Suomessa ei saa myydä kuluttajille enää toukokuusta alkaen tuulilasin pesunestettä, jossa metanolia on 0,6 painoprosenttia tai enemmän.
Tukesin eli Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mukaan rajoitus otetaan käyttöön, jotta päästäisiin väärinkäytöstä sekä siitä aiheutuvista myrkytyksistä ja vakavista silmävaurioista. Metanoliin voivat tarttua tyypillisesti pienituloiset päihdeongelmaiset, sillä se on halvempaa kuin varsinaiset alkoholijuomat.
Metanolin väärinkäyttö tappaa suomalaisia joka vuosi. Tukesin mukaan 2000-luvun alussa kuolemia oli vuosittain keskimäärin lähes 40. Jo lusikallisesta lasinpesunestettä voi sokeutua.
Suomi haki 1990-luvulla väärinkäyttäjien takia poikkeuslupaa EU:lta, jotta metanolia sisältäviä tuotteita ei vapautettaisi Suomen markkinoille. Poikkeuslupaa ei hellinnyt tuolloin. Sosiaali- ja terveysministeriöstä muisteltiin Ilta-Sanomille, ettei Euroopan komissio uskonut kenenkään ryhtyvän juomaan metanolia.
Koska Puola on ollut Suomen kanssa samassa veneessä, yhdessä maat saivat sittemmin edistettyä ehdotusta pitoisuusrajasta. 0,6-prosenttinen lasinpesuneste ei todennäköisesti johda juotuna kuolemaan.
Vieremäläinen metsäkoneyhtiö Ponsse teki viime vuonna hyvän tuloksen. Yhtiön liikevaihto oli noin 612 miljoonaa euroa.
Liikevaihto nousi noin kuusi prosenttia vuodesta 2017. Ponssen liiketulos oli viime vuonna 61,7 miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli noin 53 miljoonaa euroa. Tulos pieneni reilulla miljoonalla eurolla.
Yhtiön tilausvirta oli vuonna 2018 ennätyksellinen. Ponssella oli tilauskantaa vuodenvaihteessa 295 miljoonaa euroa. Se on lähes 140 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Yhtiö ennakoi konsernin euromääräisen liikevoiton olevan tänä vuonna hieman suurempi kuin vuonna 2018. Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela on erittäin tyytyväinen yhtiön talouslukuihin.
Nummelan mukaan vuotta väritti osaltaan Vieremälle tehty yli 30 miljoonan euron tehdasinvestointi. Tänä vuonna odotetaan vahvaa kasvua etenkin Venäjän markkinoilla.
Ponsse-konsernilla oli vuodenvaihteessa noin 1700 työntekijää. Työntekijöitä on 150 vuoden takaista enemmän.
Ponssen hallituksen osingonjakoehdotus on 0,80 euroa osakkeelta. Viime vuonna yhtiö maksoi osinkoa 0,75 euroa osakkeelta.
– Vessan lattialla on pissaa, kertoo ekaluokkalainen tyttö opettajalle.
– Oi kuinka ihanaa, vastaa luokanopettaja Hanna.
Vessan siivoaminen saa odottaa. Hannan matematiikantunnilla on 46 ekaluokkalaista, jotka kaikki haluavat opettajansa huomiota.
– Kymmenen plus kaksi on kaksitoista, oppilas vastaa.
– Myös yhdeksän plus kolme on kaksitoista, hihkuu toinen.
– Mitä ihmettä, tietoutta tulee ovista ja ikkunoista, Hanna kehuu.
Opettajan puhe kuuluu suuren tilan takariviin asti, sillä hänellä on kuulokemikrofoni ja vyöllä pieni kaiutin. Muuten ääni ei kestäisi koko päivää. Tavallisesti Hanna jakaa luokan koulunkäyntiavustajien ja opettajakollegan kanssa, mutta opettajakollega on sairas.
Hanna tarinoi, kannustaa, kehaisee ja sanoo tiukasti kun joku rikkoo käyttäytymissääntöjä. Kasvoilla ei näy väsymyksen tai hermostumisen merkkejä. Hanna on ollut luokanopettajana 18 vuotta.
Hän on kuitenkin lopen uupunut.
– En ole eläessäni ollut näin väsynyt, en koskaan. Valehtelisin jos väittäisin, etten ole miettinyt alan vaihtamista.
Hanna haluaa kertoa mistä väsymys johtuu. Aihe on kuitenkin arka ja opettajan on suojeltava oppilaidensa yksityisyyttä, joten jätämme hänen henkilöllisyytensä salaiseksi.
"Olen henkilökohtaisesti huolissani siitä, että en enää riitä yleisopetuksen oppilaille". Hanna (nimi muutettu), luokanopettaja
Opettajan väsymisen olennainen syy on tässä: Hannan noin 50 oppilaasta kolmasosa tarvitsisi eriasteista tukea opiskeluunsa. Osa erityistä tukea, osa kevyempää tehostettua tukea. Tukea tarvitsevia on enemmän kuin koskaan aiemmin.
Matematiikantunnilla valtaosa oppilaista istuu enimmäkseen hiljaa paikallaan. Välillä kuiskataan jotain vierustoverille, mutta huomio pysyy oppikirjassa ja opettajassa.
Joidenkin oppilaiden katse kimpoilee kirjasta vierustovereiden kautta ikkunaan. Jalat vipattavat, pulpetit menevät auki ja kiinni. Yksi oppilaista nousee tuolilleen seisomaan, toinen menee pulpettinsa päälle. Kolmas kipaisee kohti luokan takaosaa, josta kouluavustaja taluttaa hänet takaisin istumaan. Pari oppilasta huomaa tilaisuuden ja livahtaa käytävään.
Jos oppilaalla nähdään olevan tarve erityiselle tuelle, on opettajan velvollisuus antaa sitä. Hanna pelkää, ettei tällä hetkellä kykene huomioimaan kaikkia oppilaitaan tarpeeksi.Markku Pitkänen / Yle
Kyse ei ole ekaluokkalaisille tyypillisestä vilkkaudesta, Hanna sanoo. Erityisoppilaalla voi olla vaikeuksia itsensä hillitsemisessä ja keskittymisessä. Joillekin suuri luokkahuone täynnä lapsia tarjoaa yksinkertaisesti liikaa ärsykkeitä.
Erityisoppilaalla voi myös olla eriasteisia ongelmia oppimisen kanssa. Silloin tieto tulee pilkkoa pienempiin osiin. Oli ongelma mitä tahansa, erityisoppilas tarvitsee erityisen paljon opettajan huomiota.
Huonona päivänä muutama erityisoppilas vie opettajan ajan kokonaan. Malttinsa menettäneen lapsen rauhoitteluun tarvitaan syliä, joskus myös voimaa. Silloin opetus luonnollisesti katkeaa.
– Olen henkilökohtaisesti huolissani siitä, että en enää riitä yleisopetuksen oppilaille. Se on heille väärin, myös heillä on oikeus tulla huomatuksi, Hanna sanoo.
Hanna ei ole mielipiteineen yksin. Suomen erityisopetus on käymässä läpi muutosta, joka ei miellytä kaikkia opettajia.
Inkluusio – tasa-arvoa vai säästötoimenpide?
Vuonna 2017 vajaa viidesosa kaikista peruskoulun oppilaista sai eriasteista oppimisen tukea. Erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on yli kaksinkertaistanut parissa vuosikymmenessä.
Tuen kasvavalle tarpeelle on arvioitu erilaisia syitä. Ehkä lapsiperheiden eriarvoistuminen ja yhteiskunnan kasvava hälinä tuottaa keskittymiskyvyttömiä lapsia. Ehkä ongelmat havaitaan, diagnosoidaan ja tilastoidaan aiempaa herkemmin. Ehkä molemmat syyt selittävät kasvua.
Oli syy mikä tahansa, yhä suurempi osa tukea tarvitsevista oppilaista on yleisluokassa erityisoppilaille tarkoitetun pienryhmän sijaan.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Erityisoppilaista yhä suurempi osuus on osin tai kokonaan yleisopetusluokassa erityiskoulun tai ryhmän sijaan. LÄHDE: Tilastokeskus
Kehitys on tietoinen valinta.
Erityisopetuksen siirtyminen yleisopetusluokkaan on osa inkluusioon pohjautuvaa kasvatusmenetelmää. Sen mukaan kaikille tulisi antaa oikeus saada opetusta tavallisissa koululuokissa ja erityisluokkiin sijoittamisen tulisi olla poikkeus.
Tavoitteena on tasa-arvoinen koulu, jossa kukaan ei leimautuisi sen vuoksi, että hän tarvitsee enemmän tukea kuin muut.
Se on kaunis ajatus, luokanopettaja sanoo.
– Meidän pitää hyväksyä kaikenlaiset persoonat, oppijat ja työkaverit. Ei voi sanoa, että minä työskentelen vain tietynlaisten ihmisten kanssa.
Toteutus kuitenkin tökkii. Syynä on raha, sanoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ.
Samaan aikaan kun tukea tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa, moni kunta kamppailee syvenevien talousvaikeuksien kanssa.
Erityiskoulujen ja pienryhmien ylläpito on kallista. Se luo paineen siirtää erityistä tukea tarvitsevat oppilaat suureen luokkahuoneeseen. Näin tehdään inkluusion nimissä, mutta motiivina ovat myös säästösyyt, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen.
– Ehdottomasti on. Oppilaita on siirretty erityisluokilta yleisopetuksen ryhmään, mutta voi olla, että koululla ei ole yhtään erityisluokanopettajaa. Kun ei ole riittävästi opettajia, tukea ei ole mahdollista antaa, Lyhykäinen sanoo.
Erityiskoulujen määrä on parissa on pudonnut vajaasta kahdesta sadasta 70:ään, kun tuen tarve on samana aikana kaksinkertaistunut. Peruskoulujen määrä on laskenut myös, mutta ei samassa tahdissa. LÄHDE: Tilastokeskus
Luokanopettaja Hanna epäilee samaa.
– Kun kuulee opettajakaverien kertomuksia ympäri Suomea, huomaa miten toisissa kunnissa panostetaan opetukseen enemmän. Tiedän luokkia joissa on 50 oppilasta ja kaksi opettajaa. Ja luokkia, jossa opettajia on neljä.
Hanna ei tyrmää inkluusiota ajatuksena. Mutta jos erityisoppilaat siirretään suureen luokkaan, luokassa on oltava enemmän opettajia. Muuten inkluusion ajatus oppilaiden välisestä tasa-arvostakaan ei toteudu, opettaja sanoo.
– Ei kaikille ole ikinä saatu sitä tukea mitä he aidosti tarvitsevat. Mutta nyt tuen tarvitsijoita on luokassa liikaa. Se ei ole tasa-arvoa, jos oppilas ei saa sitä tukea jota hän tarvitsee.
OAJ vaatii muutosta perusopetuslakiin – "opettajat on todella uupuneita"
Suuri osa Suomen opettajista on sitä mieltä, että tukea ei kyetä antamaan niin paljon kuin oppilaat sitä tarvitsisivat.
OAJ kysyi asiasta jäseniltään pari vuotta sitten. Sadoista vastaajista vain kolme prosenttia oli sitä mieltä, että tuen resurssit ovat riittävät. Yhdeksän kymmenestä oli sitä mieltä, että omilla luokilla olevien erityisoppilaiden tulisi saada pienryhmäopetusta nykyistä enemmän.
Lopputuloksena käy niin kuin Hannan luokalla. Opettajan aika ja energia menee tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa.
– Saadaan sellaista viestiä, että opettajat on todella uupuneita ja väsyneitä, Lyhykäinen kertoo.
OAJ ehdottaa asian korjaamista perusopetuslain muutoksilla: Ensinnäkin vastuu tuetun opetuksen rahoittamisesta tulisi siirtää kunnilta valtiolle. Lisäksi lakiin tulisi kirjata entistä vahvempi oikeus pienryhmäopetukseen, sekä mitoitus siitä kuinka monta tuntia erityisopetusta tulee antaa.
Nyt laki jättää erityisopetuksen käytännön järjestämisen liiaksi kuntien rahatilanteen ja tahdon varaan, järjestö sanoo.
– Ettei oltaisi erilaisessa tilanteessa riippuen siitä, mihin kuntaan sattuu syntymään tai muuttamaan.
"Pahimmillaan johtaa siihen, että opettajat eivät enää halua hakeutua tälle alalle". Hanna (nimi muutettu), luokanopettaja
Oppilaat ovat eriarvoisessa tilanteessa myös kuntien sisällä, sanoo luokanopettaja Hanna. Esimerkiksi hänen koulussaan on pienryhmiä erityisoppilaille, mutta kaikki eivät niihin mahdu.
Se on hänen mielestään sääli, sillä joillekin oppilaille paras paikka on ehdottomasti pienryhmä, eikä suuri luokka. Tällaisten lasten vanhempia hän suosittelee ottamaan paikan vastaan jos siihen tarjoutuu tilaisuus.
– Sanon heille, että lapsesi ei ole huono, vaan hän tarvitsee tukea. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tukeen saadaan panostettua, sitä paremmat mahdollisuudet on onnistua siinä, että hänet saadaan myöhemmin yhteiskuntaan mukaan.
Hannan matematiikantunti on päättynyt. Viikosta on kuitenkin tulossa pitkä, sillä lauantai menee hallituksen kilpailukykysopimuksen mukaisesti "kikyillessä", eli opettajille järjestettyä luentoa kuunnellessa.
– Ja tarvitsisin todellakin ne lauantait lepäämiseen, Hanna naurahtaa.
Hanna on kuitenkin täysin tosissaan. Työn kuormittavuuden on pakko laskea, muuten opettajat eivät jaksa, hän sanoo.
Mitä jos niin ei käy?
– Pahimmillaan se johtaa siihen, että opettajat eivät enää halua hakeutua tälle alalle. Liika on liikaa.
Juttua päivitetty 18.2.2019 klo 20.04: Jutussa luki: "Näin tehdään inkluusion nimissä, mutta oikeasti motiivi on säästäminen, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen". Muutettu muotoon: "Näin tehdään inkluusion nimissä, mutta motiivina ovat myös säästösyyt, sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen".
Juttua päivitetty 18.2.2019 klo 22.31: Jutun alkuun lisätty maininta luokassa tavallisesti olevista koulunkäyntiavustajista.
Pihtiputaalla Keski-Suomessa kuljetusyrittäjällä on käytössä upouusi hybriditukkirekka. Suomessa kehitetyt ja valmistetut hybridirekat ovat uusinta uutta. Niitä on liikenteessä vasta neljä kappaletta, tukkirekkoja niistä on kaksi.
– Minäkin olen ollut sellaisessa kylässä, missä pitää laittaa happinaamari päälle, että voi hengittää, perustelee hybriditukkirekan valintaa yrittäjä Heikki Kananen HKK Kuljetus Oy:stä.
Kanasen mielestä pienikin yrittäjä voi kantaa kortensa kekoon luonnon säästämiseksi.
Suomessa kehitetyssä hybridirekassa kondensaattorit latautuvat alamäessä ja jarrutusenergialla. Polttoainetta säästyy ja päästöt vähenevät, arvioi Kananen kolmen viikon kokemusta uudesta rekasta.
– Tosi hieno kokemus. Nyt ei tarvita isoa polttomoottoria ja sähköllä saadaan avustettua tiukoissa paikoissa esimerkiksi metsäautoteillä, missä voimaa tarvitaan.
Kanasen hybridistä saadaan kiskottua 900 hevosvoimaa. Polttomoottori tuottaa 620 hv kun se tavallisissa rekoissa on noin 750 hv.
Hybriditukkirekkoja on kaksi kappaletta.Simo Pitkänen / Yle
Hybridirekkojen hankintahinta on noin 45 000 euroa tavanomaista rekkaa kalliimpi, mutta säästö tulee pienemmästä kulutuksesta, kertoo Kananen. Uuden tukkirekan hankintahinta varusteineen on noin puoli miljoonaa euroa.
Metsäteollisuus tukee yrittäjiä uuden vähempipäästöisen kaluston hankinnassa, sanoo Stora Enson hankintajohtaja Antti Suvinen. Stora Enso on yhtiönä sitoutunut tiputtamaan hiilijalanjäljen kolmannekseen vuoteen 2030 mennessä.
– Tietysti jokainen yrittäjä tekee itse investointipäätöksen, mutta yhtiön strategian mukaisesti tuemme ja kannustamme heitä investointeihin, sanoo Suvinen.
Myös maakaasu tekee tuloaan raskaaseen liikenteeseen
Oululaisella Vähälä Yhtiöillä on käytössään Pohjoismaiden ensimmäinen 3-akselinen täysin nesteytetyllä maakaasulla eli LNG:llä kulkeva rekka. Se kuljettaa elintarvikkeita Helsingin ja Jyväskylän välillä.
– Sillä me pääsemme huomattavasti pienempiin päästöihin kuin ikinä dieselkäyttöisellä ajoneuvolla, sanoo Vähälä Yhtiöiden hankintapäällikkö Ari Karjalainen.
Vähälä Yhtiöt vertailee uuden ajoneuvon kulutusta ja kustannuksia tavanomaisiin rekkoihin samanlaisissa olosuhteissa ja liikenteessä.
– Tämä ajoneuvo on myöskin taloudellinen ja täysin kilpailukykyinen dieselkäyttöisiin verrattuna, arvioi Karjalainen.
LNG-rekka tankkauspisteellä.Simo Pitkänen / Yle
Myös nesteytetyllä maakaasulla kulkevien rekkojen hankintahinnat ovat noin 20 prosenttia tavanomaisia rekkoja suuremmat, mutta kannattavuutta saadaan parannettua suurilla volyymeilla eli rekat kuljettavat suuria määriä tavaroita.
Myös perävaunujen tekniikassa Vähälä Yhtiöt hakee uusia ratkaisuja.
– Perävaunun kylmätekniikan tarvitsema sähkö otetaan kokonaan perävaunun omasta liike- ja jarrutusenergiasta, jolloin päästöjä ei synny lainkaan, sanoo Karjalainen.
Suomi on jälkijunassa maakaasurekkojen käytössä niin kuin monessa muussakin kuljetusalan asiassa, sanoo myyntipäällikkö Juhani Havia Vähälä Yhtiöiden auton valmistaneesta Iveco Finland Oy:stä.
– Meillä vasta parin kolmen vuoden aikana on näitä raskaita maakaasuautoja tullut liikenteeseen.
Iveco aloitti uusien raskaiden nesteytetyillä maakaasulla kulkevien autojen valmistuksen viime syksynä. Niillä on kuitenkin Havian mukaan hyvä tulevaisuus kun kuljetusten antajat vaativat yhä useammin hiilijalanjäljen pienentämistä ja nesteytetyn maakaasun jakeluasemia tulee lisää.
– Jo nyt nesteytetyllä maakaasulla voidaan ajaa Suomi päästä päähän, sanoo Havia.
Simo Pitkänen / Yle
Tämä ja ensi vuosi tulevat olemaan suurta muutoksen aikaa kaasuautoissa, sekä isoissa että pienissä, uskoo Havia.
– Elinkaarikustannus on pienempi kuin vastaavalla dieselillä tälläkin hetkellä jo Suomessa, sanoo Havia.
Ivecon lisäksi esimerkiksi Volvo valmistaa kaasukäyttöisiä kuorma-autoja.
Energiayhtiö Gasumin suunnitelmissa Pohjoismaihin rakennetaan parin vuoden kuluessa yli 50 nesteytetyn maakaasun jakeluasemaa suurten valtateiden varrelle. Osa niistä tulee Suomeen.
– Tällä hetkellä Suomessa on vain neljä jakeluasemaa, sanoo myyntipäällikkö Juha-Matti Koskinen Gasum Oy:stä.
Päästötavoitteet kovat, mutta eivät mahdottomat
Kuljetusyrittäjiä edustavan SKAL:n arvion mukaan vielä vuonna 2045 yli 80 prosenttia raskaasta liikenteestä ajetaan uusiutuvalla dieselillä.
Perinteisellä fossiilisella maakaasulla hiilidioksidipäästö on noin 80 prosenttia vastaavan dieselin päästöstä, biokaasulla lähes 90 prosenttia vähemmän kuin dieselillä, sanoo myyntipäällikkö Juhani Havia Iveco Oy:stä.
– Mikä kaikkein tärkeintä, tuosta ei tule hiukkaspäästöjä ollenkaan. Dieselissä se vaikuttaa ihmisen elimistöön eniten, sanoo Havia.
Myös kuljetusyrittäjien keskuudessa on havaittavissa jopa pientä innostusta uuden tekniikan tuomista mahdollisuuksista.
Tekniikka on kehittynyt sitä vauhtia, että Vähälä Yhtiöiden hankintapäällikkö Ari Karjalainen ei pidä mahdottomana päästötavoitteiden saavuttamista.
– Kyllä siellä mahdollisuuksia ainakin on, sanoo Karjalainen.
Aamupäivällä ammatillisia opintoja, ja iltapäivä puolestaan kuluu lukio-opintojen tunneilla. Tällaiset päivät ovat tuttuja Aili Akkaselle, joka opiskelee kaksoistutkintoa Espoon ammatillisessa oppilaitoksessa Omniassa.
– Itselle tämä ei ole tuntunut raskaalta, meidän koululla opinnot on tosi kivasti järjestetty. Ammattiopintojen puolelta ei tule niin paljon läksyjä, joten pystyn hyvin keskittymään myös lukiopuoleen ja siihen, mitä siellä pitää tehdä, Akkanen sanoo.
Akkanen opiskelee leipuri-kondiittoriksi. Hän ei halunnut valita pelkkää lukiota, mutta tiesi selviävänsä myös enemmän lukemista vaativasta opiskelusta. Mahdollisuus saada ammatti ja samalla käydä lukio-opintoja tuntui siksi hyvältä vaihtoehdolta.
Akkasen kaltaisia opiskelijoita saisi olla enemmänkin, pohtii lukio- ja opettajankoulutuksen vastuualueen johtaja Tiina Silander opetusministeriöstä.
Nyt kaksoistutkinnon on valinnut viitisen prosenttia ammatillisen puolen opiskelijoista, eli pari tuhatta opiskelijaa vuosittain. Silander kehuu kaksoistutkinnon antavan sen käyvälle hyvät lähtökohdat niin töihin kuin jatko-opintoihin.
– Kahden tutkinnon suorittaminen on erinomainen vaihtoehto. Laaja yleissivistys ja ammatillinen tutkinto antaa erinomaisen pohjan opiskelijalle lähteä joko heti korkeakouluopintoihin tai ensin työelämään ja myöhemmin korkeakouluopintoihin, Silander sanoo.
Enemmistö kirjoittaa jo nyt ainakin viisi ainetta
Kaksoistutkinto on madaltanut raja-aitaa jatkaa ammatillisista opinnoista varsinkin yliopisto-opintoihin. Useimmat sen valitsevat lukevat lukion kurssit neljästä oppiaineesta ja osallistuvat näiden aineiden ylioppilaskirjoituksiin. Tyypilliset kirjoitettavat aineet ovat olleet äidinkieli, ruotsi, englanti ja matematiikka.
Lähivuosina voimaan tulee ylioppilastutkinnon uudistus, joka koskee kirjoituksensa keväällä 2022 aloittavia. Kirjoitettavien aineiden minimimäärä nousee nykyisestä neljästä aineesta viiteen.
Näihin viiteen kokeeseen on sisällytettävä äidinkielen ja kirjallisuuden koe sekä kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat matematiikan, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen ja reaaliaineen koe.
Perinteisen lukion opiskelijoille muutos ei yleensä ole ongelma, sillä yli 80 prosenttia ylioppilastutkintoon osallistujista kirjoittaa nytkin vähintään viisi ainetta. Siihen kannustavat vahvasti myös korkeakoulujen pääsyvaatimukset.
Ministeriö: Seuraamme, miten uudistus näkyy
Yksi iso vain neljä ainetta kirjoittavien ryhmä ovat kaksoistutkintoa käyvät opiskelijat. Ammattiin opiskelevien liitto pelkää, että kaksoistutkinnon valitsevien määrä lähtee lähivuosina laskuun, kun tutkinnon työmäärä kasvaa entisestään.
– Työmäärä kasvaa ja on jatkuvasti suurempia paineita valmistua nopeasti. Voisin veikata, että uudistus romahduttaa kaksoistutkinnon suosion, sanoo ammattiin opiskelevien liiton SAKKI ry:n puheenjohtaja Elias Tenkanen.
Mårten Lampén / Yle
Ammatillisten opintojen pohjalta voi hakea jatko-opintoihin samoin kuin lukio-opintojenkin. Tenkasen mukaan ammatillisen puolen leikkaukset ovat kuitenkin heikentäneet yleissivistävää opetusta, ja sitä kautta sen antamia eväitä hakea jatko-opintoihin.
Ministeriö aikoo seurata, miten ylioppilastutkinnon uudistus vaikuttaa. Myös eduskunta velvoitti tähän uudistuksen hyväksyessään.
– Kahden tutkinnon suorittajia on meillä Suomessa kohtuullinen määrä. Haluamme pitää kiinni siitä, että jatkossakin kahden tutkinnon suorittaminen on sellainen mahdollisuus, johon nuoret haluavat tarttua, Silander korostaa.
Uudistus tuo myös joustoa kirjoituksiin
Ministeriön Silander muistuttaa myös tutkintoon tulevan nykyiseen verrattuna lisää joustavuutta. Niillä halutaan rohkaista kahden tutkinnon suorittajia ja aikuisten lukion oppimäärän tekeviä viemään ylioppilastutkinnon loppuun.
– Jatkossa esimerkiksi ei tarvitse valita ennakkoon ja sitovasti, mitkä kokeet ovat pakollisia ja mitkä niin sanottuja ylimääräisiä. Täytyy muistaa, että jatkossakin tutkinnon valinnaisuus säilyy. Kymmenessä reaaliaineessa on valinnanvaraa, ja kokelas voi valita mieluisimpia ja itselleen parhaita aineita kirjoitettavaksi, Silander sanoo.
Lisäksi hyväksytyn kokeen voi uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Hylätyn kokeen voi uusia kolmesti tutkinnon suorittamisen aikana. Tämä muutos tulee voimaan jo tämän vuoden syksyllä.
Liiton epäily: Ammattioppilaitokset eivät laita lisärahaa lukiokursseihin
Kaksoistutkintojen lukiokurssien järjestelyissä käytännöt vaihtelevat. Paikoin ammatillinen oppilaitos on ottanut kurssit järjestettäväkseen samoin kuin yleissivistävien aineiden tunnit. Opetuksen voi järjestää myös aikuis- tai etälukio, ja ammatillinen oppilaitos tarjoaa siihen esimerkiksi työpajoja, joissa opettaja on apuna.
Ammattiin opiskelevien Tenkanen epäilee, etteivät leikkausten kohteena olleet ammattioppilaitokset halua käyttää enempää rahaa yleissivistäviin opintoihin. Jos lisääntyvien lukiotuntien järjestämiseen pitäisi käyttää enemmän rahaa, voi kiusauksena olla lopettaa koko vaihtoehto.
– Käytän itse vertauksena, että hitsaajan pitää osata hitsata, mutta se nyt ei välttämättä haittaa, jos hän ei osaa niin hyvin vaikka ruotsia. Jatko-opintoihin hakeutumista ajatellenhan tämä ei pidä paikkaansa, Tenkanen toteaa.
Yhteishaku alkaa tänään
Leipuri-kondiittoriksi Espoossa opiskeleva Akkanen uskoo, että viiden aineen lukiokurssien opiskelu olisi häneltä sujunut. Hän sanoo paljon riippuvan siitä, miten toimivasti koulu on opinnot järjestänyt.
– Jos se saadaan sopimaan hyvin lukujärjestykseen en usko, että se haittaisi hirveästi. Toki se lisää hieman päivätunteja mitä pitää lukioon käyttää, mutta kokonaisuudessaan lisäystä ei olisi niin paljoa, etteikö se olisi tehtävissä, Akkanen miettii.
Yhteishaku ensi syksynä alkavaan ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen alkaa tänään tiistaina. Vielä ensi syksynä opintonsa aloittavat voivat noudattaa nykymallisia ylioppilastutkinnon vaatimuksia, joissa neljän aineen kirjoittaminen riittää.
Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus on laskenut selvästi. Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevien nuorten osuus on vähenemässä ja nuorten työllisyys paranee.
Tilastokeskuksen mukaan koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien niin sanottujen NEET-nuorten osuus 20–24-vuotiaista oli vuonna 2015 noin 15 prosenttia. Vuonna 2018 osuus oli laskenut vajaaseen 12 prosenttiin.
Erityisesti nuorten miesten tilanne on parantunut. Vuonna 2015 heistä liki 17 prosenttia ei ollut töissä eikä opiskellut. Tällä hetkellä heidänkin osuutensa on 12 prosenttia.
Lähes kaikki peruskoulun päättävät hakevat koulutukseen ja koulutuspaikkoja on tarjolla koko ikäluokalle. Toisen asteen tutkintoa vailla olevien 20–24-vuotiaiden osuus on silti yhä huomattava, vaikka suunta on ollut laskeva.
Kaikki NEET-nuoret eivät ole syrjäytyneitä. Osa heistä esimerkiksi odottaa opiskelun tai varusmiespalvelun alkamista tai viettää välivuotta.
Me-säätiö: Haasteesta puhuttu kymmenen vuotta
Yhteiskunnan eriarvoistumista ja syrjäytymistä vastaan työskentelevän Me-säätiön toimitusjohtaja Ulla Nord sanoo, että viime vuonna 15–29-vuotiaita syrjäytyneitä nuoria oli lähes 68 000 ja nyt luku on 60 100.
–Viimeisiin lukuihin vaikuttaa se, että taloustilanne on ollut erittäin hyvä ja nuorisotyöttömyys on laskenut erittäin merkittävästi viimeisen vuoden aikana.
Nordin mukaan työllisyyden paraneminen ei ole ainoa syy myönteiselle kehitykselle.
– Tämä haaste on tunnistettu ja syrjäytymisestä on puhuttu viimeiset kymmenen vuotta. Syrjäytymisongelmaan on löydetty ja etsitty erilaisia keinoja. Varmasti taustalla on paljon muitakin hyviä asioita, jotka ovat johtaneet tähän myönteiseen kehitykseen.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ja työministeri Jari Lindström (sin.) kertoivat tiistaina toimenpiteistä, joilla nuorten pääsyä opiskelemaan ja töihin on tuettu.Jussi Mankkinen / Yle
Ministerit: Taustalla monia toimia
Nuorten asioihin vaikuttavat keskeiset ministerit opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ja työministeri Jari Lindström (sin.) kertovat että hallituskaudella on toteutettu useita toimenpiteitä, joilla nuorten asemaan on vaikutettu. Mutta myös jatkossa tarvitaan toimia.
– Nuorten syrjäytymistä tulee ennaltaehkäistä myös kääntämällä katsetta yhä enemmän varhaisiin vuosiin, päiväkoteihin, neuvoloihin ja kouluun, sanoo nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä valmistelleen ministeriryhmän puheenjohtaja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Grahn-Laasonen katsoo, että työllisyyttä tukevaa politiikkaa on jatkettava, sillä työpaikkojen määrän lisääntyminen on ehkäissyt myös nuorten syrjäytymistä.
Ohjaamo, Onni ja Vamos nuorten apuna
Nuoria on autettu esimerkiksi Ohjaamoissa, joissa saa maksutonta apua ja tukea opiskeluun ja työllistymiseen liittyen sekä myös monissa muissa asioissa.
Viime vuoden lopussa Ohjaamoja oli 60 ja niissä tavattiin nuoria kasvotusten 140 000 kertaa. Suurin osa heistä oli työttömiä.
– Ohjaamojen toiminnan vakinaistaminen tällä hallituskaudella on ollut merkittävä päätös ja edistysaskel syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamiseksi. On tärkeää, että rakennamme nämä palvelut nuoria itseään kuunnellen, ja että apua saa matalalla kynnyksellä ”yhdeltä luukulta”, sanoo työministeri Jari Lindström.
Flaiereita nuorten syrjäytmistä ehkäisevässä Ohjaamossa.Jussi Mankkinen / Yle
Onni-hankkeen myötä Ohjaamoissa kyetään tukemaan myös haastavissa tilanteissa olevia nuoria. Sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja on palkattu nuorten avuksi 17 paikkakunnalle.
Vuosina 2017–2018 tavoitettiin Vamos-hankkeella seitsemällä paikkakunnalla yli 1 000 syrjäytynyttä nuorta. Jokainen nuori sai oman työntekijän, jolla oli aikaa tutustua nuoreen ja auttaa monissa asioissa. Polku kouluun tai töihin etsittiin yhdessä.
Arki haltuun kuudella paikkakunnalla
Peruspalveluministeri Annika Saarikon johdolla aloitettiin kuudella paikkakunnalla nuorten, Me-säätiön ja Ohjamoiden kanssa nuorten psykososiaalisten palvelujen kehittäminen Arki haltuun-hankkeella.
Saarikon mielestä yhdessä tekemistä sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistys- ja nuorisotoimen sekä työllisyyspalvelujen kesken on lisättävä.
– Tällä hallituskaudella nuorten mielen hyvinvoinnin ja arjen tukea on lähdetty järjestelmällisesti kehittämään osana ohjaamoja palkkaamalla niihin sosiaalityöntekijöitä ja psykologeja. Tämä kynnyksetön, intensiivinen apu on osoittautunut erittäin tehokkaaksi ja tarpeelliseksi, korostaa Saarikko.
Ministerit esittelivät tiistaina hallituskauden aikana tehtyjä toimia virkamiesten laatiman katsauksen pohjalta.
Osa toimista on vaikuttanut suoraan nuoren työllistymiseen tai koulutukseen pääsyyn. Osa toimenpiteistä taas on kohdistunut nuoreen itseensä esimerkiksi psykososiaalisena tukena tai valmentavana koulutuksena.
Liikenneturvallisuuden riskit ovat lisääntyneet kapealla ja mutkaisella nelostiellä Rovaniemen eteläpuolella. Liittymiä on tiheään Muurolan ja Rovaniemen välisellä noin 25 kilometrin matkalla.
Ely-keskuksen ylijohtajan Jaakko Ylinamman mukaan ihanneratkaisu olisi tien siirto Muurolan ja kaupungin välillä, mutta siihen ei ole rahaa.
Uusimmissa Ely-keskuksen ja kaupungin suunnitelmissa nelostie kiertäisi Hirvaan kylän länsipuolelta metsässä kuuden kilometrin matkalla.
Lyhytkin siirto parantaa turvallisuutta
Hirvaalla asuvan lapsiperheen isän Tapio Keräsen mielestä uudistus pitäisi tehdä nopeasti.
– Tässä on kysymys turvallisuudesta ja se on kaikkein tärkein asia. Mikään ei saa mennä sen edelle. Kyseisellä pätkällä tapahtuu onnettomuuksia moninkertainen määrä mitä niitä tapahtuu muualla nelostiellä. Siinä on paljon liittymiä, näkemäesteitä, mutkia ja siinä on koulu, luettelee Tapio Keränen.
Lyhyen ohitustien kannattajien ja vastustajien määrästä ei ole tutkittua tietoa. Ainakin osa maanomistajista haluaisi nykyisen maakuntakaavan mukaisen nelostien, joka on kauempana nykyisestä nelostiestä ja huomattavasti pidempi ulottuen kaupunkiin Alakorkaloon.
Uudessa, vielä vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa uusi nelostie on tuotu lähemmäs nykyistä nelostietä samoin kuin Ely-keskuksen ja Rovaniemen kaupungin uusissa suunnitelmissa. Tavoite on parantaa liikenneturvallisuutta, joka on Ely-keskuksen mukaan heikoin juuri Hirvaan kohdalla.
Maanomistajien palstat katkeavat
Maanomistaja Aarre Söderlund pitää lyhyttä nelostien siirtoa huonona. Hänen mukaansa tie veisi hyviä rakennuspaikkoja ja pilaisi Kalliovaaran arvokkaan maiseman.
Söderlundilla on luontomatkailusuunnitelmia maidensa sisällä olevan Kalliovaaran alueella. Nykyisen maakuntakaavan mukainen linjaus jättäisi alleen enemmän hänen maitaan, mutta järkevältä alueelta Kalliovaaran takaa.
Söderlundin mukaan arvokas Kalliovaaran alue muuttuu melu- ja pölyalueeksi, jos nelostien lyhyt siirto nykyisen nelostien ja Kalliovaaran välistä toteutuu.
Nyt suunnitteilla oleva ohitustie kulkisi osin vahvistusta vailla olevan uuden maakuntakaavan linjauksen mukaisesti, joka on merkitty karttaan oranssilla värillä.Yle grafiikka
Uusi vaihtoehto katkaisee Hirvaalla asuvan maanomistajan Jouko Pulkkisen mielestä palstoja ja on vain lyhytaikainen ratkaisu turvallisuuteen.
– Keskentekoinen ajatuskin jo. Tyhjän lyhyt pätkä tehdään tähän Hirvaan kohdalle vain. Se pitäisi tehdä pidempänä ja kauemmas metsään, silloin asia olisi aivan ok, sanoo Jouko Pulkkinen.
Pulkkisen mielestä lyhyt vaihtoehto turvaa vain lyhyen matkan Hirvaan koulun seudulta.
Virkamies myöntää, että pitkä siirto olisi paras
Alakorkalossa maata omistava yrittäjä Matti Ylijurva tekisi uuden nelostien nykyisen maakuntakaavan linjausta pitkin kauas metsään, uusi lyhyt vaihtoehto ei miellytä.
– Se on järjetön ratkaisu sillä, jos Hirvaalta tehdään tynkätie, koukkaustie Häkinvaarasta kaupunkiin, niin tien linjausvaihtoehtoja ei enää ole, sanoo Matti Ylijurva.
Ylijurvan mielestä nykyisen maakuntakaavan nelostien linjaus on paras vaihtoehto. Se kulkee kaukana nykyisestä tiestä ja ulottuu kaupunkiin Alakorkalon teollisuusalueelle saakka. Tämä on Ylijurvan mukaan turvallisuuden, ympäristön ja kuljetuslogistiikan kannalta paras vaihtoehto.
Myös Ely-keskuksen ylijohtajan Jaakko Ylinamman mukaan pitempi ja kauempaa kulkeva vaihtoehto olisi parempi, mutta siihen ei ole rahaa.
– Ihanteellinen ratkaisu olisi ohitustie, joka täältä lähtien menisi Muurolan ohi, mutta siihen ei ole näköpiirissä rahoja.
Oscar-ehdokkaille jaettavan lahjakassin sisältö on herättänyt keskustelua Yhdysvalloissa.
Tähtinäyttelijöille ja ohjaajille jaettavasta kassista löytyy tänä vuonna muun muassa kannabiskeksejä ja kannabisvoidetta. Lisäksi Hollywood-tähdet saavat lahjaksi VIP-jäsenyyden Los Angelesissa sijaitsevaan Mota-kannabisklubiin.
Kalifornia laillisti kannabiksen viime vuoden alusta alkaen. Se on osavaltiossa nopeasti kasvava bisnes, jonka arvioidaan olevan arvoltaan jopa 5 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä.
Lahjakassit jakaa Distinctive Assets -niminen markkinointiyritys, joka ei ole virallinen osa Oscar-gaalaa.
Oscar-palkinnot jakava Academy of Motion Picture Arts and Sciences on aiemmin haastanut yrityksen oikeuteen Oscar-nimen tekijänoikeuksien rikkomisesta.
Yritykset maksavat usein kymmeniätuhansia dollareita saadakseen tuotteensa Oscar-lahjakassiin.
Distinctive Assetsin perustaja Lash Fary sanoo brittiläiselle Telegraph-sanomalehdelle olevansa innoissaan siitä, että kannabiksen laillistamisen myötä yritys on voinut alkaa jakaa kannabistuotteita Oscar-ehdokkaille.
Ilmeisesti kannabis-lahjojen tarkoituksena on auttaa Oscar-ehdokkaita rentoutumaan palkintogaalan aikana. Kannabiksen sisältämällä Tetrahydrokannabinolilla eli THC:llä on psykoaktiivisia vaikutuksia. Se muun muassa lamaannuttaa keskushermostoa.
Lisäksi kassi sisältää lahjakortin terapiasessioon, jossa käsitellään ihmisten tuntemaa pelkoa.
Mehiläinen kertoo, että se on sitoutunut hoitamaan Mainiokoti Nukkumatin asukkaiden asumispalvelut myös yksikön lopettamisen jälkeen.
Asukkaat muuttaisivat muihin Mehiläisen Turun yksiköihin
Asukkaille tarjotaan paikkoja muista Mehiläisen Turun alueen yksiköistä. Mehiläinen sitoutuu tuottamaan palvelut asukkaille niin, ettei muutto uuteen asuinpaikkaan vaikuta maksuihin. Asukkaalla on mahdollisuus valita asuinpaikkansa.
Myös yksikön henkilökunta siirtyy muihin yksiköihin. Hoitosuhteiden jatkuvuus turvataan asukkaille.
Turun kaupungin vanhuspalvelujen sosiaalityö ja Mehiläinen Oy järjestävät Nukkumatin asukkaille ja läheisille asiasta tiedotustilaisuuden maaliskuun alkuun mennessä.
Muutot uusiin yksiköihin valmistellaan niin, että kaikki asukkaat voivat muuttaa uusiin koteihin huhti-toukokuun 2019 aikana.
Turun kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee Mainiokoti Nukkumatin toiminnan päättymistä kokouksessaan keskiviikkona.
Kodin asukas kertoi hiljaittain Ylelle epäkohdista Nukkumatissa, kuten useamman viikon pesemättömyydestä. Tuolloin Mehiläisen johto vakuutti Ylelle, että kaikki toiminnasta saatava palaute otetaan vakavasti.
Japanilainen autovalmistaja Honda on kertonut sulkevansa tehtaansa Britannian Swindonissa vuonna 2021. Tehdas työllistää 3 500 ihmistä.
Hondan toimitusjohtajan Takahiro Hachigon mukaan päätös tehtaan sulkemisesta ei liity Britannian eroon Euroopan Unionista.
Päätös tehtaan sulkemisesta johtuu Hondan mukaan "globaaleista trendeistä" ja niihin vastaamisesta. Hondan valmistamien autojen kysyntä on kasvanut merkittävästi Euroopan ulkopuolella Aasiassa ja Yhdysvalloissa.
EU ja Japani solmivat hiljattain vapaakauppasopimuksen, joka astui voimaan helmikuussa. Sen myötä tullit poistuvat Japanin ja EU:n välisessä kaupassa, mikä osaltaan vähentää japanilaisten autonvalmistajien kannustimia pitää tehtaansa EU:n alueella.
– Britannia on johtava maa autoteknologian kehityksessä, ja on erittäin suuri pettymys, että Honda päätti sulkea tehtaansa, Britannian elinkeinoministeri Greg Clark sanoi.
Honda aikoo kuitenkin pitää Euroopan pääkonttorinsa Isossa-Britanniassa.
Se kertoi vähentävänsä tuotantoaan Britannian lisäksi myös Turkissa.
Hondan autokauppa Tokiossa.Kiyoshi Ota / EPA
Useat autovalmistajat vähentävät tuotantoaan Britanniassa
Hondan lisäksi ainakin Nissan ja Toyota ovat kertoneet suunnitelmistaan vähentää tuotantoaan Britanniassa.
Nissan kertoi aiemmin tässä kuussa lopettavansa X-Trail -automallin tuotannon Sunderlandissä.
Toyotan varatoimitusjohtaja Shigeki Tomoyama on ilmoittanut aikeista sulkea automerkin Burnastonin tehdas, mikäli Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta.
Myös japanilaiset elektroniikkajätit Sony ja Panasonic ovat kertoneet aikeistaan siirtää tuotantoa pois Britanniasta.
– Yksi vetäytymisen syistä on epäluottamus Britanniaan maana. Sen talous, politiikka ja yhteiskunta ovat kaaoksessa, Mitsubishi UFJ Research and Consulting -yrityksen tutkija Yosuku Tsuchida sanoo.
Helsingin yliopistolle joukkosurmaa vuosina 2013–2014 suunnitellutta miestä vastaan on nostettu taas syyte väkivaltarikoksen valmistelusta.
Jutun syyttäjä Yrjö Reenilä STT:lle, että miestä syytetään törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta, huumausaineen käyttörikoksesta, toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapidosta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta.
– Tässä vaiheessa en voi mennä sisältöön tai rangaistusvaatimukseen tarkemmin, Reenilä sanoo.
Tässä vaiheessa julkisista tiedoista selviää, että tekoaika suunnittelurikoksen osalta on ollut 12.–20. joulukuuta viime vuonna. Tekopaikaksi on syytteeseen kirjattu kaikkien epäiltyjen rikosten osalta Helsinki.
Poliisi kertoi aiemmin päässeensä 28-vuotiaan miehen jäljille aikaisessa vaiheessa. Poliisin aiemman kertoman mukaan hänellä epäillään olleen väkivaltaisia suunnitelmia, jotka eivät kuitenkaan ehtineet kohdistua tiettyyn ihmisryhmään, rakennukseen, paikkaan tai yleisötapahtumaan.
Sama mies tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa vuonna 2014 suunnitelmasta, jonka mukaan olisi tapettu viisikymmentä ihmistä Helsingin yliopistolla. Hänelle langetettiin tuolloin kolmen vuoden ja yhden kuukauden vankeustuomio. Tuomio pysyi hovissa, eikä korkein oikeus antanut miehelle valituslupaa.
Varsijousi ja aineksia myrkkykaasuun
Mies suunnitteli aiempaa tekoa naisen kanssa, joka jätettiin syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta. Tuolloin suunnitelma ehti pitkälle, sillä kaksikolla oli hallussaan muun muassa varsijousi, käsirautoja, patruunoita, kaksi varusteliiviä, kaksi kaasunaamaria sekä erilaisia myrkkykaasun valmistukseen sopivia välineitä.
Iskuun tarvittavia aseita oli oikeuden mukaan tarkoitus ensin anastaa aseliikkeestä, minkä jälkeen kaksikko olisi siirtynyt aseineen ja myrkkykaasuaineineen yliopistolle. Mahdollisimman suuri uhrimäärä olisi varmistettu muun muassa lukitsemalla yliopiston ovia. Mahdollisia pelastustoimia olisi hidastettu sytyttämällä yliopistolle tulipaloja.
Poliisi on kertonut, että nyt mies oli pyörinyt nettimaailmassa, tuonut esiin ajatuksiaan ja etsinyt itselleen kumppania.Oikeuskäsittelyn on määrä alkaa maaliskuun alussa Helsingin käräjäoikeudessa.
– Niitä oli noin parikymmentä. Eilen teimme kenttätutkimuksen, jossa mitattiin veden ph ja happi. Tulokset saatiin heti ja niistä näki, että Kanninlammessa ja siitä lähtevässä purossa on happikato, sanoo Ely-keskuksen ympäristösuunnittelija Pasi Toro.
Toron mukaan Kanninlampi on metrin syvyinen ja humuspitoinen. Lammen 40 sentin näkösyvyys on olematon.
– Lahnat ovat pöyhineet lammen pohjaa etsiessään ravinnokseen toukkia. Tämä pöyhiminen on vapauttanut veteen fosforia, joka sitoo happea. Siitä on seurannut kuormitustilanne, josta suurimmat kalat ovat kärsineet, koska ne kuluttavat enemmän happea.
– Tilanne on ensimmäinen tälle talvelle, mutta näistä tulee aika ajoin ilmoituksia, sanoo Pasi Toro.
Kaakkois-Suomen poliisi on saanut Imatralla useita ilmoituksia kaupungissa juoksentelevista villikoiralaumoista. Havaintoja on tullut koko helmikuun ajan.
– Tänään maanantaina on tullut pari kappaletta ilmoituksia, muutama päivä sitten tuli ja helmikuun alussa myös, kertoo komisario Jarno Saarinen Kaakkois-Suomen poliisista.
Laumoissa on Saarisen mukaan yleensä 7–8 koiraa. Tänään maanantaiaamuna poliisipartio on havainnut kolmen koiran lauman.
Laumat eivät mitä todennäköisimmin ole suomalaisia, vaan ne ovat tulleet itärajan takaa Venäjältä. Imatralle on esimerkiksi viereisestä Svetogorskin kaupungista vain muutaman kilometrin matka. Koiralaumat ovat ilmeisesti peräisin sieltä.
Koirista ei tiettävästi ole ollut vaaraa ihmisille tai kotieläimille, mutta ne saattavat komisario Jarno Saarisen mukaan olla arvaamattomia.
– Ne käyttäytyvät kuin villieläimet ja käytös voi olla arvaamatonta erityisesti sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka ulkoiluttavat koiraa. Siksi poliisi lähtee siitä, että niistä on vaaraa.
Aamukahvi loppui lyhyeen
Villikoiralauman näki tänään maanantaiaamuna Imatran Kuparin kaupunginosassa Honkapirtinkadulla asuva Leena Kiander. Perheen aamukahvi keskeytyi yllättäen.
– Ensin luulin, että naapurin kissa tuli ikkunan taakse. Sitten näimme koiran, ja äkkiä niitä oli kahdeksan.
Oli onni, että perheemme poika meni kouluun vasta kymmeneksi, eikä kahdeksaksi, sanoo Leena Kiander.
Paniikkiin ei poliisin mukaan ole aihetta, mutta jos lauman näkee, kannattaa siitä ilmoittaa hätäkeskukseen.
– Normaali varovaisuus, mikäli koiria tapaa, kertoo komisario Jarno Saarinen.
Svetogorskin eläinhoitolaan talteen otettuja villikoiria.Kari Kosonen / Yle
Levittävät loisia ja tauteja
Mikäli poliisi saa koiralauman kiinni, on edessä mitä todennäköisimmin koirien lopettaminen. Koiria ei kannata ruveta karkottamaan, koska ne todennäköisesti palaisivat takaisin. Venäläiset villikoirat voivat levittää loisia, matoja ja kirppuja sekä muita vaarallisia tauteja, kuten afrikkalaista sikaruttoa, raivotautia tai myyräekinokokkia.
Eläinlääkäri Pekka Sarkanen kertoi Ylen haastattelussa viime elokuussa, että venäläiset villikoirat ovat luonteeltaan hyvin aggressiivisia ja käyttäytyvät arvaamattomasti.
– Kyllä ne aika hulluja koiria olivat. Ne menivät ovista ja häkeistä lävitse. Osa karkasi myös panssariverkosta. Ne puri vaan sen verkon poikki, kertoi eläinlääkäri Pekka Sarkanen.
– Voin vahvistaa, että tällaiset ohjeet ovat olemassa. Se on sisäinen asiakirja, Vatikaanin edustaja Alessandro Gisotti kommentoi NYT:lle.
Gisottin mukaan näiden ohjeiden perimmäinen tarkoitus on suojella lasta. Ohjeiden mukaan isäksi tulleen papin on luovuttava pappeudestaan ja kannettava vastuunsa lapsen isänä.
Sääntöjen kehotus on kuitenkin lähinnä muodollisuus. Lehden haastatteleman Vatikaanin hallinnon edustajan Andrea Ripan mukaan pappia ei voida pakottaa jättämään tehtäväänsä. Ripan alaisuudessa toimii yli 400 000 pappia ympäri maailmaa.
Katolisen kirkon lait eivät velvoita pappia jättämään tehtäviään isäksi tullessaan.
– Koska siinä ei rikota kirkon lakeja, ei myöskään ole perusteita erottamiselle, lakimies Laura Sgro kertoo NYT:lle.
Katolisen kirkon pappien selibaattilupaus juontaa juurensa aina 1100-luvulla saakka.
Tukiryhmässä 50 000 ihmistä
Mitään virallisia tilastoja ei ole tehty siitä, kuinka paljon katolisen kirkon pappien lapsia maailmassa on. NYT:n haastattelema Vincenct Doyle on yksi tällaisista lapsista. Hän oli 28-vuotias, kun sai tietää, että kummisetänä pitämänsä pappi olikin hänen isänsä.
Doylen perustamalla Coping International -vertaistukisivustolla netissä on noin 50 000 käyttäjää 175 eri maasta. Sivusto on tarkoitettu katolisen kirkon pappien lapsille.
Katolisten pappien lapset syntyvät esimerkiksi pappien ja seurakunnan maallikkojäsenten välisistä suhteista, pappien ja nunnien suhteista tai raiskauksien ja seksuaalisen hyväksikäytön tuloksena.
Papit pitäneet nunnia seksiorjina
Paavi Franciscus myönsi helmikuun alussa, että katolisen kirkon papit ja piispat ovat käyttäneet seksuaalisesti hyväkseen nunnia. Samalla paavi kertoi olevansa sitoutunut lopettamaan nunnien hyväksikäytöt.
Viime vuosina katolilaiset nunnat ovat syyttäneet pappeja seksuaalisista hyväksikäytöistä Intiassa, Afrikassa, Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Naisten oikeuksia ajavan #MeToo-liikkeen myötä nunnat ovat saaneet huomiota asialleen. Nyt kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun paavi tunnusti julkisesti, että osa piispoista ja papeista on syyllistynyt nunnien hyväksikäyttöihin.
Franciscus kertoi, että hänen edeltäjänsä paavi Benedictus sulki vuonna 2005 sääntökunnan, jonka perustaja ja muut papit olivat pitäneet nunnia seksiorjina.
Ammattikorkeakoulu on keskittänyt toimintansa viime vuosina 20 toimipisteestä neljälle kampukselle. Kampukset sijaitsevat Vantaan Myyrmäessä, Helsingin Arabianrannassa ja Myllypurossa sekä Espoon Leppävaarassa.
Kampushankkeen projektijohtaja Simo Hoikkala, miksi Leppävaara valittiin yhdeksi kampukseksi, jos tilojen tiedettiin olevan huonossa kunnossa?
– Viime päiviin asti ajatus on ollut se, että Leppävaaran kampus pystytään päivittämään normaaleilla korjaustoimenpiteillä ajan tasalle niin toiminnan suhteen kuin rakenteidenkin suhteen. Eli ihan viime hetkiin saakka ennen sulkemispäätöstä on tutkittu, kuinka rakennus saatetaan ajan tasalle.
Oliko tiedossa, että kiinteistö vajoaa? Oliko ajateltu, että tämäkin pystytään jotenkin korjaamaan?
– Käsitys on ollut se, että vaurioita pystytään korjaamaan ihan tavanomaisilla korjausmenetelmillä. Korjaussuunnitelman tekeminen on ollut tässä ohjelmassa, mutta nyt kun vauriot osoittautuivat odotettua hankalammaksi, niin päädyttiin toisenlaiseen ratkaisuun.
Kuinka suuri yllätys oli, että vauriot ovat ennakoitua suuremmat ja vakavammat?
– Kyllä se oli iso yllätys. Tämäkin vaihtoehto oli yhtenä skenaariona toki olemassa, mutta paljon todennäköisempänä pidettiin sitä, että rakennukset pystytään ihan normaalisti korjaamaan. Toki sekin olisi edellyttänyt väistöjä korjaustyön ajaksi, mutta nyt tämä tuli nopeammin vastaan.
Voiko tämä tulla yllätyksenä, kun useamman vuoden ajan on tiedetty kiinteistön huonosta kunnosta, ja vauriot ovat silmin nähtävissä?
– Se tuli yllätyksenä, että rakennus joudutaan sulkemaan. Vielä siinä vaiheessakin, kun nämä edelliset muutot tehtiin [joulukuussa], niin tilannetta pidettiin edelleen sellaisena, että rakennus pystytään korjaamaan.
Pystytäänkö Leppävaaran kampukselle palaamaan jossain vaiheessa?
– Todennäköisin vaihtoehto on tällä hetkellä se, että näihin tiloihin ei tulla palaamaan, vaan pidemmälle aikavälille täytyy hakea ihan uudet ratkaisut.
Kampuksen seinissä, lattioissa ja rakenteissa näkyy selkeitä halkeamia. Tällä mittarilla on seurattu vaurioiden pahenemista.Esa Fills / YLE
Mistä väistötiloja on mahdollista löytää?
– Väistötiloja on lähdetty hakemaan muun muassa Leppävaaran alueelta. Nyt ihan ensimmäisenä joudumme ratkaisemaan tämän hyvin nopealla aikataululla tulevan kevään aikaisen väistön. Väistämme nyt näihin meillä olemassa oleviin muihin kampuksiin.
Missä kunnossa Metropolian muut kampukset ovat?
– Myllypurossa on otettu tammikuussa käyttöön täysin uusi kampus. Myyrmäessä on laajennettu vanhaa kampusta. Sinne on tehty uusia tiloja, jotka on otettu viime syksynä käyttöön. Myyrmäen vanhalla puolella on tehty korjauksia ja tullaan tekemään jatkossakin korjauksia. Samoin viime syksynä otettiin käyttöön Arabiassa korjattu, täysin uusittu kampus. Nämä kolme kampusta on pääosin hyvässä kunnossa.
Kuka omistaa muut kampukset?
– Metropolia on vuokralla kaikissa tiloissaan. Myllypuron kampuksen omistaa Kiinteistö Oy Myllypuron Kampus, jonka omistaja on Helsingin kaupunki. Myyrmäen tilat omistaa VTK Kiinteistöt Oy eli Vantaan kaupungin yhtiö. Arabiassa toimimme vielä vähän aikaa Helsingin kaupungin tiloissa, mutta uudet tilat on eläkeyhtiö Varman omistuksissa.
Metropolia-ammattikorkeakoulun Leppävaaran kampus aiotaan sulkea pääsiäiseen mennessä.Esa Fills / YLE
Leppävaaran kampus puretaan
Tiistaiaamuna Metropolian edustajien kanssa keskustellut Espoon Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja Maija Lehtinen toteaa, että heikkokuntoinen rakennus on tullut tiensä päähän.
– Sen jälkeen kun Metropolia on lähtenyt (Leppävaaran kampusrakennuksesta), meidän on tarkoitus aloittaa purkusuunnittelu.
Lehtisen mukaan asiassa ei ole Espoon kaupungin puolelta tässä vaiheessa uutta tiedotettavaa. Seuraava tapaaminen Metropolian edustajien kanssa on sovittu maaliskuun lopulle.
Leppävaaran kampuksen opiskelijoille ja henkilökunnalle etsitään tyhjillään olevia väistötiloja.
Susi valtatie 9:llä– mikä toimittajia riivaa? Tapana ei ole muidenkaan yksittäisten eläinten tai ihmisten teillä liikkumisia raportoida. Susi katsoi Sakua silmiin– laita minkä tahansa muun elävän olennon nimi suden paikalle, niin lauseessa ei ole tolkun häivää. Tarina etenee kertoen, miten kaksi sutta muka jolkotteli tiellä liikennesääntöjä noudattaen!
Kauhajoki-lehti kertoo, että useammasta laumasta on tehty havaintoja kiimatiputtelusta. En ole kuullut vastaavia havaintoja tehtävän jokaisesta metsissämme liikkuvasta ketusta, hirvestä, karhusta tai ihmisestä. Naarassuden veripisaratkin uutisoidaan.
Kuinka kauan oikeasti ihmiset jaksavat ilmoittaa hätäkeskukseen suden jäljistä ja jätöksistä? Ketä kiinnostaa? Enempää kuin ketun paska.
Sudeksi luokitellaan ketut, koirat, ilvekset, supikoirat, traktorit, kannot, haamut, luulot ja aavistukset.
Susihavainnoista suurin osa on tosiaan “täysiä susia”. Niillä ei ole mitään tekemistä uhanalaisen suden kanssa. Sudeksi luokitellaan ketut, koirat, ilvekset, supikoirat, traktorit, kannot, haamut, luulot ja aavistukset.
Sudelle ei ole enää vastinetta luonnossa vaan se kuuluu samaan joukkoon kuin jättiläiset, hirviöt ja muut taruolennot. Somessa riehuva susiraivo kenties hellittäisi, kun siitä tehtäisiin rangaistavaa vihapuhetta ja susi-sanan käyttö kiellettäisiin. Susiviha, susipelko – näistä päästään eroon, kun lakataan puhumasta sudesta.
Susi on samanlainen sana kuin neekeri, huora tai mustalainen. Kaikki asiattomia termejä, jotka kielipoliisi saisi raivata kielestämme ulos. Samoin perustein rasistisesta ja mustamaalaavasta susi-nimittelystä pitäisi luopua. Sillä leimataan pahoiksi ja haitallisiksi tuntevia ja tietoisia olentoja. Nykyisellä eläinten oikeuksien ja luonnon itseisarvojen aikakaudella on jo selvää, että eläimiä tulee kohdella yksilöinä.
Puhutaan siis jatkossa vaikka metsän koirasta (Canis lupus). Metsän koiran elämäntapa ei ole kovin erityinen. Sillä ei ole kykyä muuttua näkymättömäksi. Se ei elä villissä erämaassa (joita ei ole). Se ei käyttäydy epäilyttävästi, ei hyökkäile, ei norkoile, ei ole rohkea, ei seikkaile, ei katso ihmistä silmiin, ei noudata liikennesääntöjä. Se on kettua suurempi harmahtava tai kellanruskea otus. Se on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs, joka on samaa sukua kuin kesy koira ja sellaisena ansaitsee koirista välittävien kunnioituksen.
Luomakunta kaipaa ympäristösivistystä, jossa luonto ja eläimet nähdään ihmisen kumppanina ja ystävänä.
Luonnon monimuotoisuus on vaarantunut kaikkialla maailmassa. Metsän koira (Canis lupus) on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Se tarkoittaa, että laji on vaarassa hävitä maastamme kokonaan. Uhanalaisten lajien yksilömääriä on nostettava aktiivisin toimin.
Luonnon monimuotoisuuden tukea voitaisiin hyvin maksaa niille maanomistajille, jotka sitoutuvat edistämään metsän koirien hyvinvointia. Tukieuroja saisi jokaisesta yksilöstä, jolloin tuki toimisi kannustimena huolehtia niistä. Metsän koirien määrän lisäämiseksi niitä tulee ruokkia pahimman talvikauden ylitse.
Pohjimmiltaan kyse on siitä, mitä ihminen tekee itselleen, ylläpitääkö elämän edellytyksiä maapallolla vai tuhoaako niitä. Metsän koira on merkittävä osa luomakuntaa. Ihmisen tehtävä on viljellä ja varjella, hoitaa metsäluontoa ja sen kaikkia eläimiä vastuullisena tilanhoitajana.
Luomakunta kaipaa ympäristösivistystä, jossa luonto ja eläimet nähdään ihmisen kumppanina ja ystävänä. Ihmiskunnan on rakennettava yhteys luomakuntaan. Se edellyttää kommunikointikyvyn kehittämistä metsän eläinten kanssa. Metsän koirista voisi aloittaa, kuunnella ja myötäelää heidän elämäänsä. Metsän koirat voisivat opettaa ihmisille kokonaan uudenlaista ekologista elämäntapaa; luonnonmukaista, rakkaudellista ja sosiaalista elämäntapaa.
Urho Kekkonen rauhoitti suden 1973. Olisi jo aika kunnioittaa rauhoituspäätöstä.
Leena Vilkka
Kirjoittaja on ympäristöfilosofian dosentti ja Helsingin NNKY:n toiminnanjohtaja
Yhdysvalloissa kuusitoista osavaltiota on haastanut presidentti Donald Trumpin hallinnon oikeuteen presidentin julistaman kansallisen hätätilan takia. Osavaltioiden mielestä Trumpin ratkaisu on perustuslain vastainen.
Osavaltiot veivät Trumpin ratkaisun oikeuteen liittovaltion tuomioistuimessa Kaliforniassa. Osavaltioiden mielestä Trump yrittää hätätilanjulistuksella kiertää kongressin lainmukaiset valtaoikeudet.
Trump julisti hätätilan perjantaina saadakseen Meksikon rajamuurin rahoitetuksi. Viikonlopun aikana useat kansalaisjärjestöt ilmoittivat jo haastavansa päätöksen oikeudessa.
Suurin osa oikeusjutussa mukana olevista osavaltioista on kallellaan demokraatteihin päin: haasteessa ovat mukana Colorado, Connecticut, Delaware, Havaiji, Illinois, Kalifornia, Maine, Maryland, Michigan, Minnesota, Nevada, New Jersey, New Mexico, New York, Oregon ja Virginia.
Kalifornian oikeusministerin mukaan osavaltiot ovat muurin rakentamisen takia vaarassa menettää muihin tarkoituksiin kuten luonnonkatastrofiapuun varattuja rahoja.
– Noiden liittovaltion rahojen käyttäminen rajamuurin rakentamiseen vastoin kongressin tahtoa rikkoo Yhdysvaltain perustuslakia, haasteessa sanotaan.
Juridisesti kinkkinen tilanne
Kongressin viime viikolla hyväksymässä rahoituspaketissa annettiin raja-aitojen rakentamiseen 1,375 miljardia dollaria, ja Trump allekirjoitti rahoituspaketin saadakseen estettyä uuden hallinnon sulun.
Summa ei kuitenkaan riittänyt Trumpille, joka aikoo hätätilan avulla ohjata noin kuusi miljardia puolustusministeriön rahoja muurin rakentamiseen. Trump oli uhannut hätätilalla jo viikkojen ajan, ja julistusta seuranneet useat oikeusjutut olivat odotettavissa.
Tilanne on juridisesti monimutkainen. Presidentillä on lain mukaan oikeus julistaa hätätila ja käyttää liittovaltion varoja kansallisen turvallisuuden edistämiseen, mutta asetelma on hankala, sillä kongressi on ollut presidentin kanssa eri mieltä. Trump on myös julkisissa lausunnoissaan selvästi osoittanut käyttävänsä hätätilaa välineenä kongressin kiertämiseen.
Demokraattien lisäksi myös osa kongressin republikaaneista on tuominnut Trumpin ratkaisun ja sanonut sen toimivan vaarallisena ennakkotapauksena.
Yle pyysi Aluehallintovirastolta valvontatiedot vuosilta 2017–2018. Tiedoista käy ilmi muun muassa, että suurin osa varhaiskasvatukseen liittyvistä ongelmista koskee kuntien järjestämää varhaiskasvatusta. Lataa tästä tiedot (Excel-tiedosto) eri aluehallintovirastojen valvontapäätöksistä
Alueellisesti eniten epäkohtia ilmeni Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Toisaalta Etelä-Suomen alue on myös laajin kuudesta Aluehallintoviraston alueesta.
– Mainitsisin erikseen vielä Jyväskylän ja Tampereen. Näissä kaupungeissa – kuten monissa muissakin suurissa kaupungeissa – on vielä paljon kehittävää varhaiskasvatuksessa, sanoo johtaja Marja-Liisa Keski-Rauska Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.
"Suurin syy on varhaiskasvatuslaissa"
Vaikka suurin osa epäkohtailmoituksista koski kuntien järjestämää varhaiskasvatusta, ei se välttämättä kerro suoraan siitä, että julkinen palvelu olisi yksityistä varhaiskasvatusta huonompaa.
– Vaikka yksityiset palvelut ovat lisääntyneet, niin koko maassa kunnat järjestävät edelleen 80 prosenttia kaikesta varhaiskasvatuksesta. Koska julkisen puolen volyymit ovat isommat, on myös epäkohtailmoitusten määrät suurempia, sanoo Keski-Rauska.
Suurimpana syynä ongelmiin Keski-Rauska pitää epäselvää lainsäädäntöä.
– Uskoisin, että suurin sýy on varhaiskasvatuslaissa. Suurin ongelma varhaiskasvatuksessa kiteytyy ryhmäkokoihin ja henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun tulkintaan.
Keski-Rauskan mielestä laki on epäselvä ja antaa mahdollisuuden rajojen tilapäiseen ylittämiseen.
– Lain tulkinnasta on erilaisia käsityksiä varhaiskasvatuksen järjestäjällä ja henkilöstöllä. Meille tulee paljon ilmoituksia ja kysymyksiä siitä, että miten asian lakia tulisi tulkita.
Yllättävää valvontaselvityksessä oli Keski-Rauskan mukaan se, että epäkohtailmoitukset vähenivät vuonna 2018 vuodesta 2017 lähes puolella.
– Varsinaista syytä tähän ei ole tiedossa. Tämä saattaa johtua siitä, että innostus tehdä epäkohtailmoituksia laimeni vuonna 2018 sen takia, että odotettiin uuden varhaiskasvatuslain voimaantuloa. Tuolloin oli yleisesti sellainen käsitys, että uusi varhaiskasvatuslaki tuo selkeyttä juuri tähän tulkinnan ongelmaan suhdeluvusta lasten ja henkilökunnan välillä, ja että miten sitä voi tilapäisestä ylittää. Laissa ei tullut tähän kuitenkaan mitään muutosta. Tämän jälkeen epäkohtailmoituksia on taas alkanut kertyä enemmän.
Valvontaa tehostetaan
Valvontaviranomaiset ovat päättäneet jo jatkotoimista ongelmien korjaamiseksi.
Varhaiskasvatuksen valvontaa on tarkoitus tehostaa valtakunnallisella valvontasuunnitelmalla. Käytännössä tämä tarkoittaa ennakoinnin lisäämistä.
– Tähän asti valvonta on ollut hyvin reaktiivista eli on reagoitu epäkohtailmoituksiin ja sen myötä tehty selvityksiä. Valvontaohjelman ajatuksena on, että tarjotaan etukäteen ohjausta, koulutusta ja alueellista neuvotaa, sanoo Keski-Rauska.
Valvontaohjelma tehdään Avin ja Valviran yhteistyönä, ja se olisi tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2020 alusta.
– Mietimme yhdessä Valviran kanssa näitä epäkohtia, joista ilmoituksia on tullut, ja mietitään miten tilannetta voisi parantaa. Samalla tavoittelemme valtakunnallista yhdenmukaisuutta valvonnassa, sanoo Keski-Rauska.
Lääkärin työpöydällä on avaimenperää muistuttava turvapainike, jolla saa kutsuttua vartijan paikalle välittömästi.
Terveyskeskuslääkäri esittelee rutiininomaisesti työhuoneensa kahta erillistä uloskäyntiä: lääkärin selän takana olevasta ovesta pääsee tarvittaessa luikahtamaan vaarallista potilasta karkuun. Pakoon ei välttämättä täysin pääse, mutta saa lisäsekunteja käyttöönsä. Viereisessä huoneessa myös työskentelee usein hoitaja, mikä auttaa mahdollisessa vaaratilanteessa.
Huoneessa työskentelevä lääkäri esiintyy tässä jutussa anonyyminä. Syynä on hänen ja hänen perheensä turvallisuus. Kutsumme lääkäriä Vesaksi. Vesa on tehnyt runsaasti yleislääketieteen päivystysvuoroja ympäri Suomen.
Vesalla on pysyvä turvakielto. Se takaa, ettei hänen yhteystietojaan luovuteta enää edes terveydenhuollon käyttöön. Vesa haki itselleen turvakiellon ikävän tapahtuman jälkeen.
– Tein potilaalle pakkohoitolähetteen. Hän näki sen jälkeen vaivaa ja otti selvää, missä asun. En tiedä, miten se oli mahdollista, sillä tietoni olivat jo silloin salaisia. Jouduimme muuttamaan tämän vuoksi.
Vesa kertoo, että hänen vuosikurssiltaan ainakin kahdelle muullakin lääkärillä on turvakielto. Emma Pietarila/Yle
Vesa työskentelee tällä hetkellä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä. Hän kertoo huomanneensa työssään, kuinka "tynnyrissä" hän on aiemmin elänyt. Yleislääketieteen päivystyksessä näkee viikonloppuisin erittäin vaikeissa tilanteissa olevia ihmisiä.
Uhkaavat tilanteet eivät kuitenkaan ole ainoa asia, jonka lääkärit kokevat päivystystyössä raskaaksi. Merkittävä syy on myös se, että lääkäreitä on liian vähän.
Vanhuksille perustettiin oma osasto
Yleislääketieteen päivystyksiä on Suomessa keskitetty viime vuosien aikana paljon keskussairaaloihin. Näin on tehty myös Etelä-Karjalassa. Lappeenrannassa sijaitsevassa keskussairaalassa hoidetaan koko maakunnan päivystyspotilaat iltaisin ja viikonloppuisin.
Keskussairaalan päivystys on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Potilaiden odotusajat ovat venyneet liian pitkiksi, koska työvuoroissa ei ole ollut tarpeeksi lääkäreitä. Viime kesänä helteiden aikaan päivystyksessä oltiin kenties sen historian syvimmässä kuopassa. Silloin potilaita jouduttiin ruuhkan vuoksi kotiuttamaan liian aikaisin. Kotiin laitettiin muun muassa ikäihmisiä, joiden kunto ei sitä vielä olisi kestänyt.
Tuolloin Eksoten päivystyksen vs. ylilääkärinä toiminut Pekka Korvenoja pelkäsi liian aikaisten kotiutusten johtavan kierteeseen, jossa ihminen palaa pian takaisin sairaalaan samojen ongelmien takia.
Loppuvuodesta 2018 Etelä-Karjalan keskussairaalaan perustettiin uusi akuuttigeriatrinen kuntoutusosasto. Osasto on tarkoitettu nimenomaan päivystykseen tiuhaan ajautuville huonokuntoisille vanhuksille. Akuuttigeriatrisella kuntoutusosastolla vanhusten kokonaistilanne tutkitaan tarkasti. Tälläiselle tutkimukselle on suuri tarve, sillä osastolle tulevista potilaista lähes kaikkien lääkitystä muutetaan.
Uuden akuuttigeriatrisen kuntoutusosaston sivutuotteena saadaan kevennettyä päivystyksen sekä erikoissairaanhoidon taakkaa vanhuksista, joiden kunto on romahtanut.
Uuden sairaalan päivystys on ollut suurissa vaikeuksissa viime kesästä saakka Etelä-Karjalassa. Emma Pietarila/Yle
Edes terveysjäteillä ei riitä lääkäreitä päivystyksiin
Etelä-Karjalan päivystysruuhka ei ole ainutlaatuinen. Tilanne on samankaltainen monin paikoin Suomea.
– Päivystyspisteet ovat aika lailla ruuhkautuneet ja työ on hyvin raskasta. Lääkärit kokevat, että urakka on liian suuri ja hallitsematon, sanoo Suomen Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.
Paljon päivystysvuoroja pari vuotta tehnyt Vesa kuvailee työtään näin:
– Aloitat vuoron kello 16 ja huomaat, että ensimmäinen potilaasi on tullut paikalle jo kello 8. Aamun lääkäri on vuoronsa aikana hoitanut yön potilaita. Lähtökohtaisesti tuntuu, että yleislääketieteen puolella on krooninen pula. Potilaista ei kyllä ole pulaa.
Eksote on paikannut omaa lääkäripulaansa päivystyksessä ostopalvelulääkäreillä. Tämä on tyypillinen käytäntö, sillä läheskään kaikki päivystykset eivät enää toimi pelkästään omien lääkäreiden voimin.
Ongelmat kärjistyivät Lappeenrannassa sen jälkeen, kun myös Attendolla alkoi olla vaikeuksia löytää lääkäreitä päivystysvuoroihin. Tämä johti siihen, että joskus vuorossa ei ole ollut yhtään lääkäriä, joskus sovitusta neljästä lääkäristä paikalla on yksi.
Ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä valituksia
Etelä-Karjalan keskussairaalassa jouduttiin vuoden 2018 kesällä antamaan lähtöpasseja Attendon toimittamille ulkomaalaistaustaisille ostopalvelulääkäreille. Näiden lääkäreiden taidot eivät riittäneet päivystystyöhön.
Eksoten Pekka Korvenoja kertoi tuolloin, että ongelmia tuottivat muun muassa uudessa sairaalassa toimiminen sekä erilaiset hoitokäytännöt. Ulkomailla opiskelleista päivystyksen keikkalääkäreistä oli tehty myös potilasvalituksia.
– On ollut sellaisia tilanteita, joissa osaamisen taso on ongelma, eikä potilas ole saanut asianmukaista hoitoa, Korvenoja kommentoi.
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila kiisti kesällä, että ulkomailla opiskelleiden lääkärien taidot olisivat Suomessa opiskelleita huonommat. Hänen mielestään suurin osa hoitotilanteen ongelmista liittyi kieleen ja kommunikaatioon.
Muutos työkulttuurissa
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on kärsinyt lääkäripulasta pitkään. Maakuntaan on ollut vaikea saada uusia lääkäreitä töihin. Tästä syystä Eksoten on pitänyt houkutella lääkäreitä sellaisilla työsopimuksilla, joista päivystystyö on rajattu jopa kokonaan pois.
Eksoten kokeneella yleislääketieteen erikoislääkärillä Marjo Partasella on kolmenkymmenen vuoden kokemus päivystystyöstä. Hän työskenteli terveysaseman kiirevastaanotolla viime kesään saakka, minkä jälkeen terveysaseman päivystys sulautettiin keskussairaalaan.
Partanen kertoo, että työkulttuuri on muuttunut rajusti hänen uransa alkuajoista. Aiemmin päivystysvuorojen tekoa ei kyseenalaistettu.
– Meille laitettiin vuorot ja me teimme työt. Työnantaja osoitti työn ja se täytyi tehdä, jos siellä meinasi olla töissä. Ei ollut mahdollista kieltäytyä päivystysvuoroista, Partanen sanoo.
Partanen ei kuitenkaan leimaa nuoria lääkäreitä laiskureiksi, muutoksessa on paljon hyvääkin. Se on lääkärin mukaan kuitenkin mennyt ehkä vähän liian pitkälle.
– Yleisesti on hyvä piirre, että lääkäreiden elämässä on muutakin kuin työ, sanoo Partanen.
Erikoislääkäri Partanen kertoo päivystäneensä itse uransa alussa esimerkiksi perjantaiaamusta lauantai-iltapäivään saakka. Sunnuntaina töihin palattiin aamulla ja vuoro päättyi maanantai-iltana. Nykyään lääkäri voi halutessaan päivystää vaikka vain neljä tuntia.
Marjo Partanen on urallaan nähnyt lääkäreiden työkulttuurin muutoksen. Aiemmin päivystysvuoroista ei ollut mahdollista kieltäytyä. Emma Pietarila/Yle
Vesaksi kutsuttu lääkäri allekirjoittaa ajatuksen, että nuoremmat lääkärit arvottavat vapaa-aikansa korkeammalle kuin vanhemmat kollegat. Vesa uskoo myös, että yleislääketieteen pariin hakeutuu paljon perhekeskeisiä ihmisiä, mikä vaikuttaa suoraan halukkuuteen tehdä päivystystyötä.
Vesa ei enää tee yöpäivystyksiä lainkaan. Syitä on tosin muitakin, kuin vapaa-ajan arvostaminen. Yövuoroissa on suurempi riski kohdata hankalimpia potilaita.
– Minua on lyöty ja uhkailtu fyysisellä väkivallalla. Myös autoani on vahingoitettu. Työhuoneeni vaihdettiin vilkkaamman käytävän varrelle sen jälkeen, kun eräs porukka otti asiakseen käydä istuskelemassa huoneeni ulkopuolella.
Terveyskeskuksiin halutaan lisää lääkäreitä
Kaikki haastattelemamme lääkärit ovat yhtä mieltä siitä, että perusterveydenhuoltoon tulisi lisätä lääkärin virkoja. Samaa sanotaan lääkäriliitosta. Tästä valuviasta johtuen potilaat kasautuvat päivystykseen.
– Monissa terveyskeskuksissa on pitkät jonot lääkärille. Jos et saa aikaa omalle terveysasemalla, niin lähdet päivystyspisteeseen, sanoo liiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.
Eksoten päivystyksen ja ensihoidon ylilääkäri Pekka Korvenoja lisäisi lääkärinvirkoja sekä perusterveydenhuoltoon että päivystyksiin.
– Päivystysten potilasmäärät lisääntyvät jatkuvasti. Vaikka kuinka kovasti suoraviivaistamme työtapojamme, niin se ei korvaa ihmisiä.
– Tämä on valtakunnallista kilpailua lääkäreistä. Me voimme aivan hyvin pärjätä siinä, jos tarjoamme mielekästä työtä lääkäreille. Se tiedetään, että kukaan ei yksinomaan syrjäkylille halua töihin. Työnkuvan täytyy olla mieluisa ja monipuolinen, kertoo Pekka Korvenoja.
Etelä-Karjalan keskussairaalassa päivystysvuoroja paljon tehnyt Vesa on ollut mukana luomassa hyvää talkoohenkeä päivystyksen ympärille. Päivystysrinkiä on saatu kasvatettua uusilla nimillä tänä vuonna ja päivystyslistoissa on nimiä kesään saakka. Tämä osaltaan parantaa myös ostopalvelulääkäreiden saamista työvuoroihin. Vuoro otetaan mieluummin vastaan, kun tiedetään, ettei töissä olla yksin.
Vesa kokee nyt tehneensä oman osuutensa. Hän päättää kaksi vuotta kestäneen yleislääketieteen päivystämisen tänä keväänä.
