Matkapuhelinvalmistaja Samsung on julkistanut uuden Galaxy-mallin, jonka erikoisuutena on taitettava näyttö.
Galaxy Fold -puhelinta pidetään älypuhelinmarkkinoiden piristäjänä, sillä matkapuhelinjätit eivät ole hetkeen pystyneet tarjoamaan uusia ominaisuuksia innovaationnälkäisille kuluttajille.
Galaxy Fold -puhelimen uskotaan kuitenkin jäävän pienen porukan statussymboliksi, sillä sen hinta on korkea: lähes 1 800 euroa.
Galaxy Fold -puhelinta voi käyttää perinteiseen tapaan 4,6 tuuman näytöllä tai minitabletin tavoin taittamalla puhelin auki, jolloin näytöstä tulee 7,3 tuuman kokoinen.
Kun puhelin on avattu minitabletin kokoiseksi, voi näytöllä käyttää kolmea sovellusta samaan aikaan. Puhelimessa on kuusi kameraa: kolme takana, kaksi sivulla ja yksi edessä.
Älypuhelinten myynti laski 4 prosenttia maailmanlaajuisesti vuonna 2018, kertoo tutkimusyhtiö International Data Corp.
Samsung on älypuhelinmarkkinoiden suurin lähes viidenneksen osuudellaan. Se kilpailee puhelinten ostajista muun muassa amerikkalaisyhtiö Applen ja kiinalaisen Huawein kanssa.
Valtatie 6:lle Koskenkylän ja Kouvolan välille sekä nelostielle Heinolan Lusista Jyväskylän Vaajakoskelle asennetuissa hoikissa ruotsalaismallisissa kameratolpissa ei ole vielä kameroita.
Poliisihallitus lupaa tiedottaa kansalaisille myöhemmin päivämäärän, jolloin nopeusvalvonta uusilla kameratolpilla alkaa. Tarkka päivä ei ole vielä edes tiedossa.
Uusista kameratolpista puuttuu vielä osia ja myös tiedonsiirron osalta tekniikka on vielä kesken. Tolppiin asennettavat kamerat ovat kuitenkin jo poliisille saapuneet.
Sen verran kuitenkin tiedetään, että poliisilla on 8. huhtikuuta automaattivalvontaseminaari. Siinä yhteydessä poliisi saa kameroiden asennus- ja säätökoulutuksen. Ennen sitä toiminta ei käynnisty.
Tracking radar -tutkatekniikalla toimivat kameratolpat seuraavat ajoneuvon aikaa, nopeutta, etäisyyttä, suuntaa ja osaavat myös tunnistaa väärällä ajokaistalla ajavat. Uuden tekniikkansa vuoksi ne vaativat poliisilta enemmän opettelua kuin vanhat peltipoliisit.
Nelos- ja kutosteiden kaikki tolpat tullaan aluksi varustamaan kameroilla. Poliisilla on nyt 40 uusiin tolppiin käyvää kameraa ja uusia tolppia on huhtikuussa 39.
Myöhemmin kameroiden ja tolppien suhde on sellainen, että noin joka viidennessä uudessa tolpassa on kamera. Nyt hankitut 40 kameraa voidaan kierrättää ainakin 150 tolpan välillä.
Kameroiden määrä ei lopulta ole kovinkaan tärkeä, sillä poliisin mukaan peltipoliisien pelotevaikutus toimii, kunhan kamera on tolpassa paikoillaan edes 15 prosenttia ajasta.
Yhdysvaltain rannikkovartioston luutnantin epäillään havitelleen biologisia aseita ja suunnitelleen joukkomurhaa.
Luutnantti Christopher Paul Hasson on pidätetty epäiltynä ase- ja huumerikoksista, mutta syyttäjien mukaan ne ovat vain jäävuoren huippu. Oikeasti mies näyttää vähintään haaveilleen joukkomurhasta.
Syyttäjien mukaan hän luonnosteli kesäkuussa 2017 sähköpostin, jossa hän kertoi "haaveilevansa tavasta tappaa liki kaikki maailman ihmiset." Hasson ajatteli, että tehokkain keino olisi rutto ja pohti, mistä voisi saada pernaruttoa ja myrkkyä esimerkiksi tappavan influenssan luomiseen.
Hasson jatkoi kuvailemaan "kiinnostavaa ideaa", johon kuului biologisia iskuja, isku ruoan toimitusketjuihin sekä pommituksia ja tarkka-ampujien käyttöä.
Syyskuussa 2017 Hasson lähetti itsellensä luonnoksen kirjeestä, jonka hän oli kirjoittanut uusnatsijohtajalle. Luonnoksessa hän kertoi olleensa valkoinen nationalisti yli 30 vuoden ajan ja kannattavansa "kohdennettua väkivaltaa" valkoisen kotimaan luomiseksi.
Suunnitelmien tähtäin tarkentui myöhemmin johtaviin demokraattipuolueen jäseniin ja median edustajiin.
Syyttäjien mukaan Hasson etsi helmikuussa 2018 internetistä tietoja liberaaleista senaattoreista ja senaattoreista, joita salainen palvelu suojaa.
Hassonin excel-listalle päätyivät muun muassa edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi, senaatin demokraattien johtaja Chuck Schumer ja presidenttiehdokkuutta tavoittelevat Kirsten Gillibrand, Elizabeth Warren, Cory Booker ja Kamala Harris. Lisäksi mukana oli muita poliittisia vaikuttajia ja toimittajia.
Innoitusta Hasson haki norjalaiselta joukkomurhaajalta Anders Behring Breivikiltä. Venäjään hän suhtautui ihaillen.
Kotona kasvuhormoneja, virtsaa ja särkylääkkeitä
Hasson työskenteli Yhdysvaltain rannikkovartioston päämajassa Washingtonissa.
Miehen kotoa Marylandista on löydetty 15 asetta, joista useat kivääreitä. Hänellä oli myös useita purkkeja ainetta, jonka etiketissä luki kasvuhormoni. Lisäksi Hasson oli tilannut internetistä synteettiseksi kuvailtua virtsaa ilmeisesti siltä varalta, että hän joutuu työpaikallaan satunnaiseen huumetestiin.
Hasson vaikuttaa olleen opioidipohjaisen särkylääkkeen säännöllinen käyttäjä. Opioidit aiheuttavat riippuvuutta.
Hassonin on määrä esiintyä tänään torstaina vangitsemisoikeudenkäynnissä Marylandin osavaltiossa. Rannikkovartiosto on vahvistanut pidättäneensä hänet mutta ei ole toistaiseksi kommentoinut asiaa enempää.
Alkoholin kulutus kasvoi viime vuonna litroissa mitattuna prosentin ja absoluuttisena alkoholina mitattuna puoli prosenttia, ilmenee Taloustutkimuksen ennakkoselvityksestä. Lukuun sisältyvät Alkon ja päivittäistavarakaupan myynti sekä matkustajatuonti.
Selvitys tarkastelee alkoholin kulutusta koko vuoden ajalta sen jälkeen, kun uusi alkoholilaki toi enintään 5,5-prosenttiset alkoholijuomat kauppoihin viime vuoden alussa ja valmistustaparajoitteista luovuttiin.
Eniten uudistus vaikutti viinapohjaisten vahvojen lonkeroiden myyntiin. Niiden vähittäismyynti lähes viisinkertaistui yli 26 miljoonaan litraan viime vuonna. Myös nelosoluiden suhteellinen osuus olutmarkkinoilla kasvoi, niitä ostettiin yli 23 miljoonaa litraa enemmän kuin vuotta aiemmin.
Verotus suosi lonkeroa
Alkoholivero suosi lonkeroa viime vuonna. Sen vero nousi viisi prosenttia, kun oluiden alkoholivero nousi yli kymmenen prosenttia.
Keskiolut säilytti edelleen asemansa selvästi myydyimpänä mietona alkoholina. Sitä ostettiin yli 315 miljoonaa litraa viime vuonna. Huomattavaa on, että laskua edellisvuoteen kertyi suunnilleen saman verran kuin nelosoluissa oli kasvua. Myös siiderien myynti laski seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Valtionvarainministeriö arvioi, että alkoholiverotuotot kasvoivat viime vuodelta noin 150 miljoonaa euroa vuoteen 2017 verrattuna.
Helle kiritti myös limujen myyntiä
Taloustutkimuksen selvityksen mukaan alkoholijuomien myynti kasvoi poikkeuksellisen paljon eli 15 prosenttia touko-, heinä- ja elokuussa edellisvuoteen verrattuna. Helteet toivat myyntipiikin alkoholijuomien lisäksi myös veden ja virvoitusjuomien myyntiin. Viileämmän kesäkuun aikana alkoholimyynti laski neljä prosenttia vuotta aiemmasta.
Taloustutkimus teki selvityksen tammi–helmikuussa Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta.
Selvä enemmistö puolueista torppaa fossiilisen bensan ja dieselin tuntuvat veronkorotukset seuraavalla hallituskaudella.
Me autoilevat äänestäjät voimme murista tyytyväisinä tankilla. Mutta silti on perusteltua kysyä, antavatko puolueet äänestäjille realistisen kuvan lähivuosista ja autoilun veroista?
Suomi on sitoutunut muiden EU-maiden tavoin tiukkoihin päästövähennystavoitteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Lisäksi Suomi on päättänyt ajaa puheenjohtajakaudellaan EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämistä 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin.
Tämä tarkoittaa sitä, että myös kotimaassa on pantava uusi vaihde silmään.
Liikenne aiheuttaa kokonaisuutena Suomen kasvihuonekaasupäästöistä noin viidesosan. Tieliikenne tuottaa tästä leijonanosan.
Liikenteen kokonaispäästöt eivät ole laskeneet juuri lainkaan 30 vuodessa. Nyt ne pitäisi puolittaa reilussa vuosikymmenessä.
Polttoainevero on urakassa yksi tärkeimmistä työkaluista.
Bensan ja dieselin verojen selvää nostoa ovat esittäneet esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön johtama asiantuntijatyöryhmä, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra sekä johtavista ilmastotutkijoista koostuva Suomen ilmastopaneeli.
Silti kuusi puoluetta yhdeksästä sanoo Ylen kyselyssä, että polttoaineveroja ei nosteta.
Kokoomus ja RKP puolustavat kalliilla autolla ajavaa. Siniset ja Perussuomalaiset puolustavat halvalla autolla ajavaa.
Keskusta ja Kristillisdemokraatit puolustavat maaseudulla autolla ajavaa. Gallup-johdon menetystä pelkäävä SDP ei osaa päättää, ketä se puolustaa.
Vain Vasemmistoliitto ja Vihreät ilmoittavat kyselyssä kannattavansa fossiilisen bensan ja dieselin verojen korotusta.
Tosin puheenjohtajat Li Andersson ja Pekka Haavisto voivat huoletta vaatia verojen nostoa, sillä molempien mahdollisuudet päätyä valtiovarainministeriksi – ja vastuuseen sanoistaan – ovat tuoreimpien kannatusmittausten valossa pienet.
Sekin auttaa, että puolueiden ympäristötietoiset kannattajat asuvat isojen kaupunkien keskustoissa, joukkoliikenneyhteyksien varrella.
Suurten puolueiden venkoilu viittaa siihen, että autoilusta on tulossa kovaa kyytiä suomalaisen ilmastopolitiikan kipein kysymys.
Auto- ja ajoneuvoveron muuttaminen pienipäästöisiä autoja suosivaan suuntaan sai kyselyssä kannatusta. Polttoainevero on selvästi vaikeampi rasti. Suomi verottaa jo tätä nykyä bensaa ja dieseliä kansainvälisesti katsottuna suht ankarasti. Lisäksi polttoainevero on tasavero, joka kirpaisee koviten pienituloista.
Sitra ja LVM ovatkin ehdottaneet, että kulujen nousu voitaisiin hyvittää pienituloisille könttäsummakorvauksina tai veronkevennyksinä.
Yritysten kuljetuskustannusten nousua pitkien välimatkojen maassa voitaisiin kompensoida esimerkiksi laskemalla yhteisöveroa.
Polttoaineveron korotukset ovat osa liikenteen verojen mylläystä, jolla tuupataan suomalaisia vaihtamaan bensa- ja dieselautot vähäpäästöisempiin.
Vuoden 2025 tienoilla tilanteen pitäisi helpottaa selvästi.
Tuohon mennessä autotehtaat kykenevät suoltamaan tuotantolinjoiltaan laajan malliston sähköautoja. Noihin aikoihin sähköauton arvioidaan halpenevan polttomoottoriauton tasolle.
Vety- ja kaasuautojakin lienee saatavilla rutkasti nykyistä enemmän.
EU:n autovalmistajille asettamat päästömääräykset ovat kiristyneet entisestään, joten polttomoottoriautojen ominaispäästöt ovat pienentyneet.
Uusiutuvia biopolttoaineita on saatu markkinoille selvästi nykyistä enemmän.
Joukkoliikenneyhteyksiä on toivottavasti parannettu nykyisestä ja erilaiset kyytien jakamispalvelut ovat kenties arkipäivää.
Piinaavimmat vuodet liikenteen päästövähennyksissä osuvat seuraavaan kahteen vaalikauteen.
Lähihoitajiksi pyrkivät joutuvat tämän kevään yhteishaussa aiempaa tarkemmin perustelemaan, miksi he alalle haluavat.
Ammattiopistoissa otetaan käyttöön soveltuvuuskokeet, joilla mitataan muun muassa hakijan halua ja kykyä toimia hoitoalalla.
Kokeet otetaan käyttöön esimerkiksi kaikissa Kaakkois-Suomen ammattiopistoissa, joissa ollaan tyytyväisiä mahdollisuuteen karsia opiskelijoita jo ennen opiskelujen alkamista.
– On ilman muuta parempi, että saamme jo alkuvaiheessa selville ne opiskelijat jotka eivät todellakaan sovellu alalle, tiivistää soveltuvuuskokeiden merkityksen Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Ekamin hyvinvointi- ja palvelualojen tiimipäällikkö Armi Raanti.
– Meidän pitää pystyä kaikissa tilanteissa varmistamaan potilas- ja asiakasturvallisuus. Silloin kun saadaan alalle soveltuvia ja motivoituneita hakijoita sekin asia on kunnossa, sanoo puolestaan koulutuspäällikkö Helena Kiuru Saimaan ammattiopistosta Lappeenrannasta.
Opiskelijat: "Kyllä!"
Myös opiskelijoiden keskuudessa soveltuuskokeet saavat kannatusta. Eikä vähiten viime aikojen suuren puheenaiheen eli vanhustenhoidon takia.
– Tilanteeseen on varmaan ollut omiaan vaikuttamaan sekin, että alalla on ollut epäpätevää jengiä töissä, arvelee lähihoitajaopintojensa loppuvaiheessa oleva Pertti Nieminen Kouvolan seudun ammattiopistosta.
– Jos tämä duuni ei kiinnosta, niin ei tänne kannata tulla, lisää aikuisopiskelijana kouluaan käyvä Nieminen painokkaasti.
Saman asian allekirjoittaa niin ikään opinnoissaan jo lähelle valmistumista edennyt Suvi Laajarinne.
– Me lähihoitajat saatamme olla monille iäkkäille ihmisille ainoa kontakti mitä heillä on. Soveltuvuuskokeet varmasti karsivat sellaisia, jotka eivät tälle alalle sovi.
Lastenohjaajaksi opiskelevan Neea Aapron mielestä myös peruskoulun päättötotodistuksella pitäisi olla merkityksensä hoitoalan opiskelijavalinnassa soveltuvuuskokeen lisäksi.Yle / Kari Saastamoinen
Soveltuuskokeet ovat tulossa monelle muullekin alalle. Esimerkiksi Kouvolan seudun ammattiopistossa myös kasvatus- ja ohjausalalle, jossa perustutkinnon suorittamalla valmistutaan lastenohjaajaksi.
– Soveltuvuuskoe on hyvä juttu esimerkiksi siksi, että se voi antaa lisätietoa hakijalle alan vaatimuksista. Itse toivoisin kuitenkin, että myös peruskoulun päättötodistuksellakin olisi merkitystä, pohdiskelee ensimmäistä vuottaan lastenohjaajaksi opiskeleva luumäkeläinen Neea Aapro Kouvolan seudun ammattiopistosta.
Soveltuvuuskokeissa eroja
Opetusneuvos Anne Mårtensson opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen osastolta arvelee, etteivät kaikki koulutuksen järjestäjät vielä tämän kevään yhteishaussa ehdi ottaa soveltuustestejä käyttöön. Soveltuvuustestitkään eivät tule olemaan samanlaisia jokaisessa oppilaitoksessa.
Esimerkiksi Kouvolan seudun ammattiopistossa soveltuvuutta mitataan haastattelemalla hakijat. Saimaan ammattiopistossa Sampossa Lappeenrannassa testeihin kuuluu lisäksi kirjallisia tehtäviä.
Myös työelämästä on tullut viestiä, että meille on tullut opiskelijoita, jotka eivät sovellu alalle. Taija Pakarinen
Myös Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekamissa lähihoitajiksi pyrkivät joutuvat kirjallisiin töihin. Niissä on omin sanoin osoitettava, että ymmärtää, mitä lähihoitajan työssä vaaditaan.
Myös matemaattisia taitoja pitää pystyä osoittamaan.
– Opiskelijat eivät selviydy lääkeannosteluun liittyvistä laskuista, elleivät he osaa peruslaskutoimituksia, sanoo Armi Raanti.
Kaakkois-Suomen ammattiopistoissa soveltuvuuskokeet järjestetään toukokuussa. Hakijalle koe on pisimmillään yhden päivän mittainen.
Seija Laajarinteen ja Pertti Niemisen mielestä lähihoitajan työ on jo opiskelujen perusteella rankkaa ja vaativaa.Yle / Vesa Grekula
Keskeytyksiä ja siirtoja toisille aloille
Koulutuksen järjestäjien mukaan muutamana viime vuonna oppilaitoksissa on törmätty vaikeuksiin jo opintojen alkuvaiheessa.
– Soveltumattomuus alalle näkyy jo ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana, sanoo Helena Kiuru.
Samanlaisia kokemuksia on myös Armi Raannilla ja Taija Pakarisella.
– Olemme joutuneet ohjaamaan opiskelijoita toiselle alalle tai siirtämään opiskeluvalmennukseen ikään kuin miettimään oikeaa alaa. Tällaisia opiskelijoita on ollut noin kymmenen siitä joukosta, joka on otettu sisään eli noin joka viides tai kuudes, kertoo Raanti.
– Myös työelämästä on saatu viestiä, että meille on tullut opiskelijoita, jotka eivät sovellu alalle. Työelämä on tärkeä yhteistyökumppani meille, sanoo Pakarinen.
Tiimiesimies Taija Pakarinen Kouvolan seudun ammattiopistosta sanoo, että soveltuvuustestit lähihoitajien valintaan ovat tervetulleita.Yle / Kari Saastamoinen
Valtakunnallinen koe tulossa
Jatkossa ammattiopistojen lähihoitajaopiskelijoiden valinnassa käytettäneen yhtenäistä valtakunnallista soveltuvuuskoetta. Sen valmistelu on jo aloitettu opetus– ja kulttuuriministeriössä.
– Tämä vaatii vielä tuekseen tutkimustietoa, jotta saamme selville millainen koe mittaisi parhaiten sosiaali–ja terveysalalle soveltuvuutta. On mahdollista, että vuoden kuluttua keväällä uusi soveltuvuuskoe on yhteishaussa jo käytössä, arvioi opetusneuvos Anne Mårtensson.
Oppilaitokset voisivat lähihoitajien koulutuksessa painottaa eettisyyttä ja hoidon laatua. Armi Raanti
Suunnitelma sopii myös koulutuksen järjestäjälle.
– Erittäin lämpöisesti otetaan valtakunnallinen testaus vastaan. Nythän Suomessa on aika villi maailma, kun kukin oppilaitos päättää itse minkälaisen soveltuuskokeen hakijoille tekee. Yhtenäinen malli olisi myös opiskelijan etu, kun hän tietäisi etukäteen mitä alalla ja opiskelulta vaaditaan riippumatta siitä missä opiskelee, kuvailee Taija Pakarinen.
Alan koulutuksella ja alalle sopivien opiskelijoiden valinnalla on merkitystä myös sille miten esimerkiksi vanhuksia hoidetaan.
– Oppilaitokset voisivat koulutuksessa painottaa eettisyyttä ja sitä mitä tarkoittaa hoidon laatu. Ehkä kentälle lisäkäsiäkin tarvitaan, mutta se ja raha eivät välttämättä ole ratkaisu, vaan se mitä kentällä hoitotyössä tehdään ja miten, miettii Armi Raanti.
Liian moni askeltaa työpaikalleen allapäin: edessä kiusaamista, vähättelyä, maineen kyseenalaistamista, epäasiallisia työtehtäviä, perusteettomia varoituksia, alistamista.
Eniten kiusaamista ja häirintää esiintyy julkisella sektorilla: erityisesti terveydenhoito- ja opetusalalla ja valtionhallinnossa. Siis työpaikoilla, jotka usein ovat rakenteiltaan hierarkisia ja joita johdetaan autoritäärisesti.
Jos epäasialliselta kohtelulta ja häirinnältä ummistetaan silmät, voi piittamattomuus koitua kohtalokkaaksi. Työntekijä menettää terveytensä ja masentuu.
Mitä kauemmin epäasiallinen kohtelu jatkuu, sitä tuhoisammat ovat seuraukset, kuvaa asian vakavuutta väitöskirjatutkija Susanna Lundell Turun yliopistosta.
– Epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen altistavat itsetuhoisuudelle. Tiedetään, että jotkut kiusatut ja huonosti kohdellut ovat päätyneet itsemurhaan.
Toiset pakenevat ongelmatyöpaikoilta irtisanoutumalla. Osa uhreista saa kiusaamisen ja häirinnän päätteeksi potkut.
Moni ei tiedä, että työpaikan koko johdolla on korostettu vastuu työsuojelusta ja ongelmien ratkaisusta.
Toimittava heti eikä viidestoista päivä
Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen päällikkö, lakimies Anna Pärtty sanoo, että työntajan on oltava valppaana työntekijän terveyttä uhkaavien vaarojen varalta. On tartuttava härkää sarvista jo ennen kuin edes rikosta epäillään.
– Työnantajalla on aktiivinen velvollisuus tarkkailla työyhteisön tilaa. Heti kun havaitaan merkkejä epäasiallisesta kohtelusta tai työtekijä ottaa esille työsuojeluongelman, työnantajalle syntyy velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin.
Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen päällikkö, lakimies Anna Pärtty Merja Niilola / Yle
Häirintää ja epäasiallista kohtelua ei ole laissa määritelty tarkasti.
– Työpäivän aikana voi joutua kestämään huutamista, työyhteisöstä pois sulkemista, maineen kyseenalaistamista tai työtehtävien aliarvioimista perusteettomasti. Kun kyse on työsuojelurikoksesta, se on yleensä järjestelmällistä, pitkää ja toistuvaa.
Kehnoon johtamiseen voi liittyä myös vaikkapa työnjohto-oikeuden väärinkäyttö. Tuskaa voi aiheuttaa työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen tai nöyryyttävä käskyjen antaminen. Monasti uhrista jopa koetetaan leipoa syyllistä.
Työpaikan lähi- ja keskijohto sekä ylin porras voivat kaikki olla vastuussa samasta teosta. Silmien sulkeminen tekee teosta tahallisen.
Työnantaja ei voi kuitata epäiltyä työsuojelurikosta "tunnepuheella". Jos pomo vain kysyy: “*taako sua?” ja jättää ongelmien korjaamisen sillensä, voi se tehdä teosta oikeudessa tahallisen.
Kun työnantaja havaitsee, että häirintää tai epäasiallista kohtelua on ollut, pitää ryhtyä toimiin, jolla häirintä loppuu.
Silmien ummistaminen voi olla väkivaltaa ja kallis pieti
Työsuojelurikos tulee aina kalliiksi: työntekijä menettää terveytensä. Yhteiskunnan kannalta taas on kallista, jos ja kun menetetään ihmisen työpanos esimerkiksi sairauslomina ja eläkkeinä.
Työnantajan edustajille itselleenkin – eli koko esimiesketjulle – piittaamattomuus saattaa käydä tyyriiksi. Maksettavat korvaukset työkyvyn mentyksestä voivat olla huomattavia.
Jos kyse on esimerkiksi työntekijän useamman vuoden ansionmenetyksistä, pomolta voi mennä korvauksiin talot ja tavarat, laskeskelee väitöskirjatutkija Susanna Lundell.
– Kustannukset vaihtelevat kymmenistätuhansista jopa satoihintuhansiin euroihin.
Voidaan katsoa pahoinpitelyksi
Työntekijän epäasiallisessa kohtelussa voi olla kyse myös työturvallisuusrikoksesta, jopa pahoinpitelystä, vammantuottamuksesta ja virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Ehkä tunnetuin esimerkki työturvallisuusrikoksista ja pahoinpitelytuomiosta on Hilkka Ahteen, Timo Rädyn ja AKT:n oikeustapaus. Oikeus katsoi, että kyse oli henkisestä väkivallasta: nöyryyttämisestä, jossa karjuttiin ja lopulta kieltäydyttiin kokonaan puhumasta uhrille.
AKT:n entinen puheenjohtaja Timo Räty tuomittiin Hilkka Ahteen henkisestä pahoinpitelystä sekä kahdesta työturvallisuusrikoksesta. Yle
Miten sitten menetellä, kun ihminen kokee, että häntä kohdellaan työpaikalla epäasiallisesti?
Toteennäyttäminen on usein hankalaa, jos kyseessä ovat vaikkapa vain kahden ihmisen keskustelut, sanoo Lounais-Suomen AVIn lakimies Anna Pärtty. Tutkinta helpottuu, jos kirjallisista näyttöä löytyy.
– Kannattaa aina myös muistaa, että epäasiallista kohtelua kokeneen on syytä mahdollisimman varhain ilmoittaa kirjallisesti tukalasta tilanteestaan työnantajalle.
Näyttöä kertyy myös työntekijän yhteydenotoista työsuojeluun ja työterveyshuoltoon.
– Jos epäilemme, että työnantaja on mahdollisesti syyllistynyt työturvallisuusrikokseen, meillä on velvollisuus tehdä siitä esitutkintapyyntö poliisille.
Syyttäjä vaatii kahdelle miehelle ehdotonta vankeutta Vantaan kauppakeskus Jumbossa lokakuun lopussa tehdystä koruliikemurrosta, selviää haastehakemuksesta. Koruliikemurtoa alettiin torstaina käsitellä Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Suomeen lokakuussa tulleet syytetyt kiistävät edes olleensa paikalla kauppakeskus Jumbossa.
Syyttäjän mukaan miehet veivät Laatukorun liikkeestä lähes 800 000 euron arvosta omaisuutta. He kiipesivät syytteen mukaan katolle ja rikkoivat kauppakeskuksen katolla olevan ikkunan. Miehillä oli syyttäjän mukaan köysi, jonka he kiinnittivät kauppakeskuksen sisäpuolen kattopalkkiin. He laskeutuivat köyden avulla kauppakeskuksen tiloihin Laatukorun myymälän viereen.
– Tekijät ovat rikkoneet mukanaan olleella lekalla Laatukorun myymälän lasi-ikkunan ja menneet rikotun ikkunan kautta myymälään kaataen samalla myyntihyllyjä. Myymälässä tekijät ovat rikkoneet vitriinejä ja anastaneet 792 916 euron arvosta koruja ja kelloja.
Tämän jälkeen miehet pakkasivat syyttäjän mukaan omaisuuden kasseihinsa ja poistuivat myymälästä kauppakeskukseen. Matka jatkui vaateliikkeen ikkunan läpi hätäuloskäynnille ja ulos kauppakeskuksesta.
Suurin osa omaisuudesta saatiin myöhemmin takaisin, mutta osa siitä oli myyntikelvotonta.
Todisteena DNA-tunnisteet ja matkavaraukset
Haastehakemuksesta selviää, että lokakuussa maahan tulleet miehet olivat oleskelleet Vantaalla soluasunnossa. Poliisi takavarikoi asunnosta koruliikkeestä vietyä omaisuutta ja epäillyssä teossa käytettyjä vaatteita, joista otetuilla DNA-näytteillä syyttäjä muun muassa pyrkii näyttämään miesten syyllisyyden.
Haastehakemuksessa myös viitataan poliisin esitutkintamateriaaliin, johon on liitetty miesten matkustusvaraukset. Syyttäjän mukaan kumpikin oli varausten perusteella poistumassa maasta murtoa seuraavana päivänä. Miehet kuitenkin jäivät kiinni jo murtopäivänä puolenpäivän aikaan.
Suomussalmella puhelimeen vastaa hämmästynyt mies. Juha Härkönen ei meinaa uskoa, että hänen ottamastaan valokuvasta tehty postimerkki on valittu Suomen kauneimmaksi.
– Minä en oikein nyt tiedä, mitä olen voittanut. En ole kuullut koko asiasta, mutta tuntuuhan tuo hyvältä. En minä tiennyt, että tällainen äänestys on olemassa, Härkönen sanoo.
Suomalaiset äänestivät vuoden 2018 kauneimmaksi postimerkiksi toukokuisessa ilta-auringossa Suomussalmella kuvatun erämaasillan. Kyseessä on Klaus Welpin suunnittelema merkki, jonka valokuvasi suomussalmelainen Juha Härkönen. Voittajapostimerkki sai yli 13 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Ääniä kertyi yhteensä yli 30 000 kappaletta.
Erämaasilta voitti aiemmin myös toisen palkinnon silta-aiheisten EUROPA-postimerkkien kilpailussa, jonka tuomaristo vertasi merkkiä hehkuvine väreineen impressionistiseen maalaukseen.
– Kiertelin kuvaa ottaessa sellaista pientä metsälampea. Mielestäni siinä oli komea auringonlasku, lammen pinta oli tyyni ja sen heijastukset olivat mukavan näköiset, Härkönen kertoo.
Kuvan pitkospuut ja sillat kiinnittävät suunnittelija Klaus Welpin huomion Vastavalo.net kuvapankissa, josta mies nappasi kuvan jatkokäsittelyyn.
– Tällaisen postimerkin suunnitteluprosessissa etsitään sopivaa valokuvaa ideaan soveltuvaksi. Etsin niitä kuvapankeista ja pohdin menenkö itse kuvaamaan, mutta aikataulu ei sitä sallinut. Kuvapankista löytyi upea kuva, jota pystyin käyttämään.
Vuoden 2018 postimerkkikilpailussa ei jaettu palkintoja, mutta Welp aikoo silti juhlia tunnustusta.
Periaatteessa kuka tahansa voi voittaa vaikka postimerkkikilpailun. Mikko Paartola
Kuvapankkien kuvat on kaikkien käytettävissä. Vastavalo.net on Suomen suurin kuvatoimisto, joka välittää kuvia mainontaan ja erilaisiin julkaisuihin.
Vastavalo.netin vastaava tuottaja Mikko Paartolan mukaan ihmiset eivät aina tajua, mistä erilaisten kilpailuiden kuvat tulevat. Kuvan suunnittelija ei ole aina itse ottanut kuvaa.
– Kaikki kuusi postimerkkikilpailussa palkittua kuvaa ovat meiltä ja myös Maailman kaunein postimerkki -kilpailun voittaja on meidän kuvapankista. Periaatteessa kuka tahansa voi ostaa kuvia ja osallistua kilpailuihin. Valokuvakisaan ei voi osallistua, mutta tällaiseen tuotekisaan voi, kertoo Paartola.
Kuvapankista ostettu kuva maksaa noin 50–100 euroa, ja sen jälkeen kuvaa voi käyttää haluamallaan tavalla.
Suomussalmelaisen Juha Härkösen kuvapankkiin lataama kuva on siis kaikkien käytössä, kun siitä maksaa korvauksen. Ei siis ole ihme, että kuvan ottaja koki hämmennyksen kuullessaan postimerkkikilpailun voitosta. Hänellä oli kuitenkin tieto, että kuvaa käytetään postimerkkinä.
– Jos kuvatoimisto myy kuvan, kuvaajat saavat osuuden myynnistä. Kun kuvaaja lataa otoksen kuvapankkiin, hän antaa oikeuden myydä kuvaa vapaasti eteenpäin. Tekijänoikeudet säilyvät kuvaajalla, sanoo Mikko Paartola.
Millainen postimerkki säväyttää sinua? Voit keskustella aiheesta kommenttiosiossa kello 22.00 saakka.
Korjattu: 21.2 kello 11:07: Kun kuvaaja lataa kuvan kuvapankkiin, hän ei menetä oikeuksia kuvaan kuten aiemmin Mikko Paartolan sitaatissa kerrottiin.
Tampere on karsinut ratikan liikennöinnistä kilpailevien yritysten joukon kolmeen. Keskiviikkona tehdyllä päätöksellä kisasta putosivat ruotsalainen AB Stockholms Spårvägar ja tamperelainen bussiyhtiö Väinö Paunu Oy.
Alustavien tarjousten perusteella kilpailussa jatkavat tamperelainen Länsilinjat Oy, kajaanilaisen Transtech Oy:n ja ranskalaisen Keolis Conseil et Projets SARL:n yhteinen ryhmittymä sekä VR-Yhtymä Oy.
Liikennöitsijä on tarkoitus valita huhtikuussa 2019. Ratikan koeajot alkavat vuonna 2020. Matkustajat pääsevät kyytiin vuonna 2021.
Tampereen raitiotien liikennöitsijän tehtävät toteutetaan palveluallianssina. Palvelun tilaajana on Tampereen kaupunki, ja tilaajan edustajana palveluntuottajan suuntaan toimii Tampereen Raitiotie Oy.
Allianssissa sopimusosapuolet suunnittelevat ja toteuttavat palvelun yhdessä sekä jakavat palvelun hyödyt ja riskit.
VR sai eniten pisteitä
Alustavien tarjousten vertailussa parhaiten pärjäsi VR-Yhtymä Oy. Sen vertailupisteet olivat 97,16.
Muiden pisteet jakautuivat seuraavasti: Länsilinjat Oy 85,87, ryhmittymä Transtech Oy ja Keolis Conseil et Projets SARL 59,62, AB Stockholms Spårvägar 44,13 ja Väinö Paunu Oy 39,50 vertailupistettä.
Tässä vaiheessa pisteytys perustui sellaisiin tarjouspyynnöissä esitettyin asioihin kuin projektitiimin kuvaus, avainhenkilöiden kokemus ja kehitysvaiheen projektisuunnitelma.
Myöhemmin jäljellä olevalta kolmelta ehdokkaalta pyydetään lopulliset tarjoukset, joiden perusteella liikennöitsijä valitaan.
Sopimus jatkuu 2030-luvulle
Raitiotien liikennöintiä koskevan sopimuksen voimassaolo päättyy vuonna 2031. Lisäksi hankinta sisältää oikeuden jatkaa sopimusta varsinaisen sopimuskauden jälkeen kolmen vuoden optiokaudella.
Hankinnan vuotuinen arvo raitiotien ensimmäiselle osalle on enintään kuusi miljoonaa euroa. Kun raitiotien toinen osa valmistuu, hankinnan arvo kasvaa enintään neljällä miljoonalla eurolla vuodessa.
Hankintaan sisältyvät optiot muun muassa raitioliikennettä korvaavasta liikenteestä ja liityntäliikenteestä. Optioiden enimmäisarvo on kaksi miljoonaa euroa vuodessa.
Tampereen tuleva ratikka on väriltään tiilenpunainen.Yle / Marko Melto
Ratikan täysikokoinen malli Tampere-talossa
Tampere rakentaa parhaillaan ratikalle kiskoja Hervannasta keskustan kautta Pyynikintorille ja keskustasta Tampereen yliopistolliselle sairaalalle.
Lisäksi on käynnissä ratikan toisen vaiheen suunnittelu Pyynikintorilta tulevan Hiedanrannan asuinalueen kautta Lentävänniemeen.
Ratikan vaunun täysikokoinen malli eli maketti saapui Tampereella keskiviikkona. Yleisö pääsee tutustumaan siihen torstaista klo 14 alkaen Tampere-talon Sorsapuistosalissa.
Thaimaassa viisivuotias suomalaispoika on saanut vammoja kulkukoirien hyökättyä hänen kimppuunsa. Lapsi joutui koirien uhriksi turistien suosimalla Ao Nangin rannalla Krabissa keskiviikkona.
Konsuli Raimo Pahkasalo kertoo Ylelle, että poliisi tiedotti tapauksesta myös Suomen suurlähetystöä Bangkokissa.
– Kulkukoiralauma oli ensin tapellut keskenään, ja siitä oli sitten käyty lapsen kimppuun, Pahkasalo kuvailee onnettomuutta.
Poika toimitettiin rannalta Krabin sairaalaan. Thaimaalaismedian mukaan poika sai yli kymmenen puremavammaa, muun muassa kaulaan. Uutistoimisto TNA:n mukaan pojan tila oli torstaina kohentunut, mutta lääkärit odottavat hänen toipumisensa kestävän 3–5 päivää.
– Muutama päivä sairaalassa joudutaan ilmeisesti olemaan, Pahkasalo vahvistaa.
Konsulin mukaan kulkukoirien hyökkäykset ovat turistialueilla hyvin harvinaisia. Hänen tietoonsa ei ole tullut viimeisen viiden vuoden aikana yhtäkään tapausta, jossa kulkukoira olisi käynyt suomalaisen turistin kimppuun Thaimaassa.
– Nyt oli kyllä pojalla huonoa tuuria matkassa. Thaimaassa on toki kulkukoiraongelma, mutta se ei yleensä koske turistialueita. Voi olla, että matkustustiedotteeseen laitetaan nyt maininta tästä, Pahkasalo sanoo.
Paikallishallinnon edustajan mukaan Ao Nangin kulkukoirat ovat tehneet jo tätä ennen useita hyökkäyksiä. Tämän vuoksi ne siirretään pois ranta-alueelta.
Kulkukoirien hyökkäyksestä kertoi Suomessa ensimmäisenä Ilta-Sanomat.
Oletko joutunut pelkäämään kulkukoiria ulkomailla? Millaisia kokemuksia sinulla on? Osallistu keskusteluun kello 16:00 saakka.
Australian hallitus on vahvistanut ilmastonmuutoksen vaikutusten kannalta merkittävän sukupuuton.
Australialaistutkijoiden mukaan maan edustalla sijaitsevalla korallisaarella elänyt jyrsijä on tiettävästi maailman ensimmäinen nisäkäslaji, joka on kuollut sukupuuttoon ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia.
Queenslandin yliopiston raportti kertoi Melomys rubicolan eli riuttamosaiikkirotan sukupuutosta jo vuonna 2016.
Raportin mukaan sukupuuton syynä oli miltei varmasti viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut merenpinnan nousu, joka johti lajin elintilan dramaattiseen vähenemiseen. Lajia ei ole tavattu vuoden 2009 jälkeen. Sen ainoa asuinalue oli pieni hiekkainen saari pohjoisessa Australiassa.
Lajin löysivät eurooppalaiset vuonna 1845. Heillä oli tapana ammuskella rottia urheilumielessä.
Australian hallitus vahvisti sukupuuton tällä viikolla. Australiaa, Uutta-Seelantia ja Etelä-Amerikkaa on pidetty alueina, joissa on korkein riski ilmaston lämpenemisestä johtuvaan lajien sukupuuttoon.
Poliisi on paljastanut satojen lasten suosiman, avoimen Whatsapp-ryhmän, jossa on jaettu rikollista ja raakaa kuvamateriaalia.
Ryhmässä on jaettu muun muassa äärimmäisen väkivaltaista sekä pornografista aineistoa, jonka lisäksi usea henkilö on jakanut kuvatallenteita, joissa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti esitetään lasta.
Rikoskomisario Sakari Tuominen Sisä-Suomen poliisista kertoo, että vihje ryhmästä tuli Tampereen poliisille. Ryhmässä on ollut pääosin 9–13-vuotiaita lapsia.
– Poliisi on yleisvalvonnan kautta saanut tiedon ryhmästä, jossa on kuvia ja videoita, jotka ovat äärimmäisen väkivaltaisia ja pornografisia. Ryhmässä oli paljon alaikäisiä lapsia.
Kerrallaan ryhmässä 250 lasta
Whatsapp-ryhmään on ollut mahdollista liittyä Instagram-profiilissa mainostetun linkin kautta. Jäseniä ryhmässä on ollut kerrallaan noin 250 eri puolilta Suomea. Osa on poistunut ja osa tullut uusina ryhmään.
Avoimen Whatsapp-ryhmän nimi on Tuomisen mukaan ollut 3tuntimerkinnät. Linkkiä tähän ryhmään on jaettu suositulla Tuntimerkinnät-Instagram-tilillä.
Tällä tilillä on lähes 32 000 seuraajaa. Linkki on Tuomisen mukaan nyt poistettu.
– Meidän tietojamme mukaan tämä on ollut lasten keskinäistä viestintää. Ryhmän ylläpitäjä on meillä tiedossa.
Ryhmän ylläpitäjä on Tuomisen mukaan alaikäinen.
Rikosseuraamukset voivat olla vakavat
Asiasta on kirjattu useita rikosilmoituksia rikosnimikkeellä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen. Poliisin käsityksen mukaan kaikki rikollisista teoista epäillyt ovat alle viisitoistavuotiaita.
Poliisi kehottaa huoltajia keskustelemaan vakavasti lasten ja nuorten kanssa toiminnasta sosiaalisessa mediassa, pikaviestipalveluissa sekä internetissä.
Huoltajien toivotaan erityisesti kiinnittävän lasten ja nuorten huomion myös aineiston jakamisen mahdollisiin rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
– Vanhempien on syytä valvoa, mitä lapset tekevät sosiaalisessa mediassa. Tämä ei ole ainoa tällainen ryhmä. Kannustan vanhempia olemaan perillä, mitä jälkikasvu puuhaa.
Ryhmiä on mahdollisesti myös lisää.
– Toistaiseksi on tämä ryhmä tarkastettu ja tiedetään, että ryhmiä on maailmassa kuinka paljon tahansa, Tuominen kertoo.
Rikoslain mukaan sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä säädetty rangaistus on enintään kaksi vuotta vankeutta.
Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta säädetty rangaistus on enintään vuosi vankeutta. Rangaistusvastuun edellytyksenä on, että tekijä on teon hetkellä täyttänyt viisitoista vuotta ja on syyntakeinen.
Neljä oppositiopuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa moittii ankarasti puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) kannanottoja.
Pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) lähetetyssä avoimessa kirjeessä puheenjohtajat vaativat Sipilältä selkeää kantaa siihen "onko puolustusministeri Niinistön toiminnalla ja kannanotoilla pääministerin ja hallituksen hyväksyntä".
Oppostion kirjeen mukaan Niinistö kyseenalaistaa eduskunnan toimintaa perustuslain valvonnassa ja hyökkää historian tutkimusta vastaan.
– Puolustusministeri Niinistö astuu vakavasti ministerinasemansa ulkopuolelle ja asiattomalla käytöksellään myös halventaa arvokasta ministeri-instituutiota, kirjeessä moititaan.
Kirjeessä muistutetaan, että puolustusministerin ja hallituksen kuuluu hyväksyä se, että ministeriöissä valmistellun lainsäädännön perustuslainmukaisuus arvioidaan eduskunnassa.
Avoimen kirjeen ensimmäinen allekirjoittaja on SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman. Hänen lisäkseen kirjeen ovat allekirjoittaneet vihreiden Krista Mikkonen, vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen ja RKP:n Thomas Blomqvist.
Sipilä on jo aikaisemmin moittinut Jussi Niinistön kommentteja. Hän sanoi eilen, että keskustelun sävyssä "aletaan olla rajoilla".
Työskenteleminen vaihtuville, ennakkoon anonyymeille toimeksiantajille on arkipäivää esimerkiksi siivous- ja rakennusalalla. Henkilöstöpalvelufirmat ovat aikanaan tuoneet työmarkkinoille käytännön, jossa työntekijä ei tiedä, kuka työpanoksen lopullisesti saa.
Näin sanoo Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston vs. palvelujohtaja Perttu Kellomäki. Hän pitää työmarkkinoiden toimivuuden kannalta välttämättömänä sitä, että ottaa vastaan oman osaamisensa mukaista työtä sovitulta maantieteelliseltä alueelta.
– Yhteiskunta lähtee siitä, että ihminen hakee työtä, jos ei ole painavaa syytä olla sitä hakematta, tiivistää Kellomäki.
Yle kertoi tammikuussa kokkolalaisnaisesta, joka sai kahden kuukauden karenssin, koska ei hakenut hänelle osoitettua työpaikkaa. Hän jätti hakematta, koska työtä välittänyt rekrytointifirma ei kysyttäessäkään suostunut kertomaan yrityksen nimeä.
– Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen tietynlaista suoraviivaisuutta: työtä pitää tehdä. Kuinka kestävää on, että alettaisiin arvioida kovin kevyin perustein, haluaako työskennellä juuri tuossa tai tuossa yrityksessä? pohtii Kellomäki.
Hän myöntää silti, että kysymys on vaikea, sillä ihmiset ajattelevat aiempaa enemmän esimerkiksi työnantajan mainetta ja yrityksen taustalla vaikuttavia tekijöitä.
Työnhakukursseilla ehkä syytä avata muutosta
Silloin kuin työsuhde syntyy vuokrafirman kanssa, juridinen työpaikka on vuokrafirma.
– On siis varsin ohuet perusteet kieltäytyä työstä sillä perusteella, ettei tiedä, missä työtä tehdään, sanoo Perttu Kellomäki.
Vesa Moilanen / Lehtikuva
Työnhakukurssilla korostetaan, että hyvä hakemus edellyttää työnantajaan ja tämän arvoihin perehtymistä. Kellomäki pitää neuvoa hyvänä, mutta sanoo, että kursseilla kannattaisi ehkä avata sitä, miten työmarkkinat ovat muuttuneet henkilöstöpalveluyritysten tultua mukaan.
– Tilanne on muuttunut niin, että "perille asti" ei voi aina nähdä. Palkkaavaan yritykseen voi tutustua, mutta varsinainen työkohde ei aukene.
Entä jos työnhakija ei haluaisi hakea esimerkiksi viime aikoina julkisuudessa ryvettyneiden terveysalan yhtiöiden palvelukseen, ainakaan tietämättään?
Kellomäki muistuttaa, että oikeusvaltion periaatteen mukaisesti kaikilla on mahdollisuus muuttaa toimintatapojaan ja olla mahdollisen rangaistuksen kärsittyään vapaa lain ja yhteiskunnan edessä.
TE-palvelut ei voi pakottaa nimeä näkyviin
Vain osa vuokravälitysfirmojen työpaikoista tulee näkyviin TE-palvelujen kautta. Jos paikasta on ilmoitus te-palvelut.fi-sivustolla ja järjestelmässä, suositus on, että toimeksiantajayrityksen nimi näkyisi.
– Haluaisimme toki, että se näkyy, mutta meillä ei ole valtaa pakottaa, sanoo Perttu Kellomäki.
Vuokrafirma voi silti rastia kohdan "vain TE-toimiston tietoon". Silloinkin tieto on siis TE-palveluilla, ja se on kerrottava työnhakijalle, jos tämä hoksaa sitä kysyä. Asiaa ei erityisesti mainosteta.
– Ymmärrän, että tämä saattaa herättää tietynlaisia ajatuksia ja tuntemuksia, mutta näin se on.
Kellomäen mukaan yritys haluaa pitää nimen salassa lähinnä välttääkseen yhteydenottojen tulvan. Samaa sanovat henkilöstöpalvelualan yritykset.
– Asiakkaat maksavat siitä, että saavat palvelun. Jos ostaisin siivouksen, en itsekään haluaisi joutua käymään ostamassa pesuainetta itse, Adecco Suomen toimitusjohtaja Jukka-Pekka Annala havainnollistaa.
Vaikuttaako alan kilpailu ilmoituksiin?
Adeccon toimitusjohtaja kiistää ajatuksen siitä, että toimeksiantaja kätkettäisiin rekryfirman toiveesta. Syyksi on väläytelty sitä, että avoinna olevat paikat voivat saada kilpailevan yrityksen tarjoamaan omaa välityspalveluaan, tietysti vähän edullisemmin.
Toimiala on Suomessa kohtuullisen uusi, mutta Annala vetoaa siihen, että asiakkaan ja sille työväkeä hakevan yrityksen välillä on luottamus. Asiakkaiden nappaaminen nenän edestä ei ole ainakaan ilmiö, sanoo Annala.
– Ilmiötä ei ole, mutta yksittäistapauksena se on mahdollista.
Adeccon paikoista 85–90 prosenttia avataan myös TE-palvelujen sivuilla. Erilaiset spesialistit etsitään muita reittejä, sillä näiden hakujen kohderyhmien ei uskota liikkuvan työvoimapalveluissa.
Annala sanoo myös, että varsinainen toimeksiantaja jää piiloon ilmoittelussa todella harvoin.
– Ne ovat poikkeuksia. On ihan mahdotonta olla kertomatta: ei ketään voi taluttaa huppu päässä töihin.
Millaisia kokemuksia sinulla on työnhausta ja vuokratyöstä? Voit keskustella aiheesta kello 22 saakka.
Suuri osa yksityisistä päiväkodeista perii perheiltä ylimääräistä maksua palvelusetelin päälle. Kaikissa tapauksissa lisämaksun perusteet eivät kuitenkaan ole vedenpitäviä.
Kuopiossa kolmisenkymmentä vanhempaa on kirjelmöinyt Touhula-päiväkotiketjulle sen perimästä lisämaksusta. Ketjun kahdessa kuopiolaisessa yksikössä peritään kuukausittain 37 euron lisämaksua jokaisesta hoidossa olevasta lapsesta.
Vanhemmat eivät ole yrityksistä huolimatta saaneet selville, mistä lisämaksua peritään. Heidän mielestään siitä pitäisi luopua. Asian kanssa on tuskaillut myös Kuopion kaupunki, jonka käyttämiin yksityisiin palveluntarjoajiin Touhula-päiväkodit kuuluvat.
– Emme ole havainneet Touhulan toiminnassa eroa, joka näyttäisi lisämaksun tarpeen. Sellaista selvitystä, joka selittäisi lisän, en ole saanut Touhulalta pyynnöstäni huolimatta, toteaa päiväkotihoidon ja esiopetuksen palvelupäällikkö Tuula Nuotio Kuopion kaupungilta.
Pastilleihin, retkiin vai kiinteistökuluihin?
Lisää peritään Saaristokaupungissa sijaitsevissa Touhula Ankkurin ja Touhula Märssykorin päiväkodeissa. Nuotion mukaan Touhula on perustellut lisää vanhempainillassa esimerkiksi lapsille tarjottavilla ksylitolipastilleilla ja muutamilla retkillä per vuosi. Mutta voiko siihen kulua vuosittain yli 400 euroa per lapsi?
– Pastillit ja retket ovat ihan tavallisia asioita, jotka hoituvat myös kunnallisella puolella. Kuopion palveluseteli on valtakunnallisesti ihan kilpailukykyinen. Sen lisäksi päiväkodilla ei pitäis olla hirveästi tarvetta periä mitään lisämaksuja, Nuotio sanoo.
Palvelusetelin ja perheen omavastuun pitäisi kattaa päiväkodin perustoiminta. Lisämaksu tulee kyseeseen, jos sen päälle tarjotaan jotain lisää. Jarkko Lahtinen, Kuntaliitto
Touhulan viestintäjohtaja Ossi Ahto ei suostu erittelemään yksittäisten päiväkotien kustannuksia myöskään Ylelle.
– Meillä on eri hintoja, jotka perustuvat päiväkodin toiminnan järjestämiseen ja sen aiheuttamiin kustannuksiin, esimerkiksi vuokriin, kiinteistöihin, henkilöstöön ja muihin asioihin. Näissä on luonnollisesti päiväkotikohtaisia eroja, Ahto kertoo.
Kun kerroimme, että Kuopion kaupungin mukaan maksua on perusteltu pastilleilla ja retkillä, Touhulasta vastattiin, että lisähinta liittyy "isompiin toiminnan järjestämisen kustannuksiin kuten kiinteistökuluihin".
– Lisähinta ei liity retkiin tai pastilleihin. Retket kuuluvat kaikkiin Touhuloihin, Ahto kirjoittaa sähköpostitse.
"Seikkailulisä" on jäänne aiemman päiväkodin ajoilta
Kuopiossa on niin vähän kunnallisia päiväkoteja, että monien vanhempien on käytännössä pakko käyttää yksityisiä palveluita. Kaupunki myöntää perheille palveluseteleitä hoitoa varten. Palveluseteliä koskevan sääntökirjan mukaan yksityisen päiväkodin on palvelusopimusta tehdessään kerrottava, miksi lisämaksua peritään.
Touhula Ankkurissa ja Märssykorissa perittävä lisä oli olemassa jo aiemmin, kun päiväkodit kuuluivat Aarresaari-ketjuun. Touhula osti päiväkodit vuonna 2015. Aarresaaren aikana päiväkoti oli niin kutsuttu seikkailupäiväkoti, jonka henkilökunnalla oli myös seikkailukasvatusosaamista.
– Tietomme mukaan Aarresaaren aikana maksu on perustunut siihen, että kyseisissä yksiköissä on varmistettu kaksi lastentarhanopettajaa jokaiseen ryhmään. Sen vuoksi siellä on ollut suuremmat menot kuin normaalissa päiväkotiyksikössä, Nuotio taustoittaa.
En ala erikseen erittelemään sitä, että mitä esimerkiksi teeman mahdolliset kustannukset ovat. Ossi Ahto
Nuotio kertoo kaupungin jääneen siihen käsitykseen, että seikkailukasvatus jatkuu ja suurempi henkilöstömitoitus säilyy.
– Sehän ei kuitenkaan enää pidä paikkaansa. Touhulan aikana lisää ei ole poistettu, Nuotio kertoo.
Nuotion mukaan 37 euron lisämaksun pitäisi näkyä panostuksissa osaamisessa, pedagogisessa painotuksessa tai henkilöstömitoituksen ulkopuolisessa henkilöstössä.
– Nämä eivät täyty Märssykorissa ja Ankkurissa sen tiedon valossa, mitä minulla on, Nuotio sanoo.
Lisämaksun on perustuttava johonkin
Touhulan viestintäjohtaja Ossi Ahto myöntää, että jotkut vanhemmat ovat kyselleet Ankkurin ja Märssykorin lisästä päiväkodin johdolta.
Touhula Ankkurin verkkosivut lupaavat, että seikkailuteemaisesta päiväkodista käydään viikoittaisilla retkillä metsässä. Meneekö lisä seikkailuteemaan ja mitä seikkailuteema käytännössä tarkoittaa?
– Kyseessä ei ole "seikkailulisä". En ala erikseen erittelemään sitä, että mitä esimerkiksi teeman mahdolliset kustannukset ovat, Ossi Ahto toistaa.
Selvästi on tullut tarve tätä asiaa vähän penkoa, että me olisimme näistä paremmin kärryillä. Tuula Nuotio
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen ei tunne Kuopion Touhuloiden tilannetta, mutta pitää kuukausittaista ja lapsikohtaista 37 euroa isona lisäsummana yksikölle.
– Palvelusetelin ja perheen maksaman omavastuun pitäisi kattaa päiväkodin perustoiminta. Lisämaksu tulee kyseeseen, jos sen päälle tarjotaan jotain lisää, Lahtinen vahvistaa.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Jukka Kaakkola on samaa mieltä: lisämaksun on perustuttava johonkin.
– Jos palvelu ei vastaa sitä, mitä on luvattu, asian voi viedä eteenpäin. Kuluttaja voi riitauttaa asian kuluttajasuojan kautta ja viedä kuluttajariitalautakuntaan. Sitä kautta voi tehdä hinnanalennusvaatimuksen, Kaakkola ohjeistaa.
Kaupunki haluaa tietää jatkossa tarkemmin
Valtaosa kuopiolaisista yksityisen päivähoidon tarjoajista perii lisämaksua. Perheet saavat tiedon siitä palvelusopimusta tehdessään, ja yleensä peruste käy selvästi ilmi
– Esimerkiksi musiikkipäiväkoti Priimissä lisämaksu tarvitaan, koska päiväkodissa on mitoituksen mukaisen henkilöstön lisäksi musiikkikasvatusta antava musiikkipedagogi. Lisäksi on helppo ymmärtää, että Englantilaisessa päiväkodissa lisämaksu tulee kielipainotteisuudesta, palvelupäällikkö Tuula Nuotio kertoo.
Toisaalta esimerkiksi Pilke-päiväkotien tieteeseen, taiteeseen ja musiikkiin erikoistuneissa päiväkodeissa maksua ei peritä. Nuotio kertoo, ettei hänen tiedossaan ole, että muiden kuopiolaisten päiväkotien lisämaksujen perusteet olisivat herättäneet keskustelua.
Nuotion mukaan yksityisten päiväkotien lisämaksuja käsitellään kaupungin puolesta silloin, kun yritys on perustamassa yksiköitään Kuopioon. Tähän mennessä päiväkotien ei ole tarvinnut raportoida lisämaksuistaan kaupungille säännöllisesti.
– Selvästi on tullut tarve tätä asiaa vähän penkoa, että me olisimme näistä paremmin kärryillä, Nuotio pohtii.
Voisivatko päiväkodit jatkossa raportoida kaupungille, miten teemat ja lisämaksujen käyttö toteutuvat päiväkodin arjessa?
– Se on ainakin tutkittavan arvoinen idea. Sitä voisi miettiä yhdessä päiväkotien kanssa, miten toimintaa voitaisiin tehdä läpinäkyvämmäksi, kun kaikki ainakin sanovat haluavansa olla läpinäkyvämpiä, Nuotio kertoo.
Kuopion kaupunki kokoustaa Touhulan johdon kanssa perjantaina. Palaverissa keskustellaan palvelun järjestämiseen liittyvistä asioista ja myös lisämaksuista.
– Aion ehdottaa, että yksiköissä, joissa on havaittu ongelmia ja puutteita tässä palvelunjärjestämisessä, lisämaksua ei perittäisi, Nuotio sanoo.
Perustuslakivaliokunta kokoontui torstaina aamulla jatkamaan sote-uudistuksen kannalta ratkaisevan lausunnon valmistelua. Valiokunta käsitteli lausuntoa viimeksi eilen illalla ylimääräisessä kokouksessaan.
Lausunnon piti valmistua jo viime viikon maanantaina, mutta valmistumisaikataulu on edelleen epäselvä.
– Toivottavasti valmistuu tänään, en tiedä, puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) kommentoi mennessään kokoukseen.
– Parhaamme yritetään, sanoo Antti Kurvinen (kesk.).
Sinisiä valiokunnassa edustava Matti Torvinen on heittänyt toivonsa sote-uudistuksen valmistumisen suhteen.
– Eilen jäätiin huonoon vaiheeseen, noin puolet on käsitelty. Kolmentoista vuoden työ on valumassa hukkaan, we lost the game, Torvinen sanoi mennessään kokoukseen.
Hänen mukaansa syynä on se, että valiokuntaan on viime metreillä tuotu runsaasti muita asioita käsiteltäväksi sote-lausunnon lisäksi. Esimerkiksi eilen perustuslakivaliokunnan päivä kului tiedustelulakia käsiteltäessä.
Tiedustelulait palasivat perustuslakivaliokuntaan lausuntoa varten sen jälkeen, kun perustuslakiasiantuntijat esittivät kritiikkiä sitä kohtaan ja puhemies Paula Risikko (kok.) päätti vetää ne pois asialistalta.
– Me ollaan häviämässä tämä peli, Suomen kansa häviää tämän pelin. Me ei saada sitä valmiiksi, Torvinen arvioi sote-lausunnon valmistumisaikataulua.
Perustuslakivaliokunnassa ilmapiiri on kiristynyt ja välillä huuto on kaikunut käytävälle asti. Valiokunnan jäsen Kaj Turunen (kok.) on päivitellyt valiokunnan menoa Twitterissä.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen sote-paketin on tarkoitus palata takaisin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, joka viimeistelee mietintönsä.
Vasta tämän jälkeen paketti voi mennä suureen saliin äänestettäväksi.
Siinä se on. Tuubi, joka helpottaa Ville Turusen, 39, lapsuudesta saakka kärsimää atooppista ihottumaa. Ja tulee kalliiksi.
60 gramman putkilo Protopic-lääkettä maksaa yli 80 euroa. Eikä lääke kestä kauan.
– Minulla voi mennä kaksi tuubia viikossa. Kesällä lääke voi kestää kaksi viikkoa, Ville Turunen sanoo.
Protopicin vaikuttava aine takrolimuusi hillitsee ihon tulehdusreaktiota ja atopian iho-oireet lievittyvät. Ville Turunen ei ole löytänyt toista yhtä tehokasta hoitoa. Ennen tätä lääkettä Ville Turunen joutui käyttämään jatkuvasti kortisonia ihon hoitamiseen, vaikka sitä ei saisi käyttää koko ajan.
Suomalaisista 25–30 prosentilla on jossakin elämänvaiheessa atooppisen ihottuman oireita. Tämä tarkoittaa Suomessa reilusti yli miljoonaa ihmistä, Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta kerrotaan.
Sairaus on silti kohtuullisen huonosti tunnettu. Harva esimerkiksi tietää, miten paljon se voi pahimmillaan vaikuttaa arkeen.
Atooppisen ihottuman keskeinen oire on ihon voimakas, usein yöunta ja päivittäistä elämää haittaava kutina. Tyypillisiä ovat myös ihon kuivuus ja hilseily, punoitus ja ihon rikkoutuminen.
– Lisäksi iholla näkyvät melkein aina kutinan aikaansaamat raapimisen jäljet, Allergia-, Iho- ja Astmaliiton varatoimitusjohtaja Sirpa Pajunen sanoo.
Lääkekatto umpeen heti alkuvuonna
Nokialainen Ville Turunen on tällä hetkellä työttömänä. Lääkkeiden ostaminen on niin kallista, että hänen lääkemaksukattonsa pamahtaa täyteen jo alkuvuonna.
Lääkekorvausten katto on tänä vuonna 572 euroa.
– Se on monelle kohtuuttoman iso summa kertarysäyksellä. Töissä ollessa säästin veronpalautuksista. Nuorempana olisin joutunut ottamaan opintolainaa ilman vanhempien apua.
Alkuvuonna Turusella ja muilla atoopikoilla on ollut vaikeuksia saada Protopicia apteekista. Syyksi apteekissa kerrottiin Brexit, Suomen pieni markkina ja tulossa oleva kilpaileva tuote.
Nyt Ville Turunen joutuu tyytymään miedompaan voiteeseen. Hän toivoo, että se riittää, että hän pysyy toimintakykyisenä.
Viime yönä nukuin ehkä nelisen tuntia. Unen määrä vaihtelee paljon. Ville Turunen
Lisäksi tulevat lääkärikulut, joille on oma maksukattonsa. Osa rasvoista on käsikauppalääkkeitä, jotka eivät kerrytä lääkekattoa ja joista ei saa Kelan korvausta.
– Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon maksukattojärjestelmässä on erilliset maksukatot lääkkeille, asiakasmaksuille ja matkakuluille. Niiden yhteenlaskettu summa vuonna 2019 on 1 555 euroa. Kaikki maksukatot alkavat kertyä yhtä aikaa vuoden alusta. Siksi monen pitkäaikaissairaan maksettavaksi lankeaa suuri summa lyhyen ajan sisällä, mikä rasittaa taloutta, Allergia-, Iho- ja Astmaliiton varatoimitusjohtaja Pajunen sanoo.
Ville Turusen pitää käyttää useaa eri lääkevoidetta.Antti Eintola / Yle
Neljän potilasjärjestön viime keväänä tekemän selvityksen mukaan yli kolmasosa pitkäaikaissairaista kokee sairastamisen kustannukset melko tai erittäin suureksi taloudelliseksi rasitteeksi.
– Tämä ei koske vain kaikkein pienituloisimpia, vaan myös suhteellisen suuri osa keskituloisista kokee sairauden aiheuttamat kulut huomattavaksi rasitteeksi, Pajunen sanoo.
Moni tinkii lääkäreiden määräämistä lääkkeistä
Maksukatolla on myös konkreettisia vaikutuksia. Yli neljäsosa siirsi lääkkeiden hankkimista ja joka kymmenes jätti ne kokonaan hankkimatta hinnan vuoksi.
– Erityisen kalliita lääkkeitä käyttävien pitäisi voida maksaa lääkekatto useammassa kuin yhdessä osassa. Myös eri maksukattojen yhdistäminen ja kohtuullistaminen keventäisi pitkäaikaissairaiden maksutaakkaa.
Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, Crohn ja Colitis ry, Psoriasisliitto sekä Reumaliitto kysyivät vuodenvaihteessa yhdeksältä puolueelta ratkaisuehdotuksista.
– Puolueet suhtautuvat järjestöjen ehdotuksiin pääosin myönteisesti. Kaikki puolueet ilmoittivat olevansa joko yksiselitteisesti lääkekaton jaksottamisen ja maksukattojen yhdistämisen kannalla tai pitävänsä niitä harkitsemisen arvoisina vaihtoehtoina, Pajunen sanoo.
"Muistan kutinan jo lapsuudesta"
Ville Turunen on kärsinyt vauvaiästä saakka atooppisesta ihottumasta.
– Muistan kutinan jo lapsuudesta. Lapsena se ei häirinnyt niin paljon menoa, vauhtia oli niin paljon.
Ihottumalla on yhteys allergioihin. Erityisen paha allergeeni Turuselle on kananmuna, varsinkin raakana. Silloin hän voi saada anafylaktisen reaktion eli henkeä uhkaavan reaktion. Alle kouluikäisenä hän ei voi voinut edes olla tilassa, jossa käsiteltiin kananmunaa.
– Kun äiti vatkasi kakkutaikinaa, jossa oli kananmunaa, jouduin sairaalaan, Turunen kertoo.
Ihottuma pahenee myös siitepölyn aikaan tai eri tuoksuista.
– Välillä ei tiedä, mikä aiheuttaa atopiaa, mikä tulee muuna ihottumana. Nämä ovat haastavia selvittää, mikä milloinkin vaikuttaa.
Perinteisesti isolle osalle atoopikoista kuiva talvi-ilma ja vähäinen auringonvalo lokakuusta huhtikuuhun on hankalinta. Niin myös Turuselle.
Antti Eintola / Yle
Nyt hän on saanut usean lääkevoiteen, perusvoiteen ja tablettien avulla kohtuullisen hyvän hoitotasapainon.
– Pitää koputella puuta kuitenkin. On parempia jaksoja ja huonompia jaksoja. Rasvaus on kaiken a ja o.
Atooppinen ihottuma on muuttanut Turusella muotoaan. Lapsena hän kärsi taiveihottumista, nyt ihottuma on siirtynyt enemmän kasvoihin ja jalkoihin.
Ikävä noidankehä
Atooppinen ihottuma johtuu ihon pintakerroksen rakenteesta ja elimistön oman puolustusjärjestelmän erityispiirteistä. Sairaus on yleinen Pohjoismaissa.
– Iho toimii normaalisti tärkeänä rajapintana ja suojamuurina ärsykkeitä vastaan ja toisaalta myös estää veden haihtumista pois elimistöstä. Atooppista ihottumaa sairastavien ihon läpäisyeste ei toimi normaalisti. Tämän vuoksi erilaiset ärsykkeet pääsevät helpommin vaikuttamaan ihon läpi, Sirpa Pajunen sanoo.
Läpäisyesteen läpi päästyään nämä ärsykkeet kohtaavat elimistön puolustusjärjestelmän soluja, jotka aktivoituvat puolustamaan kehoa. Tämä johtaa tulehdusreaktion käynnistymiseen. Käynnistynyt tulehdusreaktio toimii osin haitallisesti elimistöä vastaan ja johtaa ihottumaoireiden syntymiseen.
– Tulehdusreaktio heikentää entisestään jo valmiiksi puutteellista ihon läpäisyestettä, ja noidankehä ihottuman pahenemiselle on valmis.
Pari kuukautta meni sairaalassa. Sen jälkeen piti haudata totaalisesti armeijahaaveet. Ville Turunen
Ihon läpäisyesteen kannalta tärkein rakenneproteiini ihossa on filaggriini. Yleisin atooppiselle ihottumalle altistavin geenivirhe on juuri filaggriinigeenissä.
– Lisäksi atooppisessa ihottumassa myös ympäristötekijöillä, kuten esimerkiksi ilmastolla, on merkitystä taudin puhkeamisessa, Pajunen sanoo.
Ammattihaaveet piti haudata
Kroonisen sairauden hoitoon kuluu paljon aikaa. Jatkuva kutina haittaa yöunta.
– Viime yönä nukuin ehkä nelisen tuntia. Unen määrä vaihtelee paljon. Rasvat ovat aina sängyn vieressä. Voi joutua käymään suihkussa keskellä yötä ja sitten pitää laittaa uudet rasvat, Turunen kertoo.
Stressi on aivan äärettömän paha. Itseni kohdalla se on ihottuman ykköspahentaja. Ville Turunen
Lakanat pitää vaihtaa vähintään neljän yön välein. Myös hikoilu on vaikeaa, koska se lisää kutinaa.
– Käyn kuntosalilla vähintään kolme kertaa viikossa. Pitää mennä heti suihkuun ja on rasvattava sen jälkeen.
Atooppinen ihottuma vaikuttaa myös ammatinvalintaan. Turunen sai kokea nuorena karvaasti, että suositeltujen ammattien lista oli suppea.
– Armeija oli yksi haaveeni tai että olisin ryhtynyt kokiksi. Lääkäri ei kuitenkaan suositellut kumpaakaan.
Ville Turunen sanoo, että vertaistuesta on apua. Antti Eintola / Yle
Ville Turunen meni kuitenkin armeijaan, sinnitteli siellä vuoden ja sai erityiskoulutuksen. Hänen ihonsa oli kuitenkin siinä kunnossa, että hänen oli pakko mennä sotilassairaala Tilkkaan hoitoihin.
– Pari kuukautta meni sairaalassa. Sen jälkeen piti haudata totaalisesti armeijahaaveet.
Ville Turunen sai kaupan alan koulutuksen ja hän on tehnyt asiantuntijatehtäviä eri projekteissa. Hän on yrittänyt sinnitellä väkisin mukana.
– Olin Tampereen kaupungilla autonkuljettajana pari kesää. Muuten tykkäsin hommasta, mutta ihottuma ja astma menivät tosi pahaksi. Palkka ei ollut riittää siihen, että piti itsensä toimintakykyisenä.
Stressi pahentaa
Sinkkuna oleva Ville Turunen sanoo, että ihottuma vaikuttaa myös treffeille lähtemiseen.
– Kyllähän se vaikuttaa, jos kasvot ovat huonossa kunnossa. Fyysisesti on silloin niin huono olo, että tekee haastavaksi.
Välillä sairaus ärsyttää, mutta Turunen yrittää ottaa asiat huumorilla. Hermoilu ei auta, vaan kirjaimellisesti pahentaa sairautta.
– Stressi on aivan äärettömän paha. Itseni kohdalla se on ihottuman ykköspahentaja.
Valo ja aurinko taas auttavat. Ville Turunen on käynyt valohoidoissa Suomessa ja pari kertaa kuntoutuksessa Kanarian saarilla. Kuntoutuksessa on useiden satojen eurojen omavastuu ja sinne pitää hakea lääkärin lausunnolla.
Valohoidoista on ollut iso apu. Apua on myös vertaistuesta, jota Ville Turunen itsekin antaa.
– Kokemus vertaistuesta on ollut itselleni räjäyttävä.
Jutun alla voi keskustella asiallisesti atooppisesta ihottumasta kello 22 asti.
Jäihin Tampereen Pyhäjärvellä pudonnut mies on kuollut. Mies putosi uveavantoon Tampereella tiistaina päivällä. Hän vajosi pinnan alle.
Pelastuslaitoksen vesisukeltaja löysi uhrin noin kymmenen metrin syvyydestä. Miestä elvytettiin ja hänet vietiin Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.
Sisä-Suomen poliisin rikoskomisario Markku Laakso vahvistaa, että mies on menehtynyt. Omaisten pyynnöstä hän ei kerro enempää onnettomuudesta.
Uveavanto syntyy, kun lumi painaa jäätä alaspäin ja jää murtuu, mikä nostaa veden ylöspäin. Myös pilkkireiästä voi laajentua uveavanto. Jää ikään kuin syö itseään.
Kovilla pakkasilla pilkkireikä jäätyy umpeen, mutta sään lauhtuessa tumma kohta imee valoa itseensä ja sulattaa jäätä.
