Mies putosi jäihin Tampereella tiistaina päivällä. Hän vajosi pinnan alle. Pelastuslaitoksen mukaan mies putosi uveavantoon.

– Pelastuslaitoksen vesisukeltaja löysi uhrin noin kymmenen metrin syvyydestä, pelastuslaitos kertoo tiedotteessa.

Poliisin mukaan miestä oli elvytetty löytymisen jälkeen, ja hänet oli viety ensiapu Acutaan. Miehen tämänhetkisestä voinnista ei ole tietoa.

Onnettomuus oli Pyynikin rannassa Pyhäjärvellä. Hälytys tuli kello 12.14.

Mikä uveavanto?

Uveavanto syntyy, kun lumi painaa jäätä alaspäin ja jää murtuu, mikä nostaa veden ylöspäin. Myös pilkkireiästä voi laajentua uveavanto. Jää ikään kuin syö itseään.

Kovilla pakkasilla pilkkireikä jäätyy umpeen, mutta sään lauhtuessa tumma kohta imee valoa itseensä ja sulattaa jäätä.

Uveavannot syntyvät etenkin pienille, suojaisille lammille ja järville, jossa jää ei paksuunnu lumen alla. Lumi voi peittää avannon, joten niitä voi olla hankala nähdä.

Asiasta pian lisää.

Lue lisää:

Uveavannot vaikeuttavat talvikalastusta Keski-Suomessa

Tunnetko tämän vaaran jäällä? Uveavanto voi yllättää kokeneenkin jäällä liikkujan

Poliisi on julkaissut kuvia eteläkarjalaiselta marjatilalta, josta löytyi tuhansia tonneja maastoon jätettyä jätettä.

Marjatilayrittäjän epäillään jättäneen maahan ainakin 3800 tonnia muovijätettä ja muuta yhdyskuntajätettä. Maastosta löytyi muun muassa tiiltä ja liuottimia.

– Lopullinen määrä selviää, kun aluetta päästään ennallistamaan ja jätettä lastaamaan kuorma-autojen kyytiin ja punnitsemaan, tutkinnanjohtaja Sanna Hedman Kaakkois-Suomen poliisista sanoo.

Jätettä oli maan pinnalla ja peitettynä useassa paikassa.

Ympäristönvalvontaviranomaiset löysivät jätteet marjatilalle tehdyllä tarkastuskäynnillä viime vuonna. Poliisi tutkii tapausta törkeänä ympäristön turmelemisena.

Tulli tutkii tapauksen verotuksellista puolta. Tullin mukaan epäilty on välttänyt jäteveroja, koska ei ole hävittänyt muoveja ja yhdyskuntajätettä asianmukaisesti viemällä niitä kaatopaikalle. Alustavan laskelman mukaan yrittäjä vältti ainakin 262 000 euron jäteverot.

Yrittäjä on kertonut varastoineensa omalla maallaan yritystoimintaan liittyviä muoveja. Niitä oli määrä viedä kaatopaikalle.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus on määrännyt marjatilayrittäjän omaisuutta vakuustakavarikkoon. Tulli haki yrittäjän omaisuutta hukkaamiskieltoon, jotta epäilty ei pysty siirtämään omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin.

Karl Lagerfeld on kuollut.

Asiasta raportoivat ensimmäisinä Paris Match ja Le Figaro -lehdet. Myös Chanel on vahvistanut tiedon.

Lagerfeld tunnetaan muotitalo Chanelin pääsuunnittelijana. Hän oli syntynyt vuonna 1933 Saksassa.

Tammikuussa Pariisin muotiviikoilla suunnittelija ei käynyt enää kumartamassa yleisölle Chanelin näytöksessä. Poissaoloa selitettiin sanomalla, että Lagerfeld oli väsynyt.

Lagerfeldtin kuolinsyytä ei heti kerrottu julki. Ranskalainen julkkissivusto Purepeople raportoi, että Lagerfeld kuoli tiistaina aamulla sairaalassa Pariisin lähistöllä. Julkaisun mukaan hänet oli viety sairaalaan edellisenä iltana.

Lagerfeld työskenteli kuuluisalle Chanelin muotitalolle vuodesta 1983. Hän on suunnitellut myös muun muassa omaa nimeään kantavia mallistoja.

Lagerfeld syntyi Saksassa vauraaseen yrittäjäperheeseen sukunimellä Lagerfeldt. Hän pudotti myöhemmin viimeisen t-kirjaimen nimestään. Hän muutti Pariisiin 14-vuotiaana ja ryhtyi opiskelemaan muun muassa piirtämistä.

Hän on suunnitellut Chanelin lisäksi Fendille ja Chloélle.

Lagerfeld ehti uransa aikana lisäksi esimerkiksi puvustaa oopperaa ja valokuvata. Hän oli värikäs sanailija, joka kommentoi muun muassa, että verkkarit ovat luovuttamisen merkki.

Lagerfeldin suuhun on laitettu myös kommentti "pikkumustassa ei ole koskaan ylipukeutunut tai alipukeutunut." Pikkumustaa pidetään Chanelin muotitalon perustajan Coco Chanelin keksintönä.

Eläkkeelle Lagerfeld ei suostunut jäämään. Legendana olemista hän kommentoi näin:

– Huumurintajua ja vähän kunnioituksen puutetta. Niillä legenda selviytyy.

Tammikuun puolivälissä Laura Huovinen, 28, aloitti opinnot. Vuoden päästä tähän aikaan hänellä pitäisi jo olla työpaikka metsäkoneenkuljettajana.

Lähes varma työpaikka on yksi syy, miksi kuopiolainen Huovinen hakeutui aikuiskoulutukseen Savon ammattiopistoon Toivalaan. Toinen on ulkoilma: seitsemän vuotta siistiä sisätyötä kaupan kassalla oli tarpeeksi luonnossa viihtyvälle naiselle.

– Takaraivossa oli pitkään kolkutellut haave tästä ammatista. Ja kun tuli sauma lähteä kouluun, se oli selvä juttu.

Huovisen tarina on pienoiskuvassa, mitä metsäteollisuus toivoo nyt tapahtuvan. Puu ei tule metsästä itsestään ja esimerkiksi juuri metsäkoneenkuljettajia on arvioitu tarvittavan 330–440 lisää joka vuosi.

Toivalassa Huovisen kaltaisia aikuisopiskelijoita on viitisenkymmentä. Heillä kaikilla on työpaikka tiedossa, sanoo koulutuspäällikkö Ari Puustinen.

"Herrat soittelee, että ettekö tee tarjousta"

Metsätraktorin koura kolahtaa johonkin hakkuutyömaalla Kuopion Kaislastenlahdella. Jyrkkää mäkeä kiipeävä ura vie sekametsään, jossa suojasää on pudottanut lumet oksilta. Se on helpottanut hakkuukoneen ja ajokoneen kuljettajien työtä.

Kun metsää hakataan, tarvitaan yhteen hakkuuketjuun tavallisesti juuri tällainen konepari. Kuskeja saa olla vähintään neljä: silloin työtä voidaan tehdä kahdessa vuorossa.

Tällä hetkellä tilanne yrityksissä on se, että kalustoa kyllä löytyy – tekijöitä ei. Niilo Vornasen perheyrityksessä Lapinlahden Pilkkeessä on jätetty väliin viime aikoina kolme tarjouskilpailua, kun kuskeja ei ole saatu.

– Herrat soittelee, että ettekö tee tarjousta, Vornanen naurahtaa.

Toista vuotta metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleva Lasse Komulainen haluaa alalle, koska häntä kiinnostaa itsenäinen työ luonnossa. Hän kuitenkin ymmärtää, että toisille se voi olla pelote.

– Ihmiset eivät osaisi olla yksin täällä metsässä. He ovat kaupungistuneet.

Näihin tehtäviin tarvitaan lisää väkeä

Nuoren opiskelijan sanoissa on yksi syy metsäalan työvoimapulaan, tietää Niina Mäntyniemi Maaseutuammattiin ry:stä. Mäntyniemi tekee metsäalaa tunnetuksi viemällä alan ammattilaisia kouluihin ja tuomalla nuoria ja ammatinvaihtajia tutustumaan sellutehtaille, sahoille ja hakkuutyömaille.

Työssään hän on huomannut, että metsä on entistä harvemmalle suomalaiselle tuttu ympäristö. Samalla metsäalan työt ovat käyneet vieraiksi. Toiset alat tuntuvat tutummilta ja houkuttavat enemmän.

– Viime syksynä yksi oppilas kysyi metsätyömaalle tullessa: Mikä tämä tuoksu on? Menin vähän hämilleni ensin, mutta sanoin sitten, että se on vastakaadetun kuusen tuoksu. Hän ei ollut aiemmin saanut tuoreen puun tuoksua nenään. Se oli tärkeä kokemus hänelle.

Joskus ihmisten käsitykset metsäalan töistä hämmästyttävät Mäntyniemeä. Alalla on hyvä pitää luonnosta, mutta "eräjormaimagosta" on tullut alalle jo rasite.

– Ei metsäala tunnu vaihtoehdolta, jos mielikuvat sen ammateista ovat kuin 1950-luvun Suomi-filmeistä, joissa tukkijätkä pullistelee ja Savotan Sanni tarjoilee kahvia.

Tällä hetkellä metsäteollisuuden leipiin tarvittaisiin kaikkea muuta kuin tukkijätkiä: prosessiteollisuuden, sähköautomaation, kunnossapidon, konepuolen, mekaanisen puualan ammattilaisia sekä teknisen koulutuksen suorittaneita AMK- ja yliopistoinsinöörejä.

"Jos haluaa olla osana maailmanparannusketjua..."

Osaamisen ja koulutuksen päällikkö Soile Koriseva Metsäteollisuudesta sanoo, että alalla on vielä paljon tekemistä nuorten tavoittamisessa myös luonnonsuojelussa. Metsäteollisuus haluaisi saada kerrottua nuorille, ettei ympäristötietoisuus ole ristiriidassa metsäalalla työskentelemisen kanssa.

– Jos haluaa olla osana maailmanparannusketjua, metsäteollisuus on oikein hyvä työpaikka. Siinä pääsee osaksi niitä ratkaisuja, joita ympäristön eteen tehdään.

Vanhentuneet mielikuvat ovat omiaan karkottamaan varsinkin naisia. Niina Mäntyniemen mukaan metsäalan opiskelijoista on jo hyvä osuus naisia ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, mutta esimerkiksi Toivalassa korkeintaan joka kymmenes opiskelija on tyttö.

– Ehkä naisia pelottaa isojen koneiden kanssa työskentely ja että tämä on likaista hommaa, kun joutuu konetta huoltamaan hallilla, miettii metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleva Johanna Hartikainen.

– Mutta ei tämä niin pelottavaa ole.

Parinkymmenen kilometrin päässä Hartikaisen työmaasta on Kuopion Sorsasalo. Sinne suunnitellaan parhaillaan Finnpulpin miljardiluokan havusellutehdasta.

Finnpulpista Toivalan metsäkoulun koulutuspäällikkö Ari Puustinen ei kuitenkaan halua edes puhua, koska ei halua antaa kuvaa, että tehdashankkeen kaatuessa alalla ei olisikaan töitä. Se ei olisi totta. Mutta jos tehdas toteutuu, se muuttaa tilannetta suuresti.

Yrittäjä: Metsäyhtiöillä peiliin katsomisen paikka

Työvoimapula vaihtelee alueittain: esimerkiksi metsäkoneenkuljettajia tarvittaisiin nyt erityisesti itäiseen Suomeen, jossa hakkuumäärät ovat suuret. Toisaalta yritykset eivät halua ottaa ketä tahansa nuorta, työtöntä tai alanvaihtajaa koneidensa puikkoihin. Varsinkin hakkuukoneen kuljettajalta vaaditaan kovaa ammatillista osaamista.

Osin metsäalan yritykset voivat syyttää työvoimapulasta itseään. Metsäjätit kyntivät taloudellisesti niin kauan, että maine auringonlaskun alana jäi elämään. Talvella koneyrittäjille on tarjottu enemmän työtä kuin ehtii tekemään, mutta kesäisin ei mitään. Sellainen aiheuttaa luottamuspulaa, sanoo keiteleläinen Marko Saastamoinen Nilakka Forest Oy:stä.

– Jos kuski on kesät työttömänä, vuosiansiot jäävät pieneksi. Siinä rupeaa työntekijä herkästi katselemaan muita hommia ja jää niihin.

Koulutuspäällikkö Ari Puustisen mukaan pitkät työmatkat, puolison työpaikka ja palkka ovat olleet syitä lähteä metsäalalta. Metsäkoneenkuljettajan peruspalkat ovat 12–16 euroa tunnissa tehtävästä ja työkokemuksesta riippuen.

Sen sijaan kausityöttömyys on alkanut helpottaa: esimerkiksi Nilakka Forestilla on ollut työmaita ympäri vuoden siitä lähtien, kun Metsä Groupin jätti-investointi Äänekoskelle valmistui.

Jos kartalle ilmestyy myös Finnpulpin havusellutehdas, Pohjois-Savoon on arvioitu syntyvän noin 500 puunkorjuun työpaikkaa lisää. Kouluttajien näkökulmasta on onni, että tehdas ei valmistu hetkessä. Investointipäätöstä odotellaan tältä vuodelta ja tuotanto voisi silloin alkaa aikaisintaan 2021.

Jos investointipäätös tulee, Savon ammattiopiston on laajennettava koulutustarjontaa nopeasti. Ketteryyttä ja työelämälähtöisyyttä opisto harjoittelee koko ajan.

Siitä osoitus on koulutuspäällikkö Ari Puustisen lupaus: jos sopiva alanvaihtaja ottaa yhteyttä tänään, aikuiskoulutukseen pääsee hyvin nopeasti.

– Jos ei huomenna aloiteta niin ensi maanantaina aloitetaan.

Ota kantaa aiheeseen kommenttiosiossa alla. Tarvitset keskusteluun Yle Tunnuksen. Keskustelu on auki tiistaina kello 20 asti.

Lue myös:

Mihin peruskoulun jälkeen? Yhteishaku käynnistyy

Kaksoistutkinto olisi opiskelijalle "erinomainen vaihtoehto" – nyt sen suosion kuitenkin pelätään romahtavan

Jenni Koskinen antaa käsillään vauhtia pyörätuolilleen ja lipuu opettajanpöydän taakse. Luokkahuone on tyhjä oppilaista, mutta reput tuolien selkänojilla kielivät siitä, että viitosluokassa riittää vauhtia.

Viereisen luokan opettaja on tänään pois. Siksi Koskisen hoidettavana on tänään kaksi luokkaa.

Kun Jenni Koskinen oli 10-vuotias, hän sai tietää sairastavansa harvinaista ja vakavaa lihassairautta.

– Minulla on semmoinen erittäin harvinainen lihasdystrofia. Diagnoosi on LGMD2J-muoto eli etenevä perinnöllinen lihassairaus.

Parikymppiseksi asti Koskinen pystyi kävelemään. Sitten apuvälineeksi tuli kävelykeppi. Nyt hän on käyttänyt vajaat kymmenen vuotta pyörätuolia.

Hoidon loppu

Vuodesta 2005 lähtien Jenni Koskinen on käynyt kuntoutuksessa Lappeenrannassa samassa paikassa. Fysioterapeutti Mikko Tynkkynen on toiminut hänen terapeuttinaan yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta.

– Kuntoutuksen pääpaino on ollut siinä, että Jenni pystyy jatkamaan työssään opettajana sairaudestaan huolimatta, kertoo fysioterapeutti Mikko Tynkkynen.

Pitkä hoitosuhde kuitenkin loppui vuodenvaihteessa Kelan kilpailutuksen myötä.

Kela kilpailutti vaikeasti vammaisten kuntoutuksia antavat yritykset vuoden 2018 lopulla. Kela ei puhu enää vaikeasti vammaisten kuntoutuksesta, vaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioista. Kilpailutuksessa painoarvot olivat 80 prosenttia terapian hinnassa ja 20 prosenttia hoidon laadussa.

– Kustannusten säästö ei ollut ensisijainen tavoite, kiistää Kelan etuuspäällikkö Tuula Ahlgren kuntoutuspalvelujen ryhmästä.

Kelan mukaan kilpailutuksen tavoitteet olivat fysioterapeuttien oikea määrä suhteessa hoidettaviin sekä laadullisesti oikeanlaisen terapian löytyminen. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saa Suomessa kaikkiaan 16 200 ihmistä

Koskisen sairaus on harvinainen. Hän on itse löytänyt Facebookin kautta yhden ihmisen Suomesta, jolla on sama sairaus. Fysioterapeutti on oppinut paljon harvinaisesta sairaudesta Koskista kuntouttaessaan.

– Olen hyvin perillä siitä, mitä sairaus tarkoittaa Jennin elämässä, miten se vaikuttaa hänen elämäänsä ja rajoittaa hänen toimintojaan, kertoo Tynkkynen.

Jopa 5 000 vaikeavammaista joutuu vaihtamaan terapeuttia

Kelan kilpailutuksen ulkopuolelle jäi 400 fysioterapiayritystä, kerrotaan Sote Palveluntuottajat ry:sta. Tuore, kuukausi sitten perustettu yhdistys kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysalan yrittäjiä ympäri Suomen. Yhdistys teki kyselyn fysioterapiayrityksille alkuvuoden aikana. Se valmistui helmikuun puolessa välissä. Kyselyyn vastasi 72 fysioterapiayritystä.

Yhdistys arvioi, että jopa 5 000 vaikeasti vammaista henkilöä on joutunut vaihtamaan fysioterapeuttia. Kela puolestaan arvioi, että palveluntuottaja vaihtuu 3 500 ihmisellä.

Fysioterapeutti Tynkkynen muistuttaa, että monella kuntoutujalla on voimavarat vähissä.

– Kuntoutujat ovat huolissaan, miten heidän nyt käy. He kokevat, ettei heidän ääni tule kuuluviin. Saati se, että kuinka moni jaksaa pitää ääntä. Monella kuntoutujalla on tunne, että heitä ei kohdella oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti, pohtii Mikko Tynkkynen.

Terapeutin vaihto ei ole pikku juttu

Fysioterapeutin vaihtaminen ei ole pikku juttu. Etenevää lihassairautta sairastava Koskinen ei ole alkanut vielä edes etsiä uutta terapeuttia.

– Se alkaa ihan alusta. Tyyliin hyvää päivää ja nimi ja siitä lähetään liikkeelle. Lisäksi henkilökohtaiset asiat pitää avata uudelle terapeutille, eikä se ole ihan helppoa.

Mahdollisten palvelutarjoajien nettisivuja Koskinen on kuitenkin katsonut. Vaativaa lääkinnällistä terapiaa tarjosi esimerkiksi Lappeenrannassa aiemmin 6–7 yritystä, kilpailutuksen jälkeen vain kaksi.

– Haluan miesterapeutin, koska minä tarvitsen paljon apua siirtymisissä. Tiedän, että minun nostelu on rankkaa hommaa. Yhtään miesterapeuttia ei ole tarjolla, sanoo Koskinen.

Vaikka Koskinen toimii luokanopettajana, hän tarvitsee silti paljon muiden ihmisten apua arjessaan. Töissä ja kotona hänellä on henkilökohtainen avustaja, ja kotihoito käy hänen luonaan kolme kertaa päivässä.

– En pysty edes sängyssä kääntymään. Tarvitsen toisen ihmisen avun siihen.

Pääpaino terapian hinnassa

Sote palvelutuottajien yhdistyksen tekemässä kyselyssä paljastui, että 66 prosenttia yrittäjistä on tehnyt oikaisupyynnnön Kelalle kilpailutuksen hylkypäätöksestä.

Kilpailutuksen pääpaino oli hinnassa. Hintaerot yrityksillä olivat varsin maltillisia.

Esimerkiksi Lappeenrannassa kilpailutukseen osallistuneiden yritysten hintahaitari oli 61–68 euron välillä. Kelan vaativan lääkinnällisen terapian toimijaksi pääsi Lappeenrannassa, jos hinta oli maksimissaan 66 euroa.

Fysiokaari joutui ulos hinnoittelemalla terapiansa 68 euron hintaiseksi. Tuolla hinnalla saa kolmen vartin terapia-ajan.

– Tiputtiin pois Kelan palvelutuottajien piiristä. Nyt ollaan tehty Kelalle hankintaan liittyvä oikaisuvaatimus, mutta siitä tuli hylkäävä päätös, kertoo fysioterapeutti Mikko Tynkkynen Fysiokaaresta.

Kela on hylännyt suurimman osan yrittäjien oikaisupyynnöt.

Periaatteellinen taistelu

Jenni Koskinen haluaa periaatteesta taistella, että saisi jatkaa samalla terapeutilla. Yksi vaihtoehto on ollut suorahankintasopimus, jonka Kela tekee yksittäisissä tapauksissa. Harkinnanvaraisen suorahankintapäätöksen myötä asiakas voi jatkaa kuntoutusta kilpailutuksen ulkopuolelle jääneessä yrityksessä.

Koskinen on hakenut suorahankintapäätöstä jatkaakseen tutulla terapeutilla, mutta Kelan päätös on ollut kielteinen.

– Vetosin siihen, että käyn töissä ja minulla on lukujärjestys tehty luokanopettajana elokuusta toukokuun loppuun. Kuntoutus on iso osa minun elämääni. Käyn siellä kaksi kertaa viikossa.

– Se ei ole mikään pikku jumppa tai pikku kuntosalihetki. Kuntoutus on minulle elintärkeä toimintakykyni ylläpitoon ja työssä jaksamiseen, ynnää luokanopettaja Jenni Koskinen.

Kelan mukaan suorahankinta on mahdollista, jos tarjouskilpailun järjestäminen tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.

– Jos minullakaan ei ole lääketieteellistä tai muita erityisperusteita siihen, että Kela ostaisi minun kuntoutuksen suorahankintana, niin kenellä on, ihmettelee harvinaisesta sairaudesta kärsivä Koskinen.

Kokonaiskustannukset kasvavat

Koskinen kävi viime vuonna kuntoutuksessa maanantaisin ja torstaisin. Taksi vei hänet suoraan työpäivän jälkeen fysioterapiaan. Uusi terapia voisi tietää sitä, että taksi veisikin hänet välillä kotiin ja tulisi hakemaan uudestaan myöhemmin terapiaan.

Vaikka terapian hinta voisikin olla pari euroa halvempi, tulisi kokonaiskustannuksia lopulta enemmän taksimatkojen takia.

Sote palveluntuottajat ry:n tekemän kyselyn mukaan suurimmalla osalla kuntoutettavista matka pitenee yrityksen vaihtuessa.

Lisäksi moni yrittäjä miettii, miten tulla tulevaisuudessa toimeen ilman Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaita. Fysioterapeuttiyrittäjän Mikko Tynkkysen tuloista kolmannes on tullut näiltä asiakkailta.

– Pitkäkestoiset asiakassuhteet ovat nyt katkolla. Liikevaihtoon se tietää merkittävää lovea, kertoo fysioterapeuttiyrittäjä Mikko Tynkkynen.

Negatiivisuuteen Tynkkynen ei yrittäjänä kuitenkaan vaivu. Hän on ideoinut uusia palveluita, joilla tulovirta lähtisi kasvuun.

Hankintalain soveltaminen on erittäin kinkkistä terveyspalvelujen hankintaan

Jenni Koskinen on kokenut lihassairautensa aikana monta Kelan tekemää kilpailutusta. Viime vuonna tehty kilpailutus sai kuitenkin lauhkean luokanopettajan ärähtämään.

– Tämä oli minun mielestä julma ratkaisu, että ammattiosaamiselle laitettiin painoarvoa vaan 20 prosenttia ja 80 prosenttia rahalle. Se oli se, joka minun hermojani koetteli ja nosti ihokarvat pystyyn, tykittää Koskinen.

Kelalta etuuspäällikkö Tuula Ahlgren myöntää, että hankintalain soveltaminen terveyspalveluihin on hankalaa.

– Kela on ehdottanut siirtymistä rekisteröitymismenettelyyn, mutta rekisteröitymismenettely edellyttäisi lainmuutosta. Hankintalain soveltaminen on erittäin kinkkistä terveyspalvelujen hankintaan, sanoo Ahlgren.

Koskinen ei aio antaa periksi. Hän haluaa jatkaa fysioterapiaa samassa paikassa kuin aiemmin.

– En anna periksi tässä asiassa. Haluan suorahankinnan Kelalta, koska se on olemassa, sanoo sisukas Jenni Koskinen.

Australian Queenslandissa auton rekisterikilpikin voi viestiä olotilaa. Osavaltiossa saa nimittäin maaliskuun alusta laittaa rekisterikilpeen kuvasymboli emojin.

Erikoiskilpi on luonnollisesti maksullinen, ja ainakin aluksi käyttää saa vain rajallista määrää iloisia emojeita.

Naama sijoitetaan varsinaisen rekisteritunnuksen perään koristeeksi. Auton rekisteritunnus ei siis ole AAA-123-aurinkolasihymiö.

Reaktiot asiaan ovat vaihdelleet olankohautuksesta vitseihin ja huolenaiheisiin. Esimerkiksi Queenslandin juristien yhdistyksen puheenjohtaja pohti, aiheuttavatko emojit ongelmia poliisin rekisterikilpien tunnistusjärjestelmälle.

AAS-1 ja ÖKY-1

Suomessa autolle voi hakea maksullista erityiskilpeä.

Kekseliäisyydellä on tunnetusti saatu aikaan kuskille personoituja tai varsin hauskoja rekisterinumeroita, kuten AAS-1 ja poliisin autossa ollut LUU-5.

Tarina kertoo, että vuosia sitten parkissa olisi nähty vierekkäin ÖKY-1 ja ÖKY-2.

Lue myös:

Kuukautiset saivat oman emojin

Voitonriemua, väsymystä vai vihaa? Emojien kanssa voi mokata helposti – testaa, hallitsetko hymiöt!

Laittaisitko emojin omaan rekisterikilpeesi? Haittaisiko se liikennettä, aiheuttaisiko emojin näkeminen raivoa vai hymyilisitkö vain? Voit keskustella aiheesta kello 21:een asti.

Jyväskylän MM-rallin reitti uudistettiin reippailla linjoilla viime kesänä. Uudistus sai yleisöltä, kilpailijoilta ja tiimeiltä runsaasti kehuja, mutta kipukohtiakin jäi hoidettavaksi ensi kesää ajatellen.

Viime kesänä ongelmia syntyi parin erikoiskokeen ruuhkauduttua niin, että kaikki katsojat eivät ehtineet erikoiskokeille ja kilpailijoillakin oli hankaluuksia ehtiä lähtöön.

– Esimerkiksi perjantaina Oittilan erikoiskokeelle oli kilpailijoilla ja katsojilla vaikeuksia päästä keskellä päivää. Nyt Oittila on aikataulutettu uudelleen aamun ensimmäiseksi. Kilpailijat saadaan vietyä eri reittiä ja uskon, että näin ongelma korjautuu, kertoo reitistä vastaava apulaiskilpailunjohtaja Kari Nuutinen AKK Sports Oy:stä.

Rallikomeetta Kalle Rovanperä, 18, ei hätkähdä, vaikka haastavana pidetty Oittila Korpilahdella on siirretty pitkän perjantaipäivän alkuun.

– Periaatteessa se on ensimmäinen kunnon pätkä rallissa. Se on aika tekninen, varsinkin kun viime vuonna siihen lisättiin pikkutie alkuun. Vaikea pätkä aloittaa ralli, mutta on ihan mielenkiintoista lähteä aamulla vetämään sieltä.

Leustu korvaa Tuohikotasen

Viime kesänä liikennetukoksia keskellä lauantaita aiheuttanut Tuohikotasen erikoiskoe siirtyyy nyt huilausvuoroon ja se korvataan läheltä löytyvältä Leustun erikoiskokeella Korpilahdella. Se edustaa perinteistä Suomen MM-rallitiestöä erilaisine teineen, hyppyineen ja nyppyineen.

– Leustu on keskisuomalaisen rallitien postikorttimaisema. Sieltä löytyy ikivanha kivisilta ja pätkä kulkee isojen peltojen välissä ihan ysiten välittömässä läheisyydessä. Se on kuin aikakapseli, joka kätkee paljon muistoja rallien ratkaisuista eri vuosina, kertoo nuorempana rallia ajanut Joni Pakarinen Ylen Ralliradiosta.

Kalle Rovanperä tykkäsi viime vuonna Tuohikotasen erikoiskokeesta ja toivoo Leustusta samanlaista kokemusta.

– Leustua en ole ikinä ajanut läpi ja tiedän, että se on mielenkiintoinen pätkä ja onhan se kiva ajaa eka kertaa nuotista. Videolta katsottuna se näyttää makeen näköiseltä.

Neljä päivää ja 23 erikoskoetta

Suomen MM-ralli alkaa Jyväskylässä torstaina 1. elokuuta aamun testierikoiskokeella Vesalassa. Varsinainen kisa käynnistyy samana iltana ”cityerikoiskoe” Harjulla, Jyväskylän ytimessä.

– Harju on aika kinkkinen pätkä aloittaa kisa ja se on ajettava tosi tarkasti. Mutta on siellä hieno fiilis ajaa, kun on ihan törkeesti porukkaa ja siinä on kuitenkin ihan soraa ja asfalttia niin se on aika vaikea aloitus, Kalle Rovanperä arvioi.

Illan suussa sunnuntaina 22 erikoiskoetta myöhemmin on selvillä Jyväskylän voittaja 2019. Viime vuonna voiton nappasi Tommi Mäkisen luotsaaman Toyota-tallin kuljettaja Ott Tänak.

Ensi kesän ralli huipentuu viime kesän tapaan Ruuhimäen Power Stagen megahyppyihin Lievestuoreella, Laukaassa.

– Niinkuin nähtiin, niin siellä oli runsaasti yleisöä ja kuvat levisivät ympäri maailmaa. Ja onpa seuraavana kalenterissa olevassa Meksikon MM-rallissa haettu loppuun pitkälti samantyyppinen ratkaisu, Kari Nuutinen myhäilee.

– Ennen vähän karsastin viimeisenä ajettavaa Power Stagea, mutta onhan se hienoa, että se säilyy. Sehän tarkoittaa sitä, että loppuun asti yritetään ja Ruuhimäessä sitä, että sitä pidemmälle lennetään mitä kovempaa maalilinja ylitetään, Joni Pakarinen filosofoi.

– Maalihyppyri on aika hieno ja näyttävä, mutta ei se ole paras tapa tulla maaliin. Pitäisi ajaa kovaa yli, mutta ei saa hölmöillä yhtään. Se on aina vähän vaikeampi paikka tulla maaliin, mutta onhan se hieno lopetus rallille, Kalle Rovanperä pohtii Puuppolassa.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan kaivosyhtiö Keliberin Syväjärven avolouhokselle.

Syväjärven kaivosalue sijaitsee pääosin Kokkolan ja osittain Kaustisen alueella, 13,5 kilometrin päässä kunnan keskustasta. Päätökseen sisältyy vesilain mukainen lupa Syväjärven ja Heinäjärven tyhjentämiseksi kaivostoiminnan ajaksi.

Syväjärven louhokselta on tarkoitus louhia vuosittain 540 000 tonnia litiumpitoista malmia. Louhoksen arvioidaan toimivan neljä vuotta, minkä jälkeen Keliberin pitää sulkea ja maisemoida louhos ja sivukivikasat.

Ympäristöluvassa määrätään päästöjen lisäksi myös melusta ja ympäristövaikutusten seurannasta. Melua aiheuttavat työt tapahtuvat arkisin 07–22, poikkeustapauksissa melua aiheuttavia töitä voidaan tehdä myös viikonloppuisin.

Myönnetty lupa sisältää malmin ja sivukiven louhinnan, sivukiven läjityksen sivukivialueelle, kaivostoiminnan käynnistämiseen tarvittavien rakentamistoimenpiteiden suorittamisen ja louhosalueella sijaitsevien Syväjärven ja Heinäjärven määräaikaisen kuivattamisen.

– Lupaehdot ovat pääosin sellaisia, mitä esitimme aville. Joitakin tiukennuksia viranomainen teki, mutta lupaehdot ovat hyvin saavutettavissa. Olemme tyytyväisiä päätökseen, kertoo toimitusjohtaja Pertti Lamberg.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön lausunnon mukaan hankkeen ympäristö- ja vesiluville ei ollut luontoarvoista johtuvaa estettä, ja hanketta varten oli tehty myös riittävät selvitykset.

Syväjärven ja Heinäjärven kuivatus alkaa ensi syksynä. Vuodelle 2020 on suunniteltu valmistelevia töitä, esimerkiksi teiden rakentamista ja varsinainen louhinta Syväjärvellä alkaisi vuonna 2021.

Keliberillä on Syväjärvelle jo lainvoimainen kaivoslupa. Yhtiö tarvitsee seuraavaksi Kalaveden rikastamon ympäristölupaan päivityksen. Keliber valmistelee myös Rapasaaren louhosta ja Kokkolan kemiantehdastaan koskevat lupahakemukset.

LUE MYÖS:

Keliber viemässä litiumin jalostusta suunniteltua pidemmälle – tuotanto käyntiin ehkä jo 2021

Huomenna torstaina keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa käytäneen kipakkaa keskustelua.

Yle jututti tänään keskiviikkona useita keskustalaisia kansanedustajia eduskunnassa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) ehdokkuudesta SEB-pankin hallitukseen. Harva suostui puhumaan nimellään.

– Huomenna huutoa saavat varmasti sekä (pääministeri Juha) Sipilä että Berner tasapuolisesti, povaa keskustaedustaja nimettömänä Ylelle, vaikkakin naureskellen.

Eniten kansanedustajia harmittaa menettelytapa. Tieto siitä, että Berner on nousemassa ruotsalaisen pörssiyhtiön hallitukseen tuli ryhmälle täytenä yllätyksenä.

Asiasta harmistui myös keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni.

– On hienoa, että suomalaiset pärjäävät maailmalla. Mutta olisi ollut hienoa tietää tästä etukäteen. Se olisi varmasti helpottanut tulistumista. Nyt tulee paljon kysymyksiä, joihin olisi voitu katsoa vastaukset valmiiksi, hän sanoo.

Ryhmässä moni odottaa Berneriltä myös poliittisen vastuun kantoa, toisin sanoen asettumista ehdolle EU-vaaleissa.

– Toivon, että Anne asettuu kansanvallan palvelukseen EU-vaaleissa, Kulmunikin sanoo.

"En ole jättämässä politiikkaa enkä keskustaa"

Berner sanoo ymmärtävänsä, että asia herättää keskustelua myös oman puolueen eduskuntaryhmässä.

– Olen siihen (keskusteluun) varsin tottunut. En ole jättämässä politiikkaa enkä keskustaa, ja toivon, että voimme jatkaa yhteistyötä.

Aikooko Berner asettua ehdolle eurovaaleissa?

– Palataan näihin kysymyksiin myöhemmin, mutta olen edelleen täällä olemassa.

Berner vakuuttaa, että hän vie loppuun vielä oman ministerikautensa tärkeitä hankkeita hallituksen työskentelyssä.

– On tarkoitus, että vien tätä omaa tehtävääni eteenpäin ja toimin tässä niin kuin pääministerin kanssa sovitaan, hän sanoo.

Berner ei usko, että esteellisyysongelmaa ehtii lyhyessä ajassa muodostua.

– Meillä ei ole enää hallituksen esityksiä tulossa, enkä siis ole valtioneuvostossa päättämässä tämän tyyppisistä (rahoitusmarkkinoista) asioista.

Berner ei kommentoi, milloin hänen ehdokkuus SEB:n hallituksessa tuli ensi kertaa pohdittavaksi. Prosessi on kuitenkin ollut nopea.

– Aika oli hyvin lyhyt. Viestitin aiheesta heti pääministerille, kun sain tiedon.

Lisää aiheesta:

Berner selvitti SEB-pankin hallituspaikkaa oikeuskanslerin kanssa – Sipilä: Erityisjärjestelyistä puhutaan myöhemmin

Anne Berner ei hae jatkokautta eduskuntaan – ehdolla SEB-pankin hallitukseen

Britanniassa pääministeri Theresa Mayn konservatiivipuolue on menettänyt kolme parlamenttiedustajaa, kertovat brittimediat.

BBC:n mukaan edustajat jättivät konservatiivipuolueen, koska se on heidän mielestään siirtynyt poliittisesti liikaa oikealle.

Anna Soubry, Sarah Wollaston ja Heidi Allen aikovat liittyä itsenäiseen parlamenttiryhmään, jonka perustivat alkuviikosta oppositiossa olevasta työväenpuolueesta eronneet kahdeksan parlamenttiedustajaa, BBC kertoo.

Kolmikko sanoo kirjeessään pääministeri Maylle, että brexitin takia konservatiivit ovat joutuneet pohjoisirlantilaisen tukipuolueensa DUP:n ja EU:ta vastaan lobbaavan ERG-ryhmän otteeseen.

– Brexit on määritellyt konservatiivit uudelleen ja tehnyt tyhjäksi kaikki yritykset modernisoida puoluetta, he kirjoittivat.

– Meistä on käsittämätöntä, että puolue, johon joskus luotettiin talouskysymyksissä enemmän kuin muihin, marssittaa nyt maata vastuuttomasti kohti sopimuksettoman brexitin kallionjyrkännettä.

May pahoitteli lähtöjä

Pääministeri May pahoitteli edustajien päätöstä, mutta korosti, että konservatiivit tekevät edelleen maltillista ja isänmaallista politiikkaa.

– EU-jäsenyys on aiheuttanut erimielisyyttä puolueessamme ja maassamme pitkään, eikä jäsenyyden päättäminen neljän vuosikymmenen jälkeen ole helppoa, May sanoi.

Alkuviikosta brittiparlamentissa nähtiin isoin loikkaus liki 40 vuoteen, kun yhteensä kahdeksan työväenpuolueen edustajaa ilmoitti jättävänsä puolueen.

Heidän mukaansa työväenpuolueesta on Jeremy Corbynin johdolla tullut äärivasemmistolainen ja rasistinen puolue, jonka politiikka on aikansa elänyttä.

Lohjanjärven lounaisrannalla on todettu viime kesänä useita puutiaisaivokuumetapauksia. Kesän aikana sairaalassa hoidettiin 13 ihmistä puutiaisaivokuumeen takia, kertoo Lohjan kaupungin avosairaanhoidon ylilääkäri Tanja Nummila.

Tämän vuoksi Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos THL on liittänyt alueen puutiaisaivokuumeen kansalliseen rokotusohjelmaan. Lohjan terveyskeskus aloittaa maaliskuussa maksuttomat rokotukset noin 7 000 riskialueen asukkaalle. Rokotus annetaan myös noin 500 kesämökkiläiselle.

Ilmaiseen rokotukseen ovat oikeutettuja riskialueella asuvat, kolme vuotta täyttäneet lohjalaiset, sekä ne vakituiset kesäasukkaat, joilla on oma mökki alueella ja jotka asuvat ainakin neljä viikkoa mökillään kesäkaudella. Lisätietoja rokotuksista voit lukea Lohjan kaupungin tiedotteesta.

Ylilääkäri Tanja Nummilan mukaan Lohjanjärvellä voi jatkossakin liikkua luonnossa turvallisin mielin:

– Rokotevaste on noin 80 prosenttia tällä rokotteella, eli varsin hyvä jos ottaa koko rokotesarjan. Valitettavasti rokote ei anna elinikäistä suojaa, joten pitää itse muistaa ottaa tehosterokotteet. Ensimmäinen tehostepiikki pitää ottaa kolme vuotta rokotesarjan jälkeen.

Lohjanjärvi ensimmäinen Uudenmaan alue rokoteohjelmassa

Lohjanjärven alueella on havaittu puutiaisaivokuumetapauksia aiempinakin vuosina, mutta viime kesänä tapauksia oli poikkeuksellisen paljon. Tämän vuoksi alue on lisätty kansalliseen rokotusohjelmaan, kertoo THL:n infektioepidemiologian johtava asiantuntija Jussi Sane.

– Kokonaisilmaantuvuus, eli kuinka monta tapausta per satatuhatta asukasta, on noussut sen verran korkeaksi siellä, aika rajatulla alueella, että tämä rokoteohjelma on päätetty laajentaa sinne.

Lohjanjärvi on ensimmäinen alue Uudellamaalla, jossa kansallinen rokoteohjelma otetaan käyttöön.

Aiemmin rokoteohjelma on ollut käytössä muun muassa Paraisilla, Kemin ja Simon alueilla, tietyssä osassa Lappeenrantaa sekä Kotkan saaristoalueella. Sanen mukaan punkkien määrään vaikuttaa useita tekijöitä.

– Siihen liittyy punkkien ekologia, vuorovaikutussuhde isäntäeläinten kanssa ja myös sääolosuhteet. Esimerkiksi valkohäntäpeuran populaatiomuutokset ilmeisesti vaikuttavat tähän TBE:n (puutiaisaivokuumeen) epidemiologiaan. Onko siinä levinneisyydessä mukana sitten vielä muuttolintuja tai muita eläimiä, se ei ole ihan selvää.

Punkit viihtyvät kosteikkojen lähistöllä

Alueet, joissa puutiaisia ja TBE:tä yleisemmin esiintyy, ovat Sanen mukaan tavallisesti rannikolla, saaristossa ja järvien rannoilla. Yhdistävä tekijä alueille on kosteus.

Sane kuitenkin muistuttaa, että punkkeja tai puutiaisaivokuumetta on turha pelätä. Metsässä ja luonnossa liikkumisen hyödyt ovat selvästi suurempia kuin riski saada esimerkiksi puutiaisaivokuume.

– On hyvä muistaa, että Suomenkin mittakaavassa tämä on edelleen kohtuullisen harvinainen tauti. Riskialueillakin ne ihmiset, jotka TBE:n saavat, niin kyllä se huonoa tuuria on, jos tällaisen vakavan taudinkuvan saa.

– Tämä on ollut varmaan tähän mennessä rakennuksen kuvatuin kohta, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelija Maria Aalto ja pysähtyy pääaulan jyhkeiden portaiden eteen.

Tästä eivät monet ole vielä kävelleet.

Jos nyt paistaisi aurinko, se todennäköisesti lakaisisi koko luonnonkivisen portaikon ja kimmeltäisi kultaisiksi maalatuissa kaiteissa. Mutta on aula sumuisen päivän lonkeronharmaassakin valossa edukseen.

– On kyllä todella hyvät ensivaikutelmat koko rakennuksesta. Oma suosikkini on opiskelutila learning hub, jossa on paljon porukkaa koko ajan, neljännellä vuosikurssilla oleva Aalto kertoo.

Kotoisa. Se on adjektiivi, jolla toisen vuosikurssin kauppislainen Heikki Helaniemi uudenkarheaa rakennusta kuvaisi.

– Opiskelijathan viettävät aika ison osan päivistään ja joskus öistäänkin koulussa, joten oli hyvä, että tästä tuli heti kotoisa fiilis, Helaniemi sanoo.

KY:n hallitukseen kuuluvien Aallon ja Helaniemen mukaan heidän uuden opinahjonsa suunnittelussa on otettu hyvin huomioon monimuotoiset opiskelutavat ja erilaisten opiskelijoiden tarpeet.

Kaikissa suunnitteluvaiheissa nimittäin kuunneltiin rakennuksen käyttäjiä: henkilökuntaa, opiskelijoita ja alumneja.

Viihtyminen on nostettu tavoitteissa korkealle.

Siksi siellä täällä on erilaisia pöytä- ja tuoliryhmiä. Osa tilasta on varattu hiljaiselle työskentelylle, ja loikoiluun kutsuvia design-nojatuoleja on niin monta, että niistä tuskin tulee kiistaa.

Myös pistorasioita riittää.

Muutto sujui konmarituksen hengessä

Yksi aikakausi päättyi viime maanantaina, kun Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu muutti Helsingin Töölöstä Espoon Otaniemeen Aalto-yliopiston kampukselle.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kandidaatin tutkintoon liittyvät opinnot on järjestetty Otaniemessä jo vuodesta 2015 lähtien. Maanantaina perässä seurasivat myös maisterivaiheen opiskelijat sekä kauppiksen koko henkilökunta.

Nyt kauppakorkeakoulun kaikki kuusi laitosta ovat ensimmäistä kertaa liki viiteenkymmeneen vuoteen saman katon alla neljässä kerroksessa.

Töölössä kauppatieteellisen tiedekunnan toiminnot sijaitsivat neljässä eri rakennuksessa, eivätkä kollegat välttämättä juuri nähneet toisiaan.

– Eilen lounaalla puhuttiin, että täällähän näkee pelkän aamupäivän aikana enemmän ihmisiä kuin Töölössä pitkään aikaan, kehityspäällikkö Perttu Kähäri Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoo.

Runeberginkadulla Etu-Töölössä sijaitseva vuonna 1950 valmistunut entinen päärakennus menee keväällä remonttiin. Mittava remontti tehdään tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Muutto uusiin tiloihin tapahtui Kähärin mukaan itse asiassa jopa ajateltua nopeammin ja helpommin, vaikka hamstraamisesta tunnettu yliopistoväki sai kehotuksen siivota huolella ja karsia reippaasti ennen siirtymistä Otaniemeen.

– Siinä kävi sitten niin, että kolmestatuhannesta tilatusta muuttolaatikosta puolet lähti tyhjinä takaisin, Kähäri sanoo.

Siinäpä esimerkki varsin onnistuneesta konmarituksesta.

Yhteistyötä ilman loskaa

Innovaatioiden ja yhteistyön uskotaan lisääntyvän entisestään nyt, kun kaikki vuonna 2010 aloittaneen Aalto-yliopiston kolme korkeakoulua – teknillinen, taideteollinen ja kauppakorkeakoulu – sijaitsevat vihdoin samalla kampuksella Otaniemessä.

– Nyt tuntuu siltä, että olemme osa tätä Aalto-yhteisöä, kun sijaitsemme ihan keskellä kaikkea. Se on todella motivoivaa, Kähäri sanoo.

Kauppakorkeakoulun tilat ovat osa isompaa rakennuskokonaisuutta. Siihen kuuluu taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun rakennus Väre, joka valmistui syksyllä 2018.

Samassa kokonaisuudessa ovat myös kauppakeskus A Bloc ja Otaniemen metroasema.

Kokonaisuuden on suunnitellut Aallon alumneista koostuva Verstas Arkkitehdit, joka voitti vuonna 2012–2013 käydyn kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun.

Aaltolaisten ei tarvitse miettiä säähän sopivaa pukeutumista, sillä rakennuskompleksissa pystyy liikkumaan sisätiloissa jopa metroon asti. Lattiapinta-alaa on kokonaisuudessaan lähes 42 000 neliömetriä.

Kähäri kertoo, että jotkut kollegat ovatkin jo vitsailleet, että nyt kannattaisi ostaa asunto Kalasatamasta. Silloin voisi kulkea koko vuoden shortseissa.

Virallisia avajaisiaan ytimekkäästi Kauppakorkeakouluksi nimetty rakennus juhlii vasta keväämmällä toukokuussa.

Aiheesta lisää:

Korkeakouluopiskelijoille rakennetaan hulppeita tiloja pääkaupunkiseudulla – Otaniemessa homma tehtiin Alvar Aallon hengessä

Aalto-yliopisto remontoi maineikkaan Dipolin alkuperäiseen "radikaaliin" asuunsa – tältä valmis urakka näyttää

Nurmijärvi laittoi myyntiin Klaukkalasta Järvimaan alueelta 15 tonttia järvinäköalalla tammikuussa. Kilpailu tonteista käytiin sillä periaatteella, että tontin saa se, joka ehtii ensimmäisenä hakea tonttia.

Tonttihaku aukesi aamulla kello kahdeksan, joten nurmijärveläinen Viivi Niemi harjoitteli edellisenä iltana verkkohakemuksen täyttämistä. Hänen mukaansa tällaisia tontteja tulee vain harvoin myyntiin pääkaupunkiseudulla.

Aamulla hän lähetti sähköisen hakemuksensa 43 sekuntia yli kahdeksan ja sai kuittauksen viestin vastaanottamisesta.

– Hain tietenkin tonttia, joka oli kaikkein mieluisin ja jonka ehdottomasti halusimme, Niemi sanoo.

Hakemuksen jälkeen Niemi alkoi odottaa iloista uutista, sillä hän uskoi, ettei kukaan ole voinut toimittaa hakemusta häntä nopeammin.

Sitten Niemi sai tylyn sähköpostin: "Valitettavasti jäitte nyt ilman hakemaanne tonttia."

Ohituskaistalta ohitse?

Ylen tietojen mukaan Nurmijärven kunta on ilmoittanut, että tontteja haki ensimmäisen tunnin aikana yli 40 hakijaa.

Niemen mielestä hakumenettely oli täysin epätasa-arvoinen. Kunnan nettisivuilla ohjattiin ensisijaisesti hakemaan tonttia sähköisesti, mutta aamulla kello kahdeksan Nurmijärven ympäristötoimialan oven takana odotti kuusi ihmistä valmiiden hakemusten kanssa.

Oven takana jonottavien hakemukset otettiin vastaan, ja niiden vastaanottoajaksi merkittiin muutama sekunti yli kahdeksan. Joku näistä oven takana jonottajista saa ilmeisesti nyt Niemen himoitsevan tontin.

– Kaikki nämä kirjalliset hakemukset käsiteltiin ohituskaistalla sähköisen hakemuksen ohi, Niemi sanoo.

Tonttien kova kysyntä yllätti kunnan

Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoo ensitöikseen, ettei ole ollut mukana prosessissa valmistelijana eikä päätöksentekijänä.

– Nämä tontit, joilla oli yllättävän kova kysyntä, ovat herättäneet myös Nurmijärven kunnan pohtimaan, olisiko arvonta tasapuolisempi ratkaisu, Mäkelä kertoo.

Hänen mukaansa Nurmijärvellä on käytetty suosituissa tonttikaupoissa aiemmin arvontamenettelyä. Tonttien hakua kunta ei kuitenkaan aio uusia siitä huolimatta, että se on koettu epäreiluna.

– Menettelyprosessista ei ole löydetty virheitä, sillä se tehtiin, kuten oli aiottu, Mäkelä sanoo.

Hän kuitenkin myöntää, että periaatteessa hakutavat eivät olleet samalla viivalla keskenään, sillä jollain tavalla hakemuksen toimittamisessa on voinut toimia toista tapaa nopeammin. Vaihtoehtoina olivat hakemuksen postitse lähettäminen, itse paikalle vieminen ja sähköinen hakemus.

Kunta vakuuttaa ottavansa opiksi

Nurmijärven kunnan tekninen johtaja Jouko Lehtonen harmittelee, ettei kunta osannut arvioida Klaukkalan tonttien herättävän näin suurta kiinnostusta.

– Emme osanneet ennustaa, että niistä lähdetään oikein kisaamaan, että kuka ne ehtii saada. Kiinnostus on ollut suurempaa kuin jossain muissa kohteissa.

Lehtonen painottaa, ettei hakumenettelyä ollut tarkoitettu nopeuskilpailuksi. Hänen mukaansa nyt käytössä ollut hakumenettely on vakiintunut tapa Nurmijärvellä eikä sitä ole erikseen luotu Klaukkalan tonttien luovutusta varten.

Lehtonen toteaa, että kunnan verkkosivuilla oli ennen hakua ohjeistus, että "hakemukset tulee tehdä sähköisellä tonttihakemusjärjestelmällä tai hakemuslomakkeella". Tästä ohjeistuksesta hakijan olisi tullut ymmärtää, että hakemuksen voi myös viedä paperisena kunnan virastoon.

Lehtosen mukaan tarkoitus on ollut mahdollistaa erilaiset tavat hakea tontteja, jotta tontteja voisivat hakea myös ne, jotka eivät esimerkiksi pysty käyttämään sähköistä hakujärjestelmää.

– Lähinnä tässä on koetettu positiivisessa mielessä laajentaa mahdollisuuksia hakea näitä tontteja.

Lehtonen vakuuttaa, että Nurmijärvellä otetaan opiksi tapahtuneesta. Hän sanoo, että jatkossa Nurmijärvellä arvioidaan tarkkaan, kuinka suuri kiinnostus tontteihin kohdistuu, ja päätetään menettelytapa sen mukaan.

– Arvonta ehkä tyydyttäisi hakijoita. Järvimaan tonttien hausta aiheutunut tilanne ei ole lainkaan hyvä hakijoille, jotka kokevat kokeneensa vääryyttä haussa, eikä niidenkään hakijoiden kannalta, jotka ovat saaneet tontin, jos jää epäilys, onko menettelyssä jotain epäselvää.

Kantelu ei vaikuta päätökseen

Viivi Niemi on tehnyt oikaisuvaatimuksen menettelystä, ja sen perusteella elinvoimalautakunnalle tehtiin hallintokantelu.

Lautakunta kuitenkin totesi, ettei virhettä ole tehty. Tosin elinvoimalautakunnan esityslistassa viitattiin, että Niemi olisi erheellisesti tulkinnut nettisivuilla olevaa hakuohjetta. Se ei hänen mukaansa ei pidä paikkaansa.

Niemi epäilee, että tämä sai lautakunnan jäsenet muuttamaan mielensä tonttihaun oikeudenmukaisuudesta.

Niemelle on ilmoitettu kunnasta, että päätös tonteista on nyt tehty eikä prosessia aiota uusia, koska siinä ei ole tehty kunnan mukaan virhettä.

Ruotsalaista Swedbankia on saatettu käyttää järjestelmälliseen rahanpesuun lähes kymmenen vuoden ajan, kertoo Ruotsin televisio SVT.

Tiedot perustuvat SVT:n käsiinsä saamiin salaisiin asiakirjoihin. Niiden mukaan vyyhtiin liittyy pankin 50 asiakasta. SVT väittää Swedbankin sallineen asiakkaiden tehdä tilisiirtoja, vaikka heidän toimintansa on herättänyt epäilyjä rahanpesusta.

SVT:n mukaan Swedbankin ja rahanpesusta epäillyn Danske Bankin Baltian-toimintojen välillä on siirtynyt vähintään 40 miljardia kruunua eli noin 3,8 miljardia euroa.

Swedbankin johtaja Birgitte Bonnesen kieltäytyi kommentoimasta väitteitä SVT:lle. Swedbankin viestinnästä vakuutettiin, että pankki on toiminut heti kun se on havainnut riskitekijöitä.

Bonnesen on aiemmin sanonut, ettei pankki ei ole sekaantunut Virossa paljastuneeseen rahanpesuvyyhtiin.

Lue lisää:

Viranomaiset vaativat rahanpesusta epäillyn Danske Bankin Viron-yksikön sulkemista – pankki päätti lopettaa kaiken toimintansa Baltiassa ja Venäjällä

Espoon eilinen tuhkarokkoepäily kohdistuu rokottamattomaan lapseen, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus.

Epäilyn takia Matinkylässä sijaitsevan kauppakeskus Ison Omenan palvelutori suljettiin loppuillaksi. Palvelutorilla on kirjasto ja sen lastenosaston leikkipaikka, joka toimii samalla odotustilana neuvolaan ja terveydenhoitajille.

Husin infektiolääkäri Asko Järvinen kertoo, että tartuntaepäilyt ovat lisääntyneet parin viime vuoden aikana runsaasti. Erityisesti Pohjanmaan viimevuotisen tuhkarokkotapauksen jälkeen epäilyt ovat lisääntyneet.

– Taustalla on se, että tautia esiintyy monissa Euroopan maissa enemmän ja myös se, että kun asiasta puhutaan julkisuudessa, niin epäily tulee herkemmin mieleen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n rokotuksin estettävien tartuntatautien erityisasiantuntijan Mia Kontion mukaan käytännössä kaikki tartunnat on saatu ulkomailta. Lisäksi on muutamia tapauksia, joissa ulkomailta tartunnan saanut on tartuttanut lähellä olevaan.

Tautiin sairastuneet ovat kuitenkin yksittäistapauksia. Husin Järvisen mukaan Suomessa on niin hyvä rokotekattavuus taudille, että epidemiaa ei voi syntyä.

1. Kuka voi saada tuhkarokon?

• Rokottamaton.
• Pieni lapsi, jolla ei ole vielä täyttä rokotesuojaa (ensimmäinen rokote annetaan vauvaiässä, toinen 6-vuotiaana).
• Erityisessä suojapuutoksessa ovat lisäksi 1960–1970-lukujen taitteessa syntyneet, jotka eivät ole sairastaneet tuhkarokkoa, mutta jotka eivät ole myöskään saaneet rokotusta.

2. Selvitä oma rokotussuojasi

• Oman rokotussuojan voi selvittää esimerkiksi neuvolakortista, jos sellainen on vielä tallella. Rokotuksesta voi kysyä myös omilta vanhemmiltaan.
• Tuhkarokkorokotus on kuulunut kansalliseen rokotusohjelmaan vuodesta 1975. MPR-rokote, jossa on suoja tuhkarokon lisäksi vihurirokkoa ja sikotautia vastaan vuodesta 1982.
• Nuorempien rokotustietoja voi kysyä neuvolan tietokannasta.
• Valtaosa ennen 1970-lukua syntyneistä on sairastanut tuhkarokon ja saanut näin suojan tautia vastaan.

3. Hanki rokotus tarvittaessa

• Jos sinulla ei ole rokotusta tuhkarokkoa vastaan tai et ole varma asiasta, voit pyytää rokotuksen maksutta terveysasemaltasi.

4. Taudin oireet

• Tauti alkaa usein hengitystieinfektion oireilla: kuumeella, yskällä, nuhalla, silmän sidekalvontulehduksella.
• Muutaman päivän kuluttua poskien limakalvoille ilmestyvät vaaleat täplät.
• 3–5 vuorokauden kuluttua ensioireista punaläiskäinen ihottuma, joka alkaa usein korvien takaa tai otsalta ja laajenee koko vartalolle, lopuksi raajoihin.
• Itämisaika noin 9–11 vuorokautta.
• Tartuttavuusaika: neljä vuorokautta ennen ja jälkeen ihottuman puhkeamista.
• Lähde: Hus

5. Mitä tehdä, jos epäilet tautia?

• Pysy kotona.
• Ota yhteys terveysasemalle ja seuraa sieltä saatuja ohjeita.

Juttuun on haastateltu THL:n erityisasiantuntija Mia Kontiota sekä Husin infektioylilääkäriä Asko Järvistä.

Lue lisää:

Tuhkarokkotapaus Luodossa paransi harppauksella koko Pietarsaaren alueen rokotekattavuutta – "Osa ihan selvästi heräsi asiaan"

THL:n ylilääkäri muistuttaa matkailijoita tuhkarokosta: "Eurooppa on aika musta", myös Thaimaassa 250 tapausta viikottain

Tuhkarokkotartunnat kolminkertaistuivat Euroopassa viime vuonna – Tauti leviää rajusti Ukrainassa

Suomen peruslinja on, että ne Isisin riveissä taistelleet, joilla on Suomen kansalaisuus, voivat palata takaisin Suomeen, toteaa sisäministeri Kai Mykkänen (kok.)

– Emme lähde Isis-taistelijoita mistään houkuttelemaan tai hakemaan Suomeen. Lähtökohta on tietysti, että jos on Suomen kansalaisuus, ja matkustusasiakirjat kunnossa, suomalaisuus on olemassa, Mykkänen sanoo.

Isis-alueita palaavien tuloon valmistautudutaan Mykkäsen mukaan Suomessa jo etukäteen, kun tieto esimerkiksi suurlähetystöjen kautta saadaan.

–Ennen kuin [henkilö] siirretään Suomeen, valmistaudutaan siihen, että esitutkintakynnys on hyvin alhaalla, jos henkilö on epäilty rikoksesta taistelualueella.

–Ilmankin rikosepäilyä pitää kohdistaa erityiset toimenpiteet radikalisaation tunnistamiseen ja siitä irrottamiseen, Mykkänen sanoo.

"Lapset eivät kohtaloaan valinneet"

Syyriaan lähteneistä takaisin Suomeen on Mykkäsen mukaan pyrkinyt "yllättävän vähän".

Etupäässä vuoden 2016 aikana täältä lähti yhteensä noin 80 aikuista taistelemaan Syyriassa Isisin riveissä. Heidän mukanaan lähti parisenkymmentä lasta. Isis-alueilla on myös syntynyt lapsia.

–Niin tuomittavaa kuin henkilöiden toiminta on, on myös alueella syntyneitä pieniä lapsia, jotka eivät ole kohtaloaan valinneet. Heidän järkyttävään tilanteeseensa täytyy suhtautua erityisellä huolella, Mykkänen muistuttaa.

Syyriaan lähteneistä aikuisista noin puolet on kuollut, ja osa on jo palannut.

Mykkänen: Osoittaa lain tarpeellisuuden

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä, jonka mukaan terroritekoon syyllistynyt Suomen kansalainen voisi tietyissä tapauksissa menettää Suomen kansalaisuuden, mikäli hänellä on myös jonkin muun maan kansalaisuus.

Tämä esitys koskisi voimaan tullessaan Suomen elintärkeitä etuja vastaan terroristisessa tarkoituksessa tehtyjä rikoksia.

– Oleellista on antaa signaali, ettei terrorijärjestön riveihin pidä lähteä, ja sillä on vakavat rikosvastuulliset seuraukset, Mykkänen sanoo.

Taannehtivasti ei rangaistuksia Suomessa anneta. Myös joulukuussa 2016 tuli voimaan laki terrorijärjestön rivehin matkustamisen rangaistavuudesta. Useimmat lähtivät Suomesta Isisin riveihin jo aikaisemmin vuonna 2016.

Mykkäsen mielestä keskustelu Isis-taistelijoiden paluusta osoittaa kuitenkin lakiesityksen tarpeellisuuden.

– Minusta tämä tilanne kuvaa sitä tarvetta miksi esitys näinkin vakavasta seurauksesta kuin kansalaisuuden menettämisestä on tehty.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump yritti saada liittolaisensa johtamaan alaiseensa kohdistunutta tutkintaa, kirjoittaa New York Times.

Tutkinnassa selvitettiin, syyllistyikö Trumpin entinen asianajaja Michael Cohen kampanjarahoituksen väärinkäyttöön. Cohen on myöntänyt maksaneensa Trumpin pyynnöstä hiljaiseksi kaksi naista, jotka väittivät olleensa suhteessa Trumpin kanssa.

Maksuissa oli kyse 130 000 dollarin ja 150 000 dollarin summista, joista toinen maksettiin pornonäyttelijä Stormy Danielsille eli Stephanie Cliffordille vain päiviä ennen presidentinvaaleja. Toisella maksulla estettiin tabloidilehteä julkaisemasta Playboy-malli Karen McDougalin tarinaa.

Cohen pyrki maksuilla tukahduttamaan Trumpia koskevaa negatiivista uutisointia ja vaikuttamaan näin presidentinvaalien tulokseen Trumpin hyväksi. Cohenin lausunnot ovat asettaneet Trumpin kiusalliseen tilanteeseen, sillä myös hänet on liitetty mahdolliseen rikokseen.

Trump on väittänyt saaneensa tietää maksujen yksityiskohdista vasta jälkeenpäin. Hän on sanonut myös, että kyse ei ollut kampanjarahoista.

Myös oikeusministeri kiistää

New York Timesin mukaan Trump kysyi viime vuoden lopulla virkaa tekevältä oikeusministeriltä Matthew Whitakerilta, voisiko presidentille myötämielisen syyttäjän saada tutkinnan johtoon. Trumpilla oli mielessään liittovaltion syyttäjä Geoffrey Berman, joka on Trumpin tukijoita.

Lehti perustaa tietonsa useisiin viranomaislähteisiin, joilla on suoraa tietoa asiasta. Whitaker vastasi kieltävästi, koska Berman oli jo aiemmin jäävännyt itsensä tutkinnasta. Lehti kertoo virkamieslähteisiin nojaten, että tämän jälkeen Trumpin turhautuneisuus Whitakeria kohtaan kasvoi.

Yhdysvallat sai viime viikolla uuden oikeusministerin, kun senaatti vahvisti William Barrin valinnan tehtävään. Presidentti kiistää yrittäneensä saada tukijaansa tutkinnan johtoon.

– Lisää valeuutisia. Niitä on paljon. En yrittänyt, Trump sanoi toimittajille.

Oikeusministeriö julkaisi uutiseen liittyen lausunnon, jonka mukaan Matthew Whitaker pysyy kongressille antamansa todistuksen takana. Hän sanoi kongressissa, että Valkoinen talo ei ole koskaan pyytänyt häneltä mitään liittyen yhteenkään tutkintaan. Lisäksi Whitaker sanoi, että hän ei ole myöskään itse antanut lupauksia tai tehnyt sitoumuksia liittyen tutkintoihin.

– Emme halua yhteenottoja, sanoi Venäjän presidentti Vladimir Putin keskiviikkona.Putin piti vuosittaisen puheensa Venäjän parlamentille ja poliittiselle johdolle Moskovassa.

Putinin mukaan Venäjä lisää ohjuksia Euroopassa, jos Yhdysvallatkin tekee niin. Venäjä ei hänen mukaansa tee niin ensimmäisenä.

Putin sanoi, että Yhdysvaltojen vetäytyminen keskimatkan ohjusten INF-sopimuksesta perustuu väärille syytöksille Venäjä vastaan. Yhdysvallat rikkoo Venäjän mielestä sopimusta itse asettamalla ohjuspuolustusjärjestelmiä Puolaan ja Romaniaan.

Asejärjestelmistä Putin mainitsi esimerkiksi, että Venäjä on kehittämässä täksi kevääksi uutta sukellusvenettä, jossa on lennokkijärjestelmä.

Lisäksi Putin mainitsi suunnitteilla olevan Zirkon-ohjuksen, joka kulkisi ääntä nopeammin. Venäjän on tiedetty kehitelleen jo aiemmin kehittävän meritorjuntaohjusta.

Putin sanoi myös puheessaan, että toivoo EU:n parantavan suhdettaan Venäjän kanssa.

Odotukset talouskasvusta

Venäjän talouden odotetaan kasvavan yli 3 prosenttia vuoteen 2021 mennessä, sanoi Putin.

Putinin mukaan investointien tulisi kasvaa 6–7 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Teknologia-alan kasvuyrityksille tulisi saada paremmat olosuhteet toimia eikä Putinin mukaan laillisten yritysten tulisi pelätä saavansa syytteitä toiminnastaan.

Putin myös kehotti, että Venäjän tulisi panostaa kaasupolttoisiin kulkuvälineisiin.

Puheessaan Putin sanoi, että Krimin sillalla kulkeva rautatieyhteys alkaa toimia tänä vuonna. Kiistelty Krimin silta yhdistää Krimin niemimaan ja Venäjän.

Venäjän presidentti kävi itse avaamassa Kertšinsalmen ylittävän sillan ajamalla sillä kuorma-autolla viime toukokuussa.

Putinin mukaan Venäjä voi nyt laittaa rahaa suuria summia maansa kehitykseen. Putinin mukaan rahat eivät lainattua rahaa vaan Venäjälla on varoja enemmän kuin velkaa.

Hänen mukaansa varoja voidaan siis käyttää ilman, että maan talouden tasapaino heiluisi.

Venäjälle synnytystalkoot?

Putinin lupasi paremmat olot venäläisille "tämän vuoden aikana". Putinin mukaan Venäjä voi kääntää väestökehityksensä nousuun vuonna 2023–2024. Venäjällä syntyvyys on ollut laskusuuntainen viime vuosina.

Venäjä aikoo antaa enemmän rahaa perheille, lupasi Putin puheensa alussa.

– Yksinkertaisesti enemmän lapsia, vähemmän veroja, sanoi Putin. Venäjä suunnittelee antavansa perheille helpotuksia kiinteistöverojen ja lainahelpotusten avulla.

Rahaa annetaan myös esimerkiksi lapsilisiin. Lapsilisiä maksetaan nyt niille perheille joissa tulot kerrottuna 1,5:llä eivät ylitä tiettyä tulorajaa. Putinin mukaan rajaa nostetaan nyt kahteen, ja se lisää perheitä, jotka voivat saada avustusta 50 prosentilla.

Putinin mukaan presidentin hallinnolta on kyselty paljon asiasta. Hänen mukaansa maksettu lapsilisän suuruus riippuu alueesta, mutta keskimäärin lapsilisää maksetaan 11 000 ruplaa (noin 147 euroa) kuukaudessa lasta kohden.

Lisäksi lapsille, joilla on erityistarpeita aletaan maksaa enemmän tukea, ennen tuki oli 5 500 ruplaa (noin 73 euroa) kuukaudessa ja heinäkuusta alkaen tuki tulee olemaan 10 000 ruplaa (noin 134 euroa), lupasi Putin.

Putinin mukaan Venäjä aikoo käyttää rahaa perheisiin tänä vuonna 7,6 miljardia ruplaa (noin 101 miljoonaa euroa), ensi vuonna 21,7 miljardia ruplaa (290 miljoonaa euroa), ja vuonna 2021 30,6 miljardia ruplaa (410 miljoonaa euroa).

Rahoituksella apua saisi arviolta 600 000 perhettä. Putin vakuutti, että rahaa tähän tarkoitukseen on olemassa jo.

Menoja muuallakin

Putinin aikoo ehdottaa, että työnsä menettäneet saisivat vapaata asuntolainan lyhennyksestä. Putin kehotti lisäksi Venäjän keskuspankkia ja pankkialanviranomaisia laittamaan mikrolainajärjestelmän parempaan valvontaan.

Köyhyydessä elävien asemaa aiotaan parantaa uusilla tavoilla. Putinin mukaan jopa 9 miljoonaa köyhydessä elävää saisi rahallista tukea uusien ohjelmien avulla, jotka kannustavat työhön ja kouluttautumiseen.

Myös terveydenhoitoa aiotaan digitalisoida seuraavien kolmen vuoden kuluessa. Digitalisointi tulee koskemaan sairaaloita, terveyskeskuksia ja apteekkeja.

Venäjä aikoo panostaa kulttuuriin esimerkiksi laittamalla rahaa muun muassa alueellisiin kirjastoihin, museoihin ja teattereihin. Lisäksi lastenhoitopaikkoja lisätään.

Putin ei enää puhu eläkeuudistuksesta, joka vielä viime kesänä oli hallinnon asialistalla. Putin päätti lieventää epäsuosittua eläkeuudistusta viime syksynä sen jälkeen, kun eläkeiän nostosta nousi mielenosoitusten aalto Venäjällä.

Puheesta heränneitä kysymyksiä on voinut keskiviikkona lähettää Ylen Moskovan-kirjeenvaihtajalle Marjo Näkille. Vastaukset kysymyksiin löytyvät täältä.

Puheesta odotettiin sovittelevaa

Putinin odotettiin kertovan maan tärkeimmistä sisäpoliittisista ja ulkopoliittisista tavoitteista.

Uutissivusto Dožd kertoo, että hallinnossa korkealla olevan lähteen mukaan Putin keskittyisi tänä vuonna positiivisiin aiheisiin, jotka ovat "ihmistä lähellä". Lähteen mukaan Putin puhuu maan avaruusohjelmasta ja jätteenkäsittelystä.

Viime aikoina Venäjällä on osoitettu mieltä jäteuudistusta vastaan, jonka vuoksi osa syrjäseuduista pelkää joutuvansa pääkaupungin kaatopaikaksi.

Poliittisen asiantuntijan Dmitri Orlov arvioi, että ulkomaanpolitiikkaan liittyvistä aiheista Putin puhuu amerikkalaisten vetäytymisestä INF-sopimuksesta. Yhdysvallat ja Venäjä ilmoittivat kuun alussa irtautuvansa keskimatkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta.

Toisen asiantuntijan Aleksei Mukhinin mukaan myös talouspakotteet ja Venezuelan tilanne noussevat esiin puheessa. Näihin kumpaankaan Putin ei keskittynyt lopulta puheessaan, vaikka viittasi EU:n ja Venäjän välisiin suhteisiin.

Venäjä tukee Venezuelan presidenttiä Nicolas Maduroa, kun taas Yhdysvallat ja monet latinalaisen Amerikan sekä Euroopan maat ovat tunnustaneet oppositiojohtaja Juan Guaidón presidentiksi.

Maneesi-puhe keskittyi ohjuksiin

Viime vuonna Putin käytti puhetta Venäjän sotilasmahdin esittelyyn. Tuolloin presidentti muun muassa kertoi uusista ohjuksista.

Putin käsittelee ohjuksia puheessaan todennäköisesti myös tällä kertaa, koska sekä Venäjä että Yhdysvallat ovat vetäytymässä INF-sopimuksesta. Sen kohtalo on kiinnostavaa myös Suomen ja Euroopan kannalta.

Sopimuksen kaatumisesta huolestui viime viikonloppuna Münchenin turvallisuuskonferenssissa esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö.

Putinin puhe näytetään Venäjän televisiossa suorana lähetyksenä. Yleensä puhe on kestänyt tunnista kahteen tuntiin.

Viimeksi Putin piti puheensa Kremlin ulkopuolella Maneesi-keskusnäyttelyhallissa. Puhe pidettiin siellä, jotta koko yleisö mahtuisi paikalle, kertoo Tass.

Puhetta kuulemaan kutsutaan vuosittain noin tuhat vierasta.

Tass vertaili tiistaina presidenttien pitämiä puheita ja listasi esimerkiksi sanoja, joita Putin ja edellinen presidentti Dmitri Medvedev ovat käyttäneet yleisimmin puheissaan. Puheissa vilisevät Tassin laskelmien mukaan sanat: valtio,talous, kriisi, oikeus.

Viime vuonna turvallisuus oli esillä 11 kertaa. Sen sijaan demokratia-sanan Putin toisti 23 kertaa vuonna 2005 ja jätti sen mainitsematta täysin vuonna 2015.

Keskimäärin Putinin puheissa on ollut 6 944 sanaa. Puhetta seuraa presidentin lista, jolla hänen puheessaan osoittamia asioita pitäisi alkaa toteuttaa.

Suosioluvut laskussa

Putinin uskotaan käsittelevän myös maan taloutta ja kenties arkisia asioita, kuten esimerkiksi maan jäteongelmaa.

Putin pitää puheensa tilanteessa, jossa hänen suosiolukemansa ovat olleet laskussa. Eläkeikää päätettiin nostaa viime vuonna vaiheittain tulevina vuosina, mikä on notkauttanut Putinin suosiolukuja.

Levada-tutkimuslaitoksen kyselyssä tammikuussa Putinin toimia tuki 64 prosenttia kyselyyn vastanneista. Luku oli alin sen jälkeen, kun Venäjä liitti Krimin itseensä viisi vuotta sitten.

Viime vuonna Putin piti puheensa kaksi viikkoa ennen presidentinvaaleja. Mielipidemittausten mukaan hänen suosionsa kohosi hetkeksi yli 80 prosentin.

Korjattu 9.44: Venäjällä eläkeikää päätettiin nostaa vaiheittain, eikä sitä ole vielä nostettu. Viime vuoden puheen jälkeen suosioluvut kohosivat hetkeksi yli 80 prosentin, eivät olleet korkeimmillaan sitten vuoden 1999.

Lue myös:

Putin puhui – mikä oli viesti? Kirjeenvaihtaja Marjo Näkki vastaa

Hallitus on saanut valmiiksi toimintaohjelman seksuaalirikollisuuden ja maahanmuuttajataustaisten rikollisuuden ennaltaehkäisyn ja torjunnan lisätoimiksi. Hallitus aloittaa toimien valmistelun ja käyttöönoton viipymättä.

Suurin osa toimenpiteistä edellyttää muutoksia lainsäädäntöön ja ne pyritään valmistelemaan seuraavalle hallitukselle.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) korostaa, että Suomi samanaikaisesti jatkossa suojelee vainoa kokeneita, mutta reagoi törkeisiin rikoksiin ja niiden tekijöihin.

– Sellaisille ei pidä armoa antaa.

Hallituksen esityksessä on 14 toimenpideryhmää, joiden Mykkänen kertoo sisältävän neljä erilaista koria, jotka kohdistuvat kotimaassa tehtäviin toimenpiteisiin.

– Ensimäinen kori pitää sisällään sen, että pyrimme varmistamaan sen, että pienen väärin käyttäytyvän vähemmistön vuoksi ei leimata hyvin käyttäytyvää enemmistöä.

Turvapaikkahakemukset pyritään käsittelemään kuudessa kuukaudessa, sillä päätösten viivästyminen aiheuttaa riskejä. Lisäksi käynnistetään valmistelu, jolla suojelu voitaisiin purkaa, jos suojelua saanut syyllistyy törkeään rikokseen.

Jos henkilöllä on palautuskielto, hän jäisi Suomeen väliaikaisella oleskeluluvalla. Jos palautuskieltoa ei ole, henkilö karkotettaisiin

– On tullut selväksi, että voimakkain pelotevaikutus on nimenomaan karkotusuhka.

Jos henkilö saa kielteisen päätöksen, poliisilla olisi mahdollisuus käyttää säilöönottoa, jos turvapaikanhakija aiheuttaa uhkaa. Mykkäsen mukaan oleellista on se, että uhkaa aiheuttava henkilö voitaisiin ottaa säilöön jo ensimmmäisen kielteisen päätöksen jälkeen.

– Emme esitä tuhansien ihmisten säilöönottoa, mutta ehdotamme, että jokaisessa turvapaikkahaun vaiheessa olisi mahdollisus kohdistaa uhkaa aiheuttaviin voimakkaampia toimia. Laajempi käyttö edellyttäisi laajempaa säilökapasitettia.

Myös ilmoittautumisvelvollisuus ja asumispakko otettaisiin käyttöön lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneille, jos tähän katsotaan olevan tarvetta.

Rajamenettely halutaan käyttöön

Maahantulon hillitsemiseksi esitetään rajamenettelyn käyttönottoa eli henkilöiden pitämistä rajavyöhykkeellä ennen Suomeen tuloa.

Se on mahdollista ottaa käyttöön ulkorajoilla Venäjän rajalla ja Helsinki-Vantaan lentokentällä. Turvapaikkahakemukset käsiteltäisiin tällöin neljän viikon kuluessa.

Mykkänen sanoo, että tämä on lähinnä varautumistoimi, jos tulee nopeasti paljon lisää turvapaikanhakijoita.

Laitttoman maassaolon rankaisemista vankeudella selvitetään ja pimeän työn markkinoiden laajeneminen pyritään estämään.

– Jos turvapaikanhakija saa lainvoimaisen kielteisen päätöksen, sen sijaan että hän katoaa pimeille työmarkkinoille, sovelletaan säännöllistä ilmoittautumisvelvollisuutta.

Jatkossa työnantaja saisi hallituksen kaavailujen mukaan ilmoituksen mikäli hän on maksanut palkkaa laittomasti maassa oleskelevalle henkilölle.

Tiukemmat ehdot pysyvälle oleskeluluvalle ja kansalaisuudelle

Toinen kotimaisten asioiden kori pyrkii Mykkäsen mukaan siihen, että pysyvästi Suomeen jäävien osalta hallitus haluaa varmistaa, että he kiinnittyvät Suomeen.

Pysyvän oleskeluluvan saaminen edellyttää yhteiskunnan perusnormien ja sääntöjen kokeen suorittamista ja usean vuoden mittaista opiskelua tai työntekoa.

– Pysyvä Suomeen jääminen lähtee aktiivisesta kiinnittymisestä Suomeen.

Mikäli edellytykset eivät täyty, mutta henkilö tarvitsee edelleen suojelua hänelle myönnetään uusi väliaikainen oleskelulupa.

Myös Suomen kansalaisuuden saamisen tiukentamista selvitetään. Käyttöön halutaan ottaa Suomeen sopiva testi ja kansalaisuuden saamiseksi pitäisi Suomessa asua nykyistä pidempään.

Seksuaalirikoksia ehkäistään rangaistuksia kiristämällä ja neuvomalla lapsia.

Osana yleisiä seksuaalirikoksia ehkäiseviä toimia lisätään erityisesti nettipoliisin resursseja ja kovennetaan seksuaalirikosten rangaistuksia sekä laajennetaan viranomaisten keskinäistä yhteistyötä.

Turvapaikanhakijoille annetaan valistusta seksuaalioikeuksista vastaanottokeskuksissa.

Kouluihin suunnataan tehostettuja toimia, jotta lapset ja nuoret tunnistavat nykyistä paremmin niin kutsutun grooming-ilmiön ja osaavat toimia turvallisesti sosiaalisessa mediassa.

Lapsille annetaan selkeät toimintaohjeet tilanteeseen, jossa he kokevat kohdanneensa sosiaalisessa mediassa jotain ikävää, pelottavaa tai häiritsevää.

Yliopistollisissa keskussairaaloissa, ensimmäisinä Oulussa ja Helsingissä, otetaan käyttöön ns. Lastenasiaintalo-toimintamalli. Sen avulla selvitetään moniammatillisesti seksuaalirikoksen uhriksi epäillyn lapsen ja nuoren tilanne lapsiystävällisessä ympäristössä

Mykkänen esitteli hallituksen esityksiä keskiviikona yhdessä kansanedustaja Simon Elon (sin.) ja kansanedustaja Antti Kurvisen (kesk.) kanssa.

Hallitus sopi lisätoimien etsimisestä sen jälkeen kun se sai tilannekatsauksia seksuaalirikosepäilyistä.

Hallitus ilmoitti tammikuussa, että turvapaikanhakuun ja kansainväliseen suojeluun liittyvät sopimukset käydään läpi ja niiden tulkintaa verrataan muiden EU-maiden käytäntöihin.

Hallitus haluaa myös tehostaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia erityisesti Irakiin.

Useita toimia jo käynnissä

Valtion tämän vuoden ensimmäiseen lisäbudjettiin on tulossa rahoitusta lapsiin ja nuoriin kohdistuvien seksuaalirikosten ehkäisyyn sekä maahanmuuttoon liittyviin turvallisuustoimiin yhteensä lähes 10 miljoonaa euroa.

Eduskuntapuolueet ovat myös jo aiemmin sopinneet, että eduskunnan käsittelyssä olevien kolmen lakiesityksen hyväksymistä kiirehditään.

Rikoslakia on tarkoitus muuttaa siten, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia ankaroitetaan.

Poliisille annetaan mahdollisuus käyttää monipuolisemmin henkilötietoja rikosten ennaltaehkäisyssä.

Eduskuntaryhmät ovat lisäksi pyytäneet hallitusta selvittämään, voisiko kansalaisuuslain muutoksen yhteydessä määrätä, että kansalaisuuden voisi menettää törkeän seksuaali- tai väkivaltarikoksen vuoksi.

Eduskunnan käsittelyssä olevan esityksen mukaan Suomen kansalaisuuden voisi menettää maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikoksiin syyllistynyt kaksoiskansalainen.

Oleskeluluvan saaneiden törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden karkottamista on jo nopeutettu.

Lue myös:

Viisi miljoonaa seksuaalirikosten torjuntaan, lisää väkeä vanhuspalveluiden valvontaan – valtiovarainministeriö julkaisi lisäbudjettiehdotuksensa

Oulun kaupunki hakee valtiolta yli kahta miljoonaa euroa seksuaalirikosten ehkäisemiseksi

Oulun seksuaalirikostutkinnoista puolet syyttäjälle helmikuussa – Näin Suomea järkyttäneet tutkinnat ovat edenneet

Oulu ei poikkea seksuaalirikosten osalta muista kaupungeista – Katso taulukosta oman kuntasi tilanne

Hallitus kuuli tilannekatsauksen Oulun ja Helsingin seksuaalirikosepäilyistä – palautuksia Irakin kanssa halutaan tehostaa ja kansainväliset sopimukset käydä läpi

Karkottaako Suomi seksuaalirikokseen syyllistyneen ulkomaalaisen? 7 asiaa, jotka sinun tulisi tietää karkottamisesta

Eduskuntaryhmät linjasivat: Nämä kolme lakihanketta saatava läpi tällä vaalikaudella, hallituksen panostettava seksuaalirikosten estämiseen

Turvapaikanhakija epäiltynä vuosittain yli sadassa seksuaalirikoksessa – tältä näyttävät tilastot

Norjalainen riippumaton uutispalvelu Barents Observer kertoo joutuneensa Venäjän viranomaisten mustalle listalle. Barents Observerin mukaan sen uutissivustoa ei ole voinut lukea Venäjällä tiistaiaamusta lähtien, ja Venäläisten lukijoiden määrä on romahtanut nettisivustolla.

Venäjältä pääsee nyt lukemaan sivuston uutisia vain siten, että käyttäjän sijaintitiedot on salattu esimerkiksi VPN-palvelun kautta.

Uutissivuston mukaan Venäjän viranomaiset päättivät asiasta sen jälkeen, kun sivusto julkaisi uutisen ruotsinsaamelaisesta homoseksuaalisesta miehestä. Venäjän viranomaiset antoivat Barents Observerille 24 tuntia aikaa poistaa venäjänkielinen versio uutisesta, koska sen katsottiin rikkovan Venäjän lakia.

Barents Observeria arvostetaan lännessä laajalti riippumattomana ja luotettavana uutislähteenä. Lehti on usein arvostellut Venäjää sananvapauden loukkauksista, kansalaisjärjestöjen vainosta sekä voimakkaasta asevarustelusta Kuolan niemimaalla.

Barents Observer oli alun perin Norjan valtion ja pohjoisten läänien rahoittama. Sen toimitus riitautui rahoittajien kanssa journalistisesta riippumattomuudesta vuonna 2015. Sen seurauksena toimittajat irtisanouituivat ja perustivat The Independent Barents Observerin.

Nykyisin julkaisu tunnetaan taas alkuperäisellä nimellään Barents Observer.

Lue lisää

Arktisten uutisten pikkujättiläinen: The Independent Barents Observer

Barents Observer: From suicide attempts to happiness and Sámi pride (nettisulun aiheuttanut juttu englanniksi)