Kuopiolainen Kaija Kieppi makaa vihreän, paksulta makuupussilta näyttävän kääreen sisällä. Pienessä huoneessa soi rauhallinen musiikki.
– Minulla on ranteiden ja nilkkojen ympärillä kuumat parafiinipakkaukset. Niiden tarkoitus on saada lämpimiksi nämä kylmät kädet ja jalat, Kieppi selittää.
Pärnulaisen Tervis-terveyskylpylän hoidot ovat Kaija Kiepille tuttuja, sillä hän on siellä vieraana jo kymmenettä kertaa.
Pärnussa lomailee paljon suomalaisia. Sinne houkuttelevat pitkä hiekkaranta, kodikas vanha kaupunki puutaloineen sekä runsas kylpylätarjonta.
Kaupungille ja sen matkailuyrittäjille suomalaisturistit ovat merkittävä tulonlähde.
Esimerkiksi Tervis-kylpylässä kolmasosa vieraista tulee Suomesta. Kun lasketaan kylpylässä vietettyjä öitä, suomalaisten osuus vierailijoista on vieläkin suurempi, jopa puolet. Tyypillinen suomalaisvieras on eläkeläinen, joka viipyy kylpylähotellissa pitkään, peräti viikon kerrallaan.
Suomalaisturisteja on kuitenkin entistä vähemmän. Näin kertovat Viron keskuspankin ja tilastokeskuksen viimesyksyiset tilastot, jotka nousivat otsikoihin Virossa ja Suomessa.
Kuopiolainen Kaija Kieppi on Tervis-kylpylän vieraana jo kymmenettä kertaa.Silja Massa
Virossa huolestuttiin turistien kaikkoamisesta
Suomalaismatkailijoiden määrä alkoi laskea vuoden 2016 jälkeen, ja laskua on jatkunut parin vuoden ajan. Tilastot perustuvat suomalaisten matkapuhelinten paikannukseen Virossa, Virossa vietettyjen hotelliöiden määrään sekä Helsingin sataman liikennetilastoihin.
Tilastot eivät ole yksiselitteisiä, sillä esimerkiksi majoituspalvelu Airbnb:n kautta vuokrattavissa asunnoissa yöpyjiä ei huomioida. Silti kaikkiaan näyttää selvältä, ettei Viro kiinnosta suomalaismatkailijota entiseen tapaan. Virolaiset ovat olleet uutisista huolissaan.
Suomalaisturistien määrä ei ole ollut näin matalalla tasolla kymmeneen vuoteen, uutisoi Viron yleisradioyhtiö ERR.
Suhtautuuko Viro suomalaisiin liian itsestäänselvänä asiana? kysyi talouslehti Ärileht.
Monessa lehtijutussa pohdittiin, miten Viron talouden käy, jos suomalaisturistien määrä jatkaa laskuaan.
Suomalaiset ovat Viron ylivoimaisesti suurin matkailijaryhmä. Esimerkiksi vuonna 2017 he kuluttivat Virossa 800 miljoonaa euroa.
"Suremme jokaista menetettyä hotelliyötä"
Myös Tervis-kylpylässä suomalaismatkailijoiden määrät ovat notkahtaneet. Suomalaiset viettivät kylpylähotellissa vuonna 2018 noin seitsemän prosenttia vähemmän öitä kuin vuonna 2016.
– Totta kai suremme jokaista menetettyä hotelliyötä. Suomalaiset ovat meille elintärkeä asiakasryhmä, sanoo kylpylän johtaja Jaan Ratnik.
Ratnikin mukaan kylpylä tekee nyt kaikkensa, että saisi suomalaisvieraiden määrän taas kasvuun.
Kylpylän kuntosali on esimerkiksi hiljattain remontoitu ja ryhmäliikuntatunteja on lisätty. Kylpylän ulkopuolelle merenrantaan rakennettiin syksyllä uusi kävelyreitti.
– Meidän onneksemme liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat tällä hetkellä kansainvälisiä megatrendejä, Ratnik sanoo.
Tervis-kylpylähotelli on yksi Pärnun tunnetuimmista kylpylöistä.Silja Massa
Viro-matkailu ei ole enää halpamatkailua
Viron hintojen nousua on veikkailtu suurimmaksi syyksi matkailijakadolle. Nopeasti kasvanut talous on nostanut monien palveluiden kustannukset jo lähelle Suomen tasoa.
– Viro on nyt selvästi kalliimpi maa kuin esimerkiksi vielä vuonna 2014, kylpylänjohtaja Ratnik toteaa.
Erityisen suurena tekijänä pidetään alkoholin valmisteveron viimevuotista korotusta Virossa. Sen myötä suomalaisten niin sanottu viinaralli maahan on hiipunut. Osa suomalaisista ajaa halvan alkoholin perässä Viron halki Latviaan saakka.
Talous on kasvanut Suomessakin, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa ihmisten matkustusvalintoihin. Tilastot näyttävät, että suomalaiset matkustivat parin viime vuoden aikana aiempaa vähemmän myös Ruotsiin ja muihin naapurimaihin. Sen sijaan matkat Välimeren maihin ovat yleistyneet selvästi.
– Kun ihmisillä on enemmän rahaa, matkustetaan kauemmas, Jaan Ratnik tiivistää.
"Aiomme tulla jatkossakin"
Tervis-kylpylän suolahuoneeseen tihkuu luonnonvaloa pyöreistä ikkunoista. Huoneen katto ja seinät ovat valkoisen vuorisuolan peitossa. Lattialla on paksu kerros merisuolaa niin että tuntuu, kuin kävelisi hiekalla.
Suolahuoneen lepotuolilla makoileva Raili Hietamäki Uudestakaupungista ei ole huomannut Viron hintojen nousseen vielä Suomen tasolle.
– Ainakin nämä kylpylähoidot ovat täällä vielä selvästi edullisempia, hän sanoo.
Hietamäki on käynyt miehensä kanssa jo parinkymmenen vuoden ajan Virossa kylpylälomilla kerran tai pari vuodessa. Yleensä he ostavat viikon kylpyläpaketin, johon kuuluu majoituksen lisäksi tietty määrä kylpylähoitoja.
– Aiomme tulla jatkossakin. Täällä saa aina hyvää palvelua. Plussaa on se, että palvelua saa suomen kielellä, Hietamäki sanoo.
Raili Hietamäki, Aili Peltoniemi ja Marjatta Lyytikäinen hengittävät suolapitoista ilmaan Tervis-kylpylän suolahuoneessa.Silja Massa
Väestön ikääntyminen on kylpyläyrittäjälle siunaus
Viron matkailuyrittäjät pohtivat parhaillaan erityisesti sitä, kuinka saada nuoret suomalaiset kiinnostumaan maasta.
Viron matkailunedistämiskeskus Visit Estonia esimerkiksi palkkaa jatkuvasti nuoria sosiaalisen median vaikuttajia matkustamaan ympäri Viroa ja jakamaan kokemuksiaan omilla kanavillaan Instagramissa, Youtubessa sekä blogeissa.
Projektiin on pyydetty ja saatu mukaan myös suomalaisia tubettajia ja bloggareita.
Terveyskylpylän näkökulmasta nuorten matkailijoiden houkutteleminen ei ole aivan yhtä oleellista.
– Suurin asiakasryhmämme ovat seniorit, ja heidän määränsä kasvaa niin Virossa kuin Suomessakin, Ratnik sanoo.
Väestön vanheneminen on siis kylpyläyrittäjälle positiivinen asia.
– Uskon, että suomalaiset eläkeläiset löytävät jatkossakin tiensä Pärnuun hyvinvointipalvelujen äärelle.
Aiheesta voi keskustella maanantaina 18. helmikuuta 2019 kello 21 saakka.
Tampereen Atalan koulussa oli pitkään lappu, jossa luki, että tosimies ei käytä lakkia sisätiloissa. Nyt kyltti on muuttunut muotoon:
– Tosihenkilö ei käytä lakkia sisätiloissa.
Tämä herätti huomiota sosiaalisessa mediassa viikonloppuna. Facebookin Tampere-ryhmässä aiheeseen on tullut paljon kommentteja puolesta ja vastaan.
Osa on sitä mieltä, että kouluissa on menty liian pitkälle ja laitettu sanat tyttö ja poika pannaan. Osa on taas sitä mieltä, että on hyvä, että kieleen kiinnitetään huomiota.
Kyltin muuttamisen takana eivät ole aikuiset, vaan oppilaskunta, oikaisee Atalan koulun rehtori Ilona Pasma verkkokeskustelua.
– Tämä oli lasten oma aloite. Oppilaskunta teki uudet kyltit ja laittoi ne oviin, Pasma kertoo.
Kyllä ala- ja yläkoulussa käytetään edelleen tyttö- ja poikasanoja. Sanat eivät ole kiellossa. Ilona Pasma
Koulussa oli rehtorin mukaan herännyt keskustelua siitä, että myös tyttöjen olisi syytä ottaa lakki pois päästä sisätiloissa. Tosimies oli ollut kyltissä useita vuosia, mutta nyt oppilaskunta halusi muuttaa tekstit.
– Lapset keksivät itse sanan tosihenkilö, Pasma sanoo.
Rehtori uskoo, etteivät lapset ajatelleet sanan valinnassa nykyistä keskustelua sukupuolitietoisuudesta tai -neutraalisuudesta.
– Tosihenkilö oli kiva sana ja lapsia huvitti se kovasti.
Oriveden aloite herättänyt keskustelua
Sanojen tyttö ja poika käyttäminen koulussa on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina.
Orivedellä seitsemän eri puolueiden valtuutettua on tehnyt huomiota herättäneen valtuustoaloitteen. Valtuustoaloitteen mukaan Orivedellä pitää tehdä linjaus, että sukupuolia on kaksi. Yle kertoi aloitteesta viime viikolla.
– Tytöt ovat tyttöjä ja pojat poikia. Tämä perustavaa laatua oleva totuus on unohtumassa nyky-yhteiskunnan myllerryksessä, sanotaan aloitteessa.
Aloitetta on kritisoinut esimerkiksi Seta ja Oriveden nuorisovaltuusto. Kouluterveyskyselyssä yli viisi prosenttia kertoi sukupuolekseen jonkin muun kuin syntymässä määritetyn.
– Sukupuolen moninaisuuden tunnistaminen ei tarkoita, etteikö olisi tyttöjä ja poikia. Päinvastoin siinä huomioidaan, että tyttöjen ja poikien lisäksi on monia muita sukupuoli-identiteettejä, Pirkanmaan Setan puheenjohtaja Minna Minkkinen sanoi.
Kimmo Hellman / Lukijan kuva
Opetushallituksen mukaan sukupuolten tasa-arvo kattaa myös sukupuolen moninaisuuden eli hyväksyy ajatuksen, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi.
Millaista on sukupuolitietoinen opetus?
Nykyinen opetus kouluissa on sukupuolitietoista. Mitä se tarkoittaa? Opetushallituksen mukaan käytännössä sukupuolitietoisuus näkyy siten, etteivät opetuksen ja ohjauksen käytännöt ylläpidä ja uusinna tyttöjen ja poikien jakoa erillisiin ryhmiin.
Työmarkkinat Suomessa ovat eriytyneet mies- ja naisaloihin, mikä on yksi syy, miksi aiheesta keskustellaan usein Suomessa.
Atalan koulun rehtori Ilona Pasma sanoo, ettei tyttöä ja poikaa ole sanoina kielletty.
– Kyllä ala- ja yläkoulussa käytetään edelleen tyttöä ja poikaa. Sanat eivät ole kiellossa.
Muutos näkyy siinä, ettei kouluissa enää tehdä niin usein tyttö- ja poikaryhmiä.
– Ennen tämä tapa oli dominoiva, Ilona Pasma sanoo.
Nyt ryhmät voidaan muodostaa vaikka punaisten paitojen perusteella. Pasman mukaan sukupuolen mukaan voi yhä tehdä ryhmiä, kunhan tämä on vain yksi tapa muiden joukossa, eikä mikään jatkuva tapa jakaa oppilaita.
Koulussa ei enää myöskään muodosteta tyttöjen ja poikien jonoja. Lisäksi tytöillä ja pojilla on usein yhteiset liikuntatunnit.
Kouluissa ei myöskään enää yleisesti puhuta tyttöjen ja poikien käsitöistä.
Unisex-vessat mietityttävät
Sukupuolitietoisuus on herättänyt keskustelua kouluissa myös unisex-vessojen osalta. Eri kouluissa tämä on ratkaistu eri tavalla, osassa tyttöjen ja poikien vessat ovat yhteisiä, osassa erillisiä.
Mänttä-Villassa osa unisex-vessoista muutettiin.Merja Penttinen
Yle kertoi viime huhtikuussa Mänttä-Vilppulan Koskelan koulusta, jossa tyttöjen ja poikien vessat olivat epäsiistejä ja niiden lukot rikki. Osa oppilaista pidätteli koko päivän.
Ylen uutisluokka halusi tehdä tytöille ja pojille omat vessat, unisex-vessoja jäi kolme kouluuun.
Seitsemän Britannian työväenpuolueen kansanedustajaa on eronnut puolueestaan. Jatkossa he toimivat parlamentissa omassa ryhmässään, jonka nimi on Itsenäinen parlamenttiryhmä.
Kaikki seitsemän edustajaa kertoivat tiedotustilaisuudessa olevansa syvästi pettyneitä työväenpuolueeseen ja sen johtajaan Jeremy Corbyniin, joka on johtanut puoluetta vuodesta 2015 lähtien.
Eroajat moittivat Corbyniä siitä, ettei tämä kykene vastustamaan Britannian konservatiivipuolueen pyrkimyksiä EU-erossa. Kansanedustaja Chris Leslie totesi, että olisi vastuutonta antaa Corbynin nousta maan pääministeriksi.
Leslien mukaan työväenpuolue on ilmiselvästi tekemässä brexitiin liittyvän petoksen. Äärivasemmisto on kaapannut puolueen itselleen, Leslie syytti.
Edustajat olivat myös kauhistuneet puolueensa muuttumisesta yhä juutalaisvastaisempaan suuntaan. Kansanedustaja Luciana Berger sanoi, ettei hän voi olla puolueessa, joka on "institutionaalisesti antisemitistinen".
Edustajat kertoivat myös puolueessa esiintyvästä kiusaamisesta ja fanaattisuudesta.
Työväenpuolueella on ollut yhteensä 256 edustajaa, joten seitsemän eroaminen ei tee suurta lovea kokonaismäärään. Kyseessä on kuitenkin suurin edustajien ero työväenpuolueesta vuoden 1981 jälkeen.
Corbyn sanoo olevansa pettynyt puolueenjäsenten eroon.
Hollannissa 22 ihmistä on saanut luvan selvittää dna-testillä, onko heidän biologinen isänsä yksi ja sama: lääkäri, joka on aikoinaan auttanut heidän vanhempiaan hedelmöityshoidoissa.
Hollannissa epäillään, että hedelmöityshoitoklinikan lääkäri Jan Karbaat olisi käyttänyt alkioiden hedelmöittämisessä omaa spermaansa luovuttajien sperman sijaan.
Karbaat kuoli 89-vuotiaana keväällä 2017. Ennen kuolemaansa hän kielsi syytökset aiheesta eikä suostunut testeihin.
Ryhmä Karbaatin biologisiksi jälkeläisiksi epäiltyjä ja heidän vanhempiaan on käynyt oikeustaistelua saadakseen luvan selvittää epäilyt dna-testin avulla. Karbaatin perhe on vastustanut dna-testejä yksityisyyteen vedoten.
Nyt hollantilainen tuomioistuin on myöntänyt luvan testeihin. Karbaatin dna:ta on aiemmin otettu talteen oikeuden luvalla.
Karbaatin laillisen jälkeläisen ja klinikalla hedelmöitettyjen ihmisten dna-yhteneväisyyksiä on jo selvitetty. Yhtäläisyyksiä on löytynyt 47:ään ihmiseen. Lääkärin pelätään siittäneen jopa 200 lasta.
Tapaus on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta, ja testiluvasta raportoivat esimerkiksi brittilehti Guardian ja uutiskanava CNN.
Klinikalla väärennettyjä tietoja
Karbaatin klinikka Barendrechtissa suljettiin kymmenisen vuotta sitten, kun klinikasta oli valitettu ja sen toiminnasta oli löytynyt epäselvyyksiä. Luovuttajien tietoja oli esimerkiksi väärennetty.
Hollannissa luovutetuilla sukusoluilla syntynyt lapsi saa tietää sukusolujen luovuttajasta, mutta tämä koskee vain vuodesta 2005 eteenpäin syntyneitä.
Dna-testejä haluavat ovat syntyneet ennen tätä eivätkä siten luvan piiriin kuuluisi, mutta he ovat saaneet poikkeusluvan Karbaatin laitonta toimintaa koskevien epäilysten vuoksi.
Suomessa luovutetuilla sukusoluilla syntyneellä on aikuistuttuaan oikeus saada tietää luovuttajan henkilötiedot.
Tarkoituksena siittää mahdollisimman paljon jälkeläisiä
Hollannissa on kohuttu aiemmin myös toisesta miehestä, joka luovutti niin paljon spermaa, että sai oman arvionsa mukaan noin 200 biologista lasta.
Useiden jälkeläisten tuottaminen oli suunnitelmallista. Mies luovutti spermaa vuosina 1982–2002 eri klinikoilla.
Jälkeläiset löysivät lopulta biologisia sisaruksiaan ja miehen geenitestien avulla. Mies oli viime vuoden lopulla tavannut 40 biologista jälkeläistään.
Hän arvioi Guardianin haastattelussa saaneensa noin 200 jälkeläistä. Todellista lukua on lehden mukaan vaikea tietää.
Miehen motiivina oli pelko siitä, että kukaan ei muista häntä kuolemansa jälkeen. Mahdollinen tahaton insesti ei hänelle näytä haastattelussa olevan ongelma.
Eri maissa on eri säädöksiä sille, monenko ihmisen hoidoissa luovuttajan sukusoluja voidaan käyttää.
Suomessa luovuttajan sukusoluja ei saa käyttää enää sen jälkeen, kun sukusoluilla on syntynyt lapsia viidelle hedelmöityshoitoa saaneelle.
Metsien muodostaman hiilinielun kehittymistä koskevat ennusteet poikkeavat hyvin paljon toisistaan, kertoo Suomen ilmastopaneeli. Tämän vuoksi metsien kehitystä kuvaavien mallien tietopohjaa on paneelin mukaan vahvistettava.
– Nyt laadittu raportti osoittaa, kuinka kiire on eri mallien kehitystyöhön ja yhteistoimintaan, jotta päätöksentekijät saavat nykyistä luotettavampaa tietoa metsien hiilitaseen tulevaisuuden kehityksessä, arvioi ilmastopaneeli tiedotteessaan.
Yle kertoi tammikuussa, että asiantuntijan mukaan Suomen hiilinielulaskelmat on tehty väärin ja että ne hyödyntävät EU-järjestelmän heikkouksia. Professori Olli Tahvonen sanoi tuolloin, että laskelmaan valittu korkokanta, eli metsän arvon muutos, oli valittu laskelmaan tarkoituksenhakuisesti. Laskelma hyödyntää professorin mukaan EU-järjestelmän heikkouksia ja antaa mahdollisuuden kaataa suomalaisia metsiä kymmeniä miljoonia kuutioita ilman seuraamuksia.
Ilmastopaneelin mukaan erot ennusteissa ovat niin valtavia, että suurimmillaan ne vastaavat lähes Suomen nykyisiä fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä.
– Selvityksen keskeinen tulos on se, että tutkitut mallit tuottavat hyvin erilaisia ennusteita.
Esimerkiksi yhdessä ennusteessa nykyistä pienemmät hakkuut vähentäisivät metsien kasvua jo parin vuosikymmenen kuluttua. Toisessa mallissa kasvu päinvastoin kiihtyisi. Puuston kasvuvauhti vaikuttaa metsän kykyyn sitoa hiilidioksidia ilmakehästä.
Ilmastopaneeli tarkasteli metsien vaikutusta ilmastoon kolmella eri hakkuutasolla. Matalin hakkuutaso on 40 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Toinen on 80 miljoonaa kuutiometriä ja kolmas 85 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ilmastopaneeli määrittelee 85 miljoonaa kuutiometriä suurimmaksi kestäväksi hakkuutasoksi. Aikajänteet ulottuvat vuosiin 2065 ja 2100.
Viime vuosina Suomessa on Luonnonvarakeskuksen mukaan hakattu puuta noin 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hakkuut uhkaavat kuitenkin lisääntyä useiden sellutehdas- ja jalostamohankkeiden vuoksi.
Myös muun maankäytön päästöt pitäisi tutkia
Suomen ilmastopaneeli korostaa metsien kehitykseen liittyviä epävarmuuksia. Sen vuoksi tarvitaan eri ennusteiden analysointia ja niiden pohjalta laadittua yhteenvetoa.
Ilmastopaneeli peräänkuuluttaa myös metsien lisäksi maatalouden ja muun maankäytön hiilinielujen ja päästöjen tutkimista. Maankäyttösektorin nielut ja päästöt ovat keskeisiä ilmastopolitiikassa, jonka tavoitteena on rajata maailmanlaajuinen lämpötilan nousu 1,5 asteeseen.
Ilmastopaneelin näkemys on, että lämpötilan nousun rajoittaminen edellyttää Suomen hiilineutraaliutta 2030-luvun puoliväliin mennessä. Vuonna 2050 hiiltä pitäisi sitoa ilmakehästä merkittävästi enemmän kuin päästöt ovat.
Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n entinen apulaisjohtaja Andrew McCabe esiintyi eilen sunnuntaina CBS-kanavan "60 Minutes"-ajankohtaisohjelmassa.
McCabe kertoi haastattelussa perusteita sille, miksi FBI tutkii presidentti Donald Trumpin tekemisiä, muun muassa vastavakoilun näkökulmasta.
McCaben mukaan monet presidentin toimet olivat antaneet aihetta tutkimuksille.
Kun FBI oli alkanut tutkia turvallisuusneuvonantaja Michael Flynnin suhdetta Venäjään, Trump oli pyytänyt FBI:n johtajaa James Comeytä lopettamaan tutkinnan.
Kun Comeytä oltiin erottamassa entisen ulkoministerin Hillary Clintonin sähköposteihin liittyvän tutkinnan virheiden takia, Trump oli pyytänyt, että perusteeksi laitettaisiin myös maininta Venäjästä. Eromääräystä kirjoittanut apulaisoikeusministeri Rod Rosenstein kieltäytyi.
Trump on myös julkisesti perustellut Comeyn erottamista sillä, että tämä tutki Venäjän-yhteyksiä.
Comeyn erottamisen jälkeen Trump oli sanonut Venäjän edustajille Valkoisessa talossa, että Comeyn erottaminen "helpotti painetta".
CBS:n haastattelussa McCabe esitti kysymyksen, miksi Trump oli tehnyt kaikki nämä asiat ja antanut näin aihetta tutkia, oliko Trump itse kansallinen turvallisuusuhka.
– Kaikki nämä tekijät yhdessä saivat meidät kysymään, oliko tämän presidentin ja kaikkein pelottavimman vastustajamme, Venäjän hallituksen välillä asiaton suhde.
McCabelta kysyttiin myös, tukeeko apulaisoikeusministeri Rosenstein vastavakoiluun ja oikeuden toteutumisen estämiseen kohdistuvia tutkimuksia. "Ehdottomasti", McCabe vastasi.
McCabe erotettiin oikeusministeriöstä viime vuonna sen jälkeen, kun hänen katsottiin antaneen harhaanjohtavia lausuntoja sisäisessä tutkinnassa. McCabe pitää erottamista poliittisesti motivoituna. Erottaminen tehtiin vain kaksi päivää ennen kuin hän olisi jäänyt eläkkeelle.
Pohdintaa presidentin erottamisesta
Andrew McCabe vahvisti haastattelussa The New York Times -lehden viimevuotisen uutisen, jonka mukaan apulaisoikeusministeri Rosenstein oli harkinnut ehdottavansa USA:n perustuslain 25. lisäyksen käyttöönottoa. 25. lisäys mahdollistaa presidentin siirtämisen syrjään, jos tämän ei katsota selviävän tehtävistään.
Rosenstein on kiistänyt puhuneensa asiasta. McCaben mukaan Rosenstein teki laskelmia, kuinka moni hallituksen jäsen kannattaisi presidentin syrjäyttämistä.
McCabe kertoi myös, että Rosenstein on ehdottanut salakuuntelumikrofonin viemistä Valkoiseen taloon, jotta presidentin puheita voitaisiin kuunnella. Presidentin salakuuntelu on ehdottomasti kiellettyä.
McCaben mukaan Rosenstein oli silti "äärimmäisen vakavissaan" ehdottaessaan mikrofonia. Hän oli todennut, ettei kukaan koskaan tutkinut häntä, kun hän meni käymään Valkoisessa talossa.
Valkoinen talo on kommentoinut McCaben väitteitä sanoen, ettei niillä ole uskottavuutta.
Mallimaailman ansaintalogiikasta on puhuttu jo vuosia. Hyvin harva pääsee huipulle, jossa ansaitaan suuria summia.
Totuus onkin päivänvastainen, osa malleista tekee töitä ympäri maailmaa pidettävien muotiviikkojen näytöslavoilla ja ovat velkaantuneempia kuin koskaan ennen elämässään, kirjoittaa BBC.
– Velkaantumiseni alkoi sillä sekunnilla, kun aloin tehdä mallin töitä, kertoo Anna, joka ei kerro oikeaa nimeään.
Kun Anna oli muutama vuosi sitten New Yorkin muotiviikkojen aikana joutunut jättämään väliin sovittuja tapaamisia sairastumisen vuoksi, alkoi lasku juosta.
Hän kertoo BBC:lle tehneensä töitä huippubrändeille usean vuoden ajan lähes korvauksetta. Edelleen nainen on velkaa toimistoille kertomansa mukaan kymmenentuhatta dollaria.
Mallitoimistot ovat vastanneet syytöksiin kertomalla, että jos malli jättää työnsä ja on jäänyt velkaa toimistolle, sitä ei koskaan tulla perimään takaisin.
BBC:n kolme vuotta sitten julkaisemassa jutussa kolme mallia kertovat epämääräisistä työsuhteista, joissa edellytetään usein mitä erilaisimpia työtehtäviä ja kriteerejä palkan saamiseksi: pitkiä päiviä, nöyryyttäviä ja epämukavia tilanteita sekä epävarmoja palkkapäiviä.
Jutun mukaan keskimäärän mallit ansaitsevat 20 000–30 000 puntaa vuodessa (noin 22 000–34 000 euroa).
Mallitoimistot ottavat välistä
Mallibisnes on kuitenkin tarkoitettu tuottamaan voittoa pääasiassa toimistoille, eri julkaisut ovat kirjoittaneet viime vuosina.
Malleilta laskutetaan matkakulujen lisäksi usein myös muita kuluja kuten esimerkiksi kuntovalmentajan, kampaajan ja autonkuljettajan käytöstä syntyviä kustannuksia, kertovat mallit useissa eri julkaisuissa.
Mallitoimistot voivat kuitenkin määrätä paikan, missä esimerkiksi hiukset värjätään ja palvelun hinta saattaa olla kalliimmasta päästä.
CNN:n mukaan mallitoimistoilla on käytössä 20 prosentin palkkiosääntö ja ne saattavat laskuttaa kuluja jopa kaksi kertaa, ensin mallilta sitten asiakkaalta.
Mallille maksettavasta palkkiosta toimisto ottaa aina 20 prosenttia. Sen lisäksi jäljelle jäävästä summasta maksetaan veroja ja muita maksuja. Esimerkiksi 5 000 dollarin palkkiosta, malli saattaa lopulta saada vähemmän kuin mallitoimisto, kirjoittaa CNN. Toisen esimerkin mukaan 10 000 dollarin palkkiosta jäi mallille alle 4 000 euroa.
Palkanmaksussa on heittelyä ja osa malleista joutuu pyytämään palkkaennakkoja pysyäkseen leivän syrjässä kiinni monimutkaisen palkanmaksun vuoksi.
Osan toimistoista väitetään kiertävän myös työnantajamaksuja New Yorkissa olemalla uranhallintapalvelu työnantajayrityksen sijaan.
Palkkiomaksun prosentista on taisteltu oikeudessa jo viime vuosikymmenellä, mutta kyseinen juttu sovittiin miljoonilla ja toimistot lupasivat olla läpinäkyvämpiä.
CNN:n mukaan 20 prosentin palkkio on edelleen valtavirtaa ja vain harva nimeä saanut malli voi yrittää taistella itselleen paremmat ehdot.
Talousapua ja lisäkoulutusta
Velkaantumiskierteistä tarpeekseen on saanut venäläismalli Jekaterina Ožiganova. Hän on yksi Model Law lakifirman perustajista. Toimisto neuvoo malleja talousasioiden hoidossa Ranskassa. Hän kertoi mallien tilanteesta viime vuonna AFP:lle.
– Suuri osa luulee, että mallit tienaavat paljon, mutta se ei ole totta. Vain kaksi prosenttia tienaa paljon, sanoi Ožiganova uutistoimistolle.
Lakifirmaa on arvosteltu siitä, että se vaatii liian laajoja muutoksia heti eikä edusta tarpeeksi laaja-alaisesti malleja alalla.
– Ennen seksuaalinen häirintä oli tabu. Nyt kaikki puhuvat siitä, mutta kukaan ei puhu vieläkään rahasta, kertoi Ožiganova BBC:lle helmikuussa.
Hänen mukaansa mallit eivät tiedä, paljonko heidän kuuluisi tienata. Haavoittuvimpia ovat ne naiset, jotka tulevat köyhemmistä maista.
– Kielen kanssa on ongelmia. He eivät tiedä, mitä sopimuspapereissa lukee. He hyppäävät tyhjyyteen.
Osa mallitoimistoista yrittää myös brändätä itseään "paremmaksi vaihtoehdoksi" lupaamalla koulutusta listoillaan oleville malleille.
"Olet hieman pullea tästä"
Palkkaepäselvyyksien lisäksi mallien työolosuhteet ovat olleet otsikoissa.
The News York Times -lehden toissa vuonna julkaisemassa artikkelissa mallit kuvailivat työolosuhteitaan karulla tavalla. Naiset olivat kokeneet ulkonäköönsä kohdistuvaa häiritsevää ja rasistista puhetta sekä seksuaalista ahdistelua.
– Olet kaunis, mutta olet hieman pullea tästä. Sinulla on lannetta täällä, kerrottiin 14-vuotiaalle Stella Duvalille.
– Ai olet mustaihoinen? Olet vain niin nätti, sanottiin Precious Leelle valintatilaisuudessa.
Hän vastasi, ettei tiennyt että mustaihoiset eivät voisi olla nättejä. Hän ei saanut työtä.
– Yksi tyyppi halusi, että nännini näkyvät kuvassa. Hän tuli luokseni ja puristi nänniäni, ja sanoi "näetkö näin ne saadaan sellaisiksi", kertoi Renee Peters.
Toissa vuonna mallitoimiston edustaja James Scullykritisoi sosiaalisessa mediassa myös vaatesuunnittelijoiden tilaisuuksia. Hän vertasi tilaisuuksia karjan paimentamiseen.
Scully kertoi Pariisin muotiviikoilla tapahtuneesta tilanteesta, jossa 150 mallia oli odottanut useita tunteja vuoroaan pimeässä portaikossa ilman, että he saivat liikkua minnekään.
Hän kertoi myös naisten kokemasta rasismista, jota osa huippubrändeistä harjoitti.
Aiheesta voi keskustella maanantaina 18. helmikuuta 2019 kello 21 saakka.
Jäinen talvi aiheuttaa hankaluuksia raskaalle liikenteelle. Tänä vuonna on paljastunut poikkeuksellisesti jo kymmenkunta sellaista tapausta, joissa raskaan liikenteen ajoneuvoyhdistelmien perävaunut on kiinnitetty huolimattomasti. Huonosti kiinnitetyt rekkojen perävaunut ovat liikenteessä hengenvaarallinen yhdistelmä.
Poliisi painottaa, että talvisin kuljettajien tulee tarkastaa erityisesti se, ettei perävaunun kiinnityskohta eli vetopöytä ole jään peitossa.
– Osassa näistä tapauksista vetopöydän kytkentä on ollut niin jäässä, ettei kytkentä ole ollut enää turvallinen. Meillä on tämän vuoden puolelta tiedossa tapauksia, joissa tällaiset jäiset kytkennät ovat lähteneet irti liikenteessä, ylikomisario Harri Auvinen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta painottaa tiedotteessa.
Yhdessä tapauksessa kuljettaja oli ajanut huolimattomalla kiinnityksellä Ruotsista Helsinkiin ja Suomen puolella vielä Hyvinkään ja Vantaan kautta Mäntsälään ennen kuin ongelma oli huomattu.
Perävaunu karkaa rampissa
Huolimattomasti kiinnitetyt perävaunut lähtevät irti yleensä liittymissä ja rampeissa, joissa vetopöytään kohdistuu vääntöä maantieajoa enemmän.
– Näissä tämänvuotisissa tapauksissa on ollut sinänsä onni onnettomuudessa, ettei liikenteessä ole ainakaan vielä sattunut henkilövahinkoja. Irronneet perävaunut ovat toistaiseksi aiheuttaneet vain liikenteen ruuhkautumista, Auvinen kertoo.
Poliisi valvoo raskasta liikennettä tällä viikolla valtakunnallisesti. Huomiota kiinnitetään erityisesti aiemmilla valvontajaksoilla havaittuihin selvimpiin epäkohtiin, kuten juuri kuorman varmistamiseen.
Poliisi on jatkanut Himoksen laskettelukeskuksessa Jämsässä lauantaina tapahtuneen lasketteluonnettomuuden tutkintaa.
Lasketteluturmassa kuoli paraislainen 15-vuotias poika, joka oli rippileirillä.
Sisä-Suomen poliisi kertoo tiedotteessa, että tutkinnassa ei ole noussut esiin seikkoja, joiden perusteella asiasta olisi syytä käynnistää esitutkinta.
Poliisi kertoo, että menehtyneellä nuorella oli vuokratut lasketteluvälineet, jotka olivat kunnossa ja hänellä oli käytössään suojakypärä ja lasit.
Poliisin mukaan turmapaikka sijaitsee Pohjois-Himoksella hoidetun laskettelualueen ulkopuolella. Turmakohdassa on ollut noin 6–8 metriä korkea kallionreuna, mistä laskettelija on pudonnut alas ja menehtynyt.
Poliisi kertoo jatkavansa tapauksen selvittämistä kuolemansyyn tutkintana eikä tiedota asiasta enempää.
Tukes tekee selvitystä
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ilmoitti eilen sunnuntaina selvittävänsä Himoksen tapausta. Johtava asiantuntija Mervi Murtonen arvioi maanantaiaamuna, että asiaa selvitetään leirinjärjestäjän kanssa lähinnä siltä osin, miten leirin riskit olivat etukäteen tunnistettu ja miten turvallisuusasiakirja oli tehty.
Hiihtokeskuksen kanssa tapausta ei selvitetä muutamaa tarkastussoittoa lukuunottamatta, sillä onnettomuus tapahtui rinnealueen ulkopuolella.
– Tapaus tulee varmasti puhuttamaan keväällä rinnekeskuksissa ja varmasti huomioimme tämän Tukesin valvonnassa jatkossa. Tämä saattaa näkyä valvonnassa esimerkiksi siinä miten seurataan rinnealueiden ulkopuolella laskemista tai miten rinnealueet on merkitty. Nämä tarkentuvat jatkossa, Murtonen sanoo.
Tukes on tarkastanut hoidettuja laskettelurinteitä eri puolilla Suomea, ja Murtosen mukaan laskettelu on niissä turvallista.
Keskusteluun on noussut kysymys hoidettujen rinnealueiden aitaamisesta. Murtonen kuitenkin toteaa, että käytännössä tämä voisi olla vaikea toteuttaa.
– Rinnealueet ovat hyvin laajoja alueita, joten aidattavaa olisi paljon. Lisäksi aidat eivät välttämättä pysäytä innokkaimpia offroad-laskijoita. Kyseissä kohteessa on varoituskylttejä ja yleiset rinneohjeet sanovat, että laskemisen tulee tapahtua hoidetuilla rinnealueilla. Toistaiseksi on katsottu, että nykyiset toimenpiteet riittävät.
Vielä kuusi vuotta sitten Sambia oli Suomen kehitysavun kärkimaita. Vuonna 2013 Suomi maksoi kohdemaistaan toiseksi eniten kehitysapua Sambialle, yli 30 miljoonaa euroa.
Sen jälkeen pudotus on ollut raju: Viime vuonna Suomi käytti kahdenväliseen kehitysapuun Sambiaan alustavan arvion mukaan vain 4,3 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna summa tippuu 3,5 miljoonaan. Sitten 2 miljoonaan, kunnes se loppuu: viimeinen erä on tarkoitus maksaa vuonna 2023.
Yli 45 vuotta kestänyt perinteinen kehitysapu ajetaan alas vauhdilla.
Taustalla on periaatepäätös Suomen ja Sambian kahdenkeskisen kehitysavun lopettamisesta. Päätös tehtiin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen alkutaipaleella.
Ulkoministeriön mukaan syynä olivat Sambian silloiset hyvät talousnäkymät ja kehitysyhteistyön merkityksen kutistuminen maassa.
Ministeriössä tiedostetaan, että maan tilanne on kuitenkin heikentynyt päätöksen jälkeen.
Yle Uutisgrafiikka
– Voi sanoa Sambian tuottaneen pettymyksiä viimeisten vuosien aikana. Maa on ottanut takapakkia monilla mittareilla ja poliittinen tilanne on varsin tulehtunut. Sambia on velkaantumassa nopeassa tahdissa – voi sanoa kestämättömästi – ja sen välit kansainväliseen valuuttarahastoon ovat huonot, kertoo Juha Savolainen Eteläisen ja läntisen Afrikan yksikön päällikkö ulkoministeriöstä.
Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ilmoitti viime syyskuussa pidättäytyvänsä lainaamasta Sambialle lisää rahaa.
– Korruptioskandaalit ovat käyneet entistä yleisimmiksi. Siellä on johtavia poliitikkoja erotettu tai he ovat jättäneet hallituksen tällaisten epäilyjen takia, Savolainen kuvailee.
Savolainen myöntää, että päätös kehitysavun lopettamisesta tehtiin toisenlaisessa ilmapiirissä. Sambian talous kasvoi 2010-luvun alussa parhaimmillaan jopa 10 prosentin vuosivauhtia. Viimeiset vuodet kasvu on ollut noin 3 prosentin luokkaa.
– Seuraamme huolestuneena tilannetta ja käymme aktiivisesti vuoropuhelua Sambian kanssa, Savolainen luonnehtii.
Suomen suunnitelmat eivät ole kuitenkaan muuttuneet, vaan kehitysapu päättyy vauhdilla.
Nopean alasajon taustalla vaikuttaa osaltaan vuonna 2016 tapahtunut kehitysyhteistyörahojen raju leikkaus.
Toinen nopeuttava tekijä ovat Sambiassa viime vuosina paljastuneet kehitysapuun kohdistuneet väärinkäyttötapaukset, joiden myötä hankkeita on jouduttu lopettamaan tai jäädyttämään.
Sambian tilanne on heikentynyt viime vuosina.Yle
Leikkaukset ja väärinkäytökset vauhdittavat
Ylen A-studio tilasi ulkoministeriöltä julkiset raportit kaikista kehitysyhteistyörahojen väärinkäyttöepäilyistä vuosilta 2015–2018.
Ulkoministeriö luovutti 20 väärinkäyttöepäilyistä tehtyä päätöstä. 11 päätöksistä liittyi Sambiaan.
Seitsemän niistä oli takaisinperintäpäätöksiä.
Neljä muuta päätöstä olivat sekalaisia: Yhdessä tapauksessa väärinkäytetyt kehitysrahat jätettiin takaisinperimättä, sillä järjestö ehti hajota.
Toisessa raportissa päätettiin hankkeen sulkemisesta viivästyksien ja hallinnollisten vaikeuksien vuoksi.
Kolmannessa sovittiin takaisinperinnän maksusuunnitelmasta järjestön uuden johdon kanssa.
Neljännessä tapauksessa järjestön tilintarkastuksessa paljastui useita budjetin ylityksiä, mutta selvityksessä kävi ilmi, että varat oli käytetty sopimuksessa määritellyllä tavalla.
Suurin osa päätöksistä oli tapauksia, joissa suurlähetystö oli suoraan tukenut paikallisia pieniä järjestöjä. Takaisinperittävät summat vaihtelivat näissä tapauksissa parista tuhannesta eurosta lähes 70 000 euroon.
Ulkoministeriön Savolaisen mukaan päätösten määrään vaikuttaa se, että Lusakan suurlähetystöllä on ollut käytössä paikallisen yhteistyön määräraha, jolla se on voinut tukea suoraan pieniä paikallisjärjestöjä. Tukea on annettu esimerkiksi kansalaisjärjestöille, jotka kampanjoivat ihmisoikeuksista ja yrittävät saada päättäjiä korjaamaan epäkohtia.
Savolainen pitää lähetystön suoraa tukea yhtenä esimerkkinä Suomen onnistumisista Sambiassa, vaikka väärinkäytöksiä on ollut useita.
Lusakan suurlähetystö Sambiassa.Yle, MOT
– Hyviä kehitysvaikutuksia tuottaneita pieniä hankkeita on ollut niitä enemmän. Näissä pienissä paikallisen yhteistyön hankkeissa voi hyvässä tapauksessa saada paljon vipuvaikutusta pienellä rahamäärällä, hän perustelee.
Laajoja väärinkäytöksiä Suomen avun ytimessä
Pienempien väärinkäyttötapausten lisäksi viime vuosien yhteistyötä Sambiassa ovat sävyttäneet kaksi merkittävää väärinkäyttöepäilyä, jotka ovat molemmat iskeneet Suomen ydinkohteisiin maan kehitysavussa: maanviljelyyn ja sosiaaliturvaan. Viimeisin epäily paljastui syyskuussa 2018.
Kyse on sosiaaliturvajärjestelmä Social Cash Transferista, jota ovat tukeneet Suomi, Ruotsi, Irlanti ja Iso-Britannia. Sambia itse on maksanut kaksi kolmasosaa järjestelmästä.
Sosiaaliturvahankkeen väärinkäyttöepäily on parhaillaan rikostutkinnassa, ja kaikki sitä avustaneet maat ovat jäädyttäneet tukensa hankkeelle. Suomi antoi vuosina 2016–2017 hankkeeseen neljä miljoonaa euroa.
– On syytä olettaa, että kyse on merkittävästä väärinkäytöstä, mutta sen tarkka luonne ja laajuus valottunee, kun rikostutkinnan tulos selviää, Savolainen arvioi.
THL:n ohjelmajohtaja Timo Voipio ei ole hallinnollisesti tekemisissä kyseessä olevan toimeentulotukiohjelman kanssa, mutta tuntee kontekstin seurattuaan Sambian sosiaaliturvajärjestelmän rakentumista jo lähes 20 vuoden ajan. Voipio kertoo Ylelle, että kyseinen sosiaaliturvaohjelma toimi Sambiassa moitteetta ensimmäiset 13 vuotta.
Kiinalaisten tuki näkyy Sambiassa.AOP
Ongelmat ilmenivät, kun ohjelmassa avattiin kahden aiemman maksukanavan lisäksi kolmas: maksut Sambian postin kautta.
– Postin johdon ja silloisen ministerin välillä on mitä ilmeisimmin tapahtunut väärinkäytöksiä, joita nyt käynnissä oleva rikostutkinta selvittää. Ministeri on jo saanut potkut. Sambian valtiovarainministeri on luvannut, että asia selvitetään ja harhateille joutuneet rahat palautetaan köyhille sambialaisille perheille, Voipio kertoo.
Voipion mukaan kyseinen ohjelma on ollut huolellisten arviointien mukaan erittäin onnistunut. Hän on seurannut Sambian tilannetta läheltä, sillä THL on mukana paikallisessa työeläkkeen kehittämisprojektissa.
– Social Cash Transfer -ohjelmalla on onnistuttu tavoittamaan kaikkein köyhimpiä ihmisiä useiden vuosien ajan – paremmin kuin monilla muilla projekteilla, Voipio luonnehtii.
Suomella oli sovittuna vielä kolmas, kahden miljoonan euron maksatus Social Cash Transfer -ohjelmaan. Todennäköistä kuitenkin on, että sitä ei enää makseta.
– Näen erittäin vaikeana sen, että me tässä yhteistyötä enää jatkaisimme. Ikävä kyllä, väärinkäytöksistä kärsivät aina eniten kehitysmaan köyhät ihmiset, Savolainen toteaa.
Päätös vasta vuosia myöhemmin
Toinen viime vuosien laaja väärinkäyttötapaus on sambialaisen maanviljelijäliiton ZNFU:n tapaus. ZNFU:n tapauksesta on raportoinut muun muassa Yle MOT.
ZNFU:n väärinkäyttö tapahtui vuosina 2014–2015. Kyseisessä tapauksessa liiton johtaja väärinkäytti järjestön varoja. Lopullinen perintäpäätös nuijittiin ulkoministeriössä vasta tammikuussa 2019 eli lähes viisi vuotta myöhemmin. Summa on tämän hetken kurssin mukaan noin 650 000 euroa. Ulkoministeriö on saanut summasta tähän mennessä 95 000 euroa.
Kuinka realistista on, että koko summa saadaan takaisin?
–He yrittävät omaisuuttaan realisoimalla selvitä näitä lopuista maksuista. ZNFU ei ole siis varaton, vaikka sillä kassassa vajetta onkin. Omaisuuden realisoiminen voi olla useissa tapauksissa vaikeaa, mutta toivotaan, että he pääsevät näistä vaikeuksista yli, Eteläisen ja läntisen Afrikan yksikön päällikkö Juha Savolainen sanoo.
Suomella on parhaillaan takaisinperinnässä kehitysapurahoja Sambiasta yhteensä noin 770 000 euroa. Summa koostuu viidestä eri hankkeesta. Toistaiseksi summasta on maksettu takaisin 125 000 euroa.
Vanhin tapauksista on vuodelta 2009. Kyse oli Luapulan läänin maaseudun kehitysohjelmasta, jota Suomi tuki 9,9 miljoonalla eurolla. Suomi päätti 2015 karhuta takaisin noin 10 000 euron summan väärinkäytöksestä.
Joulukuussa 2018 Suomi sai vihdoin lupauksen, että Sambian maatalousministeriö on varannut varat takaisinmaksuun vuoden 2019 budjetistaan.
Alasajosta kritiikkiä ja kiitosta
Savolaisen mukaan Suomella on tällä hetkellä Sambiassa käynnissä vielä yksi yksityissektorin kehittämishanke.
– Se on viimeinen hanke, eikä meillä ole suunnitteilla enää uusia kehitysyhteistyöhankkeita.
THL:n Voipion mukaan Suomen kehitysapurahoja suunnataan entistä enemmän maihin, joissa on paraikaa konflikti tai sodan uhka tai joista tulee Eurooppaan turvapaikanhakijoita.
– Siinä ikään kuin rankaistaan niitä maita, jotka sattuvat olemaan vain köyhiä, eivätkä ole vielä ajaneet itseään rajuun väkivaltaan.
Sambian sisäinen eriarvoisuus on jyrkkä. Vaikka kaupungit modernisoituvat, maaseutu elää syvässä köyhyydessä.
Sambian maaseutu kärsii yhä köyhyydestä.Yle
– Minun tapaiselleni ihmiselle, joka on vuosia kulkenut Sambiassa ja tavannut näitä köyhiä miehiä, naisia ja lapsia, se tuntuu mahdottoman väärältä se tuomio, että Sambia olisi nyt jo liian rikas saadakseen Suomen apua, Voipio toteaa.
Myös Pelastakaa Lapset ry:n Sambian ohjelmapäällikkö Tupuna Mäntysaari arvostelee avun loppumista. Pelastakaa Lapset ry on kehittänyt Sambiassa erityisesti lapset huomioivaa sosiaaliturvaa.
– Suomi tuki vuosia sosiaaliturvan vahvistamista Sambiassa ja nyt työ jää kesken, Mäntysaari toteaa.
Toisenlaisiakin näkemyksiä löytyy. Kehitysapua kritisoinut entinen suurlähettiläs Matti Kääriäinen on sitä mieltä, että Suomen kehitysavun loppumisella Sambiassa ei ole mitään vaikutusta.
– Voi olla, että se jopa helpottaa sambialaisten elämää, kun ei tarvitse niin monen lahjoittajan kanssa toimia, Kääriäinen toteaa.
Kääriäisen mukaan kehitysyhteistyön Sambiassa olisi pitänyt näyttää paljon parempia tuloksia jo aikoja sitten. Hän pitää suurimpana ongelmana Sambiassa laitonta pääomapakoa.
– Hassuahan sinne on suomalaisia verorahoja viedä, kun samanaikaisesti toisesta ikkunasta maan eliitti ja isot yritykset vuotavat ne maasta ulos. Eihän se maa voi kehittyä, Kääriäinen toteaa.
Kysytään ulkoministeriön mielipidettä. Mitä jäi käteen Suomen yli 45-vuotisesta kehitysyhteistyöstä Sambiassa?
– Voi hyvin kysyä sen, onko neljäkymmentä vuotta sitten riittävän pitkä aika? Kehitys on vaikea toiminnan ala ja usealla saralla voi sanoa, että myös nämä pitkäaikaiset vaikutukset jäävät osittain tavoitteista, Savolainen myöntää.
Savolaisen mukaan Suomen kehitystyön perintö on nyt myös sambialaisten käsissä.
– Viime kädessä kehitys riippuu Sambian yleistilanteesta ja paikallisesta omistajuudesta. Tämä on se vaikuttavuuden ja kestävyyden ydin.
Luong Thai Linh / EPA
Kehitysapu Vietnamiin loppui viime vuonna
Sambia ei ole ainoa maa, johon Suomen pitkäaikainen kehitysapu on lopetettu. Suurimmat kehitysapuhankkeet Vietnamiin päättyivät viime vuonna.
Vietnamista tuli alemman keskitulon maa jo vuonna 2010. Tämän jälkeen kehitysapua jatkettiin tasaisesti kuitenkin 10–18 miljoonalla eurolla vuosittain seitsemän vuoden ajan. Vielä viimeisenä vuonna 2018 Suomi maksoi Vietnamiin 6,8 miljoonaa euroa.
Sambia puolestaan vasta pyrkii alemman keskitulon maaksi vuoteen 2030 mennessä.
– Suomen kahdenvälisten kehityskumppanuuksien luonti on usean tekijän summa. Ei ole helppo verrata maiden tilanteita toisiinsa, sillä kaikki kontekstit ja tilanteet ovat uniikkeja. Päätökset tehdään monet tekijät huomioon ottaen, Savolainen kuvailee.
Vuonna 2012 yhteistyö päättyi Nicaraguan kanssa maan alettua suistua diktatuuriin. Egyptissä ja Namibiassa kahdenvälinen kehitysapu päättyi vuonna 2007.
Suomi tekee yhä kahdenvälistä kehitysapua useaan Afrikaan maahan, muun muassa Keniaan. EPA
Sambiasta luopuessa Suomi lisää tukeaan Afrikassa Somalialle ja Etiopialle. Myös Kenian, Mosambikin ja Tansanian kanssa kehitysyhteistyötä jatketaan.
Aasiassa Suomi antaa kahdenvälistä kehitysapua Afganistaniin, Nepaliin ja Myanmariin. Lisäksi kevyempää tukea annetaan Ukrainaan, Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan, Kirgisiaan ja Tadzikistaniin.
Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaat .Yle Uutisgrafiikka
Sipilän hallitus on ajanut Suomen kehitysapua sijoitusmuotoiseen ja yrityspainotteiseen kehitysyhteistyöhön. Tällaista yhteistyötä, kaupan edistämistä ja poliittista vuoropuhelua, aiotaan jatkaa myös Sambiassa, vaikka perinteinen lahjamuotoinen kehitysapu loppuu.
Savolainen painottaakin, että jo Afrikan valtavan väestönkasvun vuoksi sen geopoliittinen merkitys kasvaa merkittävästi. Vuonna 2050 Afrikassa ennustetaan olevan 2 miljardia ihmistä. Vuosisadan loppuun mennessä 4 miljardia.
Myös talouskasvu, ja sen seurauksena tapahtuva kaupungistuminen ja keskiluokkaistuminen, on houkuttanut paikalle yhteistyökumppaneita Kiinasta, Turkista ja Saudi-Arabiasta.
– Afrikan manner tulee kasvamaan keskimääräistä kasvuvauhtia nopeammin vastaisuudessakin, joten on syytä olla läsnä mantereella ja vaikuttaa sen kehityskulkuun, Savolainen toteaa.
Illan A-studiossa kello 21.00 keskustellaan siitä, millaista kehitysyhteistyötä Suomen kannattaa tehdä. Vieraina kestävän kehityksen asiantuntija Jussi Kanner Fingosta ja ulkoministeriön alivaltiosihteeri Elina Kalkku.
Espanjan laivaston alus on aiheuttanut eilen sunnuntaina välikohtauksen Britanniaan kuuluvan Gibraltarin satamassa.
Espanjalainen alus määräsi radioviestissä Gibraltarin satamaan ankkuroituneita kauppalaivoja poistumaan "Espanjan aluevesiltä", kertovat Britannian tiedotusvälineet, muiden muassa Independent-lehti.
Kauppalaivat eivät ymmärtäneet, mistä määräyksessä oli kysymys. Radioliikenteestä kuultiin, kun erään laivan miehistö pyysi espanjalaisalusta "vahvistamaan, koskiko määräys heidän alustaan".
Espanjalaisille myös kerrottiin, ettei alus ole tuuliajolla, vaan ankkuroituneena satamaan.
Hetkeä myöhemmin Britannian laivasto laski vesille ilmatäytteisen partioveneen suojaamaan kauppa-aluksia.
Espanjalaisalus, jonka tykkiaseistus oli silminnäkijöiden mukaan esillä ja miehitettynä, ajoi hitaasti Gibraltarin sataman editse ennen poistumistaan.
Gibraltarin viranomaiset antoivat välikohtauksen johdosta kipakan vastalauseen.
– Näillä typerillä peleillä on arvoa ainoastaan kiusantekona, ja niitä pelaavat eivät halua tunnustaa, että Gibraltaria ympäröivät vedet kuuluvat kiistämättömällä tavalla Britannian hallintaan, kuten on YK:n merioikeussopimukseen kirjattu.
– Espanjan laivastossa tuntuu yhäkin olevan joitakin, jotka haluavat hämärtää kansainvälisen lain, lausunto jatkui.
Espanja ei ole toistaiseksi selittänyt, mistä välikohtauksessa oli kyse.
Britannian ero EU:sta aiheuttaa kuohuntaa Espanjan ympäröimässä Gibraltarissa. Jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, saattaa Gibratarin ruokahuolto häiriytyä.
Tiesittekö, mikä on Suomen vaikutusvaltaisin populistinen ryhmittymä? Se ei ole perussuomalaiset, vaan perushelsinkiläiset.
Perushelsinkiläisillä ja perussuomalaisilla on kyllä paljon yhteistä, kuten vahva epäluulo ulkopuolisia kohtaan. Perussuomalaiset pelkäävät ulkomaalaisia, ja perushelsinkiläiset pelkäävät ulkopaikkakuntalaisia.
Sekä perussuomalaiset että perushelsinkiläiset ovat varmoja siitä, että muut rellestävät heidän kustannuksellaan. Suunniteltiin Suomessa sotea tai ihan mitä tahansa uutta, niin perushelsinkiläiset alkavat heti julistaa, että heitä sorretaan.
Perushelsinkiläisten mielestä helsinkiläiset elättävät muuta Suomea, vaikka asia saattaa olla tasan päinvastoin. Todellisuudessahan helsinkiläiset istuvat muun Suomen pöydässä ja syövät muun Suomen tuottamaa ruokaa.
Perushelsinkiläisten mielestä Helsinki on Suomen veturi, vaikka vähintään yhtä osuva vertaus olisi, että Helsinki on Suomen ravintolavaunu.
Toisin kuin perushelsinkiläiset uskovat, Helsingin menestys ei johdu siitä, että helsinkiläiset olisivat poikkeuksellisen erinomaisia ihmisiä. Päinvastoin. Helsingin menestys johtuu ennen kaikkea siitä, että tsaari Aleksanteri I nimitti Helsingin uuden suuriruhtinaskuntansa pääkaupungiksi, koska edellinen pääkaupunki Turku oli epäilyttävän lähellä vihollista eli Ruotsia. Sittemmin muu Suomi on jättänyt yksinvaltiaan tekemän vainoharhaisen päätöksen voimaan, vaikka voisi kumota sen milloin haluaisi. Muun Suomen asukkaita on sentään yli kahdeksankertaisesti helsinkiläisiin verrattuna.
Helsinkiläiset ovat Suomen lellikkejä.
Perushelsinkiläisten puheiden perusteella voisi tosin luulla, että helsinkiläiset ovat kaltoin kohdeltu enemmistö.
Helsinkiläiset ovat Suomen lellikkejä. Joulukuussa Helsingissä avattiin Oodi-niminen upea kirjasto, joka on valtion ja Helsingin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle.
Aika epäreilua muiden kannalta. Suomelle annettu lahja on annettu Helsingille.
Perushelsinkiläiset eroavat perussuomalaisista siten, että perushelsinkiläisillä ei ole puolueohjelmaa. Puolueohjelman sijaan perushelsinkiläisiä ohjaa strategia.
Perussuomalaisten mielestä Suomi on maailman paras maa, ainakin vielä. Perushelsinkiläisten mielestä taas Helsinki on maailman toimivin kaupunki, ainakin kohta. Helsingin strategiaan on nimittäin kirjattu, että ”Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki”.
Strategiateksti ylpeilee sillä, että jo nyt Helsingissä tulee puhdasta vettä hanasta, bussit kulkevat ajallaan, lapsen koulutie on turvallinen ja päiväkodin henkilökunta on joustavaa. Hmm. Eikös muissakin Suomen kaupungeissa tule hanasta puhdasta vettä. Ja eikö lapsen koulutie ole turvallinen muissakin kaupungeissa, ehkä jopa turvallisempi.
Helsinkiä tekevät myös ne tuhannet siirtotyöläiset, jotka joka aamu saapuvat Espoosta, Vantaalta ja muista lähikunnista tekemään Helsinkiä.
Helsingin strategiassa sanotaan, että ”Helsingin tekevät helsinkiläiset”. Ulkopuolisen tarkkailijan mielestä Helsinkiä tekevät myös ne tuhannet siirtotyöläiset, jotka joka aamu saapuvat Espoosta, Vantaalta ja muista lähikunnista tekemään Helsinkiä.
Perushelsinkiläiset katsovat näitä naapuripaikkakuntalaisia nenän vartta pitkin. Vieraiden työpanos kyllä kelpaa. Mutta jos he joskus onnistuisivat muuttamaan Helsingin ylihintaisiin asuntoihin, heitä kyllä muistutettaisiin heidän hemu-taustastaan eli siitä, että he eivät ole paljasjalkaisia helsinkiläisiä.
Perushelsinkiläisen liikkeen keulakuva on pormestari Jan Vapaavuori. Hän on omiensa keskuudessa jopa ihaillumpi kuin perussuomalaisten johtaja Jussi Halla-aho.
Vapaavuoren johtamat perushelsinkiläiset ovat ylpeitä saavutuksistaan. Tiedotteita sinkoilee maailmalle. Yhdessä tiedotteessa kehuttiin, että Helsinki on Euroopan älykaupunkimatkailun ykkönen.
Ulkopaikkakuntalainen ei tosin ymmärrä, mitä älykaupunkimatkailu on, saati miten sitä vertaillaan.
Samassa tiedotteessa luetellaan muita Helsingin menestymisiä kansainvälisissä vertailuissa. Helsinki on ykkönen älykaupunkien yhteisöllisyydessä! Helsingissä on paras älykaupunginosa eli Kalasatama!
Kaikki eivät lue Helsingin kaupungin tiedotteita, joten pormestari Vapaavuori päätti lopettaa Helsingin kaupungintalon aulassa sijainneen gallerian toiminnan. Taidenäyttelyiden tilalle on tulossa propagandakeskus, jossa aiotaan esitellä Helsingin strategisia kärkihankkeita.
Kaupunginjohdon saavutusten esitteleminen on sinällään harmitonta puuhastelua. Yksi vaihtoehto tietysti olisi, että pullistelun sijaan perushelsinkiläiset keskittyisivät parantamaan tavallisen kaupunkilaisen saamia palveluja. Kuten esimerkiksi vanhuspalveluja.
Kirjoittaja on espoolainen kirjailija, hallitustyöskentelijä, valmentaja tai laiskottelija, päivästä riippuen.
Aiheesta voi keskustella 18.02.2019 klo 16.00 asti.
Urheiluministeri Sampo Terhon (sin.) erityisavustaja Toni Ahva vahvistaa tiedon Ylelle.
– Voin vahvistaa, että urheiluministeri Terho on sopinut Nykäsen omaisten kanssa, että opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa hautajaiskustannukset. Terhon mielestä Nykänen on urheilusaavutuksillaan sen ansainnut, Ahva kertoo Ylelle tekstiviestitse.
Kyseessä eivät ole kuitenkaan valtiolliset hautajaiset, vaan valtio toimii vain rahoittajana.
Takassa räiskyvä tuli lämmittää Päivi Granlundin omakotitaloa talvella päivittäin. Samoin lämpiää moni muukin Launeen pientaloalueen kodeista Lahdessa. Alueella on noin 600 taloutta.
Granlundin kotona pyritään polttamaan puuta mahdollisimman päästöttömästi.
– Se on meillä yhtä tärkeää kuin roskien lajittelu. Poltetaan puhdasta ja kuivaa puuta. Eikä sinne tungeta mitään maitotölkkejä tai pahvia tai muuta vastaavaa.
Puuta palaa Launeella reilusti, muttei aina puhtaasti. Tämä selviää Lahden kaupungin tutkimuksesta, jossa mitattiin pientaloalueen ilmanlaatua vuoden 2018 neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Niiden perusteella Launeen ilmassa on runsaasti terveyttä vaarantavia pienhiukkasia, jotka ovat peräisin puun pienpoltosta ja epäpuhtaasta palamisesta.
Lahden kaupungin mittausinsinööri Kaarina Kähäri yllättyi tuloksista. Korkeiden pitoisuuksien takia mittauksia jatketaan ympärivuotisena.
– Hirveän pitkälle meneviä johtopäätöksiä on vaikea tehdä vain neljän kuukauden jaksosta. Nyt myös tehostetaan omakotiasukkaiden ohjeistamista oikeanlaisesta puunpoltosta.
Launeella koteihin onkin jaettu Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) tekemää ohjetta, kuinka polttaa puuta päästöttömämmin.
Ohjeessa neuvotaan muun muassa polttamaan vain puhdasta ja kuivaa puutaa. Etenkin roskat kannattaa lajitella eikä polttaa, sillä niiden palaminen aiheuttaa suuria päästöjä ja saattaa vahingoittaa hormia ja tulipintoja.
Vähäpäästöisin tapa sytyttää puut palamaan on päältä.Lauri Rautavuori / Yle
"Pitoisuudet ovat yhtä korkeita kuin ruuhka-aikana keskustan vilkasliikenteisillä kaduilla"
THL:n mukaan takkojen ja muiden tulisijojen lämmittäminen aiheuttaa yli 80 prosenttia soluille myrkyllisten ja syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden päästöistä Suomessa. Puiden pienpolton päästöjen arvioidaan aiheuttavan noin 200 ennenaikaista kuolemaa vuodessa.
HSY:n ilmasuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen kehottaa pohtimaan tarkasti, jos mielii muuttaa pientaloalueelle. Puun pienpolton päästöt ovat haitaksi etenkin sydän- ja hengityssairaille.
– Kannattaa arvioida, ohjautuuko naapurin savu omaan sisäilmaan tuloilman kautta.
PAH-yhdisteistä syöpävaarallisin on bentso(a)pyreeni, jonka pitoisuuksiin Lahden Launeenkin mittaukset keskittyivät. Se aiheuttaa myös allergisia iho- ja silmäoireita, perimä- ja sikiövaurioita, kehittymisongelmia sekä heikentää hedelmällisyyttä.
EU-direktiiviin pohjautuvassa laissa on määritelty vuotuinen tavoitekeskiarvo bentso(a)pyreenille. Seuraava Launeen mittausjakso kertoo, ylittyykö vuotuinen raja asuinalueella.
HSY:n ilmasuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen.Antti Kolppo / Yle
Lahden Laune ei ole poikkeuksellisen huonoilmainen pientaloalue, vaikka tulokset ovatkin hälyttäviä. HSY on seurannut vastaavia pienhiukkaspäästöjä pääkaupunkiseudun pientaloalueilla kymmenisen vuotta.
Pääkaupunkiseudulla elää noin 50 000 pientaloasujaa, jotka alistuvat kohonneille pienhiukkaspitoisuuksille.
– Esimerkiksi iltaisin ja viikonloppuisin pienhiukkaspitoisuudet ovat yhtä korkeita kuin ruuhka-aikana keskustan vilkasliikenteisillä kaduilla, Maria Myllynen kertoo.
Puun pienpolton haitat esillä uudessa ilmansuojeluohjelmassa
Samalla, kun liikenteen ja teollisuuden päästöt laskevat, puun pienpolton päästöjen arvioidaan tulevaisuudessa pysyvän lähes ennallaan.
Haitallisia pienhiukkasia tupruttavat savupiiput huolettavat myös ympäristöministeriössä. Tammikuussa lausuntokierroksella ollut uuden ilmansuojeluohjelman luonnos (lausuntopalvelu.fi-sivusto) esittää tiukempia toimia puun pienpolton päästöjen kitkemiseksi.
Perussuomalaisten Olli Immonen ja Rami Lehto vaativat lokakuussa Suomen Uutisissa, ettei puun pienpolttoa saa Suomessa kieltää. Tällaista tai muitakaan puunpolttoa koskevia määräyksiä ilmansuojeluohjelmassa ei ehdoteta.
HSY:n Maria Myllynen pitää ehdotettuja toimenpiteitä riittävinä ja rakenteisiin tähtäävinä.
– Siellä ei ole kauheasti keppejä ja porkkanoita, vaan viestitään paremmista tulisijan käyttötavoista niin, että tulisijaa voisi käyttää paremmin ja polttoaine (puu) olisi parempilaatuista.
Ohjelmaluonnoksessa ehdotetaan myös, että kiukaille asetettavien teknisten vaatimusten mahdollisuus selvitettäisiin.
– Pyritään kehittämään puhtaammin palavia kiukaita ja antamaan kuluttajia varten jonkinlainen ympäristömerkki, jonka perusteella voi valita vähäpäästöisemmän tulisijan, Myllynen kertoo.
Keskustelu on avoinna kello 22:een. Juttuun täydennetty tietoja oikeaoppisesta ja vähäpäästöisemmästä puunpoltosta 18.2. klo 9.45.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kommentoinut vihaisesti väitteitä, joiden mukaan oikeusministeriön virkamiehet olivat puuhanneet presidentin poistamista virastaan.
Trump kuvaili virkamiesten toimintaa ”laittomaksi ja maanpetokselliseksi”. Presidentti katsoo lisäksi, että toiminnassa oli kyse laittomasta vallankaappausyrityksestä.
Liittovaltion poliisin FBI:n entinen apulaisjohtaja Andrew McCabe vahvisti sunnuntaina CBS-kanavan haastattelussa New York Times -lehden viimevuotisen uutisen, jonka mukaan apulaisoikeusministeri Rod Rosenstein oli harkinnut ehdottavansa USA:n perustuslain 25. lisäyksen käyttöönottoa. 25. lisäys mahdollistaa presidentin siirtämisen syrjään, jos tämän ei katsota selviävän tehtävistään.
Rosenstein itse on kiistänyt puhuneensa asiasta.
Trump haukkui Twitter-ryöpytyksessään sekä McCaben että Rosensteinin. Trumpin mukaan McCabe ”erotettiin valehtelun vuoksi ja nyt hänen tarinansa ovat muuttuneet yhä mielipuolisemmiksi”.
– Näyttää siltä kuin he (McCabe ja Rosenstein) olivat suunnitelleet erittäin laitonta toimenpidettä, mutta jäivät siitä kiinni, kirjoitti Trump.
McCabe korosti haastattelussa lisäksi, että FBI:lla oli syy tutkia Trumpin Venäjä-yhteyksiä. Hänen mukaansa Trump esimerkiksi kieltäytyi uskomasta tiedusteluviranomaisten käsitystä Pohjois-Korean ohjusvalmiuksista. Sen sijaan Trump uskoi asiassa Venäjän johtaja Vladimir Putinin näkemystä, väittää McCabe.
McCabe erotettiin vain kaksi päivää ennen kuin hän olisi jäänyt eläkkeelle. Hän aikoo julkistaa lähiaikoina paljastuskirjan.
Viron yleisradioyhtiö ERR uutisoi tänään, että Viron Finanssivalvonta eli Finantsinspektsioon on päättänyt sulkea Danske Bankin Viron-yksikön rahanpesuepäilyn takia.
Yksikön sulkemisen pitää Finanssivalvonnan määräyksen mukaan tapahtua kahdeksan kuukauden sisällä.
Danske Bankin Viron-yksikössä paljastui vuonna 2017 vakava rahanpesuepäily. Paljastuksen mukaan Viron Danske Bankin läpi kulki vuosina 2007–2015 noin 200 miljardia euroa hämärää rahaa. Raha oli peräisin Venäjältä ja entisistä Neuvostoliiton maista.
Kyseessä on Euroopan historian laajin rahanpesutapaus.
Rahanpesua tutkivat parhaillaan useiden maiden, muun muassa Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan, viranomaiset.
Danske Bank julkaisi viime syyskuussa rahanpesuepäilystä laajan raportin. Sen mukaan pankin pääjohtaja Thomas Borgen ja osa muista johtokunnan jäsenistä oli tietoisia rahanpesuepäilystä jo vuosia sitten.
Raportin julkaisemisen jälkeen Borgen joutui eroamaan tehtävästään.
Thomas Borgen (keskellä) erosi pääjohtajan virasta syyskuussa rahanpesuskandaalin vuoksi.Liselotte Sabroe / EPA-EFE
Viron Danske Bank lakkautti syksyllä raportin julkaisun jälkeen kaikki ulkomaisia asiakkaita palvelevat non-resident-palvelunsa. Lisäksi se sulki kaikki Viron-konttorinsa Tallinnan-konttoria lukuunottamatta.
Nyt pankkia uhkaavat lisäksi useat muut rikossyytteet sekä mahdollisesti miljardien eurojen sakot.
"Danske Bank on tehnyt vakavia rikkomuksia vuosien ajan"
Viron Finanssivalvonnan puheenjohtajan Kilvar Kesslerin mukaan Danske Bank on tehnyt vakavia rikkomuksia vuosien ajan ja vahingoittanut Viron rahoitusympäristön uskottavuutta, mikä vaatii yksiselitteistä tuomiota.
Kessler pitää erityisen raskauttavana tekijänä sitä, että Dansken Viron-yksikkö myönsi vuosien ajan rahoitusta henkilöille, joiden liiketoimet tiedettiin epäilyttäviksi.
Finanssivalvonta vaatii, että Danske esittää Viron-haaransa sulkemissuunnitelman kahdenkymmenen päivän sisällä. Jos Danske ei noudata viranomaisten määräystä, on maksimisakko 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta.
EU:n pankkivalvoja tutkii nyt Danske Bankin valvojia
Kauppalehden tietojen mukaan EU:n pankkivalvoja EBA on aloittanut virallisen tutkinnan, jossa selvitetään, ovatko Tanskan ja Viron finanssivalvojat rikkoneet lakia rahanpesukohun yhteydessä.
EBA:n tutkintajohtaja Jo Swyngedouw kertoo tänään julkaistussa tiedotteessa, että alustavan tutkinnan perusteella EU-valvoja epäilee, että Danske Bankin valvonnassa on epäonnistuttu.
Viron pankkivalvontaa on kritisoitu rahanpesukohun vuoksi jo aiemmin. Etenkin Tanska on syyttänyt Viroa laiskasta pankkivalvonnasta. Kritiikin jälkeen Viro on tehostanut finassivalvontaansa, mistä kertoo myös tämänpäiväinen Dansken Viron-haaran sulkemisvaatimus.
Viime marraskuussa todettu tuhkarokkotapaus Luodossa on parantanut koko Pietarsaaren alueen MPR-rokotuskattavuutta. MPR-rokote suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta.
Pietarsaaren terveyskeskuksen alueella vähintään yhden MPR-rokoteannoksen on nyt saanut noin 93 prosenttia rokotusikään ehtineistä alle kouluikäisistä lapsista. Aiemmin osuus oli 90 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi valtakunnallisesta rokotusrekisteristä.
Suurin harppaus otettiin Luodossa: siellä MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen saaneiden pikkulasten osuus nousi 75,5 prosentista 82,8 prosenttiin.
Silti kunnan rokotuskattavuus on yhä alueen matalin ja koko maan alhaisimpia. Hyvä laumasuoja vaatii yli 95 prosentin rokotekattavuuden.
– Vielä on tekemistä, vaikka suunta on hyvä. Tuhkarokko on MPR-taudeista kaikkein tarttuvin. Suoja tuhkarokkoa vastaan ei ole vielä taudille riittävän hyvä Pietarsaaren seudulla, sanoo asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:stä.
Vaikka rokotusinnossa tapahtui Pietarsaaren seudulla ainakin hetkellinen käänne, on asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalon mukaan vaikea arvioida, ovatko aiemmin kielteisesti rokotteisiin suhtautuneet kääntäneet kelkkansa.
– Osa väestöstä ihan selvästi heräsi asiaan. Toivottavasti positiivinen virtaus jatkuisi eikä ihan heti taas unohtuisi, mitä ovat nämä taudit, joilta lapsiamme rokotuksilla suojaamme.
Jari Kovalainen / Yle
Elonsalo muistuttaa silti, että myös Pietarsaaren terveyskeskuksen alueella valtaosa ottaa rokotukset aivan suositusten mukaisesti. Osa on kuitenkin lykännyt MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen ottamista silloin.
– Ehkä siellä on ollut hivenen taipumusta siirtää ensimmäisen annoksen ottamista. Numeroissa näkyy, että esimerkiksi nämä siirtäjät ovat nyt hakeneet rokotteen lapselleen.
Lisäksi lapsensa normaalisti rokotuttaneet perheet halusivat aikaistaa toisen rokotteen antamista eli haettiin kakkosannosta aiemmin.
Elonsalon mukaan tuhkarokkotapaus sai ihmiset muistamaan, millaisia jo hävitetyt ja torjutut taudit ovat ja millaisia riskejä niihin liittyy.
– Kyllähän tällainen taas muistuttaa mieliin, kuinka tarpeellisia rokotteet ovat.
Rokotteita jaettiin lähes 800
Pietarsaaren seudulla järjestettiin marras-joulukuussa useita rokotustilaisuuksia. Niissä annettiin yhteensä yli 760 MPR-rokotetta. Suurin osa tilaisuuksista oli Luodossa.
Eniten rokotuksia annettiin juuri alle kouluikäisille lapsille. Osa lapsista sai ensimmäisen annoksen jo alle yhden vuoden iässä, ja osa perheistä aikaisti kuuden vuoden iässä annettavaa toista annosta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut erillisen raportin Pietarsaaren terveyskeskuksen alueen tilanteesta. Se on tarkoitettu ensisijassa alueellisten torjuntatoimien kehittämiseksi.
Tapauksissa useat eri miehet olivat viestitelleet lukuisten alle 15-vuotiaiden kanssa. Osa viestittelystä oli edennyt niin pitkälle, että poliisi epäilee tekijöitä törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä ja törkeistä raiskauksista.
Jessican äiti oli viemässä häntä ja hänen kaveriaan kotiin autolla. Äiti tiedusteli, että olivatko Jessica tai hänen ystävänsä saaneet viestejä tuntemattomilta.
Jessicalle tuli pakottava tarve puhua äidille. Hän odotti, että kaveri jäisi pois kyydistä, ja alkoi kertoa.
Tuttu ilmiö jo kymmenen vuoden takaa
Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat olleet esillä mediassa sen jälkeen, kun poliisi kertoi epäilevänsä yhteensä yhdeksää seksuaalirikosta Oulussa. Niihin on liittynyt yhteydenpitoa sosiaalisessa mediassa.
Jo kymmenen vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriö kirjoitti lasten seksuaalista hyväksikäyttöä selvittäneen työryhmän muistiossaan, että netin välityksellä tapahtuva seksuaalisen hyväksikäytön valmistelu eli niin kutsuttu nettigrooming on lisääntynyt.
Verkossa tapahtuva houkuttelu oli johtanut jo silloin joihinkin fyysisiin hyväksikäyttöihin.
Lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vaikeus on se, että vain pieni osa niistä tulee viranomaisten tietoon.
Tyttöjen ja käyttäjän viestittely on suomennettu.Yle Uutisgrafiikka
Jessica ja tämän ystävä Rebecca tietävät, että on olemassa ihmisiä, jotka ovat joutuneet kokemaan saman kuin hekin. Tai pahempaakin.
Tytöt haluavat jakaa oman tarinansa ja rohkaista ilmoittamaan kaikista ahdistavista viesteistä aikuisille.
Jessica ja Rebecca vakuuttavat, että kertominen vie asioita eteenpäin. Kun asiasta puhuu, sen kanssa ei ole enää yksin.
– Ei ole enää niin kovassa ahdistuksessa koko ajan siitä ihmisestä ja siitä mitä se voi tehdä, Jessica sanoo.
Jessican ja Rebeccan tapauksessa kaikki sai alkunsa yökyläreissusta.
Ensimmäiset viestit tuntemattomalta
Rebecca oli loppuvuodesta 2018 ystävänsä luona yökyläilemässä. Kutsutaan tätä kolmatta ystävää tässä yhteydessä vaikka Maricaksi. Marica ei halunnut kertoa Ylelle omista kokemuksistaan.
Kaksikko makoili sängyllä ja selaili puhelimiaan, kun heitä lähestyi sosiaalisessa mediassa tuntematon käyttäjä.
Käyttäjä tiedusteli yksityisviestillä molemmilta tytöiltä, että minkä ikäisiä nämä ovat ja asuvatko he Suomessa.
Tyttöjen ensimmäinen ajatus oli, että asialla on joku heidän luokkakavereistaan. Viestien lähettäjän kuvat olivat sellaisia, ettei niissä näkynyt kasvoja. Tytöt pähkäilivät, että kyseessä olisi hauska kepponen, jolle voitaisiin nauraa seuraavalla viikolla koulussa.
He eivät olleet saaneet aiemmin viestejä tuntemattomilta.
Kuka tahansa voi joutua uhriksi
Tyypillistä on, että verkossa lapsia houkuttelevalla on useita uhreja ja että hän esiintyy netissä väärällä nimellä sekä kuvalla.
Pelastakaa Lapset -yhdistyksen selvityksen mukaan lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäilty otti tyypillisimmin yhteyttä uhreihinsa kommentoimalla kuvia tai kehumalla yksityisviesteillä.
Tyttöjen ja käyttäjän viestittely on suomennettu.Yle Uutisgrafiikka
Ensimmäiseen riskiryhmään kuuluivat lapset, joilla oli ongelmia monilla elämänalueilla ja ongelmallinen suhde vanhempiin. Heillä oli heikko itsetunto ja he olivat yksinäisiä.
Toiseen ryhmään kuuluivat seuralliset ja estottomat seikkailun etsijät. Heidän katsottiin olevan itsevarmoja ja he uskoivat pitävänsä verkkokeskustelut omassa kontrollissaan.
Riskiryhmistä huolimatta uhriksi voi joutua kuka tahansa.
Rebeccalla ja Jessicalla on tiivis kaveriporukka ja läheiset suhteet vanhempiinsa. Heille yhteydenpito tuntemattoman käyttäjän kanssa oli aluksi vitsailua.
Mitä kautta se löysi meidät?
Rebecca naureskeli kaverinsa huoneessa miehen kirjoitusvirheille. Viestien englanti ei ollut ollut kovin kummoista. Esimerkiksi sana “see” (nähdä) oli vääntynyt “sea”:ksi (mereksi).
Verkossa tapahtuva seksuaalissävytteinen viestittely on kansainvälinen ongelma, eikä se rajoitu maiden rajoihin. Esimerkiksi vuonna 2017 Sveitsin poliisi tutki kiristystapausta, jonka epäiltiin päättyneen suomalaistytön itsemurhaan.
Verkon kautta tapahtuva rahan ja seksin kiristäminen lapsilta on Euroopan poliisiviraston Europolin mukaan lisääntynyt räjähdysmäisesti koko Euroopassa.
Rebeccaa, Maricaa ja Jessicaa lähestyneen käyttäjän olinpaikkaa ei toistaiseksi tiedetä. Hän saattaa olla Suomessa tai sitten jossain ihan muualla.
Tytöt eivät myöskään tiedä, miksi käyttäjä rupesi juttelemaan juuri heille.
– Mitä kautta se oikein löysi meidät, Rebecca kysyy.
Lienee sattumaa, että Rebecca ja Marica olivat samassa paikassa, kun he alkoivat saada viestejä.
Viestittely ällötti
Todennäköistä kuitenkin on, että käyttäjä etsi juttukavereita tyttöjen seuraajista ja seurattavista, sillä sama käyttäjä alkoi lähestyä myös muita kaveriporukan tyttöjä. Käyttäjä rupesi viestittelemään myös Jessican kanssa.
Pian keskustelu alkoi saada outoja piirteitä.
Harmiton jutustelu vaihtui kehuihin vartalon seksikkyydestä ja kyselyihin tyttöjen seksuaalisesta suuntautumisesta. Jotkut kysymykset koskivat seksin harrastamista.
Mikäli viesteihin vastaaminen kesti, käyttäjä lähetti runsailla huutomerkeillä varustetun viestin, jossa tämä kyseli syytä vastausviiveeseen. Tai poisti hetkeä aiemmin lähettämänsä viestit kokonaan.
Sitten viestittelijä alkoi lähettää seksuaalisia kuvia ja videoita.
Kun Jessica pyysi käyttäjää tiukkasanaisesti lopettamaan viestien lähettämisen hänelle ja ystävilleen, käyttäjätili pyysi alastonkuvaa.
Yle Uutisgrafiikka
– Minua ällöttää, että tuollainen ihminen on minulle jutellut, Jessica sanoo muistellessaan millaisia viestejä hän oli saanut.
Hänellä on osa viesteistä tallessa puhelimessa. Yle on tutustunut tyttöjen tallentamiin kuvakaappauksiin.
Vaarallinen leikkikenttä
Viestien lähettäjä voi naamioida houkuttelun seksuaalisiin tarkoituksiin normaaliin tutustumiseen ja ystävyyteen.
– Me vaan mietittiin, että se oli vitsi. Mutta nyt kun miettii, niin ei tuollaisia mennä sanomaan kellekään tai kysytä keltäkään, Jessica pohtii reilu kuukausi sen jälkeen, kun hän on saanut viimeisen viestin käyttäjältä.
Alastonkuvan pyytämistä Jessica ei enää pitänyt vitsinä. Pyynnöstä tuli Jessicalle todella epämukava olo. Uutisointi Oulun tapahtumista lisäsi ahdistusta entisestään.
Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkijan Manja Nikolovskan mukaan uhrit usein uskovat tekijän olevan heidän ystävänsä tai viestittelevät tuntemattomien käyttäjien kanssa huvin vuoksi.
– Verkko on lapsille leikkikenttä, mutta se on hyvin vaarallinen sellainen, Nikolovska sanoo.
Nikolovska työstää lasten houkuttelua verkossa koskevaa väitöskirjaa. Sen on määrä valmistua tänä vuonna.
Rikosuhripäivystyksen nuorten palveluiden kehittämisessä työskennellyt Maatu Arkio-Lampinen luettelee merkkejä, jotka kertovat keskustelun menevän liian pitkälle. Näitä ovat Arkio-Lampisen mukaan esimerkiksi runsas kehuminen, kehotukset olla kertomatta viestittelystä aikuisille, suorat seksuaaliset ehdottelut ja uhkailu.
Arkio-Lampinen kertoo, että seksuaalinen viestittely voi olla esimerkiksi kysymyksiä seksiin liittyen. Kysymyksiin lukeutuvat myös tiedustelut siitä, mitä lapsella on päällä tai millaiset alusvaatteet hänellä on. Näistä aiheista keskustelu alaikäisen kanssa saattaa täyttää rikoksen tunnusmerkistön.
Myös seksuaalisen materiaalin lähettäminen tai näyttäminen lapselle on laissa kielletty. Näitä voivat olla vaikkapa alastonkuvien pyytäminen tai lähettäminen.
Häpeä estää kertomasta
Tytöt kertovat vastailleensa käyttäjälle vähäsanaisesti ja kohteliaasti. Pian he huomasivat jääneensä kierteeseen.
– Se oli tosi noloa, että olen joutunut tällaiseen tilanteeseen, joka loppuu siihen, että minulta on kysytty alastonkuvaa, Jessica sanoo.
Rebeccaa hävetti se, että hän oli valehdellut käyttäjälle poikaystävästä, jotta saisi tämän lopettamaan.
Uhrin häpeä on keskeinen syy siihen, miksi iso osa seksuaalirikoksista jää ilmoittamatta viranomaisille.
Poliisi selvittää viestien lähettäjää
Jessican ja Rebeccan ahdistus helpotti sen jälkeen, kun he saivat kerrottua vanhemmille vastaanottamistaan viesteistä. He eivät koskaan tavanneet viestien lähettäjää.
Nyt tapausta selvittää poliisi. Ainakin viisi tyttöä kaveriporukasta on tehnyt rikosilmoituksen.
Rebeccan ja Jessican kotipaikan paikallispoliisista kerrotaan, että vastaavanlaisesta viestittelystä nuorien kanssa sosiaalisessa mediassa on käynnissä useita tutkintoja. Niitä tutkitaan lapsen seksuaalisina hyväksikäyttöinä, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksinä ja lapsen houkuttelemisina seksuaalisiin tarkoituksiin.
Tällä hetkellä tytöt ja heidän perheensä voivat vain odottaa. Poliisi yrittää saada viestien lähettäjän henkilöllisyyden selville.
– Se on ahdistava tunne, kun me ei tiedetä, että jutteleeko se jolllekin toiselle tytölle tällä hetkellä, Jessica sanoo.
– Tai jos joku on menossa vaikka tapaamaan sitä, Rebecca jatkaa.
Käyttäjätili on edelleen aktiivinen.
Viesteihin ei kannata vastata
Tytöt haluavat rohkaista ikätovereitaan raportoimaan kaikista epämiellyttävistä viesteistä aikuisille.
– Minä olen onnellinen siitä, että me sanottiin tästä. Tiedän, että sillä on vähemmän mahdollisuuksia satuttaa ketään muuta, Rebecca sanoo.
– Pliis sanokaa näistä asioista. Vaikka tuntuisikin siltä, että se on nurkkaus mistä ei pääse pois, Jessica vetoaa lapsiin ja nuoriin.
Rivitalo paloi pahoin tiistaina aamupäivällä Urjalassa Pirkanmaalla. Tulipalon jälkisammutustyöt olivat kello 11 maissa vielä menossa. Pelastuslaitoksen mukaan tulipalo sattui viiden asunnon rivitalon päätyhuoneistossa.
Pelastuslaitoksen mukaan talosta evakuoitiin viisi ihmistä, kissoja ja koiria. Loput asukkaat olivat koulussa tai töissä.
Hälytys Patterimäentielle tuli tiistaina kello 9.22. Kymmenen yksikköä lähti sammuttamaan tulipaloa.
Päivystävä palomestari Jari Suokonautio sanoo, että kukaan asukkaista ei pääse ainakaan ensi yönä kotiin. Päätyhuoneisto tuhoutui täysin.
Jokaisessa asunnossa on ainakin vesivahinkoja. Päätyhuoneiston viereinen asunto on voinut kärsiä enemmän vahinkoja kuin muut huoneistot.
Yle / Marko Melto
Tulipalo levisi yläpohjaan ja rivitalon kattoa piti purkaa. Palokunta sai rajattua palon. Rivitalo on arviolta 1970-luvulla rakennettu, eikä huoneistojen välillä ollut mitään palosulkuja.
– Tämä on valitettavan yleistä, Suokonautio sanoo.
Tulipalon arvellaan lähteneen liikkeelle sähköpatterista, joka oli kuumentunut. Sähköpatterin ympärillä oli tavaraa. Poliisi tutkii syttymissyytä.
Tulipalon huomasivat asuntoa siivonneet siivoojat. He hälyttivät apua.
Kunta järjestää majoitusta
Vajaan 5 000 asukkaan Urjala sijaitsee valtatie 9:n varrella Etelä-Pirkanmaalla noin tunnin ajomatkan päässä Tampereesta.
Urjalan kunnanjohtaja Hannu Maijala sanoo, että asukkaille on varattu majoitusmahdollisuus ensi yöksi. Muut asunnot ovat kärsineet ainakin vesi- ja savuvahinkoja tämänhetkisen tiedon mukaan.
Poliisilla on tällä haavaa tutkinnassa noin 30 asiaa, jotka liittyvät vanhustenhoitoon. Tyypillisesti nimikkeenä on laiminlyöntityyppisestä rikoksesta johtuva kuolemantuottamus tai vammantuottamus.
Esimerkiksi julkisuudessa puitujen Attendon Hoivakoti Pelimannin sekä Esperi Caren vanhustenhoidosta on jätetty tutkintapyyntöjä. Alavudella sijaitsevan Pelimanni-hoivakodin toiminta jouduttiin keskeyttämään aiemmin helmikuussa hälyttävien puutteiden takia. Tammikuussa Valvira sulki Esperi Caren yksikön Kristiinankaupungissa.
Osa poliisin käsittelyssä olevista vanhustenhoidon asioista on esiselvityksessä, osassa epäillään rikoksia ja osa on siirtymässä syyteharkintaan. Toistaiseksi näitä asioita ei ole ollut tarpeen keskittää, vaan kutakin tutkintaa työstetään alueensa poliisilaitoksissa.
Ilmoituksia joka vuosi
Tutkintapyyntöjen määrässä ei ole ollut vuositasolla "merkittäviä poikkeamia", sanoo poliisiylitarkastaja Heikki Lausmaa.
– Vanhusten hoitoon liittyviä rikosepäilyjä tulee poliisin tietoon vuosittain lähes jokaisessa poliisilaitoksessa muutamia. Tapaukset ovat yksittäistapauksia ja niiden rikosnimikkeet vaihtelevat, Lausmaa sanoo.
– Poliisi saa ilmoituksia sekä omaisilta että muilta tahoilta ja voi ryhtyä esitutkintatoimenpiteisiin myös oma-aloitteisesti.
Valvira ja Poliisihallitus kokoustivat maanantaina tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä.
Valvova viranomainen kuten Valvira tutkii vaikkapa palvelukodissa ilmenneitä ongelmia, kun kyse on hoidon puutteista. Rikollisissa menettelyissä tulee ottaa poliisiin yhteyttä.
