sekä lajittelua tehostamalla.

– On selvää, että kierrätettävien jätteiden syntypaikkalajittelua ja erilliskeräystä on lisättävä merkittävästi. Erilliskeräys on ulotettava entistä enemmän kiinteistöille saakka niin, että jätteenhaltijoilla on omilla pihoillaan keräysastiat, jonne he voivat toimittaa kierrätettävät jätteet, sanoo ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä.

Selvityksen mukaan kallein tapa lisätä erilliskeräystä on nykyinen järjestelmä, jossa jokaiselle jätejakeelle on kiinteistön pihalla oma astia ja omat keräysautonsa. Raportti ehdottaakin muun muassa kiinteistökohtaista monilokerokeräystä ja kierrätettävien jätteiden kimppakeräystä.

Monilokerokeräyksessä kiinteistön piharoskiksessa on omat lokerot muoville, kartonglle, lasille, metallille sekä bio- ja sekajätteelle. Keräysauto noukkii yhdellä käynnillä kyytiinsä useat jätejakeet, eikä vain yhtä lajia kerrallaan kuten nyt.

Mutta ei uusi järjestelmäkään pienennä kotitalouden jätelaskua.

– Erilliskeräyksen ja kierrätyksen lisääminen tulee valitettavasti ainakin jonkin verran lisäämään kuluttajien ja muiden jätteentuottajien jätemaksuja ainakin alkuvaiheessa, Levinen sanoo.

Monilokerokeräys voi laajeta

Porvoon ja Lohjan seuduilla on useiden jakeiden erilliskeräystä tehty jo hyvän aikaa. Jätehuoltoyrittäjän mukaan lajittelu sujuu asukkailta ja monilokerokeräys sopii laajennettavaksi muuallekin Suomeen.

– Tämä järjestelmä sopii parhaiten omakoti- ja paritalokokoluokkaan. Kerrostaloille se ei sovi tällaisenaan, koska niissä materiaalikertymät on niin suuria, että kerrostaloille on järkevämpi järjestää kullekin materiaalille oma erillisastia, sanoo jätehuoltoyritys Rosk´n Rollin kehityspäällikkö Vesa Heikkonen.

Moni kotitalous hoitaa muun kuin sekajätteen kierrätyksen nykyisin niin, että kantaa lasit, metallit ja muut kierrätettävät lähimarketin parkkipaikan aluekeräyspisteelle, jossa on isot säiliöt liudalle materiaaleja. Sinänsä hyvä järjestelmä ei kuinkaan jatkossa riitä.

– Käytöntö ja tutkimukset ovat osoittaneet, että lajittelu on sitä tehokkaampaa mitä lähemmäksi jätteen tuottajaa nämä keräyspisteet viedään, Levinen sanoo.

– Aluekeräyspisteetkin palvelevat suhteellisen hyvin, mutta kun erilliskeräystä ja kierrätystä pitää merkittävästi lisätä tulevina vuosina, niin on todellakin selvää, että tätä erilliskeräystä pitää viedä enemmän kiinteistöille.

Kotikompostointi saa jatkua

Levisen mukaan aluekeräyspisteillä tulee jatkossa olemaan enemmän merkitystä varsinkin haja-asutusalueiden asukkaille.

– Aluekeräyspisteet eivät varmaan kokonaan häviä, mutta tämä kiinteistökohtainen keräys tulee lisääntymään. Ja myös kotikompostointi saa jatkua. Sillä voidaan korvata biojätteen erilliskeräystä, Levinen sanoo.

Keinoja kiristyviin kierrätysvaatimuksiin aletaan nyt sovittaa Suomen lakiin laajapohjaisen työryhmän voimin. Työn pohjana on nyt valmistunut selvitys ja työryhmän on määrä saada oma ehdotuksensa valmiiksi juhannuksen jälkeen.

Lakimuutosten on määrä tulla voimaan heinäkuussa 2020.

Lue myös:

Muovi mietityttää, mutta sen kierrättäminen takkuaa: Yksi syy on liian kaukana olevat kierrätyspisteet – katso täältä lähimmät pisteesi

Turkulaisperhe testasi, voiko arkea elää tuottamatta jätettä: "Omien astioiden kanssa paikasta toiseen juokseminen ei ole realismia"

Hoiva- ja lääkärikeskusyhtiö Pihlajalinnan liikevaihto on kasvanut voimakkaasti. Liikevaihto oli viime vuonna lähes 500 miljoonaa euroa. Kasvua oli 15 prosenttia.

Liikevoitto oli viime vuonna 12,8 miljoonaa euroa. Oikaistu liikevoitto oli 14 miljoonaa euroa, jossa oli laskua lähes 30 prosenttia.

Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa henkilökuntaa 5 850 työntekijää. Pihlajalinnan työntekijämäärä kasvoi yli tuhannella hengellä, vuosi aiemmin heillä oli 4 753 ihmistä töissä.

Yhtiö odottaa liikevaihdon kasvavan myös tänä vuonna.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen sanoo, että kannattavuus koheni erityisesti kokonaisulkoistusten johdosta, mutta uusien yksiköiden avaukset rasittivat tulosta.

Pihlajalinna avasi uudet uudet lääkärikeskus-sairaalat Ouluun, Seinäjoelle sekä Turkuun. Pihlajalinna myös osti viime vuonna Verson 17 toimipistettä Pohjois-Savossa. Lisäksi se hankki esimerkiksi Doctagonin, joka vahvisti asemia ruotsinkielisillä seuduilla.

Viime aikoina on käyty keskustelua vanhusten hoivasta ja hoivayritysten bisneksestä.

PIhlajalinna kertoo käynnistävänsä osakepohjaisen kannustinohjelman yhtiön valituille avainhenkilöille. Enintään 25 avainhenkilöä pääsevät mukaan kannusteohjelmaan.

– Osakepalkkio-ohjelman kokonaisarvo olettaen, että kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt täyttävät sijoitusedellytyksen täysimääräisesti, on noin 3,8 miljoonaa euroa, Pihlajalinna kertoo pörssitiedotteessa.

Ohjelmalla halutaan sitouttaa avainhenkilöt, joiden on sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin, jotta pääsevät kannustusohjelmaan. Ohjelma on viisivuotinen eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa luovuttaa ennen vuotta 2022.

Toimitusjohtaja: Hoivakotikohu lisännyt huomiota laadullisiin tekijöihin

Toimitusjohtaja Joni Aaltonen kertoo Pihlajalinnan tiedotteessa tähtäävän "toiminnan tehostamiseen vaarantamatta kotimaisen terveydenhuollon tulevaisuuden kehitystä".

Hänen mielestään tärkeintä on mennä asiakkuusnäkökulma edellä sekä toiminnan laadun varmistaminen kaikissa tilanteissa.

– Tehostaminen ei tule näkymään hoitajamitoituksissa, Aaltonen tähdentää Ylelle.

Hoivakotikohu on laittanut myös Pihlajalinnan lisäämään huomiota laadullisiin tekijöhin.

– Pihlajalinna on hyvin vähän mukana vuorokausihinnalla myytävissä asumispalveluissa.

Pihlajalinna on vuonna 2001 perustettu suomalainen yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottava yritys.

Pihlajalinna tuottaa muun muassa lääkärivastaanottopalveluita, erikoissairaanhoitoa, päivystyspalveluita, kirurgisia palveluita, työterveyshuoltoa, hammashoitoa ja hyvinvointipalveluja.

Lääketehdas Orionin ylimääräisenä varotoimenpiteenä tekemä losartaani-verenpainelääkkeidensä poisveto apteekeista ei ole aiheuttanut lääkepulaa. Näin vaikka Orionin losartaanivalmisteita käyttää Suomessa 150 000 potilasta.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle tulleiden ilmoitusten mukaan yksittäisten valmistajien joidenkin pakkauskokojen ja -vahvuuksien saatavuudessa on ollut häiriöitä, mutta pääosin losartaanivalmisteita on pystytty toimittamaan normaalisti.

– Tällä hetkellä ei näytä siltä, että meillä olisi saatavuusongelma käsillä, sanoo Fimean yliproviisori Tiina Kuosa.

Myös ennen apteekeista poisvetoa Orionin losartaanivalmisteen hakeneille on tarjottu mahdollisuus tuotteen vaihtamiseen. Myöskään tämä ei ole aiheuttanut erityisiä ongelmia.

Vaihto helmikuun loppuun saakka Orionin kustannuksella

– Jos yksittäiset potilaat haluaa palauttaa tämän valmisteen apteekkiin, apteekki on antanut viitehintaisen korvaavan tuotteen. Tähän mennessä saatujen tietojen mukaan tätä on tapahtunut hyvin vähän, mutta koska vasta jälkikäteen apteekit laskuttavat meitä, ihan tarkkoja lukuja meillä ei vielä ole, kertoo laatujohtaja Päivi Järvelä Orionilta.

Potilas saa siis korvaavan lääkkeen maksutta.

– Apteekki toimittaa korvaavan valmisteen potilaalle ilman Kela-korvausta ja veloituksetta. Apteekki itse hakee hyvitystä Orionilta vomassaolevan lääketaksan mukaisesti, jolloin ajatuksena on se, että potilas saa lääkkeensä heti, eikä myöskään Kelalle aiheudu tästä ylimääräistä työtä, Järvelä jatkaa.

Apteekeista poisveto käynnistyi, kun Orionin käyttämä intialainen Hetero Labs -yhtiö ilmoitti valmistamastaan losartaanista löytyneestä epäpuhtaudesta. Kyseessä on samaan nitrosoamiinien ryhmään kuuluva aineesta, jonka takia viime vuonna markkinoilta vedettiin useiden valmistajien valsartaania sisältäviä verenpainelääkkeitä.

Orionin toimitusketjusta vastaavan johtajan Liisa Hurmeen mukaan intialainen valmistaja toimi ilmoituksen tehdessään asianmukaisesti. Näin vaikka se johti vaikuttavan aineen valmistajan laatusertifikaatin peruuttamiseen. Sertifikaatti on aineen myyntiluvan edellytys.

Losartaanin valmistus Suomessa ei kannata

Orionilla olisi riittävä tietotaito ja välineistö losartaanin valmistamiseen, mutta liiketaloudelliset syyt estävät tuotannon aloittamisen.

– Varmaan kemiallisesti ja teknisesti olisi ihan mahdollista valmistaa losartaania itse, sekä vaikuttavaa ainetta että tablettia, mutta tällä hetkellä tukkumyyntihinta, jonka lääketehdas saa 98 tabletin paketista, on 7,82 euroa eli kuukauden mittaisesta hoidosta noin kaksi ja puoli euroa, Hurme kertoo.

Käytännössä vaikuttavan aineen kilohinta liikkuu muutamissa kymmenissä euroissa.

– Jotta sillä hinnalla pystytään myymään tuotetta eteenpäin, täytyy olla hyvin suuret volyymit. Näin valmistus on keskittynyt muutamiin tehtaisiin maailmalla, kuten suurimmassa osassa geneeristen aineiden vaikuttavia aineita nykyään, sanoo Hurme.

Orion valmistaa tytäryhtiönsä Fermionin laitoksissa Suomessa noin 25 vaikuttavaa lääkeainetta. Näitä käytetään Orionin omiin alkuperäislääkkeisiin ja myös myydään muille lääketehtaille.

– Muihin meidän tuotteisiin tulee vaikuttavia aineita Euroopasta, Aasiasta, niistä paikoista, joista niitä on löydettävissä kilpailukykyisillä hinnoilla ja laadukkailla prosesseilla valmistettuna, Hurme summaa.

Fimean ylijohtaja Eija Pelkonen vahvistaa, että jos jotakin vaikuttavaa ainetta tekee maailmassa vain muutama tehdas, voi mahdollisella ongelmalla olla laajat vaikutukset.

– Eri syistä johtuvat lääkkeiden saatavuushäriöt ovat valitettavasti kasvava ongelma, hän sanoo.

Esimerkiksi käsillä olevia, verenpainelääkkeinä käytettäviä sartaaneja koskevia ongelmia ovat selvitelleet niin Euroopan kuin Yhdysvaltojenkin valvontaviranomaiset.

Vielä kesällä oltiin varovaisempia

Fimea on korostanut apteekeista poisvedon viestinnässä sitä, että potilaiden ei pidä mennä ominpäin lopettamaan lääkitystään.

Fimean antaman Orionin losartaaneja koskevan tiedotteen sanamuoto on: "Lääkettä ei ole tarpeen vaihtaa, mutta haluessaan potilaat voivat ottaa yhteyttä apteekkiin tai hoitavaan lääkäriin."

Nyt tietoa on enemmän kuin kesällä, jolloin useamman myyntiluvan haltijan verenpainelääke valsartaania sisältäneitä valmisteita vedettiin pois. Tuolloin potilaita kehoitettiin ottamaan yhteyttä apteekkiin lääkkeen vaihtamiseksi.

– Lääkevalvonta on jatkuvaa hyötyjen ja riskien arviointia. Silloin kun tietoa on vähän, on viranomaisen reagoitava pahimman vaihtoehdon mukaisesti, ylijohtaja Pelkonen selittää.

Hän sanoo, että vaihdon maksuttomuus potilaalle on ollut aiemminkin käytäntö vastaavissa tilanteissa.

– Tällaisissa tilanteissa pyritään aina löytämään sellainen ratkaisu, josta potilaalle aiheutuisi mahdollisimman vähän harmia ja vaivaa. Myyntiluvan haltijat kantavat vastuuta potilaiden lääkehoidon jatkuvuudesta, toteaa Pelkonen.

Helsinkiläinen Katja Klami on kärsinyt rajuista päänsäryistä lapsuudesta saakka. Hänellä oli jo alle kouluikäisenä lamauttavia särkykohtauksia, joihin ei oikein mikään tepsinyt. 1990-luvun puolivälissä tuli migreenidiagnoosi ja helpotus, injektiona otettava täsmälääke.

– Se auttoi niin hyvin, että pystyin opiskelemaan, käymään töissä ja matkustelemaan. Olen joutunut menemään ensiapuun kohtauksen katkaisuun sen jälkeen vain pari kertaa vuodessa, Klami kertoo.

Viime marraskuussa Imigran-injektiot loppuivat Suomesta. Nyt 36-vuotias Klami sanoo, ettei ole sen jälkeen voinut tehdä oikeastaan mitään – paitsi ravata ensiavussa.

– En ole saanut kipua katkeamaan, joten migreenipäiviä on ollut noin 15 kuukaudessa. Olen käytännössä kotini vanki.

Olen alkanut pelätä. Se on tunne, jota minulla ei ole ollut sairauteni vuoksi vuosiin. Katja Klami

Kodin ulkopuolella on paljon ärsykkeitä, jotka voivat laukaista migreenin. Klamin työpaikka on avokonttorissa, jossa ei pysty säätämään valoja tai melua. Siksi hän tekee etätöitä silloin, kun ei ole sairauslomalla. Lisäksi hän välttelee raitiovaunuja aamuisin.

– Ratikka on aina täynnä. Ihmiset tulevat suoraan suihkusta ja jokainen tuoksuu voimakkaasti hiuslakalle tai saippualle. Nyt kun on koko ajan se kohtauksen vaara pinnassa, tuollainen hyvinkin pieneltä tuntuva juttu voi laukaista migreenin.

Lääkkeistä pulaa päivittäin

Klami on kysellyt lääkettä tuloksetta apteekeista ympäri Suomen ja myös Tukholmasta.

– Olen alkanut pelätä. Se on tunne, jota minulla ei ole ollut sairauteni vuoksi vuosiin.

Imigran-injektion vaikuttava aine on sumatriptaani, jonka toimitusvaikeudet ovat lisääntyneet Suomessa kuluvan vuoden aikana. Ongelma on ollut suurin edullisimpien rinnakkaisvalmisteiden toimituksissa, koska niitä käytetään eniten. 50 milligramman vahvuinen rinnakkaisvalmiste on tällä hetkellä loppu monista apteekeista ympäri maata.

– Olemme tilanneet valmistetta lääketukusta marraskuussa ja kahdesti tammikuussa, mutta sitä ei ole voitu toimittaa. Osa asiakkaista on jättänyt meille yhteystietonsa saadakseen tiedon heti, kun lääkettä tulee, kertoo farmaseutti Tarja Malinen Kotkan Hakamäen apteekista.

Lääkkeiden toimitusvaikeudet ovat lisääntyneet Suomessa selvästi. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea arvioi viime vuonna, että lääkkeiden saatavuusongelmat ovat jopa viisinkertaistuneet vuodesta 2010. Sen verkkosivuille tulee päivittäin useita ilmoituksia saatavuusvaikeuksista.

Syksyllä tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan myös valtaosalla suomalaisista apteekeista on saatavuusongelmia lähes päivittäin.

Elintärkeä allergialääke loppui

Keskeisiä syitä ovat Suomen lääkemarkkinoiden pieni koko ja äkilliset kysynnän muutokset.

– Maailmassa voi olla vain yksi tehdas, joka valmistaa lääkkeen raaka-ainetta. Jos siellä on joku ongelma, se heijastuu tietysti koko maailman lääkemarkkinoihin, sanoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.

Suurin osa saatavuushäiriöistä ei näy potilaille saakka, koska apteekeilla on yleensä tarjolla vaihtoehtoisia valmisteita. Ongelmat kärjistyvät, kun kyse on elintärkeistä lääkkeistä.

Viime kesänä apteekeista loppuivat allergisiin reaktioihin käytettävät adrenaliiniruiskeet.

– Niiden tilalle ei ollut tarjolla mitään. Oli kova ampiaiskesä ja kriittiset hetket, kun lääke oli loppu. Onneksi saimme korvaavan lääkkeen melko nopeasti, mutta se vaati tosi paljon töitä viranomaisilta ja koko lääkejakeluketjulta tukkuineen, Aaltonen toteaa.

Esimerkiksi sumatriptaanin kohdalla jo yli vuoden jatkuneiden saatavuusongelmien takia apteekkien varastoissa ei juurikaan ole puskuria kysynnän varalle. Jos migreenilääkettä ei saa eikä kohtaus mene ohi, potilas joutuu usein hakeutumaan päivystykseen. Siellä kohtaus saadaan poikki ns. Färkkilän tipalla.

– Triptaaneja on muitakin, mutta sumatriptaani on valitettavasti monelle ainoa, joka auttaa. Kun erä lääkettä tulee tukkuun, se menee heti. Koska näin on jatkunut pitkään, puskurivarastot ovat käyneet vähiin.

Hedelmöityshoito jäihin

Imigran on sumatriptaaneista ainoa valmiste, jota saa myös nenäsuihkeena ja injektiona. Se on valmisteista myös kallein. Suihkeen ja injektion etu pilleriin verrattuna on nopea apu. Katja Klami käyttää injektioita, koska muut valmisteet eivät auta.

– Pilleri tai suihke ei auta lainkaan tai jää puoliteholle, jolloin ne pitkittävät migreeniä, Klami sanoo.

Muiden valmisteiden käytön estää myös toinen sairaus. Klamilla todettiin syksyllä Hortonin neuralgia, joka aiheuttaa erittäin kivuliaita särkykohtauksia jompaankumpaan silmään. Siihen Klamilla on tehokas hoito, mutta migreenin kannalta uusi diagnoosi on hankala.

– Muut triptaanit laukaisevat Hortonin. Tämä lääkekatko on hankaloittanut tilannettani kovasti ja vaatinut perheeltä, ystäviltäni ja työpaikaltani suunnatonta joustoa. Myös joulukuulle ajoitetut hedelmöityshoitoni jouduttiin siirtämään kevääseen, Klami sanoo.

Fimea arvioi, että 50 milligramman sumatriptaanitabletteja saataisiin viikolla 10 eli maaliskuun alussa. Silloin apteekkeihin pitäisi tulla myös Katja Klamin käyttämiä Imigran-injektioita.

Migreenin täsmälääkkeenä käytettävien sumatriptaanien kauppanimet ovat Sumatriptan Teva, Sumatriptan Sandoz, Sumatriptan Accord ja Imigran Radis, joka on alkuperäisvalmiste.

Apteekkariliiton viestintäproviisorin Elina Aaltosen mukaan lääketilanne korjaantuu pitkittyneen saatavuushäiriön jälkeen hitaasti.

– Joskus käy niin, että kun lääke loppuu yhdeltä toimittajalta, se syö pienempiin eriin tottuneiden toimittajien varastoa. Voi mennä jopa kaksi vuotta ennen kuin lääkeyhtiöt Suomessa pystyvät vastaamaan kasvaneeseen kysyntään korkeamman menekin mukaan.

Se kävi lopulta yllättävän helposti, Pertti Pasuri summaa kotitilansa pihassa.

Juupajokinen lihakarjan kasvattaja näki viime kesänä sanomalehdessä kutsun Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Ilmatieteenlaitoksen vetämään pilottiin, jossa selvitetään mahdollisuuksia sitoa hiilidioksidia ilmakehästä maahan.

Projektin kesto on viisi vuotta, ja Metsäojan tilalla pyritään pysyvästi kohti hiilineutrauliutta.

Mutta kuinka hiilen varastointi voi toimia huonon ekologisen maineen saaneessa lihakarjantuotannossa? Pasuria helpotti se, että hän kasvattaa paksuturkkisia Highland Cattle -sonneja, jotka laiduntavat ulkona ympäri vuoden. Siksi Metsäojan tilalla ei tarvittu radikaaleja muutoksia.

Keinot vaihtelevat tilakohtaisesti. Pasurin tilalla keinoja ovat muun muassa heinäkasvien kasvattaminen sekä maan hengittävyydestä ja hyvästä kunnosta huolehtiminen.

– Meillä kasvaa koko kesän kahdeksaa eri heinäkasvia siten, että joku niistä on aina parhaassa kasvuvaiheessaan, Pertti Pasuri sanoo.

Hiilidioksidin sitomista edesauttavat syväjuuriset kasvit, jotka pitävät maaperän kuohkeana. Maan ilmavuutta ja hiilen sitomiskykyä voidaan kohentaa myös koneellisesti.

Hiilen sitomista ei tueta – ainakaan vielä

Päästöjen vähentäminen on tärkein yksittäinen osa taistelussa ilmastonmuutosta vastan. Se ei kuitenkaan yksin riitä, ja ihmiskunnan on löydettävä keinoja, joilla hiilidioksidia saadaan poistettua ilmakehästä.

Maatalousmaiden muuttaminen hiilinieluiksi on tärkeää, koska maatalous tuottaa Suomessa 10–15 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Tosin tästä suurin osa on peräisin turvemaiden hiilen hajoamisesta.

Peltomaan hiilivaraston kasvattaminen on Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomas Mattilan mukaan järkevää, koska se hyödyttää ilmaston lisäksi myös viljelijää, kun viljelysmaista tulee tuottavampia.

– Maan multavuus nousee ja ravinteiden sekä veden pidätyskyky paranevat. Lisäksi hiiltä kertyy maahan paljon.

Vaikka hiilineutraaliin elämään päästään kohtalaisen pienillä toimilla, siitä saattaa syntyä viljelijälle aluksi lisää kustannuksia.

– Viljatilalliselle voi tulla kuluja esimerkiksi siitä, että viljan sekaan laitetaan vähän heinää, jotta pelto vihertää myös puinnin jälkeen, Pertti Pasuri toteaa.

Hiilen sitomista ei tueta tällä hetkellä rahallisesti, vaikkakin hiilidioksidia keräävien kasvien istuttamisesta saa rahaa. Tuomas Mattilan mielestä maatilojen aktiivisia ympäristötoimia pitäisi tukea nykyistä paremmin.

– Uskon, että viljelijöitä motivoisi enemmän se, että tuki olisi sidoksissa enemmän tuloksiin kuin pelkkiin toimenpiteisiin.

Paljon pelissä

Metsäojan tilalla Pertti Pasuri katselee tyttärensä teini-ikäisen pojan reipasta työntekoa sonnien aitauksessa. Pasuri on helpottunut siitä, että tilalle on tulossa jatkaja, jota kiinnostavat valtavasti hiilen sitominen ja hiilinielut.

– Ehkä tällä maapallolla on tulevaisuutta. Pienillä asioilla pystytään tekemään aika paljon, kun kaikki tekevät pikkuisen.

Myös Tuomas Mattilalla on ilmastotoimien vaikutuksista omakohtaista kokemusta, sillä hän hoitaa vaimonsa kanssa Kilpiän tilaa Lohjalla. Luomuviljatilallaan pariskunta tekee jatkuvasti tutkimus- ja koetoimintaa.

Sukutilalla kaiken toiminnan lähtökohtana on kestävä viljely.

– Ehkä se on sitä viljelijän etiikkaa, jossa tila pitää jättää paremmassa kunnossa seuraavalle kuin missä sen sai.

Korjaus 15.2.2019: "Juupajokinen lihakarjan kasvattaja näki viime kesänä sanomalehdessä kutsun Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Ilmatieteenlaitoksen vetämään pilottiin, jossa selvitetään mahdollisuuksia hänen ja noin sadan muun suomalaisen viljelijän maatilasta tehtäisiin hiilineutraali." muotoon "Juupajokinen lihakarjan kasvattaja näki viime kesänä sanomalehdessä kutsun Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Ilmatieteenlaitoksen vetämään pilottiin, jossa selvitetään mahdollisuuksia sitoa hiilidioksidia ilmakehästä maahan."

Lisää aiheesta:

Nyt on tavoitteet ja säännöt, mutta millaisiin ilmastotekoihin maat ryhtyvät käytännössä? Näin ympäristöjärjestöissä arvioidaan ilmastoneuvotteluiden lopputulosta

5 vinkkiä viime hetken ilmastotekoihin – näihin Sipilän hallitus ehtisi vielä tarttua, vaikka valta vaihtuukin jo keväällä Maanviljelijän pitää jo varautua ilmastonmuutokseen – Lämpö lisääntyy, mutta valo voi jopa vähetä

Aiheesta voi keskustella 15.2. klo 22.00 asti.

– Missäs minä nyt olen, Hilja Volotinen, 93, kysyy pojaltaan ensimmäiseksi.

Jorma Volotinen selittää, että paikka on Enon terveyskeskuksen vuodeosasto. On torstai, kello on 16:30 ja lounaaksi on kanakeittoa. Tai jos se ei maistu, on muutakin. Jorma Volotinen on tuonut äidilleen tuliaiseksi tämän herkkua, paikallisen leipomon ruisleipää, päällä kirnuvoita.

Ei ole ihme, ettei Hilja Volotisella ole tarkkaa käsitystä olinpaikastaan. Parin viime kuukauden aikana paikka on vaihtunut useammin kuin ehkä tähänastisessa elämässä yhteensä.

Vanhus matkaa ympäri maakuntaa

Kotona Joensuussa yksityisen kotiavun turvin asunut Volotinen joutui marraskuun puolivälissä sairaalaan hankalien selkäkipujen vuoksi. Sen jälkeen hän on ollut hoidettavana kolmen eri terveyskeskussairaalan vuodeosastolla ympäri Pohjois-Karjalaa sekä viettänyt välillä muutamia päiviä kotona, päivystyksessä tai keskussairaalan eri osastoilla Joensuussa.

– Tohmajärvi, Eno, Siilainen, keskussairaala, välillä on haettu vauhtia päivystyksestä. En minäkään ole pysynyt laskuissa, saati sitten äiti, Jorma Volotinen sanoo.

Hilja Volotinen on matkannut ambulanssissa ympäri maakuntaa sote-uudistuksen vuoksi. Suomessa on viime vuosina jouduttu etsimään ratkaisuja siihen, miten terveyspalvelut tuotetaan kasvavalle ikäihmisten joukolle.

Pohjois-Karjalaa pidetään sote-uudistuksen pilottimaakuntana. Siun sote on järjestänyt julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut 14 kunnan alueella vuodesta 2017 alkaen. Kuntayhtymän säästöt ja tiukalle viritetty budjetti ovat herättäneet keskustelua. Tehokkuus ja kulukuri tarkoittavat myös potilaiden siirtelyä alueella hoitopaikasta toiseen.

Iäkäs ihminen voidaan siirtää päivystyksestä jatkohoitoon terveyskeskuksen vuodeosastolle minne päin maakuntaa tahansa sen mukaan, missä tilaa sattuu olemaan. Vanhus saattaa siis joutua kauaksi kodistaan ja omaisistaan. Siun soten alue on laaja. Heinävedeltä Nurmekseen on matkaa lähes 200 kilometriä.

– Systeemi on valittu sitä varten, että pystymme mahdollisimman joustavasti käyttämään maakunnan kaikkia potilaspaikkoja eikä meidän tarvitse hoitaa iäkkäitä potilaita ylipaikoilla tai käytävillä, sanoo toimialajohtaja Sirpa Kaipiainen Siun sotesta.

Kaipiainen myöntää, että potilassiirroista on tullut asiakaspalautetta. Asia on noussut esiin myös mediassa: saattohoitopotilasta on kuljetettu ambulanssilla satoja kilometrejä (Savon Sanomat) ja omaiset ovat valittaneet yleisönosastokirjoituksissa, etteivät pääse lainkaan katsomaan läheistään hankalien kulkuyhteyksien päähän.

– Selvitimme siirtoja päivystyksestä viime vuonna, ja suurin osa niistä toteutuu hyvin ja asianmukaisesti. Mutta jos meillä on kova kuormitus, noin parikymmentä prosenttia potilaista saattaa joutua siirtymään oman kunnan ulkopuolelle tai kauaksi kotoa, Kaipiainen kertoo.

“Ihmisiä on kodeissaan vankeina”

Jorma Volotinen huomaa äitinsä selvästi väsyneen jatkuvista siirroista. Oikeastaan hänelle ja Hilja Volotisen muille lapsille on selvinnyt vasta viime vuosina, millaiseen myllyyn iäkäs ihminen voi joutua.

Pitkälti yli 80-vuotiaaksi asti Hilja Volotinen pärjäsi ilman ulkopuolista apua. Hän asui omassa talossaan ja pyöräili marjaan mökille 30 kilometrin päähän ämpärit pyöräntangossa keikkuen. Nyt marjametsä on vaihtunut hitaaseen kävelyyn rollaattorin avulla.

Osat ovat vaihtuneet. On Jorma Volotisen vuoro syöttää äitiään.

Suomalaiset elävät vanhemmiksi kuin ennen, mutta elämän viimeisten vuosien raihnaisuusvaihe ei ole lyhentynyt, kertoo tutkimus.

– Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä enemmän hän tarvitsee hoitoa viimeisinä vuosinaan, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä Tampereen yliopistosta.

Hänen mukaansa liian huonokuntoiset ihmiset joutuvat asumaan kotona silloinkin, kun eivät enää siellä pärjää.

– Ihmisiä on kodeissaan vankeina huonommissa oloissa kuin palvelutaloissa.

Poliisit etsivät, löytyi terveyskeskuksesta

Iäkkäiden potilaiden kierre päivystyksen, vuodeosastojen ja kodin välillä tunnetaan kaikissa sairaaloissa. Omaiset ovat voimattomia, kun kotona kaatuilevaa omaista ei saa hoitoon (Karjalainen).

Myös Volotisilla on tästä kokemusta. Ennen joulua Hilja Volotista oltiin jälleen kerran kotiuttamassa lyhyeltä hoitojaksolta sairaalasta. Jorma Volotinen yllättyi suunnitelmasta, sillä hänen mielestään äiti ei ollut missään nimessä kotikuntoinen.

Lääkärin määräyksestä Volotinen kuitenkin kuljetti kivuliaan äidin tämän kotiin. Samana iltana naapuri löysi Hilja Volotisen lyyhistyneenä asuntonsa ulkopuolelle käytävään.

– Äiti ehti olla kotona neljä tuntia. Sitten mentiin taas ambulanssilla päivystykseen, Jorma Volotinen kertoo.

Aina omaisia ei ole ehditty pitää ajan tasalla. Vähän yli kaksi vuotta sitten, kun Hilja Volotinen vielä asui kerrostaloasunnossa yksin, naapurit soittivat illalla, että asunto on pimeänä. Jorma Volotinen ajoi ympäri Joensuun keskustaa hautausmaata myöten etsimässä äitiään.

– Ajattelin, jos hän olisi mennyt isän haudalle, mutta ei häntä löytynyt sieltäkään. Lopulta oli kuitenkin pakko soittaa hätäkeskukseen, Volotinen muistelee.

Poliisien kanssa Volotinen meni äidin asunnolle. Vasta siinä vaiheessa veli Helsingistä soitti, että Hilja-äiti on löytynyt Outokummun terveyskeskuksesta. Kotihoito oli soittanut ambulanssin ja Volotinen oli kuljetettu ensin päivystykseen ja sieltä Outokumpuun. Kukaan ei kuitenkaan ilmoittanut asiasta omaisille.

35 lääkäriä, satoja hoitajia

Hilja Volotisen lapset ovat laskeneet potilasasiakirjoista, että viime vuoden alusta lähtien heidän äitiään on hoitanut 35 eri lääkäriä. Lääkitystä on muutettu moneen kertaan.

– Kipeää selkää on ihmetelty lukuisten lääkärien voimin, mutta tuntuu, ettei ole hoidettu ihmistä kokonaisuutena, Jorma Volotinen sanoo.

Henkilöstön vaihtuvuus on yksi vanhustenhuollon keskeisistä ongelmista, sanoo sosiaalityön professori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopistosta.

Lääkärit, hoitopaikat tai kotihoidon työntekijät vaihtuvat tiuhaan eikä kukaan ota kokonaisvastuuta voinnista ja hoidosta. Hilja Volotinenkin on kohdannut vuoden sisään pitkälti toista sataa terveydenhuollon ammattilaista.

– Hoidettavaa ja hänen taustojaan ei tunneta. Tällainen pyöritys on hyvinvoinnille vaarallista mutta valitettavan yleistä vanhuksilla, Marja Vaarama sanoo.

Siun sotessa ongelma tunnistetaan. Käytännössä sille ei ole kuitenkaan pystytty tekemään juuri mitään.

– Meillä on hyvin koulutettu henkilökunta ja maakunnallinen tietoverkko, jonka avulla hoitoon osallistuvat voivat tutustua potilaan tietoihin, Sirpa Kaipiainen Siun sotesta sanoo.

Jorma Volotinen ei halua kritisoida yksittäisiä hoitajia tai paikkoja, joissa hänen äitiään on hoidettu. Hänen mielestään henkilökunta on ollut ystävällistä. Sitä vain tuntuu olevan kovin vähän.

– Eräskin hoitaja toi äidin fleecetakin Joensuusta tänne Enoon työmatkallaan, kun se oli siirrossa unohtunut edelliseen paikkaan.

Hilja Volotinen itse kuuluu ikäpolveen, jolle vaatimattomuus on hyve. Hän kehuu, että on saanut ruokaa ja hoitoa kaikkialla, mihin hänet on kuskattu.

– Kunhan eivät vie Siperiaan, niin kaikki on hyvin, Volotinen sanoo.

Hyvä päivä on sellainen, jolloin kivut pysyvät kurissa ja ruoka maistuu.

Ilman omaa autoa katsomaan ei pääsisi

Jorma Volotinen kävisi mielellään useammin auttamassa äitiään syömisessä, mutta se on hankalaa. Nyt hän on hypännyt työpäivän jälkeen autoon Joensuussa ja ajanut 40 kilometriä Enoon. Julkisilla kulkuvälineillä se ei onnistuisi, sillä viimeinen bussi Enosta takaisin Joensuuhun lähtee kello 17:06.

Kun Hilja Volotinen oli joulukuussa hoidossa Tohmajärven terveyskeskuksessa, vierailuun kului matkoineen aikaa vähintään neljä tuntia.

– Kun äiti oli Siilaisella Joensuussa, saatoin käydä hänen luonaan kävellen, Jorma Volotinen huomauttaa.

Kun iäkäs ihminen tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, hänelle itselleen ei välttämättä ole väliä, missä hoitopaikka sijaitsee. Omaisille sillä on kuitenkin suuri merkitys.

“Lähde vasta kuolemani jälkeen”

Hilja Volotisella on yöpöydällään kännykkä ja vihko, johon on kirjoitettu läheisten puhelinnumerot. Volotinen on ollut vannoutunut lankapuhelimen käyttäjä, mutta kännykällä soittaminen onnistuu, kun hoitajat auttavat siinä.

– Välillä äiti soittaa hieman hädissään. Sanoo, että tule käymään, niin suunnitellaan tulevaisuutta. Että miten tästä eteenpäin, Jorma Volotinen kertoo.

Kun Volotisen toinen poika viimeksi tuli käymään Helsingistä, Hilja-äidille tuli lähtöhetkellä hätä.

– Älä lähde vielä, lähde vasta kuolemani jälkeen, hän sanoi silloin. Kyllä oli veljellä paha mieli lähteä pois, Jorma Volotinen muistelee.

Hilja Volotinen toivoo vielä pääsevänsä kotiin. Todennäköisesti se koti ei ole sama kuin ennen, sillä vuodenvaihteessa Volotinen pääsi hoivakotijonoon. Arvioitu jonotusaika Pohjois-Karjalassa on kolme kuukautta. Omaiset selvittelevät myös, voisiko paikka löytyä Espoosta, koska Hilja-mummon lapsia ja lapsenlapsia asuu enemmän Etelä-Suomessa.

Jonoon pääsyä voi pitää onnekkaana, vaikka keskustelu hoivakotien oloista käy kuumana. Asiantuntijat ovat vahvasti sitä mieltä, että ympärivuorokautista hoivaa tarjoavia paikkoja on aivan liian vähän.

– Vanhusten tilannetta ei voida korjata kotihoidon konstein. Tällä hetkellä yhteiskunta ei halua tunnistaa sitä hetkeä, jolloin ei enää pärjätä kotona, Marja Jylhä sanoo.

Hilja Volotinen kampaa hiuksensa ja käy pitkälleen keskimmäiseen vuoteeseen kolmen hengen huoneessa. Jorma Volotinen laittaa tuliaisina tuomansa ruisleipäviipaleet yöpöydälle tarjolle.

– Tulehan taas käymään, Hilja Volotinen sanoo.

Melkein kaikki meistä sairastuvat johonkin pitkäaikaissairauteen ennemmin tai myöhemmin, mutta välttämällä kolme riskitekijää se tapahtuu todennäköisesti myöhemmin. Terveiden vuosien lisäksi lisääntyvät myös elinvuodet, tuore tutkimus vahvistaa. Tutkimus perustuu 9 000 yli 45-vuotiaan seurantatietoihin vuosilta 1989–2012.

Osallistujat olivat terveitä seurannan alkaessa, mutta sen aikana käytännössä kaikille ilmaantui ainakin yksi tarttumaton pitkäaikaissairaus, kuten sydän- ja verisuonitauti, aivohaveri, hengityssairaus tai diabetes.

Vaikka melkein kaikki sairastuivat, savuttomat, normaalipainoiset ja verenpaineeltaan hyvällä tasolla olevat sairastuivat keskimäärin yhdeksän vuotta myöhemmin ja elivät keskimäärin kuusi vuotta pitempään kuin osallistujat, jotka tupakoivat ja joilla oli kohonnut verenpaine ja ylipainoa.

Hollantilaistutkijoiden havainnot vahvistavat näyttöä elintapojen keskeisestä osuudesta tarttumattomien pitkäaikaissairauksien synnyssä ja ehkäisyssä. Vaikka sairauksilta ei aina voi välttyä, savuttomuus, monipuolinen ja vähäsuolainen ruokavalio sekä fyysisesti aktiivinen elämäntapa auttavat elämään terveempänä ja pitempään.

Tulokset on julkaistu Plos Medicine -tiedejulkaisussa.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vuosittaisen lääkärintarkastuksen tulokset on julkaistu. Presidentin lääkärin Sean Conleyn mukaan Trumpin terveys on kokonaisuudessaan todella hyvä.

– Ottaen huomioon kaikki laboratoriotestien tulokset, tutkimukset ja erikoislääkäreiden suositukset, voin todeta, että presidentti on kokonaisuudessaan erittäin hyvässä kunnossa, Conley sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Trumpin syömä roskaruoan määrä ja liikunnan puute hämmästyttävät asiantuntijoita.

Tarkastusraportin mukaan Trump on lihonut viime vuodesta, ja hän painaa tällä hetkellä 110 kilogrammaa. Viime vuonna Trump painoi noin 108 kiloa. Uutistoimisto AP:n mukaan Trumpin painoindeksi on nyt 30,4. Tämä luokitellaan merkittäväksi lihavuudeksi.

Merkittävästi lihavalla on normaalia suurempi sydänvaivojen riski ja lihavuuden sekä syöpäsairauksien välillä on myös löydetty yhteyksiä.

– Hänellä on ehdottomasti liikaa painoa, Chicagon lääketieteellisen yliopiston sydänlääkäri Matthew Sorrentino kommentoi Reutersille.

Myös Trumpin leposyke on noussut ja hänen kolesterolilääkitysannostustaan on jouduttu nostamaan. Trumpin leposyke on tällä hetkellä 70 lyöntiä minuutissa. Viime vuonna se oli 68 lyöntiä minuutissa.

Maksa, haima ja kilpirauhanen toimivat presidentillä normaalisti.

Trump kävi tarkastuksessa viime viikolla ja se kesti noin neljä tuntia.

72-vuotias Trump tunnetaan pikaruoan ystävänä eikä hän juurikaan harrasta liikuntaa. Toisaalta Trump ei tupakoi eikä juo lainkaan alkoholia. Trump on sanonut, ettei hän koskaan ole juonut edes yhtä olutta.

Presidentti on kuvaillut, että hänen pääasiallinen liikuntaharrastuksensa on kävellä ympäri Valkoista taloa ja seistä julkisissa tilaisuuksissa. Trump on tosin viime aikoina ollut hieman aktiivisempi golfin pelaaja.

Tämä Metropolian Leppävaaran kampuksen tilanteesta tiedetään:

• Metropolian koko Leppävaaran kampus suljetaan mahdollisimman nopeasti, käytännössä pääsiäiseen mennessä.
• Rakennuksessa on vakavia halkeamia, jotka ovat silmin havaittavissa. Vauriot johtuvat rakennuksen painumisesta.
• Väistötilat etsitään ensisijaisesti Metropolian kolmelta muulta kampukselta, eli Myyrmäestä, Myllypurosta ja Arabiasta.
• Kampuksella on noin 3000 opiskelijaa ja 140 työntekijää.

Metropolian koko Leppävaaran kampus suljetaan mahdollisimman nopeasti, kerrotaan oppilaitoksen sisäisessä tiedotteessa.

Ylen saaman tiedotteen mukaan rakennuksen rakenteet ovat painuneet merkittävästi ja niissä on vakavia halkeamia.

Metropolian verkkosivuilla julkaistun tiedotteen mukaan kampuksen rakenteissa on ilmennyt äkillisesti lisääntyviä halkeamia. Rakennuksen vanha osa on valmistunut 1989 ja uudempi laajennusosa 2002.

Leppävaaran älykkäiden ratkaisujen kehittäjäkampuksella on noin 3 000 opiskelijaa ja 140 työntekijää. Kampuksella opiskellaan esimerkiksi tieto– ja viestintätekniikkaa ja tuotantotaloutta.

Muutto tapahtuu pääsiäiseen mennessä

Metropolia järjesti aamupäivällä infon Leppävaaran kampuksen henkilöstölle ja opiskelijoille. Tilaisuudessa kerrottiin, että Leppävaaran kampukselta täytyy siirtyä väistötiloihin tämän kevään aikana.

Metropolian toimitusjohtaja ja rehtori Riitta Konkolan mukaan opiskelijat sijoitetaan pääasiallisesti Metropolian kolmelle muulle kampukselle ja muutto tapahtuu pääsiäiseen mennessä.

– Aikataulun nopeus johtuu siitä, että mittaustulokset ovat tuottaneet sellaista tietoa, että on ollut pakko reagoida. Kiinteistön rakenteissa on tapahtunut äkillisiä laajenevia vaurioita, jotka näkyvät muun muassa halkeamina ja painaumina. Emme halua ottaa mitään turvallisuusriskiä, Konkola sanoo.

Ammattikorkeakoulu sai tiedon rakennuksen tilasta Espoon kaupungilta eilen torstaina.

Metropolian verkkosivuilla kerrotaan suunnitelmista jatkaa Leppävaaran kampuksen modernisointia. Tarkoituksena on ollut kokeilla kampuksella uudenlaisia oppimisympäristöjä, joilla tuetaan yhteisöllistä, projektimaiseen työskentelyyn pohjautuvaa oppimista.

Kiinteistön omistaa Espoon kaupunki, joka tekee päätöksen rakennuksen mahdollisesta käyttökiellosta turvallisuussyistä.

Tieto ongelmista ollut jo useita vuosia

Oppilaitoksen sisäisessä tiedotteessa todetaan, että kiinteistön omistajilla on ollut tieto rakennuksen kantavien rakenteiden vauriohistoriasta jo vuodesta 2004 alkaen. Kohteessa on tehty kymmenen vuoden aikana useita kuntotutkimuksia ja seurattu siirtymä- ja painumamittauksilla rakennuksen liikkeitä.

Espoon kaupungin Tilapalvelut–liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen kertoo, että kaupunki on tutkinut rakennusta intensiivisesti kahdesta kolmeen vuotta.

– Me olemme seuranneet tilannetta pitkään ja huomanneet, ettei se ainakaan siitä parane. Ei ole mitään kriisiä, ei ole mitään äkkinäistä tarvetta lähteä sieltä, vaan suunnitelmallisesti väistetään, Lehtinen toteaa.

Tiedotteessa todetaan tilojen käyttörajoitteen tarkoittavan, että kampuksen toiminnot joudutaan siirtämään mahdollisimman pian muualle.

Espoon kaupungin Tilapalvelut–liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen, kuinka vaarallisiksi te arvioitte rakennevauriot?

– Emme arvioi niitä vaarallisiksi, mutta haluamme maksimoida turvallisuuden. Seuraamme tietysti koko ajan näitä painumia ja halkeamia ja teemme mittauksia. Jos jotain kriittistä ilmenee, niin ilmoitamme siitä heti. Tällä hetkellä tilanne on rauhallinen, eikä ole mitään vaaraa oleskella tiloissa.

Mistä vauriot johtuvat?

– Vanha puoli on rakennettu vuonna 1989, ja sen perustuksista puuttuu vinopaalutus. Tämän vuoksi rakennus pääsee painumaan.

Miten vauriot näkyvät?

– Sisätiloissa on silmin nähtävissä halkeamia seinissä ja lattioissa.

Väärin pysäköiminen on Finavian mukaan nyt ihan villiä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Yksityisautoilijat pysäköivät kakkosterminaalin pääovien eteen kieltomerkeistä huolimatta, ja Finavian mukaan tämä voi aiheuttaa jopa lennoilta myöhästymisiä ruuhkaisen Etelä-Suomen hiihtolomakauden käynnistyttyä tänään.

Rakennustöiden vuoksi terminaalin edessä olevia ajokaistoja on kavennettu, ja lentoaseman edessä on nyt ahdasta. Väärin pysäköidyt autot jonouttavat sisäänajoliikenteen lentoasemalle.

Lentoasema kehottaa saattajia ja vastaanottajia pysäköimään P3-hallissa sijaitsevaan Pikaparkkiin, jossa tunnin pysäköinti on ilmaista tämän kuun ajan.

Tämä viikonloppu käynnistää yhden vuoden vilkkaimmista lomasesongeista, jolloin myös autoliikenne kentälle kasvaa.

Finavia pyytää kaikkia matkustajia varaamaan riittävästi aikaa lentoasemalle saapumiseen, lähtöselvitykseen ja matkatavaroiden jättöön sekä turvatarkastukseen. Ajoissa kannattaa tulla erityisesti, jos lento lähtee aamulla kello 6-9 tai iltapäivällä kello 15-18.

Rakennustyöt ja muutokset pysäköinnissä johtuvat vanhan, lähinnä kakkosterminaalia oleva pysäköintihallin P2:n purkamisesta ja koko lentoaseman uudistustöistä.

Terminaali 2:n laajennus on osa Finavian miljardin euron kehitysohjelmaa. Helsinki-Vantaan lentoasema valmistautuu remontilla palvelemaan 30:tä miljoonaa matkustajaa vuodessa.

Lue lisää:

Terminaali 2:n mullistus käynnistyy tammikuussa – matkustaja, varaudu pitkiin kävelymatkoihin ja muuttuviin liikennejärjestelyihin Helsinki-Vantaalla

Vanhojentanssit on tärkeä perinne lukiossa. Edelleen suurin osa toisen vuosikurssin opiskelijoista tanssii vanhat. Tyttövaltainen oppilaitos törmää vuosittain samaan haasteeseen: miten kaikki tytöt löytävät poikaparin? Jokaisella koululla on oma tapansa järjestää asia.

Perinteisesti jo ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat sopivat tanssipareja keskenään. Myös osa seurustelevista nuorista haluaa olla pari vanhojen tansseissa.

Kuopion Klassillisen lukion vanhojentanssien kurssin periaate kuitenkin romuttaa nämä etukäteen tehdyt suunnitelmat.

Pojat urakoivat ja tanssivat kahden tytön kanssa

"Klassikassa" kootaan vuosittain palapeli, joka ei synny etukäteen tehtyjen sopimusten mukaan. Periaate on, että omaa paria ei voi omia, vaan jokaisen pitää ymmärtää heti kurssin alussa reilun pelin säännöt.

Vanhojentanssien poikapulaa paikataan muun muassa niin, että osa pojista tanssii kahden tytön kanssa. Mukana on aina myös jokunen ensimmäisen vuosikurssin opiskelija.

Näin urheilullisena poikana tämä on ihan mukavaa, ja ei tämä kuntoilu niin pahasta ole. Eero Ryhänen

Lukion “vanha” Eero Ryhänen tanssi ensimmäisen kerran vuosi sitten. Nyt jalassa on samat jo kertaalleen sisäänajetut kengät.

– Ei tule hiertymiä eikä rakkoja, Ryhänen sanoo tyytyväisenä.

Ryhänen tanssii kahden eri tytön kanssa, mutta se ei harmita.

– Näin urheilullisena poikana tämä on ihan mukavaa, ja ei tämä kuntoilu niin pahasta ole, nuori mies myhäilee.

Vanhojentansseilla on tänä vuonna suurempi merkitys kuin vuosi sitten, koska nyt mukana ovat myös Ryhäsen kaverit. Silläkin on merkitystä, että nyt he voivat näyttää yhdessä vanhemmilleen, mitä ovat saaneet aikaan.

Mukavaa, kun on muutakin kuin opiskelua. Tiitus Heikkinen

Tiitus Heikkisellä on sama tilanne kuin Ryhäsellä. Edessä on toiset vanhojentanssit. Heikkinen on harjoitellut tansseja enemmän parin kanssa, joka kysyi häntä tanssimaan ensimmäisenä.

– Vanhojentanssit kuuluu lukioon ja on mukavaa, kun on muutakin kuin opiskelua, Heikkinen toteaa.

Olen aika hyvä tanssimaan. Gramoz Perquku

Gramoz Perquku tanssi jo vuosi sitten kahden tytön kanssa. Perquku tanssii mielellään ja auttaa, jos joku on vailla paria.

– Olen aika hyvä tanssimaan, Perquku sanoo.

Tanssitaidon takana ovat omat harrastukset. Tanssissa tarvittavat koordinaatiotaidot harjaantuvat koripallossa, jalkapallossa ja luistelussa.

Klassillisessa lukiossa toisen vuosikurssin opiskelijoista sata on tyttöjä. Tänä vuonna heistä noin viidesosa oli ensin vailla tanssikaveria.

Joka vuosi vanhojentansseissa on mukana muutama konkari-abiturientti. Parketilla pyörähtelee myös jokunen tyttöpari.

Konkareiden konkari löytyy kuitenkin Lapinlahdelta.

Lapinlahdella ysitkin tanssivat aiemmin

Jesse Hukkanen tanssi vanhojentanssit ensimmäisen kerran jo ysiluokkalaisena kaksi vuotta vanhemman tyttökaverinsa kanssa.

Ensimmäisenä lukiovuotena häntä pyydettiin taas tanssimaan, eikä tanssimisesta pitävä Hukkanen halunnut kieltäytyä.

– Tykkään olla esillä, Hukkanen kertoo.

Tänä vuonna nuorella miehellä on kuitenkin erilainen fiilis, kun hän tanssii omanikäisten kanssa.

Parasta Hukkasesta on ollut miksata musiikki ja keksiä tanssiliikkeet lopputanssiin.

Lapinlahdella päätettiin pari vuotta sitten ettei peruskoulun puolelta pääse enää tanssimaan vanhoja. Ysiluokkalaiset joutuivat olemaan liikaa poissa oppitunneilta harjoituksien vuoksi.

Myös muut kuin lukiolaiset tanssivat

Kuopiolaisessa Kallaveden lukiossa tilanne on hieman erilainen. Koululla on kahden tutkinnon opiskelijoiden kautta vahva kytkös ammatilliseen koulutukseen.

Tänä vuonna noin 30 ammatillisen koulutuksen vahvistusta osallistuu tansseihin. Mukana on niin poikia kuin tyttöjä. Kaksi tämän vuoden tanssijoista on työelämässä olevia nuoria.

Kallaveden lukiossa tanssijoita on tänä vuonna noin 200.

– Myös meillä kavaljeereista löytyy aina herrasmiehiä, jotka tanssittavat kahta daamia vanhojen päivänä, kertoo liikunnan ja terveystiedon lehtori Jari Simonen

Ilman draamaa vanhojentansseista ei aina selvitä. Joskus käy niin, että parin välinen seurustelusuhde katkeaa ja vanhojen tanssien kurssi jää kesken.

Surua saattaa aiheuttaa myös se, että oma läheinen pääsee katsomaan vain sen näytöksen, jossa nuori ei ole mukana. Isoissa lukioissa kaikki nuoret eivät tanssi kaikissa päivän näytöksissä.

Keskustelu suljettu asiattoman kommentoinnin vuoksi.

Facebook kertoo ryhtyvänsä rajoittamaan tiettyjen rokotevastaisen viestien levitystä palvelussaan. Yhtiö ilmoitti asiasta sen jälkeen, kun Yhdysvaltain edustajainhuoneen tiedustelukomitean puheenjohtaja Adam Schiff oli lähestynyt asiasta avoimella kirjeellä Facebookia ja Youtubea.

Schiff kysyi Facebookin toimitusjohtajalta Mark Zuckerbergiltä, rikkooko virheellisten lääketieteellisten tietojen levittäminen Facebookissa ja Instagramissa yhtiön omia palveluehtoja.

Lisäksi Schiff halusi tietää, salliiko Facebook maksetut rokotevastaiset mainokset yhteispalvelussaan. Brittilehti The Guardian kertoi perjantaina, että rokotevastaiset tahot ovat voineet tehdä Facebookissa kohdennettuja mainoksia rokotevastaisuudesta kiinnostuneille.

Schiffin mukaan Facebook ja Instagram muun muassa suosittelevat palveluissaan viestejä, joissa vanhempia rohkaistaan olemaan rokottamatta lapsiaan. Schiffin mukaan kyseessä on välitön uhka kansanterveydelle.

Facebook kertoi ottaneensa askelia virheellisten terveystietojen levittämisen rajoittamisessa.

– Tiedämme, että meillä on vielä paljon tehtävänä, Facebookin edustaja kertoi.

Hänen mukaansa Facebook kertoo pian julkisuuteen, millaisiin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä.

Google, joka omistaa myös Youtuben, kertoi jo ryhtyneensä aiemmin toimiin poistaakseen harhaanjohtavat ja vääriä tietoja sisältävät videot palvelunsa suosittelulistalta.

"Voit olla rokotevastainen, mutta et voi valehdella"

New Yorkin yliopiston bioetiikan professori Arthur Caplan kiitteli CNN:n haastattelussa sitä, että Facebook alkaa seuloa rokotevastaisia viestejä palvelussaan.

– Heidän ei tarvitse olla valehtelun, pelonlietsonnan ja väärien tietojen alusta erityisesti, kun kyseessä on lasten turvallisuus, Caplan sanoo ja jatkaa.

– En sano, etteivätkö ihmiset voisi olla rokotevastaisia Facebookissa. Tiedän, että monet, erityisesti rokotekriitikot, ovat sitä mieltä, että tämä on puuttumista sananvapauteen, mutta kukaan ei ole väittämässä, etteikö ihminen saisi olla rokotevastainen. Et kuitenkaan voi valehdella tai olla pelonlietsoja, Caplan sanoo.

Washingtonin osavaltiossa sijaitsevassa Clark Countyssa on jyllännyt tuhkarokkoepidemia tammikuun alusta lähtien. Ainakin 58 ihmistä on sairastunut tuhkarokkoon ja piirikunta on julistanut alueelleen hätätilan epidemian vuoksi.

Aiheesta lisää:

Amid measles outbreaks, Facebook considering how to reduce spread of anti-vaccine content

Revealed: Facebook enables ads to target users interested in 'vaccine controversies'

WHO: Tuhkarokkotapausten määrä kasvanut 50 prosentilla

Tuhkarokkotartunnat kolminkertaistuivat Euroopassa viime vuonna – Tauti leviää rajusti Ukrainassa

Youtube lupaa lopettaa harhaanjohtavien videoiden suosittelun käyttäjilleen

Yhdysvalloissa kirjoitetaan parhaillaan valtio-opillisesti erittäin mielenkiintoista lukua maan poliittiseen historiaan.

Presidentti Donald Trumpin itsepintainen tavoite saada rahoitus etelärajan muurille on ajanut presidentin ja kongressin valtataistoon, jonka voittaja saattaa löytyä vasta oikeudessa.

Tilanne kärjistyi, kun presidentti kertoi perjantaiaamuna julistavansa hätätilan muurirahoituksen saamiseksi. Kongressin torstaina hyväksymässä lakipaketissa rahaa raja-aitaan heltisi vain alle neljännes Trumpin haluamasta 5,7 miljardista dollarista.

Hätätilan turvin Trump yrittää ottaa muurilleen nyt kahdeksan miljardia, joista peräti viisi miljardia puolustusbudjetista.

Suurin yksittäinen summa, 3,5 miljardia, lähtisi puolustusministeriön alaisista rakennusprojekteista. Mahdollinen kohde on esimerkiksi Saksassa Landstuhlin tukikohdan sotilassairaala.

Trump itse pitää kuviota yksinkertaisena. Hän haluaa pysäyttää rikolliset ja huumeiden maahantulon, ja muuri on siihen hänen mielestään toimiva keino.

Joidenkin oikeusoppineiden mielestä Trump kuitenkin heiluttaa manööverillään koko vallan kolmijaon perustaa.

Trump on oikeassa siinä, että presidentillä on Yhdysvalloissa lain suoma oikeus julistaa hätätila. Näin on noin 40 kertaa tapahtunutkin.

Republikaanisenaattori Susan Collins kuitenkin muistutti, että oikeus julistaa hätätila on tarkoitettu luonnonkatastrofien tai maahan hyökkäämisen kaltaisiin tilanteisiin.

Arvostelijoiden mielestä tilanne etelärajalla ei ole suinkaan nyt sellainen, joka hätätilan julistusta vaatisi.

Laittomien maahantulijoiden määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt, päinvastoin kuin Trump antaa ymmärtää. Vuosituhannen alussa etelärajalla pidätettiin yli 1,6 miljoonaa ihmistä, viime vuonna alle 400 000.

Kongressin edustajainhuoneessa valtaa pitävät demokraatit miettivät parhaillaan vastatoimiaan.

He voivat lähteä ajamaan kongressissa päätöslauselmaa, jolla kumottaisiin presidentin julistama hätätila. Tähän kuitenkin tarvittaisiin myös senaatin hyväksyntä, ja siellä enemmistö on vielä republikaaneilla.

Kongressissa demokraatit ja osa republikaaneistakin ovat takajaloillaan, koska Trumpin veto hätätilan turvin pakkosiirtää jo budjetoituja rahoja muualle ei ole perustuslaillisesti mikään läpihuutojuttu.

Kongressi käyttää Yhdysvalloissa lainsäädäntövaltaa sekä päättää mihin tarkoituksiin liittovaltion kukkaronnyörejä avataan.

Trump näyttää itsekin odottavan, että kiista ratkaistaan lopulta oikeudessa. Hän uskoo voittavansa, mutta on selvä, että nopeaa ratkaisua oikeusistuimesta tuskin tulee.

Oikeusprosessin aikana myöskään muurirahoitus tuskin etenee. Mutta Trumpille voi ollakin tässä vaiheessa tärkeintä näyttää kannattajilleen, että hän ei anna periksi.

Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador vieraili perjantaina huumepomo Joaquin "El Chapo" Guzmanin synnyinseudulla maan pohjoisosassa.

– Meidän täytyy etsiä sovintoa, meidän täytyy löytää rauha, Badiraguaton pikkukaupungissa puhunut López Obrador sanoi.

Samalla presidentti julisti suunnitelman uuden valtatien ja yliopiston rakentamiseksi kaupunkiin.

Vierailu tapahtui vain muutama päivä sen jälkeen, kun Guzman todettiin Yhdysvalloissa syylliseksi lukuisiin huumausaine- ja väkivaltarikoksiin.

Sinaloan maakunnassa sijaitsevassa Badiraguatossa 70 prosenttia väestöstä elää alle köyhyysrajan. Se on samalla yksi Guzmanin tukialueista, josta löytyy myös ymmärrystä tuomitulle huumerikolliselle.

EL Chapon mukaan nimettyyn ravintolaan perjantaina syömään tullut paikallinen asukas Jose Carrillo toivoi, että maan hallitus heräisi vihdoin alueen ongelmiin.

– Guzman auttoi paljon kaupunkia. Nyt kun hän ei ole enää täällä, täytyy toivoa, että valtio reagoi, Carrillo kertoi uutistoimisto Reutersille.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julistaa Yhdysvaltoihin kansallisen hätätilan.

Trump kertoi tiedotustilaisuudessaan perjantaina, että aikoo allekirjoittaa asiaa koskevan määräyksenvielä tänään.

Teon taustalla on kiista Trumpin lempivaalilupauksesta: muurista Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle.

– Muurit toimivat sataprosenttisesti, Trump sanoi perjantaina Valkoisen talon pihamaalla.

– Kaikki tietävät, että ne toimivat.

Trump on halunnut 322 kilometriä muuria ja sitä varten 5,7 miljardia dollaria rahaa. Kongressi ja etenkään demokraatit eivät ole tästä innostuneet. Kiista rahoituksesta johti joulun alla hallinnon osittaiseen sulkemiseen 35 päiväksi.

Alkuviikosta kongressi sai aikaan rahoitusta koskevan kompromissin, ja rahoitusesitys on sittemmin hyväksytty kongressissa selvin lukemin. Näin estettiin uusi, uhkaava hallinnon sulku.

Kongressin kompromississa rajan turvaamiseen annetaan vain vajaat 89 kilometriä uutta aitaa ja sille rahoitusta 1,4 miljardia dollaria. Muuria esityksessä ei mainita sanallakaan. Lähes 1 800-sivuisessa paketissa puhutaan vain esteistä ja aidoista.

–Haluamme lopettaa huumeiden, rikollisten ja jengien tulon maahamme, Trump perusteli hätätilaa.

Mitä hätätila suo presidentille?

Hätätila tarkoittaa, että presidentti saa valtuuksia, joita hänellä ei normaalioloissa ole – myös rahan osalta.

Perustuslain mukaan budjettivalta on kongressilla. Julistamalla hätätilan Trump siis nappaa shekkivihon osittain ja tämän asian osalta itselleen.

Mitään valmista rahakasaa Trumpilla ei ole käytössään, mutta hänellä on nyt mahdollisuudet hankkia haluamaansa rahoitusta muurille eri hallinnonalojen rahoituksesta. Rahaa etsitään armeijan rakennusprojekteista ja huumeiden vastaisen toiminnan rahoituksesta.

Kun yhdistetään nämä ja rahoitusesityksen rahat, Trumpilla on kasassa kahdeksan miljardia dollaria.

Hätätila tuo presidentille käyttöönsä näyttävän arsenaalin oikeuksia. Brennan Center for Justicen mukaan niitä tulee 123 kappaletta ja 13 lisää, jos hätätilan julistaa kongressi.

Brennan Centerin arvion mukaan Trumpin muuriprojekti voi saada jotain laillista suojaa kahdesta puolustusvoimien rakennushankkeisiin liittyvästä kohdasta. Toinen antaa puolustusministerille oikeuden määrätä rakennushankkeista. Toinen koskee projektien resurssien siirtoa.

Hätätilan tuomiin oikeuksiin lukeutuu myös muutama huolta herättävä kohta. Hätätilassa presidentti esimerkiksi voi halutessaan sulkea tietoverkkoja tai amerikkalaisten pankkitilejä.

Onko oikeasti hätätila?

Hätätilan tarkoituksena on, että hallinto voi toimia nopeasti ja tehokkaasti hädän hetkellä. Yleensä hädällä tarkoitetaan jonkinlaista yllättävää kansallista kriisiä, mutta Yhdysvalloissa sitä ei ole kovin tarkkaan määritelty.

Rajatilannetta tuskin kuitenkaan voi pitää yllättävänä hätätilana.

Luvattomat rajanylitykset vaihtelevat vuodesta toiseen, mutta pidemmällä aikavälillä ne ovat laskeneet 2000-luvulla rajusti. Itse asiassa luvatonta rajanylitystä yleisempää on tulla maahan luvallisesti viisumilla, mutta jäädä maahan viisumin umpeuduttua.

Vuonna 2016 viisumin aikarajan ylityksiä oli liki 740 000, luvattomia rajan ylityksiä runsaat 560 000.

Voiko hätätilajulistuksen kaataa?

Kongressin demokraattijohtajat ovat kuvanneet hanketta suorin sanoin törkeäksi vallan väärinkäytöksi.

Edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi ja senaatin demokraattijohtaja Chuck Schumer julkaisivat yhteisen lausunnon hätätilasta samaan aikaan, kun Trumpin tiedotustilaisuus oli vielä käynnissä.

Johtajat kutsuivat julistusta "laittomaksi" ja pettyneen presidentin keinoksi yrittää napata valtaa.

– Presidentin laiton julistus kriisistä, jota ei ole olemassa, kohtelee väkivalloin perustuslakiamme ja tekee Amerikasta turvattomamman, sillä se varastaa kipeästi tarvittavia puolustusvaroja puolustusvoimiemme turvallisuudelta ja kansakunnaltamme. Tämä on vain pettyneen ja lain rajat ylittäneen presidentin keino napata valtaa ja yrittää saada se, mitä hän ei onnistunut saavuttamaan perustuslaillisessa lainsäädännöllisessä prosessissa, johtajat kirjoittivat ja vannoivat, että kongressi puolustaa valtaansa kongressissa ja tuomioistuimissa.

Samalla johtajat yllyttivät republikaaneja mukaan hankkeeseen.

Osa republikaaneistakin on sanonut vastustavansa Trumpin hätätilapuuhia. Esimerkiksi presidenttiehdokkaaksi pyrkinyt republikaanisenaattori Marco Rubio on kommentoinut, että etelärajalla on kriisi, mutta se ei oikeuta rikkomaan perustuslakia.

Trump itsekin tietää, että julistus mitä todennäköisimmin päätyy vielä oikeuteen puntaroitavaksi, sillä hän esitti hätätilapuheessaan sekavan selostuksen tulevista oikeuskäsittelyistä.

Kongressi voisi kaataa hätätilajulistuksen. Kaato kuitenkin vaatii kahden kolmasosan enemmistön, ja senaatti on republikaanien hallussa.

Kompromissilakipaketti meni molemmissa kamareissa läpi kahden kolmasosan enemmistöllä, ja apua voisi teoriassa tulla Trumpin hanketta kritisoineilta republikaaneilta. Eri asia on, haluavatko he tositilanteessa asettua oman puolueen presidenttiä vastaan.

Kuinka harvinaista tämä on?

Hätätilan julistaminen ei sinällään ole mitenkään epätavanomaista. Vuosina 1978–2018 on Brennan Center for Justicen mukaan julistettu 58 hätätilaa. Trumpin edeltäjä Barack Obama julisti hätätilan 13 kertaa.

Joitain hätätiloja on myös uusittu säännöllisesti ja presidentistä toiseen. Yhdysvalloissa on ollut jonkinlainen kansallinen hätätila 40 vuotta.

Uutiskanava CNN laski tammikuussa, että maassa on voimassa 31 kansallista hätätilaa, jotka koskevat muun muassa Kuubaa, Zimbabwea ja Jemeniä. Julistuksista vanhin liittyy Iranin pakotteisiin. Sen antoi Jimmy Carter vuonna 1979.

Kovin yllättävää ei ole, että hätätila julistettiin 14, syyskuuta 2001, heti 9/11-nimellä tunnettujen terrori-iskujen jälkeen. Sen hätätilan ovat uusineet vuosittain sekä presidentit Obama että Trump.

Lue myös:

Analyysi: Hätätilan julistus kiihdyttää kongressin ja presidentin valtataistelua

Mitä tapahtuu, jos Trump julistaa hätätilan? Asiantuntija: Tämä ei ole hyvä resepti vuoden 2020 vaaleja ajatellen

Iskelmä-radiokanavan vuotuinen Iskelmä-gaala kokosi perjantai-iltana Tampere-talon lavalle suuren joukon kotimaisia eturivin artisteja. Juhlassa myös kunnioitettiin Yö-yhtyeen Olli Lindholmin muistoa muun muassa hiljaisella hetkellä.

Vuoden naisartistiksi kuuntelijat äänestivät Jenni Vartiaisen ja miesartistiksi Lauri Tähkän.

Tähkän kappale Mä en pelkää äänestettiin myös vuoden iskelmäksi. Kappaleen tekijätiimiin kuuluvat Matti Mikkola, Ellinoora Leikas ja Timo Kiiskinen, jolle Musiikin tekijöiden ja kustantajien järjestö Teosto luovutti gaalassa Vuoden musiikintekijä -tunnustuspalkinnon.

Juha Tapion Kuka näkee sut äänestettiin vuoden albumiksi ja Kaija Koo vuoden viihdyttäjäksi.

Vuoden yhtyeen palkinnon pokkasi puolestaan Haloo Helsinki! Pro iskelmä -palkinnon sai ohjaaja Annika Grof neliosaisesta, dokumentaarisesta musiikkiohjelmasta Iskelmätarinoita.

Aino Nousiainen ja Kiia Huotari ovat valmistautuneet vanhojentanssipäivään useita viikkoja. Virallinen tanssipäivä alkaa jo aamuvarhaisella, kun meikkiä sekä kampausta viimeistellään ja päälle puetaan upea tanssiaismekko.

Ulkonäkökeskeiseksi ajoittain moitittu vanhojentanssipäivä merkitsee nuorille naisille muutakin kuin pelkkää prinsessahöttöä ja pynttäytymistä.

– Se meinaa, että olemme koulun vanhimpia ja kohta on kirjoitukset. Koen sen kasvuna, siirtymisenä vanhemmaksi, Huotari sanoo.

– Minulla on pienestä pitäen ollut unelma, että pääsen tanssimaan vanhat. Onhan siinä paljon yhdessä olemisen iloa, kun pidetään hauskaa, Nousiainen sanoo.

En halua, että jalat ovat esteenä sille, mitä minä teen Kiia Huotari

Aino Nousiainen kunnioittaa vanhoja perinteitä puvullaan, joka on isosiskon entinen tanssiaispuku 15 vuoden takaa. Tummansininen elegantti puku vannehameineen istuu sirolle nuorelle naiselle täydellisesti.

– Äidin kanssa olemme pienentäneet ja tuunanneet pukua, mutta se on silti ihan aito ja vanha vanhojentanssipuku. Tämä on juuri sellainen, kuin halusinkin, Nousiainen sanoo.

Kiia Huotari vihreässä prinsessamekossaan ei juuri erotu yli sadankuudenkymmenen tanssijan joukosta, ellei helman alta vilahda metallista ja muovista valmistetut jalkaproteesit.

– Vanhojen tansseissa on yleensä pitkät puvut, joiden alta jalat eivät näy. Ei minua olisi haitannut, vaikka ne näkyisivätkin, Huotari sanoo rennosti.

Korkokengät piti vaihtaa lenkkareihin

Kiia Huotarilla oli syntyessään jalkojen epämuodostumia, minkä takia hänen vanhempansa päättivät antaa lääkäreiden amputoida tytön jalat.

– Se oli mielestäni hieno päätös. Ei niillä jaloilla olisi voinut edes kunnolla kävellä, nyt harrastan muun muassa tennistä, Huotari sanoo.

17-vuotias Huotari on silmin nähden positiivinen, itsevarma ja ikäisekseen kypsä. Osa tästä saattaa johtua hieman erilaisesta lapsuudesta. Hän uskoo kasvaneensa jalkojensa ansiosta hyväksyväksi ja solidaariseksi ihmiseksi.

– Osaan asettua muiden asemaan ja lähden rohkeudella mukaan kaikkeen.

Tanssiin proteesit tuovat hieman lisähaastetta, kun tasapaino ei ole aivan samalla tasolla kuin muilla. Korkokenkien sijasta on jalkaan pitänyt valita säkenöivät hopeiset lenkkarit. Pitkä tanssijuhla väsyttää myös reisiä, mutta Huotarin mukaan treenaaminen kehittää lihaksia. Tanssi sujuu joka tapauksessa kuin tanssi.

– Asiat voivat olla hidaste, mutta en halua, että jalat ovat esteenä sille, mitä minä teen, Huotari kertoo.

Huotari kertoo myös välillä vilpittömästi unohtavansa jalkaproteesinsa.

– Kesällä olimme menossa kavereiden kanssa uimaan, kunnes muistin, että minun pitää hakea kotoa toiset jalat, Huotari nauraa.

Kadulla luullaan supersankariksi

Huotarin jalat kiinnittävät huomion, sillä muoviosat ovat rohkean värilliset. Toinen proteesi muistuttaa trendikkäiden kolmeraitaisten verkkareiden kuosia. Ja toinen on kuvioitu rokahtavan punaisesti. Nuorempana proteesit olivat huomaamattomat, mutta yläasteikäisenä Huotari sai innoitusta toiselta alaraaja-amputoidulta.

– Tapasin maastopyöräilijä Kaisa Lekan, jolta on myös amputoitu jalat. Hänellä oli mustat proteesit, joissa näkyi metallia. Minusta ne olivat niin hienot, että halusin itsekin samanlaiset. Ei minua haittaa vähän räväyttää.

Huotari on sinut jalkojensa kanssa, eikä koulussakaan kukaan kiinnitä niihin huomiota. Kesällä shortseissa kadulla kulkiessa proteesit saattavat sen sijaan kerätä katseita. Pieni lapsi on joskus kutsunut Huotaria Ironmaniksi.

– Kaikki eivät ole nähneet jalkaproteeseja, niin onhan se heille uutta ja ihmeellistä. Minusta on ihan fine, että katsoo ja saa tulla kysymäänkin, Huotari sanoo.

Vanhojen tansseja on treenattu nyt kuuden viikon ajan, kolmesti viikossa. Harjoittelujaksoon on mahtunut paljon naurua, mokia ja onnistumisia.

– Vakavia naamoja näkyy välillä, kun ihmiset miettivät, miten valssi menikään, ja mihin suuntaan pitää kääntyä. Kyllä se sitten naureskelun kautta on alkanut mennä nappiin, Huotari sanoo.

Mekkoja, koruja ja tietenkin tanssiaskelia on vertailtu kaveriporukoissa, mutta Nousiaisen mukaan kyräilylle tai kateudelle ei anneta valtaa.

– Ei ainakaan meidän kaveripiirissä ole ollut mitään ikäviä juttuja. Kaikki on innoissaan kehunut toistensa mekkoja ja asusteita, Aino Nousiainen sanoo.

Vanhojen tansseissa helmat heiluvat, hymyt loistavat ja tarkoitus on nauttia. Huotari ja Nousiainen lähtevät tanssin pyörteisiin luottavaisin mielin.

– Opettajat tsemppaavat, kaikki tekevät parhaansa ja pitävät hauskaa, Nousiainen sanoo.

– Ellei jalka lennä irti, minua ei erota porukasta, Huotari naurahtaa.