Yle seuraa ja kertaa päivän tapahtumia Areenassa ja TV1:ssä kello 20 ja 21.05 alkavissa erikoislähetyksissä.

Lähetysten takia kello 20 alkava Sannikka & Ukkola muuttuu erikoislähetykseksi. Myös A-studio kello 21.05 keskittyy päivän tapahtumiin.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jätti hallituksensa eroanomuksen aamulla kello 10 ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö hyväksyi sen. Hallitus jatkaa vaaleihin saakka toimitusministeristönä.

Sipilän mukana hallituksen ero oli hänen päätöksensä. Kumppanit hallituksessa hyväksyvät Sipilän ratkaisun.

Myöhemmin päivällä eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) kertoi, ettei eduskunta jatka sote- ja maakuntauudistuksen käsittelyä hallituksen eron takia.

Lue lisää:

Erikoislähetys soten kaatumisesta ja hallituksen erosta klo 20 TV1:ssä ja Yle Areenassa – Yle seuraa hetki hetkeltä

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

Sote kaatoi hallituksen – Pääministeri Sipilä: Edellytyksiä etenemiselle ei ole, se on minulle valtava pettymys

Soten kaatuminen ei yllättänyt, mutta epävarmuutta se tuo: "2020-luvulla on iso joukko kuntia, jotka joutuvat mahdottomaan tilanteeseen"

Perusuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mielestä ajatus hallituksen erosta on oikea, mutta päätös tulee 1,5 vuotta liian myöhään. Hän arvioi eropäätöksen liittyvän vaalien läheisyyteen.

– Tässä vaiheessa ero tuli kieltämättä yllätyksenä, Halla-aho sanoi.

Sote-malli, jota esitettiin, ei olisi Halla-ahon mukaan toteuttanut niitä tavoitteita, joita sotelle oli asettu.

– Kokoomuksen malli olisi lisännyt julkisen terveydenhuollon kustannuksia. On hyvä, että tämä malli kaatui, sanoi Halla-aho Ylen haastettelussa.

Sain tutustuttavakseni arvokkaan opuksen, tuoreen Punaisen kirjan Suomen lajien uhanalaisuus 2019. Hatunnosto Punaisen kirjan tekijöille! Jokainen kirjassa esiintuotu laji ansaitsisi oman uutisotsikkonsa.

Kirjahyllyssäni on Punainen kirja vuodelta 2000. Se oli merkittävä vuosi, sain esikoislapseni, jonka myöhemmin menetin. Se oli äärimmäinen yksilötragedia.

Luomakunnan tragedia on, että lajit kuolevat sukupuuttoon. Siis kokonaiset lajit.

Vuonna 2000 arvioitiin olevan 1505 uhanalaista lajia. Tänään ilmestyneen Punaisen kirjan mukaan Suomesta on hävinnyt kokonaan 312 lajia. Uhanalaisina on 2667 lajia. Uhanalaisuus on luonnon hätätila, jossa kaikki ensiapu tarvitaan kiireellisesti.

Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän edellytys maapallolla.

Määrällisesti eniten uhanalaisia lajeja on sammalissa, putkilokasveissa, perhosissa, kovakuoriaisissa ja jäkälissä. Metsät ovat elintärkeitä ja metsien talouskäyttö on uhanalaisuuden merkittävä syy.

Luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän edellytys maapallolla. Viime kädessä ihminen ja luonto ovat yhtä. Kaikki, mitä tapahtuu luonnolle, tapahtuu myös ihmiselle. Luomakunnan tragedia koskettaa syvästi ihmisen omaa hyvinvointia ja näkyy maailmanlaajuisesti nälänhätänä ja pakolaiskriisinä.

Tuoreen Punaisen kirjan mukaan maastamme kokonaan hävinneitä selkärankaisten lajeja ovat tammihiiri, mustarotta, vesikko ja tunturipeura.

Uhanalaiset lajit ovat parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella uhanalaisia ja niihin kohdistuu hyvin korkea häviämisriski. Äärimmäisen uhanalaisia ovat muun muassa rantakurvi ja naali. Erittäin uhanalaisia ovat tervapääsky, viherpeippo, varpunen, ahma ja susi. Vaarantuneita ovat hilleri ja liito-orava.

Kaikilla lajeilla pitäisi olla yhdenvertainen oikeus olemassaoloon. Yhdellä lajilla, ihmisellä, ei ole oikeutta vaarantaa yhdenkään muun lajin olemassaoloa.

Lajin joutuminen uhanalaisten listalle on viimeinen hätähuuto lajin pelastamiseksi. Aikaa on jäljellä vähän, laji on katoamassa. Lajin pelastamiseksi tulisi tehdä kaikki, mikä inhimillisesti katsoen on mahdollista.

Jokaisessa päätöksenteossa pitäisi huolehtia, että luonnon, eläinten ja tulevien sukupolvien näkökulma tulee huomioon otetuksi. 

Vastuu uhanalaisista lajeista kuuluu julkiselle vallalle, Suomessa ympäristöministeriölle. Sen tehtävänä on huolehtia jokaisen oikeudesta hyvään ympäristöön ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Käytännössä tehtävä lienee mahdoton käytettävissä olevalla ympäristön- ja luonnonsuojelun noin 100 miljoonan budjetilla, jolla pitää huolehtia Itämerestä, ottaa ilmastonmuutos haltuun, saada aikaiseksi kiertotalousyhteiskunta ja kestävä kaupunkikehitys. Siitä ei paljon jää uhanalaisten lajien suojeluun ja hoitoon. Vertailun vuoksi, Suomen sosiaaliturvan menot ovat vuositasolla noin 70 miljardia.

Luonto ei ole suomalaiselle tärkeä, se näkyy valtion talousarviosta. Ihmisen suhde luontoon kaipaa perusteellista uudelleen arviointia. Ylipäänsä sen muistamista, että luonto on olemassa, lajit ovat olemassa. Että luonto ei ole itsestäänselvyys. Jokaisessa päätöksenteossa pitäisi huolehtia, että luonnon, eläinten ja tulevien sukupolvien näkökulma tulee huomioon otetuksi.

Kun laji on jo uhanalainen, ollaan jo katastrofitilanteessa.

Ihmiskeskeisessä maailmassa ihmisten huolet ja tarpeet ovat loputtomat. Siksi jokainen Punaisen kirjan laji ansaitsisi tulla huomatuksi. Kun laji on jo uhanalainen, ollaan jo katastrofitilanteessa. Pitäisi tehdä ennalta ehkäisevää suojelutyötä ja huolehtia lajeista paljon ennen kuin ne uhanalaistuvat.

Lajien yhdenvertaisuus edellyttää yhtäläistä äänioikeutta. Suomessa on 48 000 lajia. Jotta tämä muistettaisiin ja otettaisiin huomioon päätöksenteossa, pitäisi joka lajille nimetä oma edustajansa. Jokaisella lajilla olisi yksi ääni, jota lajin edustaja käyttäisi. Tässä on merkityksellinen työtehtävä välittömästi lähes 50 000 suomalaiselle, toimia luonnon asianajajana nimetyn lajinsa puolesta. Luonnon asianajajat tuovat jokaiseen päätöksentekoon eläinten, kasvien, sienten, sammalten ja jäkälien ajankohtaiset asiat.

Tämä olisi kohtuullinen panostus, jotta luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen saadaan pysäytettyä vuoteen 2020 mennessä, mikä on Suomen tavoite.

Leena Vilkka

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston ympäristöfilosofian dosentti ja Helsingin NNKY:n toiminnanjohtaja.

Lue lisää

Uusi arviointi: Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen – varsinkin monille lintulajeille voidaan sanoa pian heippa

Katso mitkä Suomen lajit ovat vaarantuneet

Aiheesta voi keskustella 8.3.2019 klo 16.00 asti.

Sote-uudistus ei toteudu tällä hallituskaudella, ja hallitus on jättänyt eroanomuksen. Pääministeri Juha Sipilä pyysi hallituksen eroa tasavallan presidentiltä tänään Mäntyniemessä kello 10.

• Tästä voit seurata päivän tapahtumia hetki hetkeltä.

Listasimme kuusi syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi.

Maakunnissa soten kaatuminen ei ilahduttanut, mutta se ei myöskään yllättänyt.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja: otettiin liian iso kakku

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen ei ylläty siitä, että sote on kaatumassa.

– Ei se enää tässä vaiheessa. Tämä ratkaisu on ollut jo pidempään vuodenvaihteen jälkeen odotettavissa.

Ihalaisen mukaan sote-ratkaisua on nyt yritetty jo ainakin 15 vuoden ajan. Tarve ratkaisulle ei katoa mihinkään, koska suomalaiset ikääntyvät ja tarvitsevat enemmän hoitoa.

Ihalaisen mukaan sote-ratkaisua on yritetty viedä eteenpäin liian isona kokonaisuutena. Edellinen hallitus kytki siihen kuntaliitokset, nykyinen maakuntahallinnon ja valinnanvapauden.

Onko yritetty liian isoa kakkua?

– Näin käytännössä. Nämä ovat niin isoja kokonaisuuksia.

Ihalainen toivoo, että sote-ratkaisua vietäisiin seuraavassa eduskunnassa läpi parlamentaarisesti.

Soten kaatuminen ei vaikuta Ihalaisen mukaan sairaanhoitopiirien arkeen välittömästi. Esimerkiksi Pirkanmaa hakee yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen kanssa, eikä tämä asia muutu.

Tulevaisuutta varten rakenteellisten uudistusten tarve ei katoa minnekään. Terveys- ja sosiaalipuolelle haetaan vahvempia ja isompia toimijoita kuin nyt.

Kuntien pitäisi Ihalaisen mukaan ottaa aktiivisempi rooli sairaanhoitopiirien kanssa ja miettiä, miten ratkaisua on mahdollista hakea maakunnissa.

– Jatkossa pitää miettiä sairaanhoitopiireittäin, miten toimintaa kootaan yhteen.

Lahden kaupunginjohtaja: koko Päijät-Häme olisi ollut voittaja

Soten todennäköinen kaatuminen ei ilahduta Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosta. Uudistuksen tuoma lisärahoitus ei olisi ollut pahitteeksi budjettinsa kanssa painivalle Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle.

– Koko Päijät-Häme olisi ollut voittaja. Valtion rahoitus Päijät-Hämeen sotelle olisi tällä sote-paketilla noussut merkittävästi, tai siihen olisi ollut mahdollisuus.

Timonen kertoo olevansa huolissaan lähivuosien tilanteesta kunnissa, kun terveysmenot kasvavat.

– Jos ei mitään ei tehdä, ihan pian 2020-luvulla on iso joukko kuntia, jotka joutuvat ihan mahdottomaan tilanteeseen.

Timonen pitää jonkinasteista uudistusta välttämättömänä, vaikka hallituksen ajama malli kaatuikin.

– Se minkä tämä eduskunta taakseen jättää, sen seuraava eduskunta edestään löytää.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja: epävarmuus lisääntyy

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajan Kaija-Leena Savijoen mukaan kaatuminen ei tarkoita mitään dramaattista asiakkaille.

– Se ei vaaranna uutta Assi-sairaalaa tai tähtisairaalaa, ne etenevät. Mutta on pakko sanoa, että epävarmuus lisääntyy.

Suurin huolenaihe on Riihimäen halu irrottautua Kanta-Hämeestä. Riihimäellä on pohdittu siirtymistä HUSin asiakkaaksi.

– Riihimäen mahdollinen irtautuminen näkyisi väistämättä tulevan Assi-sairaalan koossa, sillä Riihimäen osuus sairaalan rahoituksesta on yksi kolmasosa, Kaija-Leena Savijoki muistuttaa.

Etelä-Savon maakuntajohtaja: maakuntavalmistelujen kaatuminen voi turhauttaa

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toteaa, että maakuntavalmistelujen kaatuminen voi tietenkin turhauttaa.

– Ensin täytyy kuitenkin katsoa, mitä valmistelusta voidaan hyödyntää. Sote-puolella on tehty paljon perusyhteistyötä, joka on käytettävissä. Erikoissairaanhoito on sitten oma kysymyksensä, viime päivien Savonlinnan ulkoistussuunnitelmat on oma merkkinsä siitä.

– Joka tapauksessa meillä on yhteistoiminta/erva-alue, joka tällä hetkellä omalta osaltaan joutuu miettimään myös sitä järjestämistä. Nämä ovat sitten kuntayhtymien eli sairaanhoitopiirien käsissä, miten edetään, Mäkinen jatkaa.

Mäkinen toivoo, että maakunnissa saataisiin vastaava kokonaisuus kuin nyt valmistelussa ollut.

– Kaikki maakunnan elinvoiman ja palveluiden kannalta tärkeät organisaatiot saataisiin saman katon alle. Olisi hyvä tavoite seuraavallekin kaudelle, mutta riippuu tietenkin seuraavan hallituksen tekemisistä.

Kouvolan kaupunginjohtaja: Kymsotelle uudistuksen kaatuminen ei merkitse yhtään mitään

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka ei ole yllättynyt sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisesta.

– Tässä on seurattu tiiviisti kaupungin virkamiehenä sitä, miten hallitus etenee tässä omassa valmistelussaan, mutta eihän tämä varmasti tässä vaiheessa kenellekään yllätys ollut, että ollaan tässä tilanteessa.

Kymenlaaksossa otettiin sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen etukeno ja sote-palvelut on tammikuun alusta lähtien järjestänyt uusi maakunnallinen Kymsote, jolle siirtyi iso joukko tehtäviä, jotka aiemmin ovat olleet kuntien tai sairaanhoitopiiri Carean vastuulla.

– Kymsotelle uudistuksen kaatuminen ei merkitse yhtään mitään. Se on juridisesti olemassa oleva toimielin kuntayhtymän muodossa, ja se jatkaa toimintaansa. Kyllä minä katson, että meillä on tehty jo se isoin rakennemuutos, jota maan tasolla vasta valmistellaan.

Toikalla tulee keväällä täyteen 20 vuotta kuntapuolen johtotehtävissä.

– Tässä on kolmas hallituskausi maan tasolla, että on tehty rakennemuutosta, eikä ole saatu malleja maaliin asti, joten tässä ei siis sinänsä ole mitään uutta. Totta kai se tietyllä tavalla turhauttaakin.

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen toivoo, että pitkään tehty valmistelutyö ei valu hukkaan.

– Työtä on tehty valtavasti. Toivon, että seuraavalla hallituskaudella sitä työtä voitaisiin käyttää hyväksi uudessa valmistelussa, koska sote-uudistus me joka tapauksessa tarvitaan. Sen ovat ymmärtääkseni kaikki poliittiset puolueetkin tuoneet esille. Uudistuksen muodosta ollaan sitten oltu vähän eri mieltä, Niiranen sanoo.

Myös Niirasen mukaan vastaperustettu Kymsote jatkaa toimintaansa normaalisti.

– Kehitämme omaa toimintaamme ja niitä tavoitteita, jotka valtakunnalliselle sote-uudistuksellekin on asetettu: asiakaspalvelun parantamista, hoitoon pääsyn nopeuttamista ja kustannusten kehityksen hillintää. Tavoitteet ovat Kymsotessa samat, Niiranen sanoo.

Kymenlaakson kunnat ryhtyivät valmistelemaan Kymsotea kesällä 2017, jolloin valtakunnallisessa valmistelussa päätettiin ottaa aikalisä, joka tuolloin siirsi uudistusta vuodella.

Pohjois-Pohjanmaan maakunta-soteuudistuksen muutosjohtaja: ei kaikki tehty työ mene hukkaan

Pohjois-Pohjanmaan maakunta-soteuudistuksen muutosjohtaja Marjukka Manninen on pettynyt viimeisimpiin käänteisiin, jotka siirtävät maakunta-soteuudistuksen vaalien yli. Pohjois-Pohjanmaalla on tehty paljon ja laajaa valmistelutyötä, joka ei kuitenkaan mene hukkaan.

– Mukana on ollut tuhansia huippuasiantuntijoita erilaisissa rooleissa, eikä kaikki tehty työ mene hukkaan. Nyt tietenkin on tosi paljon kiinni siitä, että minkälaisella aikataululla lähdetään mahdollisesti tekemään jotakin uutta harjoitusta, minkälaisella mallilla sitä tehdään, ketkä sitä tekevät.

– Meidän alueella on erittäin hyvä tilannekuva siitä, minkälainen taloustilanne ja minkälainen toiminnallinen tilanne on. Useita eri hoitopolkuja ja muita on käyty läpi varsin tarkkaankin, eli niitä pystytään hyödyntämään. Samoin kiinteistömassat on katsottu läpi, niitä pystyvät hyödyntämään kunnat jo nyt omissa ratkaisuissaan, Manninen jatkaa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja: onhan tätä uutista jo muutaman viikon ajan mietitty

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä toteaa, ettei soten kaatuminen tullut yllätyksenä.

– Onhan tätä uutista jo muutaman viikon ajan melkein päivittäin mietitty, että missä kohtaa tulee se kulminaatio, jossa todetaan, että valmistelua ei kannata enää jatkaa tämän hallituksen aikana.

Sairaanhoitopiiri varautui soten kaatumiseen.

– Sote-valmistelua on leimannut sen kaltainen epävarmuus jo pitkän aikaa, että sairaanhoitopiiri on pyrkinyt omin toimin jatkamaan sisällöllistä erikoissairaanhoitoon liittyvää valmistelua, jota maakunnan sote-valmisteluorganisaatiossa ei ole pystytty tekemään.

Useammallakin eri sairaanhoitopiirin taholla on tehty omaa valmistelua, joka tähtää samoihin tavoitteisiin kuin sote-uudistus tähtäsi.

– Tietojärjestelmävalmistelua, sisällöllisiä ja hoidollisia hoitoketjuasioita ja tukipalveluihin liittyviä asioita, joissa tähdätään maakunnallisesti ehjempiin kokonaisuuksiin.

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaation muutosjohtaja Antti Parpoa harmittaa soten kaatumisessa sen vaikutus ICT-valmisteluun.

– Meillä on ICT-valmistelu ollut hyvässä vauhdissa, ja nyt vaikuttaa siltä, että joudumme katkaisemaan sen ainakin osittain. Meillä on rahoitus vain kesäkuun loppuun. Olen hieman tuskainen siitä, ja voi pohtia, onko tämä järkevä rahoitustapa, mutta sen kanssa me etenemme.

Sekä Parpo että Leena Setälä kuitenkin toteavat, ettei hukkaan varsinaisesti valu mikään.

– Tätä kaikkea sairaanhoitopiiri tekisi joka tapauksessa. Mutta kuinka paljon tätä laajennettaisiin siihen sote-palveluun, mikä on tällä hetkellä kuntien vastuulla tuottaa, niin sairaanhoitopiiri tietysti tekee mitä omistajakunnat haluavat, Setälä sanoo.

Samoilla linjoilla on myös Varsinais-Suomen liiton maakuntajajohtaja Kari Häkämies.

– Ei se työ ihan hukkaan ole mennyt. Kun uudistus kaatui ja hallitus kaatui, kaikki riippuu siitä millaisen uudistuksen seuraava hallitus aikoo tehdä. Uskon että tehdyllä työllä on merkitystä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja: syytä kaikkien ottaa pieni tuumaustauko

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin toimitusjohtaja Juha Tuomisen mukaan nyt olisi syytä vetää henkeä ja tarkastella uudistusta uusin silmin.

– Varmaan tässä on syytä kaikkien ottaa pieni tuumaustauko, eikä lähteä heti miettimään omia jatkoratkaisuja. Tämä antaa poliitikoille nyt mahdollisuuden rauhassa miettiä parhaimpia etenemiskeinoja, sanoo Tuominen.

Tuomisen mukaan soten kaatuminen mahdollistaa sen, että ratkaisua voidaan tarkastella koko Suomen osalta uusistakin lähtökohdista. Mahdollistaako tämä myös poikkeusratkaisun Uudellemaalle?

– Uusimaa on varsin tiheästi asuttu, ja sitten toisaalla taas on harvaan asuttuja maakuntia. Toiminnallisesti ymmärrän sen, että voidaan hakea erilaisia ratkaisuja. Nyt pitäisi olla kuitenkin malttia, ettei lähdetä vauhkoilemaan asian kanssa. Lusikka kauniiseen käteen ja mietitään, mikä on oleellista ja mikä ei.

Eri puolella Suomea on tehty jo vapaaehtoisesti uusia yhteistyömalleja, eikä tämä työ hänen mielestään valu hukkaan.

– Tämä sote-yhteistyöhän on ollut varsin suurta ainakin täällä Uudenmaan alueella. Minä luulen, että moni valmistelussa tehdyistä asioista olisi pitänyt tehdä sotesta riippumatta, joten ei se työ hukkaan mene.

Uudenmaan liitto kaipaa valtion johdolta ohjeita tulevaan. Kunnissa ja maakunnissa on tehty jo vuosia töitä sote-uudistuksen eteen ja tätä halutaan jatkaa.

– Samalla kun hallitus ilmoittaa, ettei asia etene, sen pitäisi myös kertoa, miten tästä nyt edetään. Se valmistelu, mitä tämän eteen on tehty, ei saa valua hukkaan, sanoo muutosjohtaja Markus Sovala Uudenmaan liitosta.

Uudenmaan liitossa soten valmistelun parissa on jo vuosia työskennellyt yli 200 ihmistä. Liiton mukaan viimeisen kahden vuoden aikana yhteistyöllä kuntien kanssa on jo saatu ratkaistua monia sellaisia asioita, joita kunnat eivät olisi pystyneet yksin ratkaisemaan.

– Nyt on päästy hyvään vauhtiin ja on tärkeää, että seuraava hallitus jatkaa tämän uudistuksen tekemistä. Pitää olla joku visio, miten mennään eteenpäin, jotta motivaatio uudistuksen tekemiseen kunnissa säilyy, sanoo muutosjohtaja Timo Aronkytö Uudenmaa liitosta.

– Muutaman lähimmän kuukauden aikana pitäisi keskittyä tekemään sellaisia asioita, jotka ovat järkeviä riippumatta siitä millaiseen yksityiskohtaiseen ratkaisuun seuraava hallitus päätyy, lisää Sovala.

Sovala penääkin valtion taholta nyt lupaa ja jopa rahoitusta kunnille ja maakunnille, jotta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamistamista voitaisiin alueellisesti jatkaa.

Pohjois-Karjalan muutosjohtaja: mikä tässä on niin vaikeaa ollut

Pohjois-Karjala on muutaman muun maakunnan kanssa sote- ja maakuntauudistuksessa etumatkalla valmistelussa. Pohjois-Karjalassa Siun sote otti jo vuoden 2017 alussa varaslähdön sote-uudistuksessa.

Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Pekka Kuosmanen seurasi tiiviisti valiokuntien työskentelyä.

– En ymmärrä, mikä tässä on niin vaikeaa ollut.

Kuosmanen arvelee, että nyt asiaan on vaikuttanut paljon puoluepolitiikka.

Pohjois-Karjalassa sote- ja ensihoito/pelastustoimessa asioita viety hyvin eteenpäin uudella mallilla.

– Meille ei siinä suhteessa käy kuinkaan.

Kuosmanen miettii kuitenkin, miten käy maakuntahallinnon jatkossa – tuleeko ministeriön putkihallinto. Hän pohtii myös, miten käy hyvän yhteistyön, jota nyt kehitelty elyn ja te-keskuksen kanssa.

Etelä-Pohjanmaan valmistelujohtaja: elämä jatkuu ja aurinko nousee huomennakin

Etelä-Pohjanmaan valmistelujohtaja Asko Peltolan mukaan edessä on nyt maakunnallisen uudistusorganisaation alasajo. Tällä hetkellä odotetaan ministeriön ohjeita alasajosta.

– Nyt täytyy vaan orientoitua uuteen tilanteeseen ja selvittää, miten maakunnassa mennään eteenpäin. Elämä jatkuu ja aurinko nousee huomennakin, Peltola sanoo.

Peltolan mukaan se, mitä Etelä-Pohjanmaalla nyt tapahtuu, on kuntien käsissä.

– Tämä uudistus on tarjonnut mahdollisuuden ja tilenteita, joissa meidän on pitänyt viime vuosina tavata. Maakunnallisten toimijoiden toistensa tuntemus ja, uskoisin että yhteistyökykykin, on kasvanut roimasti.

Peltolan mukaan Etelä-Pohjanmaalla löytynee halukkuutta varmistaa sote-kokonaisuuden eteneminen. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa Etelä-Pohjanmaan vapaaehtoisen sote-kuntayhteistyö –mallin valmistelun jatkamista.

– Vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi vapaaehtoinen sote-kuntayhtymä, mutta sekin edellyttää kuntien osallistumista asiaan.

Peltola arvelee kuitenkin, että päättäjät istunevat yhteiseen pöytään vasta vaalien jälkeen.

– Uskon, että sote-uudistus tulee tavalla tai toisella olemaan uudenkin hallituksen agendalla, mutta uudistusvalmistelun maakunnallisesta organisoitumisesta on vielä liian aikaista esittää arvioita, Peltola sanoo.

Kainuulainen kansanedustaja: vähän kuin hautajaissaattueessa olisi

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari on pettynyt, että soteuudistus ei toteutunut ja hallitus eroaa.

–Vähän kuin hautajaissaattueessa olisi. Tässä on tehty iso työ sekä maakunnissa että eduskunnassa.

Suutarin mukaan soten kaatuminen ja hallituksen ero voi tarkoittaa itsenäisen Kainuun loppua.

– Jotenkin tuli usko siihen, että tämä oli meille mahdollisuus säilyttää yhtenäinen ja itsenäinen Kainuu myös sosiaali- ja terveysasioissa, Suutari kommentoi.

Suutarin mukaanKainuun uusi sairaala tulee jäämään kuntien maksettavaksi.

– Jos soteuudistus olisi toteutunut, valtio olisi aluksi rahoittanut Kainuun uutta sairaalaa.

Pohjois-Savon muutosjohtaja: kyllähän tämä harmittaa

Pohjois-Savon maakunta- ja soteuudistuksen muutosjohtaja Elsa Paronen on ratkaisuun pettynyt. Hän kuitenkin sanoo, että vuosia jatkunut valmistelutyö ei ole mennyt hukkaan.

– On valtavasti työtä, jota pystytään hyödyntämään jatkossa. Onneksi tätä valmistelutyötä on tehty asiakas eikä prosessi edellä. Kyllähän tämä harmittaa. Todennäköistähän on, että uusi hallitus tulee tätä vaalien jälkeen jotenkin jatkamaan, mutta nyt on epävarmaa miten sitä jatketaan.

Ylä-Savo on yksi valinnanvapauskokeilualueista. Ylä-Savon soten toimitusjohtaja Leila Pekkanen kertoo, että määrärahat riittävät elokuulle.

– Kevään aikana on hieman aikaa katsoa, minkälainen malli voisi sen jälkeen jatkua. Sen tarkemmin en pysty sanomaan valinnanvapauskokeilun jatkosta.

Sote-valmistelutyössä mukana ollut Pekkanen osasi odottaa soten kaatumista, mutta se myös hiukan yllätti häntä.

– Melkoinen työrupeama on takana ja nyt varmaan uudistusta jatketaan jollakin tavalla, niin mikä se malli on? Osaksi voidaan varmasti sitä tehtyä työtä hyödyntää. Vähän on semmoinen tyhjä takki -olo.

– Ollaan rauhallisia ja odotetaan ratkaisuja rauhassa. Nyt ei kannata tehdä mitään hätiköityjä johtopäätöksiä.

Valinnanvapauspilotti ei voi jatkua sellaisenaan ilman valtion tukea. Pekkasen mukaan on vaikea sanoa tässä vaiheessa, minkälaisena se jatkuu.

Lappilainen kansanedustaja: olemme odottaneet tämän uudistuksen läpimenoa

Lappilaisen kansanedustajan ja perustuslakivaliokunnan jäsenen Markus Lohen (kesk.) tuntemukset olivat aamupäivällä haikeat ja pettyneet.

– Me maakunnissakin olemme odottaneet tämän uudistuksen läpimenoa ja että pääsisimme todellisuudessa toteuttamaan sitä.

Hänen mielestään on välttämätöntä, että maahan saadaan uudistus, jotta sote-palvelut voidaan turvata kun väestöstä yhä useampi on ikääntynyt.

Lohen mukaan sote-uudistus voidaan toteuttaa ilman asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä. Palvelujen järjestämiseen kuitenkin tarvitaan kuntia suuremmat yksiköt.

– On hankala nähdä, että tämä voitaisiin rakentaa jollekin toiselle rakenteelliselle pohjalle kuin vaaleilla valitulle maakunnalle, viisi kertaa sote-lausuntoa perustuslakivaliokunnassa antamassa ollut Lohi toteaa.

Nyt tarvittaisiin hänen mielestään vastuunkantoa, jotta toteutettavissa oleva malli voitaisiin rakentaa. Myös maakunnissa tehdyn valmistelutyön tulisi hänen mielestään jatkua.

– Tässä on reitti, joka voi viedä suurin piirtein samassa aikataulussa maaliin, jos vain löydämme yhteen hiileen puhaltamisen meiningin.

Uudistuksen Lapin valmisteluelimen puheenjohtaja, Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi sanoo, että sote-uudistuksen tarve ei ole vähentynyt vaan ennemminkin kasvanut.

Hänen mukaansa nopein tapa tehdä uudistus olisi siirtää sosiaali- ja terveyspalvelut kuntia suuremmille itsehallinnollisille yksiköille.

– Mikä niiden lukumäärä on, miksi niitä kutsutaan, mitkä niiden tehtävien todelliset sisällöt on? Nämä kysymyksethän ovat tietenkin tässä vaiheessa ihan auki, vain spekulaation varassa.

Maakuntavalmistelussa Lapissa on ollut töissä noin neljäkymmentä ihmistä, joista noin puolet osa-aikaisesti. Mika Riipin mukaan sote- ja maakuntauudistukseen on Lapissa käytetty useita miljoonia euroja. Valmistelussa tehty työ kootaan tulevien ratkaisujen käyttöön.

Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokelalle sote-uudistuksen kaatuminen ei tullut yllätyksenä.

– Jo viime kesänä kävi aika ilmeiseksi, että valinnanvapauden osuus on siinä määrin perustuslain vastainen, ettei sen kuntoon saaminen vaikuttanut oikein todennäköiseltä.

Jokelalle soten peruuntuminen oli tietyssä mielessä helpotus. Kaatuneessa esityksessä maakunnan järjestämiin palveluihin olisi nimittäin saatu huomattavasti vähemmän rahaa kuin tällä hetkellä. Rahoituslainsäädäntö ei hänen mukaansa tunnistanut riittävästi Lapin erikoisolosuhteita kuten pitkiä välimatkoja ja harvaa asutusta.

Nyt Jokela toivoo, että Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkunnat alkaisivat valmistella vapaaehtoisen sotekuntayhtymän perustamista jo tämän vuoden aikana. Keskustelua valmistelusta käytiin jo viime elokuussa, mutta tuolloin jäätiin odottamaan valtakunnan ratkaisuja.

– Uskoisin, että enemmistö kunnista on valmiita tällaiseen ratkaisuun.

Jos sotekuntayhtymä päätettäisiin perustaa, se ottaisi hoitaakseen perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelut sekä erikoissairaanhoidon. Valmisteluun menisi kuitenkin pari vuotta.

Jotkut Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat olleet myös kiinnostuneita siirtämään palveluita järjestettäväksi nykyiselle sairaanhoitopiirille. Jokela pitää tätä B-vaihtoehtona.

Keski-Suomen sote-vastuuvalmistelija: kansalaisten arki jatkuu ennallaan

Keski-Suomessa toivottiin ja uskottiin, että sote-uudistus saataisiin tällä kertaa läpi.

– Nyt kun ollaan taas tässä tilanteessa, niin hyvin pettynyt olen, sanoo Keski-Suomen sote-vastuuvalmistelija Mikael Palola.

Palola kertoo, että kansalaisten arki jatkuu ennallaan, mutta hallinnollisesti kunnissa aletaan käymään keskustelua seuraavista askeleista.

– Odotellaanko taas uuden hallituksen linjauksia vai lähdetäänkö Keski-Suomessa kuntien johdolla hakemaan ratkaisuja. Täällä on paljon puhuttu, että vapaaehtoisuuden pohjalta kunnat ja kuntayhtymät voisivat lähteä hakemaan maakunnallista, kuntayhtymäpohjaista ratkaisua. Siinä pyrittäisiin sote-uudistuksen hyviä puolia vapaaehtoisesti kuntien kesken toteuttamaan.

Palola uskoo, että kunnissa tiedostetaan lähtötilanne, nyt jo käsillä olevat ja jatkossa tulevat haasteet.

– Vaikea on haasteita perinteisellä kuntapohjalla ratkoa. Varmasti on hyvä aidosti maakunnassa asiaa tarkastella.

Soten kaatumiseen varauduttiin Keski-Suomessakin suunnittelemalla, kuinka tehty työ voidaan käyttää hyödyksi kunnissa ja muissa organisaatioissa.

Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja: ei ole hyvä, että asiat jäävät näin auki

Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnusen mukaan oli hyvä, että soten suhteen peli pistettiin poikki. Hän on kuitenkin huolissaan tavasta, millä se tehtiin.

– Ei ole hyvä, että asiat jäävät näin auki. On kyse isosta valmistelusta ja olisin toivonut hallittua lopetusta. Tarve uudistukselle ei ole kadonnut mihinkään, Kinnunen sanoo.

Kinnunen muistuttaa, että Pohjanmaalla on keskusteltu jo kuukausia omasta alueellisesta hyvinvointi-aluemallista. Asiasta on kokoustettu viimeksi eilen ja nyt on olemassa "tiekartta" siitä, miten sen suhteen edetään.

– Kunnat saavat päättää, muutetaanko perussopimusta ja perustetaanko uusi hyvinvointikuntayhtymä, missä integraatio tapahtuisi Pohjanmaan ehdoilla ja sen näköisenä kuin me haluamme, Kinnunen sanoo.

Kinnunen arvelee, että jos omia sote-palveluratkaisuja on tekeillä useilla alueilla, seuraavalla hallituksella ei ehkä olekaan tarvetta tehdä kovin suuria lakimuutoksia.

– Mielestäni meillä on nyt tuhannen taalan paikka tehdä integraatio itse, jos ollaan rohkeita.

Voit keskustella aiheesta jutun keskusteluosiossa 8.3.2019 klo 16 saakka.

Lue lisää:

Yksinkertainen opas sote-finaaliin: Tätä vuosikausia kestäneellä hankkeella tavoitellaan, ja näin se voisi vielä edetä

Sote-uudistus vaatii entistä enemmän aikaa – lakipaketin molemmat osat hyväksyttävä ennen kuin uudistus voi astua voimaan

Suomessa naistenpäivää on vietetty hallituksen hajoamisen merkeissä. Maailmalla naistenpäivänä on marssittu, lakkoiltu ja puhuttu. Koostimme tähän poimintoja päivän tapahtumista.

Espanjassa naisten omia lakkoja, Portugalissa hiljainen hetki

Espanjassa jotkut naiset jättivät työt väliin. Toiset lakkoilivat kotitöistä ja jättivät esimerkiksi lasten hoidon miesten vastuulle.

Portugalissa maan hallitus järjesti hiljaisen hetken tänä vuonna kotiväkivallan uhreina kuolleille. Läheisen käsissä on kuollut Portugalissa tänä vuonna jo 12 naista. Luku on korkein kymmeneen vuoteen.

Ranskassa palkittiin kamerunilainen Aissa Doumara Ngatansou, joka on tehnyt työtä pakkoavioliittojen vähentämiseksi.

Ruotsissa nuori ilmastoaktivisti Greta Thunberg valittiin sekä Expressenin että Aftonbladetin Ruotsin vuoden naiseksi.

Britanniassa edustusvaimon rooliin ryhtynyt ex-näyttelijä, herttuatar Meghan osallistui keskusteluun naisten kohtaamista vaikeuksista ja tasa-arvosta.

Berliinissä naistenpäivä julistettiin kaupungissa viralliseksi lomapäiväksi ja tuhannet osoittivat mieltään.

Pariisissa Amnesty Internationalin mielenosoittajat kerääntyivät Saudi-Arabian lähetystön edustalle. Mukana oli kylttejä "tööttää naisten oikeuksille".

Ateenassa ja Kiovassa vaadittiin tasa-arvoa ja loppua naisiin kohdistuvalle väkivallalle.

Venäjällä vapaapäivä ja kiitoksia alfaurokselta

Venäjällä naistenpäivä on kansallinen vapaapäivä. Presidentti Vladimir Putin pitää joka vuosi puheen naisten kunniaksi.

Tänä vuonna hän kiitti naisia kärsivällisyydestä, arvokkuudesta ja tuesta.

– Onnistutte tekemään kaiken: sekä töissä että kotona, ja samaan aikaan olette kauniita, karismaattisia, hurmaavia; perheen painopiste, joka yhdistää sen rakkaudellaan, Putin sanoi.

Putin myös vieraili Moskovassa tapaamassa naispuolisia ratsupoliiseja.

Venäjällä naistenpäivänä korostuvat pitkälti perinteiset sukupuoliroolit.

OECD listasi Sveitsin parhaaksi naisille – Suomi vasta sijalla 15

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi perjantaina raportin, jonka mukaan paras maa naisten oikeuksille on Sveitsi. Suomi oli vasta listan sijalla 15.

Kotimaata ennen listalle sijoittuivat muun muassa Ruotsi, Tanska, Viro, Norja, Saksa ja Kolumbia.

Indeksissä tarkasteltiin 120 maata sen perusteella, miten ne kamppailevat syrjintää vastaan lakien ja uudistusten kautta. Listan viimeisiä olivat Jemen, Pakistan ja Iran.

Naisten osuus parlamenteissa on edelleen alle neljäsosa, mutta jotain edistystäkin on tapahtunut. Vaikka kotiväkivalta on yhä yleistä, siitä on tullut sosiaalisesti aiempaa paheksuttavampaa, ainakin naisten silmissä.

Etelä-Koreassa noitahattuja, Pohjois-Koreassa ruusuja

Intian New Delhissä sadat naiset vaativat marssilla loppua koti- ja seksuaaliselle väkivallalle sekä työpaikkasyrjinnälle. Intiassa tuhansia naisia tapetaan vuosittain (usein polttamalla), koska sulhasen tai tämän perheen mielestä naisen tuomat myötäjäiset olivat huonot.

Indonesian Jakartassa marssittiin työelämän tasa-arvon puolesta. Naisilla ja tytöillä on pääsy koulutukseen, mutta heidän työttömyslukunsa ovat korkeammat ja palkkansa huonommat kuin miehillä.

Etelä-Koreassa mustiin noitahattuihin pukeutuneet naiset vastustivat feministien noitavainoja ja Etelä-Korean konservatiivista yhteiskuntaa.

Pohjois-Koreassa äideille ja vaimoille ostettiin ruusuja, Filippiineillä vaadittiin presidentti Rodrigo Duterten eroa.

Myös Keniassa vaadittiin loppua sukupuolittuneelle väkivallalle

Etiopiassa pääministeri Abiy Ahmed sanoi naisten olevan kansakunnan tukipylväitä, mutta samaan aikaan he saavat uhrauksistaan vähiten tunnustusta. Etiopiassa muodostettiin viime vuonna hallitus, josta puolet oli naisia.

Keniassa osoitettiin myös mieltä sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan.

Donald Trump antamassa rahaa tyttären projektille

Yhdysvalloissa uutistoimisto AP raportoi, että presidentti Donald Trumpin budjettiehdotuksessa olisi 100 miljoonaa dollaria hänen tyttärensä ajamalle naisten rahastolle.

Ivanka Trumpin johtama "naisten maailmanlaajuinen kehitys ja vauraus" -nimen saanut aloite esiteltiin viime kuussa. Sen tavoitteena on parantaa kehitysmaiden naisten taloustilannetta.

Trumpin budjettiesitys ensi vuodelle on määrä julkaista tulevana maanantaina.

Kyselyn tulos on tyly. Hallitus suosii metsien hakkuuta, pihistelee luonnon suojelussa ja luonto osoittaa kuolemisen merkkejä, asiantuntijat sanovat kyselyssämme.

Kysyimme tutkijoista ja virkamiehistä koostuvalta Luontopaneelilta arviota siitä, kuinka Juha Sipilän hallitus on onnistunut taistelemaan Suomen luonnon köyhtymistä vastaan. Halusimme tietää, millaisen päättötodistuksen luonnon elinvoimaisuuden asiantuntijat antavat pian neljä vuotta toimineelle hallitukselle.

Tänään julkaistiin uusi arvio Suomen lajien uhanalaisuudesta. Se tukee kyselyymme vastanneiden asiantuntijoiden käsitystä luonnon elinvoimaisuuden heikkenemisestä. Uuden tiedon mukaan Suomen luonnon eläin- ja kasvilajeista jo joka yhdeksäs on uhanalainen. Selkärankaisista eläimistä lähes joka kolmas on uhanalaisten listalla.

Kysyimme paneelin jäseniltä arviota hallituksen toiminnan kokonaisvaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen. Pyysimme heitä antamaan yleisarvosanan asteikolla -2 – +2. Alempana olevasta piirakkakuviosta näet tarkemmin arvosana-asteikkomme.

Enemmistö kyselyymme vastanneista arvioi, että Juha Sipilän hallituksen päätökset ovat kaiken kaikkiaan edesauttaneet luonnon köyhtymistä. Kasvit, eläimet ja sienet olisivat siis vaarassa uhanalaistua jatkossakin.

Tässä erään vastaajan perustelut:

"Luonnon köyhtyminen uhkaa ilmastonmuutoksen ohella maapallon, mukaan lukien ihmiskunnan, tulevaisuutta. Metsänhakkuiden lisäys sekä tutkimuksen ja suojelun leikkaukset eivät ole omiaan pysäyttämään luonnon köyhtymistä."

Alla näet, kuinka asiantuntijoiden vastaukset jakaantuivat.

Ministeri Tiilikainen puolustaa hallitusta

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) puolustautuu moitteilta. Tiilikainen on vakuuttunut, että monimuotoisuuden suojelu on edistynyt nykyisen hallituksen päätöksillä.

– Suojelualat ovat kasvaneet tämän hallituksen aikana, Tiilikainen perustelee.

Ministeri laskee, että 70 000 hehtaaria uusia luontoalueita on suojeltu pysyvästi.

Vain yksi kyselyymme vastanneesta 12 asiantuntijasta on samoilla linjoilla ministerin kanssa. Hänkin arvioi, että luonnon mahdollisuuksia säilyä monimuotoisena on edistetty nykyisen hallituksen ansiosta.

Pyysimme kaikkia Luotopaneelin asiantuntijoita nimeämään joka tapauksessa jonkin edistyksellisen toimen hallitukselta. Yleisin kehun aihe oli Hossan kansallispuiston perustaminen Suomussalmelle Kainuuseen.

Saimme myös ratkaisuja ongelmaan

Pyysimme paneelilta myös ratkaisuja eli kysyimme, mitä pitäisi tehdä tilanteen kohentamiseksi. Suurimman kannatuksen saivat metsien hakkuun rajoittaminen luonnon kestävyyden mukaan sekä soiden ja metsien nykyistä huomattavasti laajempi suojelu.

Kyselyymme vastasi 12 paneelin 22 jäsenestä. Osa virkamiesjäsenistä kertoi, ettei voi asemansa vuoksi arvioida hallituksen politiikkaa.

Osoitimme kyselymme Luontopaneelille, koska sen päämääränä on huolehtia luonnon monimuotoisuudesta eli erilaisten elinympäristöjen ja lajien runsaudesta. Tarkoitus on, että asiantuntijoiden ja virkamiesten yhteistyöelimen avulla tutkittu tieto päätyy osaksi poliittista päätöksentekoa.

Luontopaneeli on toiminut pian neljä vuotta. Se on ympäristöministeriön asettama.

Luontoprofessori sanoo hallituksen epäonnistuneen

Luontopaneelin puheenjohtaja professori Janne Kotiaho antoi yleisarvosanaksi -2 eli huonoimman mahdollisen arvion.

Kyselymme paras mahdollinen arvosana olisi ollut +2. Aiemmin jutussa olevan piirakkakuvion vierestä näet asteikon tarkemmin.

Puheenjohtaja Kotiaho on siis sitä mieltä, että hallituksen toimet ovat huonontaneet huomattavasti luonnon mahdollisuuksia säilyä runsaslajisena.

– Kun luonnon lajisto ja lajien elinympäristöt ovat entistä uhanalaisempia, silloin politiikka on epäonnistunutta, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Kotiaho perustelee.

Nyt joka yhdeksäs luonnon kasvi- tai eläinlaji on uhanalainen, joten ekologian professori Kotiahon mukaan luonto ei voi hyvin.

– Kun luonto osoittaa kuolemisen merkkejä, on syytä olla huolestunut ihmiskunnan omasta olemassaolosta, Kotiaho sanoo.

Ministeri antaa itse hyvän arvosanan

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen antoi myös arvosanan itse itselleen. Kysyimme häneltäkin puhelimitse, kuinka hyvin hallitus on onnistunut edistämään luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Ministeri Tiilikainen näkee hallituksen onnistuneen hyvin, mutta ei kuitenkaan täydellisesti. Hän antaa oma-arviossaan päättötodistukseen +1. Se on kyselymme toiseksi paras mahdollinen arvosana.

– Kyllä monimuotoisuuden edistämisessä on menty eteen päin, ministeri vakuuttaa.

Moite 1: Suuri puute suojelurahasta

Professori Janne Kotiaho ei näe edistymisen merkkejä monimuotoisuuden varjelussa uusista suojelualueista huolimatta. Ensimmäisenä hän moittii Juha Sipilän (kesk.) hallitusta metsänsuojelurahojen puutteesta.

Eteläisen Suomen metsiä suojellaan niin sanotulla Metso-ohjelmalla. Yksityiset henkilöt tai vaikkapa seurakunnat suojelevat metsiä vapaaehtoisesti, ja valtio maksaa heille korvauksen.

Nykyinen hallitus on vähentänyt suojelurahojen määrää. Kotiahon mukaan nykyinen suojeluun käytetty rahasumma pitäisi kymmenkertaistaa.

– Rahaa metsien suojeluun tarvitaan vuotuisesti 200–300 miljoonaa, kunnes Suomen kansainvälisesti tekemät luonnonsuojelu- ja ennallistamissitoumukset tulevat täytetyksi, Kotiaho sanoo.

Suomi on sitoutunut muun muassa pysäyttämään luonnon köyhtymisen. Tavoitteena oli, että se tapahtuisi vuonna 2020.

Sata euroa työntekijän pussista

Metsät ovat Suomen yleisin ja siksi tärkein lajien elinympäristö.

Vanhoissa metsissä elää runsaasti eri kasvi-, eläin- ja sienilajeja. Ne ovat siksi tärkeitä paikkoja monipuolisen lajiston kannalta.

Kotiahon laskelman mukaan metsää tulisi suojella seuraavat kymmenen vuotta yllä mainitulla vuotuisella summalla. Jokaista työssäkäyvää suomalaista kohti se tietäisi vajaat sata euroa vuosittain.

Nykyiseen verrattuna kymmenkertainen vuotuinen summa riittäisi siihen, että Suomi saavuttaisi yli puolet kansainvälisesti sovitusta 17 prosentin suojelutavoitteesta. Tavoite piti saavuttaa jo vuoden kuluttua.

Rahan puute luonnonsuojelussa oli myös muiden kyselyyn vastanneiden yleisin moite hallitukselle. Alla yksi maininta asiasta:

"Tämä hallitus ei ole (ainakaan muistaakseni) tehnyt mitään merkittäviä päätöksiä, jotka edistäisivät luonnon monimuotoisuuden säilymistä, sen sijaan on tehty useita huononnuksia, esimerkiksi Metso-ohjelman rahoituksen leikkaus."

Ministeri myöntää rahan vähäisyyden

Ministeri Kimmo Tiilikainen tunnistaa kyllä rahan niukkuuden metsien suojelussa. Metsänomistajat tarjoavat metsiään suojeluun enemmän kuin sitä voidaan suojella.

– Olen itsekin harmissani, että Metso-ohjelman määrärahat eivät olleet suuremmat, Tiilikainen sanoo.

Hän perustelee rahoituksen leikkausta säästöillä, jotka hallitus on tehnyt kaikilla valtion rahoittamilla yhteiskunnan alueilla.

– Säästöt kohdistuivat myös luonnonsuojeluun, Tiilikainen puhuu.

Moite 2: Metsiä hakataan liikaa

Toisena moitittavana asiana professori Janne Kotiaho pitää hallituksen suhtautumista metsien hakkuuseen. Juha Sipilän hallitus tavoittelee, että Suomen metsiä hakattaisiin teollisuuden tarpeisiin 80 miljoonaa kuutiota vuosittain. Tavoite on huomattavasti suurempi kuin nykyinen 72 miljoonan (vuonna 2017) kuution hakkuut.

– Nykyinenkään hakkuutaso ei ole monimuotoisuuden kannalta kestävää, Kotiaho kritisoi.

Vaikka metsät eivät ole ainoa eläinten ja kasvien elinympäristö, metsissä elää yli kolmasosa myös tänään julkaistun punaisen kirjan uhanalaisista lajeista.

Ministeri Kimmo Tiilikainen tietää toki, että metsien hakkuilla on merkittävä yhteys luonnon monimuotoisuuteen.

– Mutta mikähän se kestävä hakkuutaso sitten olisi? Tiilikainen kysyy.

Hallituksen hakkuutavoitteen nostaminen sai moitteita usealta muultakin Luontopaneelin jäseneltä. Seuraavassa lainaus yhden vastaajan kirjoituksesta:

"Hallitus on asettanut tavoitteeksi metsien käytön lisäämisen, vaikka nykyinenkään käyttö ei ole ekologisesti kestävällä tasolla."

Hakuu hävittänyt vanhaa metsää

Sen lisäksi että suuri joukko metsien kasvi- ja eläinlajeja on uhanalaistunut, myös moni metsäluontotyyppi on vaarassa hävitä. Kotiahon mukaan sekin on merkki kestämättömästä tilanteesta metsissä. Esimerkiksi Etelä-Suomen kuivat kangasmetsät ovat uhanalaisia.

Luontotyypit ovat lajien elinympäristöjä. Kun luontotyyppi vähenee, eläin- ja kasvilajit käyvät harvinaisemmaksi ja niiden riski kuolla sukupuuttoon kasvaa.

Metsien hakkuun seurauksena luonnosta ovat kadonnut etenkin vanha metsä ja lahoava puu.

Metsän myyjät ja metsäteollisuus ovat kuitenkin koettaneet lisätä lahopuun määrää talousmetsissä jo pitkään. Siitä huolimatta luonnon monimuotoisuuden asiantuntija ei ole tyytyväinen tilanteeseen.

– Kaikesta puheesta huolimatta Etelä-Suomen talousmetsissä lahopuun määrä on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana reilun kuution hehtaaria kohden ja on edelleen alle 4 kuutiota hehtaarilla, Kotiaho kertoo.

Ekologian professori vertaa nykyistä tilanne luonnontilaiseen metsään. Siellä lahopuuta olisi noin 100 kuutiota hehtaarilla.

– Yhden prosentin lisäys lahopuuta on lajien säilymisen kannalta katastrofaalisen vähän, ja sitä pitäisi nopeasti lisätä merkittävästi enemmän, professori Kotiaho sanoo.

Moitte 2: Soidensuojelu lepsua

Kolmas Janne Kotiahon moite Juha Sipilän hallitukselle tulee soidensuojelusta.

Uusi soidensuojeluohjelma oli edellisen hallituksen valmistelussa jo pitkällä, mutta se perui ohjelman viime metreillä.

– Toteutetuksi tuli pääsääntöisesti vain valtion mailla sijaitseva ohjelman kolmasosa, Kotiaho harmittelee.

Muutama muukin Luontopaneelin jäsenistä mainitsee nykyisen hallituksen synniksi sen, että se ei ole ottanut soidensuojeluohjelmaa uudestaan esille. Alla esimerkki:

"Soidensuojelun täydennysohjelmaa on edelleen yritetty toteuttaa vain vapaaehtoisuuden pohjalta, ei ekologisen merkityksen perusteella."

Ratkaisu 1: Hakkuut luonnon kestävyyden rajoissa

Kysyimme Luontopaneelin asiantuntijoilta myös ohjeita luonnon tilan kohentamiseksi.

Metsien merkitys Suomen luonnon elinvoimaisuudelle korostui myös tässä kohtaa.

Vastaajat pitävät tärkeänä, että poliitikot määrittävät metsien hakkuutavoitteet ekologisin perustein. Asiantuntijat pitävät olennaisen tärkeänä, että hakkuut eivät vähentäisi luonnon monimuotoisuutta. Metsiä tulisi hakata vain niin, että monimuotoisuus säilyy tai vahvistuu.

Ratkaisu 2: Soita vaikka pakkosuojeluun

Kyselyssämme soiden suojelu nousi tärkeäksi keinoksi estää luonnon köyhtymistä.

Luontopaneelin asiantuntijat kehottivat poliittisia päättäjiä kaivelemaan esille jo vuosia sitten valmistellun soidensuojeluohjelman laajennuksen. Siinä valtio olisi pakkolunastanut suojeluun luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia soita.

Alexander Stubbin (kok.) pääministeriyden aikainen hallitus jätti toteuttamatta ohjelman. Perusteluna oli, että hallitus halusi suojella soita vapaaehtoispohjalta, ei pakolla.

Ratkaisu 3: Lisää suojelumetsiä etelään

Kolmen tärkeimmän konstin joukkoon nousi kyselyssämme metsien suojelu entistä suuremmalla voimalla. Se olisi asiantuntijoiden mukaan tärkeä teko luonnon monimuotoisuuden puolesta.

Kyselyyn vastaajien mielestä poliitikkojen tulisi tehdä Metso-ohjelmasta, eteläisen Suomen metsien suojelusta, nykyistä kunnianhimoisempi.

Nyt Metso-ohjelman tavoitteena on suojella yhteensä 96 000 hehtaaria Rovaniemen eteläpuolisen Suomen monimuotoisuudelle arvokkaita metsiä. Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiahon mukaan monimuotoisuuden säilymisen kannalta tavoite ei ole riittävä, vaikka se saavutettaisiinkin.

Kotiahon oma resepti luonnonsuojeluun

Professori Janne Kotiaholla on oma resepti luonnon elinkelpoisuuden kohentamiseksi. Jos hän saisi päättää, hän määräisi luonnon tilaa heikentävän tahon korvaamaan aiheuttamansa haitan.

Jos vaikkapa uusien raiteiden alta tuhotaan luontoa, radan rakentajan tulisi esimerkiksi ennallistaa ja suojella luontoa vastaavasti jossain muualla. Toimintaa kutsutaan ekologiseksi kompensaatioksi.

– Jos kompensaatio toteutettaisiin kaikessa toiminnassa, se lopettaisi monimuotoisuuden henkentymisen, Kotiaho puhuu innokkaasti.

Lajistoltaan rikkaiden ja harvinaisten alueiden suojelu on toki myös Kotiahon mukaan hyvin tärkeää.

– Suojelu kyllä estää monimuotoisuuden tulevan heikentymisen, mutta se ei välittömästi tuo monimuotoisuutta lisää, Kotiaho painottaa.

Suojelun lisäksi tärkeitä elinympäristöjä tulisi Kotiahon reseptin mukaan myös ennallistaa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ojittamalla kuivunut suo autettaisiin palautumaan takaisin luonnontilaan tukkimalla ojia.

Lue ja katso lisää tuoretta tietoa Suomen uhanalaisista lajeista:

Uusi arviointi: Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen – varsinkin monille lintulajeille voidaan sanoa pian heippa

Lajien punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet

Alavudella Etelä-Pohjanmaalla toimivan hoivakoti Pelimannin toiminta siirtyy Kuusiolinna Terveydelle.

Attendo, Kuusiolinna Terveys ja Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä ovat sopineet että Pelimannin toiminta siirtyy liikkeenluovutuksella pysyvästi Attendolta Kuusiolinna Terveydelle.

– Henkilöstölle on tänään pidetty info asiasta, kertoo Kuusiolinna Terveyden toimitusjohtaja Tero Järvinen.

Länsi-Suomen Aluehallintovirasto keskeytti 8. helmikuuta Attendo Pelimannin toiminnan väliaikaisesti toiminnassa havaittujen puutteiden vuoksi. Toiminta siirrettiin väliaikaisesti kuntayhtymälle. Attendon mukaan toiminnan epäkohdat on korjattu.

Kuusiolinna Terveys aloitti pian toiminnan keskeyttämisen jälkeen Pelimannin hoivapalveluista tehdyn alihankintasopimuksen purkamiseen tähtäävät neuvottelut Attendon kanssa. Järvisen mukaan neuvottelut on käyty hyvässä hengessä.

Pelimannin tilat ovat Järvisen mukaan modernit ja niissä on mahdollisuus tarjota laadukasta hoivapalvelua. Pelimannista tulee Kuusiolinna Terveyden kymmenes tehostetun palveluasumisen yksikkö. Muutos astuu voimaan lähiviikkojen aikana.

Attendo tiedottaa, että sen ja Kuusiolinnan näkemyksen mukaan asukkaiden edun kannalta on parasta, että tuttu henkilökunta jatkaa yksikössä. Henkilöstö siirtyy keittiöhenkilökuntaa lukuun ottamatta liikkeenluovutuksessa Kuusiolinna Terveydelle.

Säteilyturvakeskus kertoo, että Torniossa sijaitsevalla Outokummun terästehtaalla on löytynyt talven aikana kierrätysmetallin joukosta kaksi säteilylähdettä.

– Nämä kaksi säteilylähdettä ovat orpoja lähteitä eli sellaisia, jotka eivät ole selvästi kenenkään omistuksessa tai valvonnassa, kertoo STUKin toimistopäällikkö Santtu Hellstén.

Uusi säteilylaki edellyttää STUKin mukaan turvallisuuslupaa toistuvalle orpojen lähteiden käsittelylle.

– Velvoite tarkoittaa käytännössä suurimpia alan toimijoita, jotka kokemuksemme mukaan säännöllisesti näitä lähteitä löytävät, Hellstén sanoo.

Terästehdas kertoi 18. tammikuuta löytäneensä amerikium-lähteen eli radioaktiivisen isotoopin, joita käytetään esimerkiksi maaperän ja teollisuuden mittalaitteissa. Amerikiumia päätyi sulatukseen saakka.

20. helmikuuta säteilylähde puolestaan havaittiin jo säteilyportin isoilla säteilymittareilla, jotka mittaavat tulossa olevien kuorma-autojen tuoman materiaalin säteilyä.

– Löydökset ovat valitettavasti melko yleisiä. Tornion terästehdas on suuri kierrätysmetallin ostaja maailman mittakaavassa. Hollannin Rotterdam on yksi satamista, jonka kautta metalli päätyy Tornioon, Hellstén kertoo.

Hänen mukaan Torniossa on erittäin tarkat mittalaitteet, ja niiden havaitsemat säteilymäärät saattaisivat jäädä jossain muualla havaitsemattakin.

STUKin mukaan säteilyhavainnoista ei ole kuitenkaan aiheutunut vaaraa ihmisille.

Aiheesta aiemmin:

STUK: Kolme radioaktiivista lähdettä sulatukseen Tornion terästehtaalla lyhyen ajan sisällä – "Joko tahallisesti tai huolimattomuutta"

Uudistusta juhdan lailla runsaan vuoden valtiovarainministeriössä vetänyt alivaltiosihteeri Päivi Nerg jatkaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen suunnittelua – yhdessä maakuntien valmistelujoukon kanssa.

– Kunnissa ja maakunnissa on tehty hyvää työtä. Juuri hetki sitten eli vain muutamia tunteja soten ja hallituksen kaatumisilmoituksen jälkeen olin yhteydessä ympäri maata oleviin uudistuksen vetäjiin. Uudistajia oli skypen päässä 250.

Soten kaatuminen on ollut alivaltiosihteerin mukaan aavistettavissa jo parisen viikkoa, joten siihen on osattu varautua.

Nergin mukaan Suomen tarvitsemassa välttämättömässä sote-uudistuksessa on tehty hyvää valmistelua ja pohjatyötä vaikkapa ICT-palveluissa ja uusissa hallintorakenteissa.

Mihin sitten uudistuksen köli karahti? Päivi Nerg sanoo, että maakunnissa edettiin. Syy haaksirikkoon löytyy muualta.

– Eduskunnalle lainsäädäntöpaketti oli aivan liian iso. Ei maakunnille.

Mörkö ei vie eikä rahaa ole hassattu

Jossakin vaiheessa hallitus suorastaan pelotteli sillä, että jos sote- ja maakuntauudistusta ei saada aikaiseksi, menevät sadat miljoonat eurot ja työ suoraan kankkulan kaivoon.

Päivä Nerg rauhoittelee. Loputkin rahat uudistukseen tässä vaiheessa jo myönnetyistä 200 miljoonasta ovat vielä kevään käytössä.

– Rahaa on maakunnissa käytetty, muttei hassattu. Ne rahat, jotka hallitus eli nykyinen toimitusministeristö on uudistukseen myöntänyt, ovat käytettävissä vielä kevään ajan. Siihen ei tarvita uusia päätöksiä toimitusministeristöltä.

Uusia rahoituspäätöksiä hallitus eli vajaavaltainen toimitusministeriöstö ei kuitenkaan saa tehdä.

– Talousohje meiltä tulee ensi viikolla. Sote-valmistelijoiden on tehtävä eräänlainen välitilinpäätös siitä, mitä on saatu aikaan. Mitään tietoa ei saa heittää hukkaan.

Kunnissa jäädään nyt odottelemaan, millaisella rakenteella ja mallilla tuleva hallitus lähtee välttämätöntä terveyspalvelujen uudistusta rakentamaan.

Juttua korjattu klo 18.10 toimitusministeriö-sanat korvattu toimitusministeristöllä.

Suomen luonto köyhtyy edelleen. Uhanalaisia lajeja on kaikissa lajiryhmissä, mutta suhteellisesti eniten linnuissa ja sammalissa.

Arvioiduista yli 22 000 lajista 11,9 prosenttia on uhanalaisia. Edellisessä arvioinnissa osuus oli 10,5 prosenttia.

Punainen kirja -raportin mukaan paljon on tehtävissä uhanalaistumisen pysäyttämiseksi, mutta toimilla on kiire.

• Uhanalaisia lajeja voit tarkastella tarkemmin datavisualisoinnista täällä
• Ylen kysely: Hallitus saa surkean “päättötodistuksen” luonnon huippututkijoilta – “Metsien hakkuu rajattava lajiston kannalta kestäväksi"
• Leena Vilkan kolumni: Tänään saimme kuulla, että Suomesta on hävinnyt kokonaan 312 lajia – ja seuraavaksi uhkaavat mennä jopa pääskyt

Selkärankaisista kolmannes uhanalaisia – linnut suurimmassa vaarassa

Lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia. Äärimmäisen uhanalaisia niistä on uudessa arviossa kaikkiaan 23 lajia. Suurin osa äärimmäisen tai erittäin uhanalaisista lajeista on lintuja, kuten tunturipöllö, peltosirkku, kuningaskalastaja, suokukko, tervapääsky, piekana, huuhkaja, selkälokki, varpunen, haahka ja viherpeippo.

– Linnuilla menee huonosti. Muutokset ovat olleet dramaattisia, sanoo uhanalaisuusarviointia tekemässä ollut Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Ulla-Maija Liukko.

Nisäkkäistä äärimmäisen tai erittäin uhanalaisia on 41 lajia. Tällaisia ovat naali, saimaannorppa, susi ja ahma. Myös kaloja on päätynyt tälle listalle. Järvilohi, ankerias ja järvinieriä Vuoksen vesistössä ovat vaarassa kadota Suomesta. Myös meritaimen, merialueen vaellussiika sekä sisävesien taimen leveyspiirin 67 eteläpuolella ovat erittäin uhanalaisia.

Paljon uhanalaisia lajeja on myös sammalissa, jäkälissä, putkilokasveissa, perhosissa ja pistiäisissä. Kaikissa näissä lajiryhmissä tilanne on huonontunut edellisestä 10 vuoden takaisesta arvioinnista.

Suomen hyönteislajeista noin 10 prosenttia on uhanalaisia. Hyönteislajeja katoaa myös maailmanlaajuisesti valtavaa vauhtia, samoin kuin muitakin lajeja.

Suomessa esimerkiksi perhosilla menee sekä hyvin että huonosti. Etelä-Suomeen on tullut uusia perhoslajeja todennäköisesti ilmastonmuutoksen seurauksena. Vastaavasti pohjoisessa toiset lajit vetäytyvät kohti pohjoista.

Elinympäristöjen väheneminen on suurin syypää

Monet Suomen luontotyypit ovat uhanalaisia. Siksi myös niissä elävät lajit häviävät tai ovat vaarassa hävitä.

Suurin osa uhanalaisista lajeista elää metsissä ja perinneympäristöissä, jotka katoavat tai muuttavat muotoaan ihmistoiminnan vaikutuksesta tai sen puutteesta. Metsissä ja perinneympäristöissä elää eniten lajeja, mikä osaltaan selittää uhanalaisten lajien suurta määrää.

Hyönteiskato maailmalla vaikuttaa esimerkiksi hyönteisiä syöviin lintuihin. Hyönteiskato näkyy myös Suomessa, mutta ei niinkään myrkkyjen, vaan muuttuneen maatalouden takia.

– Meillä ei ole enää niin paljon laitumella eläimiä ja maatalous on siistiytynyt niin, että siellä on sen takia vähemmän hyönteisiä, Liukko sanoo.

Nopeinta uhanalaistuminen on tuntureilla, soilla, vesissä ja kallioilla. Niiden lajistossa on tapahtunut vain yksittäisiä muutoksia parempaan. Tunturilajeista uhattuina ovat etenkin perhoset ja putkilokasvit, jotka kärsivät muun muassa ilmastomuutoksen vaikutuksista. Monelle lajille lumen puute talvella voi koitua kohtaloksi.

Metsien hakkuut suurin uhka lajeille

Metsät ovat tärkein uhanalaisten lajien elinympäristö. Ensisijaisesti metsissä elää 833 uhanalaista lajia, eli 31,2 prosenttia uhanalaisista lajeista. Metsien hakkuut, muut metsien elinympäristöjen uudistamis- ja hoitotoimet sekä vanhojen metsien, kookkaiden puiden ja lahopuun väheneminen ovat suurin syy Suomen eliölajien uhanalaisuuteen. Ne ovat ensisijainen uhanalaisuuden syy 733 lajille Suomessa.

– Monet lajit tarvitsevat ikääntyviä metsiä, Liukko sanoo.

Toiseksi yleisin lajien uhanalaistumiseen vaikuttanut syy on avoimien elinympäristöjen umpeenkasvu, mikä on 639 lajin uhanalaisuuden syynä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa etenkin tunturilajien uhanalaistumiseen.

Joitakin uhanalaisia ja jopa erittäin uhanalaisia lajeja saa edelleen myös metsästää Suomessa. Esimerkiksi erittäin uhanalaiset tukkasotka ja jouhisorsa ovat edelleen metsästettäviä lajeja. Niiden kanta on romahtanut 80 prosenttia parissakymmenessä vuodessa. Punasotkan metsästys kiellettiin viime vuonna kolmeksi vuodeksi kantojen romahtamisen takia.

Suojelualueet eivät yksin riitä turvaamaan lajeja

Lajien uhanalaistumisen pysäyttämiseksi on tehtävissä paljon. Uhanalaisuusarvioinnissa eli Punaisessa kirjassa esitetään monia toimenpiteitä lajien elinolosuhteiden parantamiseksi.

Aktiivisia suojelu-, ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä tulisi merkittävästi lisätä erityisesti soiden ja lintukosteikkojen lajiston turvaamiseksi. Lisäksi tarvitaan enemmän tietoa lajiesiintymistä ja lajien elintavoista.

Valtaosa uhanalaisista lajeista keskittyy Etelä-Suomeen. Valtaosa suojelluista metsistä eli noin 19 prosenttia taas on Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa vain noin viisi prosenttia metsistä on suojeltu.

Suojelualueet eivät kuitenkaan yksin turvaa lajien säilymistä, vaan monimuotoisuus on huomioitava kaikessa luonnonvarojen ja alueiden käytössä.

– Jotta tilanne oikeasti paranisi, pitäisi tekemisen tapaa ajatella uudella tavalla kaikilla niillä sektoreilla, joilla käytetään luonnonvaroja, Liukko sanoo.

Kun suunnitellaan vaikkapa tietä, ratahanketta, laitosta tai isompia kaavoituksia, pitäisi Liukon mukaan ottaa myös luonnon monimuotoisuusarvot huomioon jo suunnittelupöydällä.

– Se ei välttämättä tarkoita edes taloudellisesti mitään ihmeellisiä menetyksiä, jos mietitään mitä arvoja alueella on ja miten toiminta voidaan sovittaa niin että vaikutus monimuotoisuuteen olisi mahdollisimman pieni.

Suomen lajien uhanalaisuus arvioitiin viidennen kerran. Työtä koordinoi Suomen ympäristökeskus ja mukana oli 180 asiantuntijaa yliopistoista, luonnontieteellisistä museoista, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksesta ja Suomen nisäkästieteellisestä seurasta. Työtä ohjasi ja työryhmien tekemät arvioinnit hyväksyi ympäristöministeriön asettama ohjausryhmä.

Suomen lajiston uhanalaisuusarviointia voidaan pitää maailman kattavimpana, sillä riittävät tiedot uhanalaisuusarviointiin saatiin kokoon noin puolesta maamme noin 48 000 lajista.

Korjattu 8.3.2019 klo 11.05: Vain järvinieriä Vuoksen vesistössä on uhanalainen, mutta nieriä yleisesti ei.

Lue myös:

Lajien Punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet!

Ylen kysely: Hallitus saa surkean “päättötodistuksen” luonnon huippututkijoilta – “Metsien hakkuu rajattava lajiston kannalta kestäväksi"

Leena Vilkan kolumni: Tänään saimme kuulla, että Suomesta on hävinnyt kokonaan 312 lajia – ja seuraavaksi uhkaavat mennä jopa pääskyt

Mikä uhkaa hyönteisiä? Luonnontieteellisen museon hyönteistiimin vetäjä Pasi Sihvonen vastasi yleisön kysymyksiin

Sote- ja maakuntauudistuksen pitkä kujanjuoksu eduskunnassa päättyi viimein tänään.

Listasimme alle viimeisimmät käänteet perustuslakivaliokunnan ratkaisevasta lausunnosta lähtien.

22. helmikuuta – perustuslakivaliokunta antaa kohtalokkaan iskun

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antoi tänään lopullisen kuoliniskun sekä hallitukselle että sote-uudistukselle, mutta tosiassa sote-uudistuksen kohtalo ratkesi jo kaksi viikkoa sitten, kun perustuslakivaliokunta antoi sote-lausuntonsa.

Tässä lausunnossa perustuslakivaliokunta arvioi, täyttivätkö sosiaali- ja terveysvaliokunnan sote-lakeihin tekemät korjaukset perustuslain vaatimukset.

Lausunnon valmistumista oli odotettu jo parin viikon ajan.

Perustuslakivaliokunnan johto tiedotti saavansa lausunnon valmiiksi jo 11. helmikuuta, mutta pian kävi selväksi, että esityksissä edelleen olevat perustuslailliset ongelmat olivat niin kimurantteja, että lausunto ei valmistu tuosta vain.

Lausunnon käsittelyn mutkistuessa tunteet kävivät kuumina perustuslakivaliokunnassa, jossa erityisesti keskustan edustajat kävivät niin kovilla kierroksilla, että huuto kuului käytävällä päivystäville toimittajille asti.

Lausunnon lopulta valmistuessa perjantaina alkuillasta valiokunta kutsuu toimittajat tiedotustilaisuuteen, jossa lausunnon sisältöä avataan.

Seuraavina päivinä ja viikkoina hallituksen edustajat toistavat toistamasta päästyään tiedotustilaisuuden avaussanoja:

– Perustuslakivaliokunnan vaatimia muutoksia voidaan luonnehtia valtiosääntöoikeudelliseksi hienosäädöksi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoo.

Pehmeä muotoilu ei kuitenkaan muuta miksikään sitä, kuinka mittavasta korjauslistasta lopulta on kyse. Valtiosääntöoikeudellisesti sitovia ponsia, eli korjausvaatimuksia jotka sosiaali- ja terveysvaliokunnan on otettava huomioon, on yhteensä noin 20.

Sotesta vastaava ministeri Annika Saarikko (kesk.) ilmoittaa, että työ korjausten tekemiseksi alkaa ministeriössä välittömästi.

23–24. helmikuuta – hallitus käy viimeiseen sote-taistoon

Viikonlopun aikana virkamiehet sosiaali- ja terveysministeriössä huhkivat epätoivoisen tehtävän edessä. Muutamissa päivissä olisi saatava aikaan vastine, joka ratkaisisi kaikki perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esiin nostamat ongelmat.

Urakkaa ei helpota se, että vaikeimmat ongelmat olivat samoja, joihin perustuslakivaliokunta ja useat asiantuntijat olivat kiinnittäneet huomiota jo useita kertoja aikaisemmin.

Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden lausunto siitä, että uudistukselle pitäisi hakea EU:n hyväksyntä, on ollut hallituksen tiedossa jo loppuvuodesta 2017.

Viikonlopun aikana johtava sote-virkamies Päivi Nerg kertoo Ylen haastattelussa, että vastineessa ongelma aiotaan hoitaa kevyemmällä menettelyllä, ja raskasta lupaprosessia ei välttämättä tarvita.

Perustuslakivaliokunnan oppositiojäsenet pillastuvat heti Nergin lausuntojen tultua julkisuuteen. Heidän mukaansa esitetty ratkaisu ei vastaa perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esittämiä vaatimuksia.

25–26. helmikuuta – soten saattohoito alkaa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kokoontuu heti maanantaina jatkamaan henkitoreissaan olevan uudistuksen käsittelyä. Hallituspuolueiden valiokuntajäsenet vakuuttelevat toimittajille kokoukseen mennessään, että aikaa on vielä ja korjaukset ehditään tehdä.

Poikkeuksen joukossa muodostaa sinisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala, joka on viikonlopun aikana lukenut perustuslakivaliokunnan lausunnon ja vetänyt siitä omat johtopäätöksensä.

Hän on varma sitä, että valiokunta ei tule enää jäljellä olevan istuntokauden aikana saamaan mietintöä valmiiksi.

– Kyllä tämä oli tässä. Valinnanvapausmalli on korjauskelvoton. Mielestäni näytelmä voidaan lopettaa ja mennä parlamentaariseen uudistustyöhön maakuntamallin pohjalta, Saarakkala sanoo.

Siniset pitävät tiistaina ylimääräisen ryhmäkokouksen Saarakkalan ja muiden sinisten ryhmästä tulleiden irtiottojen vuoksi. Eduskunnan ryhmäjohtaja Simon Elo ilmoittaa kokouksen jälkeen, että siniset tukevat edelleen uudistusta.

– Selvää on, että sinisten kuuppa kestää, Elo sanoo.

Yle haastattelee useita asiantuntijoita, joista suurin osa pitää soten läpimenon mahdollisuuksia hyvin laihoina.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ei ota kantaa läpimenon mahdollisuuksiin.

– Pallo on nyt hallituksella, Kiuru toistaa päivästä toiseen.

Hän tietää, että jarrutuksesta aiemmin syytetty valiokunnan puheenjohtaja olisi hallitukselle mieluinen syntipukki soten kaatumiselle.

27. helmikuuta –1. maaliskuuta – sote-valiokunnassa syntyy riita asiantuntijoista

Hallitus saa valmiiksi ratkaisuehdotuksensa sote-paketin ongelmiin. Tässä vaiheessa on myös selvää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tarvitsee lisää aikaa ja eduskunta varautuu poikkeukselliseen istuntokauden pidentämiseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa syntyy keskiviikkona riita, kun valiokunta tutustuu hallituksen ratkaisuesityksiin.

Oppositiojäsenten mielestä hallituksen vastineen perustuslainmukaisuuden arviointi vaatii vielä asiantuntijakuulemisia. Hallitusjäsenet ovat vakuuttuneita siitä, että asiantuntijoita on kuultu jo tarpeeksi.

Asia ratkeaa äänestyksessä, jonka nuijii pöytään valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.).

Hallituksen kanta voittaa äänestyksessä, joka käydään sillä aikaa, kun valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru poistuu 12 minuutiksi puhemiesneuvoston kokoukseen.

Temppu rikkoo eduskunnan työtapoja. Puhemies Paula Risikko (kok.) moittii Heikkisen menettelyä ”valiokunnassa noudatettavien periaatteiden” vastaiseksi. Oppositio syyttää hallitusta siitä, että uudistus yritetään runtata nyt valiokunnasta läpi siihen liittyvistä perustuslakiongelmista huolimatta.

Viikon aikana oikeusoppineet kritisoivat hallituksen vastinetta. Ongelmia on sekä notifikaatio-kysymykseen että maakuntien rahoitukseen liittyen.

Viikon viimeisessä kokouksessa perjantaina sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää, että se kutsuu seuraavalla viikolla vielä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ja valiokuntaneuvoksen antamaan arvionsa hallituksen vastineesta.

2–3. maaliskuuta – Sipilän viimeinen haastattelutunti hallituksensa johdossa

Ikävä totuus alkaa olla selvä kaikille sote-uudistusta seuraaville. Keskustan luopuva konkariedustaja Seppo Kääriäinen kehottaa rivien välistä tunnustamaan tosiasiat.

Sunnuntaina järjestettävä Pääministerin haastattelutunti Oulussa jää viimeiseksi, jossa Sipilä on johtamansa hallituksen, ei toimitusministeristön pääministeri.

Tässä vaiheessa sote-uudistuksen epätoivoinen tilanne on jo hyvin tiedossa kaikille asiaa seuraaville. Sipilä kuitenkin jaksaa haastattelun aikana vakuutella, että uudistus on vielä mahdollista saada maaliin tällä hallituskaudella.

– Eduskunta on tässä se avaintekijä, kaikki edellytykset sen syntymiselle ovat olemassa, Sipilä sanoo.

Viiden päivän kuluttua Sipilä kaataa hallituksen.

4–5. maaliskuuta – sote-käsittelyssä taas U-käännös

Perustuslakivaliokunnan edustajat latelevat maanantaina sosiaali- ja terveysvaliokunnalle tiukkaa tekstiä siitä, miten hallituksen ratkaisuehdotukset vastaavat perustuslakivaliokunnan esiin nostamiin ongelmiin.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien ja valiokuntaneuvos Matti Marttusen taustamuistiossa nostetaan esiin useita epävarmuuksia, jotka liittyvät vastineen perustuslainmukaisuuteen.

Se tapa, jolla tällaiset epäselvät kysymykset tavallisesti valiokunnissa selvitetään, on asiantuntijoiden kuuleminen.

Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee mietinnön mahdollisista perustuslakiongelmista välittämättä, estäisi puhemies Risikko mietinnön etenemisen äänestykseen. Näin Risikko toimi myös tiedustelulakien kanssa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa aikalisän ja päättää järjestää vielä laajan asiantuntijakuulemisen. Kutsu kuulemisiin lähtee 21 asiantuntijalle.

Ministeriössä kirjoitetaan jälleen uutta vastinetta, joka vastaisi niihin ongelmiin, jotka edellisen vastineen jäljiltä jäivät vastaamatta.

6. maaliskuuta – lisää huonoja uutisia perustuslakivaliokunnasta

Sote-uudistuksen eteneminen vaatii ei vain yhden, vaan kahden valtavan lakipaketin etenemistä eduskunnassa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltävien sote-lakien lisäksi kriittinen on perustuslakivaliokunnan käsittelemä Maku 2, joka siirtäisi maakunnille soten lisäksi muut hoidettavaksi tarkoitetut tehtävät.

Asiantuntijakuulemisten perusteella tässäkin paketissa on ongelmia, jotka vaativat korjauksia. Aikaa jälleen uudelle korjausrumballe ei ole. Aika ei lopulta riitä edes perustuslakivaliokunnan lausunnon tekemiseen.

Puhemies Risikko on todennut, että istuntokautta on pidennettävä, mikäli sote halutaan maaliin. Puhemiesneuvosto on kokoontunut päivittäin, mutta päätöstä istuntokauden pidentämisestä ei ole tehty. Eräänä takarajana on pidetty ensi viikon perjantaita, jolloin mietintöjen olisi oltava valmiina

Alkaa olla selvää, että pakka hajoaa lopullisesti. Molemmat paketit ovat ongelmissa, eikä Maku 1 -paketin käsittelyyn vaadittavaa lisäaikaa edes osata arvioida.

Sotesta on tullut elävä kuollut, joka vaeltaa eduskunnan käytävillä.

7. maaliskuuta – keskustan hätäkokous Kesärannassa

Torstaina hallituspuolueissa todetaan sote-uudistuksen tulleen tiensä päähän. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo kyselytunnilla odottavansa, että soten kohtalo ratkeaa perjantaina.

Keskusta on pitänyt viimeiseen asti kiinni siitä, että ihme tapahtuu ja uudistus saadaan etenemään, mutta karu todellisuus valkenee viimein myös keskustalle.

Tunnelmia hallituspuolueissa ei paranna myöskään aamulla julkaistu Ylen puoluekannatusmittaus, joka antaa karut lukemat sekä keskustalle että kokoomukselle.

Keskusta kokoontuu illalla kriisikokoukseen Kesärantaan. Siellä puidaan sekä sote-uudistusta että puolueen alhaista kannatusta. Pääministeri Sipilälle selvitetään, miksi sote ei kaikesta yrityksestä huolimatta onnistu.

Sipilä tekee omien sanojensa mukaan henkilökohtaisen ratkaisun ja päättää kaataa hallituksen. Hän soittaa illalla tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, mutta hallituskumppanit saavat tietää päätöksestä vasta aamulla.

8. maaliskuuta – Sipilän hallituksen taru päättyy

Yle kertoo aamulla, että perustuslakivaliokunta on lopettanut maakuntien tehtäviä säätävien lakien valmistelemisen. Tämä tarkoittaa sitä, että sote-uudistus kaatuu.

Pian tämän jälkeen valtioneuvosto lähettää lyhyen tiedotteen:

”Pääministeri Juha Sipilä pyytää hallituksen eroa tasavallan presidentiltä tänään Mäntyniemessä klo 10. Sen jälkeen pääministeri pitää tiedotustilaisuuden Kesärannassa noin klo 10.45.”

Medialle jää minuutteja aikaa ehtiä Mäntyniemeen.

Hallituksen loppumetreillä Sipilä toteutti monta kertaa esittämänsä uhkauksen.

Hallitus on kaatunut.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Tulos tai ulos – Sipilällä ei ollut enää mitään menetettävää

Hallitus erosi, mitä nyt tapahtuu? Erittäin harvinainen tilanne Suomessa

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

Sote- ja maakuntauudistus kaatui tänään ja samalla hallitus pyysi eroa tasavallan presidentiltä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei nähnyt edellytyksiä hallituksen jatkamiselle.

Viisikymppinen rovaniemeläinen Outi Brunfeldt hihkaisee ilosta, kun kuulee uutisesta.

– Ihanaa, päivän paras uutinen. Poltettiin rahaa aivan älyttömästi hukkaan, olisi voitu antaa köyhille, vanhuksille, työttömille. Sipilä leikki nyt tuolla omalla leikkikentällänsä. Toivottavasti uusi hallitus on parempi ja kansanmyönteisempi.

Torniolaiset Anna Harmaala ja Kristiina Jokikokko ajattelevat, että soten kaatuminen oli hyvä juttu.

– Pakko sanoa, että ensimmäisenä alkoi vähän naurattaa. Kyllä tämä tietysti oli odotettavissa eikä oikeastaan tullut yllätyksenä, Harmaala sanoo.

Tamperelainen valtio-oppia opiskeleva Vilja Luomala, 22, heräsi aamulla Whatsapp-viestiin siitä, että hallitus on eronnut.

– Vaalit ovat tulossa, joten olin todella yllättynyt, että ero tuli tässä vaiheessa. Mutta eilisten sote-uutisten perusteella tämä oli looginen päätös.

Jyväskyläläinen Leila Luume ajattelee, että sotessa oli vakavia perustuslaillisia ongelmia ja se oli hänen mielestään alusta saakka älytön projekti.

– Hallitus ei ihan hirveän suuria mullistuksia saanut aikaan, mutta melkoisen teatteriesityksen ja sirkuksen se ainakin järjesti, jos ei muuta.

Kempeleläinen Riikka Sarkkinen on tyytyväinen hallituksen ja soten kaatumiseen. Hallituksen kaatuminen oli hänen mielestään vääjäämätöntä.

– Tämä on ollut niin pitkäkestoinen prosessi ja joka asiasta on jauhettu pitkään. Ja kun ei valmista ei ole tullut.

Porilaisen Taina Vierijärven mukaan hallituksen kaatuminen on hyvä asia hallituspuolueille.

– Se on elämää, että hallitukset kaatuvat. Kyllähän ulkomaillakin kaatuu hallituksia.

"Sote vaikutti hyvältä idealta"

Anttoni Lajoma Nurmijärveltä on pettynyt soten kaatumiseen ja hallituksen töppäilyyn.

– Sote vaikutti hyvältä idealta, mikä olisi ollut mahtava saada pyörimään. Tämä vahvistaa sen, hallitus ei tiedä, mitä tekee ja antaa myös huonon kuvan Suomesta poliittisesti ulkomaille.

Rovaniemellä Jukka Soini, 56, arvelee, että nyt yritetään peitellä neljän vuoden epäonnistumisia ja hakea samalla etua vaalikampanjointiin.

– Mutta toivottavasti äänestäjät nyt ymmärtävät, mistä on kysymys ja tekevät päätökset sen mukaan, että saataisiin Suomi tästä nousuun oikeasti.

Iisakki Palojärvi on seurannut Suomen sote-valmistelua länsinaapurista Haaparannalta.

– Aika sekaista on ollut sen 15 vuotta. Ei siellä oikein kukaan tiedä, mitä päättää. Kyllähän ne lupailee kaikkea, mutta siihenpä se sitten jääkin. Semmoista teatteria on minun mielestäni enimmäkseen.

Myös muuramelainen Janne Nieminen, 53, sanoo kyseessä olevan julkisuuden kalastelu ja vaalitemppu.

– Mielestäni tulevista vaaleista tuli tänään sote-vaalit. Luulen, että tuo teema kantaa vaaleihin asti päällimmäisenä. Onhan siellä totta kai muutakin, mutta näistä tuli, tai ehkä tehtiin sote-vaalit.

"Ehkä he halusivat lomalle vähän aikaisemmin"

Turkulainen Matti Rauramo kuulee hallituksen kaatumisesta Ylen toimittajalta.

– Olen äimänkäkenä. Kuulin sote-purkautumisen aamulla, mutta en olisi uskonut, että se tähän johtaa. Ilmeisesti asiassa on jotain isompia ristiriitoja, joista ei ole kerrottu.

Rauramo muistelee Sipilän sanoneen, että jos sote ei mene läpi, hän eroaa.

– Siinä mielessä tämä on periaatteessa ihan johdonmukainen, selkärankainen veto. Mutta aika jännä ajoitus kyllä.

Etelä-Kaliforniassa asuva Ville Vintola on yllättynyt hallituksen kaatumisesta. Hänen mukaansa on kurjaa, että stabiili yhteiskunta kohtaa tällaisia ongelmia. Vintola asuu ulkomailla ja kertoo, ettei hallituksen kaatuminen koske välittömästi hänen elämäänsä.

– Ehkä he halusivat lomalle vähän aikaisemmin.

Myös helsinkiläinen Helka Korhonen on yllättynyt soten kaatumisesta. Hän uskoi, että sote pusketaan läpi jollain tavalla.

– Vielä yllättyneempi olin hallituksen kaatumisesta. En ajatellut, että tähän olisi päädytty.

Erja ja Samuel Nousiainen Turusta ovat hieman hämmentyneitä päivän suuresta uutisesta, mutta uskovat, että eteenpäin mennään, vaikka hallitus kaatuikin.

– Työllisyys on kuitenkin parantunut. Sitä se Sipiläkin tänään esille toi, Erja sanoo.

– Sote-vääntöä on riittänyt ja kyllä ne sitä kuin käärmettä pyssyyn ovat ajaneet, Samuel jatkaa.

Lue myös:

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

Kuntaliiton Hanna Tainio: Valinnanvapaus ei tulevaisuuden sotessa mene läpi – Väkisin yritetty liian suurta uudistusta

Soten kaatuminen ei yllättänyt, mutta epävarmuutta se tuo: "2020-luvulla on iso joukko kuntia, jotka joutuvat mahdottomaan tilanteeseen"

Veikkauksen toimihenkilöiden ja työntekijöiden ulosmarssilla vastustetaan satojen ihmisen vähentämiseen tähtääviä yhteistoimintaneuvotteluja. Myös työnantajan henkilöstöpolitiikka närästää työntekijöitä.

Ulosmarssi alkoi tänään kello 12. Töihin toimihenkilöt palaavat lauantaina aamulla kello 6. Muiden työntekijöiden ulosmarssi kestää näillä näkymin kello 18:aan, mutta saattaa jatkua yön yli kuuteen aamulla. Asia ratkeaa työntekijöiden kokouksessa iltapäivällä.

Jos ulosmarssi jatkuu yön yli, tarkoittaa se muun muassa ravintoloiden kasinopelien sulkemista yöksi. Jo nyt ulosmarssi on tuntunut muun muassa Pelaamoiden toiminnassa.

Veikkauksen mukaan se saattaa joutua sulkemaan kaikki Pelaamot ja Feel Vegasit. Myös Casino Helsingin palveluja saatetaan karsia perjantaina.

Yt-neuvottelut johtuvat Veikkauksen suunnitelmista lopettaa pelipöytätoiminnot ravintoloissa ja Pelaamoissa. Samalla Veikkaus lopettaisi niiden tukitoiminnot.

Yhteensä Veikkauksen suunnitelmat vaikuttavat noin 700 ihmisen työsuhteiden ehtoihin. Neuvottelujen piirissä on noin 1 300 ihmistä. Mahdollinen vähennystarve on noin 400 työntekijää, eniten osa-aikaisia.

Täydennetty tietoja ulosmarssin laajuudesta ja kestosta.

Lue lisää:

Veikkaus aloittaa isot yt-neuvottelut – yhtiön Feel Vegas -klubit neuvottelujen ulkopuolella

Asunnottomuus ei ole juuri muuttunut kahden vuoden takaisesta, kertovat tuoreet tilastot. Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus Aran selvityksen mukaan Suomessa oli viime vuonna yhteensä lähes 5 500 asunnotonta. Pitkäaikaisasunnottomuus laskee jo kymmenettä vuotta peräkkäin, osoittavat Aran julkaisemat asunnottomuusluvut.

Eniten asunnottomia oli Aran vuotuisen selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla yli puolet koko maan asunnottomista yhteensä, yli 3 000. Suurista kaupungeista eniten asunnottomia oli viime vuonna Helsingissä, yli 2 100 eli yli kolmannes. Toiseksi eniten oli Espoossa, 658 ja viidenneksi eniten Vantaalla 246 asunnotonta.

Helsingin tilastointia on kuitenkin muutettu, joten pääkaupungin luvut eivät ole ihan vertailukelpoisia aiempiin vuosiin verrattuna, arvioivat sekä Y-Säätiö että Vailla vakinaista asuntoa -yhdistys. Esimerkiksi Helsingissä asunnottomien arkea tukevien matalan kynnyksen paikkojen kävijämäärät ovat kuitenkin kasvaneet. Lisäksi lyhytaikaiset asunnottomat jäävät helposti tilastojen ulkopuolelle jopa kokonaan.

"Nuoria ja kolmekymppisiä kaduilla jatkuvasti enemmän", tiedetään kenttätyössä

Vailla vakinaista asuntoa ry:n kenttätyössä saamien havaintojen mukaan kadulla ja yömajoissa näkyy myös asunnottomien nuortuminen, vaikka tilastot eivät sitä kerrokaan. Yhdistyksestä kerrotaan, että kaduilla ilman asuntoa tai minkäänlaista yöpaikkaa pyörii entistä enemmän kolmenkympin kieppeissä olevia ihmisiä. Aiemmin yömajat ja kahviot olivat tyypillisesti keski-ikäisten ja vanhempien valtakuntaa.

– Nuoria ja kolmekymppisiä on kadulla jatkuvasti enemmän. Monilla on lastensuojelutausta ja vakavia mielenterveys- tai päihdeongelmia. He tarvitsisivat kokonaisvaltaista tukea. Resurssien puutteessa me kamppailemme sen kanssa, että saamme ylipäätään kaikki mahtumaan sisään, kuvailee Vva ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola tuoreessa yhdistyksen tiedotteessa.

Tämän jutun pääkuvan paikalla olevalla videolla 25-vuotias Henry Frilund kertoo siitä, miltä tuntuu menettää työpaikka, kämppä ja parisuhde loppuunpalamisen seurauksena.

Kävimme Hietaniemen palvelukeskuksen yömajan aamiaisella tapaamassa niitä, joilla ei ole asuntoa. Siellä myös Henry nukkui jonkun yön. Henryn mukaan hätämajoituksessa oli levotonta, eikä hän mennyt sinne mielellään.

Ronilla ei ole koskaan ollut omaa kotia

Miehet ovat heti aamusta jonossa oven ulkopuolella. Kello on puoli kahdeksan.

Samat miehet tulevat yö toisensa jälkeen nukkumaan Hietaniemenkadun patjoille. Petipaikkoja on 70 ja ne ovat aina lähes täynnä. Paperittomat asunnottomat yöpyvät Diakonissalaitoksen hätämajoituksessa.

Suuri osa miehistä näyttäisi olevan kypsään ikään ehtineitä, mutta joukossa on myös nuoremman näköisiä kavereita. Tilastojen mukaan
alle kolmekymppisiä on viidennes. Naisia ei tänä aamuna näy.

Roni Nyland kauhoo puuroaan hieman kumarassa kaveria vastapäätä. Tarjottimella on myös ruisleipä, kahvia ja mehua.

Hän ihmettelee kysymystä siitä, miltä puuro maistuu.

– Ihan hyvältä, hän sanoo lopulta hieman hämillään.

Roni vastailee verkkaisesti ja lyhytsanaisesti.

Vaikka kaikki pöydät ovat täynnä miehiä, tunnelma on rauhallinen: miehet tulevat, jonottavat aamiaisen, syövät sen, juttelevat jotain, joku lukee Hesaria, jotkut katsovat videoita puhelimista. Miehet eivät jää kuitenkaan sen kummemmin oleskelemaan ruokalaan: monen suunta käy aamusaunaa kohti pesulle, moni häipyy hoitelemaan asioitaan, tai kuka minnekin.

Roni on 29-vuotias ja hän on yöpynyt Hietaniemenkadulla kesästä lähtien. Äidilläkin saa kuulemma olla yötä. Omaa asuntoa ei ole, ei ole koskaan ollutkaan. Koulu ei peruskoulun jälkeen ole maistunut. Työtä ei ole, ei ole koskaan ollut, eikä ole kuulemma tulossakaan.

Roni lähtee saunomaan. Loppupäivän hän aikoo "vain olla".

Sami haaveilee omista lakanoista ja keittiön pöydästä

Vähän velmun näköinen nuorehko mies huutelee Ronille jotain viereisestä pöydästä ja kysyy minulta ja kuvaajaltani, että jos suostuu haastatteluun, niin saako siitä hyvästä kämpän. Ei valitettavasti saa, vastaamme.

Hän on 39-vuotias Sami Voutilainen ja hänen lautasensa on jo tyhjä.

– Puuro pitää miehen tiellä. Ja selvinpäin, hän sanoo.

Hän pakkaa kassiinsa tonnikalapurkin ja kertoo lähtevänsä kohta hakemaan metadoniklinikalta lääkkeet ja sen jälkeen pelaamaan päiväkeskukseen biljardia.

Ohjelmassa on myös Kela-asioiden ja uusien henkkareiden järjestelyä. Sami kertoo, että kaikki paperit vietiin yhtenä yönä juuri Hietaniemenkadun yömajassa.

– Hyvällä tsägällä mä saan hoidettua ne mun henkilöllisyystodistukset, että saan edes pankista rahaa. Eihän tässä voi viedä muijaakaan leffaan, kun ei ole pankkikorttia.

Illalla mies aikoo palata takaisin.

– Pakkohan, ei ole muuta kämppää.

Edellinen asunto oli Pelastusarmeijan asunto, mutta sen vuokrasopimus loppui. Sami oli viisi vuotta kaupungin asuntojonossa ja aikoo uusia hakemuksen, kun ehtii. Hän uskoo saavansa sossulta puoltavan lausunnon asuntoa varten.

Sami on yöpynyt Hietaniemenkadulla pari kuukautta eli siitä lähtien kun pääsi sairaalasta, jossa oli viisi viikkoa. Sairaalareissuun syynä olivat huumeet: omien sanojensa mukaan joutui "lääkitsemään itseään katukaupasta hankitulla Subutexilla", jotta pääsisi korvaushoitoon.

Sami haaveilee asunnosta, jonne voisi viedä vieraan ja jossa voisi elää normaalia elämää.

– Silleen että pysyy pesuaineet yhdessä huoneessa ja ruuat toisessa. Siellä olisi keittiön pöytä, omat lakanat, oma pesukone ja imuri. Sitten voisi siivota, kun siltä tuntuu.

"Jono tuettuihin asuntoihin on kohtuuttoman pitkä"

Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksen mukaan asunnottomuuden karu arki näkyy Helsingissä selkeästi.

– Koko Helsingin asunnottomien palvelujärjestelmä on tukossa: hätämajoituksessa on ahdasta ja jono tuettuihin asuntoihin on kohtuuttoman pitkä. Tukea tarvitsevat ihmiset joutuvat odottamaan tuetun palvelun asumista vuoden ja jopa ylikin, sanoo tiedottaja Katri Immonen.

Immonen painottaa, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole riittävästi. Tämä heijastuu myös siirtymiseen tuetusta asumisesta itsenäiseen asumiseen.

– Tämä pitkittää asunnottomuutta myös niillä vailla vakinaista asuntoa olevilla, jotka eivät tarvitse tukea asumiseen, Immonen toteaa.

"Mikään paha ei kestä ikuisuuksia" – 24-vuotias Paula Pura eli kaksi vuotta asunnottomana Helsingissä ja pelkäsi koko ajan

Suomesta tuli koko maailman mallimaa asunnottomuuden hoidossa – Ulkomaisia tiedotusvälineitä käy tiuhaan

Kodittomien määrä kasvoi Tampereella: kehityksen suunta kääntyi

Markku Korhonen vuoraa telttansa styroksilla, jotta siellä pärjäisi 30 asteen pakkasessa – vaikka asunnottomien määrä laskee, heitä on yhä tuhansia

Päättäjien keinot Helsingin asunto-ongelmaan: Pilvenpiirtäjiä! Lisää vuokra-asuntoja! Enemmän palkkaa! Lisää taloja pelloille!

Eduskunnassa umpikujaan ajautunut sote- ja maakuntauudistus on kaatanut hallituksen.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että hänen eduskunnastaan viime päiviltä saamansa tilannekuva uudistusten etenemisestä on johtanut siihen, että hän päätti pyytää hallituksen eroa.

Sipilän mukaan tieto velvoitti hänet tekemään johtopäätöksen: hallituksen merkittävimmällä uudistuksella ei ole edellytyksiä edetä jäljellä olevan kauden aikana.

– Edellytyksiä ei ole, se on minulle valtava pettymys. Jälleen perustuslain tulkinnasta nousevat seikat näyttävät tulleen eduskuntatyössä esteeksi. Aikaa uusien esitysten tekemiselle tai ratkaisujen hiomiselle ei enää ole, Sipilä perusteli päätöstään.

Hän totesi edellisen sote-uudistuksen kaatuneen vaalien alla perustulakivaliokunnan lausuntoon aika tarkalleen neljä vuotta sitten ja nyt olemme jälleen samassa tilanteessa.

– Silloin esityksen takana olivat kaikki puolueet, ja sekään ei tuonut uudistukselle sellaista kantavuutta, että se olisi edennyt eduskunnassa.

Tässä artikkelissa seuraamme päivän etenemistä hetki hetkeltä:

Erikoislähetys soten kaatumisesta ja hallituksen erosta klo 20 TV1:ssä ja Yle Areenassa – Yle seuraa hetki hetkeltä

"Kannan oman vastuuni"

Pääministeri Juha Sipilä sanoi, että hänen hallituksensa on toiminut tulos tai ulos-asenteella. Hallituksen kaataminen oli hänelle henkilökohtainen päätös.

– Olen periaatteen mies. Politiikassa on kannettava vastuu. Se on vastuuta sanoista ja teoista, ja myös tekemättä jäämisistä. Kuuntelin tarkkaan, mitä sisäinen ääneni sanoi ja johtopäätökseni on, että hallitukseni on jätettävä eronpyyntö. Kannan oman vastuuni.

Sipilä oli keskustellut päätöksestään alustavasti presidentin kanssa eilen illalla ja hallituskumppaneiden, kokoomuksen ja sinisten, kanssa aamulla.

– Olen sanonut useaan otteeseen, että olen tullut politiikkaan etsimään ratkaisuja ja laittamaan Suomea kuntoon.

– Monessa asiassa hallitukseni on onnistunut, ennen kaikkea saamaan suomalaisille töitä ja taittamaan valtion holtittoman velkaantumisen. Mutta sote- ja maakunta-uudistus on ollut listamme keskeinen tavoite. Se on ollut pitkä projekti, jonka eteen on tehty töitä valtavasti, ja virheitäkin, Sipilä myönsi.

Sote-uudistus tarvitaan edelleen

Juha Sipilän mukaan 80 prosenttia hallituksen tavoitteista ja työlistasta saatiin päätökseen, mutta yksi viidestä tärkeimmästä tavoitteista ei tullut valmiiksi.

Hän vakuutti, että sote-uudistusta yritettiin tosissaan aivan loppuun asti.

Pääministeri kiitti lopuksi ministereitä, virkamiehiä ja kaikkia muita tahoja, jotka tekivät töitä uudistuksen onnistumisen eteen.

– Uudistuksen tarve yhteiskunnassa ei ole hävinnyt mihinkään. Suomi ei voi jatkaa näin, sote-uudistus tarvitaan, muuten Suomi ei pärjää.

Sipilä sanoi olevansa valmis kutsumaan eduskuntapuolueet pohtimaan pyöreän pöydän ääreen, miten tästä eteenpäin jatketaan.

Pääministeri Sipilä pyysi hallituksen eroa perjantaiaamuna tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä Mäntyniemessä.

Presidentti Niinistö kiitti pääministeriä ja hyväksyi hallituksen eronpyynnön. Presidentti pyysi hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä siihen saakka kunnes uusi hallitus nimitetään.

Voit katsoa hallituksen eronpyynnön jättämisen Mäntyniemessä ja Kesärannan tiedotustilaisuuden Yle Areenassa tai klikkaamalla artikkelin kuvaa.

Sote-uudistuksen vaiheet Sipilän hallituskaudella

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kertoo helpottuneensa saatuaan tiedon sote-uudistuksen kaatumisesta. Hänen mielestään oli jo pitkään selvää, ettei uudistus toteudu siinä muodossa, missä sitä yritettiin loppuun asti.

– Olen johdonmukaisesti jo pitkään pitänyt selvänä, että se kaatuu. Ja että muutaman viikon verran kaikki, jotka perustuslakia ovat osanneet lukea, ovat nähneet, että se kaatuu. Mutta hyvä, että nyt vihdoin saatiin piste tälle onnettomalle harjoitukselle.

Helpotuksen lisäksi Vapaavuori sanoo olevansa mietteliäs tulevaisuuden suhteen, sillä hänen mukaansa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä vaatii tiettyä uudistamista ja eteenpäin on mentävä.

Pormestarin mukaan sote-prosessi osoittaa megauudistusten ajan olevan ohi.

– Nyt varmasti ymmärretään, että ei tarvitse kilvan lähteä paniikissa saman tien rakentamaan uusia malleja, vaan kannattaisi huolella analysoida, mitä on tapahtunut ja miksi näin kävi. Sitten maltilla, pikkuhiljaa otetaan askeleita oikeaan suuntaan.

"Suomen kansa on voittanut"

Sote-uudistuksen kaatumisesta huolimatta arki jatkuu joka päivä, eikä tapahtuneella ole mitään dramaattisia vaikutuksia mihinkään ihmisten palveluihin, Vapaavuori muistuttaa.

Hänen mukaansa lopullista ratkaisua jouduttiin odottamaan näin pitkään, koska hallitus oli sitoutunut sote-uudistukseen vahvasti ja jopa jääräpäisesti loppuun asti.

– Siitäkin huolimatta, että perustuslailliset ongelmat olivat isoja ja vastustus varsin ankaraa. Kaatui lopulta siihen, että hallituksen neljäskään esitys ei ollut lähimainkaan perustuslain mukainen.

Vapaavuori harmittelee sitä, että koko sote-prosessiin meni paljon aikaa, henkilöresursseja sekä rahaa, ennen kuin peli vihellettiin poikki.

Lopputulos on mieluisa käänne Helsingin lisäksi myös monelle muulle paikkakunnalle. Vapaavuoren mukaan on väärinkäsitys kuvitella, että vain Helsinki tai pääkaupunkiseutu olisi vastustanut sote-uudistusta.

Vapaavuori sanoo närästyksen nyt kuopattua mallia kohtaan olleen erittäin vahvaa lähes kaikissa isoissa suomalaiskaupungeissa, mutta myös monissa pienissä kunnissa.

– Minusta Suomen kansa on voittanut. Että ei mennä uudistukseen, joka olisi vienyt maata taaksepäin, enemmän menneisyyteen kuin tulevaisuuteen, vastoin kaikkia globaaleja talouden lainalaisuuksia.

Lue myös:

Sote kaatoi hallituksen – Pääministeri Sipilä: Edellytyksiä etenemiselle ei ole, se on minulle valtava pettymys

Soten kaatuminen ei yllättänyt, mutta epävarmuutta se tuo: "2020-luvulla on iso joukko kuntia, jotka joutuvat mahdottomaan tilanteeseen"

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

Petteri Orpo Ylen erikoislähetyksessä: Tämä oli Sipilän ratkaisu, itse en olisi toiminut samalla tavalla – Yle seuraa hetki hetkeltä

Terveys- ja hoiva-alan yksityiset toimijat eivät enää yllättyneet hallituksen jättihankkeen eli sosiaali- ja terveydenhuollon sote-uudistuksen kaatumisesta.

– Olen tosi pettynyt, koska sotea ei saatu maaliin tälläkään kertaa, vaikka sitä on hierottu ja valmisteltu jo yli kymmenen vuotta, puhisee sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä edustavan Hyvinvointiala HALI:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.

– Mikään ei nyt edisty. Terveyserot eivät kapene, eikä kustannusten nousu rauhoitu. Laki olisi antanut alkusysäyksen muutokselle.

• Tässä artikkelissa voit seurata päivän tapahtumia hetki hetkeltä.

Hoivayritys Attendossa päivän sote-uutiseen suhtaudutaan rauhallisemmin.

– Meille soten kaatuminen on neutraali asia. Ei vaikuta meihin millään lailla, sanoo toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen on samoilla linjoilla.

– Kyllä me toivoimme sote-uudistuksen läpimenoa, mutta hyvä kun tuli edes joku ratkaisu suuntaan tai toiseen. Se tuo selkeyttä toimintaamme ja jatkoon. Hommat jatkuvat normaaliin tapaan.

Aaltosen mukaan soten kaatuminen ei Pihlajalinnan näkökulmasta muuta paljoa. Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet lisääntyvät jatkossakin, eikä kuntatalous ole kohentunut sotea odotellessa.

– Lähtökohdat ovat siis entisellään, ja se takaa Pihlajalinnalle roolia sotessa jatkossakin. Ihmisten pitää päästä hoitoon.

Sote-kuntayhtymiä lisää

Attendon Karjalainen arvioi, että soten kaatuminen tietää vipinää maakuntiin. Niihin on viime vuosina perustettu "isompia hartioita" eli kuntien yhteisiä sote-kuntayhtymiä hoitamaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Niitä on nyt yhteensä kahdeksan, muun muassa Essote Mikkelin seudulla.

– Niitä tulee lisää ja nykyiset kehittävät toimintaansa. Meidän näkökulmastamme ympäri maata on syntynyt viime vuosina vapaaehtoisesti hyviä, maakunnallisia sote-kuntayhtymiä.

– Meillä on niiden toiminnasta erinomaisia kokemuksia. Ne ovat ammattitaitoisia organisaatioita, Karjalainen sanoo.

Pihlajalinnan Aaltonen arvelee nyt soten kaaduttua, että kunnat aktivoituvat ja lähtevät ratkaisemaan itse asioitaan.

– Sote-puolelle tulee osaulkoistuksia.

Alan etujärjestön Rajakangas toivoo kuntien ja maakuntien jatkavan omien sote-uudistustensa valmistelua, koska rahaa on niukalti ja taantumaan ollaan kenties menossa.

– Tarvitsemme suurempia järjestäjiä. Pikkukuntien ja alueiden pitää yhdistää voimiaan, Rajakangas näkee.

Sote-vinkit seuraavalle

Sote-järkäle istahtaa myös eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen pöydälle ratkaistavaksi tavalla tai toisella. Alan yrityksillä on esittää pari vinkkiä.

– Kun nyt kävi näin, niin jatkossa kannattaisi sote-uudistuksessa edetä pienemmissä paloissa. Se on varmaan opetus tästä, Pihlajalinnan Aaltonen sanoo.

Aaltosen mukaan nykyiset sote-pilotit ovat siihen kuitenkin turhan pieniä. Parempi olisi muodostaa isompia kokonaisuuksia, esimerkiksi perusterveydenhuollon terveyskeskuspalvelut, hoivaosastot ja neuvolat yhdessä voisi olla sopiva kokonaisuus.

Rajakankaan mielestä hallitukselta oli huono idea yrittää räjäyttää koko sote-järjestelmä kerralla uusiksi.

– Parannetaan mieluummin sotea nykymallin pohjalta. Otetaan rusinoita pullasta, esimerkiksi palveluseteleitä lisää, henkilökohtainen budjetti, Rajakangas avaa.

Attendon Karjalainen tarttuisi ensimmäisenä asiakasmaksulakiin.

– Se pitäisi saada ekana. Sitä on valmisteltu vuosia, mutta se jäi nyt soten jalkoihin. Asiakkaiden asiakasmaksut pitää saada harmonisoitua, yhdet asiakasmaksut koko maahan, Karjalainen vaatii.

Lue lisää:

Sote kaatoi hallituksen – Pääministeri Sipilä: Edellytyksiä etenemiselle ei ole, se on minulle valtava pettymys

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

Näin oppositiojohtajat kommentoivat hallituksen eroa: taustalla hallituksen jääräpäisyys ja Sipilän dramaattisuus

1. Kuka maata nyt johtaa?

Maata johtaa nyt toimitusministeristö. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pyysi Sipilän hallitusta jatkamaan niin sanottuna toimitusministeristönä. Tämä tarkoittaa, että hallituksessa pysyvät samat ministerit, mutta heidän toimivaltansa pienenee. Toimitusministeristö voi hoitaa juoksevia asioita. Mihinkään uusiin poliittisiin hankkeisiin se ei voi ryhtyä, koska sillä ei ole enää täyttä poliittista valtaa. Sipilän hallituksesta olisi joka tapauksessa tullut toimitusministeristö vaalien jälkeen. Tapana on, että vanha hallitus toimii toimitusministeristönä niin kauan, kun uusi hallitus muodostetaan.

2. Miten käy vaalien, koska ne pidetään?

Vaalien ei käy kuinkaan. Ne pidetään kuten on suunniteltu 14. päivä huhtikuuta. Ehdokashakemusten käsittely on jo alkanut ja vaaliviranomaiset ovat aloittaneet työnsä. Koska vaaleihin on vain viisi viikkoa, ei ole syytä ryhtyä muodostamaan uutta hallitusta. Voit katsoa täältä vaaleihin ja äänestämiseen liittyvät päivänmäärät.

3. Miten soten kaatuminen vaikuttaa terveyspalveluihin? Saanko normaalisti lääkärihoitoa?

Soten kaatuminen ei vaikuta tämänhetkisiin terveyspalveluihin. Kaikki jatkuu kuten ennenkin. Ne sairaanhoitopiirit, joissa yhteistyötä ja kokeiluja on jo aloitettu, jatkavat myös palvelujaan normaalisti.

4. Ja mikä se sote nyt olikaan?

Sotesta on jauhettu niin kauan ja niin paljon, ettei ole ihme, jos merkitys hämärtyy. Soteen liittyy olennaisesti myös kaatuneen hallituksen ajama maakuntauudistus. Lyhyesti: Soten tarkoitus on uudistaa sosiaali- ja terveyspalvelut ja siirtää vastuu näiden tuottamisesta kunnilta maakunnille. Myös kiistelty valinnanvapauslaki liittyy soteen. Sen mukaan asiakas voisi valita hakeeko hoitoa julkiselta vai yksityiseltä puolelta. Lue lisää sotesta täältä.

5. Sotea on valmisteltu pitkään ja yhteistyötä on jo viritelty monissa sairaanhoitopiireissä ja maakunnissa. Meneekö kaikki työ nyt hukkaan? Aloitetaanko soten valmistelu vaalien jälkeen taas alusta?

Työ ei mene hukkaan, eikä valmistelua tarvitse aloittaa nollasta. Yle Uutisten soteen erikoistuneen toimittajan Tiina Merikannon mukaan sote-valmistelut ovat jo monin paikoin lähentäneet maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Yhteisistä toimintamalleista on puhuttu paljon, joten se on pohja, jolle rakentaa uutta sotea. Sillä aikaa, kun hallitukset ovat riidelleet, on yhteistyö ja kokeilut jo alkaneet monissa paikoissa ympäri Suomea.

6. Mitä soten valmistelu on tähän mennessä maksanut?

Soten valmisteluun kuluneesta summasta on esitetty erilaisia arvioita. Koska valmistelutyö on jakautunut niin monelle sektorille, tarkkaa summaa on vaikea sanoa koko maan osalta. Puhutaan kuitenkin sadoista miljoonista euroista. Koska tehty työ ei mene ainakaan kokonaan hukkaan, eivät rahatkaan ole palaneet turhaan. Sotea on perusteltu saatavilla säästöillä, mutta monissa laskelmissa säästöt on kumottu.

7. Soten tuloa on myös pelätty, voiko nyt huokaista helpotuksesta?

Ei voi. Vallitseva näkemys on, että Suomi tarvitsee jonkinlaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen. Uudistus on tehtävä, koska väestö ikääntyy entisestään. Soten kaatuminen tarkoittaa nyt sitä, ettei päätöksiä tarvitse runnoa hätiköidysti nopealla aikataululla. Soteen erikoistunut Ylen toimittaja Tiina Merikanto uskoo, että uutta sotea ryhdytään tekemään palastellen, vaiheittain ja kokeillen.

8. Oliko hallituksen kaatuminen vaalitemppu?

Sitä voi spekuloida. Sipilä korosti tiedotustilaisuudessa päätöksen olleen henkilökohtainen. Ylen politiikan toimittajan Matti Koiviston analyysissa todetaan, että keskusta oli matkalla veret seisauttavaan vaalitappioon, joten Sipilällä ei ollut menetettävää. Monien oppositiojohtajien kommenteista voi tulkita, että kyseessä oli juuri vaalitemppu tai vaalien läheisyyden aiheuttama paniikki.

Haluaisitko kysyä vielä jotain hallituksen erosta tai soten kaatumisesta? Voit kirjoittaa kysymyksesi keskusteluosioon. Pyrimme löytämään vastauksia kysymyksiinne. Keskustelu suljetaan tänään perjantaina klo 22.

Helsingin ja Tallinnan välinen tunnelihanke on saamassa rahat kokoon hankkeen rahoittamiseksi.

Peter Vesterbackan luotsaama yhtiö Finest Bay Area Development kertoo tehneensä 15 miljardin euron aiesopimuksen kiinalaisomisteisen yhtiön Touchstone Capital Partnersin kanssa.

Vesterbacka luottaa siihen, että rahoitus on nyt turvattu.

– Raami tälle rahoitukselle on nyt kasassa. Viidellätoista miljardilla eurolla toteutetaan tunneli Helsingin lentokentältä Tallinnan lentokentälle ja pari asemaa siihen väliin, hän sanoo.

– Tämä helpottaa, kun tiedämme miten rahoituskuvio menee. Etenemme täydellä voimalla kohti sitä, että junat liikkuvat jouluaattona 2024.

Yksityiskohdat neuvotellaan seuraavan kuuden kuukauden aikana, mutta kolmannes rahoituksesta tulee pääomasijoituksena ja loput kaksi kolmannesta velkarahana. Vesterbackan mukaan kokonaisuudesta yli puolet tulee Kiinan ulkopuolelta.

– Tällä hetkellä käydään globaalia keskustelua Suomessa ja muualla siitä, ettei kiinalaista rahaa haluta liikaa.

Aiemmin tunnelia kehittävä yhtiö on sopinut 100 miljoonan euron rahoituksen ARJ Holdingin kanssa. Kiinalainen Touchstone Capital Partners on tehnyt vastaavanlaisia sijoituksia eri puolilla maailmaa ja edistää Kiinan virallista One Belt One Road -projektia.

Vesterbackan mukaan hanke on paljon enemmän kuin tunneli.

– Tunneli on vain pieni osa kokonaisuutta. Rahoituskeskusteluissakin olemme puhuneet paljon siitä, miten tunneli mahdollistaa maailmanluokan talenttikeskittymän syntymisen. Suunnitelmamme mukaan Helsingin–Tallinnan metropolialueelle tulee asuntoja 200 000 uudelle asukkaalle.

Helsingin ja Tallinnan välisiä tunnelihankkeita on kaksi: Vesterbackan luotsaama ja yksityiseen rahoitukseen perustuva hanke sekä virkamiesvetoinen FinEstLink-projekti.

Päivitys 9.15 Lisätty Vesterbackan kommentteja.

Lue lisää:

Peter Vesterbackan Tallinna-tunneli on saanut 100 miljoonan euron rahoituksen – dubailaisen perheyhtiön rahat käytetään suunnitteluun ja lupiin

Helsinki-Tallinna -rautatietunnelin linjauksesta ei vielä päätöstä maakuntahallituksessa

Ovatko puheet Tallinna-tunnelista tästä maailmasta ja olisiko se edes turvallinen? Te halusitte tietää miljardihankkeesta, me keräsimme vastaukset kahdeksaan kysymykseen

Juha Sipilän (kesk.) hallitus jätti tänään perjantaina eropyyntönsä sote- ja maakuntauudistusten ongelmien vuoksi.

Opposiotiopuolueiden puheehjohtajat pitävät eroa ymmärrettävänä seurauksena soten kariutumiselle, mutta osa yllättyi ajankohdasta.

• Tästä voit seurata päivän tapahtumia hetki hetkeltä.

Li Andersson: Ymmärtääkseni tämä tuli yllätyksenä myös hallituskumppaneille

Vasemmistoliiton Li Anderssonin mukaan hallituksen eroanomus tuli yllätyksenä.

– Ymmärtääkseni tämä tuli yllätyksenä myös hallituskumppaneille. Sipilällä on taipumus tietynlaiseen dramatiikkaan. Siten tämä sopii kuvaan, Andersson sanoo.

Hänestä veto oli linjassa Sipilän koko hallituskauden jatkuneen tulos tai ulos -ajattelun kanssa. Toisin kuin hallituksen ero, soten kaatuminen ei ollut Anderssonin mukaan yllätys.

– Oppositio on lähinnä odottanut, kuka on se henkilö, jolla on johtajuutta todeta tämä ääneen, Andersson sanoo. Hänen mukaansa hallituksen ero on arvovaltatappio ja vaikuttaa sitä kautta tuleviin vaaleihin.

– Sote kaatui niihin ongelmiin, joista oppositio on varoittanut ja joihin oppositio on kiinnittänyt huomiota koko vaalikauden ajan.

Andersson toivoo, että puoluejohtajat voisivat seuraavaksi kokoontua ja miettiä, miten "siirtymäpäätökset", kuten maakuntien rahoitus, saadaan tehtyä. Sitten puolueet voivat keskenään keskustella, mitkä ovat askelmerkit tulevan sote-mallin korjaamiseen.

Essayah: Eroamalla hallitus tunnustaa tappionsa

Kristillisdemokraattien Sari Essayahin mukaan hallituksen ero ei ole yllätys. Sitä on ehditty jo pari kertaa aiemminkin väläyttää hallituskaudella, ja soten kariutuessa ero oli selkeä ratkaisu.

– Hallituksen ero on johtopäätös soteuudistuksesta. Se on perustuslain vastainen ja sitä on sanottu monessa käänteessä. Hallitus ei ole sitä suostunut korjaamaan ja se on luonnollinen lopputulema. Kyseessä on tappion tunnustaminen, Essaiyah toteaa.

Ero ei Essayahia yllättänyt. Hänen mukaansa hallituspuolueet halusivat irti hallitusohjelmasta, jotta voisivat kampanjoida vapaammin.

– Hallituksen jääräpäisyys oman mallinsa suhteen johti tähän, Essayah sanoo.

Myös Essayah painottaa, että seuraavaksi tarvittaisiin kaikkien puoluejohtajien yhteistä tapaamista. Toimitusministeriö ei voi hänen mukaansa tehdä suuria avauksia, joten nyt tarvitaan kaikki puolueet mukaan.

Halla-aho: Hallitus eroaa puolitoista vuotta myöhässä

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho toteaa Ylelle, että hallituksen ero tulee puolitoista vuotta myöhässä.

– Kyllä tässä varmaan on vaalien läheisyyden synnyttämästä paniikista kysymys, Halla-aho sanoo Ylelle.

Ero tässä vaiheessa tuli yllätyksenä.

Sote-malli, jota nyt tehtiin, ei Halla-ahon mukaan ollut tavoitteidensa mukainen. Siksi oli Halla-ahosta oli hyvä, että malli kaatui.

Haavisto: Haluttiin kaatua saappaat jalassa

Vihreiden Pekka Haaviston mukaan Sipilän ratkaisu oli ymmärrettävä. Kun hallituksen viimeiseen saakka ajama kärkihanke, markkinamalli, kaatui, ei Haaviston mukaan ollut paljoa muita vaihtoehtoja. Soteuudistus ei olisi eduskunnassa mennyt läpi.

Kysymykseen siitä, oliko ero yllätys, Haavisto sanoo, että odotti hallituksen vetävän pois eduskunnasta esitykset, joilla ei ollut enemmistöä takanaan.

– Selvästi halutaan saappaat jalassa markkinamallin puolesta kaatua, Haavisto sanoo.

• Tästä voit seurata päivän tapahtumia hetki hetkeltä.

Rinne: Ero outo, mutta ei yllättävä

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ero on outo ratkaisu, mutta ei yllättävä.

– Aika outo ratkaisu sinällään päätyä hakemaan eroa tässä tilanteessa, kun vaaleihin on muutama viikko aikaa. Samaan aikaan pitäisi olla poliittista valmistelua esimerkiksi EU-puheenjohtajuuskaudelle. Toivon nyt, että presidentti miettii, miten tässä mennään eteenpäin, Rinne sanoo Ylelle.

Rinne arvostelee hallitusta siitä, että se on tuonut härkäpäisesti eduskuntaan esityksiä, jotka eivät ole täyttäneet perustuslain edellytyksiä.

Rinne sanoo, että olisi toivonut hallituksen löytävän soteen ratkaisun tämän vaalikauden aikana. Rinne uskoo, että seuraavassa hallitusohjelmassa linjataan selkeästi, mitkä asiat sotessa vaativat korjausta. Hän myös uskoo, että soten valmistelua voitaisiin jatkaa parlamentaarisesti.

– Valmistelu ei ole valunut hukkaan. Toivon, että hallitus voisi jatkaa maakuntien rahoitusta.

Yle seuraa päivän tapahtumia hetki hetkeltä. Lue viimeisimmät käänteet täältä.