Suomen hallituksen ero on huomioitu näkyvästi muissa Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa.

Myös Financial Times -lehti raportoi hallituksen erosta.

Lehdet raportoivat nettisivuillaan, että Suomen hallituksen kaatumisen syynä on mönkään mennyt sosiaali- ja terveydenhoitouudistus. Financial Times mainitsee uudistuksen törmänneen useasti perustuslakiongelmiin.

Tässä artikkelissa voit seurata päivän tapahtumia hetki hetkeltä.

Ruotsalaismediassa lainataan Suomen tiedotusvälineitä ja kerrotaan pääministeri Juha Sipilän uhanneen hallituksen erolla aiemminkin, ellei uudistus etene.

– Tämä oli suuri pettymys minulle, Ruotsin televisio referoi Juha Sipilää. Sipilän tiedotustilaisuus lähetettiin suorana Ruotsin television nettisivulla.

– Kuuntelin sisäistä ääntäni, pääministeri Juha Sipilä sanoo Ruotsin radion nettijutussa.

Lehdet viittaavat kohuun vanhustenhoidosta

Ruotsin television nettisivulla valtiotieteilijä Göran Djupsund Åbo Akademista arvioi, että pääministeripuolue oli pannut koko arvovaltansa peliin terveydenhoidon uudistuksen puolesta. Kun uudistus epäonnistui, oli parempi erota. Hän muistuttaa, että uudistuksen vastustusta lisäsivät yksityisellä sektorilla esiin tulleet skandaalit.

Toimittaja Philip Teir arvioi Dagens Nyheter -lehdessä, että moni on nähnyt sote-uudistuksen pääministerin henkilökohtaisena projektina, jossa hän nyt epäonnistui. Teir mainitsee myös suuret otsikot yksityisten vanhusten hoitokotien puutteista.

Teir kertoo, että uudistusta alettiin verrata huonosti kasattuun Ikea-huonekaluun. "Sama kuin joku olisi epäonistunut Ikean tuolin kokoamisessa ja väittäisi, että siitä tulee vielä Billnäsin tuoli. Se ei onnistu. Tuoli voi kaatua, jos sille yrittää istua", Teir lainaa vihreiden kansanedustajaa Outi Alanko-Kahiluotoa.

"Dramaattinen ele vailla merkitystä", sanomalehti Expressen lainaa Hufvudstadsbladetin pääkirjoitustoimittajaa Susanna Ginmania.

Lehti kertoo, että kyseessä saattaa Ginmanin mukaan olla pääministeripuolue keskustan yritys saada kannatustaan nousuun. Vaalit olisivat joka tapauksessa viiden viikon kuluttua. Nyt hallitus jatkaa toimitusministeristönä.

Lues myös:

Hallitus erosi, mitä nyt tapahtuu? Erittäin harvinainen tilanne Suomessa

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

Analyysi: Tulos tai ulos – Sipilällä ei ollut enää mitään menetettävää

Pääministeri jätti hallituksen eroanomuksen, jonka presidentti Niinistö hyväksyi. Sipilän hallitus jatkaa toimitusministeristönä. Video näyttää kahdessa minuutissa, mitä päivän aikana tapahtui.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) päätöksen ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä. Sipilä on jo aiemmin kertonut kaatavansa hallituksen, mikäli hallituksen merkittävin uudistus ei etene. Lähellä käytiin jo hallituskauden alkumetreillä, kun Sipilä uhkasi marssia Mäntyniemeen sote-uudistukseen liittyvien erimielisyyksien takia.

• Tässä artikkelissa voit seurata päivän tapahtumia hetki hetkeltä.

Yllätyksenä hallituksen kaatuminen silti lopulta tuli. Harva uskoi, että hallituksessa olisi halua näin poikkeukselliseen ratkaisuun juuri ennen vaaleja.

Vaaleihin on aikaa enää viisi viikkoa, ja istuva hallitus jatkaa toimitusministeristönä vaaleihin asti. Poliittisia ratkaisuja hallitus ei enää saa tehdä, mutta isoja poliittisia linjauksia hallitus ei viimeisten viikkojen aikana olisi ollut tekemässä muutenkaan.

Sote-uudistukseen jatkoon liittyen on epäselvää, miten jo tehdyn valmistelutyön jatkuvuus turvataan. Tässä hallituksen tekemät poliittiset päätökset olisivat voineet tulla tarpeeseen.

Poltetun maan taktiikkaa

Hallituksen kaatamisella Sipilä lunasti aiemmin antamansa lupauksen, oli siinä tässä vaiheessa järkeä tai ei. Keskustan piirissä on ilmeisesti arvioitu, että järkeä siinä on ainakin keskustan vaalimenestyksen näkökulmasta.

Sipilä sanoi tiedotustilaisuudessa ratkaisunsa olleen henkilökohtainen, mutta hän on kuullut myös muuta keskustan johtoa ratkaisua puntaroidessaan.

Eilen puolueen keskeiset poliitikot kokoontuivat Sipilän johdolla Kesärantaan pohtimaan puolueen heikkoa kannatusta ja soten kohtaloa. Ylen eilen julkaisemassa puoluekannatusmittauksessa riitti pohdittavaa, sillä keskusta näyttää sen perusteella olevan matkalla veret seisauttavaan vaalitappioon.

Kokouksessa tultiin ilmeisesti siihen lopputulokseen, että poltetun maan taktiikka on keskustan viimeinen toivo. Hallituksen hajottamisella keskusta pääsi eroon pääministeripuolueen asemasta, jonka yhdistäminen vaalitaisteluun ja puolueen omiin poliittisiin avauksiin on koettu keskustassa vaikeaksi.

Selvältä on myös näyttänyt se, että nykyisellä linjalla jatkaminen ei ollut vaihtoehto. Tuhoon tuomittuun sote-malliin ripustautuminen ja läpi puoluekentän inhotun valinnanvapausmallin selittely äänestäjille olisi ollut keskustalaisille ehdokkaille kivireki, jota olisi pitänyt raahata katkeraan vaalitappioon asti. Keskustalla ei ollut enää mitään menetettävää.

Hallituksen hajoaminen käynnistää kuitenkin arvaamattoman prosessin.

Hallitus on äänestäjien keskuudessa historiallisen epäsuosittu, mutta ei ole kirkossa kuulutettu, että äänestäjät ilahtuvat keskustan loppumetreillä löytyneestä poliittisesta selkärangasta. Moni olisi toivonut, että hallitus olisi kaatunut jo 2017, kun perussuomalaiset saivat lähtöpassit hallituksesta.

Soten likaisessa jälkipyykissä riittää pestävää vaalipäivään asti. Myös kokoomuksella riittänee tähän asti piilossa pidettyjä tuntoja siitä, miten jääräpäisenä tunnettu pääministeri Sipilä on hallituksen suurinta uudistusta johtanut.

Hallituksen kaatuminen aloittaa hullunmyllyn, joka huipentuu 14. huhtikuuta.

Aiheesta lisää:

Näin oppositiojohtajat kommentoivat hallituksen eroa: taustalla hallituksen jääräpäisyys ja Sipilän dramaattisuus

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

Hallitus eroaa, mitä nyt tapahtuu? Erittäin harvinainen tilanne Suomessa

Halla-aho: Hallituksen eropäätös oikea, mutta 1,5 vuotta myöhässä

Antti Rinne hallituksen erosta: "Outo ratkaisu"

Kansanedustaja Paavo Väyrysen (tl.) jättäminen joidenkin Yleisradion vaaliohjelmien ulkopuolelle ei riko lakia, linjaa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin keskiviikkona tekemässä päätöksessään.

Väyrynen pyysi apulaisoikeusasiamiestä selvittämään, tekikö Ylen hallintoneuvosto asiassa lainvastaisen päätöksen, kun hän ei saanut Ylelle omaa puoluepäivää ja puheenjohtajatenttiä.

Ylen hallintoneuvosto päätti kokouksessaan 4. joulukuuta 2018 yleisistä periaatteista, joilla kevään eduskuntavaalit toteutetaan.

Periaatteissa esitettiin muun muassa, että kaikkien sillä hetkellä rekisteröityjen eduskuntapuolueiden tulee saada tilaisuus esittää näkemyksiään radion ja television vaaliohjelmissa sekä vaaleihin liittyvässä verkkopalvelussa.

Väyrysen Tähtiliike merkittiin puoluerekisteriin vasta Ylen hallintoneuvoston päätöksen jälkeen. Hän vaati Yleä osoittamaan Tähtiliikkeelle oma puoluepäivä.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan riittää, että Tähtiliike saa tilaisuuden esittää näkemyksiään pienpuolueille tarkoitetuissa radion ja television vaaliohjelmissa sekä vaaleihin liittyvässä verkkopalvelussa.

Hallituksen suurin hanke sote-uudistus kaatui ja hallitus jätti eronpyyntönsä. Ei tule valinnanvapautta eikä maakuntauudistusta.

Miten tässä näin pääsi käymään? Yle Uutiset listasi kuusi syytä.

• Tässä artikkelissa voit seurata päivän tapahtumia hetki hetkeltä.

1. Mahdoton lehmänkauppa. Synkkänä ja myrskyisänä marraskuun yönä 2015 kokoomus ja keskusta tekivät lehmänkaupan. Keskusta halusi Suomeen 18 maakuntaa ja kokoomus valinnanvapauden.

Päätös tehtiin ilman sen kummempaa valmistelua, ja vasta sen jälkeen virkamiehet alkoivat valmistella sotelakeja.

Hallitus rakensi ensin täytekakun, ja vasta sen jälkeen alettiin pohtia täytteitä.

2. Kasvojen menetys. Kun lehmänkaupasta oli päätetty, siitä pidettiin kiinni hampaat irvessä. Kokoomus ei antanut periksi valinnanvapaudesta eikä keskusta 18 maakunnasta. Tästä tehtiin paketti, josta kumpikaan ei halunnut luopua.

Vielä eilen kumpikaan päähallituspuolue ei halunnut myöntää, että ei tule takkia eikä edes tuluskukkaroa. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sanonut useaan kertaan, että jos sote kaatuu, hän lähtee.

3. Perustuslailliset ongelmat. Kerta toisensa jälkeen sote-uudistus on törmännyt ongelmiin perustuslain kanssa. Perustuslaki takaa kansalaisille tasa-arvoiset oikeudet terveydenhoitoon, asuipa hän missä päin tahansa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli vielä torstaina perustuslakiasiantuntijoita, mutta se oli aivan liian myöhäistä.

Ei auttanut edes hallituksen siilipuolustus. Epäonnistumisesta syytettiin eduskunnan valiokuntien hidastelua. Valiokunnista taas todettiin, että "uudistus on hallituksen käsissä".

Sosiaalisessa mediassa alkoi levitä vertauksia, jossa todettiin, että "Billnäsin tuolia ei saa Ikean jakkarasta". Sellaisessa jakkarassa jalat sojottavat eri suuntiin.

4. Kohu vanhustenhoidosta. Tammikuussa selvisi, että hoivayhtiö Esperi Care ja monet muut yksityiset hoivayhtiöt olivat syyllistyneet vanhusten kaltoinkohteluun. Kansalaisten mielipiteet yksityisestä hoivabisneksestä muuttuivat kertaheitolla.

5. Säästöjä ei tullutkaan. Väki vanhenee ja kulut kasvavat. Sote-uudistuksen piti hillitä terveydenhoidon kustannusten nousua kolmella miljardilla eurolla.

Pikkuhiljaa alkoi selvitä, että kulut räjähtävät käsiin. Sote-uudistuksessa rahoitus olisi tullut valtiolta. Enää ei pystytty takaamaan, miten maakuntien rahoitus riittää.

6. Yritettiin liian suurta Suomen terveydenhoitojärjestelmä on rakennettu tiili tiilen päälle vuosien saatossa. Pelkästään tietojärjestelmiä on Suomessa kymmeniä ja kuntia yli 300. Sote-uudistuksessa haluttiin uudistaa koko järjestelmä kertarysäyksellä. Se ei onnistunut.

Ongelmista syytettiin aikapulaa, vaikka uudistusta on valmisteltu yhteensä yli kymmenen vuotta. Mukana ovat olleet aiemmin myös oppositiopuolueet. Hallitus toisensa jälkeen on kompastunut samaan soteen.

Jo nyt on ehdotettu, että seuraava hallitus ei haukkaisi koko kakkua kerralla, vaan uudistus palasteltaisiin.

Silloin olisi mahdollista rakentaa tuoli, jolla voisi myös istua.

Soten kaatuminen ei yllättänyt, mutta epävarmuutta se tuo: "2020-luvulla on iso joukko kuntia, jotka joutuvat mahdottomaan tilanteeseen"

Hallitus kaatui viimeksi kesken vaalikauden yli 30 vuotta sitten

Analyysi: Tulos tai ulos – Sipilällä ei ollut enää mitään menetettävää

Hallitus eroaa Suomessa. Vaalit on tarkoitus käydä huhtikuun 14. päivä, eli siihen on vain kuukausi.

Mitä tämä tarkoittaa?

Suuren valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen (kok.) ei usko, että hallituksen erolla on suuria vaikutuksia.

– Kausi on käytännössä lopussa, hän sanoo. Käytännössä varmaan virkamieshallitus hoitaa tämän lyhyen ajan, Satonen kertoo.

• Tästä voit seurata päivän tapahtumia hetki hetkeltä.

Eduskunta ehtii Satosen mukaan käsitellä vielä tiedustelulain. Satonen uskoo, että hallituspuolueet äänestävät esityksien puolesta, vaikka hallitus on eronnut.

– Uusia esityksiä ei ole tulossa eduskuntaan hallitukselta. Sinänsä hallitus on jo oman työnsä tehnyt. Eron vaikutukset jäävät nähtäviksi, Satonen sanoo.

– Nyt siirrytään vaalikamppailuun, Satonen sanoo.

Ainutkertainen tilanne

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo, että ilmoitus on ainutkertainen. Pääministeri on vaihtunut 2000-luvulla, mutta muu hallitus on pysynyt.

– Tämä on todella harvinainen juttu.

1970-luvulla hallitus saattoi erota keskinäisen riidan takia, mutta nyt syy on erilainen. Hallitus eroaa, koska epäonnistuu keskeisessä uudistushankkeessaan.

Mitä toimitusministeristö tekee?

Miten tästä jatketaan eteenpäin?

– Normaalikäytäntö on, että presidentti pyytää hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä. Se hoitaa juoksevat asia, Jokisipilä sanoo.

Presidentti Sauli Niinistö jo pyysi jatkamaan hallitusta toimitusministeristönä. Se on luonteeltaan ihan erilainen kuin poliittinen hallitus.

Se ei esimerkiksi toteuta hallitusohjelmaa.

– Mitään poliittisia asioita se ei edistä, vaan hoitaa asiat, jotka on pakko hoitaa.

Politiikan tekemisen aikaikkuna avautuu uudelleen

Satosen käyttämä termi virkamieshallitus tarkoittaa Jokisipilän mukaan toimitusministeristöä.

Eli virkamiehet eivät tule hallitukseen?

– En usko, että sellaista tulee, jos mennään kuten on totuttu menemään. Istuva hallitus jatkaa siihen asti, kun meillä on uusi hallitus.

Virkamieshallitus on ollut Suomessa Jokisipilän muistin mukaan viimeksi 1970-luvulla.

Toisaalta tästä on kokemusta joka vaalien välillä. Eduskuntavaalien jälkeen vanha hallitus jatkaa toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on valittu.

Jokisipilä uskoo, että edellisen päivän vaaligallupit vaikuttivat ilmoitukseen. Jokisipilä uskoo, että hallituspuolueet kokivat, että parempi tehdä ilmoitus nyt eikä juuri ennen vaaleja.

– Eilisen gallup-lukemat olivat synkkiä, ja varmasti oli vaikutusta sillä, että ilmoitus tuli heti seuraavana päivänä. Koitetaan minimoida negatiiviset kannatusvaikutukset, joita tällä epäonnistumisella varmasti on.

Ei vaikutusta vaaleihin

Hallituksen erolla ei ole vaikutusta eduskuntavaalien aikatauluihin, arvioi vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.

– Kyllä minulla on se käsitys, että eduskuntavaalit toimitetaan suunnitellusti 14.4. Vaaliviranomaiset ovat aloittaneet jo työnsä, Jääskeläinen sanoo.

Ehdokashakemuksien käsittely on jo alkanut vaalipiirilautakunnissa.

– Tämä juna menee nyt vaalilain mukaisesti.

Normaalisti kun hallitus eroaa, muodostetaan uusi hallitus. Nyt aika on niin lyhyt, ettei tätä ole kukaan esittänyt.

– Minulla on käsitys, ettei tällaista tilannetta, jossa hallitus eroaa vain kuukautta ennen säännönmukaisia vaaleja, ole koskaan ennen ollut, Jääskeläinen sanoo.

Viimeksi 1980-luvulla

Nykyisen kaltaista hallituskriisiä muistuttavaa tilanne oli viimeksi 1982. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL (eli kommunistit), äänesti omaan hallitustaan vastaan puolustusmäärärahoja koskevassa kiistassa. Hallitus oli natissut jo aikaisemmin markan devalvaatiota koskevissa kiistoissa.

SDP:tä edustanut pääministeri Kalevi Sorsa pakotti SKDL:n ministerit lähtemään hallituksesta. SKDL:n lähtö olisi vienyt hallitukselta eduskunnan enemmistön tuen. Sorsan hallitukseen otettiin kuitenkin tilalle liberaalinen kansanpuolue, millä hallitus sai eduskunnassa niukan enemmistön.

Hallitus jatkoi ohuen enemmistön tuella ns. Sorsan IIIb -hallituksena kolme kuukautta seuraaviin eduskuntavaaleihin asti.

Sorsan kolmannen hallituksen kaatumisessa olennaista oli se, että se kaatui nimenomaan puolueiden väliseen poliittiseen kriisiin ilman, että presidentti kaatoi hallituksen.

Lue lisää:

Analyysi: Tulos tai ulos – Sipilällä ei ollut enää mitään menetettävää

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

Sote kaatoi hallituksen – Pääministeri Sipilä: Edellytyksiä etenemiselle ei ole, se on minulle valtava pettymys

Sote-uudistuksen kaatuminen aiheutti vyöryn

Tästä uutisesta tilanne lähti aamulla etenemään:

Ylen lähteiden mukaan perustuslakivaliokunta on lopettanut maakuntien tehtäviä säätävien lakien valmistelemisen.

Täksi aamuksi valiokunnalle oli tehty kokousvaraus mutta asialistaa ei ole julkaistu eikä kokousta pidetä, vahvistaa Ylen lähde.

Perustuslakivaliokunnan käsittelemä maakuntauudistuksen maku 2 -paketti on sidottu sote-uudistukseen. Jos toinen kaatuu, se kaataa toisen mennessään. Näin ollen koko sote-uudistus kaatuu.

Ylen tietojen mukaan puhemiesneuvosto on kutsuttu koolle klo 10 päättämään lakien valmistelun lopettamisesta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kokoontuu parhaillaan ja käsittelee sote- ja maakuntalakeja. Sen oli tarkoitus lähettää lait eteenpäin perustuslakivaliokunnalle, jotta epäselvyydet perustuslaillisuudesta voitaisiin selvittää.

Aiheesta aiemmin:

Yksinkertainen opas sote-finaaliin: Tätä vuosikausia kestäneellä hankkeella tavoitellaan, ja näin se voisi vielä edetä

Sote-uudistus vaatii entistä enemmän aikaa – lakipaketin molemmat osat hyväksyttävä ennen kuin uudistus voi astua voimaan

Valkoisen talon viestintäjohtajana toiminut Bill Shine on eronnut tehtävästään liittyäkseen presidentti Donald Trumpin toisen kauden presidentinvaalikampanjaan. Asiasta kertoi Valkoisen talon tiedottaja Sarah Sanders perjantaina.

Shine on toiminut aiemmin Fox Newsin johtotehtävissä. Hän aloitti Valkoisessa talossa viime kesänä. Trumpin viestintätiimissä ovi on käynyt tiuhaan tahtiin.

CNN:n lähteiden mukaan Trump on ollut jo useamman kuukauden ajan tyytymätön Shineen ja siihen, ettei tämä ole auttanut häntä saamaan parempaa kohtelua mediassa.

Tiedotteessa Trump kehui Shinea "erinomaisesta työstä" ja sanoi odottavansa yhteistyön jatkumista kampanjassa.

Malesian kansalainen on tuomittu kymmeneksi vuodeksi vankeuteen islamin ja profeetta Muhammedin pilkkaamisesta sosiaalisessa mediassa.

Julkisuuteen ei ole kerrottu tuomitun henkilöllisyyttä tai sukupuolta. Poliisin mukaan hän on myöntänyt syyllistyneensä kymmeneen sosiaalisen median väärinkäytökseen. Rangaistus yhdestä islamin loukkaamisesta somessa on yksi vuosi, joten oikeusistuin kertoi tuomion kymmenellä.

Tuomion uskotaan olevan kovin islamin pilkkaamisesta koskaan annettu rangaistus.

Myös kolme muuta malesialaista on syytteessä samanlaisesta rikoksesta. Yksi heistä on myöntänyt syyllistyneensä rikokseen ja joutuu oikeuteen maanantaina. Kaksi muuta on kieltänyt syytökset ja on vangittuna.

Yhdysvaltalainen näyttelijä Jan-Michael Vincent on kuollut 73-vuotiaana. Hänet muistetaan parhaiten vuosina 1984-87 CBS-kanavalla esitetystä televisiosarja Airwolfista.

Vincet kuoli jo 10. helmikuuta, mutta tieto hänen kuolemastaan tuli julkisuuteen vasta tänään. Vincent kuoli TMZ:n mukaan pohjois-carolinalaisessa sairaalassa sydämenpysähdykseen.

Vincentin uraa varjostivat taistelu kokaiiniriippuvuutta vastaan, joka vaikutti myös hänen uraansa ja roolien saamiseen.

Aiwolfin lisäksi hänet muistetaan Burt Reynoldsin toimintakomedia Hooperista sekä Kim Basingerin kanssa tähdittämästä Hard Countrysta.

Vincent oli kuolla vuonna 2012 saamansa infektioon, mutta hänet saatiin pelastettua amputoimalla oikea jalkansa.

Vincent oli naimisissa kolmesti.

Juopot, deekut, kännikalat, pulsut.

Alkoholisteilla on monta nimeä. Kuvaukset eivät mairittele, vaan katsovat alentuvasti. He ovat niitä, jotka juovat itsensä ja perheensä rappiolle. Me muut taas juomme itsemme silloin tällöin hilpeälle juhlatuulelle.

Juopon elämä näyttäytyy ulkopuoliselle kaoottisena ja järjettömänä. Siinä ei ole mitään tolkkua. Totuus on kuitenkin toinen. Näin vakuuttavat yhteensä sata vuotta juoneet alkoholistit Antero, Kallu, Antti ja Albert.

Alkoholistin elämä on loogista ja järjestelmällistä. Alkoholistin mieli ei koskaan lepää – päässä pyörivät koko ajan uudet suunnitelmat. Toki kaikki loogisuus ja suunnitelmallisuus liittyy vain yhteen asiaan – alkoholiin. Sen saamiseen, sen juomiseen, sen piilotteluun.

Ymmärtääkseen alkoholisteja on ensin ymmärrettävä, että alkoholistilla on kaksi persoonallisuutta: yksi juovan ja ja yksi raittiin alkoholistin. Ja ne ovat kuin yö ja päivä.

Neljä entistä juoppoa kertoo nyt totuuden alkoholisteihin liitetyistä oletuksista.

Oletus 1: Alkoholistilla ei ole töitä

Suurella osalla alkoholisteista on työ, ja he ovat usein työssään todella tarkkoja ja tunnollisia. Kallu, 67, ymmärtää, että tätä voi olla vaikea uskoa. Hän selittää, että alkoholisteja yhdistää usein perfektionismi. He vaativat itseltään paljon. Mikään ei ole kyllin hyvä. Myös miellyttämisen halu on monella suuri.

– Eräs työnantajistani totesi, että hän palkkaisi mielellään töihin vain alkoholisteja. Pomon mukaan alkoholistit ovat tunnollisia työntekijöitä, jotka vääntyvät vaikka korkkiruuville, jos pyytää, Kallu kertoo.

Albertilla, 41, oli hyväpalkkainen ja arvostettu akateeminen ammatti. Hän teki vuosia töitä krapulassa, sillä töissä ei voinut juoda. Haju olisi paljastanut. Mutta pillereitä ei huomannut kukaan. Lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttäjä sai pidettyä salaisuutensa kahden vuoden ajan. Hän ihmettelee vieläkin, ettei tehnyt virheitä pilleripäissään.

– Jälkikäteen olen jutellut yhtiökumppanini kanssa, ja hän vakuutti, ettei tekemästäni työstä ole tullut jälkikäteen sanomista tai tehty kanteluita. Se merkitsee minulle äärimmäisen paljon, Albert toteaa.

Oletus 2: Alkoholisti juo koko ajan

Alkoholisti ei juo koko ajan. Mutta miettii juomista joka hetki. Koko ajan pitää suunnitella, milloin ja missä juo. Miten se onnistuu.

Antero, 67, ajoi aikoinaan mökkiviikonloppua varten jo keskiviikkona valmistelevan reissun. Hän piilotti saaren täyteen pulloja ja ajoi sadan kilometrin matkan takaisin kotiin. Perjantaina ajettiin uudestaan mökille perheen kesken.

Pomo ilmoitti, että kuukauden päästä on usean päivän työreissu Helsinkiin. Antero aloitti heti vimmaisen suunnittelun.

– Mietin milloin voin juoda, milloin pitää olla selvin päin, milloin voin olla krapulassa. Minne auto kannattaa jättää, jos ratkean ryyppäämään. Minuutin tarkkaa aikatauluttamista tein koko kuukauden ennen reissua, Antero kuvailee.

Viina tekee alkoholistista vangin. Hetkenkään vapautta ei ole, kun koko ajan pitää miettiä, milloin voi taas ottaa.

Oletus 3: Alkoholisti on säälittävä myös omasta mielestään

Kaupungin katuja pitkin harppoo Euroopan omistaja. Nuori mies, joka miettii miten huipputyyppi hän on. Sellainen, jota kaikkien on helppo lähestyä. Samainen mies on käynyt viimeksi kaksi viikkoa sitten suihkussa, vaatteita ei ole tullut vaihdettua viikkoihin. Hampaat hän oli pessyt kuukausia sitten.

– Vastaan käveli nuori pari, ja minut ohitettuaan tyttö puuskahti pojalle: “Katso, mikä zombie!” Kuulin sen kyllä, mutta en ymmärtänyt yhtään, miten he voivat ajatella niin. Minusta, maailman siisteimmästä tyypistä, Antti, 35, muistelee.

Nuorisovankilaan jouduttuaan Kallua pyydetään kuvailemaan itseään ja kertomaan, millaista työtä hän haluaisi lusiessaan tehdä. Nuori alkoholisti puhuu puhumasta päästyään, rakastaa omaa ääntään.

– Lopetettuani tulee syvä hiljaisuus. Yksi vankilan työntekijöistä toteaa, että valitettavasti tämän vankilan johtajan paikka on jo täytetty.

Oletus 4: Alkoholisti juo ilman sen kummempaa syytä

Juovan alkoholistin mielestä juomiselle on aina hyvä syy. Erittäin usein syyllinen on joku muu kuin pulloon tarttuva itse. Nalkuttava vaimo tai rankka työ.

Tekosyitä juomiselle oli loputtomasti. Albertin piti juoda, kun hänellä oli niin raskas ja vaativa työ. Piti juoda, kun stressi iski. Piti juoda, kun hän oli aina uneton. Sanonta 'raskaat työt ja raskaat huvit' oli yhtä puppua. Albertin mukaan hänellä oli raskas työ, koska hänellä oli niin raskaat huvit.

– Lomaa piti saada kaikesta koko ajan. Töissä oli muka niin raskasta, että vapautin itseni täysin kaikista kotona tehtävistä töistä. Jälkikäteen ajatellen vaimoni hoiti vuosia yksin kolmea lasta, ja minä olin yksi heistä.

Antero tietää, että alkoholisti syyttää aina muita. Useimmin maalitauluksi joutuu puoliso. Sen puutteessa käy vaikka verottaja tai yhteiskunta.

– Alkoholisti ei osaa käsitellä vastoinkäymisiä ilman viinaa. Normaalit, pienetkin vaikeudet näyttäytyvät suurina vaaroina. Kaikki on mustaa ja negatiivista. Viinasta haetaan pakoa, vaikka juuri se vie syvemmälle synkkyyteen ja harhoihin.

Oletus 5: Alkoholisti arvostaa syvällä sisimmässään juomiseen puuttujia

Hankkisi oman elämän! Näin ajattelee alkoholisti usein, kun joku yrittää puuttua hänen juomiseensa. Hoitakoon omat asiansa! Antti suuttui, kun ystävät yrittivät puhua hänelle järkeä. Eihän hänellä ole mitään hätää, mies vakuutteli. Antti oli aloittanut juomisen jo 14-vuotiaana.

– Olin omasta mielestäni päihteiden viihdekäyttäjä. En vain suostunut ymmärtämään, että ne bileet olivat kestäneet jo viisi vuotta. Olin juhlivinani jokaikinen päivä, vaikka siitä oli hauskanpito todella kaukana.

Albertin vaimo oli taitava löytämään pullokätköt. Se ärsytti Albertia suunnattomasti. Ennen niin mukava vaimo piti heti hiljentää henkisellä väkivallalla. Sillä puhua alkoholistit osaavat, varsinkin toisten päälle.

– Alkoholistille pullokätkön paljastuminen on järkyttävä asia, sillä samalla paljastuu kaikkein pyhin. Se, minkä salaamiseksi olet tehnyt jo vuosia kaikkesi. Alkoholisti ei todellakaan kaipaa kenenkään puuttuvan juomiseen. Mutta alkoholismi kaipaa.

Ex-juoppojen vinkit läheisille

Miten juopon saa lopettamaan ryyppäämisen? Neljä raitista alkoholistia puhuu kuin yhdellä suulla, kun heiltä pyytää vinkkejä juomiseen puuttumiseen. Kaksi tärkeintä neuvoa: laita alkoholisti selkä seinää vasten ja lakkaa säälimästä juoppoa.

Läheisten on hyvä sisäistää alkoholismin kultainen sääntö: jos mikään ei muutu, mikään ei muutu – koskaan. Antti muistuttaa, että juuri sääli, hoivaaminen ja paapominen mahdollistavat juomisen. Kallu kannustaa lopettamaan heti alkoholistin hyysäämisen.

– Monesti läheiset tanssivat kummallista tanssia alkoholistin ympärillä. He tekevät kaikkensa, jotta alkoholistilla olisi kaikki hyvin – ettei hän vain joisi. Se on aivan turhaa.

Piilotettujen pullojen kaataminen lavuaariin tai maahan on Anteron mielestä ajanhukkaa. Alkoholisti ostaa menetetyn pullon tilalle kaksi uutta. Juovan toruminen tai ojentaminen ei vain toimi.

Vaihtoehtoja voi antaa tasan kaksi: hoitoon tai ero. Alkoholisti Albert

Oli kyseessä sitten juova työkaveri tai puoliso, asioista pitää puhua reilusti niiden oikeilla nimillä. Albert kannustaa puhumaan rehdisti alkoholismista, ei “alkoholiongelmasta”.

– Ongelmia tulee ja menee, mutta alkoholiongelma ei mene koskaan ohi. Se on elinikäinen sairaus. Siitä voi toipua hyvään elämään, mutta parantua ei voi koskaan, Albert toteaa.

Juomisesta huolta kantavan omaisen ei kannata jäädä yksin. Alkoholismista kannattaa kertoa avoimesti muille läheisille ja “liittoutua” yhdessä auttamaan alkoholistia. Albert neuvoo, että paras aika laittaa alkoholisti selkä seinää vasten on hänen heikkona hetkenään. Kun alkoholisti on taas kerran mokannut, krapuloissaan ja vasta suunnittelee seuraavan ryypyn ottamista.

– Silloin on ammuttava kovilla, yhteisenä rintamana. Puoliso on tässä usein avainasemassa. Vaihtoehtoja voi antaa tasan kaksi: hoitoon tai ero. Ei tuumaakaan periksi. Ja muutoksen on tapahduttava tänään, ei huomenna, mitä alkoholisti aina ehdottaa, Albert neuvoo.

Lisää aiheesta:

AA-ryhmät harmaantuvat ja vanhemmat alkoholistit kantavat nuorista syvää huolta: “Liian moni nuori jättää tulematta uudestaan, kun ryhmästä ei löydy omanikäistä seuraa”

Pohjois-Korea näyttää satelliittikuvien perusteella valmistelevan ohjuksen tai avaruusraketin laukaisua. Asiasta kertoivat lauantaina muiden muassa BBC ja CNN.

Aktiivisuutta on havaittu Sanumdongissa, jonne maa on BBC:n mukaan koonnut suurimman osan ballistisista ohjuksistaan.

Aiemmin tällä viikolla yhdysvaltalainen CSIS-ajatushautomo kertoi Pohjois-Korean aloittaneen korjaustyöt Sohaessa ohjusten laukaisualustalla, jonka maa oli luvannut viime vuonna purkaa.

CSIS:n mukaan työt Sohaessa alkoivat pari päivää Trumpin ja Kimin kiville karahtaneen Hanoin huippukokouksen jälkeen.

BBC kertoo, että Sanumdongissa on nähty kulkevan suuria ajoneuvoja. Se on aiemmin tarkoittanut Pohjois-Korean ainakin valmistelevan jonkinlaisen ohjuksen viemistä laukaisualueelle.

Argentiinalaisen ex-jalkapalloilijan Diego Maradonan huumevieroitusvuodet Kuubassa ovat tuottaneet yllätyksellistä hedelmää.

Maradona aikoo tunnustaa kolme lasta, jotka saivat alkunsa maassa vuosina 2000–2005. Jalkapallolegenda kävi tuolloin Kuubassa hoidattamassa kokaiiniriippuvuuttaan.

Tunnustamisen jälkeen 58-vuotiaalla Maradonalla on virallisesti yhteensä kahdeksan lasta.

Hänen 29-vuotias tyttärensä Giannina kommentoi uusia sisaruksiaan Instagramissa:

– Kolme vielä, ja sinulla on koossa 11 hengen joukkue. Kamoon, pystyt siihen! Giannina kirjoitti. Hän on syntynyt Maradonan avioliitosta Claudia Villafanen kanssa. Liitto päättyi vuonna 2003.

Maradona väitti vuosia, ettei hänellä ole muita lapsia kuin kaksi tytärtä Villafanen kanssa. Jälkeläisiä on kuitenkin ilmaantunut koko ajan lisää.

Kuubalaislasten lisäksi jalkapalloilija on tunnustanut Diego Juniorin, 32, ja Janan, 22, taisteltuaan heidän äitiensä kanssa pitkään oikeudessa. Lisäksi hänellä on kuusivuotias poika Diego Fernando suhteestaan Veronica Ojedan kanssa.

Maradona matkustaa lakimiehensä mukaan lähiaikoina Kuubaan tunnustamaan uudet lapsensa.

Tänä keväänä raikaa joiku Israelin Tel Avivissä, kun Norja valitsi viime viikonloppuna edustajakseen KEiiNOn, kappaleella Spirit in the sky. Kappale yhdistelee poppia ja saamelaisten perinteistä vokaaliperinnettä joikua. Kappale on saanut inspiraatiota tasa-arvosta, huolimatta etnisiteetistä, sukupuoli-identiteetistä tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

KEiiNO voitti ylivoimaisesti Norjan karsinnat 231 937 äänellä, saaden 70 000 ääntä enemmän kuin toiseksi tullut Adrian Jørgensen.

Tämä on kolmas kerta, kun Euroviisuissa kuullaan joikua. Ensimmäisen kerran joikua kuultiin vuonna 1980, kun Mattis Hætta ja Sverre Kjeldesberg edustivat Norjaa kappaleella Sámi Ædnan. Viimeksi joikua kuultiin vuonna 2000, kun Johan Sara Jr. ja Roger Pontare edustivat Ruotsia kappaleella When spirits are calling my name.

"Toivon koko Euroopan joikaavan kanssamme"

KEiiNOssa laulavat Tom Hugo Hermansen ja Alexandra Rotan. Heidän lisäksi ryhmässä joikaa koutokeinolainen Fred René Buljo, joka on tunnettu Duolva Duottar -saamenkielisestä rap-ryhmästä.

Buljo on erityisen ylpeä siitä, että pääsee viemään saamelaiskulttuuria Eurooppaan.

– Olen erittäin onnellinen ja ylpeä, että olemme päässeet Tel Aviviin. Aiomme nyt harjoitella ahkerasti, ja tehdä esityksestämme vielä paremman ja lavalla sitten antaa kaikkemme.

– Aion edustaa kulttuuriani niin hyvin kun vain osaan, ja todellakin toivon koko Euroopan joikaavan kanssamme, sanoo Fred René Buljo.

"Fred sulattaa ihmisten sydämet"

Euroviisutoimittaja Sami Luukela epäilee, miten kansainvälinen tuomaristo ottaa kappaleen vastaan. Luukela kuitenkin uskoo, että joiku on nimenomaan se, mikä jää ihmisten mieleen.

– Norjan karsinoissa tuomaristo ei antanut kovin paljoa pisteitä, mutta KEiiNO sai paljon yleisöääniä.

– Fredin joikaaminen on todella erilaista kuin mitä ihmiset ovat yleensä kuulleet, hänellä on omalaatuinen tyyli ja persoonallinen ääni. Uskon että se tulee sulattamaan ihmisten sydämet, miten innoissaan Fred tuntuu olevan siitä että pääsee näyttämään saamelaiskulttuuria. Uskon sen olevan kappaleen etu, pohdiskelee Luukela.

Tuomariston ääniä ei voi ennustaa, mutta Luukela on sosiaalisessa mediassa olevien kommenttien perusteella varma siitä, että KEiiNO nähdään Euroviisujen finaalissa.

– Tässä kappaleessa on kuitenkin niin vahva melodia, että se jää varmasti monien mieleen. Myös se, että saamelainen kulttuuri on vähän uudempi juttu, josta varmasti puhelinäänestäjät innostuu, analysoi Sami Luukela.

Myös Ruotsin euroviisukarsinnoissa saamelainen mukana

Lauantaina selviää, kuullaanko myös Ruotsista joikua Euroviisuissa. Suoraan karsintojen finaaliin ampaisi joikaaja Jon-Henrik Fjällgren kappaleella Norrsken (Goeksegh). Tämä on kolmas kerta, kun Fjällgren kilpailee Ruotsin edustajan paikasta. Hän on sijoittui toiseksi vuonna 2015 kappaleella Jag är fri, ja kolmanneksi vuonna 2017 kappaleella En värld full av strider.

Ennakko-odotusten mukaan Fjällgrenin voitto näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä. Hänen voittomahdollisuus on laskettu olevan vain noin 2 prosenttia.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei kysellyt kollegoidensa mielipiteitä, kun hän päätti jättää hallituksensa eronpyynnön eilen perjantaina.

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) sai kuulla asiasta vastaa juuri ennen Sipilän tiedotetta.

– Tämä oli hänen ratkaisunsa. Itse en olisi toiminut samalla tavalla, hän sanoi tiedotusvälineille.

Samalla tiedon sai sinisten puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho.

– Pääministeri teki oman ratkaisunsa, ja me kunnioitamme sitä.

Ylen tietojen mukaan eduskuntaryhmien kokouksissa on kuultu kitkeriä kommentteja.

Keskustan kumppanit ovat olleet happamina.

Eilen kysymys kuului, kumpaa Sipilä on:

Onko pääministeri vastuunkantaja: poliittinen johtaja, joka tekee mitä lupaa? Toteuttiko hän ainoastaan tunnetun "tulos tai ulos" -lupauksensa juuri niin kuin olettaa saattaa?

Vai onko hän taktikoiva, kannatusmittauksista säikähtänyt puoluejohtaja, joka ei edes kanna vastuuta loppuun saakka? Johtaja, joka mieli nopeasti vaalikentille? Johtaja, joka näki puolueensa suosion vajoavan ennätyksellisen huonoihin lukemiin ja kansan antavan kovaa runtua imagotutkimuksissa?

Sipilä ei ainakaan jäänyt Helsinkiin lepyyttelemään muita puoluejohtajia. Hän suuntasi suoraan Riihimäen Prismaan tapaamaan kansaa.

Keskustan pää-äännekannattaja Suomenmaa summasi Sipilän ja hänen johtamansa puolueen kaksijakoista päätöstä eilisillä kirjoituksillaan. Toisaalta Sipilä "toteuttaa lupauksensa" ja "kantaa vastuuta" – mutta myös "virittäytyy jo vaalitaistoon".

Ja: "keskusta pääsee nyt repimään hajurakoa kokoomukseen". Kakkossijastakin käydään nyt lehden mukaan aivan uudenlaista kamppailua.

Hajuraon repiminen onkin keskustalle tärkeää. Keskustajohtoinen porvaripolitiikka on tuntunut monelle keskustaa äänestäneelle vaikealta.

Kenenkään ei tarvitse enää kantaa hallitusvastuuta. Äänestäjän näkökulmasta vaaliasetelma hämärtyy.

Viikonloppuna vaalikentillä hallituspuolueet kohtaavat hämmentyneitä kansalaisia. Heille on nyt selitettävää.

Keskusta voi sanoa, että kaikki kaatui kokoomuksen haluamaan valinnanvapauteen. Niin viesti kuului jo eilen perjantaina. Vastuuta on kannettu. Ensi vaalikaudella laitetaan peruspalveluita kuntoon. Maakuntavalmisteluahan voisi itseasiassa jopa jatkaa, koska kaikki puolueet olivat tälle melko suopeita Ylen erikoislähetyksessä.

Paitsi kokoomus. Sen teltalla vakuutellaakin, että kyllä tämä homma kaatui perustuslakivaliokunnassa maakuntauudistukseen ja "makukakkoseen". Valinnanvapaudessa ei ollut mitään vikaa.

Kun hallitus on koossa enää löyhänä toimitusministeristönä, näistä voidaan tapella myös ensi viikolla alkavissa Ylen puheenjohtajakeskusteluissa.

Kenenkään ei tarvitse enää varsinaisesti kantaa hallitusvastuuta. Äänestäjän näkökulmasta vaaliasetelma hämärtyy.

Sipilä ehti perätä vastuunkantoa muilta puolueilta ja vilautti jopa "pyöreää pöytää" sotesta. Mutta se on vain käsienpesuvettä.

Hallituksen erolla Sipilä saa todellisuudessa juuri käännettyä huomiota pois sotesta. Samalla hän yrittänee katkaista siteensä riippana roikkuvaan, huonomaineiseen uudistukseen. Keskusta esittelee jo uutta sote-malliaan kansalaisille.

Ei kukaan tätä sotea lähde pelastamaan. Miksi siis kukaan lähtisi pyöreään pöytään, josta ei löydy vetovastuuta haluavia?

Hallituksen erolla Sipilä saa todellisuudessa juuri käännettyä huomiota pois sotesta. Samalla hän yrittänee katkaista siteensä riippana roikkuvaan, huonomaineiseen uudistukseen.

Viime eduskuntavaalien alla hallituspuolueet ryhtyivät kaatamaan omia esityksiään eduskunnan suuressa salissa. Parlamentaarinen sotekin kaatui, ja oppositiossa istuvan keskustan kannatus nousi. Juha Sipilän taktiikkana oli tuolloin pysytellä sopivan etäällä. Nyt sama taktiikka olisi tarjolla Antti Rinteelle (sd.)

Pääministerin pestiä havitteleva Rinne pohtii varmasti, mistä SDP saisi sopivan hallituskumppanin. Sote on jälleen seuraavan hallituksen pöydällä.

Keskusta haluaa maakunnat, mutta haluaako kärsinyt puolue hallitukseen?

Kokoomus haluaa valinnanvapauden, mutta suostuisiko SDP siihen millään?

Lue lisää:

Juha Sipilä: "Kyllä tämä sote oli tässä – nyt lähtee parta"

Hallitus kaatui – katso päivän tapahtumat kahdessa minuutissa

Sote-uudistuksen pitkä kuolinkamppailu – näin viimeiset päivät etenivät

Analyysi: Tulos tai ulos – Sipilällä ei ollut enää mitään menetettävää

Voit keskustella aiheesta klo 22:een saakka.

Kun Tero Lindqvist palasi alkuviikosta lomamatkalta Intiasta, hän odotti pääsevänsä nukkumaan. Matkustamista oli takana 30 tuntia. Sitten soi puhelin.

– Sain juuri kotioven kahvasta kiinni, kun elokuvateatterini työntekijä soitti. Hän sanoi, että nyt on paha tilanne, ambulanssi ja paloauto ovat paikalla. Siihen tippui matkalaukku, Lindqvist kertoo.

Lindqvist omistaa Kotkassa kaksi elokuvateatteria, Kinopalatsin ja Trion. Kinopalatsin popcorn-kone oli syttynyt palamaan.

Toinen työntekijä oli yrittänyt sammuttaa tulipaloa ensin sammutuspeitteellä, mutta kone oli siihen liian iso. Niinpä työntekijät olivat tyhjentäneet vaahtosammuttimen teatterin aulaan. Palomiehet olivat tuoneet paikalle isot puhaltimet.

– Olin tietysti ensin huolissani siitä, oliko kenellekään sattunut mitään. Minua ei ensin päästetty sisään sankan savun vuoksi. Rakennus on vanha, eikä siinä ole savunpoistoluukkuja.

Savua hengittäneet työntekijät pelastivat talon

Tulipalo syttyi maanantaina iltapäivällä, joten näytökset eivät olleet vielä alkaneet eikä paikalla ollut asiakkaita. Kaksi työntekijää oli kuitenkin hengittänyt savua. Lindqvist kiittelee henkilökunnan toimintaa.

– Palomestari kertoi, että he onnistuivat estämään erittäin pahan tulipalon. Samassa talossa on paljon asuntoja.

Kun Lindqvist pääsi teatteriin sisään, aula oli vaahtosammuttimen jäljiltä valkoinen ja teatterissa oli pistävä haju.

Lindqvist oli huolissaan etenkin Kinopalatsin valkokankaasta, koska savua oli paljon myös salin puolella.

– Teimme kankaaseen valomittaukset ja luojan kiitos, eroa entiseen ei ollut. Kankaat teetetään aina mittojen mukaan ja niissä on kahden tai kolmen kuukauden toimitusaika. Teatteri olisi ollut pitkään kiinni.

En ole ikinä kuullut, että elokuvateatterin popcorn-kone olisi syttynyt tuleen. Aku Jaakkola

Kinopalatsi oli silti suljettava, koska paikat piti siivota perusteellisesti. Osa näytöksistä peruttiin ja osa siirrettiin esitettäviksi Kotkan toiseen elokuvateatteriin Trioon, jonka saleissa on pienemmän valkokankaat kuin Kinopalatsissa.

– Captain Marvelin ensi-illan piti olla täällä keskiviikkona, ja siihen oli varattu hirmuinen määrä lippuja ennakkoon. Kotkassa on aika paljon Marvel-faneja, jotka haluavat nähdä elokuvan suurelta valkokankaalta. Suurin osa heistä jäi odottamaan Kinopalatsin aukeamista.

Samat koneet muuallakin käytössä

Popcorn-koneiden tulipalot ovat erittäin harvinaisia. Sanomalehti Kaleva uutisoi vuonna 2006, kuinka Finnkinon teatteri Oulussa oli jouduttu evakuoimaan kärynneen popcorn-koneen vuoksi. Ylikuumenemiset tapahtuivat kesällä ja uudestaan joulukuussa.

Suomen elokuvateattereiden liiton toiminnanjohtajana yli kymmenen vuotta toiminut Tero Koistinen sanoo, ettei ole kuullut popcorn-koneen syttyneen tuleen ennen Kotkan tapausta.

– Kaksi kertaa on käynyt niin, että digiprojektorin lamput ovat räjähtäneet. Niistäkään ei ole ollut asiakkaille vaaraa, Koistinen sanoo.

Kotkan elokuvateattereissa on samanmerkkiset Cretorsin popcorn-koneet kuin esimerkiksi Biorexin teattereissa. Palanut kone oli melko uusi, sillä se oli hankittu vuonna 2013.

– En ole ikinä kuullut, että elokuvateatterin popcorn-kone olisi syttynyt tuleen. Tämä herättää kyllä ajattelemaan, koska tulipalon syttyminen on tietysti mahdollista kovissa lämpötiloissa. Hyvä, että syttymissyy tutkitaan perusteellisesti, toteaa Biorexin toimitusjohtaja Aku Jaakkola.

Kattila kuumeni liikaa

Tässä vaiheessa on selvinnyt, että Kinopalatsin tulipalon syynä oli todennäköisesti tekninen vika.

– Kattilan ei pitäisi päästä kuumenemaan tietyn lämpötilan yli. Ylikuumenemissuoja ei jostain syystä toiminut, Tero Lindqvist toteaa.

Hän arvioi, että tulipalosta koituu 15 000–20 000 euron vahingot. Vakuutus korvaa niistä suurimman osan.

Mies on paiskinut koko viikon ympäri. Kinopalatsiin on hankittu uudet hyllyköt ja lipputulostimet. Herkkuosasto on uusittu ja teatteri on pesty lattiasta kattoon.

– Rakenteisiin ei onneksi tullut vaurioita. Tulipalosta ei ole enää mitään merkkejä.

Nurkassa seisoo jo uusi popcorn-kone. Sen työt alkavat tänään lauantaina, kun Kinopalatsin ovet avautuvat taas yleisölle.

Musiikin tekeminen onnistuu helposti vaikka olohuoneessa, mutta kun halutaan soittaa, syntyy meteliä. Äänekkäimpiä soittimia ovat rummut, jotka kuuluvat ilman sähköistä äänen vahvistustakin.

Vaikka tekisi elektropoppia pelkällä tietokoneella, on sitäkin jossain vaiheessa testattava ilman korvakuulokkeita.

Soittoharrastus ja bändeissä soittaminen on suosittua joka ikäpolvessa, joten treenikämpille riittää kysyntää. Markkinarako on huomattu monissa kaupungeissa.

Riittävän tilavaa ja äänieristettyä huonetta tarvitaan mm. siksi, että varusteet ja vaatimukset kasvavat. Esimerkiksi raskaan rockin rumpalin setti on vuosien varrella kasvanut. Vaikka tyylissä yleisesti käytettävä tuplabassorumpu voidaan korvata näppärällä vaijeripedaalilla, on tom-tomrumpujen rivistö ja symbaalivalikoima silti yhä suurempi.

Treenikämpäksi halutaan kunnon tilat myös siksi, että musiikin pitää jytistä niin että tuntuu.

Paksut kipsiseinät ja kelluva lattia

Hyvää treenitilaa voi olla vaikea löytää. Ellei satu olemaan niin onnekas, että bänditila löytyy omasta takaa, on myös muutamia yksityisiä toimijoita, jotka tarjoavat soittajille työtilaa.

Helsingin seudulla sellaisia ovat esimerkiksi Musahotelli ja Bändikämpät. Sound-Inn tarjoaa soittajille vuokratilaa Helsingin lisäksi Tampereella ja Lahdessa.

Tampereen Kalevassa toimii Musakeskus, jonka rakennuksen sisällä on panimo, ravintola ja vuokrattavaa toimistotilaa. Myös bändikämppiä on tarjottu vuokralle jo kolmisen vuotta.

Nyt mummot käväisevät jo pubissamme drinksuilla ja hyvin menee. Matti Sarlin

Toiminnan alkaessa bändikämppiä markkinoitiin, nyt ei enää tarvitse.

– Kysyntää on. Vaikka ei ole mainostettu, niin joka viikko kysellään bänditiloja, kertoo Matti Sarin Musakeskuksesta.

Talossa on soittotilaa kahdessa kerroksessa, yhteensä noin 1 000 neliötä. Kämppiä on kolmisenkymmentä. Monessa niistä soittaa ainakin kaksi bändiä, joten on helppo päätellä, että ovien takana musisoi useita kymmeniä soittajia.

– Pienin kämppä on 20 neliötä, mihin sopii kahden bändin kamat. Isommat kämpät ovat yli 30 neliötä.

Joka neliö on harkiten täytetty, tiloja esittelevä Sarin kertoo. Yhteinen käyttö vähentää kustannuksia.

Koputamme ovelle ja paksu ovi aukeaa. Vastaan lyö meteli: tilassa treenaa toistaiseksi vailla nimeä oleva yhtye. Laji on hevimetalli tai jokin sen alalaji.

Musiikintyylit ovat näinä aikoina moninaiset. Niin myös soittajat.

– Meillä löytyy soittajia joka lähtöön. Ikähaarukkakin on kaksikymppisistä kuusikymppisiin, Sarin kertoo.

Koska moni bändi harjoittelee samaan aikaan, on ollut pakko panostaa äänieristeisiin.

Kipsiä on seinissä monikertainen määrä tavalliseen seinään verrattuna. Samoin lattia on kelluvaa mallia, joten ääni ei kulje rakenteita pitkin.

– Kunnollisten soittokämppien rakentaminen on kymmeniä kertoja kalliimpaa kuin toimistotilojen tekeminen, Sarin sanoo.

Kämpästä pidetään tiukasti kiinni

Soittajille soittokämpän saanti on onnenpotku, eikä tilasta haluta luopua.

– Parin vuoden aikana on ehkä kerran yksi kämppä tyhjentynyt. Kämpästä pidetään yleensä viimeiseen asti kiinni. Vaikka bändi hajoaisi, joku jäsen siitä kasaa uuden ja tila pysyy hallinnassa, Sarin sanoo.

– Sana myös kiertää soittajien kesken, joten vuokralaisia ei tarvitse haalia.

Musakeskus aikoo rakentaa lisää soittotilaa, mutta tällä hetkellä piirustukset ovat byrokratian rattaissa.

Mummot kavahtivat aluksi

Kun vanhaan punatiiliseen rakennukseen Tampereen Kalevassa alettiin remontoida Musakeskuksen liiketilaa kolmisen vuotta sitten, olivat naapurit varauksellisia.

– Naapurin senioritaloissa aluksi nikoteltiin, että mitähän tästäkin tulee, Matti Sarin kertoo.

– Vaikka rokkarit saattavat näyttää tatuointeineen ja lävistyksineen pelottavilta, niin kuosin alla on lempeitä tyyppejä, hän vakuuttaa. Mitään pahaa sanottavaa ei vuokralaisista ole.

– Nyt mummot käväisevät jo pubissamme drinksuilla ja hyvin menee.

Talon sisälläkään ei järjestyshäiriöitä ole ollut, eikä mitään kaljanjuontivalvontaa tarvita.

– Eletään niin kuin muuallakin. Ja ottavathan urheilijatkin palautusjuomaa, Sarin huomauttaa.

Muutakin kuin bändisoittoa

Treenikämpät käyvät myös opetustiloiksi. Toni Lehmuskallio antaa rumputuntia Markku Pohjolalle, joka haluaa perehtyä triolikompin erilaisiin bassovaihtoehtoihin.

– Tilat soveltuvat tähän mitä parhaiten. Tänne voi tulla koska tahansa eikä häiriöitä ole, Lehmuskallio kehuu.

Kun käytävän ovia availlaan, löytyy huoneista myös akustisen kitaran opetusta.

Myös äänityötä tekeville on paksuseinäinen työhuone tarpeen. Miksaus ei onnistuisi, mikäli äänieristys ei toimisi.

Helsingissä huono tilanne

Soittotilat ovat kortilla siellä, missä ihmisiä on muutenkin paljon. Jos Tampereella soittokämpiksi ja erilaisiksi työtiloiksi hyvin soveltuvat vanhat teollisuuskiinteistöt ovatkin olleet liipaisimella asbesti- ja muiden ongelmien takia, niin tilanne Helsingissä on vielä huonompi. Kaapelitehtaan soittokämpät ovat uhan alla.

– Nosturi puretaan, se tietää suuria ongelmia. Mistä löytyisi korvaavia tiloja, Jaakko Kämäräinen Muusikkojen liitosta huokaa.

– Usein tarjolla olevat tilat ovat ankeita, äänieristeet ovat huonot tai huone on ikkunaton loukko. Ja silti vuokraa saatetaan pyytää 20 neliön kämpästä tonnin verran.

– Ihanteellisen treenikämpän läheisyydessä olisi tietysti kahvila, freelancebasisti Kämäräinen haaveilee.

Savossa on väljempää

Kuopiossa treenikämppien saatavuus on hyvä. Soitinlaitehuoltoalan yrittäjä Jaakko Turunen vuokraa 20–30 neliön kokoisia tiloja.

Vuokralaisia on tällä hetkellä alle sata. Vuokra kerätään jokaiselta henkilöltä erikseen, ei siis bändikohtaisesti.

– Tilat on tarkoitettu ainoastaan yhtyeille, ei yksittäiselle soittajalle, vaikka niitäkin joskus kysytään.

Kaikki eivät harrastuksen alkuvaiheessa tarvitse äänieristettyä tilaa. Musiikin trenditkin vaihtuvat. Moni nuori musiikin harrastaja tekee musiikkia kotonaan.

– On myös elävän musiikin paikkoja, joissa varsinaista bändiä näkee tuskin koskaan, enempi musa hoidetaan läppäri-räppäri-pohjalta, kertoo Turunen. Hänellä on vuokralaisista hyviä kokemuksia.

Turunen on harkinnut toiminnan laajentamista, mutta se on jäänyt.

– Näyttää siltä, että haja-asutusalueilla Kuopion ympärillä on tyhjiä varastoja tai muita tiloja helposti saatavilla, joten harrastustiloista ei liene puutetta, hän arvioi.

Pienet jalat tömisevät lattiaan Bonaccorsojen kotona Roomassa. Kaksivuotias suurisilmäinen Francesco-poika juoksee ympäriinsä ilosta kiljuen. Lopulta hän hyppää äitinsä Gaian syliin ja pääsee pitkään halaukseen.

Ovikello soi tämän tästä, ja Gaia Bonaccorson on kiirehdittävä avaamaan.

Sisään lappaa perheenjäsen toisensa perään. Isovanhemmat tulevat lapsia katsomaan, sitten töistä palaa aviomies. Pian pöydän ääressä koolla on lähes koko perhe.

Bonaccorsojen koti sijaitsee keskustan ulkopuolella rauhallisessa, nuorten perheiden suosimassa Bufalottan kaupunginosassa. Olohuoneen pöydälle on tuotu rouskuvia frappe-keksejä, joita vieraat napsivat.

44-vuotias Gaia Bonaccorso istuu pöydän ääreen. Hän on luvannut kertoa, miksi ei ole halunnut ottaa Francesco-pojalleen kuin seitsemän Italian lainsäädännön edellyttämistä kymmenestä rokotteesta.

Bonaccorson mukaan päätös on ollut monen tekijän tulos.

Yksi syy on Bonaccorson mukaan se, että hän on nähnyt läheltä lääkeyhtiöiden toimintatavan eikä pidä siitä. Nykyään Bonaccorso työskentelee kiinteistöalalla, mutta aiemmin hän oli 20 vuotta suuressa amerikkalaisessa lääkeyhtiössä.

– Lääkeyhtiöillä on valtavasti valtaa ja ne tavoittelevat voittoa. Se saa miettimään, tarvitsemmeko kaikkia meille suositeltuja lääkkeitä oikeasti, hän sanoo.

Gaia Bonaccorsolla on yliopistokoulutus, ja myös hänen lähipiirissään moni on hyvin koulutettu. Useat tuttavista ovat kyseenalaistaneet rokotteita jo pidempään.

Bonaccorson mukaan yhden tuttavan lapsen epäillään sairastuneen rokotteesta. Myös biologiystävä on useaan otteeseen vihjannut rokotteiden sivuvaikutuksista terveydelle.

Bonaccorso kokee, ettei ole saanut lääkäreiltä asianmukaista tietoa rokotteiden mahdollisista haitoista.

– Jotkut lääkärit myöntävät riskit, toiset eivät. Aiempi lastenlääkärini ei ottanut huoltani tosissaan, Bonaccorso sanoo.

Silti hän haluaa korostaa, ettei kuulu varsinaisesti rokotteita vastustaviin. Hän kertoo osallistuneensa kerran rokotevastaisen liikkeen mielenosoitukseen mutta huomanneensa heti, että ajatukset olivat liian jyrkkiä.

Rokotepakko kuitenkin epäilyttää.

– Miten kaksivuotiaan lapseni puolustusjärjestelmä kestää tämän? Miksi aiemmin rokottaminen ei ollut pakollista ja nyt se yhtäkkiä on, hän miettii.

Nyt Bonaccorsoon kohdistuu painetta. Puoliso kannustaa häntä viemään Francesco-pojan pian rokotettavaksi, ja olohuoneessa myös keskusteluun liittyvä äiti alkaa kyseenalaistaa tyttärensä valintaa.

– Jos Francescoa ei pian rokoteta, hänet voidaan ajaa pois päiväkodista, Gaia Bonaccorso sanoo.

Italiassa toissa vuonna säädetty laki määrää, että julkisessa koulussa ja päivähoidossa kaikilla lapsilla on oltava rokotusohjelman mukaiset rokotteet. Jos niitä ei ole, luvassa on seuraamuksia.

Rokotteista ja rokotekriittisyydestä on puhuttu Suomessakin tämän tästä. Viime vuonna Pohjanmaalla ilmeni rokottamattomien lasten tuhkarokkotapauksia, joiden taustalla oli seudulla levinnyt rokotevastaisuus.

Pari vuotta aiemmin tuhkarokko yhdistyi suomalaisessa keskustelussa nimenomaan Italiaan. Moni Suomessa kesällä 2016 todetuista tartunnoista oli tullut matkalla Italiassa tai italialaiselta Suomessa.

Italian tilanteesta huolestuivat muutama vuosi sitten sekä Maailman terveysjärjestö WHO että Euroopan unioni, koska maan rokotuskattavuus oli kansainvälisiin suosituksiin nähden matala.

Tuhkarokkoa vastaan annettavan rokotteen kattavuus laski Italiassa vuosina 2010–2017 yli 90:stä alle 85 prosenttiin. Maailman terveysjärjestö suosittaa 95 prosentin kattavuutta laumasuojan aikaansaamiseksi.

Laumasuojalla tarkoitetaan ilmiötä, jossa riittävän suuri osa ihmisistä on rokotettu sairautta vastaan, mikä estää sairauden leviämisen. Myös rokottamattomat ja tartunnoille alttiimmat saavat epäsuoran suojan sairastumiselta.

Tuhkarokko on helposti tarttuva yleisinfektio, josta voi seurata vakavia jälkitauteja. Erityisen vaarallinen se on niille, joiden puolustuskyky on syystä tai toisesta heikentynyt.

Italiassa tuhkarokkotartuntoja on esiintynyt 2010-luvulla enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin, joskin vaihtelevasti. Esimerkiksi vuonna 2011 tapauksia oli lähes 5 200, kun taas vuonna 2015 niitä oli 256.

Viime vuosina tuhkarokko on alkanut herättää huolta Euroopassa laajemminkin. Vuonna 2016 tartuntoja havaittiin Euroopan maissa vajaat 3 800, mutta seuraavana vuonna niitä oli jo 14 600. Tuhkarokkoon kuoli noina vuosina yhteensä 43 ihmistä.

Italia oli tilastoissa Romanian ohella kärkipäätä: tartuntoja oli vuonna 2017 epidemiaksi asti, noin 5 000. Sairastuneista neljä kuoli.

Miksi rokotuskattavuus pääsi Italiassa putoamaan niin alas?

Siihen on monta syytä, sanoo epidemiologiaan erikoistunut lääkäri ja Pisan yliopiston professori Pier Luigi Lopalco.

– Julkinen terveydenhuolto on heikoissa kantimissa, ja rokotteista tietoa kaivanneet vanhemmat ovat peloissaan, sillä he eivät ole saaneet vastauksia kysymyksiinsä. Talouskriisi pahensi tilannetta ja vei resursseja, hän sanoo.

Tämä näkyy Lopalcon mukaan esimerkiksi neuvoloissa. Ne ovat rokotetiedon jakamisen ytimessä mutta eivät toimi niin hyvin kuin niiden pitäisi. Kun vanhemmat eivät saa tarpeeksi tietoa rokottamisesta, he hakevat sitä muualta – joskus keskustelupalstoilta ja muilta kuin terveysalan ammattilaisilta.

– Italiassa rokotevastaisella liikkeellä on pitkä historia. Se sai elää vapaasti vuosikausia, väärää tietoa levittäen. Viranomaiset olivat hampaattomia eivätkä kyenneet puuttumaan siihen, Lopalco sanoo.

Käännekohta rokotteisiin suhtautumisessa nähtiin vuonna 2012, kertoo Lopalco.

Tuolloin Riminin maakunnassa sijaitseva tuomioistuin pohjasi päätöksensä brittilääkäri Andrew Wakefieldin vuoden 1998 tutkimustuloksiin. Oikeus katsoi, että paikallisen pariskunnan pojan vuonna 2002 saamalla autismidiagnoosilla oli yhteys hänen saamaansa MPR-rokotteeseen.

Wakefield oli pyrkinyt esittämään, että MPR-rokotteella ja autismilla oli yhteys. Hänen väitteensä on sittemmin osoitettu virheellisiksi, ja hän on menettänyt lääkärinoikeutensa.

Kolme vuotta myöhemmin vetoomustuomioistuin kumosi riminiläisoikeuden tuomion perusteettomana. Vahinko oli kuitenkin ehtinyt jo tapahtua.

Rokotevastaisia liikkeitä nousi Italiassa kuin sieniä sateella, Lopalco muistelee.

– Jopa valtakunnallisilla televisiokanavilla oli keskusteluohjelmia, joihin kutsuttiin ihan ketä vain puhumaan rokotteista. Kerran mielipidettä kysyttiin jopa DJ:ltä, jolla ei ollut mitään tieteellistä taustaa, Lopalco kuvaa.

Hänen mukaansa rokotteiden kyseenalaistaminen ei ole vain pienen ryhmän kapinointia. Yleinen hämmennys on saanut myös keskiluokkaiset, koulutetut italialaiset epäröimään.

Kun Italian tuhkarokkotilastot muuttuivat yhä rumemmiksi, maalla alkoi olla niskassaan kansainvälinen paine tehdä jotain rokotuskattavuuden nostamiseksi.

Niinpä Italian parlamentti hyväksyi kesällä 2017 uuden rokotuslain, joka kantoi keskustaoikeistolaisen terveysministerin Beatrice Lorenzinin nimeä. Lakia perusteltiin pyrkimyksellä vastata Maailman terveysjärjestön suosituksiin.

Lorenzin-lain mukaan julkiseen päivähoitoon ja kouluun pääsevät vain lapset, jotka ovat saaneet kaikki rokotusohjelman rokotteet. Koululaisten vanhempia uhkaa satojen eurojen sakko, jos he eivät puolen vuoden sisällä esitä todistusta lain määräämistä rokotuksista.

Laki myös lisäsi rokotusohjelmaan aiempien neljän rokotteen rinnalle kuusi muuta rokotetta.

Aiemmin rokotusohjelmaan kuuluivat jäykkäkouristus-, kurkkumätä-, polio- ja B-hepatiitti-rokotteet. Niiden lisäksi pakollisiksi 0–16-vuotiaille tulivat hinkuyskä-, vesirokko- ja hib-rokote sekä sikotauti-, vihurirokko- ja tuhkarokkorokotteen yhdistelmä MPR.

Bonaccorsojen kotona äiti ja poika ovat siirtyneet Francescon huoneeseen leikkimään pikkuautoilla. Keittiössä liedellä porisee illallispasta, ja olohuoneessa isovanhemmat ovat istuneet sohvalle katselemaan vanhoja valokuvia.

Gaia Bonaccorso kertoo murehtineensa kaksivuotiaansa tulevaisuutta hoitopaikassa sen jälkeen, kun hän teki päätöksen jättää antamatta pojalle MPR-rokotteen.

– Päiväkodissa kysyttiin rokotustodistusta, kun ilmoitin pojan hoitoon, Bonaccorso sanoo.

Tämä tapahtui syyskuussa 2017, kun Lorenzin-laki oli vasta tullut voimaan. Päiväkodin henkilökunta huomasi Francesco Bonaccorson puuttuvan rokotteen ja huomautti asiasta.

– Kerroin heille, että Francesco on rokotejonossa, mikä oli totta, Bonaccorso sanoo nyt, puolitoista vuotta myöhemmin.

Kun Lorenzin-laki tuli voimaan, rokotuskeskukset ruuhkaantuivat. Perheet joutuivat odottamaan pitkään rokotusaikoja. Moni rokotepakosta huolestuneista vanhemmista, Bonaccorso mukaan lukien, sai näin aikalisän.

Oman aikalisänsä järjesti myös Italian uusi hallitus, joka aloitti kesäkuussa 2018.

Hallituksen populistipuolueet Viiden tähden liike ja La Lega ovat molemmat esittäneet rokotekriittisiä kantoja. La Legan johtaja, sisäministeri Matteo Salvini on esimerkiksi sanonut, että kymmenen rokotetta on liikaa ja niiden ottaminen voi olla jopa haitallista.

Hallitukseen noustuaan puolueet nostivat pöydälle vuotta aiemmin säädetyn rokotelain ja kertoivat haluavansa kumota sen.

Lopulta ne päätyivät vain löyhentämään lakia: vanhemmat saivat kuluvan maaliskuun alkupuolelle asti aikaa esittää virallisen rokotustodistuksen päiväkodissa ja koulussa. Väliaikana myös vapaamuotoinen todistus on kelvannut.

Sekava tilanne on pitänyt koulut ja vanhemmat epätietoisina.

Uusimman käänteen myötä lapset ovat voineet edelleen käydä julkisissa päiväkodeissa ja kouluissa rokottamattomina. Joillain paikkakunnilla rokottamattomia lapsia on kuitenkin ehditty jo sulkea ulos päiväkodeista. Vanhempia on myös jäänyt kiinni siitä, että he ovat toimittaneet kouluille väärennettyjä rokotustodistuksia.

Tilastojen valossa rokotepakko on ollut menestys. Italian terveysviranomaisten mukaan rokotuskattavuus 0–6-vuotiaiden keskuudessa on parantunut Italiassa lain säätämisen jälkeen. Useissa maakunnissa päästään jopa 95 prosentin yleiseen kattavuuteen.

Tuhkarokkorokotteen kattavuus on noussut esimerkiksi vuonna 2015 syntyneiden kohdalla lähes 92 prosenttiin. Kasvua edellisvuoteen on liki 4,5 prosenttiyksikköä, ilmenee terveysministeriön tiedoista.

Viime vuonna tuhkarokkoa tavattiin kuitenkin Italiassa vielä runsaasti, yli 2 500 tapausta. Koko Euroopassa tartuntoja oli yhteensä yli 80 000, joista suurin osa Ukrainassa.

Italian lisäksi rokotelakeja on kiristetty 2010-luvulla esimerkiksi Kaliforniassa ja Australiassa. Myös Euroopan maissa rokotepakko on yleistynyt viime vuosina.

Italian lisäksi esimerkiksi Ranskassa tuli voimaan viime vuoden alusta laki, joka nosti rokotteiden määrän suositelluista kolmesta yhteentoista pakolliseen rokotteeseen.

Suomessakin on käyty keskustelua rokotepakosta. Toistaiseksi suuri osa poliitikoista ja viranomaisista on kertonut julkisuudessa, ettei kannata sitä. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi joulukuussa, että rokotuskattavuuden parantaminen pakottamalla voisi lisätä "ideologista rokotusten vastustamista".

Professori Pier Luigi Lopalcon mukaan moni italialainen lääkäri on tyytyväinen rokotepakkoon.

– Se helpottaa heidän käytännön työtään. Kun rokotus on pakollinen, heiltä ei mene aikaa epäröivien vanhempien suostutteluun, Lopalco sanoo.

Hänen mukaansa pakko toimii hyvin nimenomaan Italian kontekstissa.

– Kaksi vuotta sitten olisin sanonut, että olen tällaista vastaan. Mutta olen muuttanut mieleni, Lopalco kertoo.

Lopalcon mukaan rokotepakkoa tulee käyttää apuna vain poikkeuksellisissa tilanteissa, esimerkiksi silloin, kun rokotuskattavuus laskee hyvin matalalle eikä pelkkä valistus riitä.

Rokotepakkoa vastustavat edelleen myös jotkut arvostetut lääkärit.

Yksi heistä on epidemiologi ja tutkijalääkäri Franco Berrino. Berrino on Italiassa tunnettu syöpätutkija, joka on vieraillut myös Suomessa.

Ylelle Berrino haluaa korostaa, ettei hän missään nimessä ole rokotevastainen. Hän sanoo kannattavansa harkittua rokotuspolitiikkaa.

– Siihen kuuluu esimerkiksi luotettavan tiedon jakaminen. Ihmisillä on oltava tunne, että julkinen terveydenhuolto tekee perusteltuja päätöksiä ja toimii vastuullisesti, Berrino sanoo.

Tätä ei Italiassa rokotepakon kohdalla kuitenkaan tapahtunut, vaan rokotteista tehtiin poliittinen kysymys, Berrino sanoo.

– Lakia säädettäessä poliitikot, viranomaiset ja jotkut rokotteiden puolesta kampanjoineet lääkärit väittivät esimerkiksi, ettei rokotteilla ole sivuvaikutuksia, mikä ei ole totta, Berrino sanoo.

Tämän seurauksena ilmapiiri kärjistyi entisestään. Syntyi kaksi yhä jyrkemmin toisistaan eroavaa ryhmää: rokotemyönteiset ja -kielteiset.

Italian uuden hallituksen perheille antama lisäaika päättyy huomenna sunnuntaina.

Ensi viikolla myös Gaia Bonaccorson täytyy lain mukaan esittää Francescon päiväkodissa todistus lapsen kymmenestä rokotteesta. Jos sitä ei ole, lapsi saa päivähoidosta lähtöpassit.

Bonaccorso pyrkii edelleen saamaan lisää armonaikaa, jotta Francescoa ei tarvitsisi rokottaa. Vaihtoehtona on etsiä yksityinen hoitopaikka, johon hyväksytään myös rokottamattomia lapsia. Sellaisia on italialaismedian mukaan syntynyt useille paikkakunnille.

– Rokottamattomien lasten vanhemmat ovat liittoutuneet, kun heidän lapsensa ovat jääneet ilman hoitopaikkaa. Vanhemmat ovat järjestäneet päivähoidon toisella tavalla, esimerkiksi jonkun kotona, Bonaccorso sanoo.

Voi kuitenkin olla, että perheet saavat pian vielä lisää armonaikaa. Parlamentissa nimittäin käsitellään nyt lakialoitetta, joka voi kumota rokotepakkolain.

Torstaina 7. maaliskuuta sisäministeri Matteo Salvini esitti, että alle kuusivuotiaiden lasten annettaisiin jatkaa päiväkodeissa ja rokotustodistusten vaatimista lykättäisiin jälleen siihen asti, että uusi laki valmistuu.

– Yhteinen päämäärämme on, että Lorenzin-laki kumotaan. Tämä on mahdollista jo hyvin pian, jopa huhtikuuhun mennessä, sanoi terveysministeri Giulia Grillo Viiden tähden liikkeestä.

Pisan yliopiston professori Pier Luigi Lopalco pitää lakialoitetta ongelmallisena.

– Eihän tällainen terveydenhuollossa toimi. Ensin säädetään laki, ja pian se vedetään takaisin. Epämääräisyys heikentää ihmisten luottamusta julkiseen terveydenhuoltoon, hän sanoo.

Riskinä on, että perheet eivät enää tiedä, mihin luottaa. Rokottaminen alkaa vaikuttaa mielipiteeseen eikä tieteelliseen tietoon perustuvalta valinnalta.

– Silloin satunnainen televisiossa puhuva DJ:kin voi vaikuttaa pätevältä puhumaan rokotteista. Näin rokotevastaiset tahot voittavat, Lopalco arvioi.

Aiheesta voi keskustella kello 18 saakka.

Lue myös:

"Rokotekriittisyys jakaa Suomen itä- ja länsiosiin" – Katso oman alueesi rokotuskattavuus tuhkarokon ja muiden vakavien tautien osalta

Tuhkarokkotartunnat kolminkertaistuivat Euroopassa viime vuonna – Tauti leviää rajusti Ukrainassa

Tuhkarokko tappanut jo yli sata pikkulasta – Epidemia raivoaa Filippiineillä

Keväinen aurinko hivelee jykevää rakennusta. Vanhan Kirjapainotalon uudet oranssit seinät erottuvat edukseen katukuvasta Kouvolan keskustassa.

Ovista sisään astellessa katse kiinnittyy isoon kirahvipehmoleluun, joka ottaa vieraita vastaan nuorisokahvilan edustalla.

– Kirahvi on ollut hitti täällä ensimmäisinä päivinä. Tuolla se istuu iltapäivällä kahvilla nuorien kanssa, Kouvolan nuorisopalveluiden palveluvastaava Tuula Soininkallio sanoo.

Kirjapainotalo on yksi Kouvolan keskustan vanhimmista ja kauneimmista rakennuksista. Nyt sen tiiliseinät tarjoavat tilat nuorille, sillä Kouvolan nuorisopalvelut on muuttanut paikallisen yrityksen omistamaan taloon on alkuvuodesta vuokralle.

Kouvolan Nuortenpaikka tavoittelee nuoria laajalla ikähaitarilla.

– Haluamme tänne peruskouluikäiset ostoskeskuksista, mutta haluamme tarjota viihtyisän oleskelutilan myös parikymppisille nuorille, Kouvolan nuorisopalveluiden palveluvastaava Tuula Soininkallio sanoo.

Kun kello lähestyy arkipäivinä kolmea, nuoria ei vielä näy. Meno vilkastuu kahvila- ja nuorisotyöntekijöiden mukaan neljän jälkeen. Sitä ennen ollaan koulussa tai töissä – kuka missäkin.

Nuortenpaikassa aiotaan järjestetään ohjelmaa myös pelkästään täysi-ikäisille.

Hengailupaikka

25-vuotias kouvolalainen Markus Aleksi Korpihete on käynyt uudessa Nuortenpaikassa avajaisviikolla useampana päivänä. Hän on huomannut, että kävijöiden ikähaarukka on ollut 13–29 vuotta.

– Tämä on tärkeä paikka. Tänne voi tulla viettämään aikaa kavereiden kanssa. Täällä voi pelata biljardia tai lautapelejä. Nuorten kahvilassa voi vain hengailla. Täällä on vähän kaikkea, Korpihete sanoo.

Kouvolan nuorisopalveluiden palveluvastaava Tuula Soininkallion mukaan rakennuksen korjaustöissä on onnistuttu. Hänen mukaansa työt on tehty vanhaa rakennusta kunnioittaen ja sen henki säilyttäen.

– Tämä on erittäin hyvin kunnostettu. Meidän toiminnot on hyvin huomioitu.

Kouvolan Kirjapainotalo valmistui vuonna 1921. Punatiiliseinät rapattiin 20-luvun klassismin tyyliin. Kirjapainotalon ensimmäiset asukkaat olivat Kouvolan Sanomalehti Oy ja Kymiyhtiö.

Rakennuksen ensimmäisinä vuosina siellä muun muassa painettiin Kouvolan Sanomia. Rakennuksen suunnitteli kouvolalainen rakennusmestari Uuno Immonen.

Kouvolassa keskitetty poikkeuksellisen paljon

Saman katon alle on keskitetty Kouvolan keskustan alueen nuorisopalveluja. Samaan tapaan keskustan nuorisopalveluja on keskitetty Turussa ja Tampereella, mutta ei kuitenkaan samassa laajuudessa kuin Kouvolassa.

Nuortenpaikassa toimintaa on kolmessa kerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa on monitoimitila, nuorisokahvila ja nuorten ohjaamo.

Toisessa kerroksessa sijaitsee nuorisopalveluiden eri yksikköjä. Kerroksessa toimivat muun muassa nuorisopalvelujen hallinnon, kulttuurisen nuorisotyön, erityisnuorisotyön ja ehkäisevän päihdetyön tilat.

Nuortenpaikan kolmannessa kerroksessa Kymsoten nuorisoneuvola ja tilat muun muassa Kouvolan nuorisovaltuustolle.

– Palveluidensaaminen saman katon alle oli mielestämme hyvin tärkeää jo pelkästään sen takia, että nuorta ei pompotella luukulta toiselle. Ajattelimme niin, että nuoren tullessa tänne aikuiset ovat täällä häntä varten, sanoo Tuula Soininkallio.

Tärkeää, että nuori löytää palvelun

Kuntaliiton erityisasiantuntijan Mari Ahonen-Walkerin mukaan Nuortenpaikka on nuorten palveluiden laajuudessa Suomen kattavimpia. Hänen mielestään Kouvolaa voi luonnehtia edellekävijäksi keskustan nuorisopalvelujen keskittämisessä.

– Kouvolassa palveluita on saman katon alla poikkeuksellisen laajasti, Ahonen-Walker sanoo.

Kuntaliitosta kerrotaan, että nuorten palveluiden keskittämisestä ei ole tulossa valtakunnallinen trendiä.

Ahonen-Walker muistuttaa, että vaikka isossa kaupungissa keskustan nuorisopalvelut keskitetään yhden katon alle on tärkeää huomioida myös keskusta-alueen ulkopuolella asuvat nuoret.

– Nuorisotyö on lähipalvelua. Tärkeää, että palvelua on myös siellä missä nuoret asuvat.

Nuortenpaikan lisäksi Kouvolan nuorisopalveluilla on 11 yksikköä Kouvolan alueella. Nuortenpaikan ohella Kouvolan keskustan alueella toimivat Haanojan Haalin ja Lehdokin nuorisotilat.

– Yhtäkään yksikköä ei lakkautettu Nuortenpaikan tieltä. 11 muulla yksiköllä tavoitamme nuoret muulla Kouvolan alueella hyvin, Kouvolan nuorisopalveluiden palveluvastaava Tuula Soininkallio sanoo.