Ohjaaja Spike Leen uusi elokuva on Netflix-tuotanto Da 5 Bloods. Näyttelijäkaartiin on yhdysvaltalaislähteiden mukaan roolitettu Jasper Pääkkönen, joka esiintyi Leen Oscar- ja Golden Globe -ehdokkuuksia keränneessä elokuvassa BlacKkKlansman.
Da 5 Bloods kertoo afroamerikkalaisista sotaveteraaneista, jotka palaavat Vietnamiin etsimään aseveljeään ja väitettyä aarretta.
Elokuva on esituotantovaiheessa, eikä Pääkkösen roolista ole vielä tarkempaa tietoa.
Filmin suurina kansainvälisinä niminä nähdään ainakin Black Pantherista tuttu Chadwick Boseman sekä aikanaan Luc Bessonin elokuvista tähteyteen noussut Jean Reno.
Asiasta kertoi Suomessa ensimmäisenä elokuvasivusto Episodi.
Kanadan länsiosissa Brittiläisessä Kolumbiassa on viimeisen kahden vuoden aikana palanut yli miljoona hehtaaria metsää vuosittain.
Vancouverissa työskentelevä tutkija Werner Kurz on arvostettu ilmastoraporttien ja metsien hiilitaseen laskennan tekijä. Hänen mukaansa Kanadan länsirannikon metsistä on metsäpalojen myötä tullut päästölähteitä hiilinielujen sijaan.
Palaessa puista irtoaa runsaasti hiilidioksia. Kasvava metsä taas sitoo hiiltä ilmasta.
Sama kehitys voi kohdata myös Suomea, sillä Kurzin mukaan hyönteistuhot, metsäpalot ja kuivuus uhkaavat metsiä myös täällä ilmaston lämmetessä. Osa puista hyötyy lisälämmöstä, mutta toiset kuolevat pystyyn.
– Jos ilmasto lämpenee 5, 8 tai 10 astetta. Silloin puut stressaantuvat eivätkä voi lainkaan hyvin.
Miten tämä kehitys etenee, sitä tutkitaan ympäri maailmaa.
– Ymmärrys siitä missä, milloin ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsiimme, on suuri haaste tieteelle, Kurz sanoo.
Canadian Forest Service -laitoksessa työskentelevä Kurz sanoo, että Kanadassa ja muissa maissa on nähty, että ilmastonmuutokset voivat olla hyödyllisiä. Metsien hoidolla on myös onnistuttu kasvattamaan niiden kykyä sitoa hiiltä.
Hän katselee ympäröivää suomalaista metsää ja miettii, miten männyt selviävät ilmaston lämpenemisestä. Jokaisella puulajilla on oma mukaavusalueensa ilmaston suhteen.
– Nämä männyt kasvavat paremmin, kun kasvuaika pitenee. Jos maa on tarpeeksi paksu sitoakseen tarpeeksi vettä, niin puut voivat kasvaa paremmin. Näin ei kuitenkaan käy jos ilmasto lämpenee liikaa, Werner Kurz arvioi.
Ilmasto- ja metsätutkija Werner Kurz sanoo, että metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä pitää arvioida myös niiden käyttötarpeiden mukaan.Markku Pitkänen / Yle
Voiko Suomen metsiä hakata entistä enemmän?
Suomessa mietitään parhaillaan, kestävätkö metsämme hakkuiden nostamisen 80 miljoonaan kuutioon vuodessa.
Werner Kurz arvioi Suomen metsien kasvavan yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, joten parikymmentä miljoonaa kuutiota puuta tulisi silti lisää hakkuiden jälkeenkin.
Hän muistuttaa kuitenkin, että enemmän pitää miettiä, mitä hakatulla puulla tehdään. Pystytäänkö sillä esimerkiksi korvaamaan runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavia terästä, betonia ja muovia.
– Miettimällä ainoastaan näitä voimme päätellä, onko metsänhoitotavoilla ja puun käytöllä hyötyjä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Ilmastonmuutos tuo joka tapauksessa muutoksia metsien kasvuun ja siksi metsänhoidolla ja hakkuilla on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Svante Arrhenius havaitsi tutkimuksissaan vuonna 1896, että lisäämällä hiilidioksidia ilmaan maan lämpötila nousee. Werner Kurz, tutkija, Canadian Forest Srervice
– Meidän pitää myös tajuta, että metsät kilpailevat ruoantuotannon ja muun maankäytön kanssa, joten meidän on löydettävä tasapaino metsien käytössä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ihmisten tarpeiden kanssa, Kurz painottaa.
Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC valmistelee parhaillaan raporttia ilmastonmuutoksen ja maankäytön yhteyksistä. Tänä vuonna julkaistavan erikoisraportin pääkohtia ovat maankäyttösektorilla tehtävien ilmastonmuutoksen hillintätoimien tasapaino ja vaikutukset.
Hillinnällä voidaan vähennetää päästöjä tai luoda hiilinieluja. Raportissa pohditaan myös, miten eri valinnat vaikuttavat muun muassa ruokaturvallisuuteen ja eroosioon.
Ilmastonmuutoksen kiistäjille Suomessa Metsäteollisuus ry:n kutsumana vieraileva Werner Kurz muistuttaa, että hiilidioksidin kasvun vaikutukset löydettiin jo 125 vuotta sitten ja tutkimustieto lisääntyy koko ajan.
– Katso ympärillesi, lue tieteellisiä julkaisuja ja näe todisteet itse. Svante Arrhenius havaitsi tutkimuksissaan vuonna 1896, että lisäämällä hiilidioksidia ilmaan maan lämpötila nousee.
Jo 125 vuoden ajan olemme Kurzin mukaan tienneet tieteellisesti, että näin käy ja tutkimustieto tästä lisääntyy joka vuosi.
Twitteristä ja muualta sosiaalisesta mediasta on löytynyt merkkejä maailmanlaajuisesta vaikuttamisyrityksestä Britannian EU-eroa kannattavien tukemiseksi.
Tieto löytyi tietoturvayhtiö F-Securen asiantuntijoiden analysoitua liki 24 miljoonaa twiittiä. Twiitit valikoitiin tutkittavaksi sen perusteella, että niissä mainittiin sana Brexit.
Analysoinnin perusteella asiantuntijat kertovat useiden Ison-Britannian ulkopuolelle rekisteröityjen, vahvasti oikeistolaisten Twitter-tilien haltijoiden yrittäneen tukea ja vahvistaa Brexitin kannalla olevia.
– Tutkimuksemme osoittaa ainakin sen, että verkossa on meneillään globaali vaikuttamisyritys, joka tukee Brexitiä kannattavan puolen sanomaa, kertoo F-Securen vanhempi tutkija Andy Patel yhtiön tiedotteessa.
F-Secure kertoo saaneensa todisteita muun muassa siitä, että kaksi suosituinta eroa kannattavaa Twitter-vaikuttajaa on saanut suhteettomasti enemmän twiitti-jakoja verrattuna ero vastustaviin vaikuttajiin. Lisäksi keskusteluihin ja jakoihin on osallistunut useita Ison-Britannian ulkopuolisia käyttäjätilejä.
Aineisto sisälsi noin 24 miljoonaa twiittiä noin 1,65 miljoonalta tililtä.
Koko tutkimus löytyy F-Securen News trom the Labs -blogista (englanniksi).
Päätökset keskeyttää liikennöinti Boeing 737 MAX -koneilla eivät vapauta lentoyhtiöitä vastuusta lipun ostaneita matkustajia kohtaan.
Kilpailu- ja kuluttajavirastosta kerrotaan, että jos lento olisi lähtenyt miltä tahansa Euroopan lentoasemalta ja sitä lentää EU-maan lentoyhtiö tai Norjan tai Sveitsin lentoyhtiö, niin korvausten suhteen sovelletaan EU-asetusta.
– Se tarjoaa tällaisessa tilanteessa aina matkustajalle mahdollisuuden valita, ottaako hän lipun hinnan takaisin vai ottaako hän uudelleenreitityksen matkakohteeseen mahdollisimman pian vastaavilla kuljetusehdoilla, vai ottaako hän uudelleenreitityksen joskus myöhemmin hänelle sopivana aikana, jos paikkoja on saatavana, vahvistaa KKV:n ryhmäpäällikkö Satu Toepfer.
Valmismatkoissa viivästyminenkin voi olla virhe
Vakiokorvaukset eivät tässä tilanteessa tule kyseeseen, kun kyse on poikkeuksellisista olosuhteista. Niiden mukaan lennon viivästymisestä voi vaatia huolenpitoa ja pitkästä viivästyksestä vakiokorvausta.
– Vakiokorvaukset eivät tule maksettaviksi, mutta jos valitsee lipun hinnan palautuksen, se on mahdollista saada, hän jatkaa.
Lentoyhtiöiden reittilentojen ohella myös valmismatkojen järjestäjillä on vastuunsa.
– Kannattaa seurata, järjestääkö matkanjärjestäjä korvaavan lennon tai matkan, ja jos se ei onnistu, niin sitten rahojen palautus. Jos sitten tulee viivästystä, että joudutaan etsimään korvaavaa kuljetusta, niin pakettimatkan ostajalla on mahdollisesti virheen perusteella oikeus hinnan alennukseen mutta ei vakiokorvauksiin.
Lennot kannattaa maksaa luottokortilla
Myös EU:n ulkopuolisten lentoyhtiöiden peruutuksissa kuluttajan kannattaa olla vaatimuksineen yhteydessä suoraan lentoyhtiöön tai matkanjärjestäjään.
Usein yhtiöiden asiakaspalvelut ovat ruuhkaisia. Kuluttajan etujensa valvomiseksi yhtiön nettilomakkeen tai sähköpostin kautta tekemä vaatimus on kuitenkin riittävä.
Lisäsuojaa kuluttaja saa silloin, jos hän on maksanut peruuntuneen lennon luottokortilla.
– Jos lentoyhtiö on maksukyvytön tai haluton, kuluttaja voi osoittaa saman vaateen, joka hänellä on lentoyhtiötä kohtaan, luottokorttiyhtiölle, sanoo Toepfer.
Lentoyhtiöiden ja Boeingin korvauksista kiista
Lentoyhtiöiden ja Boeingin kesken on odotettavissa todennäköisesti pitkä ja pulmallinen vääntö lentoyhtiöille aiheutuneista taloudellisista menetyksistä. Halpalentoyhtiö Norwegian on jo vaatinut Boeingia maksamaan sille täysimääräisesti aiheutuneet vahingot.
Norwegian on ollut alkuvuonna otsikoissa muutoinkin tiuhaan tahtiin. Yhtiön talous on ollut tiukan syynin alla, ja kuluttajat ovat olleet huolissaan asemastaan lipun ostajina.
Markkinoilla on arvioitu, että yhtiön on pakko tehdä erittäin voimakkaita uudelleenjärjestelyjä.
Liikennetekniikan professori, johtaja Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:stä pitää Boeingin lentokonekieltoa monelta osin poikkeuksellisena.
– Toki korvauksia voi aina vaatia. Mutta sitten pitää pystyä osoittamaan hyvin tarkasti se tekninen vika, Mäntynen sanoo.
Uusissa koneissa on aika usein joitakin tyyppivikoja, jotka joudutaan sitten korjaamaan. Nyt selkeää tyyppivikaa ei Mäntysen mukaan ole pystytty osoittamaan.
Lentokiellosta kovat tappiot
– Onnettomuustutkinta on vielä pahasti kesken. Tässä on harvinaista se, että lentokieltoja ryhdyttiin asettamaan ensin Aasian maissa, sitten vähitellen tuli Euroopan maita mukaan ja sitten myöhemmin Euroopan lentoturvallisuusvirasto laittoi koko Euroopan alueen lentokieltoon tämän konetyypin vuoksi, professori Jorma Mäntynen.
Tällainen menettelytapa on harvinaista, sillä yleensä asetetaan tietty konetyyppi kokonaan lentokieltoon ja kaikkialla maailmassa, jos siinä havaitaan ihan selkeästi jokin tekninen vika. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Boeingin mukaan 737 MAX 8-koneet ovat lentokelpoisia.
Tällä seikalla voi olla merkitystä myös mahdollisten korvausten saamisen kannalta. Miten voidaan vaatia korvauksia, vaikka koneella voidaan jossakin päin maailmaa lentää?
Lentokoneen määrääminen pysymään maassa on aina jokaiselle lentoyhtiölle iso taloudellinen menetys ja taakka.
– Jos joudutaan seisottamaan kallista konekantaa maassa, kun koneen pitäisi olla ilmassa suurimman osan vuorokauden ajasta, on rahan menetys selvää, professori Jorma Mäntynen selvittää.
Kilpailutilanne voi muuttua
Mäntynen huomauttaa, että myös korvaavaan kaluston etsiminen on työlästä ja kallista. Lisäksi koneiden vaihdot merkitsevät yleensä niiden reitittämistä uudelleen.
– Tappioita voi syntyä myös kysynnän kautta. Ihmiset voivat alkaa välttää lentämistä tietyllä yhtiöllä, hän huomauttaa.
Lentokielto vaikuttaa ainakin jollakin tapaa myös lentoyhtiöiden väliseen kilpailutilanteeseen. Sellaiset yhtiöt, joilla tätä konetyyppiä ei ole, saavat suhteellista etua.
Kolme asiantuntijaa arvioi Ylelle, miksi brexitistä sukeutui niin pitkä ja vaikea prosessi.
1. Briteillä ei ole yhteisymmärrystä päämäärästä
Kesäkuussa 2016 pidetyssä kansanäänestyksessä 51,9 prosenttia äänestäneistä ilmoitti kannattavansa Britannian eroamista Euroopan unionista. Kansalaisilta ei kuitenkaan kysytty, minkälainen EU:n ja Britannian suhde pitäisi eron jälkeen olla. Tämä epäselvyys brexitin luonteesta on heijastunut eroneuvotteluihin.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö Katariina Nilsson Hakkala:
– Britannia on poliittisesti hyvin jakautunut, mikä on vaikuttanut EU:n kanssa käytyihin neuvotteluihin. Kun briteillä ei ole ollut selvää käsitystä parhaasta mahdollisesta tuloksesta, myös välimallin ratkaisun löytäminen on ollut vaikeaa.
Ulkopoliittisen instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Juha Jokela:
– EU-kansanäänestyksen piti ratkaista Britannian suhde EU:hun, mutta se ei siinä onnistunut. Sen sijaan EU-ero politisoitui entistä enemmän. Yhteistä rintamaa ei löydetty ja neuvottelut eivät edenneet toivotusti. Oppositiossa oleva työväenpuolue ei ole sekään onnistunut esittämään selkeää vaihtoehtoa brexitille.
2. EU ei halua päästää Britanniaa helpolla
Britannia jätti maaliskuun lopulla 2017 EU:lle virallisen eroilmoituksensa. Tästä ilmoituksesta käynnistyi kahden vuoden määräaika eroneuvotteluille. Nyt neuvottelut ovat ohi, mutta molempien osapuolten hyväksymää sopimusta ei ole saatu aikaan. Britannian parlamentti tyrmäsi tiistaina pääministeri Theresa Mayn neuvotteleman sopimuksen.
Katariina Nilsson Hakkala:
– EU:lle on tärkeä osoittaa, että eroaminen unionista ei ole aivan helppoa ja täysin riskitöntä. Toisaalta Britanniaa ei haluta tieten tahtoen vahingoittaa, koska myös EU:n talous on riippuvainen siitä. Britannia on EU:lle tärkeä kauppakumppani myös tulevaisuudessa.
Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti:
– Neuvottelut ovat olleet haastavat, mutta ei ole näyttöä siitä, että EU olisi ollut jotenkin erityisen tiukka tai ankara Britanniaa kohtaan. Johdonmukainen EU on kyllä ollut. Britannian päätös lähteä EU:sta perustui tunteisiin. Tässä prosessissa faktoilla oli kovin vähän sijaa. Nyt britit eivät itsekään tiedä, mitä he oikeastaan haluavat. He vastustavat sopimusta ilman selvää käsitystä vaihtoehdosta.
Mayn hallitus neuvotteli EU:n kanssa niin kutsutun backstop-vakuusjärjestelmän. Backstopin tarkoituksena oli taata, että raja pysyy avoimena, vaikka Britannia ja EU eivät onnistuisi sopimaan raja-asiasta kahden vuoden siirtymäajan aikana. Mayn sopimusta ei kuitenkaan hyväksytty.
Katariina Nilsson Hakkala:
– Yksittäisenä asiana Pohjois-Irlannin tilanne on osoittautunut erityisen hankalaksi sopia. Britannia haluaa eroon EU:sta, mutta samalla Pohjois-Irlanti halutaan pitää osana Britanniaa ilman kovaa rajaa. Tätä ristiriitaa on on vaikea sopia.
Juha Jokela:
– Pohjois-Irlannin tilanne on haastava, mutta itse mietin, olisiko senkään ratkaiseminen riittänyt pääministeri Mayn kriitikoille. Kun ensimmäinen sopimus tyrmättiin, pääministeri itse nosti Pohjois-Irlannin vakuusjärjestelyn keskeiseksi ongelmaksi, mutta todellisuudessa sopimukseen kohdistuva kritiikki oli tätä laaja-alaisempaa.
Ruotsissa pohditaan, maksetaanko asumisperustaista takuueläkettä enää tulevaisuudessa eläkeläisille Suomeen. Eläkkeen nimi on Ruotsissa takuueläke eli garantipension.
Yli 20 vuotta Ruotsissa asuneen ja nykyään torniolaisen pariskunnan Antero ja Sylvi Peltosen Ruotsista saatavasta eläkkeestä lähtisi pois yhteensä noin 350 euroa. Vaimo Sylviltä leikkaantuisi peräti puolet Ruotsin eläkkeestä.
– Jos olisi normaali eläke, sen ehkä saattaisi sulattaa. Mutta kun me ollaan pienellä eläkkeellä kituutettu, niin meille se olisi paljon. Vaimon eläke putoaisi alle minimieläkkeen. Jos 850 euroa on tällä hetkellä ja siitä otetaan 260 pois, niin eihän siitä jää edes kuuttasataa euroa, sanoo Antero Peltonen.
Takaisin Ruotsiin?
Moni Ruotsissa osan työuraa tehnyt suomalainen tuntee kokevansa vääryyttä, jos ennestäänkin pientä eläkettä leikataan. Yksi ratkaisu välttää mahdollinen eläkkeenmenetys olisi muuttaa takaisin Ruotsiin, mutta se on tuskin monellakaan paluumuuttajalla ensimmäisenä mielessä, kertoo Antero Peltonen.
– Kun on erehtynyt Arpelaan rakentamaan talon, niin eihän täältä pysty lähtemään Ruotsiin takaisin.
Peltoset ovat yrittäneet vaikuttaa siihen, että takuueläkkeen maksamiskäytäntöä ei muutettaisi. Apuja tähän ei ole löytynyt Suomesta eikä Ruotsista. Esimerkiksi Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistosta vastattiin, ettei asia kuulu heidän toimialaansa. Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestöltä hän sai myötämielisemmän vastauksen, että asiaan pyritään vielä vaikuttamaan.
Ruotsin takuueläkettä maksetaan ainakin tämän vuoden loppuun saakka.
Porilainen eduskuntavaaliehdokas, entinen kansanedustaja Jouni Lehtimäki (kok.) on käyttänyt vaalimainoksessaan asepuvussa olevaa varusmiestä. Puolustusvoimat kieltää ehdottomasti käyttämästä asepukua vaalimainonnassa.
Lehtimäki jakoi tiistaina Facebookissa mainoksen, jossa porilainen 20-vuotias varusmies kehuu Lehtimäkeä. Varusmiespalvelusta suorittava nuori mies on kuvassa asepuvussa. Yle ei julkaise varusmiehen nimeä tai kasvoja tämän henkilöllisyyden suojaamiseksi.
Yle on peittänyt kuvasta varusmiehen kasvot ja nimen tämän henkilöllisyyden suojaamiseksi.Kuvakaappaus Facebookista
Puolustusvoimien määryksen mukaan sotilaspuvun ja siihen kuuluvan pukineen, merkin ja tunnuksen käyttö on kielletty puoluepoliittisessa toiminnassa ja vaalimainonnassa. Syynä on se, että puolustusvoimat haluaa pysyä ehdottoman puolueettomana ja estää sotilaiden tai armeijan politisoitumisen.
– Tämä on Suomessa hyvin pitkä perinne. Puolustusvoimat on puoluepoliittisesti sitoutumaton koko kansaa palveleva toimija. Emme halua liittää puolustusvoimien kuvaa yksittäisen puolueen toimintaan, puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Max Arhippainen toteaa.
"Joukko-osaston reagoitava"
Tiedotuspäällikkö Arhippainen korostaa, että varusmiehellä on oikeus poliittisiin mielipiteisiin ja osallistumiseen. Sotilaspukua ei kuitenkaan tule vaalien yhteydessä käyttää. Ammattisotilailta puolueisiin kuuluminen on kielletty.
Puolustusvoimat on puoluepoliittisesti sitoutumaton koko kansaa palveleva toimija. Max Arhippainen
– On varusmiehen joukko-osaston asia reagoida ja ohjeistaa varusmiestä tässä tilanteessa, Arhippainen toteaa.
Kunniakonsuli ja sotilaslakimies
Jouni Lehtimäki toimi kansanedustajana vuosina 1999–2003. Hän profiloitui ehdottamalla rikosoikeudellisen vastuuikärajan poistamista.
Lakialoitteen allekirjoitti ensin yli puolet kansanedustajista. Kun eduskunta perehtyi asiaan ja ehdotuksesta annettuihin kriittisiin lausuntoihin tarkemmin, ikäraja jäi 15 vuoteen.
Kansanedustajaehdokas Jouni Lehtimäki (kok.).Antti Laakso / Yle
Lehtimäki on toiminut kansanedustajavuosiensa jälkeen muun muassa sotilaslakimiehenä ja Kosovon oikeusministerin kansainvälisten asioiden juridinena neuvonantajana. Hän on Kosovon Suomen-kunniakonsuli.
Ristiriitoja herättävä hahmo
Satakunnan kokoomuspiireissä Jouni Lehtimäen valinta eduskuntavaaliehdokkaaksi ei ollut läpihuutojuttu. Porilaiset kokoomuslaiset pitävät Lehtimäkeä epälojaalina ja estivät tämän nousun kokoomuksen listalle kuntavaaleissa vuonna 2017. Lehtimäki lähti tuolloin ehdolle omalla listallaan ja sai 290 ääntä.
Kokoomuksen sisältä saatujen tietojen mukaan Lehtimäki sai ehdokkuudelleen tällä kertaa voimakasta tukea kokoomuksen puoluetoimistosta, jossa pelättiin Lehtimäen lähtevän ehdolle omalla listalla ja vievän kookomukselta ääniä.
Satakunnan vaalipiirissä kokoomuksella on huhtikuussa mahdollisuus saada takaisin viime kerralla menettämänsä toinen kansanedustajan paikka.
Lisäys kello 18.17: Jouni Lehtimäki – jota Yle ei saanut haastatteluun ennen uutisen julkaisua – otti illalla yhteyttä ja kertoi uskoneensa mainosta laadittaessa, että kokardin ja lipun poistaminen kuvasta olisi riittänyt. Mainosta on nyt muutettu. Lehtimäki pahoittelee aiheuttamaansa mielipahaa.
Oikea, vasen, oikea, vasen... Siitä onkin kauan, kun viimeksi ajoin polkuautoa!
Helsingissä esiteltiin tänään aivan uudenlainen ajoneuvo. Scouter LMV on sähköavusteinen poljettava kevytajoneuvo, joka liikkuu osin akkuvoimalla, osin polkemalla.
Tapapuolisuuden nimissä polkemiseen osallistuu kuskin lisäksi myös kartanlukija.
... oikea, vasen, oikea, vasen. Kun testiradan ensimmäinen suora aukeaa, puristan ratin kaasuvipua.
Sähkömoottori antaa sysäykseen ja laite kiihdyttää rivakasti huippunopeuteensa.
Rideascout julkisti autonsa keskiviikkona Helsingin Jäähallissa.Antti Haanpää / Yle
Todettakoon, että huippunopeus ei ole päätä huimaava. Lain mukaan tällaisella ajoneuvolla saa ajaa vain 25 kilometriä tunnissa. Sisätiloissa tehtävää testiajoa silmällä pitäen valmistaja on rajoittanut nopeutta vielä senkin alle – 17 kilometriin tunnissa.
Kapealla radalla se riittää. Ohjaus on tarkka ja laitteella on hauska ajaa.
Takaseinän lähestyessä vieressä istuva avustaja huomauttaa, että jarru löytyy ratin vasemmalta puolelta. Vedän liinat kiinni ja käännän mutkaan.
"Uusi ajoneuvoluokka"
Haemme asiakkaiksi kaupunkeja ja lomakohteita, mutta toki me myymme, jos yksityishenkilö haluaa ostaa, Petri Pitkänen sanoo.Antti Haanpää / Yle
Miksi tällaista autoa pitäisi kutsua – sähkömopopolkuautoksiko?
– Se on Scouter – täysin uusi ajoneuvoluokka, toimitusjohtaja Petri Pitkänen sanoo.
Pitkäsen mukaan Scouter on vastaus ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen synnyttämiin ongelmiin. Kaupungit täyttyvät saastuttavista autoista ja ihmiset liikkuvat liian vähän. Poljettava sähköauto voisi korvata tavallisen auton.
– Seitsemänkymmentä prosenttia suomalaisista liikkuu alle kymmenen kilometrin matkoja.
Polkimet eivät pyöri vaan liikkuvat ylös ja alas. Näin polkeminen ei haittaa ratin kääntelyä.Antti Haanpää / Yle
Kaupunkipyörän korvaaja?
Scouter LMV -ajoneuvoja myydään yksityisille kuluttajille, mutta ennen kaikkea niitä kaupataan kaupungeille ja lomakohteille, jotka haluvat tarjota asukkailleen ja asiakkailleen liikkumismahdollisuuksia.
Ensimmäisen sopimuksen yhtiö on tehnyt Tampereen kaupungin kanssa. Keskustelut ovat pitkällä myös muutamissa lomakohteissa, kuten Ellivuorella, Messilässä ja Korkeasaaressa. Suomen lisäksi katseet on suunnattu Eurooppaan.
Etelä-Euroopan kaupungeissa näkee nykyisin kaupunkipyörien lisäksi yhteiskäytössä olevia sähköskoottereita – kenties seuraavaksi myös poljettavia sähköautoja?
Tässä käytössä yksi haaste on laitteen ulkomitta. Kahden ja puolen metrin pituisena ja metrin levyisenä Scouter on autoksi hyvin pieni, mutta pyörätiellä tai jalkakäytävälle pysäköitynä se on aika iso.
Kapeine renkaineen sähköpolkuauto tuo mieleen 1900-luvun alun klassikkoautot.Antti Haanpää / Yle
Vähän kuin T-Ford
Rideascoutin tuotekehityskumppanina on Uudenkaupungin autotehdas, eli Valmet Automotive. Auto-osaaminen näkyy alusta- ja korirakenteissa sekä sähköisessä voimansiirrossa.
Muotoilusta vastaa suunnittelutoimisto Omuus, joka on aiemmin tehnyt työtä esimerkiksi Suunnolle, Nokialle, Samsungille ja Koneelle.
Scouter muistuttaa aavistuksen T-mallin Fordia tai 1900-luvun taitteen sähkö-Studebakereita – ja samalla jotain, jonka olet nähnyt science fiction -elokuvissa. Ulkonäkö on kehittynyt paljon – laitteen varhaisimmat kehitysversiot näyttivät liiaksi perinteisiltä polkuautoilta.
Kuorirakenteet on tehty muovin sijasta kankaasta. Tämä mahdollistaa auton muokkaamisen. Ajoneuvo voidaan varustaa aurinkolipalla, tai se voidaan muokata tavarakuljetuksia varten.
Tekstiilin etu on myös keveys. Scouter painaa vain noin sata kiloa.
Kaasu on ratin oikealla puolella, jarru vasemmalla.Antti Haanpää / Yle
Ei korttia – ei ikärajaa
Sitten se tärkein kysymys, kuka tällaisella laitteella saa ajaa?
– Sillä saa ajaa kuka tahansa – koska se on polkupyörä, Pitkänen sanoo.
Halutessaan Suomen tulevat kimiräikköset voivat siis siirtyä polkuautoista suoraan sähköautoihin.
On hieman pelottava ajatus, jos jatkossa näemme liikenteessä kymmenvuotiaita lapsia tällaisen ajoneuvon ratissa – vaikka nopeus olisikin vain 25 kilometriä tunnissa. Toisaalta, eduskunta on jo päättänyt, että jatkossa 15-vuotiaat saavat ajaa aivan oikeita autoja jopa 60 kilometrin tuntinopeudella.
Kannattaa totutella ajatukseen, että liikenne on muutakin kuin polttomoottoreita, pyöriä ja potkukelkkoja.
Scouterin hinta on noin 7500 euroa, sen lisäksi maksettavaksi tulee arvonlisävero. Hinta on melko kallis, mutta Pitkäsen mukaan valmistusmäärän kasvaessa hinta voi laskea merkittävästikin.
– Tuo ensimmäinen automme maksoi miljoonan, toinen vähän sen alle, Pitkänen virnistää.
Scoutereiden sarjavalmistuksen on määrä alkaa vuoden 2020 alussa.
Kun viesti räpsähti Helsingin Kuvataidelukion abiturientin Miikka Ruusun koneen näytölle tiistaina ennen äidinkielen lukutaidon kokeen alkua, hän ei yllättynyt.
– Ei siinä ollut mitään kummallista. Tekniikan kanssa käy aina noin. Samoja ongelmia on ollut kokeissa paljon jo ennen kirjoituksia. Opettajat sanoivat, että saamme valmistautua ja syödä omenoita, Ruusu sanoo.
Kokeen tekeminen viivästyi, koska kokelaat eivät päässeet verkkoon palvelin- ja verkkoasetusten vikojen vuoksi. Teknisistä ongelmista joutuivat kärsimään sadat abiturientit eri puolilla maata.
Kahdessa lukiossa kokeen aloittaminen viivästyi yli kaksi tuntia. Kouvolan Yhteislyseossa 130 kokelasta joutui istumaan kolmatta tuntia hiljaa paikoillaan. Kaurialan lukiossa Hämeenlinnassa äidinkielen koetta ehdittiin kirjoittaa reilun tunnin ajan, kunnes palvelimet jumittuivat ja koe keskeytyi. Katkos kesti yli tunnin.
"Turhautunut fiilis"
Helsingin Kuvataidelukiossa kokeen aloittaminen viivästyi puoli tuntia. Suomen vieraana kielenä kirjoittanut Miikka Ruusu kertoo suhtautuneensa odotteluun tyynesti, mutta kaikki eivät olleet samoilla linjoilla.
– Yritin rauhoitella muita takapenkkiläisiä. Muut olivat stressaantuneita siitä, milloin koe pääsee alkamaan.
Ainakin Roosa Viertiötä viivästys harmitti.
– Oli turhautunut fiilis, mutta ongelma selvisi. En ollut kovin huolissani, että viivästys vaikuttaisi omaan suoritukseeni. Kirjoitan esseen yleensä kahdessa tunnissa.
Kouvolassa ja Hämeenlinnassa viive näkyi niin, että osa kokelaista istui tekemässä koetta iltaan asti.
– Viimeiset lisäaikaa saaneet kokelaat poistuivat koululta vasta puoli kahdeksalta illalla, kertoo Kouvolan Yhteislyseon rehtori Tapio Karvonen.
Liikaa videomateriaalia?
Keskiviikko on kevään ylioppilaskirjoitusten osalta välipäivä. Suuressa osassa lukioita ongelmat on saatu korjattua, mutta joissakin lukioissa välipäivä on kulunut henkilökunnan osalta työn touhussa.
Kouvolan Yhteislyseon verkko kaatui tiistaina, vaikka kuormitustestissä kaikki oli toiminut hyvin. Tänään keskiviikkona tehdyn testin perusteella uusi palvelin ei edelleenkään ensin toiminut kunnolla. Siksi torstain kokeeseen varauduttiin ottamaan käyttöön vanha palvelin.
Uuden palvelimen vika saatiin kuitenkin selville ja korjattua iltapäivällä. Lukio teki yhteistyötä ylioppilastutkintolautakunnan kanssa.
– Opiskelijoiden vanhemmilta on tullut muutamia palautteita. Kaikki varmaan ymmärtävät, ettei näin tehdä tarkoituksella. Emme siinä tilanteessa voineet tehdä muuta kuin yrittää selvittää asioita, Karvonen toteaa.
Turun kaikissa lukioissa oli tiistaina Luostarivuoren lukiota lukuun ottamatta palvelinten notkahdus. Palvelimista ei kuitenkaan löydetty vikaa. Lukiokoulutuksen palvelualuejohtaja Esko Heikkonen uskoo, että notkahduksen aiheutti tiistain kokeen runsas videomateriaali.
– Kun iso joukko avasi materiaalin kerralla, palvelimet notkahtivat. Koulut eivät voi ongelman laatuun juuri vaikuttaa, sillä ongelma on YTL-lähtöistä. Olemme olleet sinne yhteydessä ja korjauksia tehdään yhteistyössä, Heikkonen kertoo.
Heikkosen mukaan ongelma saattaisi ratketa, jos videot avautuisivat linkkien takaa.
– Torstain kokeessa tuskin on ongelmaa, sillä kirjoittajamäärät ovat vähäisemmät. Mahdollisuus kuitenkin on, sillä toistaiseksi korjausta ei ole saatu.
Ennen ei ollut paremmin
Ylioppilastutkintolautakunta ei tiistaina halunnut kommentoida Ylelle sitä, ovatko ongelmat teknisiä vai käyttäjälähtöisiä. Se on kuitenkin tiiviissä yhteydessä kouluihin verkko-ongelmien selvittämiseksi. Lautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo, että suurimmista teknisistä ongelmista kärsineet lukiot ovat tehneet kattavan testauksen tänään.
– Juuri saamani tiedon mukaan testitulokset palvelinten osalta vaikuttavat hyvältä. Seuraavien päivien osalta kokeeseen voi lähteä rauhallisin mielin, Tähkä toteaa.
Osa ongelmista julkisuudessa kertoneista lukioista ei Tähkän mukaan ole ollut yhteydessä lautakuntaan.
– Olen lähettänyt viestiä, että he voivat kääntyä tukinumeromme puoleen, jos heillä on vielä huolenaiheita huomisen osalta.
Yhteydenotot erilaisten sattumusten vuoksi ovat hyvin yleisiä. Tähkä kertoo, että lautakunta saa kirjoituspäivänä kymmeniä yhteydenottoja.
– Voi tulla sairauskohtauksia, joku tulee kokeeseen myöhässä ja teknisiä ilmoituksia tulee usein. Yleensä se tarkoittaa, että yksittäisen kokelaan kone joudutaan vaihtamaan. Yli kahden tunnin viivästys on toki poikkeuksellista, sanoo Tähkä.
Ongelmat voidaan huomioida arvostelussa
Kokeen viivästyminen voidaan ottaa huomioon kokelaan arvostelussa. Ongelmista kärsineet lukiot toimittavat lautakunnalle raportin, josta käyvät ilmi viivästyksestä kärsineiden opiskelijoiden nimet.
Tähkä muistuttaa, että tekniset ongelmat ovat aina olleet osa ylioppilaskirjoituksia. Viivästyksiä on ollut esimerkiksi kielten kuuntelukokeissa.
– Hajonnutta CD-levyä on jouduttu odottamaan pahimmillaan toisesta koulusta ja katkenneet kelanauhat aiheuttavat omat teippausoperaationsa. Oleellista on se, että koe pääsee käyntiin ja tilanteita ratkotaan yhdessä.
13.3. klo 17.54: uutista ja otsikkoa päivitetty. Uusien tietojen mukaan Kouvolan Yhteislyseon tekniset ongelmat on saatu korjattua.
Järkyttävä kuumuus iski pankkijonossa. 21-vuotiaan Susanna Suomelan oli pakko riisuutua keskellä talvea t-paitasilleen. Parin minuutin päästä kuuma aalto oli ohi, ja nihkeä iho nousi kananlihalle.
Kuumuuden tilalle tuli kylmyys. Suomela puki hytisten sylissään olevan vaatekasan takaisin ylleen; hupparin, pipon, kaulaliinan ja toppatakin, jonka vetoketjun hän veti ylös asti.
Ja taas kerran Suomelasta tuntui, että kaikki muut tuijottivat häntä.
Tunne siitä, että hän on katseiden kohteena, on kulkenut mukana siitä asti kun Suomelalla puolitoista vuotta sitten käynnistettiin keinotekoiset vaihdevuosioireet.
– Hikipuuskat eivät todellakaan ole riippuvaisia kellonajasta tai paikasta, Suomela sanoo.
Kivut aisoihin, vaihdevuosioireet tilalle
Susanna Suomela sairastaa vaikeaa endometrioosia, jonka aiheuttama kipu on vienyt hänet usein sairaalahoitoon.
Koska endometrioosi, eli kohdun limakalvon sirottumatauti on hormoniriippuvainen sairaus, sitä voidaan hoitaa vaikuttamalla kehon omaan hormonitoimintaan.
Hormonihoidon tavoite on aiheuttaa kehossa joko raskautta tai vaihdevuosia muistuttava tila, jolloin endometrioosi ei pääse kasvamaan.
Kaikista raskain hoitomuoto on kehon oman hormonitoiminnan alasajo, joka tarkoittaa siis keinotekoisten vaihdevuosioireiden aiheuttamista. Nyt Suomela on ollut lähes vuoden kivuton, mutta lääkkeen myötä tilalle ovat tulleet vaihdevuosioireet.
– Se tuli aika sokkina, kun lääkäri sanoi, että meidän pitää aloittaa tällainen hoito, Suomela muistelee liki kahden vuoden takaista lääkärikäyntiä.
Ajattelin, että en ole sitten enää tarpeeksi nainen ja että se lääke jotenkin pilaa minut. Susanna Suomela
“Silloin 19-vuotiaalle Susannalle ajatus oli kammottava. Minua pelotti, ahdisti, oksetti ja kuvotti samaan aikaan. Miten mulla voi olla vaihdevuodet?” Suomela kirjoittaa hiljattain julkaistussa blogitekstissään.
Keinotekoisten vaihdevuosien aloittaminen tuntui Suomelasta niin pelottavalta, että hän ei uskaltanut syödä hänelle määrättyä lääkettä ensimmäiseen kuukauteen.
– Ajattelin, että en ole sitten enää tarpeeksi nainen, ja että se lääke jotenkin pilaa minut. Nykyäänkin huonona päivänä pyörii sellaisia ajatuksia päässä, että olen tavallaan 30 vuotta vanhemman kehossa. Pakostakin se lamauttaa naisellisuuden tunnetta. Tuntuu, kuin iso osa omaa seksuaalisuutta olisi viety pois, Suomela sanoo.
Nykyään Suomela saa hikipuuskan useana päivänä viikossa, ja huonona päivänä kuuma aalto yllättää hänet monta kertaa päivässä.
Öisin Suomela herää siihen, että yöpaita on liimautunut märkään ihoon ja hiukset ovat kiinni niskassa. Ennen paksut hiukset ovat myös ohentuneet lääkkeen myötä.
– Kun lääke aloitettiin, hikoilin joka ikinen yö, nyt vähän harvemmin, Suomela kertoo.
“Kipu on polttavaa, repivää ja pistävää”
Endometrioosi koskettaa joka kymmenettä naista. Yleisyyteensä nähden endometrioosin hoidossa on nykyään verrattain harvinaista turvautua keinotekoisiin vaihdevuosioireisiin.
Ensin koitetaan kevyempiä hormonaalisia hoitoja, kuten ehkäisypillereitä, ehkäisylaastareita tai ehkäisyrengasta. Ne vähentävät kipuja, tasoittavat vuotoja ja monesti myös estävät endometrioosin pahenemisen.
– Nykyään vaikeita tautimuotoja pääsee kehittymään harvemmin, koska kuukautiskipujen hoito hormonaalisesti jo nuorena on lisääntynyt, gynekologian ylilääkäri ja synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Sari Ahonkallio sanoo.
Susanna Suomela söi ehkäisypillereitä 16-vuotiaasta asti, mutta niistä ei ollut apua endometrioosin aiheuttamiin koviin kipuihin.
– Se kipu on polttavaa, repivää ja pistävää. Kaikkia inhottavia tuntemuksia, joita voi kehossa kuvitella yhtä aikaa ja samassa paikassa, Suomela kuvailee.
Vuonna 2017 Suomela joutui kolme kertaa kuukautisten aikaan sairaalaan kivunhoitoon. Siellä hän sai vahvoja suonensisäisiä kipulääkkeitä.
Samana vuonna häneltä myös leikattiin kerran mahaontelosta endometrioosikasvustoa. Samalla Suomelalle asennettiin hormonikierukka, joka jouduttiin myöhemmin poistamaan kehon hylkimisreaktion takia.
Susanna Suomela on ollut lääkityksen ansiosta melkein vuoden kivuton. Päivittäisiin puuhiin kuuluu ulkoilu Milo-koiran kanssa.
Keväällä 2017 Suomelan sairautta alettiin hoitaa aiheuttamalla keinotekoisia vaihdevuosioireita, ensin pistoksilla ja sitten suun kautta otettavalla lääkkeellä, jota hän syö edelleen.
– Lääkkeen aiheuttamat sivuvaikutukset ovat tavanomaisia vaihdevuosioreita: kuumat aallot, seksuaalisen halukkuuden heikkeneminen, univaikeudet, limakalvojen kuivuus, Sari Ahonkallio sanoo.
Sivuvaikutuksia lieventää lääkkeen kanssa yhtä aikaa syötävä, estrogeenia sisältävä e-pilleri, jonka Suomelakin ottaa joka päivä.
– Etenkin sillon, kuin kyseessä on pitkäaikainen hoito, sitä on pakko syödä, koska muuten lääke johtaa luun tiheyden alenemiseen, Ahonkallio sanoo.
Hoidon jälkeen oma hormonitoiminta palautuu
Endometrioosin lisäksi keinotekoisesti aiheutettuja vaihdevuosioireita voidaan käyttää muidenkin hormoniriippuvaisten sairauksien, kuten joidenkin rintasyöpien, hoidossa.
Kohdun ja munasarjojen poistaminen on endometrioosissa radikaalein hoitomuoto.
Ja se on myös Susanna Suomelan pahin pelko.
Suomela on koko elämänsä halunnut olla vanhempi, ja lapsettomaksi jääminen pelottaa häntä, vaikkei siihen lääkäreiden mukaan ole hänellä mitään akuuttia syytä.
– Endometrioosin hoito varjelee hedelmällisyyttä sillä mekanismilla, että se vähentää sairautta. Kun keinotekoiset vaihdevuosioireet lopetetaan, kehon oma hormonitoiminta palautuu normaaliksi. Nopeimmillaan kuukautiset voivat tulla jo neljän viikon kuluttua, mutta viimeistään 10 viikon kuluttua hoidon lopettamisesta, Sari Ahonkallio sanoo.
Pelkään ihan äärettömän paljon sitä, että jään lapsettomaksi. Susanna Suomela
“Vähintään kerran viikossa mieleeni juolahtaa ajatus siitä, että entä jos munasarjani eivät herääkään vaan vaipuvat ikiuneen? Entä jos mitään ei tapahdu, kun haluan, että ne toimivat?” Suomela kirjoittaa blogitekstissään.
Yleensä hoitojakso kestää puoli vuotta, mutta Suomelan tilanne oli lääkkeen aloittamisen aikaan sen verran vakava, että hänellä hoito on ollut käynnissä jo puolitoista vuotta.
Suomelan on tarkoitus lopettaa vaihdevuosioireita aiheuttavan lääkkeen syöminen tulevana kesänä, kun kaksi vuotta käyttöä tulee täyteen. Sitten endometrioosin hoitoa jatketaan vahvalla keltarauhashormonilla.
– Pelkään ihan äärettömän paljon sitä, että jään lapsettomaksi. Minusta tuntuu, että elämäni ei ole kokonainen ennen kuin minulla on oma pieni lapsi, Suomela sanoo.
Puhuminen auttaa asian käsittelyssä
Suomela on taistellut sisällään asuvaa häpeän tunnetta vastaan puhumalla sairaudestaan ja sen hoidosta avoimesti.
Uudet opiskelukaverit olivat ensin ihmeissään, mutta kyselivät sitten kiinnostuneina, kun Suomela kertoi kärsivänsä kuumista aalloista. Äidin syntymäpäivillä vaihdevuosi-ikäiset naiset eivät meinanneet uskoa, että Suomelan on istuttava ikkunan ääressä, koska hänelläkin on hikipuuskia.
Rento suhtautuminen on auttanut asian käsittelyssä. Suomela haluaa tehdä omista vaihdevuosioireistaan helpomman asian sekä itselleen että muille.
– En halua, että kukaan tuntee seurassani epävarmuutta siitä, mitä voi kysyä tai sanoa. Olen huomannut, että minun on koko ajan helpompi puhua tästä, Suomela sanoo.
Kaikesta huolimatta Suomela kokee edelleen päivittäin valtavaa hämmennystä siitä, että hän syö vaihdevuosioireita aiheuttavaa lääkettä.
– Se tuntuu samaan aikaan siltä, että minulle yritetään antaa elämää takaisin, että voin elää ja olla, niin kuin mun ikäisen kuuluu. Ja samaan aikaan tuntuu tosi epäreilulta, että tarvitsen siihen näin vahvoja lääkkeitä.
Hämeen poliisi on selvittänyt 30 törkeän varkauden sarjan, joka sisältää asuntomurtoja viidellätoista eri paikkakunnalla.
Rikokset on tehty vuoden 2018 heinä-marraskuun aikana. Epäillyt kaksi tekijää ovat olleet vangittuina joulukuulta 2018. He odottavat vangittuina tulevaa oikeudenkäyntiä. Vangitsemisoikeudenkäynti käytiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Alun perin teoista epäiltiin kolmea henkilöä, mutta yksi epäilty on vapautettu.
Epäillyt ovat nuorehkoja, Virossa asuvia miehiä. Oman kertomansa mukaan he ovat tulleet Suomeen työskentelemään. Poliisin mukaan heillä ei ole merkittävää rikoshistoriaa Suomessa.
Pääosin taloista on anastettu kelloja, koruja, rahaa ja elektroniikkaa: omaisuutta, joka on helposti ja nopeasti mukaan otettavaa.
Törkeistä varkauksista noin puolet on tehty Kanta-Hämeessä. Törkeitä varkauksia on tehty useita Janakkalassa, Hämeenlinnassa ja Hattulassa. Lisäksi yksi tapaus on Lopelta.
Sarja sisältää asuntomurtoja myös muualta poliisipiireistä Etelä- ja Länsi-Suomesta. Törkeitä varkauksia on tehty Vihdissä, Kirkkonummella, Nurmijärvellä, Mäntsälässä, Tuusulassa, Kouvolassa, Eurassa, Raumalla, Pälkäneellä ja Ylöjärvellä. Lisäksi mukana on yksi törkeän varkauden yritys Hyvinkäällä.
Kokonaisuus on siirtynyt Salpausselän syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjälle Matti Torkkelille syyteharkintaan.
Ovikelloja soiteltu
Hämeen poliisin tiedotteen mukaan kohteissa on todennäköisesti käyty tiedustelemassa etukäteen. Kun omistajat eivät ole olleet paikalla, asuntoihin on murtauduttu, vuorokauden ajasta riippumatta.
Tekijöiden epäillään asustaneen rikospaikkojen lähialueilla ennen rikoksen tekemistä ja soitelleen asukkaiden ovikelloja. Kun ovi on avattu, he ovat pyytäneet vettä tai kysyneet tietä johonkin. Ilmeisenä tarkoituksena poliisin mukaan on ollut kartoittaa, ovatko asukkaat paikalla asunnossa.
Asianomistajat ovat ilmoittaneet heti poliisille havaittuaan rikoksen tapahtuneen, mikä on tärkeää tutkinnan näkökulmasta. Epäillyt jäivät kiinni Eurassa tehdyn varkauden jälkeen.
Anastettu omaisuus on kuljetettu nopeasti tekojen jälkeen laivalla Viroon. Anastettu omaisuus on jäänyt pääosin kateisiin. Rikoskomisario Marko Mäkisen mukaan rikoshyöty nousee yli sataantuhanteen euroon.
Helsingin seudun liikenne HSL ottaa uuden vyöhykemallin käyttöön 27.4. yöllä kello 4.30.
HSL:n vyöhykemallissa Helsingin seutu on jaettu neljään vyöhykkeeseen, jotka piirtyvät noin 10 kilometrin levyisiksi kaariksi Helsingin keskustan ympärille. Helsinki, Espoo ja Vantaa sijoittuvat vyöhykkeille A, B ja C, mutta kehyskunnat, Kirkkonummi, Siuntio, Tuusula, Kerava ja Sipoo, sijoittuvat D-vyöhykkeelle.
Keräsimme alle keskeisimmät asiat vyöhykeuudistuksesta. HSL on tekemässä joukon myös muita muutoksia, kuten kortinlukijan muutokset. Näistä voi lukea lisää HSL:n nettisivuilta.
Matkaliput menevät uusiksi
Jatkossa lippu ostetaan kaikille niille vyöhykkeille, joiden kautta matka kulkee. Yksittäisille vyöhykkeille matkalippua ei kuitenkaan myydä vyöhykkeillä A, B tai C. Nykyisen kaupungin sisäisen lipun tilalle ostetaan siis AB- tai BC -lippu.
Tämä tarkoittaa myös, että näiden lippujen matkustusalue on laajempi kuin aiempi kaupungin sisäinen lippu.
Jatkossa kuntarajojen yli matkustava ei osta enää seutulippua, vaan sitä vastaa jatkossa ABC-lippu.
Osalla lipunhinta kallistuu, osalla halpenee
HSL muuttaa uudistuksen yhteydessä lippujen hintoja. HSL:n hinnoittelun perusteena on enemmän jatkossa matkan pituus Helsingin keskustasta mitattuna. Toisille tämä tarkoittaa lipunhinnan laskua, toisille nousua.
Esimerkiksi tällä hetkellä Helsingin sisäisellä 30 vuorokauden kausilipulla matkustavan lippu maksaa 54,70 euroa. Jatkossa samalla alueella matkustava joutuu pulittamaan AB-kausilipusta 59,70 euroa.
Sen sijaan, 30 vuorokauden seutulippu maksaa tällä hetkellä 106,50 euroa, mutta jos matkustaa esimerkiksi Tapiolan ja Helsingin keskustan väliä, 30 vuorokauden AB-kausilippu maksaa 59,70 euroa.
Lisävyöhykkeellä lentokentälle
Vyöhykeuudistuksen myötä kausilipun omistaja voi ostaa lisävyöhykelipun kausilipun jatkeeksi. Esimerkiksi, jos sinulla on AB-kausilippu ja sinun tarvitseekin matkustaa lentoasemalle, voit ostaa puuttuvalle C-vyöhykkeelle lisävyöhykelipun.
Lisävyöhykelippu tulee ostaa samalla kanavalla kuin kausilippu, esimerkiksi HSL-kortilla tai HSL-sovelluksella.
Opiskelija-alennus pienenee
Voittajien puolelle pääsevät alennuslippujen omistajista 16-vuotiaat nuoret, sillä uudistuksen myötä lastenlipun ikäraja nousee nykyisestä 16 vuodesta 17 vuoteen. Jatkossa myös kaikki Kelan eläkeläiset ja liikuntarajoitteiset saavat 50 prosentin alennuksen, kun aiemmin osa on saanut alennusta vain 25 prosenttia. Työeläkkeellä olevat eivät edelleenkään saa HSL:n alennuksia.
Alennukset pienenevät opiskelijoilla, jotka saavat jatkossa kausilipuista 45 prosentin alennuksen entisen 50 prosentin sijaan. opiskelija-alennus koskee jatkossa vain kausilippuja, kun aiemmin opiskelija sai alennuksen myös kertalipuista.
Jatkossa kuitenkin pyörätuolilla liikkuvat, pientä lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettavat sekä sokeat saavat matkustaa yhä ilman lippua.
HSL uusii kausilippujen sisällön automaattisesti
Arvo- ja kausilippujen sisällöt muuttuvat uudistuksen yhteydessä automaattisesti. Esimerkiksi Helsingin sisäiseen liikenteeseen ostettu lippu muuttuu AB-vyöhykelipuksi ja seutulippu ABC-lipuksi.
Jos uusi kausilippu ei vastaa matkustustarpeita, lipun matkustusalueen voi käydä muuttamassa palvelupisteessä kahden kuukauden ajan. Mahdollinen hintaero joko hyvitetään asiakkaalle tai peritään lisämaksuna muutoksen yhteydessä. Jos lipunhinta kallistuu, niin HSL ei peri erotusta muutosvaiheessa.
– Jos seutulipun käyttäjä ei jatkossa tarvitse ABC-lippua, vaan hänelle riittää jatkossa AB-lippu, niin kausi muutetaan AB-kaudeksi. Jos siitä jää ylimääräistä rahaa, niin se hyvitetään sitten asiakkaalle, HSL:n markkinointi- ja viestintäpäällikkö Sari Kotikangas kertoi aiemmin Ylelle.
Vihreä matkakortti täytyy vaihtaa uuteen siniseen korttiin tai HSL-sovellukseen ennen huhtikuun 27. päivää. HSL:n mukaan kortteja on nyt vaihdettu reilut 850 000.
HSL ennustaa uusistuksen tuovan lisää matkustajia erityisesti Rantaradalla ja Länsimetron osuudella. Kaiken kaikkiaan joukkoliikennekasvua HSL ennustaa vain yhden prosentin verran koko seudulla. HSL arvioi uudistuksen lisäävän Helsingin kantakaupungissa lyhyiden matkojen pyöräilyn ja kävelyn määrää.
Miten vyöhykeuudistus vaikuttaa sinun elämääsi? Miten lipunhintasi muuttuu? Voit keskustella aiheesta asiallisesti jutun alla tänään keskiviikkona kello 22 asti.
Muokattu 13.3. kello 12.30: HSL:n oikaiseman tiedon mukaan eläkeläisalennuksia koskeava kohta. Eli eläkeläisalennus koskee vain Kelan eläkettä saavien kohdalla, ei kaikkien eläkeläisten kohdalla, kuten HSL aiemmin asiasta tiedotti.
Suomen koulut suhtautuvat hyvin vaihtelevasti perjantaina järjestettävään ilmastolakkoon. Osassa kouluja kannustetaan lapsia osallistumaan ilmastolakkoon, osassa taas toivotaan, että nuoret jättäisivät lakon väliin.
Joissakin kouluissa koko koululuokka lähtee mielenilmaukseen perjantaina, toisissa taas on kerrottu, että oppilailla ei ole lakko-oikeutta.
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg on innoittanut koululaisia ilmastolakkoihin ympäri maailmaa.
Tämän viikon perjantaiksi on kutsuttu koolle maailmanlaajuinen koululakko ilmastotoimien puolesta. Suomessa järjestetään suurempia mielenilmauksia ainakin Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Lisäksi pienempiä lakkoja on monilla muilla paikkakunnilla.
Greta Thunberg on osoittanut mieltään Tukholmassa, parlamenttitalon edessä.Hanna Franzen / EPA
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen sanoo, että oppilaille on tullut sekä tukea lakkoon että kielteistä viestiä.
– Aika paljon kyselyitä on tullut siitä, onko oikeutta osallistua ja miten pitäisi toimia kouluissa. Miten keskustella rehtorin tai opettajan kanssa, jos haluaa lakkoon, Pajunen sanoo.
Onko osa kouluista kieltänyt tai toivonut, ettei osallistuta?
– On tullut myös sitä. Se on täysin ymmärrettävää siltä kannalta, että lukiot saattavat pelätä, ettei paljon opiskelijoita näy koulussa sinä päivänä. En ole saanut viestiä, että lakkoa olisi täysin kielletty. En pidä tätä mahdottomana, mutta en ole kuullut.
Tällaisia Wilma-viestejä lähtenyt
Koulujen asenteet tulevat selville esimerkiksi perheille lähteneistä, rehtoreiden lähettämistä Wilma- ja Helmi-viesteistä. Esimerkiksi tällaisia viestejä on lähtenyt vanhemmille eri puolilla Suomea:
– Vaikka asia sinänsä on tärkeä, ei oppilailla kuitenkaan varsinaista lakko-oikeutta ole, sanotaan ainakin kahdessa Ylen näkemässä viestissä.
Myös tällaisia viestejä kotiin on lähtenyt:
– Kaikilla oppilailla on perjantaina koe, joten on erittäin toivottavaa, että kaikki tulevat paikalle.
– Huomatkaa kuitenkin, että jos oppilailla on perjantaina koe, on erittäin toivottavaa, että koe tehdään ja koulupäivä ollaan paikalla.
– Tapahtuma ei kuulu lukuvuoden toimintasuunnitelmaan 2018–2019 eikä siten ole koulun toimintaa. Harjoittelukouluna meidän on syytä tässä kohtaa pitää kiinni opetusharjoittelijoiden sovituista oppitunneista sekä lukion kurssien suunnitellusta ohjelmasta eli mitään oppitunteja ei tapahtuman vuoksi peruta.
Kouluilta on tullut myös positiivista viestiä:
– Olemme iloisia, että opiskelijat ovat aktiivisia ja haluavat vaikuttaa.
"Saattaa olla lamauttava viesti"
Roosa Pajusen mukaan osa kouluista on toivonut, että ilmastoasioihin kiinnitetään huomiota muuten kuin lakkoilemalla. Lukiolaisten liiton mukaan osa pelkää osallistua lakkoon, jos koulun asenne on nihkeä.
– Se saattaa olla lamauttava viesti, emmekä halua sellaista nuorille. Haluamme, että he ovat aktiivisia kansalaisia. Siinä vaiheessa kannattaa mennä omien arvojensa mukaan ja tehdä, mikä on itsestä oikein. Opiskelijalla on lupa olla yksi päivä pois koulusta vanhemman ilmoituksella.
Kuva Joensuun ilmastomarssista helmikuulta. Pauliina Tolvanen / Yle
Pajusen mukaan joissakin kouluissa oppilaat haluaisivat järjestää lakon, mutta siihen ei suhtauduta myötämielisesti.
– Toki ymmärrän perustelut, mutta onhan se ikävää, että nuorten vaikuttamishalua yritetään painaa alemmas. Keskustelukulttuuria voisi parantaa tässä tilanteessa, Roosa Pajunen sanoo.
"Yhteislähtöjä on peruttu"
Tamperelainen valtuutettu Iiris Suomela (vihr.) sanoo, että oppilaat ovat ottaneet yhteyttä, kun osa kouluista on suhtautunut kielteisesti esimerkiksi siihen, että oppilaskunta järjestäisi yhteislähdön mielenilmaukseen.
– Suhtautuminen on ollut vaihtelevaa. Joissakin kouluissa on korostettu sitä, että pitää tulla kouluun, vaikka oppilaat olisivat jo miettineet tapahtumia. Tapahtumien yhteislähtöjä on lähdetty perumaan, vaikka jossain niitä on ehditty suunnittelemaan pitkälle.
Monessa koulussa vaaditaan, että huoltajan tulee anoa oppilaalle perjantai vapaaksi etukäteen. Suomelan mukaan luvan pitäisi tulla automaattisesti.
– Valitettavasti tämä linja ei ole oppilaille välittynyt, ja moni on ollut pettynyt.
Greta Thunberg seisoo joka perjantai parlamenttitalon vieressä Tukholmassa.Riikka Uosukainen / Yle
Tampereen apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.) kannustaa kouluja myöntämään luvan lakkoon, jos vanhemman lupa siihen on. Vaikuttaminen ja osallistaminen ovat vahvasti opetussuunnitelmassa mukana.
Osa nuorista on kritisoinut sitä, että eihän se ole lakko, jos siihen pyytää luvan. Lupa pyydetään Loukaskorven mukaan sen takia, että koulu tietää, missä oppilaat ovat. Lakkoileva lapsi on vanhempien vastuulla.
– Koulussa tulee kannustaa siihen, että nuoret kokevat yhteiskunnallisen vaikuttamisen osallisuutta. Ilmastoasiat ovat nuorille tärkeitä ja heidän pitää saada ottaa kantaa siihen, Loukaskorpi sanoo.
Huoltajan pitää anoa lupa
Yle sai eri puolilta Suomea lukuisia Wilma-viestejä, joissa on yleisesti pyydetty anomaan lupaa poissaoloon.
– Vanhempien luvalla on mahdollista osallistua, vahvistaa tamperelaisen Takahuhdin rehtori Sami Nykänen yleisen käytännön.
Kaikissa kunnissa ei ole tullut ohjeistusta.
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion rehtori Arja Aalto-Laaksonen sanoo, että koulusta ei voi olla pois luvatta. Lakon takia pitää pyytää lupa koululta.
– Ajatuksena tämä on ihan hieno juttu, mutta en näe, miten koulusta poissaolo parantaisi asiaa, Aalto-Laaksonen sanoo.
Greta Thunbergin perjantainen koululakko jatkuu.Riikka Uosukainen / Yle
Aalto-Laaksosen mukaan opetussuunnitelmissa on kohtia, joiden mukaan ilmastoasiaa voisi edistää koko koulu yhdessä sen sijaan, että oppilaat hajautuvat.
Jos lupaa ei ano, huoltajan pitää kuitata, mistä syystä oppilas on poissa luvatta koulusta.
Myös Pirkkalan Suupanniityn koulussa oppilaalle myönnetään vapaata perjantaiksi huoltajan anomuksesta.
– Jätämme siis asian kodeissa keskusteltavaksi. Asia on tärkeä, mutta pyrimme täällä koululla keskustelemaan siitä, miten käytännön teoilla ja muilla vaikuttamiskeinoilla voi itse vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Meillä on menossa koejakso ja perjantaina lähes kaikilla oppilailla on kokeet. Toivomme siis, että oppilaat tulisivat perjantaina kouluun, rehtori Marita Intonen sanoo.
Koulut saavat päättää
Opetushallituksen johtaja Anni Miettunen sanoo, että asia puhuttaa kouluja.
– Selvästikin on erilaisia keskusteluja käyty, Miettunen sanoo.
Lainsäädännön mukaan oppilaiden pitää osallistua opetukseen.
– Se on opetuksen järjestäjän asia aina miettiä, onko ilmastolakko hyväksyttävä syy olla pois koulusta tai miten muuten järjestetään asiat.
Samaan hengenvetoon Miettunen muistuttaa, että ympäristöasiat ovat tärkeitä.
– Kestävän kehitykseen liittyvät asiat ovat aina opetussuunnitelmien mukaista opetusta kouluissa. Lisäksi voidaan miettiä, miten oppilaita voidaan tukea ja järjestää koulussa tai koulun ulkopuolella yhteisiä tapahtumia, joissa he voivat keskustella ja esittää näkemyksiään tästä tärkeästä teemasta.
Onko asiallista, että koulut toivovat, ettei lakkoon mennä?
– Koulut harkitsevat, onko ilmastolakko hyväksyttävä syy.
Jutun alla voi keskustella ilmastolakosta 13.3.2019 kello 22. asti.
Brittiparlamentin brexit-viikko on edennyt päivään kaksi. Tänään erosaagassa on vuorossa jakso, jossa parlamentaarikot äänestävät, pitäisikö Britannian erota Euroopan unionista ilman sopimusta.
Parlamentin alahuone keskustelee aiheesta ja äänestystä odotetaan kello 21 Suomen aikaa.
"Mulla alkoi megalomaanisilla kuukautisilla. Henkisellä puolella olin tosi hapero, itkin ja loukkaannuin aivan pikkuasioista ja hermo meni pienistäkin asioista. Heräilin öisin koko ajan."
"Ankeat aamut ja viikoittainen mielialojen vaihtelu, vitutus sellaisiakin asioita kohtaan, jotka ei ennen vtuttaneet. Varsinainen alamäki alkoi 50-vuotispäivän jälkeen."
"Kyllä popsin estrogeenia. Kuumat aallot tuli yöllä ja tutkin lääkärikirjasta mikä tauti kyseessä..pääsin hiviin asti kunnes menkkojen reistaillessa tajusin: vaihdevuodet."
Huomasin olevani täysin tietämätön tästä edessä häämöttävästä “toisesta murrosiästä.”
Olen pian 25-vuotias, miksi kukaan ei ole puhunut minulle vaihdevuosista?
Soitan äidille.
Äiti antaa varsin täpäkän vastauksen, kun utelen, että miksei hän ole kertonut minulle vaihdevuosistaan.
- No en ole puhunut, kun et ole kysynyt mitään. Ei näistä asioista ole tapana puhua nuorille.
Nyt siis kysyn.
Anna-Leena Sipilä elää vaikeiden vaihdevuosioireiden kanssa.Aki Lahtinen / Yle
Mieli voi järkkyä vaihdevuosissa
Ensimmäisenä tapaan 52-vuotiaan näyttelijä Anna-Leena Sipilän, joka elää tällä hetkellä pahinta aikaa omista vaihdevuosistaan.
Hänelle psyykkiset oireet ovat olleet kaikista raskaimpia. Selittämättömistä raivokohtauksista ja itkuun pillahtamista on tullut arkipäivää.
– Tavallaan muutut takaisin murrosikäiseksi. Et enää pysty hallitsemaan omia tunteitasi, se on todella omituista, Sipilä kuvailee.
Vaihdevuodet ovat tuoneet Sipilälle päässä tapahtuvan myllerryksen lisäksi lukuisia fyysisiä oireita.
– Ei minulla ollut mitään aavistusta, että oireet voivat olla näin monimuotoiset. Nivelten särkyä, jäykkyyttä, iho muuttuu, paino vaihtelee ja turvottaa, Sipilä kertoo.
Hänellä vaihdevuosioireet pysyvät jotenkuten kurissa estrogeenilla.
– En tiedä, millainen olisin ilman hormonikorvaushoitoa.
Johanna Tohni toivoo, että vaihdevuosista olisi helpompi puhua.Aki Lahtinen / Yle
Oireet voivat yllättää jo alle nelikymppisen
Kun tamperelainen stand up -koomikko Johanna Tohni sai ensimmäiset hikikohtaukset 37-vuotiaana, hän kuvitteli olevansa vakavasti sairas.
Tohnille ei tullut mieleenkään, että kyse voisi olla esimenopaussista – siis siitä, että keho valmistautuu vaihdevuosiin.
Nyt 41-vuotias Tohni kärsii säännöllisesti hikoilujaksoista, jotka voivat kestää useamman kuukauden.
– Ja se jakso tarkoittaa siis sitä, että hikoilen vähintään kerran tunnissa. Joskus huomattavasti useamminkin.
Tällä hetkellä Tohni on ollut muutaman kuukauden oireeton. Hän yrittää nauttia olostaan, mutta koko ajan mielessä pyörii ajatus siitä, että tämä hyvä jakso ei kestä ikuisesti.
– 41-vuotiaana naisena oleminen on ihanaa. Kehoni kuitenkin estää minua nauttimasta tästä ajasta, mikä pitäisi olla minulle parasta aikaa, se on raivostuttavaa, Tohni sanoo.
Tohni ei ole tehnyt stand upia vaihdevuosioireista, koska omassa elämässä oireet eivät ole vielä näyttäytyneet mitenkään hauskoina, päinvastoin.
Toisaalta vaihdevuosista on hänen mukaansa hankala puhua lavalla senkin takia, että aihe on edelleen tabu.
– Kun sinä mainitsetkin niistä edes tavallisessa keskustelussa, niin ihmiset jähmettyvät, Tohni sanoo.
Tohni toivoo, että vaihdevuosista voitaisiin tulevaisuudessa keskustella entistä avoimemmin.
– Että se ei ole vain naureskelua, että sinä nainen vanhenet, kuukautiset jäävät pois, et pysty enää saamaan lapsia ja pimpsa on kuiva. Kyllähän sen on yleinen läppä.
Sari Lilliestiernaa kyllästyttää se, että naisia pelotellaan kamalilla vaihdevuosioireilla.Aki Lahtinen / Yle
"Se voi olla monille aika kipeä asia, kun ei enää voi saada lapsia"
Näyttelijä Sari Lilliestierna on kyllästynyt siihen, että naisia pelotellaan turhaan vaihdevuosilla ja niihin liittyvillä oireilla.
– Edelleen naisille sanotaan, että elämä muuttuu huonommaksi, naiseus muuttuu pienemmäksi ja on pakko olla jollain tavalla kärttyinen. Tai sitten täytyy kokea, että elämästä puuttuu joku hirveän iso asia, Lilliestierna sanoo.
Lilliestiernan mukaan naisen elämä voi vaihdevuosien alkamisen jälkeen jopa helpottua, kun kuukautiset jäävät pois.
– Ei tarvitse kokea särkyjä, ei oksenna kerran kuussa, eikä tarvitse aina miettiä, missä on vessa.
64-vuotias Lilliestierna ei ole kokenut omia vaihdevuosiaan mitenkään hankalana asiana, mutta toisaalta hän tietää, että monelle ne kuitenkin ovat vaikea paikka.
Hänen mukaansa olisikin hyvä keskustella lukuisten erilaisten oireiden ohella myös siitä, miltä vaihdevuodet tuntuvat.
– Se voi olla monille aika kipeä asia, kun ei esimerkiksi enää voi saada lapsia, Lilliestirena sanoo.
Katariina Romppaisen asenne elämää kohtaa on muuttunut pelottomaksi vaihdevuosien loppumisen jälkeen.Aki Lahtinen / Yle
Viimeisenä tapaan 54-vuotiaan Katariina Romppaisen. Romppainen on viimeisen vuoden aikana saanut heittää hyvästit omille vaihdevuosilleen.
Kun vaihdevuodet alkoivat, Romppainen ajatteli, että hänen naiseutensa olisi jollain tapaa ohitse. Ajatus teki hänet surulliseksi.
– Toisaalta ei sitä niissä oireissa ja tunnetiloissa kerinnyt aktiivisesti suremaan, että nyt minun naiseuteni on ohitse. Sitä vain selviytyi päivästä toiseen.
Romppaisella pahin oire oli muutaman vuoden jatkunut kuumuus, jonka takia hänen piti vähentää saunominen, kahvi ja alkoholi minimiin.
Nyt kun vaihdevuosioireiden aiheuttama tukala olotila on enää muisto, hän puhuu niiden loppumisesta silmin nähden vapautuneesti.
– Ne ovat kuin synnytyskivut: Ne näköjään unohtaa sitten, kun ne ovat ohi.
Romppainen ei ole ainoastaan päässyt eroon ikävistä oireista, vaan hän kokee olevansa myös henkisesti muuttunut. Hän on löytänyt itsestään uudenlaisen keveyden ja naisellisuuden, jollaista ei tiennyt olevan olemassakaan.
Eikä hän enää pelkää elämää.
– Nyt tuntuu, että olen uuden ihanan maiseman edessä. Olen nyt vapaa, minä olen minä ja kaikki on mahdollista.
Lisää vaihdevuosista Perjantain suorassa lähetyksessä huomenna 15. maaliskuuta Yle TV1:llä klo 21.05 alkaen. Vieraana hormonikorvaushoitojen puolesta puhuva toimittaja ja juontaja Salla Paajanen, toisen murrosiän jo läpikäynyt eläköitynyt toimittaja Pirkko Arstila sekä vaihdevuosia tutkinut lääketieteen tohtori Riina Katainen.
Helsingin valtuusto päätti marraskuussa pitkän keskustelun jälkeen, että kaupunki selvittää, kannattaako niin sanottuja piikityshuoneita perustaa.
Nyt valmistunut selvitys osoittaa, että huumausaineiden käytön salliminen kaupungin tiloissa tai huumeiden tunnistus on Suomen nykylainsäädännön vastaista.
– Huumelainsäädäntö katsottiin hyvin tarkkaan läpi, ja nykyisen lain puitteissa tätä ei ole mahdollista edes kokeilla. Yksiselitteisesti Suomen lainsäädäntö ei tätä tällä hetkellä salli, sanoo psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen Helsingin kaupungilta.
Tamminen toimi selvitystä tehneen työryhmän puheenjohtajana.
Helsingin kaupunginhallituksen pöydälle nostetaan ensi maanantaina harkittavaksi ehdotus, jossa kaupunki esittää valtioneuvostolle erillislain säätämistä. Tämä mahdollistaisi piikityshuoneiden kokeilun Helsingissä oman pilottilain nojalla.
Valtakunnansyyttäjänviraston antaman lausunnon mukaan lakiin pitäisi kirjata muun muassa, onko huumausaineiden käyttäminen ja hallussapito rangaistavaa myös käyttöhuoneen tiloissa, mitä tehtäviä huoneiden henkilökunnalle kuuluisi ja miten käyttöhuoneet rahoitettaisiin.
Laissa pitäisi myös määritellä, onko poliisilla ja syyttäjällä oikeus saada tietoa käyttöhuoneen henkilökunnalta, jos käyttöhuoneessa epäillään rikosta.
– Laki antaisi mahdollisuuden, ja sen rajoissa voitaisiin erikseen päättää, mitä tehdään ja missä tehdään, sanoo Tamminen.
Ulkomaiset kokemukset puoltavat lainsäädäntöaloitteen tekemistä
Piikityshuoneita löytyy jo muualta Euroopasta. Esimerkiksi Tanskan Kööpenhaminassa kaupunki ja poliisi ovat tehneet sopimuksen, jonka mukaan maantieteellisesti rajatulla alueella huumeiden hallussapito on sallittua, jos on käyttötilan vakituinen asiakas.
Tammisen mukaan myös muualla on aluksi tehty määräaikaisia pilottilakeja, joista on myöhemmin tehty pysyviä muutoksia lainsäädäntöön. Muissa maissa valvotut ja oikein sijoitetut käyttötilat ovat vähentäneet huumehaittoja.
Selvityksen mukaan näin voisi käydä myös täällä.
– Helsingissä on paljon pistettävien huumeiden käyttäjiä, ja täällä on tehty pitkään terveysneuvontatyötä, missä puhtaita välineitä vaihdetaan. Tämä olisi yksi uusi keino tavoittaa hyvin marginalisoituja huumeiden käyttäjiä ja ehkäistä vakavia infektiosairauksia, sanoo Tamminen.
Psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen toimi piikityshuoneista selvitystä tehneen työryhmän puheenjohtajana.Elise Tykkyläinen / Yle
Työryhmän mukaan Helsinkiin sopisi ensisijaisesti päiväkeskusta muistuttava malli, jossa olisi myös muita palveluita. Hyvin kohdennettuna ja toteutettuna erillistila todennäköisesti vähentäisi raportin mukaan myös huumeiden käytöstä aiheutuvia häiriöitä.
Kokonaisuudessaan työryhmän toteamat vaikutukset sekä ulkomaiset kokemukset puoltavat lainsäädäntöaloitteen tekemistä ja hankkeeseen vaikuttamista valtakunnan tasolla.
– Ei kannusta. Nämä on tarkoitettu ihmisille, jotka ovat syvällä huumeidenkäyttömaailmassa. Samalla ne ongelmat, mitkä nyt näyttäytyvät kadulla, sadaan siirrettyä kontrolloituun tilaan, Tamminen sanoo.
Huumeiden käyttö on kasvanut ennätyslukemiin
THL tiedotti tänään torstaina, että kansallisesti amfetamiinin käyttö on hyppännyt ennätyslukemiin. Pääkaupunkiseudulla käytetään amfetamiinia ja metamfetamiinia neljänneksi eniten koko maassa ja myös kokaiinin käyttö on ennätyssuurta.
Viikinmäen jätevesipuhdistamon tuloksissa opioidikorvaushoito- ja kipulääkkeenä käytetyn metadonin käyttömäärät ovat puolestaan pysyneet hyvin vakiona koko seurantajakson ajan eli vuodesta 2012–2018.
Jätevesitutkimuksella saadaan riippumatonta tietoa alueella tapahtuvasta huumeiden käytöstä miltei reaaliaikaisesti.
Helsingin puhdistamon piiriin kuuluvat myös Itä-Vantaa, Sipoo, Kerava, Pornainen, Espoo, Länsi-Vantaa sekä Kirkkonummi.
Ruotsalaista ilmastoaktivistia Greta Thunbergia esitetään Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Asiasta kertoo esimerkiksi ruotsalaislehti Aftonbladet.
Vasta 16-vuotias Thunberg on inspiroinut ilmastomielenosoituksia ympäri maailmaa. Hän kommentoi Aftonbladetille, että on kunnia tulla nimetyksi suuren palkinnon saajaksi.
– Se tuntuu käsittämättömältä ja hieman kummalliselta, Thunberg sanoi.
Thunbergin asettivat ehdolle kaksi ruotsalaispoliitikkoa ja kolme norjalaispoliitikkoa.
Perjantaina koululaiset osoittavat mieltään ilmaston puolesta ainakin Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Päiväksi on kutsuttu koolle maailmanlaajuinen koululakko ilmaston puolesta.
Thunberg on puhunut ilmastoasioista muun muassa EU-johtajille ja Davosin talousfoorumissa.
Thunberg ei osannut nimetä Ylen haastattelussa helmikuussa yhtä ihailemaansa poliitikkoa tai vallankäyttäjää.
– Ihailen erityisesti heitä, jotka työskentelevät hiljaa, taistelevat eivätkä saa huomiota. Tulisieluja, hän sanoi.
Nobel-ehdokkaita on tänä vuonna 301. Heistä 223 on yksittäisiä ihmisiä ja 78 organisaatioita.
Tiettävästi ehdolle on asetettu myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump.
Palkinnon voittaja selviää lokakuussa. Ehdokkaat oli asetettava helmikuun alkuun mennessä.
Ensi viikon alusta alkaen Suomen länsirajan takana ryskyy ja paukkuu, kun Ruotsin maavoimien kansainvälinen pääharjoitus pyörähtää toden teolla käyntiin. Northern Wind (Pohjoistuuli) 2019 -harjoituksessa puolustaudutaan kuvitteellista vihollista vastaan, joka hyökkää Pohjois-Ruotsiin idän ja pohjoisen suunnalta.
Puolustuksesta vastaa ruotsalainen prikaati, jonka vahvistuksena on suomalainen pataljoona kalustoineen. Hyökkäävä prikaati koostuu pääosin Norjan maavoimien sotilaista. Heidän tukenaan on merijalkaväkeä Yhdysvalloista ja Britanniasta.
Suomalais-ruotsalaisen prikaatin on tarkoitus pysäyttää Haaparannan suunnasta hyökkäävä vihollinen Luulajan–Bodenin tasolle. Miten se käytännössä tehdään, on vielä tarkkaan määrittelemättä.
– Harjoitusta ei ole käsikirjoitettu, minkä ansiosta saamme enemmän realismia ja dynamiikkaa, selvittää harjoittelun suunnittelusta vastaava everstiluutnantti Johan Skiöld Ruotsin asevoimien Forum-lehdelle.
Tämä tarkoittaa hänen mukaansa käytännössä sitä, että sekä hyökkäävän että puolustavan prikaatin komentajat tekevät sellaisia taktisia päätöksiä kuin pystyvät ja katsovat tarpeelliseksi.
Ilmasotaharjoitus samaan aikaa, hyökkääjän tukikohta Rovaniemellä
Suomi lähettää Northern Windiin yli 1 500 sotilasta ja 500 ajoneuvoa. Sadan panssarivaunun joukossa on muun muassa Leopard-taistelupanssareita ja BMP 2M -rynnäkköpanssareita.
Maavoimien koulutuspäällikön, everstiluutnantti Vesa Helmisen mukaan yhtä mittavalla joukolla ei ole Suomesta Ruotsin maavoimien harjoituksiin aiemmin osallistuttu. Muuten harjoittelu yhdessä ruotsalaisten kanssa on jo vakiintunutta eikä ensi viikon suurharjoitus tuo siihen mullistavaa uutta.
– Yhteistoiminta ja talviolosuhteet, Helminen tiivistää harjoittelun painopistealueet.
Norjalaisprikaatin suunnitteluvastaavan Torbjörn Johnsenin mukaan Norjalle kyseessä on virstanpylväs yhteistyössä Ruotsin ja Suomen kanssa.
– Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat osallistuneet useisiin harjoituksiin Norjassa, mutta me emme ole koskaan osallistuneet Ruotsin harjoituksiin näin suurella joukolla, Johnsen sanoo Norjan puolustusvoimien lehdelle.
Lisämaustetta Northern Windiin tuo Ruotsin ilmavoimien FVÖ19-harjoitus, joka lennetään osin samaan aikaan. Harjoitusalue ulottuu Ruotsin lisäksi myös Suomen Lappiin, Hornetit ja Gripenit hyökkäävät Ruotsiin Rovaniemeltä.
Taistelijan simulaattori kertoo osumista reaaliajassa
Northern Windissä 6 000 sotilasta varustetaan simulaattoriliiveillä ja aseiden laserlähettimillä, jotka muun muassa rekisteröivät osumat ja taistelijoiden liikkeet.
– Tästä tulee maailman suurin instrumentoitu sotaharjoitus näillä laitteilla, joita käytämme, Skiöld kehuu.
Helmisen mukaan myös suomalaisilla käytössä olevasta yhteensopivasta simulaattorivarustuksesta on paljon hyötyä harjoituksen analysoinnissa.
– Se antaa realistisemman kuvan taisteluharjoituksessa menestymisestä ja palautteen niin yksittäiselle taistelijalle kuin johtajille, Helminen kertoo.
Norjalaiset, amerikkalaiset ja britit ovat jo harjoitelleet yhdessä Norjassa ennen siirtymistä hyökkäysasemiin lähelle Suomen rajaa.
Suomen harjoitusjoukot ovat pääosin Panssariprikaatista, Jääkäriprikaatista, Kainuun prikaatista ja Porin prikaatista. Ne siirtyvät Suomesta Ruotsiin teitä ja rautateitä pitkin viikonlopun aikana.
Tänään julkistettava ohje kehottaa kuntia kytkemään kiinteistöjensä ilmanvaihdon pois päältä ilta- ja yöajaksi.
Koulujen, päiväkotien ja muiden julkisten rakennusten ilmanvaihto olisi näin päällä pääsääntöisesti vain päiväsaikaan. Tämä olisi merkittävä muutos nykytilaan, jossa ilmanvaihto on monissa kiinteistöissä päällä jatkuvasti.
Ohje ei koske rakennuksia, jotka ovat toiminnassa ympäri vuorokauden. Tällaisia ovat muun muassa sairaalat ja palvelukodit.
Ilmanvaihto syö rahaa ja energiaa
Ohjeen ovat laatineet Sisäilmayhdistys ja Kuntien sisäilmaverkosto, johon kuuluu kymmenen kaupunkia: Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Oulu, Porvoo, Tampere, Turku, Vantaa. Kirjoittamassa ja kommentoimassa on ollut yli 50 asiantuntijaa.
Taustalla on halu säästää energiaa ja kustannuksia sekä pienentää kuntien hiilijalanjälkeä. Ohjeen tekijöiden mukaan jatkuvan ilmanvaihdon käyttö on kallista, muttei tarjoa parempaa sisäilmaa kuin jaksottainen ilmanvaihto.
– Uskon, että tällä saadaan energiankäyttö kohdistettua järkevästi ja tarpeeseen. Vaikka rakennusmateriaalipäästöt nousevat hiukan kun ilmastointi on yöllä pois, ne ehtivät laskea, kun ilmanvaihto käynnistetään ennen käytön alkua, sanoo ohjeen päälaatija, Helsingin kaupungin johtava asiantuntija Marianna Tuomainen.
Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola sanoo, että ohjeella pyritään yhdenmukaistamaan kuntien toimintaa.
– Tähän liittyy mielikuvia, että tämä olisi vain säästökeino. Mutta haluamme ennen kaikkea parantaa ohjeistusta.
Käytännöt kunnissa ja kaupungeissa ovat kirjavia.
Monissa suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, ilmanvaihto on pääsääntöisesti jo nyt sammuksissa öisin ja viikonloppuisin. Helsinki on toiminut näin 25 vuotta. Esimerkiksi Espoo, Oulu ja Jyväskylä sen sijaan pitävät ilmanvaihtoa päällä ympärivuorokautisesti.
Koska ilmanvaihto syö paljon energiaa, jaksottamisen raha- ja päästösäästöt lasketaan merkittäviksi.
– Meillä ympärivuorokautinen ilmanvaihto maksaisi reilusti yli kymmenen miljoonaa euroa vuosittain. Hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät noin 50 prosenttia, sanoo Helsingin kaupungin kiinteistöpäällikkö Sari Hildén.
Vantaalla on laskettu, että jatkuva ilmanvaihto tarkoittaisi noin kolmen miljoonan euron lisäkustannusta, kertoo kaupungin tilakeskusjohtaja Pekka Wallenius.
Vanhoja ja ainakin osin sisäilmaongelmaisia kiinteistöjä on runsaasti, ja ilmanvaihdon poiskytkeminen herättää kysymyksiä riskeistä.Jari Kovalainen / Yle
Sopiiko yksi ohje kaikille?
Kaikki eivät ole purematta nielleet tietoa uudesta yhteisohjeesta.
Vanhoja ja ainakin osin sisäilmaongelmaisia kiinteistöjä on runsaasti, ja ilmanvaihdon poiskytkeminen herättää kysymyksiä riskeistä. Esimerkiksi Oulu ei ole lähtenyt "Helsingin tielle", vaan pitää ilmanvaihdon rakennuksissaan öisinkin ainakin osatehoisena.
– Erityisesti vanhojen kiinteistöjen osalta kokonaisuudenhallinta on haastavaa. Meidän mielestämme kannattaa katsoa tapauskohtaisesti, missä ilmanvaihdon voi sammuttaa ja missä ei, Oulun tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Veijo Kotilainen sanoo.
Uusi ohjeistus osuu ennen kaikkea kouluihin ja päiväkoteihin. Opettajien ammattijärjestö OAJ olisi toivonut, että tilojen käyttäjät olisi otettu mukaan ohjeen valmisteluun. Ilmanvaihdon puutteet on OAJ:n mukaan kiinteistön käyttäjien tavanomaisin ongelmapalaute.
– Julkiset rakennukset ovat heikossa kunnossa. Ymmärtääkseni kysymys on rakennuskohtainen, eli asiaa pitäisi arvioida rakennus kerrallaan, OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio sanoo.
Ohjeen laatijoiden mukaan ylimääräisiä riskejä ei pitäisi syntyä. Ohje ei päde esimerkiksi kosteusvaurioisissa kiinteistöissä sellaisenaan, vaan ilmanvaihdosta onkin tarkoitus päättää tällöin aina tapauskohtaisesti.
– Ilmanvaihdon käyntiajoista on käyty keskustelua vanhempainilloissa jo ainakin kymmenen vuotta. Mutta on yleinen harhaluulo, että ilmanvaihdolla voitaisiin estää kosteusvaurioita, Helsingin kaupungin kiinteistöpäällikkö Hildén sanoo.
– Ilmanvaihdolla ei sisäilmaongelmaa poisteta. Jos rakennuksessa on vaurio, se pitää joka tapauksessa korjata, sanoo myös Sisäilmayhdistyksen Ahola.
Ilmanvaihdon pitäminen sellaisena, ettei rakennukseen synny merkittäviä paine-eroja, on erityisesti vanhoissa rakennuksissa usein hankalaa.Jyrki Lyytikkä / Yle
Paine-erot yritetään saada kuriin
Ohjeessa kiinnitetään runsaasti huomiota rakennusten yli- tai alipaineeseen. Ne ovat suoraan kytköksissä ilmanvaihtoon.
Aiemmin alipainetta pidettiin hyvänä asiana: kun rakennus imee ilmaa ulkoa itseensä, se kuivattaa samalla rakenteita. Nyttemmin on huomattu, että samalla sisäilmaan saattaa imeytyä rakenteista haitta-aineita.
Ilmanvaihdon pitäminen sellaisena, ettei rakennukseen synny merkittäviä paine-eroja, on erityisesti vanhoissa rakennuksissa usein hankalaa. Se on kuitenkin uuden ohjeen tavoitteena.
Kaupungit ovat havahtuneet asiaan. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on parhaillaan tekemässä ohjetta paine-erojen säätämisestä rakennuksissaan.
