Pienten päiväkotien määrä vähenee tulevaisuudessa. Tältä näyttää, kun tutkii useiden isompien kaupunkien rakennushankkeita.

Kun vanhat pienet päiväkodit tulevat elinkaarensa päähän, tilalle rakennetaan usein isompi kokonaisuus, jossa saman katon alle kootaan lapsia ja hoitohenkilökuntaa useista pienemmistä yksiköistä.

Tampereen kaupunki linjasi tuoreessa päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksessään, että pienten lasten varhaiskasvatus siirretään pienistä yksiköistä suuriin kokonaisuuksiin. Myös esimerkiksi Kuopiossa ja Mikkelissä pienten päiväkotiyksiköiden määrä vähenee.

– Haemme tehokkaampia yksiköitä ja esimerkiksi keskustan alueella on paljon pieniä kahden ryhmän päiväkoteja. Parhaillaan käynnissä olevissa selvityksissä pyritään löytämään ratkaisuja isompien ja tehokkaampien löytämiseksi, kertoo Tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Jarmo Tuppurainen Kuopion kaupungilta.

Tuppuraisen arvion mukaan Kuopiossa tyypillinen päiväkodin koko tulee jatkossa olemaan noin 4–6 ryhmäinen. Lasten määrässä se tarkoittaa päälle sadan lapsen yksikköjä.

Yksi tämmöinen valmistui juuri Kuopion Päivärantaan. Tammikuun alussa käyttöön otettuun Päivärannan päiväkotiin yhdistyi kolme alueella toiminutta pientä yksikköä. Se tarjoaa hoivaa 120 lapselle.

Viisivuotiaan Maurin mielestä uusi on parempi kuin vanha

Kuopiolaisessa Päivärannan päiväkodissa on iltapäivällä hämmästyttävän rauhallista siihen nähden, että kirjoilla on noin 120 lasta. Kuusi ryhmää on sijoiteltu pitkulanmuotoiseen rakennukseen siten, että ne ovat toistensa seinänaapureita. Jokaisella ryhmällä on oma ruoka- ja lepohuone, kuraeteinen ja wc-tilat.

Lapset ovat juuri heräilleet päiväuniltaan ja istuvat pöydissä syömässä välipalaa.

Viisivuotias Mauri Aarnio siirtyi uusiin tiloihin entisen Päivärannan päiväkodin Kesärannan kaksiryhmäisestä yksiköstä. Uusi isompi päiväkoti ei puheliasta poikaa haittaa. Hänen mielestään uudessa on jopa kivempaa kuin vanhassa.

– Tämä on hienompi talo ja erilaisia leluja, poika iloitsee.

Hyvää uudessa on Mauri Aarnion mielestä sekin, että samassa yhteydessä on myös neuvolan tilat.

– Kun tulee hoitoon ja tarvii käydä neuvolassa, niin voi käydä siellä ja tulla suoraan tänne päiväkotiin, juttelee Mauri, joka ei osaa nimetä yhtä parasta asiaa uudessa päiväkodissa.

Vanhasta päiväkodista Mauri ei kaipaa juuri mitään. Vain vanha metsäpaikka, aarrekammio muistuu pojan mieleen. Sitä hän kaipaa jonkin verran.

Päiväkodin henkilöstöä isommat tilat huoletti, vanhempia ei

Päivärannan päiväkodin varajohtaja Suvi Miettinen myöntää, että henkilökuntaa kolmen yksikön yhdistyminen isommaksi mietitytti ennakkoon. Mielessä pyöri paljon kysymyksiä muun muassa siitä, miten toimintakulttuurit ja tavat saadaan yhdistymään.

– Olemme siinä jo osittain onnistuneet. Aikaa menee kuitenkin, että saamme arjen rullaamaan, toteaa Miettinen.

Uusien tilojen haasteeksi on ensimmäisten viikkojen aikana osoittautunut iltapäivien ulkoilu, jolloin lapsia on pihalla paljon. Aamupäivisin ryhmät ulkoilevat porrastetusti.

Enemmän se huoli on ollut meidän henkilökunnan omassa mielessä. Suvi Miettinen

Uusia tiloja Miettinen kehuu hyviksi juuri siksi, että ne on suunniteltu nimenomaan päiväkotikäyttöön. Esimerkiksi äänieristeet ovat sen mukaiset. Ihana yksityiskohta Miettisen mielestä on suuri pehmeälattiainen jumppasali kiipeilyseinineen.

– Kiireisimpinä aikoina meillä on enemmän aikuisia käytettävissä, kertoo Miettinen.

Vanhemmilta ei tullut ennakkoon huolestunutta palautetta aiempaa isommasta päiväkodista. Nytkin on tullut vain kiitosta. Tämä on ollut Miettisen mukaan yllättävää.

– Enemmän se huoli on ollut meidän henkilökunnan omassa mielessä.

Kasvatustieteen professori: suuri päiväkoti vaatii huolellista suunnittelua

Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen professori Päivi Atjonen suhtautuu varauksella suurikokoisiin päiväkoteihin. Hänen mielestään jo noin sadan lapsen kokoinen päiväkoti on alle kouluikäiselle liian suuri.

– Sellaisissa tulee mieleen, että onko kyseessä enemmän aikuisten kuin lasten intressit, hän pohtii.

Isompien yksiköiden heikkouksia ovat esimerkiksi turvattomuus, liian suuret lapsimäärät, melu ja tilanpuute. Jatkuva häly voi häiritä kehittyvässä iässä olevan lapsen kasvua ja keskittymiskykyä.

Toisaalta päiväkodilla voi olla paremmat materiaaliset resurssit ja uudet hyvinvarustellut yksiköt voivat esimerkiksi houkutella henkilökuntaa. Lapsille iso päiväkoti voi tarjota monipuolisesti erilaisia sosiaalisia suhteita.

Kuopion Päivärantaan rakentunutta päiväkotia Atjonen ei ole nähnty, mutta kuulemansa perusteella sitä luonnehtii kiinnostavaksi ratkaisuksi.

– Iso päiväkoti täytyy suunnitella teknisesti ja toimivuudeltaan sellaiseksi, että se on pienelle lapselle hyvä, turvallinen ja rauhallinen paikka olla, Atjonen korostaa.

Esimerkiksi juuri sisäänkäyntien ja liikkumisen suunnittelua hän pitää tärkeänä.

Taustalla tehokkuustavoitteet ja ison yksikön tarjoama monipuolisuus

Yhteen paikkaan koottua tietoa päiväkotirakentamisesta ei ole. Opetushallituksen yliarkkitehti Reino Tapanisen näppituntuma on, että suuremmissa kaupungeissa päiväkotien yksikkökoot saattavat olla kasvussa.

– Kasvun taustalla ovat mahdollisesti tehokkuustavoitteet sekä isomman yksikön tarjoamat monipuoliset palvelut, Tapaninen arvioi.

Kuopion kaupungin Tilakeskuksen asiakkuuspäällikkö Jarmo Tuppurainen vahvistaa Tuppuraisen arvion.

– Tähän vaikuttavat kustannuspaineet, jotka varmaan ovat aika samanlaisia monissa kaupungeissa, Tuppurainen myöntää.

Sekä Tapaninen että Tuppurainen muistuttavat, että tilanne riippuu paikallisesti myös hyvin paljon asuinalueiden koosta, asukasluvun muutoksesta ja kaavoituksesta. Tuppurainen korostaa, että kaikilla alueilla pientä ei voi korvata isolla.

– Kuopiossa päiväkodit toimivat lähipäiväkotiperiaatteella. Tarkoitus on, että matka päiväkotiin ei ole mahdottoman pitkä, sanoo Tuppurainen.

Rakentaminen ei tästä halpene. Emilia Rönkkö

Uusien päiväkotien suunnittelussa ja rakentamisessa haetaan tehokkuutta myös tilojen käyttöasteen nostamisella. Esimerkiksi Kuopiossa yksiköt halutaan myös ilta- ja viikonloppukäyttöön.

– Rakentaminen ei tästä halpene. Nämä ovat kalliita neliöitä ja haluamme, että niistä on sitten mahdollisimman suuri hyöty, kommentoi hankesuunnitteluarkkitehti Emilia Rönkkö Kuopion kaupungilta.

Päivärannan uuden päiväkodin jumppasalissa on jo aloittanut ensimmäinen iltaharrasteryhmä.

Minkä kokoisesta päiväkodista teidän perheessä tykätään? Haluasitteko mieluummin vanhan ja pienemmän tilalle uuden, esimerkiksi suurella jumppasalilla varustetun isomman päiväkodin? Vai onko vanha ja pienempi parempi? Osallistu keskusteluun tämän artikkelin keskusteluosiossa klo 22 asti.

Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui maan parlamentille. Puheen keskeiset kohdat voit lukea Ylen seuranta-artikkelista tästä.

Myöhemmin Ylen verkossa ja kanavilla arvioidaan Putinin linjauksia.

Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki vastasi tässä yleisön kysymyksiin.

Kysymysten esittäminen on nyt päättynyt ja kommentointi suljettu, kuten ennalta ilmoitettiin.

Kiitoksia kysymyksistä ja kommenteista!

1. kysymys: – Miten puheessa nousi esille Venäjän talouden tila ja Putinin näkemys talouden kehitykseen? Venäjän talous on varsin riippuvainen öljystä ja kaasusta. Kommentoiko Putin, miten tätä riippuvuutta ollaan vähentämässä?

Marjo Näkki vastaa: – Putin sanoi puheessaan, että Venäjän talouden odotetaan kasvavan yli 3 prosenttia vuoteen 2021 mennessä.

– Investointien tulisi kasvaa 6-7 prosenttia ensi vuoteen mennessä. Putin on jo pitkään puhunut teknologisten uudistusten ja IT-sektorin tukemisen puolesta Venäjällä. Tänään hän sanoi, että teknologia-alan kasvuyrityksille tulisi saada paremmat olosuhteen.

–Venäjällä ongelma on omaisuuden suoja, jonka Putin otti niin ikään esille. Hän sanoi, ettei laillisten yritysten tulisi pelätä saavansa syytteitä toiminnastaan.

– Puheesta kuvastui Putinin näkemys, että yritystoimintaa voisi tukea valtion kassasta ilman, että maan talouden tasapaino siitä heikkenisi

2. kysymys: – Esittikö hän näkemyksiä talouspakotteista ja vastapakotteista?

Marjo Näkki vastaa: – Pakotteet eivät varsinaisesti nousseet esille, mutta Putinin hallinnon kanta on se, että Venäjän talouden uudelleenjärjestely on ollut menestys.

3. kysymys: – Ottiko Putin esille länsimaisten yritysten investoinnit Venäjälle? Ne eivät liene kasvussa kun kokemukset tähän asti ovat olleet monelle iso pettymys.

Marjo Näkki vastaa: – Talouden ongelma ei ole ulkomaisten investointien vähyys, vaan kotimaisten eli venäläisten omien investointien vähyys. Venäläinen raha virtaa ulkomaille, mikä osaltaan heikentää luottamusta maan talouteen ja investointi-ilmapiiriin. Tänään Putin puhui 6-7 prosentin kasvusta investointeihin.

4. – Miten Putin saattoi puhua perheiden tukemisesta, kun hänen suoranaisesta kehotuksestaan duuma on säätänyt lain, jonka mukaan se, että mies hakkaa vaimoaan ja lapsiaan ei ole enää rangaistava teko?

Marjo Näkki vastaa: – Venäjällä on tosiaan paljon tehtävää lähisuhdeväkivallan saralla.

– Tänään Putin otti kantaa vahvasti lapsiperheiden tukemiseen, koska Venäjän väestökehitys on ollut jo vuosia miinusmerkkistä. Viime vuonna syntyvyys heikkeni viisi prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna.

– Venäjän ongelma on se, että täällä ei ole riittävästi ihmisiä, vaikka äkkiseltään 146 miljoonaa kuulostaakin paljolta.

5. kysymys: – Ottiko Putin kantaa millään tavalla Arktisen neuvoston toimintaan tai pohjoisen luonnon suojeluun?

Marjo Näkki vastaa: – Putin mainitsi arktiset alueet strategisesti tärkeänä alueena ja ne vilahtivat myös puheen siinä osuudessa, jossa Putin puhui ympäristönsuojelun tärkeydestä,

6. kysymys: – Mainitsiko Putin millään tavalla maan opposiotiota, kuten oppositiojohtaja Navalnyita?

Marjo Näkki vastaa: – Ei. Putin ei ole tainnut koskaan mainita Navalnyita nimeltä. Näin hän ei anna miehelle lainkaan poliittista painoarvoa.

7. kysymys: – Miten Ukraina ja Krim nousivat puheessa esille?

Marjo Näkki vastaa: – Putin mainitsi, että juna-yhteys Krimille valmistuu tänä vuonna. Kyse on Kertšinsillan yhteyteen rakennettavasta rautatieyhteydestä.

8. kysymys: – Tuliko puheessa esille Putinin poliittisen uran jatkosuunnitelma?

Marjo Näkki vastaa: – Ei.

–Täällä Venäjällä käsitys on se, että Putin istuu nykyisen kautensa loppuun ja sen aikana valmistelee seuraajaansa tulevaan. Kuka seuraaja on, sitä ei kukaan tiedä. Putinin täytyy pohtia myös oman uransa tulevaisuus.

– On väläytelty sitä, että Putinista voisi tulla Venäjän ja Valko-Venäjän tiukentuvan valtioliiton johtaja, mutta tästä ei taida Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukašenka olla kovinkaan hullaantunut. Toinen idea olisi luoda Putinia varten jonkinlainen ”maan isä” –instituutio, mutta tästäkään ei ole nyt tuoretta analyysiä.

9. kysymys: – Ottiko Putin esille asevarustelun? Entä INF-sopimuksen purkamisen?

Marjo Näkki vastaa: – Putin syyttää INF-sopimuksen rapauttamisesta Yhdysvaltoja, joka taas syyttää siitä Venäjää.

– Putin kuvasi, että Yhdysvallat on harjoittanut Venäjää kohtaan politiikkaa, jota ei voi kutsua ystävällismieliseksi.

– Oikeastaan koko puheen ulkopoliittinen sättimisosuus koskikin ainoastaan Yhdysvaltoja. Putin varoitti Yhdysvaltoja tuomasta Eurooppaan ohjuksiaan, sillä niitä voidaan käyttää myös Venäjää vastaan. Putin uhkasi, että Venäjä vastaa tällaiseen vaaraan.

10. kysymys: – Tuliko puheessa esille mitään vihjettä siitä kuinka Suomi voisi lisätä vientiä ja saada enemmän venäläisiä matkailijoita Suomeen? Mainittiinko esimerkiksi Karjalan tasavallan verovapaata yritysaluetta?

Marjo Näkki vastaa: – Suomea ei mainittu.

– Ehkä Putin yritti vakuutella potentiaalisia investoijia korostamalla Venäjän vakautta ja pyrkimyksiä parantaa alueellista tasavertaisuutta maan sisällä.

11. kysymys: – Puhuiko Putin nuorista, syntyvyydestä ja mahdollisuudesta normaaliin perhe-elämään? Tuskin nuoria venäläisiä kiinnostavat asejärjestelmät tai vastakkain asettelun ilmapiiri?

Marjo Näkki vastaa: – Valtaosa Putinin tämän vuoden linjapuheesta keskittyi nimenomaan lapsiperheiden tukemiseen. Putin sanoi heti puheen alkupuolella ”enemmän lapsia, vähemmän veroja”. Putin esitteli laajasti verohelpotusten lisäksi lapsilisien parantamista ja perhearvojen tärkeyttä.

– Venäjän suurin sisäinen ongelma on sen väestökehitys. Putinin mukaan väestökehitys voitaisiin saada myönteiseksi jo 2023-24.

12. kysymys: – Nousiko Kiinan merkitys Venäjän talous- ja muille suhteille esiin?

Marjo Näkki vastaa: – Kiina kyllä mainittiin, mutta Putinin puheen ulkopoliittinen osuus keskittyi Yhdysvaltoihin ja INF-sopimukseen.

13. kysymys: – Esittikö Putin mitään Eurooppaa koskevia asesäätelysaloitteita korvaamaan INF-sopimusta?

Marjo Näkki vastaa: – Ei, Putinin ja Venäjän intresseissä ei ole luoda uusia asejärjestelmiä rajoittavia sopimuksia, jotka voisivat estää Venäjän aseteollisuuden kehittämistä. Venäjä on toiseksi suurin perinteisten aseiden viejä maailmassa heti Yhdysvaltain jälkeen ja se kehittää kovaa vauhtia esimerkiksi hypersonisia ohjusjärjestelmiä.

– Esimerkiksi Kiina pääsee kehittämään omia asejärjestelmiään ilman, että sen toimintaa mikään kansainvälinen sopimus liiemmälti estäisi. Kyse on siis venäläisestä näkökulmasta melko pragmaattisesta kasvavan aseteollisuuden ja sen vientimahdollisuuksien kehittämisestä.

14. kysymys: –Otettiinko puheessa mitenkään kantaa Yhdysvaltojen lisääntyneeseen ja laajentuneeseen harjoittelutoimintaan Euroopassa, vai oliko esillä vain ydinpelote?

Marjo Näkki vastaa: – Natoa ei mainittu eikä niinkään sotaharjoitustoimintaa. Putin varoitti vastatoimista, jos Yhdysvallat tuo ohjuksia Eurooppaan.

Siilinjärven kunta ja valvova viranomainen haluavat selvityksen kuuden vanhuksen kuolemasta Attendon Vänrikki-hoivakodissa.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Savon Sanomat. Kunnan vt. hoito- ja vanhustyön johtaja Marja Kavilo vahvistaa asian Ylelle.

Kuolemat ovat tapahtuneet hoivakodin tehostetun palveluasumisen osastolla neljän viikon sisällä tammi–helmikuussa. Siilinjärven kunta haluaa selvittää, ovatko kuolemat tapahtuneet luonnollisesti vai liittyykö niihin laiminlyöntejä.

Attendon mukaan kuolemien taustalla ei ole todettu hoitovirheitä ja osa näistä kuudesta vanhuksesta kuoli jatkohoitopaikassa.

Asukkaita lukkojen takana ilman lupaa

Hoivakotiin tehtiin ennalta sovittu tarkastuskäynti helmikuun alussa sekä yllätystarkastus tammikuun lopussa. Tarkastuksia tehtiin omaisten ja yksikössä käyneiden hoitoalan ammattilaisten palautteen vuoksi.

Savon Sanomat kertoo, että tarkastuskertomuksen mukaan yhdeksää hoivakodin asukasta on pidetty lukittujen ovien takana ilman, että asiasta on sovittu kirjallisesti. Tämä menettely voi olla lainvastainen. Lehti kertoo, että hoivakodissa vieraillut tarkastaja kuuli ”jyskytystä lukitun oven takaa”. Huoneessa oli samana päivänä yksikköön tullut vanhus, joka oli teljetty sisään vastoin tahtoaan. Hän luuli joutuneensa vankilaan.

Hoivakodin asukkaita hoitava lääkäri kertoi Savon Sanomille, että esimerkiksi erään sydänsairaan vanhuksen verenpaineen seuranta on laiminlyöty. Lääkärin mukaan ”unohduksia ja sekaannuksia on sattunut puolen vuoden aikana huomiota herättävän useasti”.

Attendo sanoo, että kontrolleihin liittyvät epäkohdat on nyt korjattu. Valvova viranomainen ryhtyy selvittämään Vänrikissä ilmenneitä ongelmia.

Lue myös:

Yksityisissä vanhusten hoivakodeissa ympäri maata on käynnistymässä laaja tarkastuskierros – ilmoituksia epäkohdista on tullut valvoville viranomaisille tulvimalla

Tehy riitauttaa Attendon hoivakodin johtajan työsopimuksen purun – potkut "Attendon maineen mustamaalaamisesta"

Attendolta kuntayhtymälle siirretyn hoivakodin toiminta on turvattu Alavudella – henkilökuntaa rekrytoitu pikavauhtia

Hoivayhtiö Esperi Caresta jätetty kaksi tutkintapyyntöä poliisille

Kuulokkeet ovat asia joita ilman en lähde mihinkään. Urheilen, teen töitä, katson sarjoja ja leffoja, kuljen julkisilla ja kuuntelen podcasteja ne päässä.

Kun eräänä iltana olin menossa nukkumaan, tajusin illan hiljaisuudessa kuulevani jotain todella ärsyttävää: tinnituksen. Ei naurattanut.

Pikaisen laskutoimituksen jälkeen tajusin viettäväni joskus peräti kahdeksan tuntia päivässä kuulokkeet päässä. Olin siis ikäryhmäni klisee. Se, mistä Maailman terveysjärjestö raportoi ja se josta Ylekin kirjoittaa juttuja aina tasaisin väliajoin.

Yritin siis parantaa tapani mutta tajusin, kuinka vaikeaa onkaan löytää hiljaisuutta.

Katso yllä oleva video ja osallistu keskusteluun. Olen mukana keskustelussa tänään keskiviikkona 20.2. kello 16 asti.

Videota varten on haastateltu tutkija Outi Ampujan lisäksi tutkija Annu Haapakangasta ja ylilääkäri Antti Aarnisaloa.

Katso myös:

Asiantuntija: Jos ahdistuu muovipaketista enemmän kuin Thaimaan matkasta, mittasuhteet ovat vinksallaan – Video: Vein pakkausmuovini arvioitavaksi

Lopetin hormonaalisen ehkäisyn 15 vuoden käytön jälkeen – katso kuinka kävi: päänsäryt vähenivät ja hiuksia lähti tukuittain

Syyriaan Isisin alueelle 15-vuotiaana lähtenyt ja nyt kotiin haluava Shamima Begum menettää Britannian kansalaisuutensa, raportoivat useat brittitiedotusvälineet.

Lontoolainen Begum on nykyisin 19-vuotias. Hän on parhaillaan pakolaisleirillä Syyriassa.

Hän on juuri saanut lapsen ja haluaisi nyt palata kotiin poikansa kanssa. Begum pakeni leirille Isisin viimeisestä linnakkeesta Baghuzista.

Tapaus on herättänyt Britanniassa vilkasta keskustelua siitä, mitä maan pitäisi tehdä.

Begum sanoo, että haluaisi vain kasvattaa lapsensa rauhassa Britanniassa, mutta ei ole julkisesti osoittanut erityistä katumusta Isisiin liittymisestä tai voimakkaasti tuominnut terroristijärjestöä.

Brittimedian mukaan tieto kansalaisuuden viemisestä toimitettiin Begumin äidille tiistaina. Perhe aikoo valittaa asiasta.

Ei saa jäädä valtiottomaksi

Uutiskanava BBC kertoo, että vuodelta 1981 peräisin olevan lain mukaan britti voi menettää kansalaisuutensa, jos se edistää yleistä hyvää ja henkilö ei jää valtiottomaksi.

Begumin juuret ovat Bangladeshissa. Britannian sisäministeriön arvion mukaan hänellä on oikeus Bangladeshin kansalaisuuteen. Begum itse sanoi BBC:lle, ettei hänellä ole maan passia eikä hän ole koskaan edes käynyt siellä.

Begumin viime viikonloppuna saama poika on virallisesti britti. Teoriassa hänenkin kansalaisuutensa poistaminen voisi BBC:n mukaan olla mahdollista.

Lue myös:

Jos teininä kalifaattiin lähtenyt nuori nainen on raskaana ja tahtoo kotiin, pitääkö kotimaan auttaa häntä – Tätä pohtii nyt Britannia

Isisin kalifaatti on mennyttä, mutta järjestö voi vielä nousta – neljä kysymystä terrorijärjestön tulevaisuudesta

Kentuckylainen teini on haastanut sanomalehti Washington Postin oikeuteen kunnianloukkauksesta.

Haaste liittyy tammikuussa paljon huomioita herättäneeseen tapaukseen.

Tuolloin netissä raivostutti video, jossa poika näyttää herjaavan alkuperäisväestön edustajaa. Poika on pukeutunut Donald Trumpia tukevaan Make America Great Again -lippalakkiin.

Katolisen poikakoulun oppilaat olivat Washingtonissa luokkaretkellä osoittamassa mieltään aborttia vastaan.

Nyt tapauksessa pääroolissa ollut Nicholas Sandmann, 16, vaatii Washington Postilta 250 miljoonan dollarin (noin 220,5 miljoonan euron) vahingonkorvauksia kunnianloukkauksesta.

Kanteen mukaan lehti otti Sandmannin "tähtäimeensä ja kiusasi" edistääkseen puolueellista agendaansa Trumpia vastaan. Kanteen mukaan syynä oli, että Sandmann on valkoinen ja katolinen ja pukeutunut Trumpia tukevaan hattuun.

Vaadittu korvaussumma on suuruudeltaan sama, jonka Amazonin perustaja Jeff Besos maksoi Washington Postista ostaessaan sen. Tämä mainitaan myös kanteessa.

Washington Postin edustaja kommentoi, että lehti tutkii kannetta ja aikoo vastata siihen voimakkaasti.

Kuka teki ja mitä

Ensimyräkän jälkeen kuva Lincolnin muistomerkin tapahtumista alkoi tarkentua.

Kohua herättäneellä videolla alkuperäisväestöön kuuluva veteraani Nathan Phillips soittaa rumpua ympärillään Trump-lippalakkeihin pukeutuneita teinejä.

Nuoret näyttävät naureskelevan ja pilkkaavan Phillipsiä.

Sittemmin julki levisi uusia videoita. Niillä näkyy, että paikalla oli myös pieni joukko juutalaisen uskon seuraajiksi ilmoittautuvia mustia miehiä.

Miehet huutelivat kovaäänisesti loukkauksia kaikille läsnäoleville, sekä teineille että omaa kokoustaan pitäneille alkuperäiskansan edustajille.

Samaan aikaan teinit huutavat omia iskulauseitaan. Phillips kävelee kahden ryhmän väliin rummun kanssa. Hän on kertonut menneensä väliin rukoillakseen, sillä Phillipsin mielestä oppilaiden ja miesten väliset jännitteet olivat kiehumispisteessä.

Phillips sanoi aluksi nuorten huudelleen Trumpin kampanjasta tuttua "rakentakaa muuri" -iskulausetta. Nuoret ovat kieltäneet tämän.

Nicholas Sandmann julkaisi tapauksen jälkeen lausunnon, jossa hän kiisti syyllistyneensä rasismiin.

Lisää kanteita luvassa

Katolisen koulun tilaaman tutkimuksen mukaan nuoret eivät kommentoineet Phillipsille mitään rasistista tai loukkaavaa. He eivät tutkimuksen mukaan myöskään huudelleet mitään muurista.

Washington Postin mukaan oikeuteen toimitetuissa papereissa Phillipsiä kutsutaan huijarisotasankariksi, joka ilmeisesti pelkäsi liikaa juutalaisiksi ilmoittautuvia miehiä, "oikeita riidanhaastajia" ja valitsi sen sijaan kohteekseen ryhmän "viattomia lapsia".

Sandmannin perheen asianajaja on sanonut, että vastaavia kanteita nostetaan vielä lisää.

Muutto tappoi vanhuksia. Kukaan ei ehdi pestä. Koskaan ei pääse liikkumaan. Vessaan ei ehdi ennen nöyryytystä. Järkyttäviä otsikoita.

Viime viikkoja ovat mediassa hallinneet uutiset siitä, miten suuret yksityiset palveluntarjoajat ovat rikkoneet lupauksensa ja vaarantaneet vanhusten, vammaisten ja muiden hoivaa vaativien hengen ja terveyden.

Jos laiminlyönnin hinta olisi yhtä kirkas kuin onnistumisen tarjoama tilipussi, ongelmia ei ehkä olisi.

On selvää, että räikeitä virheitä on tapahtunut, ja paineessa on tehty törkeitä oikaisuja siellä, missä ei pitäisi. On selvää, ettei kaikkialla ja aina ole otettu riittävän vakavasti ohjeistuksia ja suoranaisia määräyksiä henkilöstön mitoituksesta ja ajankäytöstä.

Tämä kaikki vaatii puuttumista. Yleinen totuus riskinotossa onkin se, että ihminen kaihtaa mieluummin tappiota kuin kärttää voittoa. Jos laiminlyönnin hinta olisi yhtä kirkas kuin onnistumisen tarjoama tilipussi, ongelmia ei ehkä olisi.

Jokaisen tarinan taustaksi on löytynyt aina paha suuryritys.

Kiinnostavaa viime viikkojen hoivakohuissa on ollut myös yksinkertaistava ja suoraviivainen tapa, jolla syylliset ja syntipukit on tunnistettu. Jokaisen tarinan taustaksi on löytynyt aina paha suuryritys.

Tarve löytää syyllinen on suuri. Filosofi René Girard ja yhteiskuntatieteilijä Kenneth Burke kirjoittivat aikanaan syntipukkimekanismista, joka auttaa yhteisöjä selviytymään paineisista ja ristiriitaisista tilanteista ilman suurta mellakkaa. Kun syylliseksi voidaan osoittaa yksittäistapaus ja sopiva uhrattava löytyy, yhteisö rauhoittuu ja jatkaa eloaan ilman suurta taistelua.

Parhaimmillaan tuhmurilla on kasvot ja nimi, jotta voimme kollektiivisesti paheksua. Esperi Caren toimitusjohtaja jätti tehtävänsä ja sai kunnian kävellä some-giljotiinille. Kukaan ei unohtanut muistuttaa hänen miljoonatuloistaan, jotka tosin eivät poikkea juurikaan suurten kasvavien yritysten normista.

Todistajina eivät pääosin ole asiakkaat tai heidän omaisensa vaan nimettömät entiset työntekijät. Kaava on tuttu: anonyymi kitkerä entinen palkansaaja voi usein jakaa tarinansa ilman mitään taustatarkistusta tai faktojen varmentamista. Vaikka vaikuttaa siltä, että kertomuksissa on ankaran paljon totta, tapahtumien ytimeen ei tahdo päästä.

Mediamyllyn jauhaessa osaavien ammattilaistenkaan on lopulta vaikea innostua ja nähdä työnsä arvoa.

Isku ei osu pelkästään viestintäkonsulttiin tai epäonnistuneeseen johtajaan vaan koko ammattilaisten työyhteisöön. Kaikesta tekemisestä tulee äkkiä huonoa. Mediamyllyn jauhaessa osaavien ammattilaistenkaan on lopulta vaikea innostua ja nähdä työnsä arvoa.

Surulliset kotimaiset sote-tarinat peilaavat vielä dramaattisempia esimerkkejä muualta maailmasta. Miksi korealainen lentokone törmäsi vuorenseinämään? Miksi lautta upposi Hollannin ja Englannin välisessä kanaalissa vain hetken satamasta irtautumisen jälkeen? Miksi pahamaineinen Costa Concordia romahti keskelle kauneinta Välimerta?

Selitys on päälle päin helppo: joku mokasi. Tarkemmassa katsannossa suoraa selitystä ei usein löydykään.

Entä, jos jäykän kulttuurin takia korealaisen lentokoneen perämies ei uskaltanut vastustaa kapteenia? Entä jos lautta ei uponnutkaan torkahtaneen merimiehen laiminlyöntien takia yksin vaan myös siksi, että varustamo oli säästänyt turvalaitteista, kapteeni kiirehtinyt ja puskenut jo ennestään myöhäistä lähtöä, kun lähiesimies oli samalla sokeasti luottanut tiimiinsä? Mikä tragediassa johtui lopulta torkuista ja mikä systeemistä?

Ketjussa väärin yhdistyessään yksinään järkevät tekemiset muodostavat vaarallisen yhtälön.

Kun tarkastelemme kotimaisia hoivaskandaaleja, voimme ehkä tunnistaa jotain samankaltaista. Moni ammattilainen on kovan paineen alla ja haluaa pärjätä. Lähiesimies yrittää säilyttää tiiminsä, ja moni tiimissä taistelee vastatakseen odotuksiin. Pääkonttorilla halutaan turvata toiminnan ja vapauden tila varmistamalla numerot. Ketjussa väärin yhdistyessään yksinään järkevät tekemiset muodostavat vaarallisen yhtälön.

Kun yleisön pehmustetusta aitiosta tuijotamme aikamme skandaaleja, kaipaamme muistutusta myös peiliin katsomisen tärkeydestä. Mistä ongelmat johtuvat?

Voisiko olla myös niin, että tarkoin valitsemamme poliittiset edustajat budjetoivat niukasti, koska myös tasoliittymän korjaus vaati rahaa? Voisiko olla niin, että johtavat virkamiehet kokemattomuuttaan kilpailuttivat muodollisesti oikein mutta sisällöllisesti väärin? Voisiko olla niin, että tarjouksen voittanut yhtiö luotti liikaa hyvään onneensa ja päätti uhkarohkeasti pelata marginaaleilla?

Kuka lopulta aiheutti vahingon? Kenen laiminlyönti johti lautan uppoamiseen? Ei kenelläkään ole vastausta. Sormella on helppo osoittaa.

Jos oikeasti haluaisimme parantaa hyvinvointipalveluiden tasoa, opettelisimme kuuntelemaan, lukemaan ja analysoimaan sekä korjaamaan. Selvää on, että tällainen ote voi tuntua vaikealta, sillä eduskunnan puhujanpöntössä ei saa samaa lämpöä faktoilla kuin sumealla kiihkolla.

Pekka Mattila

Kirjoittaja on Aalto EE:n toimitusjohtaja, valmentaja, kirjailija ja useiden hallitusten jäsen sekä käytäntöön suuntautunut professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoo STT:lle keskustelleensa oikeuskanslerin kanssa valinnastaan SEB-pankin hallitukseen.

Oikeuskanslerin mukaan Berner voi jatkaa ministerinä, kunhan hän tekee valinnan jälkeen sidonnaisuusilmoituksen ja jäävää itsensä mahdollisista rahoitusmarkkinoihin liittyvistä kysymyksistä.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti vahvistaa Ylelle, ettei näe ongelmaa Bernerin ehdokkuudessa.

– Tästä säätää perustuslaki, jossa käsitellään ministerin sidonnaisuuksia. Siinä ministeriä kielletään hoitamasta toimea, joka voi estää ministerin tehtävän täysipainoista hoitamista tai vaarantaa luottamuksen puolueettomuuteen, Pöysti sanoo.

Hän muistuttaa, ettei ministereille ole säädetty karenssiaikoja, jotka rajoittaisivat heidän sijoittumistaan erilaisiin tehtäviin ministeriajan jälkeen.

SEB:n uusi hallitus valitaan yhtiökokouksessa maaliskuun lopulla.

Oikeuskansleri: Pörssiyhtiön hallituspesti sopii huonosti ministerin tehtävään

Oikeuskansleri Pöysti sanoo, että pörssiyhtiön hallituksen jäsenyys istuu pääsääntöisesti huonosti yhteen ministerin pestin kanssa.

Hän kuitenkin toteaa, että nyt on kyse "muutamista päivistä", jolloin Berner istuu sekä Suomen että yhtiön hallituksessa.

Entä jos hallitusneuvottelut kestävät pitkään, eikä uutta hallitusta saada nopeasti muodostettua?

– Se pitää katsoa tilanteen mukaan. Jos tästä tulee pitkäaikainen asetelma, voi syntyä ristiriitainen tilanne, jossa asia pitää arvioida uudelleen.

Sipilä: Olen keskustellut Bernerin kanssa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä mahdolliset jääviyskysymykset koskevat vasta niin kutsuttua toimitusministeristön aikaa.

Hallitus jatkaa huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus nimitetään. Bernerin ensimmäinen kokous SEB:n hallituksen jäsenenä olisi vasta huhtikuun lopulla.

– Olen hänen (Bernerin) kanssa keskustellut kaikista asioista, mutta hän saa itse kertoa jatkopestistään enemmän. Erityisjärjestelyistä ehditään kyllä puhua, Sipilä sanoi.

Pääministeriltä kysyttiin, olisiko siirtymää politiikan johtotehtävistä yritysmaailmaan syytä suitsia esimerkiksi karenssijärjestelyillä.

– Näistä karensseista on jonkin verran puhuttu, mutta tässä on kyse luottamustehtävästä, Sipilä sanoi.

Hänen mukaansa työ- ja luottamustehtävillä on siis eroa, kun karensseja pohditaan.

Sipilä piti tiedotustilaisuuden Belgian pääministeri Charles Michelin kanssa, kun tämä oli vierailulla Helsingissä. Hän ei vastannut kysymykseen siitä, onko täysin poissuljettua, että Berner eroaisi ministerin tehtävästä.

Voit keskustella tästä jutusta klo 22:een.

Lue lisää:

Anne Berner ei hae jatkokautta eduskuntaan – ehdolla SEB-pankin hallitukseen

Pirkko Martikainen kertoi pari viikkoa sitten Ylen jutussa elämästään turkulaisessa hoivakodissa. Mehiläisen pyörittämässä Mainiokoti Nukkumatissa suihkuun pääseminen saattoi kestää kaksi ja puoli viikkoa.

Martikaisen mielestä kaikki johtui siitä, että Nukkumatissa oli liian vähän työntekijöitä. Ylen jutun jälkeen Mehiläinen reagoi tilanteeseen ja palkkasi lisää henkilökuntaa.

– Kolmannen kerroksen aamuvuoron vahvuuteen on lisätty yksi työntekijä. Olemme lisäksi lisänneet vakituisen henkilökunnan määrää koko yksikössä, sanoo Mehiläisen hoivapalveluiden johtaja Niklas Härus.

Nyt on päässyt suihkuun

Pirkko Martikainen sanoo, että asiat Nukkumatissa ovat muuttuneet parempaan suuntaan.

– Kyllä nyt on tarjottu suihkua. Heti jutun jälkeen pääsin suihkuun ja seuraavallakin viikolla tarjottiin suihkua, Martikainen iloitsee.

Minä olisin ollut valmis laittamaan tämän paikan maan tasalle jo vuosia sitten. Pirkko Martikainen

Martikainen kertoo, että asukkaiden ja omaisten taholta oli yritetty saada parannusta Nukkumatin tilanteeseen useaan otteeseen. Vasta Ylen julkaiseman jutun jälkeen alkoi tapahtua.

– Näköjään julkisuus on ainoa asia, joka auttaa.

Pirkko Martikainen sanoo miettineensä pitkään, nostaako Nukkumatin asiat esiin julkisuudessa.

– Ajattelin, että tämä on minun viimeinen palvelukseni muille. Täällä kun on paljon niitä, jotka eivät itse pysty puhumaan.

Nukkumatti suljetaan

Pirkko Martikainen on moittinut sitä, että Nukkumatin tilat ovat hoitotyön kannalta epäsopivat. Myös esimerkiksi ilmastoinnin kehnous ja talon hissin ahtaus ovat harmittaneet.

– Minä olisin ollut valmis laittamaan tämän paikan maan tasalle jo vuosia sitten.

Nyt Mehiläinen on päätynyt samaan ratkaisuun.

– Nykyiset tilat ovat toiminnan kannalta haasteelliset, hoivapalveluiden johtaja Niklas Härus sanoo.

Nyt on hyvä muuttaa, kun on vielä sen verran järjissään, että tajuaa minne menee. Pirkko Martikainen

Nukkumatti suljetaan ja asukkaat on tarkoitus siirtää Mehiläisen muihin yksiköihin. Turun sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee asiaa keskiviikkona.

– Eri vaihtoehtoja tilojen osalta on selvitetty jo pidempään. Asiasta on keskusteltu Turun kaupungin kanssa helmikuussa, sanoo Niklas Härus.

Ajatuksena on, että Nukkumatin asukkaat muuttavat Mehiläisen yksiköihin Turussa tai lähikunnissa huhti-toukokuussa. Asiasta järjestetään tilaisuus asukkaille, omaisille ja henkilökunnalle lähiaikoina.

– Kaikilla asukkailla tulee olemaan mahdollisuus valita asuinpaikkansa. Henkilökunta siirtyy asukkaiden mukana, Härus sanoo.

Ei tule ikävä

Pirkko Martikainen sanoo, että asukkaille tieto paikan sulkemisesta tuli täytenä yllätyksenä. Hän kuuli asiasta ensimmäisen kerran Ylen radiouutisista tiistaiaamuna.

Martikainen on mielissään Mehiläisen ratkaisusta sulkea Nukkumatti.

– Ei tule Nukkumattia ikävä. Tätähän on toivottu jo vuosia, koska nämä tilat ovat olleet niin epäsopivat.

Pirkko Martikainen toivoo, että pääsisi sellaiseen paikkaan, jossa voisi viettää loppuelämänsä.

– Nyt on hyvä muuttaa, kun on vielä sen verran järjissään, että tajuaa minne menee.

Vaikka Pirkko Martikaista alun perin hirvitti astua julkisuuteen pari viikkoa sitten, hän on nyt hyvillään siitä, että uskalsi.

– Olen kiitollinen siitä, miten paljon ihmiset on vaivautuneet ottamaan yhteyttä ja ilmaisseet huolensa vanhusten tilanteesta.

Voit keskustella aiheesta jutun alla. Keskustelu sulkeutuu 20.2. kello 20.

Lue lisää:

Monivammainen Pirkko Martikainen, 70, kertoo asumisestaan Mehiläisen hoivakodissa: "Olin kaksi ja puoli viikkoa pesemättä"

Kolme hoivakotia palkittiin hyvästä hoidosta: Vanhus saa halutessaan jäkälää huoneeseensa eikä ketään pakoteta kuuntelemaan klassista musiikkia

Ovatko kunnat liian löperöitä ja ostavatko aina vain halvinta? 7 kysymystä tunteita kuumentavasta vanhustenhoidon yksityistämisestä

Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa

Kevättä enteilevä aurinko paistaa ja paljastaa kodin tavarakasat ja pölykertymät. Moni innostuu järjestämään kotia ja luopumaan vanhoista tavaroista.

Mutta mihin kaikki ylimääräiset vaatteet ja tavarat kannattaa toimittaa?

Kysyimme kahdelta kierrätyksen asiantuntijalta, miten hankkiutua eroon vaatteista, huonekaluista ja muista kodin tavaroista, kirjoista, levyistä, tietokoneista ja puhelimista, papereista ja valokuvista kierrättäen ja luonnonvaroja säästäen.

Roskaa vai ei?

Jokaisen kotoa lähtevän tavaran kohdalla pitää miettiä tarkkaan, onko se vielä käyttökelpoinen vai kuuluuko se jätteisiin, neuvoo kierrätysmuotiin erikoistunut bloggaaja Outi Pyy.

Jätteiden erottaminen ei aina ole helppoa, sillä omiin vaatteisiin ja esineisiin liittyy tunteita ja muistoja.

Siksi moni arvioi omat tavaransa arvokkaammiksi kuin ne ovatkaan, sanoo ammattijärjestäjä ja tietokirjailija Ilana Aalto.

– Jos on vaikea päättää, laittaako vaate kirpputorille vai roskiin, voi miettiä, voisiko se päällä mennä ravintolaan, Aalto sanoo.

Jätteiden kierrättäminen muualle kuin roskikseen on kuitenkin väärin, Outi Pyy painottaa.

Älä siis lahjoita roskiasi eteenpäin. Vaate, josta puuttuu nappi tai parhaat päivänsä nähnyt sohva eivät mene kaupaksi.

Hyväntekeväisyyskirpparille voi lahjoittaa sellaisen vaatteen, jonka voisi antaa lahjaksi ystävälle, Pyy linjaa.

Vaatteet, kengät ja laukut

Ehjät ja puhtaat vaatteet, kengät ja laukut voi lahjoittaa kirpputoreja pyörittäville hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Fida, SPR, Emmaus ja Pelastusarmeija tai kierrätyskeskukseen. Myös Hope-yhdistys ottaa vastaan ajanmukaisia vaatteita.

Hyväntekeväisyysjärjestöjen kirppiksille saa lahjoittaa saa ainoastaan puhdasta, myyntikelpoista ja sellaisenaan jälleenmyytäväksi sopivaa tavaraa, Outi Pyy painottaa.

– Eli se pitää puhdistaa ja viikata kassiin niin, että se voidaan sellaisenaan nostaa kassista myyntiin.

– Pitää muistaa, että käyttökelpoinen on eri asia kuin myyntikelpoinen. Housut, joissa on reikä, voivat olla minulle käyttökelpoiset, mutta ne eivät ole myyntikelpoiset, Ilana Aalto sanoo.

Lahjoittaa voi myös esimerkiksi Facebookin Roskalava-ryhmissä.

Kannattaisiko kirppismyynti?

Jos haluat ylimääräisistä tavaroistasi rahaa, varaudu näkemään enemmän tai vähemmän vaivaa sen eteen.

Kirpputoreja on joka lähtöön: Facebookissa on lukuisia eri vaatemerkkeihin erikoistuneita ryhmiä sekä alueellisia kierrätysryhmiä. Verkossa toimivat muun muassa Emmy, vähänkäytetty.fi sekä puhelinsovellus Zadaa.

Lisäksi vaatteita voi koettaa saada kaupaksi eri periaatteilla toimivissa kirpputori- ja kierrätysmyymälöissä. Eri puolella Suomea toimivia kirpputoreja on listattu täällä.

Erityisesti lastenvaatteita ja -tarvikkeita myyvät kirpputorit on listattu täällä.

Mitä enemmän haluat kirpputorimyynnistä itsellesi, sitä enemmän aikaa ja vaivaa siihen kuluu.

Palvelukirppiksellä myynnistä suurempi osa menee provisiona kirppiksen pitäjälle kuin päiväkirppiksellä, jossa tavaroiden omistaja itse seisoo tiskin takana.

Kun vertaa kirpputorimyynnin rahallista hyötyä ja siihen käytettyä aikaa, myynti ei välttämättä aina kannata, sanoo Ilana Aalto.

Varsinkin jos aika on tiukalla, kannattaa miettiä, onko itse myynti vaivan arvoista, vai pääsisikö helpommalla, jos vaatteet vain lahjoittaisi, Aalto vinkkaa. Hän on vertaillut erilaisten myyntitapojen kannattavuutta blogissaan.

Rikkinäiset sukat voi laittaa sekajätteeseen

Kestotahraiset ja loppuunkuluneet tekstiilit ovat lumppua. Tekstiilijätteen tehokas hyödyntäminen on vielä lapsen kengissä, sillä suuri osa vaatteista sisältää elastaania, jota ei vielä pystytä erottamaan luonnonkuiduista, kuten puuvillasta.

Toisin kuin sataprosenttisesti luonnonkuidusta valmistettu vaate, elastaania sisältävien vaatteiden kuidut eivät siis pääse osaksi uutta lankaa tai kangasta.

Jos on näppärä käsistään, vanhat tekstiilit voi hyödyntää esimerkiksi siivousrätteinä tai ompelemalla niistä roskapusseja.

Tekstiilijätettä voi tarjota myös Nextiili-kierrätystyöpajaan Tampereella tai muun muassa Turussa toimivaan Texvexiin. Vanhoista tekstiileistä valmistetaan esimerkiksi kestotalouspaperia.

Varteenotettava vaihtoehto lumpulle on roskis.

– Kun tekstiili on tullut tiensä päähän, sen polttaminen lämpöenergiaksi ei ole huono vaihtoehto, Ilana Aalto sanoo.

Vaikka moni luulee, ettei tekstiilejä saa laittaa sekajätteeseen, se ei ole totta. Rikkinäiset vaatteet voi lajitella energiajätteeksi, polttokelpoiseksi jätteeksi tai sekajätteeksi.

Pääkaupunkiseudulla toimivan HSY:n alueella tekstiilijätteen voi laittaa sekajätteeseen, jolloin se menee poltettavaksi.

HSY:n sivuilla on kattavat tiedot kaikenlaisen jätteen kierrättämiseen. Eri puolilla Suomea jätteen kierrätykselle erilaisia käytäntöjä, joten parhaat tiedot saa oman kunnan jäteyhtiöstä.

Tekstiilijätettä ottavat vastaan muun muassa jotkut vaateketjut, mutta niille Outi Pyy ei veisi vanhoja vaatteitaan, sillä vaatefirmat vievät kerätyn tekstiilijätteen ulkomaille.

– Roskien laittaminen roskiin on vastuullinen teko. Silloin ne käsitellään Suomessa suomalaisten jätelakien mukaan, hän sanoo.

Huonekalut, astiat ja muut kodin tavarat

Myyntikelpoisia voi koettaa myydä nettikirppiksillä kuten Torissa tai Facebookin kierrätysryhmissä.

Ryhmiä löytyy paikan, kuten kaupungin tai kaupunginosan mukaan, myös eri tavaralajin, kuten pohjoismaisen designin tai merkin, kuten vaikkapa Arabian astioiden mukaan, Ilana Aalto neuvoo.

Myyntikelpoisia huonekaluja, astioita ja kodinkoneita voi tarjota myös esimerkiksi Hope ry:lle tai hyväntekeväisyyskirpputoreille.

Osalla on noutopalvelu, kuten esimerkiksi Fidalla, SPR:llä, Pelastusarmeijalla sekä pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksella.

Järjestöt päättävät, mitä ja mistä noutavat; tämä kannattaa selvittää etukäteen verkkosivuilta tai soittamalla. Esimerkiksi Kierrätyskeskus ei ota vastaan isoja työpöytiä, koska niille ei löydy ostajia.

Käytettyjä turvavälineitä, kuten pyöräilykypäriä tai turvaistuimia ei kannata lahjoittaa hyväntekeväisyysjärjestöille, sillä ne eivät voi myydä tuotteita, joiden turvallisuudesta ei ole takeita.

Oman paikkakunnan roskalavaryhmän kautta voi tarjota kaikenlaista tavaraa. Roskalavaryhmissä ei liiku raha ja tavaran saaja yleensä noutaa sen lahjoittajan kotoa.

Rikkinäisestä tai muuten käyttökelvottomasta tavarasta eroon pääseminen voi vaatia rahaa, aikaa ja vaivaa.

Uutta sohvaa tai kirjahyllyä ei kannata ostaa, jos ei pysty hankkiutumaan eroon vanhasta vaikkapa autottomuuden takia, sanoo Outi Pyy.

– On törkeää kantaa kirjahylly jätekatokseen. Silloin jätteen kustannukset maksatetaan jollakin muulla, Pyy sanoo.

Pääkaupunkiseudulla oikea paikka käyttökelvottomalle huonekalulle on Sortti-asema. Sieltä voi tilata myös maksullisen noudon.

Luotettavimmat neuvot erilaisen jätteen kierrätykseen saa oman kunnan jäteyhtiöltä.

Rikkinäiset kodinkoneet ovat SER-jätettä. Vastaavia laitteita myyvät liikkeet ottavat rikkinäiset vastaan, vaikka ei ostaisi uutta.

Kierrätysyhtiö Lassila&Tikanojan Kierrätysbotti Kikalta voi kysyä erilaisten tavaroiden kierrätykseen neuvoa Facebookissa.

Tietokoneet ja puhelimet

Toimivan laitteen voi yrittää myydä esimerkiksi Facebookin kierrätysryhmissä tai nettikirppiksillä, kuten Torissa tai Huudossa.

Käyttökelvottomina tietokone ja puhelin ovat sähkö- ja elektroniikkaromua (SER).

SER-jätettä ottavat vastaan muun muassa liikkeet, jotka niitä myyvät, esimerkiksi kännykkäkaupat.

Puhelimissa on arvokkaita raaka-aineita, jotka otetaan kierrättäessä talteen.

Ennen myyntiä tietokoneista ja puhelimista kannattaa poistaa kaikki omat tiedot. Moni pelkää, että tehdasasetusten palauttaminen tai tietojen poistaminen ei riitä ja että laitteessa olevat tiedot voivat päätyä vääriin käsiin.

Seiffi on maksullinen palvelu, josta saa kuittauksen, kun data on tuhottu.

Kirjat, levyt ja elokuvat

Kirjoja, levyjä ja elokuvia voi koettaa tarjota ystäville tai Facebookin paikalliseen kierrätysryhmään, Ilana Aalto vinkkaa.

Monissa kirjastoissa on ilmaishylly, jonne voi viedä muutaman kirjan kerrallaan. Myös palvelutaloista, sairaalasta tai terveyskeskuksesta voi kysyä, olisiko siellä tarvetta luettavalle.

Kirjaharvinaisuudet voivat kiinnostaa antikvariaatteja, mutta esimerkiksi kirjakerhokirjoille, joista on otettu isoja painoksia, ei ole kysyntää, Aalto sanoo.

Niistä kirjoista, jotka eivät kelpaa mihinkään, otetaan kannet irti. Sivut voi laittaa paperijätteeseen ja kannet sekajätteeseen, Aalto neuvoo.

Moni kuuntelee jo musiikkia suoratoistopalveluista, mutta vinyylilevyille voi löytyä vielä ottajia, Aalto sanoo.

Niitä, samoin kuin cd-levyjä ja dvd-elokuvia voi tarjota esimerkiksi levy- tai elokuvakaupoille. Esimerkiksi Levykauppa Äx toimii useammassa kaupungissa.

Cd-levyjä ja dvd-elokuvia voi tarjota myös hyväntekeväisyyskirpputoreille, palvelutaloihin ja sairaaloihin.

Jos muuta paikkaa ei löydy, cd:t ja dvd:t ovat sekajätettä, samoin kuin vanhat vhs-nauhat.

Aiemmin videonauhaa on käytetty askarteluun, mutta sitä ei suositella, sillä nauha voi aiheuttaa allergisen reaktion.

Paperit

Toisin kuin lehtiä ja mainoksia, henkilötietoja sisältäviä papereita ei kannata viedä paperinkeräykseen.

Jos tietoturvapaperia syntyy jatkuvasti, voi harkita silppurin ostoa kotiin. Sen käyttö on kuitenkin hidasta. Muutaman liuskan voi polttaa takassakin, mutta ei suuria määriä, Ilana Aalto sanoo.

– Itse leikkaan henkilötietoja sisältävän osan paperista heti pois ja silppuan sen sekajätteeseen.

Joillakin paikkakunnilla tietoturvapaperia kerätään kirjastoissa, joissakin paikoissa taas jäteasemalla, Aalto vinkkaa.

Jos tietoturvapaperijätettä on todella paljon, kannattaa pyytää jätefirmalta tarjousta. Tietoa kotiin tilattavista säiliöistä joutuu usein etsimään yrityksille tarjottavien palveluiden sivuilta.

Valokuvat

Sukulaiset voivat olla kiinnostuneita vanhoista valokuvista, joissa näkyy ihmisiä.

– Jos kuvissa on tunnistettavia paikkoja, niitä voi tarjota vaikka paikalliselle valokuvakeskukselle, Aalto neuvoo.

1960-luvulla otetut ja sitä vanhemmat mustavalkokuvat voivat myös kiinnostaa keräilijöitä, Aalto sanoo. Facebookissa on ryhmä, jossa tunnistetaan ja ostetaan ja myydään vanhoja valokuvia.

Tarpeettomat valokuvat voi laittaa energia- tai sekajätteeseen.

Tärkeintä on vähentää jätteen määrää

Jätteiden huolellinen lajittelu on vastuullinen teko, mutta vielä tärkeämpää on vähentää kotiin kannettavan jätteen määrää.

Vältä sellaisia tuotteita, joiden tulee paljon pakkausmateriaalia. Mieti jo tavaran ostoa harkitessa, miten tuotteesta joskus pääsee eroon ja voiko sen raaka-aineita käyttää uudestaan tai kierrättää.

Tähän tähtää myös EU:n jätedirektiivin kolmen R:n periaate: reduce, re-use, recycle, eli vähennä, käytä uudelleen, kierrätä.

Kotien tavaratulva johtuu siitä, että ostotottumuksemme ovat vuosien kuluessa muuttuneet: ostamme enemmän ja useammin.

– Vaatteet ovat halventuneet hurjasti. Verrattuna mediaanituloihin vaatteet maksoivat 1980-luvulla viisi kertaa enemmän kuin nyt. Ylipäätään tavaraa on kodeissa enemmän, Outi Pyy sanoo.

Jos emme halua hukkua tavaraan, ostokäyttäytymisen on muututtava ja niistä tavaroista, jotka meillä jo on, on pidettävä parempaa huolta, Pyy sanoo.

Kaikkein parasta olisi ostaa laatua ja huoltaa ja korjata sitä niin, että sen käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä.

Lue lisää:

Tilasto yllättää: Ostamme vaatteita enemmän kuin vuosiin, mutta halvemmalla – "Osta harvoin ja laatua -kampanjointi on jäänyt pienten piirien ryhtiliikkeeksi"

Torin ja bloggaajien vinkit: Näin saat vaatteet ja tavarat netissä paremmin kaupaksi – kuvat entistä tärkeämpiä

Kierrätyskeskukset täyttyvät nyt tavarasta – Katso tästä mitä ei kannata edes tuoda

Outi Les Pyy: Elastaani on iso ongelma kierrätykselle (Outi Pyyn blogi)

Aamuhämärässä metsäpolulta pilkistää hieman valoa. Kajaanilainen läskipyöräilijä Antti Antikainen kävelee otsavalo päässään Erkin polokua ja vetää perässään autonrengasta.

Yön aikana satanut lumi tamppautuu renkaan painon alla tasaiseksi ja kovaksi.

Väylä on hyvässä ajokunnossa illalla, kun Antikainen palaa takaisin polulle läskipyöränsä kanssa.

– Tämä on yksinkertaisuudessaan loistava tapa kunnostaa polkua. Jos täällä olisi vain kävelijöitä, polku olisi pyöreä, liukas ja pehmeä. Nyt se on renkaan levyinen ja kantaa koko matkalta, Antikainen kertoo.

Erkin polulla on mittaa 3,5 kilometriä. Myös muut ulkoilijat kuten sauvakävelijät, koiranulkoiluttajat, lumikenkäilijät ja polkujuoksijat käyttävät sitä paljon.

– Viime talvena minua katsottiin vähän pitkään, lähinnä ehkä säälivästi, kun tulin polulla vastaan rengas perässä. Tänä talvena he ovat nostaneet jo peukkua pystyyn. Kävijöitä on vauvasta vaariin, ja olemme alkaneet tulla tutuiksi, Antikainen kertoo hymyillen.

Hyvää hyvyyttäänkö Antikainen pitää ulkoilureitin myös muille käyttäjille hyvässä kunnossa?

– Niinhän ihmiset luulevat, mutta kyllä minä tätä itselleni teen. Se on kuitenkin kaikkien etu. Mitä enemmän polulla on käyttöä, sitä paremmassa kunnossa se on, Antikainen sanoo.

Läskipyörät sopivat yhä useammin myös ladulle

Antikainen on ollut edistämässä läskipyöräilyä myös Kajaanin laduilla (Kainuun Sanomat). Viime vuonna aktiiviset harrastajat saivat Kajaanin kaupungilta luvan ajaa leveärenkaisilla pyörillä Vimpelinvaaran kilpaladuilla.

Kaupunki ei saanut kokeilusta yhtään negatiivista palautetta.

– Latukoneen kuljettaja sanoi, että hiljaisimmilla laduilla näkyi useammin pyörän kuin suksen jälkiä, joten toiminta sai jatkua myös tänä talvena, kertoo Kajaanin kaupungin hallipäällikkö Aleksi Nyström.

Reiteille, joille pääsee kävellen tai pyörällä, ja missä voi vetää pulkkaa luvan kanssa, on kysyntää. Anne Rautiainen

Talviajettavia polkuja on Nyströmin mukaan Kajaanissa paljon. Kaupungin valaisemattomat ladut ovat etenkin iltaisin vähäisellä käytöllä, joten ne sopivat hyvin pyöräilyyn.

– Harva hiihtäjä lähtee hiihtämään otsavalon kanssa. Latuja on kuitenkin pidettävä yllä koko talven ajan, joten se ei haittaa, jos niillä on myös muita käyttäjiä kuin hiihtäjiä, Nyström sanoo.

Kaikkialle pyörällä ei ole kuitenkaan asiaa.

– Valaistuja latuja ei ole avattu pyöräilijöille, koska niillä on enemmän aktiivisia hiihtäjiä. Laduilla pyöräilyä tulisi rajoittaa myös silloin, kun kelit lämpenevät. Jos latupohjat ovat pehmeitä ja pahasti upottavia, latuun voi tulla syviä jälkiä, Nyström kertoo.

Myös muualla maassa hiihtoladuille mahtuu yhä useammin myös kävelijöitä ja pyöräilijöitä. Etenkin tänä talvena monet kunnat ja kaupungit ovat avanneet latuja useille käyttäjille. Monikäyttöisiä ulkoilureittejä on aina Lapista Etelä-Suomeen saakka.

– Ihmiset haluavat päästä luontoon. Kaikki eivät kuitenkaan osaa tai halua hiihtää eikä kaikilla ole välineitä. Reiteille, joille pääsee kävellen tai pyörällä, ja missä voi vetää pulkkaa luvan kanssa, on kysyntää, sanoo Suomen Ladun yhteiskuntasuhteiden asiantuntija Anne Rautiainen.

Aikaisemmin sama ilmiö näkyi esimerkiksi jääladuilla tai jäälle tehdyillä reiteillä, koska niille on aurattu yleensä väylä myös kävelijöille. Ne ovat etenkin keväthangilla täynnä väkeä.

– Lisäksi talvipyöräilijöiden määrä on kasvanut, sillä meillä on takana monta huonoa talvea. Ihmiset eivät pääse hiihtämään, joten pyöräily on luonteva tapa jatkaa liikkumista talvella, Rautiainen kertoo.

Paksupyörä jättää jälkeensä rivin nappulajälkiä

Laturaivo puhuttaa joka talvi, mutta se ei ole yleinen ilmiö ainakaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Suomen Ladun Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan neljä prosenttia suomalaisista on kokenut epäasiallista käytöstä tai puhetta hiihtoladulla.

Kajaanissa Erkin poloku kulkee hiihtoladun vierellä ja muutamassa kohdassa läskipyöräilijöiden on ajettava myös hiihtoladun yli. Pisin siirtymä hiihtolatua pitkin on noin 10 metriä.

– Joskus joku on saattanut olla nyrkki pystyssä ja sauvakko ojossa, kun siitä on paksupyöräisellä mennyt, mutta pyörä ei tee mitään väylälle. Jos läskipyörä rupeaa uppoamaan, renkaasta tulee niin kova vastus, ettei sillä jaksa ajaa, Antti Antikainen kertoo.

Viime talvena Antikainen testasi asiaa käytännössä, kun illalla oli satanut 15 senttimetriä puuterilunta ja oli pakkanen. Aamulla hiihtoladulla oli käynyt hiihtäjä, joka oli uponnut tasaisessakin kohdassa 3–4 senttimetriä. Vastarinteeseen noustessa hiihtäjä oli sutinut paikallaan, koska väylä upotti niin paljon.

– Kun minä ajoin siitä läskipyörällä, pintaan jäi vain nappularivi. Renkaan ja lumen välinen pintapaine on niin pieni, Antikainen kertoo.

Erkin polulla ideana on, että fillari on aina kohtelias vieras, joka väistää muita kulkijoita. Antikainen perustelee sitä sillä, että pyörä on nopea pysähtymään ja väistämään.

– Olen meinannut kolme kertaa törmätä naiseen, kun polkujuoksijat ovat uskaltaneet tulla pimeässä vastaan ilman valoja tai mitään heijastavaa päällä. Ongelmaa ei ollut, lunta oli metri ja poistuin väylältä sammakkomiesten tyyliin perä edellä ja se kestää, Antikainen naurahtaa.

Lue lisää:

Läskipyöräilijä ei halua häiritä hiihtäjiä – haaveissa merkityt talvipolut joka kuntaan

Suomi on liikuntatalkoiden maa: kaksi miestä, mönkijä ja liuta potkukelkkoja

Poliisi pyrkii selvittämään, kuka latasi Imatran poliisiasemalla tallennetun poliisikuulusteluvideon videopalvelu YouTubeen. Viime syksynä YouTubeen ilmestyneellä videolla poliisi kuulusteli moniosaiseen rikosjuttuun liittyvän pahoinpitelyn uhria. 18 minuuttia kestävä video on sittemmin poistettu YouTubesta.

Tutkinta alkoi, kun poliisille tehtiin rikosilmoitus yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta.

Tutkintaa tekee Itä-Suomen poliisilaitos. Imatran poliisiasema on osa Kaakkois-Suomen poliisilaitosta.

Tutkinta tauolla

Tällä hetkellä esitutkinta on kuitenkin tauolla. Poliisi päätti esitutkinnan keskeyttämisestä tammikuun alussa.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Simo Hämäläisen mukaan tutkinnassa ei ole saatu riittävästi tietoja, jotka johtaisivat videon lataajan jäljille.

Poliisi on kuitenkin valmis jatkamaan tutkintaa, jos lisätietoja tulee.

Kuulusteluvideon päätyminen poliisista ulos syyteharkinnassa

Kuulusteluvideosta on tehty toinenkin tutkinta. Syyttäjän johdolla tutkittiin, miten kuulusteluvideo ylipäätänsä päätyi poliisista ulos.

Viime syksynä tutkinnannanjohtaja Marko Heinonen Kaakkois-Suomen poliisista kertoi Ylelle, että nettiin vuotanut video oli määrätty salaiseksi julkisuuslain mukaisesti. Salaisen materiaalin levittäminen tai julkaiseminen on rikos.

– Luovuttaja ja levittäjä syyllistyy lähtökohtaisesti salassapitorikokseen ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen, kertoi tuolloin tutkinnanjohtaja Marko Heinonen.

Tapahtuneesta epäillään poliisin henkilöstöön kuuluvaa ihmistä. Rikosnimike on tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen, josta voidaan tuomita varoitus tai sakkoja.

Tapaus on syyteharkinnassa.

Tamperelaiset saavat tutustua, miltä tuleva raitiovaunu näyttää. Raitiovaunun aidon kokoinen malli, maketti, saapui Tampereelle keskiviiikkona.

Maketti jäljittelee yksityiskohtaisesti ratikan tulevaa vaunua. Esimerkiksi maketin ohjaamo on varusteltu kuten todellisessa vaunussa.

Ohjaamossa voi testata, miltä tuntuisi olla ratikan kuljettaja.

Maketista löytyvät esimerkiksi kaikki lopullisessa raitiovaunussa olevat kaiteet, tangot ja tuet.

Myös pysäkit kuulutetaan, joskin kuuluttajan ääni ei ole vielä lopullinen.

– Maketti on pituudeltaan lähes puolet oikeasta vaunusta eli se on 16,8 metriä pitkä. Korkeutta on saman verran kuin oikeassa raitiovaunussa eli 3,6 metriä ja leveyttä 2,65 metriä, kertoo Tampereen Raitiotie Oy:n toimitusjohtaja Pekka Sirviö.

Näyttelyyn on rakennettu ratikan makettia varten ramppi samalla mitoituksella kuin oikealla pysäkilläkin tulee liikennöinnin käynnistyessä vuonna 2021 olemaan.

Näköismalli sai pääosin positiivisen vastaanoton Yle Tampereen Facebook-sivulla:

– Upea.

– Tykkään kyllä.

– Luulin eka metroksi. Tyylikäs kapistus.

– No ei huono.

– Väri on oikea ja hyvä... Nättihän tuo on, vaikka en ratikan kannattaja sinällään olekaan.

– On sopivan retrofuturistinen, Facebookissa kommentoitiin.

Valot himmenevät kerran tunnissa

Näyttelyn valaistus himmennetään kerran tunnissa, jolloin ratikka näyttäytyy iltavalaistuksessa kahden minuutin ajan.

Jotkin maketissa esitetyt ratkaisut tarkentuvat tuotantoversiossa.

– Esimerkiksi joidenkin varustelumateriaalien välissä saattaa olla nähtävissä vielä toleranssiheittoja, mikä ei tietysti ole enää tuotantoversiossa hyväksyttävissä. Vaunun keulan ajo- ja huomiovalot ovat muodoltaan ja toiminnaltaan lopullisen kaltaiset, mutta käytetyissä komponenteissa on havaittavissa toisistaan poikkeavia värilämpötiloja. Tämä linjataan myöhemmin yhteneväiseksi tuotantomalliin. Nyt nähtävässä mallissa penkkien verhoilu on yksivärinen punainen, myöhemmin valmistuvalla istuinverhoilulla tulee olemaan vielä iso vaikutus sisätilan ilmeeseen, Idis Design Oy:n teollinen muotoilija Jussi Hurskainen sanoo.

Tällä hetkellä raitiotieliikennettä on vain Helsingissä. Myös ainakin Turku, Oulu ja Kuopio ovat olleet kiinnostuneita ratikasta.

Maksuton näyttely

Tampereelle on tilattu 19 raitiovaunua. Raitiovaunut valmistetaan Transtech Oy:n Kajaanin Otanmäen-tehtaalla.

Tampereella rakennetaan parhaillaan ratikalle kiskoja. Raitiovaunuliikenne käynnistyy Tampereella vuonna 2021.

ForCity Smart Artic X34 -mallin raitiovaunut ovat 37 metriä pitkiä, kolmiosaisia ja kahteen suuntaan ajettavia.

Kaupunkilaisten nähtäväksi maketti tulee torstaina kello 14 Tampere-taloon. Maksuton näyttely on avoinna 21.–26.2.2019, to–pe klo 14–18 ja la–ti klo 10–19. Näyttelyn päätyttyä maketti siirretään Rollikkahalliin, jossa maketti-näyttely avautuu yleisölle huhtikuussa.

Voit keskustella ratikasta jutun alla tänään kello 22. asti.

Lue lisää:

Tampereen punaisen ratikan pysäkkien nimet on nyt päätetty – Tampereen yliopiston nimeä ei näy tällä listalla

Suomeen uusi ratikkakaupunki? – Kuopio selvittää raitioliikennettä Pohjois-Savoon

"Toivottavasti se on kiiltävä, ylpeän upea, niin kuin Ferrari" – ratikan väri selvisi Tampereella: Siitä tulee punainen!

Tampereen suurin työmaa ikinä tukkii pääväyliä vuosikausia: "Valmistuu koko ajan", muistuttaa ratikan projektijohtaja

"Uskomatonta Helsingin ratikkaan verrattuna" – 15 tamperelaista näki tulevan ratikan mallikappaleen ja yllättyi

Ratikka Ouluun? – "Siirryttäisiin isojen kaupunkien joukkoon"

Lihansyönti. Lentäminen. Lämmitys.

Nämä kolme ällää muodostavat suomalaisen ilmastokuormasta suurimman osan. Siihen päälle vielä muu kulutus, niin paketti on valmis.

Isossa kaukolämmitetyssä asunnossa yksin asuvalla suurin osa päästöistä tulee lämmityksestä, kun taas paljon lentävän vegaanin päästöt muodostuvat enemmän matkailusta.

Pelkästään kuluttajien valinnoilla ilmastonmuutosta ei pysäytetä, mutta vastuussa eivät myöskään ole vain teollisuus tai suuryritykset. Suomessa syntyvistä ilmastopäästöistä noin 70 prosenttia on peräisin kotitalouksista ja yksittäisten kuluttajien tekemistä valinnoista. Kuluttajan valinnoilla on siis väliä.

– Haaste on niin iso, kun puhutaan koko yhteiskunnan muodonmuutoksesta, että kaikkien toimenpiteiden pitää ampua samaan maaliin, sanoo ympäristöjohtamisen professori Lassi Linnanen Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta.

Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto laski Ylelle, millainen ilmastovaikutus milläkin yksittäisellä ilmastoteolla on. Valitse nyt, mitkä ilmastoteot sopivat sinulle parhaiten ja katso, kuinka iso vaikutus niillä on päästöihisi.

Mitäs sitä sitten laittaisi leivän päälle?

Syömämme ruuan aiheuttamista päästöistä on hyvä lähteä liikkeelle, koska on helppo vaikuttaa siihen, mitä ruokaa kaupasta ostaa tai mitä kauhoo lautaselle lounaslinjastolta. Suomalaiset syövät terveyden kannalta liikaa punaista lihaa, joten ruokailutottumusten muuttamisessa oma terveys, eurot ja ilmasto kulkevat kaiken lisäksi käsi kädessä.

– Yhtälö on houkutteleva. Suurin ilmastohyöty tulee siitä, että korvaa lihaa kasvisproteiinilla, Linnanen sanoo.

Ruoka aiheuttaa suomalaisen päästöistä keskimäärin 20 prosenttia. Mitä olisin valmis muuttamaan?

Onko sinne Thaimaahan pakko lentää joka vuosi?

Jos jättää vaikkapa yhden kaukomatkan tekemättä, yksilön vuosittaiset päästöt tippuvat jo merkittävästi. Lentämisen päästöt ovat vähintään 15-kertaiset junaan verrattuna. Päästöjään voi siis pienentää paljon korvaamalla vuosittain yhden lentoloman junalomalla.

Lentoliikenteen osuus ihmisen aiheuttamista päästöistä on noin neljä prosenttia. Päästöjen vaikutus ilmastonmuutokseen on kuitenkin isompi, koska lentokoneiden päästöt menevät suoraan yläilmakehään. Lentoliikenteen päästöjen arvioitu kasvu ja muiden sektoreiden nopeampi päästövähennyskehitys lisäävät tulevaisuudessa lentoliikenteen päästöjen osuutta. Yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljestä lentomatkat aiheuttavat ison osan.

Bensa-auton vaihtaminen bussiin tai sähköautoon ovat molemmat varteenotettavia keinoja päästökuorman pienentämiseksi tien päällä.

Liikkuminen aiheuttaa suomalaisen päästöistä keskimäärin 20 prosenttia. Miten sitä saisi pienemmäksi?

Vihreään sähköön vaihtaminen on kyllä paljon helpompaa kuin muuttaminen

Asumisen päästöjä on usein vaikeinta vähentää, koska Suomessa asuntoja täytyy lämmittää. Asuminen muodostaa suomalaisen päästöistä keskimäärin 30 prosenttia. Asumisen päästöihin kuuluvat myös sähkön ja veden käytöstä aiheutuvat päästöt.

Kaukolämpö on yleisin rakennusten lämmitysmuoto, ja ainakin vielä toistaiseksi lähes kaikki siitä tuotetaan polttamalla joko kivihiiltä tai muuta ainesta. Lämmitysmuotoaan ei esimerkiksi kerrostalossa pääse niin vain muuttamaan. Omakotitalossa lämmitysmuotonsa kukin taas voi vapaasti itse valita ja samoin aiheuttamiensa päästöjen määrän.

– Asumisessa suurin ilmastoteko on se, että olisi mahdollisimman vähän neliöitä per henkilö. Se sotii suoraan sen kanssa, että mitä paremmin sulla menee, sitä suurempaa kämppää olet hakemassa. Mutta siitä tulee suurimmat ympäristöhyödyt, Linnanen sanoo.

Asumisen infrastruktuuri on myös sidottua vuosikymmeniksi eteenpäin eikä sitä ole niin helppoa muuttaa kuin esimerkiksi syömistä ja liikkumista.

– Se on sillä tavalla lukittua, että asunnot ovat tietynlaisia ja niiden muuttaminen ei tapahdu nopeasti.

On kuitenkin keinoja, joilla asumisen päästöjä saa tiputettua. Mitäköhän sitä valitsisi?

Kuinka monta paitaa ihminen tarvitsee?

Se että ostamme niin paljon vaatteita ja käytämme niitä niin vähän, saastuttaa enemmän kuin lento- ja laivaliikenne.

Jokainen kuluttamatta jätetty euro pienentää päästöjä, tavaroita ostaessa enemmän ja palveluista karsiessa vähän vähemmän.

– Jokainen ostopäätöksen tekemättä jättäminen on ympäristöteko, Linnanen sanoo.

Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston laskelman mukaan yksi säästetty euro tarkoittaa keskimäärin noin puolta kiloa vähemmän hiilidioksidipäästöjä.

– Todellisuudessa ilmastokriisi on ylikulutuskriisi, Linnanen sanoo.

Jossakin vaiheessa tulee Linnasen mukaan eteen myös se, että pitääkö meidän ylikuluttamista rajoittaa esimerkiksi henkilökohtaisilla päästökiintiöillä.

– Silloin voidakseen kuluttaa, tarvitsisi eurojen lisäksi myös päästöoikeuksia.

Asumisen, syömisen ja liikkumisen lisäksi laskettava muu kuluttaminen aiheuttaa suomalaisen päästöistä keskimäärin 20 prosenttia. Voisiko jostain karsia?

Toiset ilmastovalinnat ovat helpompia kuin toiset. Mitä enemmän valintoja tekee, sitä enemmän kyse alkaa olla elämäntaparemontista, mutta silloin myös tulokset ovat isompia.

Yhden suomalaisen keskimääräiset ilmastonmuutosta aiheuttavat päästöt ovat noin 10,3 tonnia vuodessa. Esimerkiksi kiinalaisen päästöt ovat 7,5 ja intialaisen 1,9 tonnia. Keskiverto amerikkalainen päästelee vuodessa 15,6 tonnia.

Globaalisti kestävinä pidetään kahden tonnin vuosittaisia päästöjä pitkällä aikavälillä. Saitko omat päästösi niin pieniksi jo nyt?

Länsimaissa meidän kaikkien tulisi ensiksi puolittaa hiilijalanjälkemme vuoteen 2030 mennessä välttääksemme luonnonvarojen ylikuluttamisen. Pienillä ja yksittäisillä teoilla on hyvä aloittaa.

– Tietty osa kulutuksesta pystytään vapaaehtoisilla toimilla vähentämään, mutta kun tavoitetaso on miinus sata vuoteen 2050 mennessä, niin ei se onnistu jollakin yhdellä tempulla, Linnanen sanoo.

Pystyisikö sitä aluksi vaikka yhteen tai kahteen temppuun?

Lue myös:

Yle Kioski: Ilmastouutiset #1 elämäni ankein vuosi?

Jätä sipsipussi ostamatta – Siitä säästyvät eurot ja uusi kännykkäsovellus lupaavat ratkaista ilmastokriisin

Näkökulma: Miksi pienentäisin päästöjäni, kun kiinalaiset ja intialaiset saastuttavat kuitenkin?

Mitä sinäkin voit tehdä tuttujen keinojen lisäksi, jos haluat hidastaa ilmastonmuutosta? Professori listaa 3 yllättävää asiaa

Matti Nykäsen leski Pia Nykänen Joutsenosta vahvistaa, että Matti siunataan ja haudataan lauantaina toinen päivä maaliskuuta.

Keskisuomalaisen saamien tietojen mukaan siunaustilaisuus järjestetään kappelissa Vanhan hautausmaan laidalla Taulumäellä.

Nykäsen lähiomaiset ovat halunneet, että hautajaiset pidetään vain lähipiirissä. Pia Nykäsen mukaan yleisö pääsee muistamaan Mattia, kun hautajaisiin liittyen järjestetään hautajaissaattue, joka käy Laajavuoressa, Matti Nykäsen nimikkomäen luona.

Saattueen reitti ja aikataulu varmistuvat ensi viikolla.

Suomen valtio on lupautunut maksamaan helmikuun alussa kuolleen Nykäsen hautajaiset.

Viime viikkoina on käynyt ilmi, että joissakin Attendon ja Esperi Caren hoivakodeissa vanhuksia on kohdeltu käsittämättömän epäeettisellä tavalla. Toiminta on ollut ihmisten arvojen vastaista, sillä se on herättänyt laajaa kritiikkiä.

Jos tällainen toimintatapa olisi algoritmin tuottama ehdotus siitä, miten vanhusten hoivaa kannattaisi toteuttaa, tuomittaisiin tämä tekoäly vaaralliseksi.

Miten on mahdollista, että näiden työorganisaatioiden johdolle toiminta on ollut älykkään oloista? Tulisiko näille työorganisaatioille opettaa paremmin etiikkaa? Voisiko sitä opettaa samaan tapaan kuin koneille?

Maailma on aina ollut täynnä ongelmia, joita on vaikea vajavaisena ihmisenä ratkaista. Onneksi ihminen on oppinut rakentamaan työkaluja, jotka paikkaavat puutteitamme. Teknologinen kehitys on osa tarinaa siitä, miten ihminen pyrkii olemaan parempi. Tekoäly on tuorein edistysaskel tässä kehityskulussa, tavoitteena rakentaa ihmisaivoja älykkäämpi ongelmanratkaisukone.

Ratkaisun toimivuus riippuu siitä, millä tavalla se vastaa ihmisten arvoja.

Ongelmanratkaisu ihmisten maailmassa edellyttää kuitenkin muutakin kuin perinteisesti älykkyyteen liitettyä nopeaa ja laajaa tiedonkäsittelyä. Ratkaisun toimivuus riippuu nimittäin siitä, millä tavalla se vastaa ihmisten arvoja.

Miten opettaa etiikkaa koneelle? Yksi vaihtoehto on kysyä ihmisiltä mikä on oikein, ja muodostaa tiedon perusteella peruskoodisto koneelle.

Koodiston ongelma on se, että ihmisten eettiset päätökset eivät ole yksiselitteisiä. Klassisia moraalikokeita mukaillen: jos voisit nappia painamalla ohjata junanvaunun toisille raiteille, ettei se tappaisi radalla olevaa viittä ihmistä, tekisitkö sen? Entä jos tämä johtaisi vaunussa olevan yhden ihmisen kuolemaan? Mitä jos voisit pelastaa nuo radalla olevat viisi, mutta napin painamisen sijaan joutuisit omin käsin tönäisemään yhden ihmisen raiteille? Tai mitä jos voisit itsesi uhraamalla pelastaa kaikki kuusi? Mitä jos he olisivat aikuisten sijaan lapsia? Mitä jos he olisivat tuntemattomien lasten sijaan omiasi?

Toinen vaihtoehto on miettiä sitä, miten ihmiset elämässään oppivat etiikkaa, ja yrittää samaan tapaan opettaa tätä koneille.

Toisten ihmisten tunteet kertovat siitä, mikä on suotavaa.

Lapsi oppii vuorovaikutuksessa sen, mikä on oikein. Toisten ihmisten tunteet kertovat siitä, mikä on suotavaa. Lapsen kyky havaita näitä reaktioita on eettiseksi ihmiseksi kasvamisen ytimessä. Tunteet tarttuvat, ja muuttuvat omiksi. Lapsi oppii nauttimaan siitä, mikä omassa kulttuurissa koetaan oikeaksi ja oppii tuntemaan pahaa oloa siitä, mikä koetaan vääräksi.

Voisi siis ajatella, että jos halutaan koneiden oppivan etiikkaa samaan tapaan kuin ihmisen, pitäisi koneille kehittää empatiakykyä.

Työorganisaatio on yksi ihmisten luoma työkalu, tai kone. Sen tarkoitus mahdollistaa tehokkaampaa ongelmanratkaisua kuin mihin ihmiset ilman organisaatiota yltäisivät. Tämäkin kone on älykäs, tehokas ja turvallinen, jos sen tuottama toiminta palvelee ihmistä ja heijastaa ihmisille tärkeitä arvoja.

Voi olla niin, että monessa hoivakoneessa johtaja on lähempänä osakkeenomistajaa kuin hoivattavaa.

Mitä jos eettisyydessään hairahtuneille organisaatioille yrittäisi opettaa etiikkaa samoin kuin koneille?

Vaikka yleispätevää eettistä koodistoa ei ole tarjolla, ovat ihmiset ajan saatossa yhdessä laatineet melko hyviä yleisohjeita. Johto voi miettiä, millä tavalla niiden toteutuminen on mukana tavoitteiden asettamisessa.

Toinen mahdollisuus on tehdä organisaatiossa enemmän tilaa empatialle.

Voi olla niin, että monessa hoivakoneessa johtaja on lähempänä osakkeenomistajaa kuin hoivattavaa. Johtajalla ei välttämättä ole pääsyä tietoon, joka lisäisi oppimista siitä, miten organisaatio onnistuu hoivattavan kannalta.

Mitä jos kuunneltaisiin enemmän niitä ihmisiä, joilla on parasta tietoa organisaation toiminnan seurauksista?

Jos johto tekee päätöksiä ilman tajua siitä, mitä niistä hoivattavalle seuraa, ei päätöksenteko voi olla kovin älykästä. Sama kuin itseohjautuva auto saisi ajaa liikenteessä, pelkästään huippunopeutta maksimoiden, piittaamatta jalankulkijoiden tai autossa olevien turvallisuudesta. Se johtaisi ehkä hetkelliseen tavoitteiden saavuttamiseen, mutta hintana on ihmisen kärsimys. Ja lopulta, kun tämä kärsimys huomataan, joku viheltää pelin poikki. Silloin ei huippunopeuden tai huippuvoittojen tavoittelukaan enää onnistu.

Miten sitten saada enemmän empatiaa organisaation johdolle? Yhtenä ratkaisuna tähän on parempi vuorovaikutus.

Mitä jos kuunneltaisiin enemmän niitä ihmisiä, joilla on parasta tietoa organisaation toiminnan seurauksista? Sitä, joka peittelee vanhuksen lattialle, kun ei muutakaan voi. Sitä, joka peitellään.

Miltä heistä tuntuu?

On organisaation johdon vastuulla pitää huolta siitä, että sen ohjaama kone on ajokunnossa.

Katri Saarikivi

Kirjoittaja on tutkija, joka johtaa empatian ja laadukkaan vuorovaikutuksen mekanismeja selvittävää projektia Helsingin yliopiston Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä. Hän haluaa ymmärtää paremmin todellisuutta, ei olla oikeassa. Hän ei ole ”vihervassari”, ”äärioikeistolainen” tai ”tolkun ihminen”.

Turkki on kritisoinut kärjekkäästi Euroopan parlamentissa parhaillaan valmisteltavaa ulkopoliittista mietintöä.

Europarlamentin ulkoasianvaliokunta hyväksyi keskiviikkona mietinnön, jossa vaaditaan EU-jäsenyysneuvotteluiden keskeyttämistä Turkin kanssa muun muassa maan ihmisoikeusrikkomusten vuoksi.

Mietintö täytyy vielä hyväksyä Euroopan parlamentin täysistunnossa.

– On täysin sopimatonta, että tämä ei-sitova, neuvoa-antava raporttiluonnos vaatii liittymisneuvotteluiden täydellistä keskeyttämistä, Turkin ulkoministeriön tiedotteessa todetaan.

– Odotamme, että tarvittavat korjaukset tehdään ja lopullinen raportti on todenmukaisempi, puolueeton ja kannustava. Ainoastaan tällaisen raportin maamme voi tunnustaa, Turkin hallinto jatkoi.

Neuvottelut venyneet

Turkille EU-jäsenyys on ollut pitkään strateginen päämäärä. Turkki hyväksyttiin Euroopan unionin viralliseksi hakijamaaksi vuonna 1999, mutta hakuprosessi on edennyt hyvin verkkaisesti.

Käytännössä neuvottelut ovat junnanneet paikoillaan jo vuosia. Tähän mennessä EU ja Turkki ovat päässeet sopuun vasta yhdestä neuvotteluluvusta ja 34 teemaa on edelleen auki tai kokonaan avaamatta.

Jotkut EU-johtajat ovatkin vaatineet neuvotteluiden muodollista keskeyttämistä, uutistoimisto Reuters kirjoittaa.

– Odotan, että kahden viikon kuluttua suuri enemmistö Euroopan parlamentista tulee äänestämään neuvotteluiden keskeyttämisen puolesta, mietinnön esittelijänä toiminut europarlamentaarikko Kati Piri (S&D) tviittasi keskiviikkona.

Ikääntymisen megatrendi -- Kassavirtaa tuottava hoivakiinteistöportfolio -- Defensiivinen tuottoprofiili -- Erittäin kilpailukykyinen palkkiorakenne--

Muun muassa näillä sanoilla sijoittamiseen erikoistunut Evli-pankki markkinoi uutta rahastoaan. Evli Health Care I -rahaston ideana on ostaa ja rakennuttaa hoivakoteja, joita pyörittävät pääasiassa suuret yksityiset hoivayhtiöt.

Rahasto on erikoistunut vanhusten hoivaan, koska Suomen väestö ikääntyy ja hoivakiinteistöjen tarve on tulevaisuudessa taattu.

Rahastoesitteessä sijoittajien arvioidaan kuittaavan rahastosta vuotuisen 7–8 prosentin osinkotuoton. Rahaston minimisijoitus on 100 000 euroa.

Bisnes kasvaa

Evlin rahasto on hoivakiinteistörahasto. Tällaiset erikoisrahastot ovat suhteellisen tuore ilmiö Suomessa. Ensimmäinen vastaavanlainen rahasto perustettiin maahan tiettävästi reilu 10 vuotta sitten.

Nyt rahastoja on useita, ja markkina kasvaa jatkuvasti. Omat rahastonsa on ainakin EQ:lla, Titaniumilla ja OP:lla. Markkinan tarkkaa kokoa on hankala arvioida, koska hoivakiinteistöjä omistavat niihin erikoistuneiden rahastojen lisäksi myös “tavalliset” kiinteistörahastot.

Hoivakiinteistöihin erikoistuneita rahastoja yhdistää usea seikka. Niistä ensimmäisenä silmään pistää 8–10 prosentin ennakoitu tai toteutunut vuosituotto.

Sijoittajat sitoutuvat hoivakiinteistörahastoihin tyypillisesti pitkäksi aikaa. Evli Healtcare I -rahastossa sijoitusaikaväli on kuusi vuotta. Tältä osin hoivakiinteistörahastoja voisi verrata esimerkiksi valtion velkakirjoihin, joiden tuotto on keskimäärin huomattavasti heikompi.

Karkeasti arvioituna hoivakiinteistörahastojen tuotto-odotukset ovat samaa luokkaa kuin osakesijoittamisen tuotto pitkällä aikavälillä.

Tuotto pääosin vuokratuloista

Evlin hoivakiinteistörahaston ajatus on yksinkertainen. Se hankkii hoivakoteja, joista se perii vuokraa. Hoivakodeissa on pitkät vuokrasuhteet, keskimäärin 12,5 vuotta. Tämä takaa sen, että vuokratulo pysyy tasaisena.

Tällä hetkellä rahaston omistuksessa on Evli Rahastoyhtiö Oy:n johtajan ja rahaston salkunhoitajana toimivan Petteri Nurmisen mukaan 38 toiminnassa olevaa hoivakotia. 14 uutta kotia on rakenteilla eri puolille Suomea.

Rahaston toiminta-aika on rajattu. Sen on määrä toimia maksimissaan kymmenen vuotta, jonka jälkeen se myydään eteenpäin. Rahasto voidaan esimerkiksi myydä ulkomaisille sijoittajille tai se voidaan listata pörssiin, Petteri Nurminen kertoo.

Rahastoon voi sijoittaa teoriassa kuka tahansa, mutta 100 000 euron minimisijoitus karsii käytännössä valtaosan yksityishenkilöistä pois laskuista.

Rahastoa on markkinoitu muun muassa kunnille. Ainakaan suoria omistuksia kunnilla ei rahastossa kuitenkaan kaupparekisteritietojen mukaan ole. Sen sijaan hiljaisten yhtiömiesten joukossa on esimerkiksi lukuisia holding-yhtiöitä ja esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.

Hoivakiinteistörahasto ei osallistu hoivakotien pyörittämiseen. Tästä huolehtivat pääasiassa suurimmat yksityiset hoivayhtiöt Attendo ja Esperi. Petteri Nurmisen mukaan kunnallisia hoivakoteja on yhtiön vuokralaisina vain muutamia.

Rahaston tuotto syntyy pääosin vuokratulosta, jonka se perii yksityiseltä hoivayhtiöltä. Evli Healthcare I -rahaston tapauksessa vuokratulon osuus on salkunhoitaja Petteri Nurmisen mukaan 5–6,5%. Loppu tuotto syntyy, kun rahaston ottama velkaraha laitetaan poikimaan.

Hoivayhtiö puolestaan saa tulonsa palveluita ostavilta kunnilta, hoivasta maksavilta vanhuksilta ja Kelalta, joka tukee vanhusten palveluasumista.

Suurin osa osinkoina sijoittajille maksetusta rahasta on siis peräisin joko veroin kerätyistä varoista tai asukkaan omista säästöistä.

Vaasan yliopiston rahoituksen ja laskentatoimen professori Sami Vähämaa muistuttaa, että asiassa ei sinänsä ole mitään uutta.

– Monet vuokralaiset saavat Kelalta asumistukea. Periaatteessa koko Suomen vuokrajärjestelmä on eräänlaista rahansiirtoa tietyiltä veronmaksajilta niiden hyväosaisten taskuun, joilla on rahaa sijoittaa kiinteistöihin.

Missä riski?

Evli Heathcare I -rahaston esitteessä listataan syitä, jotka pienentävät sijoittajien riskiä: Hoivapalveluiden kysyntä on jatkuvassa kasvussa, palveluiden kysyntä ei ole riippuvaista taloussuhdanteista, hoivakiinteistöjen vuokralaiset ovat pääosin suuryhtiöitä, kiinteistöt ovat uusia ja kiinteistöjen vuokrasuhteet erittäin pitkiä.

Lisäksi Evlin rahaston vuokrasuhteista suurimmassa osassa kiinteistöjen ylläpitokustannukset kuuluvat hoivakodin pyörittäjälle.

Missä on riski, joka mahdollistaa näin hyvän tuoton sijoittajalle? Kysytään asiantuntijoilta.

Sami Vähämaa muistuttaa, että hoivakiinteistörahastoja rakennetaan velkarahalla. Näin on myös Evlin tapauksessa, jossa tarkoitus on kerätä 200 miljoonan oma pääoma ja sen päälle ottaa saman verran velkaa. Tämä kasvattaa riskiä.

– He rakentavat isolla velkavivulla kiinteistöjä. Oletuksena on, että kiinteistöjen arvo pysyy samana tai nousee, jotta velat pystytään maksamaan takaisin, Vähämaa sanoo.

Velkavipu tarkoittaa, että velkaraha sijoitetaan siten, että sen tuotto on suurempi kuin velan kustannukset.

THL:n sosiaali- ja terveydenhuollon arviointijohtaja ja Tampereen yliopiston terveystaloustieteen professori Pekka Rissanen pitää hoivarahaston ennakoimaa tuottoa “aika kovana”.

– Siellä on täytynyt olla taitavia kauppamiehiä rahastossa. He ovat ostaneet halvalla kiinteistöjä ja pyörittävät niitä hyvällä vuokratasolla. Sitähän se kai tarkoittaa, Rissanen arvioi.

Kuntaliiton rahoitusalan erityisasiantuntijan Jari Vaineen tausta on pankkimaailmassa. Hän pitää tuottoa sijoittajan näkökulmasta houkuttelevana, mutta ei poikkeavana.

Salkunhoitaja Petteri Nurminen ei pidä tuottoa ylisuurena. Hän muistuttaa, että sijoittajan on lyötävä rahat kiinni pitkäksi aikaa.

– Se ei ole kauhean likvidi sijoitus. Siitä tulee myös riskiä, Nurminen sanoo.

"Eettistä näkökulmaa voi miettiä"

Tehostetun palveluasumisen hoivakodissa yksi vanhus voi joutua maksamaan palveluista 4 000–5 000 euroa kuussa. Asiaa on selvittänyt muun muassa Taloussanomat.

Professori Sami Vähämaa ymmärtää kritiikin, jota hoivabisnestä kohtaan voidaan esittää.

– Se, joka maksaa yritykselle palveluista, maksaa sen verran hyvin, että yritys pystyy maksamaan vuokranantajalle hyvää vuokraa. Kyllähän siinä tällaista eettistä näkökulmaa voi ryhtyä miettimään.

Kuntaliiton Jari Vaine muistuttaa, että kuntien talous on heikossa hapessa.

– Jos kaikki kunnan tarvitsemat rakennukset rakennettaisiin velkarahalla, sekin aiheuttaisi omat rasitteensa.

Petteri Nurmisen mukaan hoivayrityksiltä perittävät vuokrat eivät määräydy normaalin kysynnän ja tarjonnan lain mukaan.

– Nämä eivät ole kaupallisia kiinteistöjä. Vuokra ei määräydy markkinatilanteen mukaan, vaan operaattoreiden maksukyvyn mukaan. On turha pyytää vuokraa, jota operaattorit eivät pysty maksamaan, Nurminen sanoo.

Salkunhoitaja: Huoli turha

Suomi on harvaan asuttu maa. Käytännössä hoivapalveluista ei synny kunnon kilpailua kasvukeskusten ulkopuolella. Monella kunnalla puolestaan ei enää ole omia hoivakiinteistöjä, koska niistä on sote-uudistusta odotellessa hankkiuduttu vauhdilla eroon.

– Kiinteistön tarjoajien välinen kilpailu ei harvaan asutuilla alueilla ole kovin merkittävää. On mahdollista, että vuokrankorotuksia tulee, eikä paikallisesti ole käytettävissä muita kiinteistöjä. Se voi olla vähän ikävä tilanne, Pekka Rissanen sanoo.

Sami Vähämaa pitää paikallismonopoleihin liittyviä riskejä ilmeisinä.

– Jos esimerkiksi Attendo on vuokralainen, niin totta kai he siirtävät vuokraa jollain aikavälillä oman tuotteensa hintaan. Sen viime kädessä taas maksavat kaupunki ja kuntalaiset, Vähämaa sanoo.

Petteri Nurmisen mukaan huoleen ei ole aihetta. Hän ei usko vuokrien kohtuuttomiin korotuksiin, vaikka rahasto saisi uuden omistajan.

– Pelko sanelusta tuntuu vieraalta. Nämä kohteet eivät kuitenkaan maakunnissa ole valtavan isoja. Tyypillinen hoivakoti on noin 3–5 miljoonan investointi. Jos keskustelu menee aivan kohtuuttomaksi, niin uskoisin että julkinen sektori toteaa, että he eivät tämmöiseen lähde, vaan rakentavat oman, Nurminen sanoo.

Hoivakiinteistöt pörssiin?

Evli Healthcare I -rahasto sai alkunsa, kun se osti sijoitusyhtiö Northern Horizonin hallinnoiman hoivakiinteistöportfolion helmikuussa 2018. Portfolion arvo oli 140 miljoonaa euroa.

Kun rahasto tulee tiensä päähän kymmenen vuoden päästä, sille hankitaan uusi omistaja.

– Varmaan tällainen portfolio saattaisi ulkomaista sijoittajaa kiinnostaa, mutta se jää nähtäväksi, Petteri Nurminen arvelee.

Nurmisen mukaan ulkomaiset sijoittajat ovat toistaiseksi kartelleet Suomea, jonka hoivamarkkinat ovat pirstaleiset. Rahasto voidaan myös listata pörssiin.

Sami Vähämaan mukaan tässä voi olla kunnille vaaran paikka. Kaikki riippuu siitä, minkälainen uusi omistaja on.

– Jos omistajiksi tulee suomalaisia isoja vakuutusyhtiöitä ja pankkeja, niillä voi olla toisenlaisia näkemyksiä kuin jos siihen tulee ulkomaalainen hedgerahasto, jonka näkemys voi olla saada maksimaalinen tuotto irti, Vähämaa sanoo.

Hedgerahastoksi kutsutaan rahastoja, jotka pyrkivät kasvattamaan arvoaan markkinatilanteesta riippumatta ja usein kovalla riskillä.

Vähämaan mukaan Suomessa on jo nyt esimerkkejä tilanteista, joissa uusi ulkomainen kiinteistöomistaja ei ole ymmärtänyt paikallista markkinaa, ja nostanut vuokratason liian korkeaksi.

Myös Petteri Nurminen on sitä mieltä, että uuden omistajan on tunnettava toimintaympäristö. Nurmisen mukaan rahastolle aikanaan tulevaa uutta omistajaa ei valita sokkona.

Kuntaliiton Jari Vaine patistelee kuntia ottamaan selvää siitä, minkälaisten tahojen kanssa ne sopimuksia laativat.

– Kunnan pitäisi pystyä hahmottamaan, mikä bisneksen ansaintalogiikka on. Peratkaa riittävän tarkasti, koettakaa katsoa onko sudenkuoppia. Älkää tehkö ratkaisuita, joita ette ymmärrä, Vaine sanoo.

Hoivakiinteistörahastoja käsitellään keskiviikkona A-studiossa TV1-kanavalla kello 21:05 alkaen.

Perussuomalaisten kannatus on nyt ensi kertaa puolueen hajoamisen jälkeen noussut HS-gallupissa yli 10 prosentin ja on 11,4 prosenttia. Nousua edellisestä mittauksesta on 1,7 prosenttiyksikköä.

SDP on edelleen suosituin puolue 20,8 prosentin kannatuksella. Kokoomus on toinen 18,6 prosentin ja keskusta kolmas 14,7 prosentin kannatuksella.

Kokoomuksen ja keskustan kannatus on laskenut 0,9 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta. Muutos mahtuu virhemarginaaliin, joka on tutkimuksessa noin kaksi prosenttiyksikköä molempiin suuntiin suurten puolueiden kohdalla.

Vihreiden kannatus on 13,6 prosenttia, ja nousua edellisestä mittauksesta on 0,7 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitolle kysely lupaa 8,7 prosentin kannatusta, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisessä mittauksessa.

RKP:n ja kristillisdemokraattien kannatus on säilynyt ennallaan, RKP:llä 4,3 prosentissa ja kristillisdemokraateilla tasan 4 prosentissa. Siniset sai kyselyssä yhden prosentin kannatuksen.

Kantar TNS haastatteli puhelimitse Helsingin Sanomien toimeksiannosta yli 2 600 ihmistä. Haastattelut tehtiin 14. tammikuuta - 14. helmikuuta.

Juttua korjattu 21.2 klo 8.19: Muutettu lause "perussuomalaisten kannatus on ylittänyt 10 prosentin rajan ensi kertaa puoluehajaannuksen jälkeen, käy ilmi HS-gallupista" muotoon "perussuomalaisten kannatus on ylittänyt HS-gallupissa 10 prosentin rajan ensi kertaa puoluehajaannuksen jälkeen".

Lue lisää:

Ylen kannatusmittaus: Kokoomus putoaa, perussuomalaiset selvässä nousussa

Ministeri Anne Bernerin (kesk.) aloittamisaikataulu ruotsalaisen suuren pankin hallitustyössä on täsmentynyt.

Skandinaviska Enskilda Bankenista (SEB) kerrotaan Ylelle, että Bernerin työ ei ala heti yhtiökokouksen jälkeen.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä esitetään SEB:n hallituksen jäseneksi yhtiökokouksessa 26. maaliskuuta.

– Olemme iloisia, että Anne Berner on ottanut vastaan ehdokkuuden SEB:n hallitukseen. Ehdotamme, että hänet valitaan vuosikokouksessa 26. maaliskuuta, mutta sillä lisäyksellä, että hän astuu tehtävään vasta 1. kesäkuuta, SEB:n viestintäjohtaja Frank Hojem sanoo Ylelle.

Osallistuuko Berner pankin toimintaan jotenkin ennen kesäkuuta?

– Ei, vaan hän aloittaa aktiivisesti hallitustyössä kesäkuun alussa. Hän ei tule osallistumaan hallituksen kokouksiin ennen sitä.

Tiistaina pankki kertoi julkisuuteen, että Berneriä ehdotetaan hallituksen jäseneksi. Suomessa tämä herätti kysymyksen Bernerin toiminnan esteellisyydestä. Valtioneuvoston jäsen ei yleensä voi olla pörssiyhtiön hallituksen jäsen.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kuitenkin arvioi eilen, että koska kyse on tehtävästä, johon Berner astuisi vasta eduskuntavaalien jälkeen eli hän ei toimisi tuolloin varsinaisena ministerinä, juridista estettä ei ole.

Epäselvyyttä oli siitä, koska pankin hallitus kokoontuu ensimmäisen kerran, ja Berner varsinaisesti aloittaa luottamustehtävänsä.

Nyt ruotsalaispankista vahvistetaan, että yhtiökokoukselle ehdotetaan Bernerin aloittavan vasta kesäkuussa.

– On osakkeenomistajien tehtävä ottaa kantaa tähän yhtiökokouksessa 26.3., viestintäjohtaja Hojem sanoo.

Pöysti: kesäkuu on parempi kuin huhtikuu

Anne Berner kertoi eilen julkisuuteen, että aloittaisi pankissa varsinaisesti huhtikuun lopussa. Uusi Suomi kertoi illalla, että työ alkaisi jo maaliskuussa.

Oikeuskansleri Pöysti kertoo eilen pyytäneensä lisäselvitystä aloituspäivämäärästä Anne Berneriltä.

Vielä torstaina aamulla oikeuskansleri sanoi Ylelle odottavansa lisätietoa. Iltapäivällä Pöysti kertoi Ylelle, että hän sai viime yönä tiedon, jonka mukaan aloitus olisikin vasta kesäkuun alussa.

Pöystin mukaan hän sai tiedon aloitusajasta ehdollisena niin, että sitä ei saa kertoa julkisuuteen ennen kuin pankki on itse tiedottanut asiasta.

Aloituksen siirtyminen kesäkuuhun selventää Pöystin mukaan tilannetta.

– Jos aloitus hallituksessa on 1. kesäkuuta, se on vielä parempi kuin aloitus huhtikuun suhteen – silloin hallituksen jäsenyys ja pankin hallituksen jäsenyys eivät ole päällekkäin.

Berner ei oikeuskanslerin mukaan voi kuitenkaan olla ministerinä mukana ratkaisuissa, joissa ruotsalaispankilla on mahdollisesti jokin intressi. Toisin sanoen Bernerin on mahdollisesti jäävättävä itsensä osasta ministerin työtä.

Lue lisää:

Bernerin pesti ruotsalaispankissa alkaisikin jo maaliskuussa – näin vastaa Berner

Analyysi: Anne Berner teki käväisyn vallan kahvassa, eikä sellainen ole ollut politiikassa tapana

Anne Berner: "En ole jättämässä politiikkaa enkä keskustaa" – eduskuntaryhmässä kuohuu Bernerin ratkaisun jälkeen

Berner selvitti SEB-pankin hallituspaikkaa oikeuskanslerin kanssa – Sipilä: Erityisjärjestelyistä puhutaan myöhemmin

Anne Berner ei hae jatkokautta eduskuntaan – ehdolla SEB-pankin hallitukseen