Ylen toimittaja Ranskassa Annastiina Heikkilä on seurannut Pariisia ja Ranskan provinsseja kuohuttanutta keltaliiviliikehdintää syksystä lähtien. Tuoreessa Mistä maailma puhuu -podcastissa Simo Ortamo ja jyväskyläläiset journalistiikan opiskelijat jututtavat Annastiinaa liikehdinnän eri puolista. Podcastin voit kuulla tästä.

Viime viikolla puhutti etenkin juutalaisvastaisuus, kun akateemikko Alain Finkielkraut oli joutunut antisemitististen solvausten kohteeksi keskellä keltaliivien mielenosoituskulkuetta. Mutta myös seuranneissa antisemitismin vastaisissa mielenosoituksissa oli mukana keltaliivejä. Annastiina Heikkilän reportaasin voit lukea tästä.

Pariisin ohella keltaliivien liikehdintä on vahvaa myös Ranskan provinsseissa. Reportaasin Normandiasta voit lukea tästä.

Annastiina Heikkilän vastaukset kysymyksiin ovat tässä - kiitos aktiivisuudesta!

Kommenttiosasto on ennakkoilmoituksen mukaisesti nyt suljettu. koon on ilmoitettu.

1. kysymys: – Uskaltaako Pariisiin matkustaa mielenosoitusten pelossa?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Uskaltaa toki! Mielenosoituksia on ainoastaan lauantaisin eivätkä ne ole matkaajalle turvallisuusuhka. Kannattaa tietenkin käyttää maalaisjärkeä ja pysyä pois mahdollisen hulinan keskeltä.

– Protestit ovat olleet viime viikonloppuina maltillisen kokoisia ja yhteenottoja on ollut poliisin ja mielenosoittajien välillä – sivullisia ei ole niihin Pariisissa sotkeutunut.

2. kysymys: – Olivatko islamistit juutalaisvastaisuuden taustalla?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Eivät – ainakaan pelkästään.

– Juutalaisvastaisuuden taustalla on monia eri syitä ja ryhmiä ja äärioikeiston rooli on Ranskassa merkittävä.

– Toki juutalaisten ja islamistien välillä on jännitteitä, kuten esimerkiksi islamistiterroristien juutalaisiin Pariisissa kohdistamat iskut kertovat.

3. kysymys: – Ovatko keltaliivit ay-liike?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Eivät ole. Keltaliiviliike on sosiaalisessa mediassa syntynyt liike, joka on sanoutunut irti niin ranskalaisista puolueista kuin ay-liikkeestäkin.

4. kysymys: – Mitä poliittisia suuntauksia liike sisältää ja mitkä ovat voimasuhteet keltaliivien sisällä?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Keltaliiviliike ei ole varsinaisesti poliittinen liike. Iso osa liikkeen kannattajista ei äänestänyt viime presidentinvaalien toisella kierroksella lainkaan.

– Keltaliiviliikkeen kannattajien piirissä on kuitenkin paljon oikeistopopulistisen Kansallisen liittouman ja laitavasemmistolaisen Lannistumaton Ranska -puolueen kannattajia – ja vain vähän Emmanuel Macronin keskustaliberaalin LREM-puolueen äänestäjiä.

5. kysymys: – Mitä intressejä ns. "Venäjän trollit" näkevät Ranskan tapahtumissa ja niiden uutisoinnissa? Saako keltaliivit-liike rahoitusta tai muuta tukea Venäjältä?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Ei ole mitään todisteita siitä, että keltaliivit olisivat saaneet rahoitusta tai tukea Venäjältä. Liike on ranskalaislähtöinen.

– Venäläiset uutiskanavat ja tietyt twitter-tilit ovat kuitenkin uutisoineet keltaliiveistä hyvin myötäsukaisesti ja Ranskan sekasortoisuutta liioitellen.

6. kysymys: – Onko keltaliivejä vähätelty suhteessa esimerkiksi ilmastoliikehdintään?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Ei mielestäni. Pikemminkin keltaliivien saama mediahuomio on jättänyt varjoonsa esimerkiksi Pariisissa samaan aikaan järjestetyt isot ilmastomarssit.

– Osa ns. keltaliiveistä on myös osallistunut sekä ilmasto- että keltaliivimielenosoituksiin.

7. kysymys: – Kuinka paljon on esiintynyt poliisiväkivaltaa - kumiluoteja, kyynelkaasua ja vesitykkejä - keltaliivejä vastaan?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Poliisiväkivalta ja etenkin ns. Flashball-aseiden käyttö on herättänyt laajaa keskustelua. Lähietäisyydeltä ammutut kumiluodit ovat aiheuttaneet useita vakavia vammoja ja Ranskassa on vaadittu niiden kieltämistä.

– Toisaalta mielenosoituksiin osallistuu yhä paljon ammattihulinoitsijoita, jotka pyrkivät provosoimaan väkivaltaisia yhteenottoja poliisin kanssa. Näitä ”ammattitappelijoita” on vaikea erottaa muiden mielenosoittajien joukosta, varsinkin, kun kaikilla on päällään keltaiset liivit.

– Mielenosoitukset ovat myös tapahtuneet kaupunkien keskustoissa, esimerkiksi Pariisin turistialueilla, ja niinpä poliisi on pyrkinyt estämään niiden leviämisen kyynelkaasua ja vesitykkejä käyttäen.

8. kysymys: – Onko tämä somen aikaansaannosta? Onko nämä keltaliivit työssäkäyviä ja keskiluokkaisia ranskalaisia? Mitä he haluavat ja mikä on saanut heidät kadulle?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Keltaliiviliike syntyi sosiaalisessa mediassa, joka on mahdollistanut joukkojen kokoamisen kaduille ja liikenneympyröihin ilman varsinaista organisaatiota tai johtajaa.

– Liikehdinnän syyt ovat kuitenkin muualla. Monet ranskalaiset kokevat, etteivät he saa ääntään kuuluviin ja että poliitikot keskittyvät ajamaan vain ”pariisilaisen eliitin” asioita. He vaativat muun muassa suoraa demokratiaa, pieni- ja keskituloisten verojen alentamista ja varallisuusveron palauttamista.

– Iso osa niin kutsutuista keltaliiveistä on työssäkäyviä ja keskiluokkaisia ranskalaisia, mutta mukana on myös paljon eläkeläisiä, työttömiä ja esimerkiksi pienituloisia yksinhuoltajaäitejä.

**

1. kysymys: – Kuinka suuri osa mielenosoittajia on väkivaltaisia?**

Annastiina Heikkilä vastaa: – Mielenosoittajista vain pieni vähemmistö on väkivaltaisia.

– Keltaliiviliikkeen lauantaisiin protesteihin on kuitenkin liittynyt mukaan äärivasemmistoa ja äärioikeistoa edustavia väkivaltaisia ryhmittymiä. He hyödyntävät protesteja aiheuttaakseen kaaosta ja harjoittaakseen ammattimaista katuväkivaltaa.

– Mielenosoitusten yhteydessä on silti pidätetty myös ”tavallisia ranskalaisia”, jotka ovat syyllistyneet ilkivaltaan, mutta jotka eivät ole poliisille tuttuja mistään aiemmista yhteyksistä.

10. kysymys: – Johtuuko liikehdintä siitä, että kansa luuli saavansa paljon vasemmistolaisempaa politiikkaa Macronilta joka osoittautuikin oikeistopopulistiseksi?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Kampanjansa aikana Macron esiintyi ehdokkaana, joka ei edusta vasemmistoa, eikä oikeistoa.

– Macron nähtiin raikkaana vaihtoehtona perinteisille poliitikoille ja puolueille sekä samalla liberaalina vastavoimana vastaehdokas Marine Le Penin edustamalle oikeistopopulismille.

– Macronin talouspolitiikka on osoittautunut varsin oikeistolaiseksi, mutta sen ei olisi toisaalta pitänyt olla ranskalaisille suuri yllätys. Macron on toteuttanut varsin uskollisesti niitä uudistusvisioitaan, joita hän jo ennen valituksi tulemistaan esitteli.

11. kysymys: – Miten keltaliivit näkyvät yliopistokaupungeissa? Ovat opiskelijat aktiivisesti mukana?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Niissä on ollut mukana yliopisto-opiskelijoita ja lukiolaisia, jotka ovat vastustaneet hallituksen koulutukseen liittyviä uudistuksia ja ilmaisseet samalla tukensa keltaliiviliikkeelle.

– Keltaliivien mielenosoituksia on ollut lähes kaikissa Ranskan yliopistokaupungeissa. Keltaliiviprotestit eivät ole kuitenkaan leimallisesti opiskelijoiden liikehdintää.

12. kysymys: – Macronilla on kansalaistensa enemmistön silmissä legimiteettiä toimia maan johtajana?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Macronin kannatus on hieman noussut viime viikkoina: tällä hetkellä noin kolmannes ranskalaisista (32%) ajattelee hänen onnistuneen tehtävässään.

– Kannatus ei ole suurta, mutta kuitenkin merkittävästi suurempaa kuin kenelläkään opposition edustajista. Macronilla ei siis ole varteenotettavia vastustajia – ja hänen puolueellaan on yhä ehdoton enemmistö parlamentin alahuoneessa.

– Macron pyrkii nyt rakentamaan uusia siltoja käymällä niin sanottuja kansalaiskeskusteluja eri puolilla Ranskaa. Saa nähdä, miten nämä keskustelut vaikuttavat hänen suosioonsa ja poliittiseen linjaan.

– Toisaalta kaikki Ranskan viime vuosien presidentit eli Macron, François Hollande ja Nicolas Sarkozy ovat olleet hyvin epäsuosittuja. Se kertoo syvästä epäluottamuksesta, joka kansalaisten ja poliittisen johdon välillä Ranskassa vallitsee.

13. kysymys: – Mikä on vaikutus Ranskan talouteen? Alkaako näkyä maasta pakoa?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Keltaliiviprotestien vaikutus Ranskan talouteen on merkittävä – puhutaan arviolta 2,2 – 4,4 miljardin euron menetyksistä. Se on enemmän kuin esimerkiksi marraskuun 2015 terrori-iskujen vaikutus Ranskan talouteen.

Maasta pakoa ei kuitenkaan ole näkyvissä. Mielenosoitukset ovat viime viikkoina vaimentuneet ja tilanteen uskotaan palautuvan vähitellen normaaliksi.

14. kysymys: – Käytetäänkö keltaista liiviä nyt jo lähes kaiken tai minkä tahansa protestoimiseen millä tausta-ajatuksella tahansa?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Hyvä kysymys! Keltaliiviliike yhdistää varsin laajan kirjon erilaisia vaatimuksia, tausta-ajatuksia ja toiveita. Yhdistävänä tekijänä on kuitenkin kriittisyys Ranskan nykyjohtoa ja erityisesti presidentti Emmanuel Macronia kohtaan.

– Uskon, että jatkossa keltaliivisiä protestoijia saatetaan nähdä kaduilla nopeasti jos ja kun Macron ilmoittaa uusista uudistuksista. Esimerkiksi tuleva eläkejärjestelmän remontti saattaa herättää uuden protestiaallon.

15. kysymys: – Ovatko keltaliivit olleet aggressiivisia lehdistön edustajia kohtaan?

Annastiina Heikkilä vastaa: –Lehdistön ja muun median edustajiin on valitettavasti kohdistunut vihamielisyyttä: toimittajat ovat joutuneet solvausten ja osa myös väkivallan kohteeksi. Esimerkiksi ranskalaisten isojen TV-kanavien toimittajat ovat raportoineet mielenosoituksista turva-asuissa ja kameroiden logot peitettynä välttyäkseen yhteenotoilta.

Taustalla on yleisempää epäluottamusta lehdistöä kohtaan, jonka väitetään ajavan eliitin ja presidentti Macronin etua.

– Mielestäni väite on aikamoinen yksinkertaistus, vaikka on varmasti asioita, joihin ranskalainen lehdistö ei ole huomannut ajoissa tarttua: esimerkiksi ranskalaisten pikkukaupunkien kurjistuminen. Median edustajiin kohdistuva väkivalta on joka tapauksessa tuomittavaa ja hyvin huolestuttavaa.

16. kysymys: – Mitä tunnusmerkillä keltainen liivi tahdotaan symboloida?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Keltainen turvaliivi löytyy kaikista autoista – se on siis helposti löytyvä ja hyvin erottuva symboli mielenosoittajille.

– Autoilijoiden käyttämä keltainen liivi symboloi myös mielenosoitusten alkusysäystä eli Ranskan hallituksen päätöstä korottaa polttoaineveroja.

17. kysymys: – Onko merkkejä siitä, että keltaliivi- liike olisi leviämässä naapurimaihin?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Liikehdintää on ollut useissa naapurimaissa – esimerkiksi Britanniassa, Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa. Se ei ole ollut kuitenkaan lainkaan yhtä laajaa kuin Ranskassa.

18. kysymys: – Onko keltaliivien kansansuosio hiipunut ja määrä mielenosoituksissa vähentynyt?

Annastiina Heikkilä vastaa: – On ja ei. Tällä hetkellä enemmistö ranskalaisista, 55 prosenttia, toivoisi mielenosoitusten jo loppuvan. Myös protestien osallistujamäärä on viikko viikolta vähentynyt.

– Protestien hiipuminen ei kuitenkaan tarkoita itse keltaliiviliikkeen katoamista. Liike aikoo esimerkiksi asettaa ehdokkaita kevään eurovaaleihin. On kiinnostavaa nähdä, minkälainen poliittinen tulevaisuus keltaliivieillä mahtaa olla – vai pysyykö liike hajanaisena ja tiukan epäpoliittisena, kuten tähän asti.

– Keltaliiviliikkeen esille nostamat ranskalaisen demokratian ongelmat ovat joka tapauksessa sellaisia, johon presidentti Emmanuel Macronin on syytä tarttua vakavasti – katoavat keltaliivit katukuvasta tai eivät.

19. Yllätyin siita, etta naiset ovat melko hyvin edustettuina liikkeessa. Mista luulet taman johtuvan?

Annastiina Heikkilä vastaa: – Naiset ovat tosiaan olleet hyvin edustettuina keltaliiviliikkeessä. Luulen sen johtuvan siitä, että pienituloisissa ranskalaisissa on erityisen paljon naisia.

– Mukana liikkeessä on esimerkiksi paljon ranskalaisia yksinhuoltajaäitejä, joiden arki on aikamoista selviytymistä. Nämä naiset kokevat, ettei presidentti Emmanuel Macron ole huomioinut heitä politiikassaan millään tavoin.

– Toisaalta naisten osuus lauantaisissa protesteissa on viime aikoina vähentynyt. Se johtuu varmasti siitä, että protestit ovat muuttuneet jatkuvasti väkivaltaisemmiseksi kun poliisin, muiden mielenosoittajien ja mukaan ujuttautuneiden ääriryhmien otteet ovat koventuneet.

Monet poliitikot ja politiikan tarkkailijat ovat ennustaneet, että seuraavan vaalikauden suurin asia on sosiaaliturvan uudistus. Ainakin mikäli sote-uudistus saadaan valmiiksi ennen sitä.

Tämän takia hallitus asetti toissa vuoden lopulla työryhmän pohtimaan, millaisilla malleilla sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa. Useat poliitikot ovatkin jarrutelleet kannanottojaan asiasta, ennen kuin niin sanottu Toimi-hanke on saatu päätökseen.

Työ on nyt valmis ja Yle esittelee työryhmän kolme mallia, joilla sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa. Lähdetään kuitenkin liikkeelle uudistamisen tavoitteista.

Sotu-uudistuksen tavoitteet

Kun Sipilän hallitus asetti työryhmän pohtimaan sosiaaliturvan uudistamista, se antoi työlle jopa viisi tavoitetta: työllisyysasteen nostamisen, eriarvoisuuden torjumisen ja vähentämisen, työn murrokseen sekä perherakenteiden muutokseen vastaamisen ja nykyistä yksinkertaisemman järjestelmän.

Taustalla on yhteiskunnan muutos, jossa työelämä vaatii työntekijöiltä entistä enemmän joustavuutta. Työntekijä voi saada leipänsä usealta työnantajalta ja useassa pätkässä.

Tämä haastaa sosiaaliturvajärjestelmää, jonka pitäisi kaikissa tilanteissa kannustaa työn vastaanottamiseen. Näin ei aina nykyjärjestelmässä ole, sillä työnhakijat voivat pelätä joko tukiensa menettämistä tai joutumista taisteluun tukiensa puolesta.

Suomi tarvitsee kuitenkin nykyistä korkeampaa työllisyysastetta, jos se aikoo rahoittaa kestävällä tavalla hyvinvointipalveluita. Tätä korostaa syntyvyyden väheneminen.

Työryhmän tuottamat mallit ottavat kantaa kolmeen peruskysymykseen.

1) Pitäisikö tukien taso määräytyä yksilön vai perheen tulojen mukaan?

2) Pitäisikö tukien perustua erityisiin syihin vai pitäisikö niitä jakaa kaikille?

3) Pitäisikö valtion vaatia tuen saajalta tiettyjen ehtojen toteuttamista, ennen kuin hän saa tukea?

Ensimmäinen aihio: Perhemalli

Ensimmäinen malli painottaa perheen vastuuta jäsenestään ja ihmisille annetaan tukea sen jälkeen, kun hänen tarpeensa siihen on arvioitu.

Sosiaaliturvajärjestelmää malli yksinkertaistaisi yhdistämällä työikäisten syyperusteiset perusetuudet ja toimeentuloetuuden perusosan yhdeksi tueksi.

Kelan maksamia perusetuuksia ovat muun muassa työttömyysturvatuet ja sairauspäivärahat.

Yhdistetyssä etuudessa olisi kaksi tasoa. Korkeampi tuki maksettaisiin ihmisille, jotka osallistuvat työllistämistä ja kuntoutusta edistäviin palveluihin. Etuus sisältäisi lapsikorotuksen.

Matalampi tuki maksettaisiin ihmisille, jotka eivät osallistu palveluihin. Tätä tukea saisivat myös opiskelijat ja kotona lasta hoitavat äidit ja isät.

Toimeentulotukeen jäljelle jäävät korvaukset koottaisiin yhteen viimesijaiseksi tueksi, joka jaettaisiin tarpeen mukaan.

Asumismenoja puolestaan korvattaisiin perheen toimeentulon mukaan ja se olisi vastikkeetonta.

Vastaukset kysymyksiin:

1) Tuet määräytyvät perheen tulojen mukaan

2) Tukea jaettaisiin erityisten syiden perusteella.

3) Mallin korkeampi tuki edellyttäisi saajalta erityisten ehtojen täyttämistä eli palveluihin osallistumista, mutta alempi tuki olisi vastikkeetonta.

Mallin kolme vaikutusta:

1) Malli ohjaisi tukia pienituloisille perheille, sillä harkinnassa otettaisiin huomioon niiden tulot.

2) Malli kannustaa puolison työssäkäyntiin, mutta vähentää haluja perheen perustamiseen.

3) Tarpeen arviointi edellyttää määrittelyä ja lisää hallinnollista työtä.

Toinen aihio: Sekamalli

Työryhmän toinen malli yhdistää yksilöllisyyttä ja kotitalouden vastuuta jäsenestään. Samalla siinä painottuu vastikkeellisuus, eli etuisuuksien takia ihmisen pitää täyttää tiettyjä ehtoja.

Mallissa olisi myös kaksi tasoa. Alempi taso tulisi ihmisille, jotka eivät hakeudu töihin tai sitä tukeviin palveluihin. Tuki olisi yksilöllinen, mutta sen tasoon vaikuttaisivat kotitalouden tulot.

Tätä korkeampaa tukea puolestaan saisivat ihmiset, jotka joko saisivat töitä tai kehittäisivät osaamistaan. Mallin ajatuksena olisi, että ihmiset huolehtisivat kouluttautumisestaan. Tällöin pitäisi huolehtia myös siitä, että palveluita on tarjolla.

Mallissa sairaus- ja vanhempainetuuksien saajat saisivat korkeampaa tukea. Lisäksi mallissa voitaisiin yhdistää yleinen ja eläkesaajan asumisetuus sekä toimeentulotuen asumismenojen korvaukset yhdeksi perhekohtaiseksi asumisen etuudeksi.

Vastaukset kysymyksiin:

1) Tuissa otettaisiin huomioon kotitalouden tulot.

2) Tuki olisi pääosin syyperusteista.

3) Alemman tason etuus maksettaisiin kaikille, mutta sen tasoa harkittaisiin kotitalouden tulojen mukaan. Korkeampi tuki velvoittaisi nykyistä enemmän.

Mallin kolme vaikutusta:

1) Vastikkeellisuus mahdollistaa tukien korkean tason.

2) Malli voi aiheuttaa kahtiajakautumista, sillä osa osallistuu palveluihin ja osa ei.

3) Malli kannustaa työllistymiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Kolmas aihio: Yksilömalli

Työryhmän viimeinen malli on lähellä perustuloa. Siinä korostuvat vastikkeettomuus ja yksilökohtaisuus.

Mallissa vastikkeeton etuus korvaisi perusturvaetuudet ja perustoimeentulon. Perusturvaeduilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sairauspäivä-, vanhempainpäivä-, kuntoutuspäivä, opintorahaa sekä työttömyysetuja ja kotihoidontukea.

Etuuden saisivat kaikki 18 vuotta täyttäneet laillisesti Suomessa oleskelevat ihmiset, eikä etu edellyttäisi saajalta mitään toimia. Työtulot ja muut tulot vähentäisivät etuutta.

Jäljelle jäisi toimeentulotuki, jota myönnettäisiin tarpeen mukaan.

Vastaukset kysymyksiin:

1) Jokainen saisi samantasoisen tuen, eikä sen jakamiseen vaikuttaisi yksilön eikä perheen tulot.

2) Etuutta jaettaisiin kaikille ilman erityisiä syitä, mutta se vähenisi tulojen mukaan.

3) Tuki ei edellytä ihmiseltä mikään ehtojen toteuttamista.

Mallin kolme vaikutusta:

1) Selkeyttää järjestelmää merkittävästi.

2) Malli johtaa mataliin tukiin, mikäli etuudet määritellään julkisen talouden kannalta kestävälle tasolle. Tämä voi johtaa siihen, että täydentäviä tukia joudutaan muodostamaan.

3) Lisää nykyjärjestelmään verrattuna ennustettavuutta siitä, miten työpaikan vastaanottaminen vaikuttaa tukien tasoon.

Lopetus: Miten uudistus tehdään?

Työryhmä ”ei aseta malleja paremmuusjärjestykseen”. Sen mukaan kyse on ennen kaikkea poliittisesta valinnasta.

Tärkeintä olisi, että puolueet löytäisivät yhteisymmärryksen siitä, miltä pohjalta kehitystyötä voidaan viedä eteenpäin. Ryhmä suosittaa, että uudistusta vietäisiin parlamentaarisesti eteenpäin ja sitä kehitettäisiin useiden hallituskausien aikana vaiheittaisesti.

Raportti ei myöskään ota kantaa etuisuuksien tasoon. Kysymys on työryhmän mukaan poliittinen ja siihen pitääkin saada puolueilta vastaus.

Työryhmän suosituksissa pyritäänkin välttämään sote-uudistuksesta tutut sudenkuopat.

Sosiaaliturvan uudistamismalleista voi keskustella tämän jutun lopussa klo 22:een.

Uusi tutkimus saattaa auttaa selittämään, miksi vasenkätisiä ylipäätään on olemassa. Tutkimuksesta kertoi brittilehti Times.

Vasenkätisyyteen liitetään lehden mukaan paljon huonoja puolia, alkaen jo siitä, että "vasurin" pitää sopeutua toimimaan oikeakätisten maailmassa.

Aiempien tutkimusten mukaan vasenkätiset sairastuvat oikeakätisiä useammin skitsofreniaan, syntyvät kevyempinä ja kuolevat nuorempina, Times luettelee. Palkkakin saattaa olla oikeakätistä pienempi.

Huonoista puolista huolimatta vasenkätisyys ei ole kadonnut ihmiskunnasta evoluution myötä. Yksi selitys saattaa olla väkivalta.

Argumentointi menee tiivistetysti niin, että vasenkätisyys on taannut etulyöntiaseman taisteluissa ja siten antanut vasenkätisille mahdollisuuden pärjätä hyvin väkivaltaisina aikoina – dominoida, saada jälkeläisiä ja levittää geenejään.

Pieni, mutta merkittävä ero?

Monissa lajeissa vasenkätisyys voi suoda etuja, sillä vasuri voi yllättää vastustajan esimerkiksi "vääräkätisyydellä" eli käyttämällä puolta, johon vastustaja ei ole tottunut. Tutkimukset eivät kuitenkaan todista, että vasenkätiset olisivat oikeakätisiä parempia taistelulajeissa.

Thomas Richardsonin uusi tutkimus näyttää kuitenkin vahvistavan, että vasenkätiset pärjäävät taisteluissa oikeakätisiä paremmin.

Tohtorintutkintoaan tekevän Richardsonin ja Tucker Gilmanin tutkimus koskee noin 9 800 nyrkkeilijää ja vapaaottelijaa ja heidän tuloksiaan.

Vain suoraviivaisten voittojen ja tappioiden sijaan tässä tutkimuksessa arvioitiin menestystä suhteessa vastustajan taitotasoon, eli mitä parempi vastustaja, sen paremmat pisteet.

Näin pistetytettynä satunnainen vertailu vasen- ja oikeakätisten välillä johti siihen, että 54 prosentissa tapauksista vasenkätinen nyrkkeilijä oli parempi. Erityisen suuri ero ei ole, mutta tässä tutkimuksessa se oli näkyvissä.

Koko tutkimus on julkaistu BioRxiv-nettijulkaisussa.

Helsingin Malmin Longinojan puron pitkään jatkunut kunnostustyö on valittu Paras luontoteko 2017–2018 -kilpailun voittajaksi.

Helsingissä tänään maanantaina myönnetty palkinto ojennettiin ennallistamistyön keulahahmolle Juha Saloselle sekä Longinojan muille puroaktiiveille.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n Suomen kansallinen komitea toimi kilpailun raatina. Palkinnon luovutti asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Palkinto jaettiin nyt seitsemättä kertaa.

Pääradan itäpuolella Helsingin Malmilla sijaitsevaa Longinojan puroaluetta on kunnostettu yli 15 vuoden ajan. Pitkäjänteistä ennallistamistyötä on tehty vapaaehtoisvoimin yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa.

Tiilikaisen mukaan kunnostustöiden ansiosta puro on elpynyt ja uhanalaiset meritaimenet nousevat jälleen kutemaan Longinojaan runsain määrin. Lisäksi lähiluonnon merkitys kaupunkilaisille on korostunut näkyvästi.

"Halutaan tehdä jotain ainutlaatuista"

Longinoja-projektin vetovastuussa oleva Juha Salonen arvostaa Paras luontoteko -tunnustuksen korkealle.

– Kun sain tietää palkinnosta, niin kyllähän se veti aika sanattomaksi. On tämä aika huikeaa, kun miettii, keitä on valintaraadissa, suuria luonnonsuojelujärjestöjä ympäri Suomea. Kyllä tämä vetää miehen hiljaiseksi.

Salonen kuitenkin korostaa, että palkinnoista suurin on Longinojan alueen arvostus ja puroprojektin mukanaan tuomat ystävyyssuhteet.

– Meidän puroporukka on kyllä todella aktiivinen ja tiivis. Palkinnot tulevat siinä sivussa, mutta kyllä tärkeintä on se työ, joka kantaa hedelmää. Halutaan yhdessä tehdä jotain ainutlaatuista.

Vuonna 2017 Longinojan purotalkoissa oli Salosen mukaan jopa 112 talkoolaista kunnostustöissä ahkeroimassa. Pohjatyötä on tehty hartiavoimin, ja puro voi hyvin – nyt jatketaan ylläpitoa ja tehdään hienosäätöä, Salonen sanoo.

Lue myös:

Luontoretki: Longinoja – Suomen tunnetuin taimenpuro (Yle Areena 1.10.2017)

Urbaani kaupunkipuro houkuttaa uhanalaisia meritaimenia kutupuuhiin (24.10.2016)

Longinoja kuhisee elämää – taimenen poikasia ennätysmäärin (14.8.2014)

Tamperelainen bioteknologiayhtiö FIT Biotech ilmoittaa hakeutuvansa konkurssiin. Yhtiön mukaan syynä konkurssimenettelyyn on rahoitussopimuksen keskeytyminen.

Bioteknologiayhtiö sanoo, että voimassa olevasta rahoitussopimuksesta huolimatta Alpha Blue Ocean ei ole maksanut sopimuksen mukaisia 500 000 euron maksueriä marraskuun jälkeen.

Vuoden 2017 lopussa Alpha Blue Ocean myönsi FIT Biotechille 10 miljoonan euron rahoituksen.

– Olen äärimmäisen pettynyt siihen, että yhtiön rahoitus loppui kesken sovitun rahoitusohjelman. Tämän seurauksena olemme joutuneet keskeyttämään lukuisat meneillään olleet yhtiön liiketoimintaan ja lääkekehitykseen liittyneet kehitysprojektimme, FIT Biotechin toimitusjohtaja Erkki Pekkarinen sanoo tiedotteessa.

FIT Biotechin on kehittänyt geenipohjaisia hoitomuotoja esimerkiksi syöpiin, hi-virukseen ja ebolaan.

Pörssiin listautuneen yhtiön suurimpia omistajia on sen itsensä lisäksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto eli Sitra.

Suuren poliisioperaation sunnuntai-iltana Turun keskustassa aiheuttanut puukottaja on edelleen karkuteillä.

Poliisi ei vielä ole päässyt kuulemaan uhria, sillä Tuureporinkadulta penkiltä löydetty noin 30-vuotias uhri on yhä sairaalahoidossa. Vakavasti haavoittunut mies ei kuitenkaan poliisin sairaalasta saamien tietojen mukaan ole hengenvaarassa.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jussi Helesvirta ei tässä vaiheessa halua kommentoida tarkemmin puukotukseen johtaneita tapahtumia.

– Poliisi selvittää tällä hetkellä tapahtumaan liittyviä taustatietoja. Yritämme haarukoida tietoja ja päästä siten tekijän jäljille.

Poliisi tutkii muun muassa tietoa, että uhria olisi uhkailtu pieleen menneiden huumekauppojen jäljiltä rikollisten suosimassa salaisessa Tor-verkossa.

– Saimme Tor-verkon keskustelun tietoomme viime yönä, Helesvirta kommentoi Ylelle maanantaina.

Epäonnisista huumekaupoista kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat (maksumuurin takana).

Tuureporinkadulla sijaitsevan taloyhtiön isännöitsijä Jukka Kulo kertoo Ylelle uhrin olleen taloyhtiön asukas. Mies oli muuttanut vasta hiljakkoin taloyhtiöön, ja hänen käytöksensä oli kiinnittänyt isännöitsijän huomion jo aiemmin.

– Hänen käyttäytymisensä oli vähän hysteeristä ja hän oli pelokas, kertoo Kulo.

Tekijällä myös ampuma-ase?

Taloyhtiön valvontakamera on taltioinut sunnuntai-illan tapahtumia, ja hyvälaatuinen kuvamateriaali on poliisin hallussa.

Isännöitsijä Jukka Kulon mukaan tallenteesta näkyy, että tekijällä olisi ollut myös ampuma-ase.

– Ase oli kädessä, se on tunnistettavissa. Kovin siinä juostiin pihalla pakoon, kuvailee Kulo Ylelle valvontakameratallenteen sisältöä.

Poliisi ei kuitenkaan vahvista tietoa mahdollisesta ampuma-aseesta.

Tutkinnanjohtaja Helesvirta ei halua kommentoida Ylelle tekovälineitä millään tapaa. Poliisin sunnuntai-iltana antamien tietojen mukaan tapahtumista ei kuitenkaan aiheutunut sivullisille vaaraa.

Isännöitsijä Kulo kertoo sunnuntai-illan tapahtumista jääneen jälkiä myös taloyhtiön rappukäytävään.

– Seinästä löytyi teräaseen ja potkujen jälkiä. Kyllä siinä välien selvittelyä on ollut vähän kovemminkin.

Poliisi otti kiinni yhden ihmisen tapaukseen liittyen. Noin kolmekymppinen mies kuitenkin vapautettiin myöhemmin yön aikana, kun hänet oli saatu puhutettua. Kiinniotettuna ollutta miestä ei epäillä rikoksesta, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jussi Helesvirta.

Tapausta tutkitaan tapon yrityksenä. Poliisi pyytää tapahtumista yleisön havaintoja.

Säteilyturvakeskus (Stuk) on antanut lausuntonsa Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käyttöluvasta.

Stuk katsoo lausunnossaan, että Teollisuuden Voiman (TVO) omistamalle Olkiluoto 3:lle voidaan myöntää käyttölupa vuoden 2038 loppuun saakka.

Ydinvoimalaitoksen käyttölupa myönnetään aina määräaikaisena. TVO:n mukaan laitoksen tekninen käyttöikä on 60–80 vuotta.

Stukin laajan turvallisuusarvion loppupäätelmä on, että laitos on rakennettu turvalliseksi ja että TVO kykenee myös käyttämään sitä turvallisesti.

Stuk esittää lupaehdoksi, että TVO tekee vuoden 2028 loppuun mennessä laitokselle määräaikaisen turvallisuusarvioinnin ja toimittaa sen Stukille hyväksyttäväksi.

Stukin lausunto on ratkaisevan tärkeä Olkiluoto 3:n käyttöönoton kannalta, sillä valtioneuvosto päättää reaktorin käyttöluvasta Stukin lausunnon pohjalta.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan Ylelle, että valtioneuvosto voi päättää käyttöluvasta parin viikon kuluessa.

Laitos vaatii vielä parantelua

Käyttöluvan lisäksi TVO tarvitsee Stukilta myös luvan polttoaineen lataamiseen ennen kuin laitos voidaan käynnistää ja kytkeä verkkoon.

Stukin mukaan latausluvan saanti edellyttää vielä TVO:lta tiettyjä muutoksia laitoksella.

Laitoksen koekäytössä havaittiin noin vuosi sitten, että reaktorin jäähdytyspiiriin kuuluva paineistimen yhdyslinja värähteli sallittua enemmän.

TVO on esittänyt kahta erilaista ratkaisua värähtelyn vaimentamiseksi.

Stuk ei ole saanut vielä lopullisia tuloksia kokeista, mutta katsoo, että värähtelyongelma on ratkaistavissa.

Stuk kuitenkin tarkistaa vielä TVO:n suunnitelmat ja vaimentimien asennukset ennen polttoaineen latausluvan myöntämistä.

Laitos rajusti myöhässä

Olkiluoto 3:n on määrä aloittaa viimeisimmän arvion mukaan säännöllinen sähköntuotanto tammikuussa 2020.

Aikataulu on viivästynyt epäonnisessa pilottihankkeessa jo yli kymmenellä vuodella. Alun perin laitos oli tarkoitus kytkeä verkkoon jo vuonna 2009.

Rakentamistyöt Eurajoella alkoivat vuonna 2005.

Olkiluoto 3 on ranskalais-saksalainen EPR-tyypin reaktori. Se lukeutuu 1600 megawatin nimellistehollaan maailman suurimpiin ydinreaktoreihin.

Valmistuessaan Olkiluoto 3 kattaa yksin noin 15 prosenttia Suomen sähköntarpeesta.

Laitos vähentää tarvetta tuoda Suomeen sähköä naapurimaista. Lisäksi laitoksen odotetaan laskevan sähkön hintaa Suomessa.

Pohjois-Korean johtajaa Kim Jong-unia esittävä mies on komennettu pois Vietnamista ennen Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean johtajien huipputapaamista.

Howard X -nimeä käyttävä Lee Howard Ho Wun haettiin maanantaina Hanoissa hotellista. Hänet karkotettiin kotiinsa Hongkongiin.

Vietnamin maahanmuuttoviranomaisten mukaan Howard X:n viisumiasiat eivät ole kunnossa.

Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin imitoimisella itseään elättävät miehet ovat pitäneet omaa huippukokoustaan Hanoissa viime viikosta lähtien.

Oikeiden johtajien on määrä kohdata kaupungissa keskiviikkona ja torstaina.

Vale-Trump Russell White saa jäädä Hanoihin, mutta häntä on kehotettu pitämään matalaa profiilia.

Howard X on kommentoinut lähtömääräystä sanomalla, että oikealla Kimillä ei ole minkäänlaista huumorintajua.

Oikea Kim tekee huikean pitkän junamatkan

Samaan aikaan Vietnamin viranomaiset viimeistelevät kuumeisesti johtajatapaamista ja sen turvatoimia. Virkailijoiden mukaan heillä on ollut noin kymmenen päivää aikaa järjestellä aukottomat turvatoimet.

Oikea Kim taittaa parhaillaan 4 000 kilometrin matkaa kohti Hanoita junan kyydissä. Hän nousi vihreään junaansa Pjongjangissa lauantaina. Perille Kimiä odotetaan varhain tiistaina.

Tarkka matkareitti on salaisuus, mutta mediatietojen mukaan Kim on jo ylittänyt Kiinan rajan.

Vietnamissa hänen mahdolliselle saapumisreitilleen on määrätty ennennäkemätön liikennöintikielto. Paikallisen kommunistipuolueen lehden mukaan kielto koskee 169 kilometrin mittaista valtatien osuutta Dong Dangista Hanoihin. Dong Dang sijaitsee Kiinan rajalla, ja arvioitu on, että Kim saattaa taittaa matkansa loppuosan autolla.

Dong Dangin rautatieaseman seutuja vartioivat maanantaina sadat sotilaat.

Trump saapuu Vietnamiin lentämällä.

Katukuvassa näkyy jo

Uutistoimisto AP:n mukaan turistit poseeraavat Hanoissa jo salkoon nostettujen Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean lippujen edessä. Kaduilla myynnissä on t-paitoja Kimin naamalla ja tekstillä "Rakettimies". Se on viittaus Trumpin vuonna 2017 viskaamaan "pieni rakettimies" -loukkaukseen.

Uutistoimisto AFP:n lähteiden mukaan Kim asuu huippuhotellissa Hanoin keskustassa, lähellä valtion vierastaloa, jossa kokous saatetaan järjestää. Varmaa julkista tietoa varsinaisesta kokouspaikasta ei ole.

Kim ja Trump tapasivat historiallisessa huippukokouksessa Singaporessa viime vuoden kesäkuussa. Aikaan saatiin tuolloin tutkijan "ympäripyöreäksi" kutsuma julkilausuma.

Lue lisää Hanoin valmistautumisesta:

Video: Hanoi hullaantuu huippukokouksesta – Pienyrittäjät koittavat saada oman siivunsa Kimin ja Trumpin tapaamisesta

Trump saa esiintyä jalona johtajana, Pohjois-Korean Kim selviää lyhyellä lennolla – Vietnam on tarkoin valittu huippukokouspaikka

Kaarinalainen Katriina Laine esittelee oman perheensä etanoliautoa. Hämmästyn, kun tajuan, että se on todella kookas amerikanrauta. Laine selittää, että amerikanrautoja muunnetaan paljon etanoliautoksi, sillä ne ovat melkoisia bensiinisyöppöjä.

– Auto on ollut meillä jo melkein neljä vuotta, etanolimuunnos tehtiin kaksi vuotta sitten. Ajaminen tulee kalliiksi joka tapauksessa. Etanoli houkutteli halvemman hintansa vuoksi. Laskin, että säästän polttoainekuluissa 200–400 euroa vuodessa, mutta etanoliauto on myös ympäristöteko, kertoo Laine.

Katriina Laine käynnistää Cadillacin. Se hyrähtää käyntiin ja lähdemme haistelemaan pakoputkea. Tuntuuko haju ympäristöystävällisemmältä kuin bensiinikäyttöisessä autossa?

– Ehkä on vähän kukkainen tuoksu. Katku ei ole todellakaan niin paha kuin bensa-autossa, nauraa Laine.

Säästö polttoainekustannuksissa oli tärkein syy muuntaa auto etanolia kuluttavaksi. Laine halusi myös ottaa huomioon ympäristöseikat, vaikka kaksi vuotta sitten keskustelu aiheesta ei ollut yhtä vilkasta kuin nyt.

– Tämä on mielestäni yksi erittäin hyvä keino toteuttaa tulevia päästötavoitteita. Monet eivät vielä tiedä, miten oman autonsa voi muuttaa etanolilla kulkevaksi.

Etanoliautoinnostus vasta heräämässä

Auton muuttaminen etanolia käyttäväksi on tullut esille usein julkisuudessa viime kuukausien aikana, kun on pohdittu liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Autoala ja valtio ovat tehneet ilmastosopimuksen, jonka tavoitteena on puolittaa hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä.

Kaasuautojen ensirekisteröinnit lisääntyivät huomattavasti vuoden 2018 aikana. Sähköautot kiinnostavat, ja monet taloyhtiöt pohtivat niiden latauksen järjestämistä.

Luulisi, että autoilijat ovat jo sankoin joukoin rynnänneet muuntamaan autojaan etanolikäyttöisiksi. Se on halvempi keino kuin uuden auton osto. Näin ovat monet rauhoitelleet kansalaisia, jotka haluavat olla mukana ilmastotalkoissa, mutta tuskailevat ympäristöystävällisen, uuden auton korkeaa hintaa.

Liikenne ja viestintävirasto Traficom sai koko maassa vuoden 2018 aikana 1 474 muuntotukihakemusta. Niistä 1 372 koski etanoliautoja ja 102 kaasuautoja. Luku on varsin vähäinen autojen kokonaismäärään verrattuna.

Suomessa oli vuoden 2018 lopussa Ylen Traficomilta saamien tilastojen mukaan 2,6 miljoonaa henkilöautoa. Etanoliautoja oli yli 4 000 ja kaasuautoja yli 5 000.

Korjaamoissa vielä hiljaista

Soittokierros Varsinais-Suomen etanolikonversioita tekeviin korjaamoihin kertoo, että muuntotyön teettäneitä etanoliautokuljettajia on vasta vähän.

Yksittäiset autoilijat ovat olleet liikkeellä. Kahdesta yrityksestä kerrotaan, että 10–15 autoa on muunnettu etanolia käyttäväksi vuosittain.

Etanolimuunnoslaitteistoa valmistavan StepOne Tech Oy:n mukaan etanoli-innostus on kuitenkin nousussa. Toimitusjohtaja Tuomo Isokivijärvi muistuttaa, että etanolipäivityksiä tehtiin Suomessa vuonna 2018 lähes kolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

Isokivijärven mukaan kaikki etanoliautoilijat eivät tee muuntokatsastusta, joten he eivät ole mukana tilastoissa.

Tankkausasema ei löydy kaikkialta

Yrittäjä Jesse Mäkitalo Naantalissa toimivasta Aurinkotien Autosta kertoo, että heillä autoja muunnetaan etanolikäyttöisiksi noin 10–15 vuodessa. Asiakkaat eivät tiedä, mitä etanolin käyttöönotto tarkoittaa. Suuri este on polttoaineaseman puuttuminen paikkakunnalta.

– Olemme kysyneet, voisiko tänne saada oman tankkauspisteen. Se herättäisi varmasti kysyntää muuntopalveluun, Mäkitalo uskoo.

– Tähän mennessä etanoliauton ovat halunneet lähinnä 25–45-vuotiaat. Ympäristönsuojelu tai polttoainekustannuksissa säästäminen ovat heille tärkeitä asioita.

Etanolia tarjoavat asemat löytää helposti netistä. Etanoliautoilijat käyttävät puhelimessaan sovellusta, jonka avulla he löytävät lähimmän aseman. Asemia on paljon suurten kaupunkien läheisyydessä, mutta osassa Suomea matka tankille on yhä pitkä.

Auton muuntaminen etanolia käyttäväksi maksaa noin 500 euroa. Huoltotoimenpiteen hinta ei Jesse Mäkitalon mielestä vaikuta intoon. Asiakkaat arvioivat, että raha tulee pian takaisin säästönä polttoainekustannuksissa.

Miten auto muutetaan etanolikäyttöiseksi?

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen tuntee autoilijoiden tuntoja työnsä vuoksi. Liikenneturva seuraa liikennekulttuurissa tapahtuvia muutoksia. Myös hän on sitä mieltä, että etanoliautojen suosion esteenä on tiedonpuute.

– Moni ei ole tullut edes ajatelleeksi muuntamista tai sitä on pidetty vaivalloisena. Muuntamisia tehdään avaimet käteen -periaatteella eri liikkeissä, kertoo Heiskanen.

Perustietoja löytyy muuntosarjoja esitteleviltä sivuilta. Etanoliautoilijaksi.fi -sivustolla esitellään sekä asennussarjoja että kysymyksiä, jotka ovat kiinnostaneet muita autoilijoita.

Tarvitaan siis asennussarja ja joku, joka osaa laittaa sen autoon. Etanoliautoksi muuntamisen voi tehdä jopa itse, mutta jos ei ole autosähkötyökokemusta, kannustetaan kääntymään huoltoliikkeen puoleen.

Miten haetaan muuntokorvausta?

Monia kiinnostaa muuntokorvaus, jota voi hakea Traficomilta. Sen sivulta löytyy tarkemmat ohjeet tuen hakemiseen.

Muuntotukea on voinut saada vuoden 2018 alusta lähtien vuoteen 2021 saakka. Se on etanolihenkilöautojen kohdalla 200 euroa, mutta auto pitää muuntokatsastaa muuntosarjan asentamisen jälkeen.

Muuntotuki voidaan maksaa vain kerran samasta autosta ja samalle henkilölle enintään kerran kalenterivuodessa.

Itsekin autoalalla työskentelevä Cadillac-kuskimme Katriina Laine muistuttaa, että auton pitää olla tietynikäinen. Auton muutoskatsastus on mahdollista tehdä vain ennen vuotta 2007 käyttöönotettuihin bensiiniautoihin.

– Autohuoltamossa autetaan hakemuksen täyttämisessä. Hakijan täytyy kuitenkin itse allekirjoittaa ja lähettää hakemus, eli se vaiva siinä on, Laine sanoo.

– Muuntokatsastus tietenkin maksaa, joten hakemus voi jäädä sen vuoksi joltakin tekemättä. Jos laskee katsastuksen hinnan ja muuntotuen määrän yhteen, käteen jää 140 euroa, joten on sekin vaivan arvoista.

Etanoliautoihin liittyy ennakkoluuloja

Voiko etanolin lisäksi käyttää bensiiniä, ettei jää tielle? Käynnistyykö auto talvella ja mikä on etanolin vaikutus auton tehoihin?

Näihin kysymyksiin etanoliautoilija joutuu usein vastaamaan. Katriina Laine myöntää, että aiemmissa muuntojärjestelmissä oli ongelmaa. Nyt ne ovat kehittyneet, ja ainakin Katriina Laine on saanut amerikanrautansa käyntiin pakkasella.

– Uusimmissa sarjoissa on ulkoiset lämpötila-anturit, jotka mittaavat ulkolämpötilaa. Kun mennään pakkasen puolelle, se syöttää enemmän etanolia. Meidän Caddy lähtee ihan kiitettävästi käyntiin, nauraa Laine.

Laine kertoo, että muitakin amerikanrautojen omistajia on kiinnostanut, pitääkö aina tankata etanolia. He pelkäävät, että menovesi loppuu, kun etanoliasemia ei ole tarpeeksi. Laine kertoo, että etanolin loppuessa polttoaineeksi käy myös bensiini. Tankissa saa olla siis etanolia pohjalla. Sitä ei tarvitse ajaa loppuun.

–Muuntosarja haistelee moottorin sisällä, kumpaa polttoainetta on tarjolla. Mieheni käy tankkaamassa työmatkallaan Turussa. Täällä Kaarinassahan ei ole omaa etanoliasemaa. Suosimme tietenkin etanolia kustannusten ja viime aikoina myös yhä enemmän ympäristön vuoksi, kertoo Laine.

Kannattako kaikkia autoja muunnella

Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskasen kanssa katselemme yli kymmenen vuotta vanhaa niin sanottua kauppakassia huoltoaseman pihalla. Pohdimme, meneekö ympäristövillitys liiallisuuksiin, jos jokaiseen vanhaan, pieneen autoon aletaan asennella muuntosarjoja tai vaikka kaasutankkeja.

Heiskanen toppuuttelee intoa. Paras ratkaisu hänen mielestään olisi, että autoilijat ajaisivat ennakoivammin ja taloudellisemmin.

– Jos teemme vanhoihin autoihin kaasukonversiot tai bensiinikäyttöisiin etanolikonversiot, saamme vanhoja kaasuautoja tai etanoliautoja. Muuntotuen sijaan laittaisin satsaukset veroalennuksiin, että saataisiin uudistettua autokantaa. Uudemman autokannan myötä saavutettaisiin sekä ympäristö- että liikenneturvallisuushyödyt, pohtii Heiskanen

Hän muistuttaa myös, että Pohjoismaissa ajetaan huomattavasti nuoremmilla ja vähäpäästöisimmillä autoilla kuin Suomessa.

Heiskanen vilkaisee polttoaineaseman hintoja. Hintaero on noin 50 senttiä halvimman bensiinin ja etanolin välillä.

Etanolia kuluu noin 30 prosenttia enemmän kuin bensiiniä. Heiskanen laskee, että jonkinlaista säästöä paljon ajavilla tai kuluttavilla autoilla on saatavissa.

– Aika usein törmää siihen ajatukseen, että kaasuautot räjähtelevät tai etanoli syttyy herkästi. Tutkimusten mukaan ne ovat yhtä turvallisia kuin bensiiniautot elleivät sitten aavistuksen jopa turvallisempia, kertoo Heiskanen.

Voit keskustella aiheesta jutun alla. Keskustelu sulkeutuu 25.2. kello 18.00

En koskaan arvannut, että minulla voisi olla ikävä Prismaa.

Tai Citymarkettia, tai mitä tahansa suurta suomalaista sekatavara-ruokakauppaa, joita ennen vihasin.

Niitä, joissa stressaantuneet perheenisät työntävät jättimäisiä ostoskärryjä pinna kireällä ja toppapukulapset kinuavat karkkia tai uutta muovilelua, vaikka onkin ihan tavallinen maanantai.

Kiina muutti markettivihani rakkaudeksi.

Nyt näen sisäänajoteiden varressa nököttävät hyperkaupat arkea helpottavina paratiiseina, joista ihminen saa kaiken, mitä tarvitsee: maitoa, mansikoita, pyöränkumeja, kukkamultaa, juustoa tai tuoretta kalaa. Esikypsytettyjä avokadoja tai gluteenitonta pakastepitsaa. Tai jos tänään haluaisikin valmissalaatin tai kreikkalaisia viininlehtikääryleitä.

Helppoa! Turvallista! Kätevää! Mitä sitten, että joku haluaa vakoilla plussapisteeni ja maitohyllylle joutuu kävelemään kilometrin!

Se on pientä siihen verrattuna, että pelkää syövänsä muovia tai valkaisevansa kainaloitaan.

Suomi on arjen käytännöllisyyden ihmemaa. Kaikkea on tarjolla ja ennen kaikkea, siihen mitä on tarjolla, voi luottaa.

Kiinassa elämä on toisenlaista. Pekingissä täytyy elää kuin metsästäjä-keräilijä, jos haluaa pysyä kartalla siitä, mitä suuhunsa laittaa ja iholleen levittää, eikä halua maksaa siitä korkeinta hintaa.

Kaiken voisi toki ostaa netistä suoraan kotiin kannettuna. Mutta entä, jos ei haluaisi viettää aikaa nettikaupoissa? Tai jos haluaisi päästä vertaamaan tuotteita etukäteen?

Silloin arjen hankinnoista tulee helposti monimutkaisia.

Luotettava maito haetaan yhdestä kaupasta, mutta hedelmät ja riisi kannattaa ostaa muualta halvemmalla. Fiksuinta olisi ostaa vihannekset tuoretorilta mutta se lisäisi kauppareissuun uuden etapin. Kaikki tuore pitää pestä kolmesti vaikka paketissa lukisi, että se on pesty viidesti. Ihan varmuuden varalta.

Shampoo on jostain syystä kamalan kallista, ja se kannattaakin kantaa Suomesta mukanaan. Vieläkään en uskalla käyttää paikallisia kasvorasvoja, koska niissä lukee usein “valkaiseva”. Samaa olen kuullut deodoranteista.

Ehkä on, ehkä ei, kuka uskaltaa ottaa riskin?

Iso osa kiinalaisista ei luota kotimaiseen ruokaan. Se johtuu pitkälti muutamien vuosien takaisista ruokaskandaaleista, saasteista ja ylipäätään epäluottamuksen kulttuurista.

Kiinalaisten, erityisesti vanhemman ikäluokan tapa ostaa hedelmiä ja vihanneksia on paitsi viihdyttävä, myös paljon puhuva. Jokainen pienikin vika syynätään. Ulkomaalainen, joka heittelee mandariineja pussiinsa sen kummemmin miettimättä, saa äkkiä pöljän maineen.

Viime vuosien ehkä tunnetuin ruokaskandaali tuli esiin vuonna 2008, kun kiinalaisista maitotuotteista löytyi myrkyllistä melamiinia.

Sittemmin on puhuttu väärennetyistä kananmunista, muoviriisistä ja katuojasta talteen kerätystä ruokaöljystä vain muutamia mainitakseni. Vuonna 2016 kiinan elintarvikeviranomaiset löysivät tarkastuksissaan 50 000 rikkomusta.

Tämän vuoksi ne, joilla on varaa, haluavat jotain muuta kuin sitä, mitä kulmakaupassa on tarjolla. Luomu kasvattaa suosiotaan, samoin tuontiruoka.

Markkinoille pyrkivät myös suomalaiset.

Atria kertoi vasta, että sen tuotemerkillä varustetut sianlihatuotteet ilmestyvät kiinalaisiin vähittäiskauppoihin tänä keväänä. Tähän saakka Atrian lihaa on jo voinut syödä kiinalaisissa ravintoloissa. Kiinalaisista nettikaupoista tilata voi jo ainakin Fazeria ja Pirkkaa. Valio sai juuri äidinmaidonkorvikkeelleen myyntiluvan.

Silti muutos tapahtuu hitaasti. Kiina varjelee elintarvikemarkkinoitaan ja niille pääsy vaatii aikaa.

Siksi elämä Pekingissä olisi helpointa, jos osaisi kokata kiinalaista ruokaa. Ulkomaiset elintarvikkeet ovat yhä kalliita, eikä niiden arkiseen käyttöön ole varaa kuin ylemmällä keskiluokalla.

Länsimaihin verrattuna kiinalaisten ruokatottumukset ovat myös äärimmäisen kotimaisia. Harvalla on halua tai taitoa kokata kotona spagetti bolognesea tai kinkkupitsaa. Ulkomainen ruoka syödään usein ravintolassa.

Isoissa marketeissa onkin yleensä korkeintaan yksi hylly tuontielintarvikkeille: muutama sortti pastaa, tomaattimurskaa, majoneesia ja muroja. Amerikkalaista ketsuppia, ranskalaisia hilloja ja englantilaisia keksejä.

Siksi länsimaisia elintarvikkeita myyvissä suurkaupunkien erikoiskaupoissa kermapurkkiin tai juustopakettiin tarttuvatkin lähinnä ulkomaalaiset ja pieni epätyypillinen joukko paikallisia kuluttajia. Koska tavara ei kierrä kovin nopeasti, myös siellä asioiminen vaatii tarkkuutta.

Olen oppinut katsomaan jugurttipurkin, tofupaketin ja paputölkin päiväystä. Viimeksi jätin hyllyyn mansikkahillon, jonka parasta ennen -päiväys oli ollut joskus vuonna 2017.

Tunsin luissani, kuinka hedelmänvalikoijatädit nyökkäilivät hyväksyvästi.

Jos muoviriisi ja salaatin myrkkyjäämät eivät aja paniikin partaalle, Kiinassa oppii luovimaan.

– Saako tuosta kioskista kermaa, kysyi käymässä ollut puolisoni, kun olimme länsimarketissa asioidessamme unohtaneet laskiaispullien toisen täytteen.

– No ei tietenkään, hulluko olet, vastasin nauraen.

Sieltä saa teessä keitettyjä munia, merileväkääröjä ja kiinalaista noutoruokaa. Kaikkia niitä syön silloin tällöin lounaaksi, vaikka mietinkin usein, mitä oikeastaan syön.

“Kananmunaa” vai kananmunaa? pohdin ja unelmoin samalla suomalaisten hypermarketien notkuvista eineshyllyistä.

Juttu on auki keskustelulle. Voit keskustella aiheesta tänään 25.2 klo 21:00 saakka.

Tasavallan presidentille Sauli Niinistölle tehdään lonkkaleikkaus keskiviikkona, kertoo Tasavallan presidentin kanslia.

Presidentti hoitaa tehtäviään kanslian mukaan leikkauksesta huolimatta lähtökohtaisesti normaalisti.

Lentomatkustamista ei suositella noin kuukauteen leikkauspäivästä. Lonkkaleikkauksen ajankohta on suunniteltu hyvissä ajoin.

Presidentillä todetusta nivelkulumasta kerrottiin julkisuuteen viime toukokuussa. Lausunnossa presidentin terveydentilasta todettiin tuolloin, että kulumamuutosten etenemistä seurataan säännöllisesti.

Aiheesta aiemmin:

Yle sai presidentin tuoreimman terveysselvityksen – Presidentti joutuu kesällä pieneen leikkaukseen

Oscar-gaalan suurin voittaja oli rotukysymyksiä käsittelevä Green Book. Parhaan elokuvan palkinnon lisäksi elokuva palkittiin parhaasta käsikirjoituksesta. Lisäksi Mahershala Ali sai parhaan miessivuosan Oscarin.

Eniten Oscareita nappasi Queen-elokuva Bohemian Rhapsody, kaikkiaan neljä. Kolme pystiä meni elokuville Black Panther ja Roma. Jälkimmäiselle oli ennakkoon povattu parhaan elokuvan Oscaria. Lisää palkittujen nimiä löydät täältä.

Coleman yllättyi voitostaan

Parhaan naispääosan Oscarin nappasi yllättaen Olivia Colman, joka esittää kuningatar Annaa elokuvassa The Favourite. Palkinnon povattiin menevän Glenn Closelle elokuvasta The Wife.

Closella on nyt halluussaan ennätys suurimmasta määrästä ehdokkuuksia ilman voittoa. Hän on ollut palkintoehdokkaana seitsemän kertaa, mutta ei ole saanut kertaakaan palkintoa.

Colman otti palkinnon vastaan kyyneleitään pidätellen. Brittinäyttelijän puhe oli valmistelemattomuudessaan yleisöä huvittava.

– Onhan tämä melkoisen stressaavaa. Tämä on hulvatonta. Minulla on Oscar-palkinto!

Kun palkintopuheen lopettamisen merkiksi alettiin soittaa musiikkia, näyttelijä pärisytti kieltään.

Alla olevassa twiitissä Colmanin kiitospuhe. Päristyksen voit nähdä noin 2 minuutin ja 50 sekunnin kohdalla.

Malek nosti esiin maahanmuuttajataustan

Rami Malek on voittanut Freddie Mercuryn roolistaan elokuvassa Bohemian Rhapsody lähes kaikki suuret palkinnot kuten Golden Globen. Nyt hän pokkasi parhaan miespääosan Oscar-palkinnon.

Palkintopuheessaan Malek viittasi Mercuryn ja itsensä maahanmuuttajataustaan. Amerikkalaisella on Egyptistä maahan muuttaneet vanhemmat.

– Teimme elokuvan homomiehestä ja maahanmuuttajasta, joka eli anteeksipyytelemätöntä elämää. Koska juhlimme häntä ja hänen tarinaansa tänään, osoittaa se, että tarvitsemme tällaisia tarinoita.

Rotukysymykset pinnalla

Tämän vuoden Oscar-gaalassa esiin nousivat etenkin rotuun liittyvät asiat. Parhaana elokuvana palkittu Green Book sijoittuu Yhdysvaltojen Etelävaltioihin 1960-luvulle. Elokuva kertoo valkoisen ja mustan miehen ystävyydestä, joka ylittää rotuerot ja yhteiskuntaluokan asettamat rajat.

Spike Leen ohjaama BlacKkKlansman palkittiin puolestaan parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta. Elokuva kertoo afroamerikkalaisesta etsivästä, joka soluttautuu Ku Klux Klan -salaseuraan.

Palkintopuheessaan Lee otti esiin sen, että tänä vuonna on kulunut 400 vuotta siitä, kun ensimmäiset orjat tuotiin Yhdysvaltoihin. Sen jälkeen hänen suustaan kuultiin gaalan poliittisin kannanotto.

– Vuoden 2020 presidentinvaalit ovat aivan nurkan takana. Lähdetään kaikki liikkeelle. Ollaan kaikki oikealla puolella historiaa. Tehdään moraalinen valinta rakkauden ja vihan välillä.

Oscar-gaalaa on viime vuosina moitittu valkoisten tekijöiden suosimisesta. Aihetta on tuotu esiin #OscarSoWhite-kampanjalla.

Tänä vuonna palkintoja jaettiin kuitenkin aiempaa tasapuolisemmin. Spike Leen lisäksi palkintoja saivat parhaista sivuosista Mahershala Ali ja Regina King. Huomionosoituksia pokkasivat myös Black Panther -elokuvan tekijät.

Lady Gagalle ensimmäinen Oscar

Oscar-gaala pidettiin tällä kertaa ilman juontajaa. Edellisen kerran näin oli vuonna 1989.

Illan aikana lavalla nähtiin useita musiikkiesityksiä. Gaalan avasi Queen-yhtyeen ja Adam Lambertin esitys kappaleista We Will Rock You ja We Are The Champions.

Muina esiintyjinä gaalassa olivat myös muun muassa Bette Midler ja Jennifer Hudson.

Yksi illan odotetuimmista esityksistä oli Lady Gagan ja Bradley Cooperin tulkinta Shallow-kappaleesta, jonka he esittävät elokuvassa A Star Is Born. Lady Gaga pokkasi biisistä parhaan kappaleen palkinnon, mikä on hänen ensimmäinen Oscarinsa.

– Olen tehnyt paljon töitä niin pitkään ja se ei ole voittamisen takia, vaan ettei saa antaa periksi. Se ei ole sitä, kuinka monta kertaa tulee torjutuksi, vaan kuinka usein olet rohkea ja pusket eteenpäin, kyyneliään niellyt Gaga sanoi.

Lue myös:

Green Book sai parhaan elokuvan Oscarin – katso lista palkituista tästä

Suhteeni muumeihin on syntynyt nimenomaan 1980-luvun Tove ja Lars Janssonin Muumipeikko-sarjakuva-albumien myötä. En ole kauheasti välittänyt 1990-luvun Japanissa tuotetusta Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjasta, joka edustaa animea niin hyvässä kuin pahassakin.

Muumilaakson tarinan piirrosjälki on kylläkin sujuvaa, mutta värit ovat karamellimäisiä eikä sarjaa voi kovin anarkistiseksi sanoa. Tyylillisesti sarja on varmaankin ihastuttanut kawaiita eli söpöyttä haikailevia japanilaisia. Toisaalta kohderyhmänä ovat selvästi lapset, kun taas Janssonin 1950-luvun sarjakuvat on tehty pikemminkin aikuisille.

Sarjakuvien henkeä on parhaiten tavoittanut Muumit Rivieralla -elokuva (2014), joka perustuu Janssonin vuoden 1955 alkuperäissarjakuvaan. Monelle sarjakuvien railakkaasta sisällöstä tietämättömälle lapsiperheelle uusi muumikokemus oli hämmentävä: hyvänen aika, nehän juovat viinaa, keikistelevät bikineissä ja häviävät rahansa uhkapeleissä!

Onkin ollut iloinen yllätys huomata, että uusi Muumilaakso-sarja on huomattavasti särmikkäämpi kuin edeltäjänsä, eikä sitä ole tarkoitettu pelkästään lapsille. Mukana on aikuisia koukuttavia tarinalinjoja ja teemoja, esitysaikakin televisiossa on kello 20 ja yhdelle jaksoista on pistetty peräti ikäraja (K-7). Kyseisessä jaksossa esiintyy itse Mörkö.

Muumilaakson tarinoita -sarjan kotimaisista äänistä jäi mieleen nimenomaan Elina Salon tulkitsema Pikku Myy – harvoin on näyttelijän ääni sopinut näin mainiosti heijastelemaan animaatiohahmon persoonaa.

Uudessa sarjassa äänistä taas erottuu Lotta Lindroosin ilmeikkäästi ja vitsikkäästi tulkitsema Mymmeli. Olisiko Lindroos ollut kiinnostavampi vaihtoehto Muumilaakso-sarjan Pikku Myyksi kuin Putouksesta tuttu Kiti Kokkonen? Myös Markku Haussila jaksaa irrotella ja hassutella Nipsun roolissaan.

Sinänsä sarjan suomalainen ääninäyttelijätyöskentely on varmaa ja sulavaa, mutta toisaalta ei Lindroosia lukuunottamatta tarjoa suuria yllätyksiä. Mikään ei töki, ja kokonaisuus kuulostaa hyvältä.

Olisi ollut kiinnostavaa kuulla, kuinka Jennifer Saundersin ja Rosamund Piken kaltaiset brittinäyttelijät ovat suoriutuneet tehtävistään, mutta toistaiseksi referenssinä on ollut pelkkä englanninkielinen traileri.

Muumilaakson kahden ensimmäisen kauden hintalapuksi on muodostunut 20 miljoonaa euroa, ja se näkyy – tai oikeastaan sen on pakko näkyä – animaatiosarjan jäljessä. Visuaalinen ilme on kaikin puolin nautittava ja runsaisiin yksityiskohtiin on kiinnitetty huomiota. Jopa muumien turkin tekstuuri näkyy lähikuvissa, mikä on tavallaan jännittävä lisä, koska olen aina mieltänyt muumit sileiksi ja karvattomiksi pulleropalleroiksi.

Toinen muumien fysiikkaan liittyvä uusi asia on suu – ei tosin mikään ammottava jättiläiskita, vaan tilanteesta riippuen kasvojen jommalle kummalle ilmestyvä pikkuruinen ja hillitysti liikkuva aukko, mutta suu kuitenkin. Tavalliselle katsojalle tämä saattaa olla pieni juttu, mutta muumiuniversumissa sillä on merkitystä, koska Tove Janssonin luomilla hahmolla ei suuta alunperin ole ollut, ja hahmojen tunnetiloja on ilmaistu pelkillä silmien ja kulmakarvojen asennoilla.

Muumilaakso-sarjan taiteellisena asiantuntijana on toiminut koko prosessin ajan Moomin Characters Oy Ltd:n Sophia Jansson. Moomin Characters valvoo muumihahmojen menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta hyvin tarkalla silmällä, joten luulen, että suuasiaa on puitu lukuisissa palavereissa tuntikausia ja siitä lienee väännetty kättäkin. On vaikeaa sanoa, mitä Tove Jansson olisi itse asiasta ajatellut.

Muumilaakso-sarjan kansainvälinen tekijätiimi on vieraillut Suomessa tutkimusretkillä ja tämä näkyy: kotoinen ja kotoiseksi helposti tunnistettava metsämme herää sarjassa eloon vuodenajoista riippumatta tuttuna ja aidon näköisenä. Luonto- ja maisemakuvissa on pyritty ainakin jonkinasteiseen realismiin, mikä on fantasiasarjassa viehättävä tyylikeino. Todentuntuisuutta lisäävät myös luonnoäänet, jotka on kaikki nauhoitettu Suomessa.

Kuriositeettina mainittakoon, että aluksi pohdiskelin, kuinka englanninkielinen, osittain vaihtoehtoinenkin popmusiikki à la Ed Harcourt soveltuu suomeksi puhuttuun muumisarjaan, mutta loppujen lopuksi tästä muodostuikin pikantti lisä, joka on tuonut Tove Jansson luomaan maailmaan uusia ulottuvuuksia ja mikä tärkeintä – kuronut sen osaksi nykyaikaa.

Aikamatka 1990-luvun kaksiulotteisesta Muumilaakson tarinoista vuoden 2019 kolmiulotteiseen Muumilaaksoon on monellakin tavalla tervetullut ja toivottu harppaus.

Muumilaakso (Moominvalley) on suomalais-brittiläinen yhteistuotanto. Ylen osatuottaman 13-osaisen sarjan takana on suomalainen tuotantoyhtiö Gutsy Animations. Muumilaakson ensimmäinen jakso on katsottavissa tänään Areenassa ja TV2:ssa klo 20.

Sinisten kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Vesa-Matti Saarakkala on ilmoittautunut soten valinnanvapauden vastustajiin.

Saarakkalan mukaan nykyinen soten valinnanvapaus on toteuttamiskelvoton, eikä hän aio edistää sitä valiokunnassa.

Hän kertoo tehneensä päätöksensä viikonloppuna, kun oli lukenut perustuslakivaliokunnan lausuntoa.

– Sen perusteella voi tehdä johtopäätöksen, niin kauan kuin valinnanvapauselementti on sote-uudistuksessa mukana, sitä ei tulla saamaan maaliin. Siihen ei riitä viikot eikä kuukaudetkaan. Se on vain kylmä tosiasia, Saarakkala sanoo.

Maakuntauudistusta hän on valmis tukemaan. Saarakkala kertoo informoineensa henkilökohtaisesta päätöksestään sinisten johtoa aamulla.

– En ole missään vaiheessa antanut valtakirjaa sille, että riippumatta perustuslakivaliokunnan lausunnon sisällöstä työtä jatkettaisiin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Sinisten toinen kansanedustaja, eduskunnan jättävä Pentti Oinonen ei aio Iltalehden mukaan äänestää uudistuksen puolesta.

Oinonen sanoi lehdelle, että "koko homma on niin keskeneräinen, että eihän oikeastaan kukaan kansanedustaja voisi äänestää sen puolesta".

– Näillä näkymin sormi on menossa punaiselle päin, Oinonen sanoo Ylelle.

Sinisillä ylimääräinen ryhmäkokous tiistaiaamuna

Siniset pitää huomenna tiistaina ylimääräisen ryhmäkokouksen puoli kymmeneltä.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Simon Elon mukaan julkisuudessa käyty sote-keskustelu osoittaa, että ryhmällä on tarvetta käydä tilannetta läpi.

Aiemmin tänään Elo kertoi Ylelle, että siniset ovat yhä sote-uudistuksen takana. Elon mukaan ministeriön ehdotukset "muun muassa valinnanvapauksen osalta" ovat ratkaisevassa roolissa siinä, mikä on sinisten kanta sote-uudistukseen.

– Saarakkalan ratkaisu on ollut henkilökohtainen, ja täytyy muistaa että kokoomuksessa on ollut vielä enemmän lipeämisiä, Elo muotoilee.

Saarakkala myöntää, että tilanne on poliittisesti hankala, valinnanvapautta ei voi tuosta vain poistaa lakipaketista. Saarakkala katsoo myös, että nykyinen malli on korjauskelvoton.

– Kansanedustajan velvollisuus on kuitenkin tehdä niin kuin oikeaksi näkee. Kun faktat on nyt pöydällä, se arvio on tehtävä. Voisin tietysti leikkiä viikon, että mitään ei ole tapahtunut, mutta katson, että mitään turhaa näytelmää ei ole syytä eduskunnassa tähän loppuun järjestää, Saarakkala sanoo.

Maakuntauudistus ja soten valinnanvapaus on kytketty poliittisesti yhteen. Keskusta ja kokoomus ovat ilmoittaneet, että ilman toista ei tule toistakaan.

Saarakkala ei usko, että sotesta äänestetään

Vesa-Matti Saarakkala katsoo, että sote-uudistus siirtyy väistämättä seuraavalle vaalikaudelle. Aiotteko äänestää sote-uudistusta vastaan valiokunnassa tai suuressa salissa, jos se sinne etenee?

Saarakkala ei usko, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ehtii käsitellä asiaa runsaassa viikossa, joten mitään äänestystä tuskin tulee.

– Asian käsittely pääsee vauhtiin vasta loppuviikosta. Aika ei tule riittämään, että me päästäisiin äänestyksiin. Valinnanvapauselementtiä en tule edistämään, se on selvä asia, Saarakkala painottaa.

– En usko, että sote tulee kaatumaan minun valinnanvapauskantaani, vaan siihen, että siitä ei saada valmiiksi. On täysin epärealistista, että saisimme mietintöä valmiiksi näin lyhyessä ajassa.

Elo ei ota kantaa, miten siniset hallituspuolueena suhtautuisi siihen, että Saarakkala jarruttaisi sote-uudistusta valiokunnassa.

– Hän on sanonut toimivansa uudistuksen puolesta valiokunnassa, en näe tässä ristiriitaa, Elo sanoo.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on kokoontunut aamupäivällä käsittelemään perustuslakivaliokunnan lausuntoa sote-ja maakuntauudistuksesta. Perustuslakiovaliokunta vaatii parikymmentä muutosta sote- ja maakuntalakipakettiin.

Virkamiehet ovat sorvanneet viikonloppuna ratkaisuehdotuksia valiokunnan esittämiin sitoviin ponsiin.

Saarakkalan ilmoitus voi merkitä koko sote-uudistuksen kaatumista, koska soten vastustajien ja puolesta äänestäjien suhde on eduskunnassa äärimmäisen tiukka.

Mikäli sote-uudistus etenee suureen saliin äänestykseen, ja Saarakkala äänestää siellä sitä vastaan, vastustajia on 100 ja puolesta äänestäjiä 99.

Tämä voi johtaa siihen, että hallitus ei tuo sote- ja maakuntauudistuslakipakettia ollenkaan äänestykseen.

Sinisillä ylimääräinen ryhmäkokous huomenna

Simon Elo ei halua ottaa suoraan kantaa siihen, millä tavalla Saarakkalan ulostulo hankaloittaa jo ennestään vaikeaa soten läpimenoa.

– Täytyy muistaa, että jo pidemmän aikaa uudistuksen läpimeno on vaatinut joustamista ja venyttämistä koko eduskunnalta, ja yhä edelleenkin. Nyt katsotaan, miten sosiaali- ja terveysvaliokunta pystyy työnsä tiivissä ajassa tekemään.

Elo väistää myös kysymyksen siitä, mitä seuraisi, jos sote-uudistus etenisi eduskunnan suureen saliin ja Saarakkala äänestäisi sitä vastaan.

– Hän ei siihen blogissaan kantaa ottanut, Elo kuittaa.

– Täytyy muistaa, että kokooomuksella muutama edustaja, jotka ovat sanoneet, etteivät tiedä miten toimia jos uudistus tulee saliin äänestettäväksi. Epävarmuustekijöitä on.

Milloin on selvillä, syntyykö tällä hallituskaudella sote-uudistusta vai ei?

– Näillä näkymin 15. maaliskuuta alkaa vaalitauko, ellei puhemiehistö toisin päätä. Siinä on ainakin yksi päivämäärä muistettavaksi, Elo vastaa.

Juttuun on lisätty klo 15.47 tieto Pentti Oinosen kannasta. Klo 17.06 on lisätty tieto sinisten ylimääräisestä ryhmäkokouksesta.

Lue myös:

Kuka sanoi, mitä sanoi? Oliko yksimielinen perustuslakivaliokunta sittenkään yhtä mieltä valinnanvapauden EU-notifikaatiosta

Sote-johtaja Nerg: Valinnanvapauslakien EU-kelpoisuus voidaan ehkä hoitaa kevyemmällä tavalla

Analyysi: Perustuslakivaliokunta nosti tuttuja ongelmia sote-pöytään – Riittääkö aika kunnollisten ratkaisujen löytämiseen?

RKP:n Anna-Maja Henriksson: Sotea ei ehditä käsitellä – "Ongelmat ovat liian suuria, tästä ei tule valmista"

Sote-uudistusta kovin sanoin arvostellut Jan Vapaavuori: "On hyvä asia, että huono uudistus ei mene eteenpäin"

Perustuslakivaliokunta esittää lausunnossaan useita muutoksia sote-uudistukseen – “Tässä on kyllä työtä”

EU-professorit tylyinä: Ei valinnanvapautta ilman komission ennakkoarviota

Yhä jatkuva sote-saaga – tässä lyhyesti soten käänteet viime hallituskausilta

Ukraina on perunut vastavalitun euroviisuedustajansa lähettämisen Israeliin.

Ukrainan yleisradioyhtiön UA PCB:n ja Maruv-nimellä esiintyvän Anna Korsunin neuvottelut edustamisen ehdoista kariutuivat maanantaina.

Korsun, 27, voitti maansa edustajanpaikan lauantaina. Euroviisut järjestetään Israelissa toukokuussa.

Maanantaina UA PCB ja Korsun ajautuivat riitaan sopimuksen ehdoista. Yhtiö syytti Korsunia kilpailun politisoimisesta ja kieltäytyi allekirjoittamasta edustussopimusta.

Edustussopimuksen mukaan Korsun ei olisi saanut esiintyä Venäjällä. Hänellä oli jo aikeita esiintyä Moskovassa huhtikuussa, ja jotkut poliitikot olivat tästä syystä pitäneet Maruvia sopimattomana edustajana.

Venäjä valtasi Ukrainalta Krimin niemimaan vuonna 2014 ja tukee Itä-Ukrainan separatisteja. Yleisradioyhtiö tarjosi Maruville sopimusta, joka kieltää väliaikaisesti konsertit Venäjällä.

Korsun sanoi uutiskanava BBC:n mukaan olleensa valmis perumaan konsertit Venäjällä, mutta sanoi sopimuksen muiden osien olevan käytännössä sensuuria.

Ukrainan UA PCB:n mukaan Korsun ei suostunut toimimaan "Ukrainan kulttuurilähettiläänä" tai edustamaan ukrainalaisten mielipiteitä maailmalla.

– En ole valmis esiintymään iskulauseiden kanssa tai muuttamaan esiintymistäni poliitikkojemme edistämiseksi, Korsun kommentoi itse.

– Olen muusikko, en poliittisen areenan työkalu.

Ukraina järjesti Euroviisut vuonna 2017. Se kielsi tuolloin Venäjän osallistumisen kilpailuun Krimin valtauksen vuoksi.

Toistaiseksi on epäselvää, kuka Ukrainaa nyt edustaa. Ukrainan kulttuuriministeriö kommentoi, että vain velvollisuutensa tietävien patrioottien pitäisi antaa laulaa Ukrainan nimissä, koska "tuhannet sankarit kuolevat Ukrainan alueellisen koskemattomuuden vuoksi".

Kukonkoivun jokamiesrata Hollolassa suljetaan. Rata ei saanut ympäristölupaa vuonna 2015. Päijät-Hämeen Urheiluautoilijat valitti ympäristöluvan kumoamisesta ja vielä sijoittamispaikkaluvan perumisesta, mutta korkein hallinto-oikeus on nyt hylännyt viimeisenkin valituksen.

Jäljellä ei ole enää mitään valitusreittiä. Urheiluautoilijat neuvottelee viranomaisten kanssa jälkihoitosuunnitelmasta ja radan käytön lopettamisaikataulusta. Vielä ei siis ole varmaa, ajetaanko alkukesälle ja syksylle suunniteltuja jokamieskisoja enää Kukonkoivussa.

Yhdistyksen rahastonhoitajan Tapio Tuomisen mukaan maakunnassa on jatkossa hankala järjestää taloudellisesti kannattavia, isoja jokkiskisoja.

Asikkalan Vesivehmaalla ja Heinolan Komostenkylässä on jokamiesradat, mutta ne ovat Kukonkoivua pienemmät. Uuden jokkisradan rakentaminen olisi yhdistykselle liian kallista, ja ajoista tulevan melun vuoksi paikkaa voisi olla vaikea löytää.

Tuominen harmittelee tilannetta, sillä yhdistys katsoo, etteivät autokisat ole Hollolassa sen enempää uhka pohjavesille kuin läheinen soranottoalue tai liikenne valtatie 12:lla.

MACHAKOS Valtavan mangopuun varjossa istuu kolmisenkymmentä naista, joiden kädet käyvät nopeaan tahtiin.

Naiset kuuluvat suomalaisen Mifuko-yrityksen naisryhmään ja täällä, Machakosin alueella, parin tunnin matkan päässä pääkaupungista Nairobista syntyy perinteisiä kenialaisia kiando-koreja – mutta suomalaiseen makuun.

Suunnitteluyritys Mifukon perustivat kymmenisen vuotta sitten taidekorkeakoulussa tavanneet ystävykset Mari Martikainen ja Minna Impiö.

Keniassa tuolloin asunut Impiö näki, että maassa on paljon käsityöosaamista ja erilaisia kierrätysmateriaaleja, mutta muotoiluosaamista ei oikein ollut.

– Keksittiin sitten tämä Mifukon ydinajatus, että yhdistetään suomalainen muotoilu kenialaiseen käsityöosaamiseen, ja etsitään sen kautta uusia markkinoita, Impiö sanoo.

Mikon kautta koreja on tullut myyntiin 30 maahan.

Investointeja Afrikkaan tarvitaan

Suomen kauppa Kenian kanssa oli viime vuonna vaatimatonta, arvoltaan vain noin 38 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa hallitus suuntasi Afrikkaan historian toiseksi suurimmalla kauppadelegaatiollaan, jotta kauppaa alueelle saataisiin lisää.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi silloin Ylelle, että yksi syy Suomen Afrikka-innostukseen on väestönkasvu. Halutaan hillitä siirtolaisuutta Eurooppaan kehittämällä mahdollisuuksia Afrikassa.

Ja investointien tarve on suuri. Suomalaista osaamista esimerkiksi koulutuksessa, puhtaassa vedessä ja energiasektorilla voitaisiin hyödyntää laajasti.

Mutta myös suomalainen muotoilu voi poikia työpaikkoja Keniassa, osoittaa Mifuko. Reilun kaupan periaatteita noudattavalla yrityksellä on jo noin puolen miljoonan euron liikevaihto.

Korien punominen on kuin suomalaisten mummojen sukkien kutominen. Vanhemmassa sukupolvessa kaikki tällä alueella osaavat taidon, mutta nuoremmilta taito oli unohtumassa, koska markkinaa koreille ei enää oikein ollut.

Nyt Mifuko työllistää jo noin 650 naista, ja yritys on laajentamassa muualle Keniaan missä on käsityöosaamista. Myös muut Afrikan maat ovat tähtäimessä.

– Jokainen ryhmä on ikään kuin yritys. Ryhmän jäsenet voivat tehdä investointipäätöksiä. Jos he keksivät perustaa kanalan tai ostaa muovituoleja ja vuokrata niitä eteenpäin, niin se tuo lisätuloa ja se on askel eteenpäin, sanoo Impiö.

Kenia kaupungistuu vauhdilla ja moni lähtee kaupunkeihin työn perässä.

– Päätimme panostaa nimenomaan maaseutuun ja naisiin, jotta heidän ei tarvitse muuttaa kaupunkiin. Uskon, että tällä on pitkäjänteisiä vaikutteita monelle naiselle, on jopa tullut paluumuuttoa kaupungista, Martikainen sanoo.

Nostaa naisia köyhyydestä

Suurin osa naisista punoo koreja pienviljelyn ohella. Se tuo heille lisää rahaa, ja tarjoaa mahdollisuuden päästä pois kädestä-suuhun kierteestä. Tilauksen tullessa naiset saavat puolet palkasta ennakkoon ja puolet sitten, kun tilaus on valmis.

Seitsemän lapsen äidille Felisterille tärkeintä on ollut se, ettei hän enää ole riippuvainen miehestään. Nyt hänellä on myös varaa ostaa saippuaa ja kunnon vaatteet sekä itselleen että lapsilleen.

– Näkisitpä lapseni, he ovat niin tyylikkäitä nykyään! Emme ole köyhiä kuten ennen, hän sanoo.

Välillä kenialaiset naiset ihmettelevät suomalaismuotoilun yksinkertaisuutta.

– Kuka ihmeessä haluaisi tällaisen mustan korin kotiinsa, he kysyivät. Toimme muun muassa sisustuslehtiä tänne ja näytimme, että Suomessa on tällaisia koteja ja tällainen tyyli, Martikainen sanoo.

Impiö ja Martikainen käyvät pari kertaa vuodessa Keniassa, muun muassa auttamassa ryhmien johtajia laadunvalvonnassa ja tapaamassa käsityöläisiä.

– Tämä ei ole mikään ulkopuolelta tullut hetkellinen apu vaan rakennuspalikka heidän omaan elämäänsä ja olemme tekemässä sitä yhdessä, Martikainen sanoo.

Lue myös:

Suomalaisyritys loi Itä-Afrikan suurimman ura-alustan, jotta afrikkalaiset pääsisivät töihin – "Sijoittakaa Afrikkaan nyt"

Kun internet suljettiin Afrikan tärkeimmästä startup-kaupungista, yrittäjät perustivat nettipakolaisleirin kaupungin rajalle

EU yrittää luoda työpaikkoja Egyptiin, jotta muuttoliike vähenisi: "Koko Afrikan ongelma on se, että työpaikat pitää saada tänne"

Norjan viranomaiset aloittivat KNM Helge Ingstad -fregatin nostoimet tiistain vastaisena yönä. Nostotoimenpiteitä oli suunniteltu viikkoja, kertoi Norjan puolustusvoimat sivuillaan tiistaina.

Sää oli suotuisa nostotoimille. Päätös tehtiin kello 02 yöllä ja nostaminen alkoi siitä muutaman tunnin päästä.

Pelastusjohtajan Anders Pennan mukaan nosto on täysin ainutlaatuinen.

– Tämä on erittäin monimutkainen ja aikaa vievä toimenpide. Tällaisen suuren aluksen nostaminen näin on hyvin erityistä. Jos se olisi ollut pienempi siviilialus, olisi se todennäköisesti hajotettu pienempiin osiin ja sitten nostettu erikseen, sanoi Penna.

Mukana alusta nostamassa on noin 300 ihmistä, kertoi NRK tiistaina.

Gulliver- ja Rambiz-nosturit siirtävät fregattia samanaikaisesti neljän muun nosturin kanssa. Niiden on nostettava samanaikaisesti, mikä tarkoittaa, että nostureiden on oltava täysin vierekkäin. Nostamisen aikana ei saisi tuulla ja olla liian suuria aaltoja, mikä puolestaan on harvinaista Norjan länsirannikolla talvella, kertoo puolustusvoimat.

Norjalaiset viranomaiset eivät ole löytäneet alustavissa tutkimuksissaan yksittäistä syytä tapahtumille, jotka johtivat norjalaisen sotalaivan uppoamiseen marraskuussa.

Yle uutisoi marraskuun puolivälissä, että Norjan laivaston KNM Helge Ingstad -fregatti ja säiliöalus Sola TS törmäsivät Norjassa Bergenin pohjoispuolella. Onnettomuus tapahtui, kun säiliöalus oli lähdössä öljysatamasta.

Kahdeksan sota-aluksen miehistön jäsentä loukkaantui törmäyksessä. Kaikki aluksen 137 miehistön jäsentä evakuoitiin.

Öljytankkeri vahingoittui törmäyksen vuoksi vain hieman.

Lue myös:

Viranomaiset: On epäselvää, mikä johti norjalaisen sotalaivan törmäykseen

Norjassa kolaroinut sotalaiva vajosi lähes kokonaan veden alle – Katso video

BBC: Säiliöalus varoitti norjalaista sotalaivaa törmäyskurssista ennen onnettomuutta

Oulussa tapahtuneesta kouluvierailusta on noussut sosiaalisessa mediassa poikkeuksellisen kiivas keskustelu, jossa on levitetty väärää tietoa ja puhuttu rehtorista hänen mielestään uhkaavalta tuntuneeseen sävyyn.

Somekeskusteluissa nostettiin viikonloppuna esiin, että Oulun Haukiputaalla sijaitsevalla Kellon 1.–9. -luokkalaisten yhteinäisperuskoululla olisi vieraillut turvapaikanhakijoita tai maahanmuuttajia. Tunteita kuumentaneissa somekeskusteluissa esitettiin muun muassa, että aikuiset miehet olisivat vierailleet viime viikolla koulun tiloissa ala-asteikäisten pikkulasten luona.

Oulussa päätettiin tammikuussa, ettei turvapaikanhakijaryhmiä päästetä toistaiseksi kaupungin päivähoitopaikkoihin tai oppilaitoksiin tutustumiskäynneille. Päätös tehtiin sen jälkeen, kun Oulussa oli tullut esiin epäilyjä alaikäisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista, joiden epäillyistä osa on tullut maahan turvapaikanhakijoina.

Rehtori Timo Soinin mukaan Kellon koululla vierailleet henkilöt eivät kuitenkaan olleet turvapaikanhakijoita.

– Meillä vieraili viime viikolla kaksi naista ja yksi mies, jotka olivat monikulttuurisen taustan omaavia Suomen kansalaisia. He ovat asuneet Suomessa koko elämänsä ja olivat puhumassa yläasteikäisille oppilaille muun muassa syrjinnästä ja rasismista, Soini kertoo.

Rehtori sanoo, että koululla käyneistä 20–30-vuotiaista naisista ja miehestä ainakin kaksi on syntynyt Suomessa. Taustaltaan he ovat urheilijoita ja muusikoita.

Vierailu oli Timo Soinin mukaan osa koulun lainmukaiseen opetussuunnitelmaan kuuluvaa globaalikasvatusta. Kuluvalla lukuvuodella yhtenäisperuskoululla on vieraillut myös esimerkiksi chileläisiä naisopiskelijoita ja brittitaustainen isoisä tapaamassa oppilaita.

"Tämä tilanne on mennyt ihan mahdottomaksi"

Kellon kouluvierailusta keskusteltiin viikonloppuna varsin aktiivisesti esimerkiksi Oulun Puskaradio-ryhmässä Facebookissa.

Oulun Kellon koulun rehtori Timo Soini kertoo, että häneen henkilökohtaisesti kohdistui nettikeskusteluissa useita uhkaavalta tuntuneita kommentteja.

– Minut luokiteltiin idiootiksi, ja minulle toivottiin kylmää kyytiä. Keskusteluissa sanottiin myös, että minun pitäisi alistaa lapseni esimerkiksi väkivallalle. Mietin, pitäisikö minun tehdä tästä tutkintapyyntö poliisille, Soini sanoo.

Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä kertoo, että on seurannut Kellon koulua koskevaa somekeskustelua murheellisena.

– Tämä tilanne on mennyt ihan mahdottomaksi. Me opetamme lapsia esimerkiksi kriittiseen median käyttöön, ja samantyylistä oppia pitäisi ilmeisesti saada myös aikuisille. Netissä on nyt kerrottu tarinaa, joka ei perustu faktoihin, Penttilä sanoo Kellon kouluvierailuun viitaten.

Mika Penttilän mukaan kaupungin päätös kieltää toistaiseksi turvapaikanhakijoiden vierailut päiväkoteihin ja kouluihin on edelleen voimassa, ja jos asia muuttuu, siitä tiedotetaan.

Oulun linjaus on herättänyt viime aikoina runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan. Esimerkiksi Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen kommentoi Ylelle aiemmin, että tutustumiskäyntien lopettaminen vaikuttaa harkitsemattomalta päätökseltä.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un on saapunut Vietnamin pääkaupunkiin Hanoihin, missä hänen on määrä tavata Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskiviikkona.

Kiinassa tauolla kuvattu Kim poltti tupakan ja verrytteli jalkojaan. Kimin todellisesta elämästä tiedetään vähän ja videokuvat tuovat lisätietoa Kimin elintavoista.

Kim saapui Hanoihin panssaroidulla junalla Kiinasta. Hän asteli hymyillen junasta punaiselle matolle ja vilkutti asemalle kerääntyneille ihmisille lippumeren keskellä.

Trump ja Kim illastavat keskiviikkona ja jatkavat keskusteluja seuraavana päivänä, kertoo Valkoinen talo. Ennen illallista valtiojohtajat tervehtivät toisiaan kahden kesken.

Illallisella Trumpilla on seurana ulkoministeri Mike Pompeo sekä kansliapäällikkö Mick Mulvaney. Kimin odotetaan tuovan seurakseen kaksi alaistaan.

Tapaamisessa on tarkoitus keskustella Korean niemimaan ydinaseriisunnasta. Yhdysvallat haluaa Pohjois-Korealta näyttöä ydinaseriisunnasta, kun taas Pohjois-Korea on vaatinut Yhdysvaltoja purkamaan ensin talouspakotteitaan.