Jopa 4 000 tatuointiväreissä käytettävää ainesosaa on menossa pannaan koko EU:n alueella. Helsingissä toimiva Euroopan kemikaalivirasto ECHA esittää EU-komissiolle niiden kieltämistä lailla.

Kemikaalivirasto kertoi asiasta tänään. Tatuoinneissa käytettävien väri- ja lisäaineiden epäillään aiheuttavan syöpää ja muutoksia DNA:ssa, laskevan hedelmällisyyttä ja aiheuttavan ihoärsytystä.

Pohjalla on pitkä arviointityö, jonka kemikaalivirasto sai valmiiksi keskiviikkona. Asia etenee nyt EU-komissioon, ja koko EU:n kattavaa lakia odotetaan jo ensi vuonna.

– Pidän tätä merkittävänä askeleena tatuointivärien turvallisuudessa. Uskon, että komissio toimii näkemyksemme mukaisesti, sanoo kemikaaliviraston vanhempi neuvonantaja Mark Blainey.

"Jos meidän väreissämme on kiellettäviä aineita, ne lähtee saman tien roskikseen"

Neljätuhatta väriainetta on hurja määrä.

Silti tatuointeja harkitsevilla tai jo ottaneilla ei pitäisi viranomaisten mukaan olla suurempaa syytä huoleen kuin aiemminkaan. Blaineyn mukaan kannattaa harkita esimerkiksi sitä, ovatko kemikaalit aiheuttaneet itselle aiemmin reaktioita.

Väriaineiden haittavaikutuksista on näyttöä, mutta toisaalta aineita päätyy kehoon verraten pieni määrä.

– Jos meidän väreissämme on kiellettäviä aineita, niin totta kai ne lähtee saman tien roskikseen. Mutta meillä on jo nyt sellaiset värit käytössä, ettei tässä tarvitse olla huolissaan. Tatuointibisnes on kasvanut räjähdysmäisesti, ja valmistajilla on ollut varaa panostaa laadun parantamiseen, Suomen tatuointiartistien yhdistyksen puheenjohtaja Tony Raita sanoo.

Tämä on Raidan mukaan tilanne Suomessa ja suuressa osassa EU:ta. Kaikista muista maista hän ei mene takuuseen.

Raita on Suomen tunnetuimpia tatuoijia, ja pitää Lahdessa Otherside Tattoo -liikettä. Tila on valoisa ja avoin, osoitus tatuointiliikkeiden muuttumisesta yhteiskuntakelpoisiksi.

Raita osallistui kemikaaliviraston arviointityöhön asiantuntijana. Hän kannattaa rajoituksia ja keskustelua turvallisuudesta.

– Aina kun laitetaan neulalla reikiä kehoon, niin on olemassa infektio- tai väriaineriski. Ei me olla kemistejä eikä lääkäreitä, mutta luotettavia tutkimustuloksia värien aiheuttamista riskeistä ei ole tähän päivään mennessä saatu. Siinä mielessä näitä on tehty aika luottavaisin mielin, hän sanoo.

Neljätuhatta ainesosaa kertoo myös siitä, miten kemikalisoitunut maailma on. Kemikaalivirasto haluaa varmistaa, ettei kieltolistalla olevia aineita vain korvata rinnakkaisaineilla, jotka voivat olla yhtä haitallisia.

– Rajoitukset tarkoittavat, että EU:ssa myytäviin väreihin tulee ikään kuin turvaleima, joka takaa että ne ovat turvallisia käyttää, Blainey tiivistää.

Isoin riski: Lomatatuoinnit ja kiinalaiset halpavärit

Sekä Kemikaalivirasto että Tony Raita varoittavat kiinalaisista halpaväreistä. Nettikaupoista löytyy hakusanoilla tatuointiväri tai tattoo ink tuhansia tuloksia.

– Siellä saattaa olla vaikka mitä myrkkyjä. Vuosien varrella on kuultu, että joukossa on ollut esimerkiksi automaaleja, joita on laitettu pulloihin ja myyty merkkiväreinä, Raita sanoo.

Suurimmat riskit piilevät juuri tatuoinneissa, jotka tehdään itse halpaväreillä tai otetaan alehintaan etelän lomakohteiden rantakojuissa.

– Viranomaisten tulee lähivuosina pohtia, miten nettikauppaa voitaisiin valvoa nykyistä kattavammin, Mark Blainey sanoo.

Blainey ja Raita kehottavat asiakkaita kysymään väriaineista tatuointiliikkeeltä, jos on vähänkin epäilyksiä. Tuleva EU-laki velvoittaa yrittäjät kertomaan asiakkaille tarkat tuotetiedot.

Suomessa pääosan väreistä toimittaa yksi tukkuri, Nordic Tattoo Supplies, joka toimii yhteistyössä useimpien tatuointiliikkeiden kanssa. Raita arvioi, että halpavärejä käyttämällä yrittäjä säästäisi "ehkä parisataa euroa vuodessa". Hän ei näe siinä mitään järkeä.

– Niillä, jotka tekevät tatuointeja ammatikseen, ei ole mitään intressiä käyttää huonoja värejä. Kaikki haluavat tehdä hyvää jälkeä ja turvallisesti, Raita sanoo.

Asiakas: "Ei pelota"

Mystiikka tatuointien ympäriltä on hälventynyt 2000-luvulla nopeasti, kun niiden suosio on kasvanut.

Arviolta jo kymmenellä prosentilla suomalaisista on vähintään yksi tatuointi. Koko Euroopassa tatuointi on noin 15 prosentilla väestöstä, mutta vuoteen 2040 mennessä arviolta jo joka neljännellä. Toisaalta tatuoinnit ovat muoti-ilmiö, ja innostus voi myös lopahtaa.

Siitä ei ole vielä merkkejä. Raidan Otherside Tattoo -liikkeessä käy lounasaikaan kuhina. Kaikilla neljällä pöydällä on asiakas, ja huoneen täyttää tatuointikoneiden äänekäs surina. Musteet siirtyvät kilvan ihon alle verinahkaan.

Raita tatuoi Petri Säisäsen käsivarteen mustavalkoista kuvaa, joka esittää naista ja ruusua.

– Kuva löytyi netistä ja totesin, että haluan tuon. Tatuoinnit ovat mielestäni siistejä, taidetta tavallaan, Säisänen sanoo.

Säisäsellä on useita tatuointeja, mutta hän ei ole erityisemmin pohtinut kemikaalien vaikutuksia kehoonsa.

– Olen teettänyt tatuointini ihmisillä, jotka tekevät tätä ammatikseen. Eivät ne silloin pelota. Eri asia olisi, jos kävisin jollain amatöörillä, joka on tilannut värit netistä.

Miehen t-paitaa koristaa lontoolaisen jalkapalloseura Arsenalin logo.

– Sama löytyy tatuointina selästä. Se ei ehkä ollut paras idea, mutta tulipa otettua.

Valtioneuvosto hyväksyi torstaina liputusasetukseen muutoksen, jonka myötä isänpäivästä (10.11.) tulee Suomessa virallinen liputuspäivä.

Aikaisemmin isänpäivä oli vakiintuneiden tapojen mukaisesti kalenteriin merkitty liputuspäivä, mutta valtion virallisen liputuspäivän asema siltä on puuttunut.

Isänpäivän asema on siis ollut vähäisempi kuin äitienpäivän (12.5.), joka on virallinen liputuspäivä. Muutoksella ero liputuskäytäntöjen välillä poistuu.

– On hienoa, että äitiys ja isyys on nyt viimein saatu samalle viivalle liputuksen osalta. Eron poistaminen on osaltaan valtion viesti siitä, että vanhemmuus on yhtäläinen iloineen ja vastuineen, toteaa sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).

Liputusasetusta on muutettu vain kerran aikaisemmin vuonna 1996, kun asetukseen päivitettiin uudet vaalipäivät.

Jutun komentointi on avoinna klo 22 saakka. Tervetuloa mukaan.

Tampereen ja Turun tunnin junien ylle kasautuu tummia pilviä. Hallituksen eron vuoksi ratoja kehittäviä hankeyhtiöitä ei voida perustaa tällä vaalikaudella.

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti torstaina, että ministeriö voi jatkaa Suomi-radan ja Turun tunnin junan mahdollistavien hankeyhtiöiden valmistelua, mutta yhtiöiden osakassopimukset hyväksyy seuraava hallitus.

– Suomi-rataa ja Turun tunnin junaa edistävien Pohjolan Rautatiet Oy:n tytäryhtiöiden perustaminen siirtyy näin ollen seuraavan hallituksen päätettäväksi, ministeriö kertoo tiedotteessa.

Rahoitus tytäryhtiöiden käynnistämiseen olisi ollut valtiolta ja kunnilta yhteensä 30 miljoonaa euroa Suomi-radan osalta sekä 20 miljoonaa euroa Turun tunnin junan osalta. Ministeriö perusti Pohjolan Rautatiet Oy:n helmikuun puolessavälissä.

– Suomi-rataa ja Turun tunnin rataa edistävien tytäryhtiöiden osakassopimukset on neuvoteltu jo valmiiksi yhdessä Helsingin, Tampereen, Vantaan, Espoon ja Turun kanssa. Suomi-radan osakassopimus olisi mahdollistanut Hämeenlinnan, Riihimäen ja muiden kaupunkien liittymisen mukaan sopimukseen, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Sen sijaan Pohjolan Rautatiet Oy voi perustaa Rail Baltica -yhtiön, kalustoyhtiön ja kiinteistöyhtiön. Ministeriön mukaan tämä kävi ilmi Bernerin keskusteltua asiasta torstaina oikeuskansleri Tuomas Pöystin kanssa.

Hankeyhtiömallia oli tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa myös Itäradan nopeuttamisessa.

– Itäradan osalta oli jo löytynyt yhteisymmärrys maakuntaliitoissa. Myös keskustelut kaupunkien kanssa ovat edenneet, Berner sanoo.

Tampereella oli toisenlainen tieto

Uutinen yllätti Tampereen pormestarin Lauri Lylyn (sd.)

– Tämä on tosi yllättävä tieto ja vähän outokin, Lyly sanoo.

Lylyn mukaan Tampere oli saanut ministeriöstä tiedon, että hankeyhtiöt voidaan yhä perustaa tällä vaalikaudella, koska poliittiset päätökset on tehty ja jäljellä oli vain toteutusvaihe. Suomi-rata-yhtiö oli tarkoitus perustaa jo huhtikuussa.

– Tämä on Tampereen tunnin junalle iso kolaus, koska tämä siirtää näitä hankkeita kuukausia eteenpäin, Lyly sanoo.

EU-tuen hakeminen voi vaikeutua

Tampere on halunnut saada tunnin junan suunnittelun nopeasti liikkeelle. Pääradan kehittämiselle on tarkoitus hakea EU-tukea. Uusi rahoituskausi alkaa vuonna 2021.

Lylyn mukaan yleissuunnittelu pitäisi saada tehtyä ennen rahoituskauden alkua.

Suomi-rata-yhtiö halutaan siksi, että valtion budjettiin rahaa suunnitteluun ja toteutukseen ei ole ollut tulossa. Pääradan kehittämisen hinnaksi on arvioitu 5,5 miljardia euroa.

Hämeenlinna ei päässyt perustajajäseneksi

Myös Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala yllättyi uudesta käänteestä. Hämeenlinnassa on niin ikään ollut sellainen tieto, että hankeyhtiöt voidaan perustaa hallituksen kaatumisesta huolimatta.

Toinen yllätys Hämeenlinnalle on ollut se, että kaupunkia ei otettu Suomi-rata-yhtiön perustajajäseneksi. Hämeenlinna olisi halunnut mukaan jo alusta saakka.

Lauri Lyly perustelee perustajajäsenten rajausta sillä, että yhtiö on haluttu saada nopeasti pystyyn. Lylyn mukaan muut kunnat pääsevät mukaan myöhemmin, kuitenkin mahdollisimman pian.

Kenakkala toivoo, että lykkäys avaisi Hämeenlinnalle uuden mahdollisuuden päästä heti mukaan perustettavaan yhtiöön.

– Nythän tähän tuli aikamoinen aikalisä. Tietysti toivon, että pääsemme samoihin pöytiin heti alkuvaiheessa ja perustajajäsenten joukkoon, Kenakkala sanoo.

Lyly sanoo, että suunniteltua linjausta uudesta ratayhteydestä ei ole olemassa. Alustavia vaihtoehtoja on ollut ainakin kolme. Yhdessä päärataa oikaistaisiin vain lievästi, toisessa oikaisu olisi voimakkaampi ja kolmas vaihtoehto kulkisi kokonaan uutta, suorempaa reittiä Tampereelta Helsinkiin.

Hämeenlinna pitää tärkeänä, että Suomi-rata tarkoittaa mahdollisten lisäyhteyksien lisäksi nykyisten raiteiden perusparannusta niin, että myös niillä junien nopeus voidaan nostaa 250 kilometriin tunnissa.

Vasemmiston Li Andersson sai aloittaa keskustelun vanhustenhoidosta. Andersson pääsee vetoamaan arvokkaaseen vanhuuteen.

Kokoomuksen Petteri Orpo sanoo, kokoomus on sitoutunut siihen, että lisää hoitajia tarvitaan, vanhuspalvelulain uudistamiseen.

Keskustan Juha Sipilän mukaan vanhustenhoidon ongelmat ovat myös oiretta soten uudistamattomuudesta. Hoitajia tarvitaan lisää.

Olemme epäonnistuneet ja kipukohdat on korjattava. Hoitajamitoitus pitää nostaa 0,7:ään, sanoo RKP:n Anna-Maja Henriksson.

Mitä sotesta seuraavaksi?

Keskustelu sotesta alkaa demarien sotemallilla. SDP:n Antti Rinne esittelee mallia, joka perustuu maakuntiin.

"SDP:n sotemallissa lisää lääkäreitä ja hoitajia. Rakenteissakin on korjaamista: kuntia isompi itsehallintoalue tuottaa ja järjestää palvelut. Rinne sai tehdä nyt sote-ehdotusaloitteen. Katsotaan mitä muut vastaa", arvioi Antti Mustakallio. Lue analyysia tämän artikkelin loppupuolelta.

Kokoomuksen Petteri Orpo haluaisi jättää malli-sanan käytön pois. Ihmiset ovat hänestä kyllästyneet malleihin

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho totesi, että ihmisiä ei kiinnosta valitseminen vaan se, että pääsee hoitoon.

RKP:n Anna-Maja Henriksson palasi puheenvuoroissaan Vaasan keskussairaalan lakkauttamiseen, jo toistamiseen. Myös sote-uudistuksesta puhuessaan.

Vasemmiston Li Andersson totesi suurimmaksi ongelmaksi sen, että toiset pääsevät lääkäriin hetkessä ja toiset joutuvat julkisella puolella odottomaan. Andersson hyökkäsi myös hallituksen mallia ja etenkin kokoomuksen mallia vastaan.

Keskustan Juha Sipilä iski "Petteri Orpon malliin", että sillä ei saada koko Suomeen palveluita. Sipilä vetooa muihin puolueisiin. Kun yhtälöstä otetaan "kokoomuksen" valinnanvapaus pois, kaikki muut puolueet ovat sotesta samaa mieltä.

Vaalikeskustelu käynnistyi sotesta ja hallituksen kaatumisesta. Kokoomuksen Petteri Orpo kommentoi heti vaalikeskustelun alkuun, että pääministeri Juha Sipilän tavassa kaataa hallitus oli "vaalityötä mukana". Orpo sivalsi Sipilää myös Brexitistä.

Opposition puheenjohtajat yhtyivät kritiikkiin. Pekka Haaviston mukaan hallituksen kaatamisesta vaikeuksien edessä ei voi tulla maan tapa. Sekä Li Andersson että Jussi Halla-aho puhuivat vaalitempusta.

Ensimmäinen suuri vaalikeskustelu käynnistyi. Yhdeksän puheenjohtajaa kohtaa parhaillaan Ylen studiossa Pasilassa.

Keskustelun vetävät A-studion juontajat Seija Vaaherkumpu ja Sakari Sirkkanen.

Vaalikeskustelua analysoivat politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja puhetaidon kouluttaja Antti Mustakallio sekä Ylen Hannu Tikkala ja Heikki Valkama. He käyvät läpi vaalitentin kulkua ja analysoivat puheenjohtajien keskustelua.

Tämä artikkeli päivittyy vaalikeskustelun aikaan hetki hetkeltä.

Britannian parlamentti päätti torstaina hyväksyä hallituksen esityksen, jonka mukaan Britannia pyytää EU:lta lykkäystä maan EU-erolle. Äänestyksessä 412 kansanedustajaa kannatti lykkäyksen anomista ja 202 vastusti sitä.

Esityksen mukaan brexit saattaa lykkääntyä kolmella kuukaudella, eli eurovaalien yli. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Britannian on määrä erota Euroopan unionista 29. maaliskuuta, ja EU:n on hyväksyttävä eron lykkäys.

Pääministeri Theresa May vie ensi viikolla erosopimuksensa vielä kolmannen kerran parlamentin äänestettäväksi. Jos parlamentti hyväksyy sopimuksen, brexitin lykkäys jäisi todennäköisesti lyhyeksi.

Parlamentti äänesti useista esityksistä tänä iltana.

Parlamentti hylkäsi ehdotuksen, joka olisi opastanut hallitusta hakemaan brexitille riittävästi lykkäystä, jotta Britannia voisi järjestää uuden kansanäänestyksen EU-erosta. Ehdotusta vastusti 334 ja kannatti 85 parlamentaarikkoa.

Lisäksi parlamentti hylkäsi äänin 314-312 ehdotuksen, jossa parlamentin alahuone olisi ottanut brexitiin haltuunsa 20. maaliskuuta ja tuonut keskusteluun lisää vaihtoehtoja EU-eron toteuttamiseksi.

Parlamentti hylkäsi myös ehdotuksen, jonka myötä brexitiä olisi lykätty, jotta parlamentin enemmistö olisi voinut päästä sopuun brexitin eri toteutustavasta. Äänet jakautuivat 318-302.

Eilen keskiviikkona parlamentaarikot äänestivät, ettei Britannia voi erota EU:sta ilman sopimusta. Tiistain äänestyksessä parlamentti hylkäsi toistamiseen pääministeri Mayn neuvotteleman erosopimuksen.

1. Miksi brexitiä ei peruta, kun se näyttää niin vaikealta?

Britannia voisi järjestää EU-jäsenyydestä uuden kansanäänestyksen tai perua eron suoraan omalla ilmoituksellaan. Molemmat ratkaisut kohtaisivat syytöksiä siitä, että poliitikot kävelevät “kansan tahdon” yli.

Tutkimusten mukaan enemmistö briteistä kannattaa nyt EU-jäsenyyttä. Marginaali on kuitenkin niin pieni, että poliitikot eivät uskalla asettua kansanäänestyksen tai perumisen taakse.

Yksi syy brittien laajaan EU-vastaisuuteen on maan tabloidilehdistön vuosikymmenien aikana luoma EU-vihamielinen ilmapiiri. EU:sta ja unionista tulevasta maahanmuutosta on maalattu niin vahva viholliskuva, että logiikka ja taloudelliset syyt eivät paljoa paina.

Uusi kansanäänestys avaisi syvällisiä kysymyksiä demokratiasta. Missä tilanteessa äänestäminen on epädemokraattista?

2. Miksi EU-eron kannattajat vastustavat pääministerin neuvottelemaa erosopimusta?

Pääministeri Theresa May ei saa sopimukselleen hyväksyntää, sillä hänen oman puolueensa ja tukipuolueen EU-eromieliset vastustavat sitä.

Vastustajat katsovat, että EU-eron malli ei tuo Britannialle sellaista riippumattomuutta unonista, minkä he haluaisivat nähdä. Mutta heidän vastustuksensa johtaa siihen, että koko EU-ero voi peruuntua.

He ovat juuttuneet “ideologiseen ajatteluun”, jossa EU-eron uskotaan tuovan Britannialle “kakkuja ja yksisarvisia”, syyttää maltillisempi EU-eron kannattaja Oliver Norgrove The Guardian-lehdessä.

3. Miten jatkuvasti tappioita kärsivä pääministeri May voi pysyä toimessaan?

Oppositio yritti laukaista ennenaikaiset vaalit epäluottamusäänestyksellä, joka epäonnistui. May itse kokee EU-eron toteuttamisen velvollisuudekseen eikä halua väistyä, vaikka käytännössä valta näyttää karanneen hänen käsistään.

Konservatiivipuolueen sisällä ei ole uskottavaa seuraajaehdokasta Mayn korvaajaksi. Myös puolueen sisäinen epäluottamusmenettely hänen syrjäyttämiseksi epäonnistui.

4. Eikö Britannian EU-eroa voisi lykätä hamaan tulevaisuuteen, kunnes maa saa sotkun selväksi?

Nyt näyttää selvältä, että edessä on ainakin lyhyt lykkäys. Pidemmän lykkäyksen tiellä on monta asiaa.

EU ei halua brexitin vievän resursseja muilta tärkeiltä kysymyksiltä loputtomasti. Talouselämälle jatkuva epävarmuus on myrkkyä. Yritykset eivät pysty suunnittelmaan tulevaisuutta, jos toiminnan ehtoja ei tiedetä.

Pääministeri Theresa May päätti itse käynnistää kahden vuoden eroprosessin, ennen kuin parlamentin kanta eron toteuttamistavasta oli selvillä.

5. Kuinka Theresa May voi tuoda sopimuksensa äänestettäväksi kerta toisensa jälkeen?

May haluaa, että hänen erosopimuksestaan äänestetään uudelleen ensi viikolla. Tämä on parlamentaarista käytäntöä vastaan, sillä kertaalleen hylättyjä aloitteita ei ole tapana tuputtaa kansanedustajille kerta toisensa jälkeen.

Parlamentin puhemiehellä John Bercow’lla saattaa olla valta torpata Mayn kolmas yritys, jos hän niin haluaa tehdä. Toinen äänestys oli hyväksyttävä, sillä sopimukseen oli saatu muutoksia EU:lta. Nyt sellaisiin ei välttämättä ehditä.

Keskustelu aiheesta on auki kello 21 saakka.

Suurin oppositiopuolue SDP haluaa valmistalla sote-uudistuksen ensi vaalikaudella parlamentaarisesti.

Se tarkoittaisi sitä, että kaikki puolueet – niin hallituksesta kuin oppositiostakin – olisivat työssä mukana.

– Valmistelussa on edettävä vaiheittain, hallittavan kokoinen kokonaisuus kerrallaan. Valmistelun aikana on varattava riittävästi aikaa perustuslainmukaisuuden arviointiin, sanoo puheenjohtaja Antti Rinne.

SDP perustaa oman, tänään esitellyn mallinsa 18 alueelle, kuten keskustakin. Puolue ei kuitenkaan puhu maakunnista vaan "sote-kunnista".

Näiden alueiden lisäksi pääkaupunkiseudulla voisi olla erityisasema.

– Meidän arviomme on se, että näillä vähintään 18 alueella päästään riittävään väestöpohjaan, Rinne sanoo.

Sote-kunnilla itsehallinto ja verotusoikeus

Rinne ei suostunut kommentoimaan sitä, mitä tapahtuu, jos joku alueista ei selviydy sote-palvelujen järjestämisestä. Hänen mukaansa tällaisten vaikeuksien ratkaisemista selvitetään jatkovalmistelussa.

Sote-kunnilla olisi kuitenkin sekä itsehallinto että verotusoikeus. Rinteen mukaan SDP ei halua valtiovarainministeriön sanelevan alueiden toimintaa ilmoittamalla "tässä rahat ja tehkää se hoito, mitä niillä saa" -tavalla.

SDP haluaa jatkaa tällä vaalikaudella toimineiden, maakunta- ja soteuudistuksen valmisteluorganisaatioiden rahoitusta niin, että työ ei katkeaisi. Hänen mukaansa valmisteluvaiheessa on tehty hyvää työtä muun muassa integraation ja hoitoketjujen osalta.

Lisäksi Rinne arvioi, että rajoittamislait tulee todennäköisesti pitää voimassa koko seuraavan vaalikauden ajan, jotta sote-valmistelua saadaan vietyä eteenpäin.

Tilaisuudessa SDP linjasi myös kannattavansa sitovan, 0,7 hoitajamitoitusta kirjattavaksi lakiin. Tämä maksaisi noin 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisäksi puolue haluaa lisätä 1 000 uutta lääkärin tai hoitajan tehtävää, jotta kiireettömään hoitoon pääsisi viikossa.

Juttua täydennetty klo 9.58 ja 10.21.

Helsingin Niemenmäessä sijaitsevan Pohjola-talon pihassa pitkään seissyt taideteos Pohjolan syke on saamassa uuden paikan Vantaalta.

Pohjola-yhtiön satavuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1990 paljastettu Antti Maasalon teos siirrettiin jo viime kesänä Vantaalle suojaan korttelissa meneillään olevien rakennus- ja purkutöiden ajaksi. Uusi sijoituspaikka tulee olemaan Vantaan Aviapolis.

Vantaan kaupungininsinööri Henry Westlin kertoo, että teos ostettiin Vantaalle symboliseen yhden euron kauppahintaan. Vantaalle tulee Westlinin mukaan kuitenkin kuluja teoksen pystytykseen ja jalustaan liittyen reilut 30 000 euroa.

Taitelija mielissään uudesta paikasta

Taiteilija Antti Maasalo on teoksen uudesta sijaintipaikasta mielissään.

– Olin ensin pettynyt, kun kuulin, että teoksen alta on myyty maa pois. Siihen alkoi sitten löytyä ratkaisuja, kun kyselin itse mahdollisuuksia uudelleen sijoittamiseen. Olen toiminut vain myötävaikuttajana. Tykkään kovasti, että se saadaan nyt uudelle paikalle, joka on ehkä vielä näyttävämpi kuin aiemmin.

Tornimainen, teräksestä ja akryylimuovista tehty taideteos seisoo matalassa graniittialtaassa. Teoksen yläosan rattaat heijastelevat värispektrin eri värejä.

Teoksen alkuperäinen nimi oli Revontulet, ja tämä nimi palautetaan nyt käyttöön. Samalla teoksesta tulee puhtaasti valotaideteos, eli mukana ei ole vettä kuten aiemmassa sijoituspaikassa.

Uusi sijainti on siis Vantaalla Aviapoliksen kaupunginosassa, mutta tarkempaa sijaintia Westlin ei osaa vielä sanoa.

Teoksen julkistustilaisuus on tarkoitus järjestää kevään tai alkukesän aikana 2019.

Rikollisperhe Gambinon oletettu pomo Francesco "Franky Boy" Cali ammuttiin kotinsa edustalle keskiviikkoiltana New Yorkissa Yhdysvalloissa.

Poliisin mukaan Calia oli ammuttu useita kertoja keskivartaloon. Mediatietojen mukaan ampuja myös ajoi hänen ylitseen autolla.

Poliisilla ei ole toistaiseksi tietoa henkirikoksen motiivista. Ketään ei ole pidätetty asiaan liittyen.

Liittovaltion syyttäjien mukaan 53-vuotias Cali oli yksi Gambinon mafiaperheen johtajista. Amerikkalaisten mediatietojen mukaan Cali olisi toiminut Gambino-jengin ylimpänä pomona vuodesta 2015 lähtien.

Gambinon perhe on yksi New Yorkin viidestä historiallisesta italialaisamerikkalaisesta mafiaperheestä. Se oli aiemmin yksi Yhdysvaltojen voimakkaimmista rikollisjärjestöistä.

Gambinojen vaikutusvalta pieneni 1990-luvuilla, kun useita järjestön johtajia tuomittiin vankeusrangaistuksiin.

Järjestön jäseniä on tuomittu muun muassa murhista, koronkiskonnasta, huumekaupasta ja laittomien uhkapelien järjestämisestä.

Cali pidätettiin vuonna 2008 osallisuudesta gangsteritoimintaan. Hänet tuomittiin myöhemmin 16 kuukaudeksi vankeuteen kiristyksestä.

Edellisen kerran New Yorkissa ammuttiin mafiajohtaja vuonna 1985.

Poliisin Kokkolan talousrikosryhmä tutkii epäiltyä majoitus- ja vuokraustoimintaan liittyvää talousrikosta.

Kahden henkilön epäillään yhdessä ja erikseen vuokranneen majoitusta ja harjoittaneen toistuvaa, lyhytaikaista ja ammattimaista majoituspalvelua vuosien ajan. Verohallinnon ilmoituksen perusteella tuloja on jäänyt ilmoittamatta verottajalle noin 240 000 euroa.

Esitutkinnassa on käynyt ilmi, että epäillyt eivät ole mieltäneet vuokraus- ja majoitustoiminnan olevan elinkeinotoimintaa, josta täytyy pitää kirjanpitoa ja maksaa elinkeinotuloveroa ja arvonlisäveroa.

Asiaa tutkitaan törkeänä veropetoksena ja törkeänä kirjanpitorikoksena. Toisen henkilöistä epäillään myös nostaneen perusteettomasti työttömyyspäivärahaa yli 16 000 euroa.

Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuosina 2015–2018.

Pohjanmaan käräjäoikeus on määrännyt epäiltyjen omaisuutta vakuustakavarikkoon noin 125 000 euron edestä. Esitutkinnan perusteella toisen epäillyn osuus vältetyistä veroista on huomattavasti pienempi kuin toisen, noin 10 prosenttia.

Poliisi muistuttaa, että kotimajoitusta harjoittavan täytyy ilmoittaa verottajalle vuokraustoimintansa ja lyhytaikaisenkin majoitustoiminnan tulot. Myös niin sanottu perhemajoitus eli satunnainenkin vuokraus- ja vastikkeellinen majoitustoiminta on veronalaista tuloa.

Mikäli huoneiston ostaa pelkästään majoitusta varten eikä siellä itse asu, voidaan katsoa, että kyseessä on majoitustoiminnan harjoittaminen.

Kiinalaisesta haudasta viime vuonna löytynyt kahden vuosituhannen takainen neste on osoittautunut myyttiseksi eliksiiriksi, jota juomalla tavoiteltiin ikuista elämää, kertovat kiinalaisen Lyoyangin kulttuurijäänteiden ja arkeologian instituutin tutkijat uutistoimisto Xinhualle.

Keski-Kiinasta Luoyangin kaupungista löytynyt hautakammio on peräisin läntisen Han-dynastian ajalta aivan ajanlaskumme alusta tai hieman sitä ennen.

Vainajan mukaan oli pantu paljon hauta-aarteita, muun muassa maalattuja saviruukkuja, hanhen muotoinen lamppu ja jade-esineitä.

Erityisen merkittäväksi osoittautui pronssiruukku, jonka sinetin suojissa oli säilynyt 3,5 litraa kellertävää nestettä. Se tuoksahti vahvalta viiniltä, ja alkoholiksi sitä aluksi luultiinkin.

Riisistä ja durrasta tehtyä ikivanhaa viiniä oli löydetty ennenkin, mutta Luoyangin pronssiruukun sisältö on ainutlaatuista. Laboratoriotutkimukset osoittivat sen kaliumnitraatin eli salpietarin ja rikkipitoisen aluniitin sekoitukseksi.

Kullalla kuolemattomaksi?

Sittemmin kaliumnitraattia on käytetty monenmoisiin tarkoituksiin, niin ilotulitteisiin ja lannoitteisiin kuin ruokaa sakeuttamaan.

Luoyangin haudan tutkijat tulivat taolaisten tekstien perusteella siihen tulokseen, että muinaisille kiinalaisille kaliumnitraatti oli ihme-eliksiireissä keskeinen valmistusaine. Eliksiirin piti tehdä juojansa joko kuolemattomaksi tai ainakin erittäin pitkäikäiseksi.

Vastaavissa kiinalaisresepteissä oli monia sellaisia aineita, joita ei suoralta päältä ajattelisi syötäviksi tai juotaviksi: kultaa, jadea, elohopeaa, arsenikkia ja muitakin suorastaan hengenvaarallisia mineraaleja.

Myös kaliumnitraatti voi olla kuolemaksi, jos sitä nauttii liikaa.

Oliko luoyangilaishaudan vainaja siis eliksiirinsä uhri? Vai pantiinko ruukku hautaan vain symboloimaan ikuisuutta? Eikö sisältöä ollut koskaan tarkoitettukaan juotavaksi? Näihin kysymyksiin tutkijoilla ei ainakaan toistaiseksi ole vastauksia.

Keisarikin etsi ihmelääkettä

Juuri haave ikuisesta elämästä oli pari sataa vuotta aiemmin koitunut kuolemaksi Kiinan ensimmäiselle keisarille, arveltiin toisessa kiinalaisessa tutkimuksessa viime vuonna.

Hunanin arkeologisen instituutin tutkijat analysoivat kuivuneesta kaivosta löytynyttä kirjeenvaihtoa, jota oli lähetetty keisari Qin Shihuangin hovista ympäri laajaa maata. Kirjeissä käsiteltiin monia aiheita, myös keisarin tavoitetta jatkaa maallista elämäänsä loputtomiin.

Keisari vaati etsimään kaikkialta ainetta, jolla hänen toiveensa toteutuisi, ja bambukaistaleille kirjoitettujen kirjeiden joukossa on säilynyt joitakin vastauksiakin.

Yksi kylä pahoitteli, ettei sillä ollut mitään annettavaa, mutta yhdestä pikkukaupungista tarjottiin ratkaisuksi paikallista vuoristoyrttiä.

Qinin arvellaan päätyneen nauttimaan sinooperi- eli elohopeasulfidipillereitä. Ne todennäköisesti aiheuttivat hänen kuolemansa tai ainakin jouduttivat sitä, tutkijat sanovat. Qin kuoli 39-vuotiaana vuonna 207 ennen ajanlaskumme alkua.

Alkemistit uskoivat viisasten kiveen

Tekstejä, jotka kertovat ihmisen yrityksistä panna kampoihin kuolevaisuudelleen, tunnetaan paljon ja jo hyvin kaukaa historiasta. Noista lähteistä on pääteltävissä, että sen, mikä onnistui jumalilta, arveltiin onnistuvan jollakin konstilla myös ihmiseltä.

Esimerkiksi muinaiset kreikkalaiset uskoivat, että heidän jumalansa olivat kuolemattomia, koska he nauttivat ambrosiaa ja nektaria, "kuolemattomien ruokaa ja juomaa".

Egyptissä Thoth saavutti saman juomalla sulaa kultaa, sumerilaisten kuninkaat puolestaan juomalla jumaläiti Ninḫursaĝin maitoa – tai niin sumerilaisissa teksteissä ainakin myöhemmin muisteltiin.

Keskiajalla alkemistit yrittivät valmistaa viisasten kiven, jolla he uskoivat voivansa tehdä kultaa ja myös lääkettä, joka parantaisi kaikki kuolemantaudit. Näissäkin kaavailuissa esiintyi elohopea, jonka vaarallisuutta ei vielä tiedetty.

Espanjalaiset konkistadorit eivät vain alistaneet Amerikkojen asukkaita 1400- ja 1500-luvuilla, vaan myös etsivät sieltä lähdettä, jonka vedet takaisivat ikuisen nuoruuden. Ajatus ei kuitenkaan ollut vain eurooppalaista tuontitavaraa: myös mayojen legendoissa puhutaan ikuisen nuoruuden vesistä.

Myyttisen Graalin maljan etsinnästä puolestaan on riittänyt ainesta niin keskiaikaisiin kirjoituksiin kuin tämän päivän viihteeseen, ja maljaa on etsitty myös vakavissaan.

Maljan, josta Jeesuksen sanotaan juoneen viimeisellä ehtoollisella ja johon kerättiin hänen haavoistaan ristillä vuotanut veri, on uskottu takaavan löytäjälleen monenlaista hyvää. Sairauksien paranemisen lisäksi luvassa olisi ikuinen nuoruus, toisin sanoen kuolemattomuus.

Tutkijat maistoivat eliksiiriä

Vaikka ajatukseen ikuisen elämän mahdollisuudesta ei enää suhtaudutakaan muinaisella vakavuudella, tänäänkin moni etsii pitkää ikää purkista – vitamiineista, kivennäisaineista tai kuka mistäkin.

1800-luvun New Yorkissa vastaus oli pienessä vihreässä pullossa. Se löytyi joitakin vuosia sitten tontilta, jolla oli 150 vuotta sitten ollut amerikansaksalaisten oluttupa. Alkoholipulloja oli jäänyt paljon, mutta pikkupullossa oli elämän eliksiiriä, kertoo DNAinfo-sivusto.

Tutkijat onnistuivat jäljittämään alkuperäisen reseptin Saksasta, vanhasta lääketieteellisestä opuksesta.

Reseptissä oli tulehduksia hillitsevää aalotea sekä ripaus muita 1800-luvulla edelleen yleisessä käytössä olleita luonnon antimia, joilla oli kautta aikain hoidettu monenlaisia sairauksia.

Suurin osa eliksiiristä oli kuitenkin alkoholia. Ellei se kuolemattomaksi tehnytkään, niin saattoihan se antoi sellaisen tunteen, arvelee tutkimusta johtanut arkeologi Alyssa Loorya.

Tutkijat maistoivat testinsä tuotosta ja totesivat sen kitkeräksi.

Haluatko kokeilla?

13 grammaa aaloeta
2,3 grammaa raparperia
2,3 grammaa katkeronjuurta
2,3 grammaa kurkumaa
2,3 grammaa sahramia
1,2 dl vettä
3,6 dl vodkaa tai giniä

Murskaa ja sekoita raparperi, katkero, kurkuma ja kumina. Purista aaloesta neste ja sekoita se sekä vesi ja alkoholi yrttimurskaan. Anna imeytyä kolme päivää. Ravistele välillä. Siivilöi ja juo.

Yhdysvaltalainen lentokonevalmistaja Boeing on joutunut vakaviin vaikeuksiin 737 MAX 8-koneelle sattuneiden onnettomuuksien ja niitä seuranneiden lentokieltojen jälkeen.

Yhtiöllä on ongelmia myös sotilaskoneiden valmistuksessa.

Yhdysvaltain ilmavoimat tilasi vuonna 2011 Boeingilta lähes viidellä miljardilla dollarilla KC-46 Pegasus -ilmatankkauskoneita. Hanke on myöhästynyt pahasti suunnittelu- ja ohjelmisto-ongelmien vuoksi ja aiheuttanut samalla Boeingille miljardien lisäkulut.

Ensimmäiset tankkauskoneet saatiin luovutuskuntoon vasta tämän vuoden tammikuussa. Toimitukset kuitenkin tyssäsivät alkuunsa, sillä koneista alkoi löytyä ylimääräisiä osia, työkaluja ja tarpeetonta roinaa. Ilmavoimat laittoi koneet väliaikaisesti lentokieltoon.

Ilmavoimien tarkastajat totesivat hiljattain, että Boeingin tuotantolinjalla Washingtonin osavaltiossa on vakavia ongelmia, mahdollisesti työkulttuurissa.

Kaikkiaan Boeingin odotetaan rakentavan 179 KC-46 -konetta Yhdysvaltain ilmavoimien käyttöön korvaamaan vanhentuvaa Boeing KC-135 Stratotanker-laivastoa. Koneet rakennetaan muuttamalla 767-laajarunkokone sotilaskäyttöön.

Yhdysvaltain puolustusministeriö ärsyyntyi vuosi sitten lentokonejätti Boeingin hitauteen toimittaa sovittuja ilmatankkauskoneita maan ilmavoimille. Ilmavoimista vastaava apulaispuolustusministeri Heather Wilson totesi maan senaatille, että ”On turhauttavaa, että Boeing keskittyy niin paljon kaupalliseen puoleensa ilmavoimien sijaan ja koneiden toimittamiseen ilmavoimille.”

Boeingin ahdinko on saanut nyt kilpailijat iskemään myös tankkauskoneisiin. Eurooppalainen Airbus ja amerikkalainen Lockheed Martin ilmoittivat viime vuoden joulukuussa, että ne aikovat tarjota ilmatankkauskoneita Yhdysvaltain ilmavoimille. Käytännössä tämä tarkoittaa Airbusin A330 MRTT-ilmatankkauskoneita.

Yhdysvaltalainen Boeing valmistaa sekä siviili- että sotilaskoneita. Vuonna 2017 sen tulot olivat 93 miljardia dollaria. Tästä siviilikoneiden osuus oli vajaat 57 miljardia, ja vastaavasti puolustus-, avaruus- ja turvallisuuspuolelta tuli 21 miljardia. Loput tulivat erilaisista huoltoon liittyvistä palveluista.

Lue myös: Lentäjät raportoivat Boeingin turmakonemallin ongelmista jo edellisen onnettomuuden jälkeen.

Odotettu Ylen Vaalikone eduskuntavaaleja varten on nyt julkaistu. Kone auttaa äänestäjää tutustumaan ehdokkaisiin ja löytämään ne, jotka ajattelevat samaan tapaan kuin äänestäjä itse.

Pääset Vaalikoneeseen tästä.

Vaalikoneeseen on vastannut noin 2 200 ehdokasta kaikista Suomen vaalipiireistä. Ehdokasasettelua ei ole vielä vahvistettu, mutta aiempien vaalien lukujen perusteella voi arvioida, että vastausprosentti on noin 90.

Vaalikoneessa käyttäjä vastaa 30 kysymykseen, minkä jälkeen kone kertoo, ketkä ehdokkaat ovat käyttäjää lähinnä. Väitteistä 25 on valtakunnallisia ja viisi vaalipiirikohtaisia. Väitteiden tekemisestä voit lukea tarkemmin tästä jutusta.

Vaalikone on vanha tuttu, mutta sen ulkoasu on kokonaan muuttunut. Tulossivu on entistä runsaampi. Se kertoo muun muassa, miltä eduskunta näyttäisi, jos jokaisesta vaalipiiristä valittaisiin eduskuntaan vain käyttäjän suosikkeja.

Lisäksi käyttäjä pääsee vertaamaan omia vastauksiaan muiden käyttäjien vastauksiin. Kuitenkaan Vaalikoneeseen annettuja vastauksia ei yhdistetä mihinkään käyttäjää yksilöivään tietoon, kuten ip-osoitteeseen tai Yle-tunnukseen.

Ehdokkaiden Vaalikoneeseen annettujen vastausten perusteella on tehty myös toinen sovellus, Yle Kioskin Vaalibotti. Se on suunnattu erityisesti ensi kertaa äänestäville.

Lue lisää:

Toimittajalta: Vaalikoneessa ministeri ja lähikiskan Möttönen ovat samalla viivalla, ja siksi tuloksen pitääkin yllättää

Ylen Vaalikone on avattu – Vastaukset paljastavat puolueiden ilmastokannat: Kyllä ilmastokamppailulle, ei lihaverolle ja bensa-autojen kiellolle

Ylen Vaalikone

Yle Kioskin Vaalibotti

Kaikki vaaleista

Alaikäiset eivät voi jatkossa solmia avioliittoja edes poikkeusluvalla, kertoo oikeusministeriö.

Avioliittolain mukaan oikeusministeriö on voinut erityisestä syystä myöntää alle 18-vuotiaalle luvan avioitua, mutta nyt tästä menettelystä luovutaan. Muutoksen taustalla on tarve huolehtia lapsen edusta.

Lainmuutos tulee voimaan kesäkuun alusta.

Presidentin on tarkoitus vahvistaa laki huomenna perjantaina.

Aiheesta aiemmin:

Alaikäisten avioliitot kielletään – laki voimaan mahdollisimman pian

Oikeusministeri Häkkänen haluaa lopettaa alaikäisten avioitumisen – "uskonnolliset tai kulttuuriset syyt eivät riittävän vahvoja perusteita"

Kirkko: Avioliiton ikärajan pitäisi olla 18 vuotta ilman poikkeuksia

Poikkeuksellisen pitkäkestoisesta palvelukatkoksesta kärsineen Facebookin toiminta on alkanut normalisoitua. Vajaan vuorokauden kestänyt tekninen ongelma on saatu selätettyä, mutta täysin ilman naarmuja somejätti ei selvinnyt katkoksesta.

Sillä aikaa, kun Facebookin kehittäjät yrittivät saada Messengeriä ja Instagramia toimimaan, käyttäjät suuntasivat sovelluskauppaan etsimään toimivaa viestintäsovellusta. Moni päätyi viestintäsalaisuuden nimeen vannovaan Telegramiin.

Viestintäsovellus Telegram kasvatti vuorokauden aikana käyttäjämääräänsä kolmella miljoonalla ihmisellä. Telegramin perustaja ja toimitusjohtaja Pavel Durov kertoi käyttäjämäärän kasvusta omalla Telegram-kanavallaan.

Telegramilla on noin 200 miljoonaa aktiivista käyttäjää, joten kolme miljoonaa uutta latausta on merkittävä lisäys, mikäli käyttäjät jäävät palveluun Facebookin palattua eetteriin.

Lue myös:

Analyysi: "Venäjän WhatsAppissa" pilkataan Putinia ja juorutaan hallinnosta – mutta mitä yritys sulkea Telegram merkitsee venäläisille?

Venäjä kielsi suositun viestipalvelu Telegramin – yhtiö ei suostunut päästämään FSB:tä viestien kimppuun

Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22 saakka. Tervetuloa mukaan.

Rintaliivit hytkyvät vauhdikkaasti telineissä, kun yrittäjä Johanna Vilpas kurvaa matkailuautonsa tamperelaisen kahvilan pihaan. Alle viidessä minuutissa kiinnitykset on poistettu esittelyrekeistä, pyöreä peili ripustettu seinälle ja liikkuva liiviputiikki siinä kunnossa, että ensimmäinen asiakas voi nousta sisään.

– Nopeus on tässä valttia, ihmisillä ei välttämättä ole aikaa, Vilpas sanoo lähes kymmenen vuoden myyntikokemuksella.

Aiemmin Vilpas myi alusvaatteita perinteisissä kotiesittelyissä ja hänellä oli myös kotiputiikki. Niihin verrattuna kumipyöräkaupassa on etunsa.

– Kotimyynnissä tulen ihmisen kotiin, siirrän tuotteet rekeille ja alan etsiä sopivaa. Äkkiä on jo puoli tuntia mennyt ennen kuin ollaan siinä tilanteessa, että voidaan alkaa sovittamaan. Tällä autolla saatan pyörähtää vaikka työpaikan pihaan ja tyyliin avaan oven, tervetuloa, astukaa sisään.

Tällä kertaa palveltavana on Tampereen yrittäjänaisia. Toiset jäävät kahvittelemaan, kun naiset nousevat yksi kerrallaan autoon palveltaviksi.

Koolla on väliä

Ylöjärvellä asuvan Vilppaan urapolku ei ole ihan tavallinen. Alun perin hän valmistui varsin miehiselle alalle logistiikkainsinööriksi. Hän mm. suunnitteli reittejä erikoiskuljetuksille eli leveille, pitkille ja korkeille rahdeille ja oli työnjohtajana kuljetusliikkeessä.

Periaatteessa Vilpas piti alasta, mutta toimistohommat eivät innostaneet. Liivikauppiaaksi hän ryhtyi hiukan vahingossa.

– Kun olin vuosia pyörinyt miesten kanssa töissä, aloin ääneen pohtia, missä pääsisin puhumaan naisten kanssa. Kaverini Elina sanoi, että ala myymään rintsikoita, siinähän naisiin tutustuu!

Aluksi Vilpas teki kahta työtä, eivätkä erikoiskuljetushommat ole vieläkään jääneet kokonaan pois kuvioista.

– Kun hain autoa varten lainaa ja sanoin, että alan myymään rintaliivejä ja ajamaan liikenteenohjausautoa, se pankin tädin ilme oli aluksi aika veikeä. Mutta sitten hän sanoi, että kyllähän tuohon pitää laina järjestää.

Auton katolla on tälläkin hetkellä telineet erikoiskuljetuksesta kertovia kylttejä varten.

– Ihmiset kysyvät, että mikä näitä hommia yhdistää. No, kummassakin koolla on väliä!

Kysytyin kuppikoko E

Ulkona vihmoo maaliskuun hyytävä tuuli, mutta matkailuautossa on lämmin.

– Varmistan vielä, että sinua ei todellakaan haittaa kuvaaminen, Vilpas sanoo palveltavana olevalle Anita Rundgrenille, kun työnnän kameraa lähemmäs.

Rundgren vastaa riisumalla punaisen takkinsa ja mustan toppinsa. Vilpas sieppaa mittanauhan seinässä olevasta koukusta. Sovituksessa tarvittavat jatkopalat roikkuvat magneetilla katosta. Vilpas osaa napata ne käteensä katsomatta, vaikka pilkkopimeässä.

Parilla kysymyksellä Vilpas kartoittaa, millaisia liivejä asiakas on vailla. Muutama sovitus ja sopiva malli ja koko löytyvät. Kaupat tehdään 52 euroa maksavista liiveistä.

Halvemmallakin liivejä saisi esimerkiksi marketeista, mutta alusvaatteiden kohdalla moni on valmis maksamaan palvelusta. Niin myös Anita Rundgren.

– Hinnat ovat ihan sopivat. Tulin ostoksille, koska tiesin saavani henkilökohtaista palvelua, eikä ole kiire mihinkään, Rundgren sanoo.

Monet asiakkaat tulevatkin uskollisesti uudelleen tai tilaavat uusia liivejä samoilla mitoilla, ilman sovitusta. Hikisiä hetkiä säästyy myös, kun myyjän silmä on vuosien saatossa harjaantunut ja puhe on suoraa.

– Liivisovituksesta tosi harva tykkää. Kun ihminen sanoo, että tämä olisi kivan näköinen malli, saatan sanoa tarvittaessa, että "joo, muttei sovi sinulle". Se säästää asiakkaalta heti ainakin viisi minuuttia ahdistusta, että tätäkin pitäisi kokeilla, Vilpas sanoo.

Vilppaan markkinoimassa alusvaatemerkissä kokovalikoima on varsin laaja. Ympärysmitta voi olla 60 tai 130 senttiä tai siltä väliltä ja kuppejakin on tarjolla AA:sta aina N:n asti. Yleisin koko on 85E.

– Sen olen oppinut, että ihmiset haluavat itselleen yleensä hyvää taikka parasta. He tykkäävät siitä, että joku sanoo suoraan, onko tuo hyvästä vai eikö ole. Minä yritän tehdä sillä lailla kun toivon, että minulle tehtäisiin.

Ihmiset haluavat palvelua

Idea liikkuvasta liivimyymälästä on osoittautunut menestykseksi. Vilpas on yksi oululaisen liivifirman, Evelacen, tehokkaimmista jälleenmyyjistä. Mutta pitääkö hyvästä tuloksesta kiittää liikkuvaa rintsikka-autoa vai myyjää itseään, hänen antamaansa henkilökohtaista palvelua?

Suomalaista kuluttamista tutkinut sosiologian professori sanoo, että meitä ei aina ole helppo palvella.

– Suomalaiset ovat varautuneita, eivätkä antaudu palvelukeskusteluun, jos eivät koe siihen oikeaa tarvetta. Aktiivinen ja päällekäyvä palvelu koetaan jopa ahdistavana, sanoo professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.

Palvelukulttuuri on muutenkin murroksessa. Viime vuosina se on muuttunut kaksijakoiseksi. Yhä useampi tuote ostetaan itsepalveluna ja henkilökohtaisesta palvelusta on tullut luksusta.

– Netissä olemme sopeutuneet palvelemaan itseämme. Koemme, että rutiiniomaiseen kulutukseen sopii itsepalvelu, mutta on myös tilanteita, joissa palvelun merkitys korostuu.

Wilskan mukaan palvelua arvostetaan tyypillisesti esimerkiksi silloin, kun ostetaan teknisiä tuotteita kuten älylaitteita. Samoin käy, jos ostos on iso ja kallis, kuten esimerkiksi auto, arvokas sisustustavara tai erikoinen vaate. Palvelun merkitys korostuu myös harrastustuotteissa, jos ne vaativat erikoisosaamista.

– Olen pohtinut, miten pitkälle digitaalinen itsepalvelu voi mennä. Vai huomaammeko jossain vaiheessa, että meillä menee liikaa aikaa itsepalveluun.

Wilska uskoo, että liikkuvassa liivimyymälässä yhdistyvät nettikaupan ja kivijalkakaupan hyvät puolet: se tulee luokse ja on henkilökohtainen.

Moni asiakas yllättyy

Esittelyreissuillaan Johanna Vilpas on tottunut siihen, että rintsikka-auto herättää aluksi hilpeyttä.

– Yksikin asiakas sanoi, että en ole kyllä koskaan ennen stripannut pakettiautossa Tampereen keskustassa. Ihmiset myös kysyvät, että mitä on täällä perällä verhon takana. Siellä on takaovi! Tämä on ulkoa pieni, mutta sisältä iso, Vilpas sanoo.

Auto on ollut yksinyrittäjälle iso satsaus. Sisustus on tehty pieteetillä, esimerkiksi tuotetelineet on tehnyt mittatilauksena tamperelainen takomo. Peräosan pituus on noin kolme metriä, leveys parisen metriä. Jokainen sentti on käytetty tarkkaan.

– Kun nappaan tuotteet pois, telineet saa pystyyn. Ja sitten saan sängyn alas, keittiön päälle, Vilpas selittää.

Ensimmäisenä vuonna yrittäjä nukkui tilaihmeessään yli sata yötä. Myyntimatkat ulottuvat Pirkanmaan lisäksi lähimaakuntiin. Alan vaihtoa Vilpas ei ole ehtinyt katua.

– En ole katunut päivääkään. Minulla on nyt asiakasrekisterissä noin 3 700 nimeä. Olen tutustunut naisiin kyllä aika hyvin!

Eri puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat ovat eri linjoilla siitä, mitä Suomessa pitäisi tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Periaatteen tasolla lähes kaikki puolueet haluavat, että Suomi olisi kansainvälisesti etulinjassa ilmastopolitiikassaan, vaikka se olisi taloudellisesti raskasta. Suuremmista puolueista vain perussuomalaiset on eri linjoilla.

Useimpien puolueiden ehdokkaat ovat kuitenkin haluttomia rajoittamaan kansalaisten elämää, kun puhutaan konkreettisista toimista ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.

Tiedot käyvät ilmi ehdokkaiden Ylen Vaalikoneeseen antamista vastauksista. Vaalikone on avattu tänään torstaiaamuna.

Tästä pääset tekemään Vaalikoneen ja tutkimaan, miten ehdokkaiden kannat muun muassa ilmastokysymyksiin vastaavat näkemyksiäsi.

Vaalikoneeseen on vastannut noin 2 200 ehdokasta. Kun ehdokkaiden antamista vastauksista lasketaan keskiarvot, päästään tarkastelemaan sitä, mitä puolue kokonaisuutena on mieltä. Kyseessä ei siis ole puolueen virallinen kanta, vaan sen ehdokkaiden keskimääräinen mielipide.

Ylen Vaalikoneessa muut kuin vihreät ja vasemmiston ehdokkaat olivat keskimäärin vastaan kaikkia kolmea kysyttyä ilmastotoimenpidettä.

Useimpien puolueiden riveissä katsotaan, että bensa- ja dieselautojen myynnin kieltämisellä ei ole kiire:

Ruotsi ja Tanska ovat kieltämässä uusien bensa- ja dieselautojen myynnin vuonna 2030. Suomessa kokoomus on ennen vaaleja halunnut profiloitua automyönteiseksi puolueeksi isoilla tienvarsimainoksilla.

Kokoomus on myös lupaillut tekevänsä ilmastotoimet siten, etteivät ne vie kohtuuttomasti rahaa tavallisen ihmisen kukkarosta.

Ei lihaverolle, metsiä voi hakata lisää

Vihreät ja vasemmistoliiton ehdokkaat katsovat, että suomalaisten lihansyöntiä voisi vähentää vaikka verottamalla. Muiden puolueiden ehdokkaat eivät suitsisi kansan lihankulutusta ainakaan veroilla.

Lihankulutusta voitaisiin vähentää muun muassa nostamalla eläinperäisten tuotteiden veroa ja/tai keventämällä kasviperäisten tuotteiden verotusta.

Ruoan ilmastovaikutus on kuluttajilla samaa luokkaa kuin liikenteen tai asumisen, ja lihan tuotanto kuormittaa ilmastoa raskaammin kuin kasvisruoan tuottaminen.

Ehdokkaiden Vaalikoneeseen antamissa perusteluissa verokepin vaihtoehdoiksi tarjotaan esimerkiksi tukea vähäpäästöisten, kasvisperäisten proteiinilähteiden tutkimukselle ja kotimaisen lihan syömistä.

Vihreät ja vasemmistoliitto jäävät kaksin myös kysymyksessä, hakataanko Suomessa metsiä liikaa. Kansanedustajaehdokkaiden enemmistö ei pidä nykyisiä metsien hakkuita ylimitoitettuina.

Kiista hakkuista leimahti maaliskuun alussa, kun vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö syytti pääministeri Juha Sipilää (kesk.) valehtelusta. Eri puolueilla on oma näkemyksensä siitä, onko hallituksen 80 miljoonan kuutiometrin hakkuutavoite kestävän kehityksen mukainen.

"Kuinka tosissaan puolueet ovat?"

Sitran hiilineutraali kiertotalous- teeman johtaja Mari Pantsar muistuttaa, että kaikki eduskuntapuolueet perussuomalaisia lukuunottamatta ovat vastikään sitoutuneet kiristämään Suomen ja EU:n päästövähennystavoitteita.

– Vaalikonevastaukset herättävät kysymyksen, kuinka tosissaan puolueet ovat itse asiassa sitoutuneet 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseen, Pantsar sanoo.

Pantsarin mielestä puolueilta on unohtunut, että tavoitteen saavuttaminen vaatii päästöjen karsimista nollaan joka sektorilla.

Meidän kaikkien pitää muuttaa kulutustottumuksia ja myös sitä, miten liikutaan. Sitran Mari Pantsar

Jos kansalaisten kukkaroa ja elintapoja kirpaisevia päätöksiä ei tehdä nyt, tottumukset tulevat muuttumaan joka tapauksessa radikaalisti myöhemmin.

– Meidän kaikkien pitää muuttaa kulutustottumuksia ja myös sitä, miten liikutaan. Jos ilmastonmuutos ryöstäytyy käsistä, puhutaan maailmasta, jossa ruokaturva on heikentynyt, talouskasvu hidastunut ja ilmastopakolaisia on paljon, Pantsar sanoo.

Hän arvioi, että lihan hinta ja auton hankinta menevät niin syvälle kansalaisten arkielämään, että kansanedustajaehdokkaat varovat äänestäjien suututtamista vaalikonevastauksillaan. Hän ennakoi, että seuraavalla hallituksella on edessään kovia ilmastopäätöksiä.

Suomessa on konsensus siitä, ettei sitouduta mihinkään tiettyyn ilmastolupaukseen Politiikan tutkija Johanna Vuorelma

Tutkijatohtori Johanna Vuorelman mielestä vaalikonevastaukset paljastavat sen, miten ilmastonmuutoksesta on soveliasta puhua Suomessa.

Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa työskentelevän Vuorelman mukaan vastauksista piirtyy kaksi Suomen politiikassa laajasti hyväksyttyä, mutta keskenään ristiriitaista kantaa.

– Ollaan valmiita sitoutumaan tavoitteseen, eli siihen, että Suomi on edelläkävijä. Mutta löytyy konsensus myös siitä, että ei sitouduta mihinkään tiettyyn lupaukseen, hän toteaa.

Kuva Suomesta ilmastoasioiden edelläkävijänä ei siis toteudu varsinaisissa politiikkakysymyksissä. Tämä ei ole politiikassa mitenkään poikkeuksellista.

– Kun pitäisi eritellä, mistä leikataan – se on politiikan ydintä, josta löytyvät politiikan kamppailut.

Perussuomalaisten tai vihreiden ja osin vasemmistoliiton erot suhteessa enemmistöön eivät Vuorelman mukaan muuta kokonaiskuvaa suomalaisesta konsensuksesta. Pikemminkin yksittäisten puolueiden erot alleviivaavat keskimääräistä kantaa.

– Muuten kaikki suuret puolueet ovat sen takana, että ei lähdetä tekemään radikaaleja päätöksiä siitä, miten tavoitteita ja edelläkävijyyttä voitaisiin toteuttaa, Vuorelma toteaa.

Keskustan ja kokoomuksen kenttä ja johto eri mieltä ilmastoperiaatteesta

Tuhansien vaaliehdokkaiden vastauslinja on kiinnostava varsinkin, kun sitä vertaa hiljattaiseen Ylen ilmastokyselyyn puoluejohtajille.

Vaikka vaalikonevastauksissa näkyy lähes joka puolueessa liikuttava yksimielisyys ilmastopolitiikan periaatteellisessa edelläkävijyydessä, helmikuun ilmastokyselyssä myös kokoomus ja keskusta vastustivat Suomen sooloilua yhdessä perussuomalaisten kanssa.

Puoluejohtajilta kysyttiin tuolloin näin: "Tuleeko Suomen päästöjä leikata vähintään 55 prosenttia 2030 mennessä vuoden 1990 tasolta vaikka muut EU-maat eivät tästä sopisi?" Kysymys on toki tarkempi kuin Vaalikoneessa.

Näin suurpuolueet ratkaisisivat

Jos Vaalikoneessa ehdotetut ilmastoteot eivät sovi, mitä puolueet sitten tekisivät?

Helmikuun ilmastokyselyssä puoluejohtajilta pyydettiin tärkeintä toimenpidettä ensi vaalikaudella.

Kokoomus halusi siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta haittaveroihin. Verotetaan enemmän sitä, mikä haittaa ilmastoa tai ympäristöä, ja vähemmän hyvinvointiamme eli työtä ja yrittämistä, vastasi puheenjohtaja Petteri Orpo.

Keskusta tavoittelisi lähes päästötöntä sähkön ja lämmön tuotantoa 2030-luvun loppuun mennessä.

Perussuomalaiset estäisi hiilivuodon eli teollisuuden karkaamisen Suomesta itään. Suomalainen savupiippu on ympäristöteko, sanoi puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

SDP tekisi ilmastovaikutusten arvioinnista normin lainvalmistelussa. Esimerkiksi jos joku valtion budjettipäätös lisäisi päästöjä, se kompensoitaisiin aina toisella toimenpiteellä.

Lue lisää:

Tee Ylen Vaalikone täällä

Kaikki vaaleista päivä päivältä: Tässä täydellinen opas politiikan superkevääseen

Toimittajalta: Vaalikoneessa ministeri ja lähikiskan Möttönen ovat samalla viivalla, ja siksi tuloksen pitääkin yllättää

Omistatko bensasyöpön auton? Ylen ilmastokysely puolueille paljastaa, että se voi tulla vieläkin kalliimmaksi

Hallitustunnusteluista voi Ylen Vaalikoneen vastausten perusteella tulla hyvinkin mutkikkaat. Mitkään kaksi suurimmista eduskuntapuolueista eivät pidä toisiaan ykkösvaihtoehtoina hallituskumppaniksi.

Ylen torstaiaamuna julkaistun Vaalikoneen taustatiedoissa ehdokkailta tiedusteltiin kahta mieluisinta hallituskumppania. Jotta ehdokkaat vastaisivat mahdollisimman rehellisesti, heille luvattiin, että tulokset julkaistaan vain puoluetasolla.

• Kokoomusehdokkaat haluaisivat hallitukseen keskustan kanssa. RKP pääsisi kokoonpanoon esiliinaksi.
• Keskustan ehdokkaille kokoomus ei ole ykkösvaihtoehto. He haikailevat punamultahallitusta demareiden kanssa. Kokoomus olisi vasta toinen vaihtoehto.
• Keskusta ei saa SDP:ltä vastakaikua: demariehdokkaat haluaisivat hallituskumppanikseen vasemmistoliiton. Mukaan he ottaisivat toiseksi mieluiten vihreät.

Mielipidekyselyjen perusteella on ennakoitu, että vaalituloksesta riippuen hallitustunnustelijaksi ryhtyisi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tai kokoomusta johtava Petteri Orpo.

Kun kaikkien puolueiden ehdokkaiden vastaukset lasketaan yhteen, selvä suosikki hallituskumppaniksi on gallupjohtaja SDP. Se on suosikkipari etenkin vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaille.

Voit tutkia vastauksia alla:

Kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja vasemmistoliiton suosituimmuudessa ei ole suuria keskinäisiä eroja kaikkien ehdokkaiden vastauksissa. Muut puolueet tulevat pitkän matkan takaa.

Voi ennakoida, että hallitusneuvotteluista löytyy vasemmistoon kallellaan oleva linja Johanna Vuorelma

Tampereen yliopiston tutkijatohtorin Johanna Vuorelman mukaan vastauksissa näkyy selkeä trendi.

–Keskeisin huomio on, että puolueet katsovat vasemmalle – eivät vasemmistoon, mutta itsestään katsoen vasempaan.

Hivuttautuminen vasemmalle on Vuorelman mukaan osin reaktio Suomea neljä vuotta johtaneen hallituksen politiikkaan.

–Vaalikoneen perusteella voi ennakoida, että hallitusneuvotteluista löytyy enemmän vasemmistoon kallellaan oleva linja kuin nykyisen kaltainen oikeistohallitus.

Perussuomalaiset ei houkuta

Suosittuja puolueita kysyttäessä perussuomalaiset jää vaalikonevastausten perusteella orvoksi. Perussuomalaiset itse kysyisivät hallituskimppaan kristillisdemokraatteja ja sen jälkeen kokoomusta tai keskustaa.

Ylen Vaalikoneessa kysyttiin myös, onko eduskuntapuolueissa sellaista, jonka kanssa ei pitäisi mennä samaan hallitukseen. Perussuomalaiset sai ehdokkailta ylivoimaisesti eniten mainintoja.

Etenkin vihreissä, vasemmistoliitossa ja demariehdokkaissa karsastettiin PS-yhteistyötä. Moni perussuomalaisehdokas puolestaan kieltäytyisi hallitustyöstä vihreiden kanssa.

Myös vasemmistoliiton ja kokoomuksen kumppanuus sateenkaarihallituksessa olisi lukuisille kahden puolueen ehdokkaille vastenmielinen.

Pienissä puolueissa puoluesympatiat ovat erityisen mielenkiintoisia.

Kokoomustaustaisen Harry Harkimon perustama Liike Nyt suosii toki kokoomusta, mutta seuraavaksi eniten yhtä lailla perussuomalaisia ja vihreitä poliittisesti täysin vastakkaisilta laidoilta.

Perussuomalaisista irtautunut Sininen tulevaisuus ei katso syntyhistoriaansa, mutta lähimenneisyyteen kuitenkin: sen ehdokkaat haluaisivat taas hallitukseen keskustan tai kokoomuksen kanssa.

Konkaripoliitikko Paavo Väyrysen kokoama Seitsemän tähden liike tekisi ylivoimaisesti mieluiten hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on pahoitellut lausuntojaan eurooppalaisille puoluejohtajille, jotka ovat vaatineet hänen puolueensa Fideszin erottamista Euroopan kansanpuolueesta EPP:stä.

Orbán lähetti kirjeen myös kokoomuksen puheenjohtajalle Petteri Orpolle. Hän pyytää anteeksi lehtihaastattelussa antamaansa lausuntoa, jonka mukaan Fideszin erottamista vaativat poliitikot ovat "hyödyllisiä idiootteja", joiden toiminta hyödyttää vain vasemmistoa.

– Tämä oli itse asiassa sitaatti Leniniltä, jonka tarkoitus oli kritisoida tiettyä toimintapaa, ei tiettyjä poliitikkoja. Haluankin ilmaista anteeksipyyntöni, jos pidit sanomaani henkilökohtaisesti loukkaavana, Orbán kirjoittaa Orpolle.

Orbán pyytää kokoomusta myös harkitsemaan uudelleen ehdotustaan Fideszin erottamiseksi EPP:stä, vaikka kokoomuksella ja Fideszillä onkin Orbánin mukaan erilaiset näkemykset maahanmuutosta ja Euroopan kristillisen kulttuurin suojaamisesta.

Orpo vastasi Orbánille Twitterin välityksellä, että kirjelmöinti ei auta.

– Fideszin tulisi teoillaan osoittaa, että se kuuluu EPP:hen. Näin ei ole tapahtunut. Kokoomus ei vedä esitystään pois, Orpo twiittasi.

Kokoomus on yksi 13:sta EPP:n jäsenpuolueesta, jotka ovat vaatineet Fideszin erottamista. Puolueiden mitta tuli täyteen viime kuussa Fideszin julistekampanjan takia.

Kampanja syyttää EU:ta ja komission puheenjohtajaa Jean-Claude Junckeria esimerkiksi maahanmuuton edistämisestä. Unkaria vastaan on myös aloitettu menettely oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen takia.

Kokoomuksen kolme europarlamentaarikkoa istuvat samassa EPP-ryhmässä Fideszin 11 euroedustajan kanssa.

EPP:n puoluevaltuusto käsittelee Fideszin kohtaloa kokouksessaan 20. maaliskuuta.

Lue myös:

Orbán taipui EPP:n painostukseen – Junckeria ja Sorosia arvostelevat maahanmuuttovastaiset julisteet poistetaan katukuvasta

Orbán ei peräänny, vaikka hänen puoluettaan vaaditaan eroon EPP-ryhmästä: "Aiomme jatkaa julistekampanjaamme ja pysyä ryhmässä

Euroopan kansanpuolue joutuu pohtimaan Unkarin Orbánin puolueen erottamista – myös Suomen ja Ruotsin kokoomuspuolueet vaativat Fidesziä ulos

Unkarilainen Fidesz herättänyt närää EU-parlamentin EPP:ssä, Orpon mielestä mennyt liian pitkälle

Vaahtosammuttimeksi tai hobitiksi nimittelyä. Tietojen ja taitojen vähättelyä. Fyysistä kajoamista.

Amatsoniksi tai goljatiksi haukkumista. Pituuden päivittelyä ja sukupuolen arvailua. "Sä varmaan pelaat koripalloa."

Yle Akuutti kysyi suomalaisista, minkälaisia kokemuksia heillä on pituuteensa liittyen. Vastauksia tuli yli tuhat, joista suurin osa oli naisilta. Kokosimme vastauksista kokonaisuuden, joka piirtää kuvan siitä, minkälaista on elämä keskipituuden molemmilla puolin.

Suomessa aikuisen naisen keskipituus on tällä hetkellä 167 senttiä ja miehen 180 senttiä.

"Minun on aivan turha yrittää saada minkäänlaista auktoriteettiasemaa"

Minua on etenkin alle 30-vuotiaana luultu melko usein lapseksi. Esimerkiksi huoltomies on kysynyt ovella, ovatko vanhempani kotona. VR:n konduktööri on ohjannut minua olkapäästä taluttaen kohti oikeaa kaukojunan vaunua. Tässä vain kaksi esimerkkiä. Kaupankassalla työskennellessäni sain asiakkailta lähes päivittäin loukkaavia, asiattomia tai ajattelemattomia kommentteja pituudestani. Minuun on kerran kohdistunut lievä pahoinpitely: harrastusyhteisön vuosijuhlien jatkoilla tuttu, humaltunut mies nosti minut voimakkaasta estelystä huolimatta ilmaan ja retuutti mielivaltaisesti. Kävin vammojen vuoksi lääkärissä. Lääkäri, noin 170-senttinen nainen, totesi, että uhrin ja tekijän kokoero ei voi olla vaikuttamatta tällaiseen tekoon - hänen kokoistaan naista kukaan ei riepottele hetken mielijohteesta. Nykyisestä koulutuksesta huolimatta koen, että minun on tehtävä tavallista enemmän työtä ollakseni uskottava nimenomaan live-kohtaamisissa, esim. työhaastatteluissa tai uusien asiakkaiden kanssa. – 32-vuotias nainen, 145 cm.

Valmistuin alakoulun opettajaksi ja usein minut sekoitetaan oppilaisiin. "No enpä ollut erottaa sinua oppilaidesi joukosta", "mahdatko saada pidettyä kuria, kun olet noin pieni?" "Ai sinä olet opettaja? Sinähän olet pienempi kuin oppilaasi". Oppilaat eivät välitä pituudestani, eikä minulla ole vaikeuksia hallita oppilaita koska olen pienikokoinen. Toiset aikuiset kuitenkin vaikuttavat olemassa olevaan auktoriteettini kyseenalaistamalla sen pituuteeni viitaten. – 28-vuotias nainen, 156 cm.

Lisäksi kaikki mitä teet, on pituuden kompensointia. Näin on ainakin saanut kuulla ja lukea. 27-vuotias mies

Olen huomannut pituuteni aiheuttavan paljon keskustelua, asenteita, vitsailua ja uteliaisuutta. Työelämässä minua pidetään usein ikääni nuorempana ja jotenkin lapsekkaampana kuin olen, ja minun on aivan turha yrittää saada minkäänlaista auktoriteettiasemaa. Myös äitini on lyhyt, ja hän joskus kertoi että on saanut auktoriteettiä olemukseensa vasta iän myötä. Minua on myös käytetty humoristisessa mielessä kainalosauvana ja päälakeani pöytänä. Nuo eleet eivät loukkaa minua, mutta en tiedä että olisiko syytä vähän loukkaantua. – 28-vuotias nainen, 155 cm.

Jo nuoresta pitäen minua on väheksytty, ja nuoruudessa kiusattu melko rankasti. Monesti tuntuu, että lyhyitä miehiä karsastetaan niin työelämässä, kuin vapaa-ajan harrastuksissa. Lisäksi kaikki mitä teet, on pituuden kompensointia. Näin on ainakin saanut kuulla ja lukea. En todennäköisesti aio lisääntyä, etten saa vahingossakaan poikalasta, joka joutuisi kokemaan tämän saman helvetin jota lyhytkasvuisuudeksi kutsutaan. – 27-vuotias mies, 169 cm.

160-senttisenä naisena saa osakseen tytöttelyä ja alentavaa kohtelua. Baarissa saatetaan nostaa oikeasti kysymättä ilmaan "kun olet niin pieni". Päälaelle taputteluun saa myös tottua. Koen olevani aika perusmittainen, mutta kaikki kaverini ovat vähintään lähempänä 170 senttiä. Postin pakettiautomaatit ovat pahin ongelma! Pelkoni on, että joskus pakettini on ylimmissä laatikoissa ja joudun pyytämään apua saadakseni sen. – 28-vuotias nainen, 160 cm.

Työurallani opettajana minut monesti sekoitettiin oppilaisiin ja esimerkiksi siirrettiin olkapäistä ohjaten pois kun odotin ovella tungoksessa vuoroani. Kaupan lihatiskillä jonottaessa myös takana oleva isompi ihminen on suorittanut ostoksia ylitseni vaikka vuoro olisi ollut minun. Joskus tuntuu että pitkät pitävät pieniä ihmisiä vähempi älyisinä! – 65-vuotias nainen, 150 cm.

Omalla kohdalla pituus ei vaikuta mitenkään arkeeni tai haittaa elämääni muuten kuin muiden ihmisten käytöksen kohdalla. 24-vuotias nainen

Aamupalaverissa kollega kyseenalaisti, että ottavatko asiakkaat minut tosissani kokoni takia. Ihanaa, että tämä aihe on otettu esille! Nyky-yhteiskunnassa ei todellakaan saa mennä sanomaan, jos joku on ylipainoinen tai huomauttaa ihon väristä ynnä muusta sellaisesta, mutta pitkien ja lyhyiden sorsiminen on aikuisillekin ihan arkipäivää. Omalla kohdalla pituus ei vaikuta mitenkään arkeeni tai haittaa elämääni muuten kuin muiden ihmisten käytöksen kohdalla. – 24-vuotias nainen, 150 cm.

"Mieheltä toivotaan reippaampaa pituutta"

Kroonisesta sairaudesta johtuen olen vain 164 cm pitkä. Aivan kuin sairaudessa itsessään ei olisi tarpeeksi, aiheuttaa pituuden vähyys vielä omalta osaltaan ongelmia itsetunnon kanssa. Kun moni nainenkin on pidempi, tuntuu siltä, että menestys parisuhdemarkkinoilla on tuhoon tuomittu. Perinteisesti naiset haluavat reilusti itseään pidemmän ja lihaksikkaan miehen, enkä minä mahdu tuohon muottiin, vaikka kuinka päin yritettäisiin tunkea. Pituuden vähyyden aiheuttamat ongelmat ovat lähinnä henkisiä, mutta sitäkin suurempia. Lyhyenä miehenä eläminen aiheuttaa pääasiassa suunnattoman riittämättömyyden tunteen. – 19-vuotias mies, 164 cm.

Naiset karttavat ja syrjivät minua pituuden takia. Töissä on aina ollut epäilyä taidoistani ja tiedoistani sen takia kuin olen lyhyt! Taidan poistaa itseni geenipoolista. – 27-vuotias mies, 172 cm.

Kokemukseni tismalleen keskipituisena miehenä ei epäilemättä ole pahimmasta päästä, mutta silti on tullut selväksi ettei geneettisessä lotossa voittoa ole tullut. Ihastelu, jota monet naiset avoimesti ja äänekkäästi osoittavat pitkiä miehiä kohtaan on mieltäalentavaa. Taustalla ei vaikuta olevan edes tahallinen ilkeys, vaan ilmeisesti tämä käytös on sosiaalisesti hyväksyttävää naisille. Pahimmillaan tuttu sinkkunainen on suoraan kysynyt sinkkuminulta onko minulla yli 185 senttiä pitkiä sinkkukavereita. Ei tarvitse kahdesti miettiä mikä reaktio olisi seurannut jos olisin kysynyt häneltä onko hänellä alle 70 kiloa painavia sinkkukavereita. Hän kuitenkin selvästi koki kysymyksensä täysin sosiaalisesti hyväksyttäväksi. – 26-vuotias mies, 180 cm.

Treffejä ei uskalla naisten kanssa sopia, sillä vaikka he olisivat itse minuakin lyhyempiä, niin mieheltä toivotaan reippaampaa pituutta. On jokseenkin noloa, kun sitten tavatessa olenkin toista 10 senttiä lyhyempi. Ei enää ehkä niinkään itseni puolelta, mutta toisesta näkee ettei nyt ihan riitä. En jaksa enää murehtia, elämä on liian lyhyt (heh) sellaisen vatvomiseen, johon ei voi vaikuttaa. 33-vuotias mies, 168 cm.

"Pitääkö ne sentit tatuoida otsaan, kun jokaista vastaantulijaa niin kamalasti kiinnostaa"

Olen onnellinen 157cm pitkä naisen alku, mutta minua on kutsuttu kävelykepiksi, teletapiksi ja puutarhatontuksi lyhyyteni takia. Yleensä kuitenkin nauretaan yhdessä asiasta. 17-vuotias nainen, 157 cm.

Minua on niin kehuttu kuin haukuttu pituudestani. Mummi totesi joskus että "ei haittaa jos on pitkä, kunhan ei ole lihava" ja koulussa joskus muut tytöt kysyivät, että miten löydän koskaan poikaystävän kun olen niin pitkä. Myös ihan pelkästään kommenttia "oletpa pitkä!" kuulee paljon. Myös taksijonossa on tultu kysymään olenko mies vai nainen ja että miten vieressäni oleva mies selviää, kun olen pitkä. "Eikö se haittaa hänen miehuuttaan?" Edelleen, kun kuljen kaupungilla 20 senttiä itseäni lyhyemmän mieheni kanssa (joka on keskivertoa lyhyempi!) ihmiset tuijottavat. – 25-vuotias nainen, 185 cm.

Armeijassa kuulin koko ajan olevani kaappi, köntti, goljat, tankki... Häirintä oli jatkuvaa. Samoin töissä kuulee siitä lähes jatkuvasti kuinka olen hitaampi kuin muut tai "jätillä on vähemmän älyä". – 21-vuotias mies, 191 cm.

Harteikkaan ja meikittömän olemukseni sekä lyhyiden hiusteni takia minua puhutellaan usein suoraan poikana. Myös transsukupuoliseksi on oletettu, molempiin suuntiin. Aina on saanut kuulla siitä, kuinka näin pitkä tyttö ei tule ikinä löytämään poikaystävää tai näyttämään hyvältä mekoissa tai korkokengissä. Vaikka eihän se niin mene. Alan vasta pikkuhiljaa tulla sinuiksi pituuteni kanssa – on kuluttavaa ja turhaa murehtia jostakin, mihin ei voi vaikuttaa. – 17-vuotias nainen, 184 cm.

Haaveilen usein siitä että olisin aivan pieni kerä, mahtuisin jonkun kainaloon tai hyvin pieneen tilaan ja olisin jonkun mielestä söpö. 30-vuotias mies

Pahimpina kommenteina muistan erään ystäväni kommentin teini-ikäisenä bileissä, kun hän yhtäkkiä tokaisee "sä oot kyllä aivan liian pitkä naiseksi, onneksi en ole noin pitkä". Jokaisella työpaikalla kollegat ihmettelee miten olen niin pitkä, että löytyyköhän mulle työvaatteita edes. Ikuiset kommentit kori- sekä lentopallosta. Onko mun vaikea löytää miestä. Tuuleeko siellä ylhäällä. Nämä kommentit on saanut mut vihaamaan pituuttani. – 25-vuotias nainen, 182 cm.

Harrastuksessani minua on nimitelty goljatiksi, koska olen pitkä ja harteikas. Enimmäkseen pituus saa ihailua, mutta toisinaan sinkkuna toivoisin olevani keskipituinen tai lyhyt, sillä monikaan mies ei uskalla lähestyä pitkää naista, vaikka pitkänä saakin paljon katseita. Enkä ole edes mikään erityisen pitkä. Voin kuvitella, millainen tilanne on naisilla, jotka ovat pituudeltaan yli 180 senttimetriä. – 27-vuotias nainen, 176 cm.

Pituuteni perusteella on monesti tehty oletuksia aina luonteenpiirteistä harrastuksiin. Pitkänä on kiva yltää paikkoihin helposti ja isojen esineiden kanniskelu luonnistuu, mutta siihenpä ne edut sitten jäävät. Olen äärimmäisen kömpelö ja pituuteni ansiosta kolahtelen alituiseen sinne sun tänne – aina pitää yrittää niellä kivun lisäksi myös sitä noloutta, kun pitkänä ihmisenä kolahtaa julkisella paikalla johonkin. Kaikki pituuteen liittyvät vitsit on kuultu satamiljoonaa kertaa ja joskus mietin, pitääkö ne sentit tatuoida otsaan, kun jokaista vastaantulijaa niin kamalasti kiinnostaa. En koe olevani sitä mitä ihmiset olettavat, kun he näkevät minut. Olen aina ollut erityisherkkä haaveilija, enkä mikään köriläs. Haaveilen usein siitä että olisin aivan pieni kerä, mahtuisin jonkun kainaloon tai hyvin pieneen tilaan ja olisin jonkun mielestä söpö. – 30-vuotias mies, 195 cm.

Olin 15-vuotiaana ostanut säästämilläni rahoilla kauniit kultaiset korkokengät, ehkä noin 8 sentin korolla. Kotona niitä äidille näyttäessäni äiti parahti nauruun, "et sä noita voi pitää, näytät ihan kirahvilta" ja pakotti sitten palauttamaan kengät. Tästä on luultavasti alkanut oman pituuteni häpeämisen kierre. En ole käyttänyt korkokenkiä ja matalakantaisissakin kengissä olen yrittänyt valita sen matalakantaisimman. Olen seissyt oudoissa asennoissa, että näyttäisin kuvissa lyhyemmältä. Olen hävennyt itseäni liikkuessani lyhyemmässä seurassa ja useasti valehdellut pituuteni pari senttiä lyhyemmäksi. Nyt vasta 15 vuotta myöhemmin olen suht sinut pituuteni kanssa ja voin juhlissa käyttää korkokenkiä. Silti yhä välillä mietin, että olisinpa 10 senttiä lyhyempi. – 29-vuotias nainen, 171 cm.

Pituuden vuoksi vihasin koululiikuntaa; ei suoranaisesti ole reilua, että minun pitäisi hypätä korkeutta tai pituutta saman verran kuin noin 20 senttiä pidemmät saadakseni saman arvosanan. – 21-vuotias nainen, 150 cm.

En kuitenkaan suostu jäämään ikuiseen Pikku Myyn rooliin, koska tiedän olevani todellisuudessa juuri sopiva ja pienestä koostani huolimatta vaikuttava, vakavastiotettava persoona. 24-vuotias nainen

Miehiltä olen kuullut olevani pelottavan pitkä tai liian pitkä, että minun kanssani voisi seurustella. Ala-asteella koulussa opettajan sijainen kommentoi, etten varmaan saa ikinä poikaystävää, kun olen niin pitkä. Yläasteella haukuttiin ”Goljatiksi” niin, etten uskaltanut joskus edes mennä kouluun. Pitkä tyttö/nainen on todella monelle ongelma. – 22-vuotias nainen, 187 cm.

Olen 155 senttiä pitkä, mieheni on 182 senttiä. Häissämme miehen pitkät sukulaistädit yrittivät vaatia, että nousen kuvia varten portailla askeleen ylemmäs kuin mieheni, etten näytä niin lyhyeltä. Jostain syystä en suostunut. Eivätkä hekään menneet polvilleen etteivät näytä niin pitkiltä, kun vastaavasti pyysin sitä heiltä tasapuolisuuden nimissä. – 27-vuotias nainen, 155 cm.

Kääpiö, vaahtosammutin, hukkapätkä, kainalosauva, keijukainen. Kaikki nimitykset ovat tulleet tutuksi. Olen hieman yli 160-senttinen nuori nainen, joten en edes huomattavasti keskimääräistä pituutta lyhyempi. Silti olen koko ikäni saanut kuulla siitä, miten pienikokoinen olen. Pituuteni on vaikuttanut identiteettiini, saanut minut kärsimään syömishäiriöstä ja ollut ainainen epävarmuustekijä vaateostoksilla. En kuitenkaan suostu jäämään ikuiseen Pikku Myyn rooliin, koska tiedän olevani todellisuudessa juuri sopiva ja pienestä koostani huolimatta vaikuttava, vakavastiotettava persoona. – 24-vuotias nainen, 160 cm.

Lue myös:

Lyhytkasvuisen Elina Kurvin, 22, karu kokemus työelämästä – joutui hakemaan 70 kertaa työkokeiluun

Sami Sykkö ei halunnut kasvaa yli 152-senttiseksi, Marja Kihlströmiä on vaadittu riisumaan korkokengät baaritiskillä

"Nainen ei saa olla pitkä, eikä mies lyhyt" – Miksi meitä yhä mitataan ikiaikaisilla asenteilla?

"Pitkä nainen on aina silmätikku" – pituus ja kokemukset periytyvät äidiltä tyttärelle, sanovat Pirjo ja Saija Viherlaakso

Jutun kommenttiosio on auki klo 22 saakka. Tervetuloa mukaan.